Podcasts about Demokratia

✨ The Changers podcast: https://open.spotify.com/show/19XFAVLLrQP5z8KQRLTGE7Miten kasvetaan menestyväksi yritysjohtajaksi? Studiossa podcast-juontaja Otto Juote. Jakso on kuvattu 14.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eliittien valtataistelu (2:54) Trump 2016 (11:06) Politiikka (14:32) Machiavelli (16:29) Valehtelu (18:12) EU:n Yhteisvelka (23:05) Nikotiinipussit (27:41) "Yleinen etu" (31:35) Demokratia (35:14) Organisaatiot (39:23) Lehmänkaupat (43:26) Hierarkiat (46:38) Valta (47:54) Eliitti (54:17) Oppositio (57:05) Päätöksenteko (1:00:33) Manageriaalinen eliitti (1:11:14) Suomi (1:18:12) Kansallinen etu (1:23:08) Trump ja eliitti (1:31:30) Piilaakso (1:41:22) Podcastit (1:46:01) DOGE (1:52:20) "Paluu normaaliin"

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja. Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä. Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille. Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötunnuksiin ja sosiaalimaksuihin. Yhdysvaltain historiassa vallan rajojen koettelua on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Yhdysvaltain tutkimuksen professori kertoo ohjelmassa, miten esimerkiksi Thomas Jefferson käveli kongressin yli 1800-luvulla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Liberaalien demokratioiden poliittinen mielikuvitus on ajautunut umpikujaan. Nousevan autoritarismin ja populistisen nostalgian kertomukset houkuttelevat ihmisiä tavalla, joka johtaa instituutioiden heikkenemiseen ja yhteiskuntarauhan rakoilemiseen. Voisiko demokratian historiasta löytää ratkaisuja kehityksen kääntämiseen ympäri? Jaksossa eurooppalaiseen aatehistoriaan erikoistunutta akatemiatutkija Timo Miettistä haastattelee Annastina Haapasaari.

Vade ja Joonas ovat lukeneet tällä kertaa todellisen oppimisen ylistyksen. Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikka on kriittisen pedagogian klassikko, joka osoittaa, että vallankumous voi tapahtua vain siellä, missä opettajat ja sorrettu kansa ovat yhtä ja ihmiset oppivat opettamaan opettajiaan. (HUOM! Olimme väärässä, kirja _on_ suomennettu, ks. alla. Pahoittelemme.) Mitä 1960-luvun sorrosta ja vallankumouksellisista tilanteista ponnistava teoria koulutuksesta inhimillistämisenä opettaa meille nykyisestä jamastamme? Miten oma koulumallimme heijastaa tai ei heijasta Freiden ideoita? Ketkä ovat tänään sortajia ja ketkä sorrettuja? Ja onko maailma muuttunut sen inhimillisemmäksi vaiko päinvastoin?Tässä lukupiirissä opimme, että vaikka on tärkeää tietää, vielä tärkeämpää on ymmärtää ja osata itse. (Kaikista tärkeintä on rakastaa—kaikesta huolimatta.) Jakson lukemistoa: Boal, Augusto (1979). Theater of the oppressed. London: Pluto Press. Freire, Paulo (2000). Pedagogy of the oppressed. New York: Continuum. (s.a.). Sorrettujen pedagogiikka. (Pedagogia do oprimido, 1970.) Suomentanut Joel Kuortti. Toimittanut Tuukka -Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: Tuukka Tomperi & Juha Suoranta) Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-159-3. Tampere: Vastapaino. Fricker, Miranda (2007). Epistemic injustice: power and the ethics of knowing. Oxford University Press. Guenther, Lisa (2016). Solitary confinement: social death and its afterlives. Minneapolis London: University of Minnesota Press. Luhtakallio, Eeva & Maria Mustranta (2017). Demokratia suomalaisessa lähiössä. Helsinki: Into. Suoranta, Juha, Nina Hjelt, Tuukka Tomperi & Anna Grant (2022). Reinventing Paulo Freire's pedagogy in Finnish non-formal education: The case of Life Skills for All model. Educational Philosophy and Theory. 54(13), 2228–2242. DOI: 10.1080/00131857.2021.1974839.

Aina on vaalit kääntyy tällä kertaa katsomaan rapakon taakse. Marraskuun presidentinvaalit ovat vuoden 2024 globaalin vaalisuman huipennus. Vaikuttamisen asiantuntijat ja vaali-intoilijat Jukka Manninen ja Milla Halme pureutuvat tiukkaan vaaliasetelmaan: miksi muutama osavaltio ratkaisee koko vaalin tuloksen? Mitä Trump ja Harris edustavat? Ja miksi näillä vaaleilla on väliä myös meille Suomessa?

