Podcasts about Erilaiset

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, ja kriisitilanteissa sen vaikutukset voivat korostua entisestään. Kriisi voi syventää yksinäisyyden kokemusta – vaikka toisaalta se voi myös yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.Erilaiset kipeät tunteet voivat estää meitä jakamasta kokemuksiamme. Saatamme pelätä, mitä muut ajattelevat, tai emme halua kuormittaa toisia omilla tunteillamme. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen – ei siksi, että haluaisimme olla yksin, vaan koska emme tiedä, miten olla toisten kanssa.Samalla läheiset ja yhteisö voivat kokea epävarmuutta: "En tiedä, mitä sanoa", "En osaa auttaa." Tämä molemminpuolinen varovaisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa ihminen jää yksin, vaikka kukaan ei sitä tietoisesti toivo tai tarkoita.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Jarno Tuominen. Jarno on psykologian dosentti ja kliinisten taitojen opettaja Turun yliopiston psykologian oppiaineessa. Jarno kuuluu myös Punaisen Ristin Psykologien kotimaan valmiusryhmään. Nina ja Jarno keskustelevat kriisien vaikutuksista elämään, yksinäisyyden ja kriisien yhteydestä sekä toivon merkityksestä kriiseistä selviämisessä.Tässä jaksossa kuulet mm. - Miten ihmiset tyypillisesti reagoivat suuriin elämänmuutoksiin kuten läheisen kuolemaan, äkilliseen sairastumiseen tai vaikka työn menetykseen? - Miten yksinäisyys liittyy kriisien kokemiseen ja käsittelyyn? - Millainen rooli yhteisöllisyydellä ja tukiverkoilla on kriiseistä selviytymisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä?Lisätietoja:Jarno Tuomisen verkkosivut: jarnotuominen.comJarno Tuominen Blueskyssa: @jarnotuominen.bsky.socialPunainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen.Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen______Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet nisäkkäät vikisevät, mylvivät, inahtelevat, murisevat ja haukahtelevat. Miksi pikkunisäkkäät ääntelevät ja pystyykö pelkällä korvakuulolla tunnistamaan eri lajeja toisistaan? Voisiko ääniä ja äänityksiä käyttää apuna tutkimuksissa, vaikkapa myyrien ja päästäisten elinpiirien selvittämisessä ja kantojen seuraamisessa? Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Joni Uusitalo pohtivat äänten merkitystä Lammin biologisella asemalla.

"Voi ¤%&/# teijän turkulaisten touhuja", sanoi poromies-Paavo, kun näki meidän kalastavan ihan tosissamme haukea Lapissa. Mutta kun vaihtoehtona on alamittainen harri tai tammukka, jo 70-senttinen jokihauki laittaa aivan eri tavalla hanttiin. Puhumattakaan sitten, kun virtavedestä pääsee kampeamaan metrikalaa. Erilaiset maisemat ja erilaiset - toisen väriset ja väkivahvat - kalat saivat meidät jo Tuomaksen kanssa sopimaan ensi vuoden haukikeikan ajankohdan. Tässä jaksossa Niko Satto ja Tuomas Peltonen pureutuvat hauenkalastukseen Lapissa sekä kertovat omasta syksyisestä kalareissustaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kyllä voi. Erilaiset tunteet tuntuu meillä kehossa, ja joskus myös kehon tuntemukset voi ylläpitää sitä tunnetta. On tärkeää tiedostaa, että mieli vaikuttaa kehoon, ja keho vaikuttaa mieleen. TRE-menetelmä (Tension and Trauma Releasing Exercises) on yksi tapa monien joukossa purkaa stressiä ja traumoja kehosta. (00:00) Jakso alkaa (00:05) Esittelyt (01:07) Keho on yllättävän helppo unohtaa (02:59) Mitkä tavalla tunteet voi tuntua kehossa (09:18) TRE-menetelmä stressin purkuun ja traumojen käsittelyyn (19:54) Tunteet saa tulla (22:44) Keho ja mieli blokkaa kokemukset (25:59) Anna itselle tilaa palautua (28:12) Arvosta omaa kehoasi (33:14) Muutokset ja teot voi olla pieniäkin (35:21) Kirjaa ylös hyvät hetket (37:19) Vihan hallinta (41:52) Kuinka saada yhteys takaisin kehoon (50:20) Loppupuhe