Horjuuko USA:n vaalien uskottavuus kun äänestäjille tarjotaan rahaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindèn ja Sitran Ennakointi ja koulutus -toiminnon johtaja Veera Heinonen. Maailman rikkain ihminen Elon Musk tarjoaa 47 dollaria jokaiselle, joka suosittelee rekisteröitynyttä äänestäjää sitoutumaan vetoomukseen Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen ja toisen lisäyksen tukemisesta. Muskin perustaman poliittisen toimintakomitean toiminnan taustalla on tavoite etsiä potentiaalisia äänestäjiä Donald Trumpille. Rikkooko Musk lakia vai onko hän löytänyt täydellisen porsaanreiän? Entä miksi suuri osa amerikkalaisista ei usko vaalijärjestelmään? Heinonen arvioi, että vaikka Yhdysvaltojen vaalit ovat reilut ja rehelliset, moni elää vääristyneen tiedon keskellä ja pelkää vaalien todella olevan vilpilliset. Trumpin toistuvat puheet presidentinvaalien vilpillisyydestä on uponnut moniin amerikkalaisiin. Amerikkalaistunut suomalainen Sirpa Selänne on kertonut Helsingin Sanomille, että "ei luottanut siihen viime presidentinvaaliäänestykseen ollenkaan". Millaisessa kriisissä Yhdysvaltojen vaalien uskottavuus ja demokratia tällä hetkellä on? Lindén arvioi, että jotkut kansalaiset ovat valmiita jopa väkivaltaisiin protesteihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä kansalaistottelemattomuus on ja missä menee kansalaistottelemattomuuden ja rikollisuuden raja? Toimiiko Elokapina moraalisesti oikein, jos lain rikkomisen tavoitteena on Elokapinan mielestä hyvä päämäärä? Mikä on suomalaisten yleinen mielipide Elokapinasta? Pitäisikö Elokapina lakkauttaa ja mitä nykyinen yhdistyslaki sanoo laitonta toimintaa harjoittavien yhdistysten lakkauttamisesta? Studiossa Otto Meri kokoomuksesta ja Coel Thomas vihreistä. Jakso on kuvattu 4.10.2024. ℹ️ LÄHTEET Elokapina kannustaa tulemaan pidätetyksi: https://youtu.be/TFeH04Ir77M?feature=shared&t=4277 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Veriset pylväät (2:53) "Aktio"(7:19) Kansalaistottelemattomuus (13:58) Väkivallattomuus (15:48) Hierarkia (17:26) Huomio (19:22) Viesti (24:04) Kansalaisfoorumi (29:06) "Tärkein asia" (35:13) Lainvastaisuus (42:14) Alankomaat (46:30) Avoin yhteiskunta (52:12) Tavoitteet (56:43) Toiminnan rajat (1:01:48) Vihreät ja kokoomus (1:04:23) Eugen Schauman (1:08:11) Kannabis (1:09:19) Ratkaisujen vaatiminen (1:15:13) "Vaalityötä perussuomalaisille" (1:18:14) Mielipidevaikuttaminen (1:23:49) Yleinen mielipide (1:27:21) Ruotsalaiset aktivistit (1:30:35) Rikoksiin kannustaminen (1:36:21) Väkivaltafantasiat (1:38:45) Venäjä (1:42:52) Elokapinan lakkauttaminen (1:50:27) Suomen imago (1:53:25) Juridiikka ja yhdistyslaki (2:06:46) Demokratia (2:17:10) Kansalaisaloite (2:24:06) Onnettomuusriskit (2:26:31) Yhteenveto (2:33:03) Väkivalta

Eingin familjudepil hevur verið síðani januar 2022 . Tað hevur millum annað havt ta avleiðing, at talið av børnum, sum verða skrivað inn á barnaverndarstovnar, er hækkandi. Ein nýggj skipan skal gerast har familjur í størri mun hjálpast heima, heldur landsstýrismaðurin í barna- og útbúgvingarmálum. Djóni N. Joensen er í útvarpsstovuni. Kvinnur og kommunuval Á kommunuvalinum 12. november fáa sundafólk møguleika at seta kross við ein kvinnulista. Stig er tikin til hann fyri at betra um kvinnuumboðanina í kommunustýrinum, har einans ein út av ellivu kommunustýrislimum er kvinna. Hvussu fáast kvinnur at stilla upp? Sigrid Dalsgaard er forkvinna í Kvinnufelagssamskipan Føroya, og Niels Uni Dam er formaður í Demokratia - tey vitja útvarpsstovuna.  

Demokratian ja politiikan suuntaa määrittävät keskustelut ovat enenevissä määrin siirtyneet digitaalisille alustoille samalla, kun monen perinteisesti demokratiaa tukeneen tiedontuotannon instituution toimintatila on kaventunut. Esimerkeiksi voi nostaa journalismin, kansalaisjärjestöt, sekä itseohjautuvan akateemisen tutkimuksen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Alustojen valta luotaa näiden muutosten yhteisvaikutusta kytkeytyen juuri julkaistuun kirjaan Tyhmenevä demokratia: kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa (Rosebud). Kirja on Teppo Eskelisen ja Matti Ylösen toimittama, ja keskustelemassa ovat siis kirjan molemmat toimittajat. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota ovat rahoittaneet Helsingin sanomain säätiö ja Suomen akatemia. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Eskelinen, T. & Ylönen, M (toim.). (2024). Tyhmenevä demokratia? Kriittisen tiedontuotannon tila Suomessa. Rosebud. Eskelinen, T. (2019). Demokratia utopiana ja sen vastavoimat. Vastapaino. Seuri, O. & Ikäheimo, H-P. (2023). Portinvartijat – Kamppailu tiedon vapaudesta. Teos. Lehdonvirta, V. (2023). Cloud Empires : How Digital Platforms Are Overtaking the State and How We Can Regain Control. MIT Press. Jakson transkripti omalla sivullaan

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua? Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024

Demokratia is the power (kratos) of the people (demos). But what kind of power, and who constitutes the people? Although ancient democracy is often stylized as “direct democracy” and so positioned as very different from modern “representative democracy,” in fact, issues of accountability are central to both.Ancient Greek models of holding leaders to account are still relevant. Furthermore, the ancient Greek use of election for some offices and lottery selection for others also offers instructive possibilities for modern challenges.This lecture was recorded by Melissa Lane on 14th March 2024 at Barnard's Inn Hall, LondonThe transcript and downloadable versions of the lecture are available from the Gresham College website:https://www.gresham.ac.uk/watch-now/democracy-ancientGresham College has offered free public lectures for over 400 years, thanks to the generosity of our supporters. There are currently over 2,500 lectures free to access. We believe that everyone should have the opportunity to learn from some of the greatest minds. To support Gresham's mission, please consider making a donation: https://gresham.ac.uk/support/Website:  https://gresham.ac.ukTwitter:  https://twitter.com/greshamcollegeFacebook: https://facebook.com/greshamcollegeInstagram: https://instagram.com/greshamcollegeSupport the show

Tällä kertaa Toivon vieraana Kaikki Uusiksi -podcastissa on vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula. Hänen kanssaan keskustellaan muun muassa järjen ja tunteiden merkityksestä politiikassa ja niiden suhteista toisiinsa.Lisäksi Anna Kontulan kanssa käydään läpi edustuksellisen demokratian rajoja, ja sitä, mihin kaikkeen demokratiaa voitaisiin ulottaa yhteiskunnassamme. Ovatko parlamentarismi ja edustuksellisen demokratian mekanismit riittäviä tai edes kelvollisia ratkaisemaan aikamme suuria ongelmia, kuten ilmastokriisiä?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Mitä tarkoittaisi push back -menettely itärajalla? Haastateltavina tutkimusassistentti Jaana Palander Åbo Akademista sekä toiminnanjohtaja Pia Lindfors Pakolaisneuvonnasta. Miksi äänestäminen on tärkeää? Demokratiasta ja äänestämisestä keskustelmassa ovat väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta sekä Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen Sitrasta. Virossa opettajat ryhtyvät lakkoon. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Mikä on tilanne Lähi-idässä? Haastateltavana Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Elina Sonkajärvi sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Futucastin neljännessä vaalihaastattelussa vieraanamme on ehdokas Pekka Haavisto, edellisen hallituksen ulkoministeri. Tässä jaksossa keskustelemme henkilökemian tärkeydestä diplomatiassa, nuorista suomalaisista, demokratian tulevaisuudesta, Gazasta, kahden valtion mallista ja ilmastopolitiikasta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kylmän sodan jälkeinen maailmanjärjestys on murtunut, ja uuden maailman ideologiset ja geopoliittiset jakolinjat ovat muodustumaisillaan. Afrikka on kenties yksi maailman suurimpia kysymysmerkkejä tässä suhteessa. Afrikkaa on valtava maanosa joka tunnetaan sekä kaatuneista että kukoistavista maistaan, demokratian onnistumisista ja epäonnistumisista, massiivisesta väestökasvustaan, vaikeasta historiastaan, luonnonresursseistaan, moninaisista kulttuureistaan, ja paljon muusta. Tässä jaksossa tarkastelemme Afrikkaa geopolitiikan silmin Nordic Africa Instituten vanhemman tutkijan Liisa Laakson kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Mitä Nord Stream -putken räjähdyksestä tiedetään vuosi tapahtumien jälkeen? Milloin Ukrainaan tulisi neuvotella rauha ja kuinka kauan sota voi jatkua? Hyötyykö Yhdyvallat Ukrainan sodasta ja mitkä Yhdysvaltain intressit ovat maailmanpolitiikassa? Mitä realistiset koulukunnat ajattelevat Ukrainan sodasta ja maailmanpolitiikasta? Studiossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Jakso on kuvattu 13.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nord Stream (4:16) Sodan eteneminen (10:27) Itä-Ukraina (15:52) "Putin on Ukrainan isä" (19:25) Ukrainan demokratiakehitys (21:08) Länsimaiden tuki (25:14) Eskalaatio (27:59) Rauhansopimus keväällä 2022 (34:56) "Yhdysvallat hyötyy sodasta" (38:12) "Venäjä ei ole yksin syyllinen" (43:14) Realistiset koulukunnat (51:03) Venäjän ymmärtäminen (54:23) Shokkiterapia 1990-luvulla (59:22) Puolan länsimaalaistuminen (1:04:55) Demokratia ja Venäjä (1:07:07) Yksityisomaisuudensuoja (1:17:31) Yhdysvaltain intressi (1:26:12) Donald Trump (1:27:37) Suomen presidentinvaalit (1:31:49) Suomen ja Venäjän suhteet

Miten Iran kehittyi 1900-luvulla ja miten Iso-Britannia, kommunismi ja islam vaikuttivat Iranin kehitykseen? Kuinka kehittynyt maa Iran oli ennen vuoden 1979 vallankumousta? Minkälainen Iranin poliittinen tilanne on nykypäivänä ja onko maassa odotettavissa uusi vallankumous? Minkälainen suhde Venäjällä ja Yhdysvalloilla on Iranin islamistiseen hallintoon ja mitä intressejä Venäjällä ja Yhdysvalloilla on Lähi-idän alueella? Studiossa toimittaja Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 30.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pahlavien hallitsijasuku (4:53) Britit ja öljykauppa (7:23) Kommunismin patoaminen (10:39) Lännen virheet (14:57) Shiialaisuus (18:03) Demokratia (21:47) Vallankumous (26:07) Suomen media (28:40) Saudi-Arabia (32:18) Lähi-idän valta-asetelmat (35:29) Ydinsopimus (39:24) Vierastaistelijat (39:24) Vierastaistelijat (44:16) Suomi (46:39) Iranin vallankumous (49:58) Nainen, elämä ja vapaus (53:29) Yhdysvallat