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Tässä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Ellaa, joka toisen asteen jälkeen suuntasi kampaajaksi ja sieltä opiskelemaan fysikaalisia tieteitä tähtitieteen ja avaruusfysiikan tutkinto-ohjelmassa. Voiko näillä kahdella alalla olla jotain yhteistä ja miten Ellan polku käytännössä kulki? Näihin ja muihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla jakson! Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Erilaiset muotiin liittyvät trendit ja estetiikat ovat nousseet Tiktokissa viraaleiksi päätä huimaavalla tahdilla viimeisen vuoden aikana. Mikä trendejä synnyttää, ja mitä jokaisen Tiktokia selaavan tulisi ymmärtää nopeasyklisistä muoti-ilmiöistä?Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/tiktok-synnyttaa-ilmioita-ja-vaikuttaa-kuluttajiin-miksi-erilaiset-trendit-nousevat-ja-laskevat-kiihtyvlla-tahdilla Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Sarjan kolmannessa jaksossa haastatellaan yleisen kirjallisuustieteen opiskelijaa Sonjaa, joka siirtyi sairaanhoitajan ammatista täysin vastakkaiseen suuntaan ja päätyi opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä. Tule kuuntelemaan Sonjan tarinaa ja hänen ajatuksiaan siitä, voiko terveydenhuoltoalaa ja yleistä kirjallisuustiedettä jotenkin yhdistää toisiinsa myöhemmässä elämässä! #Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Sarjan ensimmäisessä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Petraa, jonka opintopolku vei kielitieteistä kokin opintojen kautta yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Tule kuulemaan Petran opintokäänteistä, tulevaisuudensuunnitelmista sekä siitä, miten tiskiharja linkittyy tähän kaikkeen. Podcastin tekstivastine:

Tässä 360° sijoittamisesta -podcastin 2. kauden jaksossa sijoitetaan tyylillä!Sijoitustyylillä tarkoitetaan tapaa, jolla osakkeita valitaan salkkuun. Sijoitustyylit pohjautuvat esimerkiksi yhtiön kasvuvauhtiin, osingonmaksuun tai vaikkapa arvostukseen. Voit toisin sanoen sijoittaa kasvuosakkeisiin, hyviin osingonmaksajiin tai vaikkapa matalalle arvostettuihin yhtiöihin. Erilaiset tunnusluvut ovat monessa tyylissä oleellisessa osassa, ja sijoittajan kannattaakin hyödyntää yhtiöanalyysejä sijoitustensa tukena.

Suvaitsevainen Minua ahdistaa,kuinka ihmisiä hallitaan.Meille sanotaan,että noin tai näin ei sanoa saa.Et saa erottua massasta,tai voit erorahat noutaa kassasta.Ja voi poloista,jos kärsit erilaisuudesta.Erotut vaikka ihonvärin takia,tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia.Erilaiset uskonnot eivät hyväksy toisiaan,eikä nainen ainakaan suutansa avata saa!Kuka nämä säännöt on keksinyt,kuka on meitä pimennossa pitänyt?Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainenja hyväksyä myös toinen ihminenUlla-Maija Mantere

Ongelman ratkaiseminen alkaa usein ongelman ymmärtämisestä. Monesti kuitenkin ihmiset eivät halua kuulla ongelman juurisyytä ja kuinka sitä olisi mahdollista lähteä ratkaisemaan. (00:00) Esittelyt (00:53) Mitä vastuu itsestä tarkoittaa (03:33) Erilaiset hoidot eivät ole ihmelääke (09:03) Mistä eri oireet voivat tulla (11:26) Kukaan ei hyödy, jos valehtelet voinnistasi (15:04) Vastuun ottaminen työyhteisöissä (17:37) Maailma ei pyöri sinun ympärilläsi (18:23) Omien rajojen vetäminen (20:28) ADHD ja rajat (23:52) Kieltäytymistä ei tarvitse selitellä (25:03) Vastuu diagnooseistasi (27:34) Jokainen on vastuussa omista tunteistaan (31:38) Käytännön vinkki tunteiden havainnointiin (33:25) Pienet teot voi vaikuttaa hyvinvointiin (34:53) Sillä millä sävyllä mietit asioita on suuri vaikutus (38:06) Loppusanat

Puhumme Jukka Knuutisen kanssa sosiaalisen median psykologiasta, tappelun fyysisistä ja psyykkisistä puolista, TikTokin ja vastaavien alustojen vaikutuksista yhteiskuntaan, lihansyönnin etiikasta, ja vaikka mistä. Jukka poistui vähän jakson äänittämisen jälkeen lähes kaikista sosiaalisista medioistaan, ja avaa tähän liittyvää ajatustenjuoksuaan tässäkin jaksossa. Jukka Knuutinen on TikTokkaaja ja "jokapäiväinen puuhastelija". Hän keräsi pari vuotta sitten ihmeellisen lyhyessä ajassa melkein 50 000 seuraajaa tililleen puhumalla asioista, jotka hän on itse kokenut kiinnostaviksi tai hyödyllisiksi hänen elämässään. Videoissa toistui aiheina muun muassa:- Ihmisen havainnoinnin rajallisuus- Erilaiset markkinointikikat, joita isot firmat käyttävät manipuloidakseen asiakkaitaan- Rahan psykologia- Unen tärkeys. Jukka osaa puhua somessa, ja käyttää algoritmeja hyödykseen. Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Erilaiset ilmaisun muodot ja traditiot tuntuvat sulautuvan koko ajan vahvemmin toisiinsa esittävän taiteen kentällä. Siinä missä niin sanottu esitystaide mielletään draaman jälkeisenä teatterina, performansseista puhutaan nimenomaan kuvataidekentän laajentumana, jonka vahvoja vaikuttajia ovat olleet John Cagen, Joseph Beuysin ja Fluxus-ryhmän tapaiset toimijat. Podcastissa vieraana on 5.–10.9. järjestettävän New Performance Turku Biennalen taiteellinen johtaja ja performanssitaiteilija Leena Kela. Keskustelussa pohditaan vuonna 2012 perustetun kaupunkifestivaalin historian ja tämänvuotisen tarjonnan ohella sitä, mitä julkisessa tilassa järjestetyssä taiteellisessa kohtaamisessa oikeasti tapahtuu.

Kaupallinen yhteistyö: WeMind SuomiOppimisvaikeudet hidastavat ja vaikeuttavat oppimista. Ne voivat ilmetä eri tavoin riippuen millaisia taitoja opetellaan. Erilaiset ja eritasoiset oppimisvaikeudet ovat verrattain yleisiä, ja niitä on myös aikuisilla.Oppimisvaikeuksista psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on WeMind Suomen toimitusjohtaja, psykologi Juulia Järvdike. WeMind on Ruotsin suurin psykologipalveluita tarjoava yritys. Suomessa WeMind aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Juulia on tehnyt pääosan työurastaan WeMindilla neuropsykiatrian alalla tutkien lasten ja aikuisten kehityshäiriöitä. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä oppimisvaikeudet ovat? - Miten ne ilmenevät?- Mistä oppimisvaikeudet voi tunnistaa?- Miten ne näkyvät lapsen - tai aikuisenkin - arjessa?- Miten vanhempi voi auttaa lastaan?- Millaista apua on saatavilla ja milloin sitä kannattaa hakea?Juulia kertoo myös miten hänen omat oppimisvaikeutensa ja niihin saatu tuki eri elämänvaiheissa ovat vaikuttaneet hänen työuraansa.Lisätietoja:Jos sinua mietityttää läheisesi tai oma oppimisvaikeutesi - tai kaipaisit mahdollisuutta keskustella psykologin kanssa, varaa nyt toukokuun 2023 loppuun asti maksuton ensikäynti WeMindilla.Ajan voit varata WeMindin nettisivuilta tai soittamalla ajanvaraukseen. Lisää tietoa www.wemind.fiLue lisää oppimisvaikeuksista WeMindin sivuilla: Oppimisvaikeudet koulunkäyntihaasteiden taustalla?WeMind Suomen verkkosivut: wemind.fiWeMind Suomi Instragramissa: @wemind_suomiWeMind Suomi tarjoaa tutkimustietoon perustuvia lyhytterapeuttisia psykologien tarjoamia hoitojaksoja sekä psykologisia tutkimuksia Helsingin keskustassa. WeMindin ammattilaiset ovat psykologeja ja siten heidän ammattitaitoaan on mielenterveyden hoitamisen lisäksi oppimisen tai kehityksen haasteiden tutkimus ja selvitys.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on TtM, fysioterapeutti Maarit Janhunen ja aiheena on pelillisyys kuntoutuksessa. Keskustelemme jaksossa kuntoutuksen pelillistämisestä ja peliharjoittelusta, jota myös Maaritin väitöskirjan koskee. Puhumme jaksossa muun muassa siitä, mitä pelillistämisellä ylipäätään tarkoitetaan ja mitä peliharjoittelu on, sekä muun muassa peliteknologian hyödyntämisestä fysioterapiassa ja erityisesti kuntoutuksessa polven tekonivelleikkauksen jälkeen sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan! 07:16 Mistä kuntoutuksen pelillistämisessä on kyse 11:39 Erilaiset pelit ja pelijärjestelmät 13:14 Peliteknologian hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuus fysioterapiassa 15:40 Kenelle peliharjoittelu sopii 18:12 Fysioterapeutin rooli peliharjoittelussa 20:00 Tavoitteiden asettelu teknologian avulla tapahtuvalle kuntoutukselle 21:35 Pelien vaikutusmekanismit 25:53 Potilaiden vastaanotto peliharjoittelulle 29:59 Lisäkuormien käyttäminen peliharjoittelussa 32:21 Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus: Pelillistetyn kotiharjoittelun vaikuttavuus ikääntyvien henkilöiden fyysiseen toimintakykyyn ja kipuun polven tekonivelleikkauksen jälkeen 38:43 Esimerkkejä pelien sisällöistä interventiossa 41:12 Tutkimuksen keskeiset tulokset 44:14 Tutkimuksen johtopäätökset Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse podcast@movementphysio.fi tai Instagramissa @movement_physio. Tässä jaksossa assistenttina on toiminut Nora Palonen. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Kuntoutuskouluttajat, VK-Kustannus, Kir-Fix ja Palautuminen-com. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/koulutuskalenteri/ VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'PODCAST' jo julkaistuista kirjoista -20% alennuksen Kir-Fixin palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa https://kir-fix.fi Palautuminen-com tuo käyttöösi GameReady-kylmäkompressiojärjestelmän sekä monia muita innovatiivisia tuotteita osoitteessa https://palautuminen.com