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

A version of this essay was published by firstpost.com at https://www.firstpost.com/opinion/shadow-warrior-does-the-war-in-israel-mark-the-end-of-pax-occidentalis-13235762.htmlThe attack by Hamas on Israel may well be remembered in future as marking the very moment the decline of the West became an indubitable fact. Thus October 7th, 2023 may be a point of inflection in geo-politics and geo-economics, although it is true that the economic center of gravity of the world has been moving eastwards (and southwards in future) for some time. The question really goes to the heart of the so-called ‘liberal rules-based international order', which is a nice euphemism for ‘America and friends lay out the rules'. To give credit where it is due, this was a pretty good paradigm for the post-World-War-II period, and it helped much of Europe and East Asia advance economically, although it didn't help India, Africa or Latin America much (and that was partly due to poorly thought-out self-imposed policies as well).But like all empires and quasi-empires, this one has also deteriorated over time, partly as it was based on the presupposition of overwhelming American dominance. The US was supposed to be the global policeman who could arbitrate if necessary, and offer a bracing dose of punishment if someone erred. But that is no longer the case, as the US is bogged down in arguably futile wars. The rot goes much deeper, and affects every institution that has been built up by the ‘liberal, rules-based international order'. All of us thought the UN and in particular the Security Council would be champions at preserving world order, unlike the hapless League of Nations. But it has proven singularly ineffective, and the media didn't even quote the Secretary General or the Security Council making a pro forma plea for peace in Israel on October 7th. The World Health Organization was another entity that lost much of its credibility in the wake of its hapless performance during the coronavirus pandemic. UNESCO has long since become a woke fortress, shorn of its earlier importance. The World Bank and IMF are so often  handmaidens of Western agendas and dogmas (see “Confessions of an Economic Hit Man”) that nobody mourns their eclipse as new lending institutions arise. The Nobel Prizes, we were brought up to believe, were the ultimate in impartial recognition of excellence. Perhaps in the sciences they still have some value, but the moment the Peace Prize was given to Henry Kissinger (and Le Duc Tho who had the grace to reject it), it became evident that it was political. Of course, never giving the Literature Prize to Leo Tolstoy had damaged it way back (Sully Prudhomme got it instead. Sully, a household name!). The less said about the Economics Prize the better. Just look at the Indian-origin winners or the New York Times columnist. I think I can rest my case.In passing, there is this reputation that the Scandinavians have for fair play, partly because of the Nobels, and partly, I imagine, because they are blond, blue-eyed Vikings. But increasingly I have noticed that their antics on the environment (“How dare you!”), on politics (“we can judge the quality of your democracy via V-dem index”), on psychology (“happiness index”) and various others things suggest that some gaslighting is going on. But that's just by the way.The other institutions that we have always depended on are the media. It was practically a given for most of us that the BBC was objective and trustworthy, the VoA a little less so, and Pravda was full of propaganda. The NYT was the gold standard, the Economist and the FT were, if not paragons, worthy of respectful attention, despite charges of ‘manufacturing consent'. And the Lancet was impeccable, the very fountainhead of medical wisdom. During covid, it was stunning to find them endorsing research by an entity called Surgisphere, which, I wrote at the time in “Pious Frauds” (Open Magazine, June 2020), was a naked scam with the intention of deprecating a cheap off-patent medicine called hydroxychloroquine or HCQ. Let us compare prices: Rs. 6.25 for HCQ, Rs. 30,000 for Remdesivir. That must mean something.Over the last year or so, revelation after revelation has exposed the ‘Censorship-Industrial Complex' as a handmaiden of governments; particularly shocking has been the suggestion that the Biden administration has been hand-in-hand with Big Tech in defenestrating anybody whom the Thought Police did not like, eg those who opposed vaccine mandates. To be blunt, you cannot take Facebook/Meta, Google, YouTube, Apple, Amazon, Wikipedia, or any other Big Tech outlet at face value; parenthetically, and for different reasons, you cannot take anything spewed by chatbots like chatGPT or Google Bard seriously either. Twitter/X, after Elon Musk's takeover, seems to be the least compromised news outlet available. But the real kicker comes with Mossad and Five Eyes, and Israel's total unpreparedness for the Hamas offensive. Mossad is legendary for its almost superhuman acts to protect Israeli lives and property, and is the world's most admired intelligence agency. On top of this, there is the Five Eyes intelligence-sharing mechanism among the Anglosphere. In the recent past, we have heard a lot about this in the context of Justin Trudeau and Khalistanis.The impression that I, for one, had was that these people were masters at intelligence gathering, with sophisticated technical means including satellite reconnaissance that could spot any substantial logistics on the ground. It would have taken a lot of organization to gather 5,000 rockets and dozens of pickup trucks and hundreds of fighters, but none of this registered on their signals intelligence or human intelligence?That is hard to believe. Except for the likelihood that Mossad and the Israeli armed forces have been distracted by the internal squabbles between Prime Minister Netanyahu and the Israeli Supreme Court. The usually apolitical security services took sides in what is partly a divide between white Ashkenazi and brown/black Mizrahi, with religious orthodoxy thrown in. (It is a stark reminder to Indians, especially the INDI alliance, that a house divided will fall.)Yes, it is hard to believe the combined might of the Anglosphere did not anticipate the Hamas invasion catastrophe. Maybe they did not want to prevent it? That would be criminal, considering the sufferings of Israeli civilians, as well as what's to come for Palestinian civilians when Israel, as it always does, hits back hard in Gaza. A Jewish writer in Tablet Magazine, Liel Leibowitz, accused the Israeli ruling class of “cosplaying some game of Demokratia, complete with donning handmaid outfits and ululating about fascism”, and of entertaining “the fantasy that the United States was and always would be their protector—when in fact the ruling party in America has decided that Israel is a liability”. The same magazine, in March, accused the US Deep State of instigating Israel's internal squabbles. That is harsh, but in a nutshell it suggests that America in particular, and the West in general, is no longer able to, or willing to, run the ‘rules-based liberal international order'. Thus, the end of Pax Americana or Pax Occidentalis may be here. This does not make the world a nicer or easier place: Pax Sinica, for instance, could be brutal (ask the Tibetans). But it suggests that a Pax Indica in the Indian Ocean Rim is a worthwhile goal for India. 1200 words, 10 Oct 2023 This is a public episode. If you would like to discuss this with other subscribers or get access to bonus episodes, visit rajeevsrinivasan.substack.com

Mitä valtatyhjiöt ovat ja milloin valtatyhjiöitä syntyy? Minkälainen vallankäyttäjä Vladimir Putinin on ollut ja mistä Venäjän kansan keskuudessa vallitseva poliittinen apatia juontaa juurensa? Miten Kiinan kommunistinen puolue eroaa Putinin hallinnosta? Miksi myös anarkistisiin yhteisöihin muodostuu valtahierarkioita ja ovatko demokraattisesti valitut johtajat yhtään vähemmän vallanhaluisia kuin autoritaariset johtajat? Miksi Jevgeni Prigožinia voi kutsua Putinin luomaksi hirviöksi ja miksi Prigožin nousi kapinaan Putinia vastaan? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Jakso on kuvattu 31.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Prigožin kuolema (7:21) Wagner (10:40) Nord Stream (17:35) Valtatyhjiöt (23:39) Kärpästen herra (28:20) Politiikka (30:13) Venäjä (34:10) Apatia (39:52) Ortodoksinen kirkko (42:26) Länsivastaisuus (50:31) "Moraalinen rappio" (54:48) Putin (58:48) Kiina (1:03:00) Keskitetty valta (1:08:15) "Valtatyhjiöt täyttyvät aina" (1:11:38) Anarkismi (1:13:46) Demokratia (1:20:16) Vaalit (1:26:30) Prigožin (1:35:05) "Käärme taskussa" (1:41:07) Kapina (1:46:30) Lentokone (1:48:06) Shakki

Voiko poliitikko myöntää olleensa väärässä? Kuinka pitkään Yhdysvallat voivat velkaantua ja onko Yhdysvaltain keskuspankin rahan painaminen kestävällä pohjalla? Miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota heijastuu Eurooppaan ja valuuko keskuspankkien painama raha ainoastaan osakkeiden hintoihin? Tulisiko Suomen työmarkkinoita uudistaa ja olisiko Suomella opittavaa Tanskasta ja Ruotsista? Millä keinoilla työpaikkoja olisi mahdollista luoda enemmän ja onko velkaantuminen riski Suomen valtiontaloudelle? Studiossa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja sosialidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on kuvattu 23.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fennovoima (2:44) Nato-jäsenyys (9:09) Väärässä oleminen (10:39) Tilastot (17:08) Keynesiläinen koulukunta (18:21) Itävaltalainen koulukunta (20:04) Yhdysvallat (23:37) Rahan painaminen (28:04) Kiina (31:04) Protektionismi (34:21) Osakemarkkinat (39:36) Harmaa talous (48:28) Maahanmuutto (52:28) Yrittäjät (53:47) Työmarkkinat (58:04) Paikallinen sopiminen (1:01:32) Irtisanomissuoja (1:02:40) Yhteiskuntasopimus (1:06:22) Oppivelvollisuus (1:07:41) Tanska ja Ruotsi (1:10:10) Lakot (1:11:35) Hyvinvointi (1:13:13) Porvarihallitus (1:15:45) Demokratia (1:17:52) Poliittiset lakot (1:22:07) Velkaantuminen (1:25:21) Eläkerahastot (1:28:03) Yhteenveto

Miksi TikTokista on tullut suosittu alusta? Mikä TikTokin käytössä on erityisen addiktoivaa ja mitä haitallisia vaikutuksia TikTokin käytöllä voi olla nuoriin? Millä kaikilla tavoilla TikTok vakoilee käyttäjiä? Voiko TikTokia pitää Kiinan kommunistinen puolueen psykologisena operaationa ja pitäisikö TikTok kieltää länsimaissa? Studiossa teknologiayrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on nauhoitettu 27.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Musically (1:58) Algoritmi (3:42) Additkio (9:48) Kiinan kommunistinen puolue (11:18) TikTok-haasteet (13:34) Psykologinen operaatio (15:50) Sensuuri (17:05) ADHD ja Keskittymiskyky (21:39) Douyin (23:43) LGBTQ (28:18) Yhteiskunta ja arvot (33:49) Vakoilu (37:33) TikTokin kieltäminen (45:34) Poliitikot (46:33) Manipulaatio (51:44) Propaganda ja sensuuri (1:00:54) Trump ja Yhdysvallat (1:03:09) Luottamus instituutioihin (1:05:48) Nuoriso (1:07:58) Ukrainan sota (1:11:56) Misinformaatio ja sananvapaus (1:20:03) Demokratia (1:25:55) Vanhemmat (1:27:53) Koulu (1:29:45) Sosiaalinen media

We record our first inter-continental episode, as Will reports in from a visit to Tel Aviv. We then dive in to two of this month's opinions: Haaland v. Brackeen, which rejects a series of challenges to the Indian Child Welfare Act, and United States v. Hansen, which upholds a federal immigration law against a free speech overbreadth challenge.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa' myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa, miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.