Keramiikkaradion 22. jaksossa ääneen pääsee Jonna Oksanen, keramiikan ammattilainen monen kymmenen vuoden kokemuksella. Puhumme jaksossa mm. kiehtovista vaihtoehtoisista polttotavoista kuten aluminium foil saggar -poltosta. Juttelemme myös eri opinahjoista sekä tietysti opettajuudesta. Jakson rakenne: 00:00:54 Keramiikka kuvanveistojaksolla yllätti 00:01:52 Suomen keraaminen koulu Posiolla ja käsi- ja taideteollisuus koulu Tammelassa 00:06:31 Muutto Turkuun ja erilaisia opetustehtäviä 00:09:29 Oma työhuone Portsassa 00:13:15 Kurssitoimintaa sekä työhuoneella että muualla 00:19:03 Muinaisteknikko-opinnot 00:22:19 Aluminium foil saggar -poltto 00:28:23 “Puu-uuni on uunien kuningatar” 00:31:31 ITU-teos Koroisilla 00:36:14 Keramiikkanäyttelyä pukkaa 00:41:07 Raision rakumaraton toukokuussa 00:44:15 Erilaiset yhteisöt ovat tärkeitä Jonna Oksanen: IG: https://www.instagram.com/studiokeramiikkaa_jonnaoksanen/ Web: http://jonnaoksanen.com/ Keramiikkaradio: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio, https://www.instagram.com/ilona.hasanen FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/@keramiikkaradio LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com. #keramiikka #keramiikkaa #keramiikkataide #savi