Vaalit lähestyvät ja fasistit kaivautuvat esiin koloistaan. Onko tulevilla vaaleilla mitään toivoa päätyä mihinkään muuhun kuin absoluuttiseen katastrofiin? Ja vaikka seuraavasta hallituskaudesta selvittäisiinkin, koska on aika paeta ja mihin? Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Luoto Companyn kanssa. https://www.luotocompany.fi Tällaisia malleja ei yritysmaailmasta löydy montaa, mutta pitäisikö? Tuomas Nousiaisen ja Timo Koranderin mukaan osaamispääoman tärkeyden kasvaessa, miksi työntekijöillä ei pitäisi olla enemmän sananvaltaa itse yrityksen pyörittämisessä? Hyvä kysymys. Mutta miten demokratia toimii yrityksessä? Mitä heikkouksia mallilla on? Miltä näyttää yritys, joka on tarkoituksella lopettanut kasvun, ja laajentaa toimintaansa muilla tavoilla? Tervetuloa kuuntelemaan. — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

SaferGloben ja Eurooppalaisen Suomen toteuttamassa podcast-jaksossa tutustutaan demokratiaan digimaailmassa mm. digipalvelusäädöksen kautta sekä keskustelemalla ajankohtaisista teemaa sivuavista aiheista. Vieraana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja juontajana Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Totti Sivonen.

Turkissa demokratia on pahoissa vaikeuksissa. Oikeuslaitos tuottaa poliittisia tuomioita presidentin vastustajille, vapaa tiedonvälitys on henkitoreissaan. Millaiseen kuristusotteeseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä jarruttava presidentti Erdogan on ottanut Turkin? Entä mitä tämä tekee ensi vuoden vaaleille? Ohjelmassa kuullaan raportit Erdoganin tulilinjalle joutuneista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry 64. jakson vieraana, toistamiseen, vaikuttava toimittaja-yrittäjä, erinomaisen Keskusteluohjelma-keskusteluohjelman isäntä Kaarle Hurtig. Jakso taltioitiin 2.9.2022. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/64-kaarle-hurtig Videoversio: https://youtu.be/8rBhLuh0WvU Spotify: https://spoti.fi/3u1A9we Apple Podcasts: https://apple.co/3OxqdUF RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Korjaus: Kaarle puhuu Radiomafian tiimoilta Leena Lehtolaisesta mutta tarkoittaa Lehtistä. Korjaus2: Muistin arkeologiakeskustelussa väärin, Kaarlen ehdotus oli oikea: Çatalhöyük on kyllä myös huikea ja historiallisesti kiinnostava mesta Turkissa, mutta Göbekli Tepe oli sittenkin se mitä hain. 00:00:00 Radio. 00:05:37 DJ Didier ja The War on Drugs -bändi. 00:09:35 4,5 vuotta edellisestä keskustelusta. 00:17:05 Oravanpyörä ja toimeentuloahdistus. 00:22:39 Työhön uskominen. 00:30:23 Rakennusalan resurssitehokkuus. 00:37:52 Työkeskustelun yksiäänisyys ja yhdessä syöminen. 00:43:06 Työn arvon arviointi. 00:48:42 Mitä lukee Kaarlen lähettämissä laskuissa? 00:50:51 Hävikkiä raksoilla. 00:59:48 Rakennusprojektien venyvät aikataulut. 01:02:33 Asioiden hintoihin tottuminen. 01:04:47 Talvi 2022–2023 ja mukavuuksien itsestäänselvyys. 01:11:51 Muuttuvan perustason syndrooma. 01:14:57 Onko yrityksillä lakivelvoite maksimoida voitot? 01:24:25 Venäläistä mielenmaisemaa ymmärtämässä. 01:33:29 Parhaat keinot sodan välttämiseen. 01:43:35 Peliteoreettiset kannustimet aseelliseen kilpavarusteluun. 01:49:13 Vaihtoehdot sotilaallisen pelottavuuden alleviivaamiselle. 01:53:53 Utooppisen ajattelun lyttääminen. 02:02:29 Metamodernismi ja demokratian demokratisoituminen. 02:08:49 Enemmistön maailmankuva ei huoleta. 02:16:02 Miksi on puolueita ja eturyhmiä? 02:30:42 Äänestäminen, vastaväitteiden ymmärtäminen ja algoritmit. 02:35:42 Delegatiivinen demokratia. 02:44:33 Paremman poliittisen järjestelmän elementtejä. 02:46:38 Parempien algoritmien vaikeus. 02:53:15 Peliteoreettiset dynamiikat. 02:59:01 Kilpailullisuuden hyödyt ja haitat. 03:09:22 Internet, ihmiskuva ja utopiat. 03:15:58 Sähköpotkulaudat, DAOt ja muutospotentiaali. 03:21:59 Lohkoketjuskenen yhteiskunnalliset visiot. 03:29:39 Yleishyödyllinen Uberin tappaja. 03:32:21 Mille kapitalismi häviää? 03:40:00 Wikipedia, kirjastot ja kommunismi. 03:44:39 Kaarle ja kilpailuvietti. 03:51:14 Mitä varten demokratia on? 03:56:18 Trumpin impakti. 04:03:21 Kaarlen yhteiskunnallisten pyrkimysten ydin. 04:08:32 Arkeologiaa ja muita hämmästyttäviä asioita. 04:16:08 Avoimuus vaihtoehtoisille todellisuustulkinnoille. 04:21:17 Kaarlen työkurimus. 04:28:09 Ovatko kaikki ihmiset yhtä kiinnostavia? 04:34:14 Eikö ihminen todella voi tuhota kuin itsensä? 04:37:08 Merkitys ja kosminen mittakaava. 04:42:19 Kaarle ja metamoderni. 04:47:58 Egregoret. 04:52:42 Henryn ja Kaarlen perimmäinen olemus. 04:57:37 Parisuhdepettymykset ja polyamoria. 05:11:45 Eksät, eroaminen ja parisuhdenormit. 05:19:04 Kaarlen toivotus. 05:22:16 Lopputurinat. Kaarlen Keskusteluohjelma https://youtube.com/keskusteluohjelma The War on Drugsin Thinking of a Place https://bit.ly/3GKt0aT Kaarlen eka Ihmisiä-vierailu https://youtu.be/SM23xvRT7nI Ei lakivelvoitetta voittojen maksimointiin https://bit.ly/3U4RFdA Pekka Toveri -jakso https://bit.ly/3Vrsv9X Nordic Ideology -kirja https://bit.ly/3tZjU2D Samo Burja ja sivilisaation ikä https://bit.ly/3AJwR4m – Ihmisiä, siis eläimiä rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • Instagram: https://bit.ly/2H9XO4b • Youtube: https://bit.ly/2px3u3i