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kalle Honkanen, kotkalainen yrittäjä (parempiote.com ja rifti.fi) ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etäjohtamisessa johtamisen perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, piileehän näyttöjen takana kuitenkin samat ihmiset. Tekemisen tavat ja työkalut ovat vain muuttuneet. Haasteellisimmat tilanteet etäjohtamisessa ovat silloin kun epävirallinen kanssakäyminen unohtuu. Tai, kun etäpalavereita pidetään peräkkäin ilman taukoja ja unohdetaan mitä niissä on käsitelty. Epävirallisen vuorovaikutuksen katoaminen ei ole parantanut työsuhteita, ne ovat kuitenkin ykkösasia organisaation toiminnassa. Toisen tunteminen on erityisen tärkeää, kun ideoidaan, keskustellaan hankalista asioista tai ollaan eri mieltä. Ilman epävirallista kasvokkaista aikaa se ei välttämättä onnistu. Etätyöskentelyssä helposti kollegan kalenterin kunnioittaminen vähenee ja kalenterit tungetaan täyteen ulkopuolelta. Jos kaikki saa käyttää kaikkien aikaa kuten haluaa, niin sieltä katoaa sellainen työ, joka riippuu henkilön omasta aloitteellisuudesta ja todennäköisesti suuntautuu tulevaisuuden kehittämiseen. Voisiko olla vähän radikaali ja jos ei ymmärrä minkä takia on kutsuttu kokoukseen paikalle, niin ei ole pakko osallistua? Kalenterin huokoisuudessa myös esimies voi näyttää esimerkkiä ja kannustaa tiimiä samaan. Onko tiimiläisellä mahdollisuus valita omaan työtehtävään sopiva tila ja aika? Erilaiset työtehtävät vaativat erilaisia tiloja ja avokonttorille, hiljaiselle huoneelle tai etäkonttorille on omat aikansa. Kun halutaan kehittäjille hyviä ideoita, niin se vaatii huokoisuutta kalenteriin, aikaa ideointiin, muita ihmisiä ja pallottelua sekä vuorovaikutusta. Tällä hetkellä meidän täytyy totutella takaisin sosiaaliseen kontaktiin ja se menee vähän eri tahtiin eri ihmisillä. Menossa on eräänlainen etsikkoaika. Pitäisi uskaltaa pysähtyä yhdessä tutkimaan miten haluamme jatkossa työskennellä ja mikä on meidän yhteiselle työskentelyllemme parasta. Mitä hyvää oli vanhassa työnteon mallissa ja mitä haluamme säilyttää etätyön maailmasta. Mitä ajattelemme työn tehokkuudesta? Se on organisaatioissa usein ajateltu väärin työhön käytettynä aikana. Mutta jos väsyneet tai kiukkuiset ihmiset tekevät töitä, niin ei se tunti ole sama kuin energiset ja positiiviset ihmiset tekevät töitä. Tässä hetkessä on yksi johtamisen pullonkaula, josta emme puhu tarpeeksi, johtajan oma jaksaminen. Jos johtaja väsyy, niin sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia. Yksi tapa vaalia omaa jaksamistaan on yksinkertaisesti merkitä kalenteriin lounaat ja tauot. Ajankäyttöä kannattaa suunnitella sen mukaan missä kohti on parhaimmillaan ja minne kannattaa ne ideointisessiot sijoittaa. Omasta vireestä ja hyvinvoinnista, mm. syömisestä ja nukkumisesta, kannattaa huolehtia ja ideointi, toisten kuuntelu ja empaattinen kohtaaminen on paljon helpompaa. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Suonensisäisten huumeiden käyttäjiä auttavan Jelpin vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen pohti torstaina Radio Voimalla, että nuorison tilanne alueellamme on tällä hetkellä ammattilaisen näkökulmasta hälyttävin. - Ennaltaehkäisevä työ on mielettömän tärkeää, ettei tämä ongelma, mikä meillä on huumausaineissa, kasvaisi. Sinne soisin paljon paukkuja, ettei tulisi lisää seurauksia, kuten huonovointisuutta ja mielenterveysjuttuja. Alueella on Lappalaisen mukaan niin paljon huumausaine- ja päihderiippuvaisia, että myös jo olemassa olevaan tilanteeseen pitää reagoida. - Heidän palveluitaan pitäisi kehittää myös. Ammattilaiset Jelpissä tarvitsevat tietoa huumeiden lisäksi esimerkiksi dopingista ja lääkkeiden väärinkäytöstä sekä niiden yhteisvaikutuksesta. - Meillä on verkosto, josta saamme nopeasti tietoa, jos jossain päin Suomea on liikkeellä ainetta, josta ei vielä tiedetä, mitä se on, mutta se on aiheuttanut vaaraa. Vastaava terveydenhoitaja painottaa, että kehittyminen Jelpissä on pitkälti työssä oppimista. - Näitä asioita ei pysty kirjoista opiskelemaan. Asiakkailta saamme paljon tietoa. Huolestuttavan ilmiönä Lappalainen nostaa esille katubentsot. - Niitä liikkuu ilmeisen nuorillakin ihmisillä. Pillerin muotoisia lääkkeitä on helppo kokeilla. Lääkkeet, alkoholi ja huumeet yhdessä käytettynä aiheuttavat omat vaaransa ja vaarallisia sekoituksia tehdään. Lappalaisen mukaan Jelpissä hyvää toiminnan kehittämistä jatkossa olisi lääkäripalvelujen tarjoaminen. - Silloin voisimme välttyä tyhjiltä lääkäriajoilta ja päivystyksen kuormittamiselta. Jos sosiaalityöntekijä tai Kelan työntekijä olisi tavattavissa, asiakkaat saisivat arjen asioita helpommin rullaamaan. En ajattele, että se olisi mahdollistamista tai väärällä tavalla auttamista, vaan hallinta elämässä pysyisi vähän parempana, kun olisi kämppä ja tuki, joka auttaisi arjen jutuissa. Lappalainen lähettää vielä terveiset kolmelle erilaiselle ryhmälle. Jelpin asiakkaat: - Muistakaa tulla käymään, että saatte puhtaat värkit, niin ei tarvitse likaisilla pistää, ettei tule tulehduksia ja tartuntataudit leviä. Muut ihmiset, jotka eivät tiedä paljon Jelpin toiminnasta ja päihderiippuvuudesta: - Kenen vain lähellä voi olla ihmisiä, joilla on päihderiippuvuus. Sitä ei aina päälle päin näy. Voisin toivoa kohdeltavan ihmisiä, kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Tämä elämä ei ole aina antanut helpointa tietä jokaiselle meistä Ei voi koskaan tietää kenellä on minkälaisia vaikeuksia taustalla. Lapset, nuoret ja muut päihderiippuvuuden riskiryhmässä olevat: - Huumeiden käyttö ei ole hienoa, eikä siinä ole glamouria. Se saattaa tuntua jännittävältä, mutta sitä se ei loppupeleissä ole. En tunne ketään päihderiippuvaista, joka olisi joskus ajatellut haluavansa tulevaisuudessa päihderiippuvaiseksi. Siihen saattaa ajautua, jos aineita kokeilee. Tie sieltä pois ei ole helppo, sinne helposti kyllä pääsee, mutta sieltä pois ei kyllä kovin helposti. Suonensisäisten huumeiden käyttäjiä auttava Jelppi palvelee tammikuusta lähtien Launeen entisellä terveysasemalla Launeenkatu 74:ssä maanantaista torstaihin klo 12-16. Kuuntele haastattelu.