"Yhdysvaltain demokratia on vaakalaudalla, enkä liioittele." Näin sanoo kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja selittää miksi. Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta. Yhdysvaltalaiset siis valitsevat pian välivaaleissa uusia vallankäyttäjiä maan tärkeimmille johtopaikoille. Samalla jaetaan monia alueellisesti tärkeitä tehtäviä. Ehdolla on satoja "vaalikieltäjiä". Kyse on heistä, jotka uskovat, että viime presidentinvaalien voitto varastettiin Donald Trumpilta. Vaalikieltäjistä huolimatta suuri osa republikaaniäänestäjistä pysyy uskollisena puolueelleen. Hinnat nousevat ja rikollisuus kasvaa. Ne tuntuvat ongelmina painavammilta kuin demokratian tila. Republikaanien ennustetaankin voittavan vaalit. Mutta miten käy, jos vaikutusvaltaisiin tehtäviin nousee ihmisiä, jotka haluavat romuttaa demokratian? Luvassa on Amerikka-spesiaalin paluu eli puolen tunnin paketti Jennyn hämmennystä ja Iidan monologeja. Kuunneltuasi ymmärrät, missä Yhdysvaltain politiikassa juuri nyt mennään – ja miksi välivaaleilla on väliä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Yhdysvaltain välivaaleissa valtaa kärkkyy useita satoja Bidenin vaalivoiton kieltäviä ehdokkaita. Näissä äärioikean laidan republikaaneissa suhtaudutaan myös penseästi Ukrainan sotilaalliseen auttamiseen. Ohjelmassa kuullaan ehdokkailta ja heidän tukijoiltaan miksi. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, mitä seurauksia vaaleilla voi olla Yhdysvaltain demokratialle ja Ukrainalle annettavalle sotilaalliselle avulle. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kun epädemokraattinen toimija pääsee valtaan kiinni, seuraukset ovat pitkäkestoisia ja vaativia purkaa. Ajatuspaja Liberan, Diktaattorin käsikirja-raportissa näytämme juurtumisen merkityksen demokratian tai diktatuurin kestävyydelle. Mitä lyhyemmän aikaa demokratia on ehtinyt toimia yhteiskunnan pelisääntöjen määrittäjänä, sitä helpompaa sen hauraat instituutiot on kaataa. Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan-raportin voi lukea kokonaisuudessaan Liberan kotisivuilla, www.libera.fi. Jakson keskustelu on tallenne raportin julkaisutilaisuudesta Tiedekulmassa 20.4.2022. Paneelissa mukana: Ville Niinistö, Europarlamentaarikko, Vihreät Kristi Raik, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Tero Lundstedt, Kansainvälisen oikeuden asiantuntija, Liberan sisältöjohtaja Jussi Lassila, Ulkopoliittisen instituutin Venäjän politiikkaan keskittynyt vanhempi tutkija, dosentti Keskustelun toimittaa ja juontaa Seija Vaaherkumpu. Vaaherkumpu on ollut ehdolla suuren journalistipalkinnon saajaksi vuonna 2021. Podcastin on tuottanut Liberan projektipäälikkö, Denis Shemyakin.

Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.

Kansan Uutisten eli Kusarin eli KU:n lokakuun paperilehti tulee tilaajille ihan just näillä näppäimillä!Tässä jaksossa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja politiikan toimittaja Toivo Haimi käyvät läpi kolme ilmiötä, joita uudessa paperilehdessä käsitellään: demokratia on uhattuna, Euroopan polittinen kartta otti askeleen oikealle ja energiakriisi koettelee kansalaisia.Toivo & Jussi avaavat uuden paperilehden juttujen aiheita, näkökulmia sekä haastatteluja sekä knoppailevat kaikenlaisella nippelitiedolla.Tilaa KU: https://www.ku.fi/tilaaSupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Mikä on sananvapauden tila Suomessa ja muualla länsimaissa? Ketkä sitä yrittävät kaventaa? Mikä on sosiaalisen median rooli sananvapaudessa? Studiossa vieraana kirjailija ja lakimies Jarkko Tontti. Jakso on nauhoitettu 18.5.2022.

Kriisit pandemiasta Ukrainan sotaan myllertävät Euroopan unionia uuteen uskoon. Mihin suuntaan EU on liikkumassa? Onko unioni hylkäämässä uusliberaalit periaatteensa? Entä millä tolalla on eurooppalainen demokratia, ja miten päätöksenteko Euroopan unionissa oikeasti toimii? Podcastin tämänkertaisena vieraana on maailmanpolitiikan väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta. Nordström keskustelee Timo Harjuniemen kanssa paitsi EU-politiikan ajankohtaisista kysymyksistä myös eurooppalaisen vallankäytön konkreettisista prosesseista. Kuka EU:ssa käyttää valtaa ja miten? Ketkä ovat Euroopan vaikutusvaltaisimmat vallankäyttäjät? Laura Nordström, Jouni Backman ja Lea Konttinen: Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa (Sitran selvityksiä): https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/sitra-miten-eu-lainsaadannosta-paatetaan-suomessa.pdf

Yhdysvalloissa joukko Trumpin tukijoita hyökkäsi kongressiin vuosi sitten tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Edelleen enemmistö republikaaneista pitää vaalitulosta vilpillisenä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan jo vaaraksi Yhdysvaltain demokratialle. Kuinka pahoin Yhdysvaltain demokratia horjuu ja mitä seurauksia sillä on? Entä mitä tilanteesta ajattelevat tavalliset yhdysvaltalaiset? Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ajatuspajaraati pohtii mennyttä vuotta ja vähän tulevaakin. Pääosissa korona, päätöksenteko ja demokratia. Mukana ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja, Sitra, toimitusjohtaja Taru Tujunen, Ellun kanat -viestintätoimisto ja toiminnanjohtaja Mikko Lievonen, Kalevi Sorsa -säätiö. Tehohoidon tilanne. Puhelimessa Matti Reinikainen, anestesiologian ja tehohoidon professori, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala. Uuden arpajaislain vaikutukset. Saadaanko ongelmapelaaminen aisoihin? Vieraina yliopistotutkija, sosiaalietiikan dosentti, Janne Nikkinen, Helsingin yliopisto ja yritysbrändin ja strategisen vastuullisuusviestinnän johtaja Suvituuli Tuukkanen, Veikkaus. Kolumni. Joonas Konstig: Kuinka lukea kirja. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marija Skara ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Petri Tuomi-Nikula seurasi Suomen suurlähettiläänä Budapestissa, kun Victor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa mursivat määrätietoisesti maan demokraattisen järjestelmän. Nykyisin Petri on eläkkeellä ja voi puhua vapaasti kokemuksistaan. Käymme hänen kanssaan läpi Orbánin pelikirjan eli sen miten demokratia tuhotaan. Sitten kysymme, olisiko moinen mahdollista Suomessa. Valitettava vastaus on, että kyllä se on täälläkin tehtävissä. Puhumme myös suuresta kuvasta eli demokratioiden ja autokratioiden välisestä kaiketi väistämättömästä yhteenotosta. Lopuksi kysymme, mitä maailma, EU, Suomi ja yksilö voi tehdä puolustaakseen demokratiaa, joka edelleen, ainakin keskustelijoiden mielestä, on paras, joskin ajoittain hauras järjestelmä. Hyviä kuunteluhetkiä!

Ilmastokriisi haastaa paitsi tulevaisuuttamme myös demokratian lainalaisuuksia. Elokapina-liike käyttää väkivallatonta suoraa toimintaa ja kansalaistottelemattomuutta viestiessään ilmastokatastrofista. The Ulkopolitistin podcast-jaksossa pohditaan, millainen tila Suomen nykydemokratiassa on aktivismille. Voiko suora toiminta auttaa tuulettamaan vanhoja rakenteita? Vieraana jaksossa ovat Elokapinan kapinallinen Anton Keskinen ja Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

1- In Messico il conflitto più mortale dopo la Siria. Secondo il rapporto dell'Istituto per gli Studi Strategici di Londra nel 2016 la guerra tra i cartelli di droga ha provocato 23 mila morti. ( Alfredo Somoza più contributi di Fabrizio Lorusso e Emanuela Borzacchiello) ..2-Trump sotto accusa. Il licenziamento del capo del fbi sarebbe legato all'inchiesta sul Russiagate. ( Rassegna stampa di Adele Alberti) ..3-Armi pesanti americane ai curdi siriani. L'ira di Ankara. ..4-Francia: l'orribile mercoledì di Manuel Valls...Il movimento di Macron respinge la candidatura dell'ex premier. Il partito socialista avvia la procedura di espulsione. ..5-Un sorriso seppellirà i razzisti. Dagli stati Uniti la storia di Kleaver Cruz. ( Roberto Festa) ..5-Sfida all'impero Facebook: Snapchat introduce la visualizzazione illimitata. ..6-Romanzo a fumetti: Demokratia  la graphic novel di  Motoro Mase...( Maurizio Principato)