Yhdysvallat ei ole lainkaan sellainen “kulttuurien sulatusuuni” kuin on koulussakin meille opetettu. Sen sijaan osavaltiossa elää rinnakkain useita erilaisia kulttuureja omine historiallisine kerroksineen. Kulttuuriykkönen selvittää, mikä on ollut kulttuurialueiden vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kongressin välivaaleissa, jotka käytiin tiistaina 8. marraskuuta 2022. Minkälaisesta maaperästä kumpuaa konservatismi, entä liberalismi? Entä mikä on eurooppalaisten uudisasukkaiden perintö tämän päivän amerikkalaisiin arvoihin ja poliittisiin leireihin? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas professori emeritus, Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti Markku Henriksson. Henrikssonin tuorein tietokirja on Melkein valittu kansa - Yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa (Tammi, 2022). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tässä jaksossa avaamme ovet sydänsurujen historialle. Särkyneitä sydämiä, avioeroja ja pettämistä, rakkautta ilman vastakaikua ja menetettyjä puolisoita. Erilaiset rakkauselämään liittyvät teemat ovat iänikuisia, mikä tekee menneisyyden rakkauden tutkimisesta samaistuttavan ja siten kiehtovan tutkimuskohteen. On kuitenkin muistettava, että siinä missä on mahdollista samaistua menneiden ihmisten tunteisiin ja tunteita herättäviin tapahtumiin, on niin tunteita kuin niitä herättäneitä tapahtumia tarkasteltava historian näkökulmasta. Ei voi ottaa annettuna, että kokemus sydänsuruista olisi täysin sama menneisyydessä ja nykyisyydessä. Jakson vieraaksi olen saanut sydänsurujen historiasta kirjoittaneen historioitsijan, Henna Karppinen-Kummunmäen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #67 Sydänsuruja ja pettymyksiä rakkaudessa →

Äänitetty 2.7. 2022 Kansanlähetyspäivillä raamattulavalla.

Erilaiset ateriakorvikkeet ja laihdutusvalmisteet kuuluvat monen naisen keinovalikoimaan, kun halutaan mahdollisimman nopeaa painonpudotusta ”helposti” – aikaa ei turhaan kulu aterioiden suunnitteluun ja valmistamiseen, eikä tylsään ruuan punnitsemiseenkaan. Lisäksi korvikkeethan ovat terveellisiä, kun ne ovat lääkäreiden suunnittelemia, vai kuinka?Miksi sitten ne eivät tunnu toimivan – ainakaan kuuria pidemmällä tähtäimellä, vaan paino tulee nopeasti takaisin ja aina vielä vähän lisää ja vähän nopeammin? Voinko ottaa ne pysyväksi osaksi elämääni ja palata niihin aina kun haluan? Vai edistääkö nopea painonpudotus aktiivisen lihasmassan menetystä ja tilalle tulee aina painon noustessa lisää rasvaa? - Tiinalla on tähän runsaasti näkemystä ja kokemusta: neljän vuoden ja n 200 asiakkaan tulosten perusteella tietoa on kertynyt siitä kenellä ne toimivat ja miksi – ja miksi kannattaa itse ottaa vastuu hyvän ruuan tekemisestä ja nauttimisesta, ja samalla päästä pysyviin tuloksiin painonpudotuksessa.- Se on nimittäin ainoa tapa pysyvää painonpudotukseen! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

 Yhteistyö kuuluu Jumalan olemukseen Nehemian suuri projekti Jeesuksen tiimissä –erilaisina yhdessä Erilaiset armolahjat rakentavat seurakuntaa Suuressa mukana – mahdottomasta mahdollista

Podcastin toisessa jaksossa aiheena maksulliset vs maksuttomat frisbeegolfradat ja niiden plussat ja miinukset. Tuotetestissä tällä kertaa hieman erilaiset frisbeegolflaukut: Latitude64 Easy Go V2 ja Upper Park Shift. Euroopan suurin frisbeegolfkauppa: https://www.powergrip.fi

Special time! Harhaoppia-podcastin 50. jaksossa haastateltavana on podcastin isäntä, Markus Finnilä. Haastattelu on taltioitu liveyleisön edessä toukokuussa 2022 Tampereen vanhan kirkon Agnostikkoklubilla. Haastattelijana Vanhan kirkon pappi Olli Viljakainen. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Raamatun moniäänisyys ja ristiriitaisuus Markuksen oma tarina Ristiinnaulitsemisen moninainen häpeällisyys Pimeyden voimat poliittisina ilmiöinä Sukupuolivähemmistöt Uudessa testamentissa Kontekstuaalinen teologia eli mitä tapahtuu kun Raamattua päästetään lukemaan muutkin kuin valkoiset heteromiehet Helvetti - ikuinen kidutus, olemassaolon lakkaaminen vai välivaihe pelastuksessa? Erilaiset sovitusteoriat Miksi maallistuminen voi olla kirkolle ihan hyvä juttu Tampereen Vanha kirkko Instagramissa. Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Äänitetty 2.7. 2022 Kansanlähetyspäivillä raamattulavalla.

Tässä E.Podin jaksossa keskustellaan erilaisista lajikulttuureista ja niissä toimimisesta. Jaksoa isännöi Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Pohjola. Mikon vieraiksi ovat saapuneet Lapin Urheiluopistossa toimivan Lapin Urheiluakatemian valmennuspäällikkönä nykyisin työskentelevä ja aiemmin mm. Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana tunnettu Reijo Jylhä sekä Lapin Urheiluopiston psyykkisen valmennuksen asiantuntijana Joona Vazana. Mitä ovat eri lajien lajikulttuurit, miten ne vaikuttavat lasten ja nuorten urheilutoimintaan ja mitä vanhempien ja valmentajien pitää asiasta ymmärtää? Miten eri lajien lajikulttuurit eroavat toisistaan, miten ne näkyvät vieraidemme päivittäisessä arjessa? Ovatko lajit erilaisia vai samanlaisia? Onko laji keskeisin toimintakulttuuria määrittävä tekijä? Entä mistä lajikulttuurit syntyvät ja miten ne kehittyvät? Voiko lajikulttuuria muuttaa, ohjata tai johtaa ja kenen toimesta? Vai pitäisikö edes yrittää, vai mieluummin luovia lajikulttuurien keskellä poimien parhaat palat ja välttää pahimmat. Muun muassa näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin vieraamme ottavat kantaa Mikon johdolla. Käy kuuntelemassa koko jakso.

Mikä lääkkeeksi pahaan oloon ja ahdistukseen? Miten haemme tasapainoa, kun on paha olla?  Työllä, opiskelulla, ihmissuhteilla vai harrastuksilla?  Erilaiset riippuvuudet toimivat myös korvikkeina.  Loppujen lopuksi kaipaamme rakkautta.  Ennen keinoja pitää tunnistaa tauti.Sovintoon elämän kanssa, Osa 5/12 – Saara Kinnunen. Tutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Johdanto Rode Connect ja mikit FT-817, QRP ja radiotekniikan alkeet (HF-eteneminen) TREK Domane+ LT, Fazua ja voiman mittaus (mikä se on?) Voiman mittauksen idea (VO2Max, harjoitusalueet, kuormitus jne) Erilaiset pyörän power-mittarit Erilaiset pyörän keskiöt ym. haasteet mittaukselle Favero Assioma Duo (power -polkimet), mitä ja miksi? Epistola (mitä ihmettä, mistä ja miten) Kiinnostus teknologiaan ja mahdollisuus Oric 1, MSX, Commodore 64, Amiga 500, PC, Mac -> TCP/IP, HTTP ja internetin alkuräjähdys Podcastin synty, sosiaalinen media, perspektiivi HeKan alkumossahdus Hyppösen kirja, Sinuhe ja 1984

 Usko on Jumalan Lahja Paavalin uskoontulo Erilaiset uskoontulo kertomukset Joonan kirjan herätykset Olet valittu

Auntie Talks Podcastin neloskauden avaa ikävän ajankohtainen mutta hyödyllinen jakso, jossa Auntie-ammattilainen Elina Pajunen ja Auntien CEO Mervi Lamminen pohtivat keinoja käsitellä Ukrainan sodan aiheuttamaa pelon tunnetta. Erilaiset tunnereaktiot, kuten ahdistuneisuus sekä huolet kuuluvat luonnollisena osana elämään ja muutostilanteisiin, joissa elämäntasapaino ja perusturvallisuuden tunne järkkyvät. Miten pelon tunteeseen pitäisi suhtautua, mitä tehdä, jos se tuntuu ottavan yliotteen. Tunteet ovat kehollisia, erityisesti pelko. Kehon rauhoittaminen on tärkeä osa tunteiden säätelyä. Kuuntele Elinan vinkit mm. "kolikon kääntöpuolen" pohtimiseen.

Erilaiset salaliittoteoriat ovat tulleet jäädäkseen, mutta tässä ajassa ne ovat läsnä entistä näkyvämmin. Ihmisten välinen polarisaatio, disinformaatio, pandemia, sekularisaatio sekä ulko- ja sisäpolittiset kriisit ovat nostaneet mitä uskomattomampia salaliittoteoriat taas pinnalle. Sosiaalinen media ja internetin keskustelufoorumit ovat tehokkaasti levittäneet valtamedian ja yleisen konsensuksen vastaista "totuutta" tuoden esimerkiksi litteän maan teorian sekä QAnonin kaltaiset vaihtoehtoiset maailmanselitykset esille, saaden sadat tuhannet ihmiset uskomaan taas salaliittoteorioihin. Tämä on aiheuttanut entisestään hämmennystä ja eripuraa sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla, kun suositut poliitikot ja useiden läheiset ovat omaksuneet salaliittoteorioiden selityksiä historian tai menneillään olevan maailman tapahtumista. Miten kaninkoloon pudotaan, ja miten sinne tippunut pääsee sieltä pois? Ketkä salaliittoteorioista hyötyvät, ja millaisen uhkan ne pahimmillaan muodostavat nykyisille yhteiskuntarakenteille? Haastattelussa tietokirjailija Markus Tiittula, joka julkaisi juuri Taistelu totuudesta - Mikä salaliittoteorioissa koukuttaa, ja miksi ne pitää ottaa vakavasti? Mukana myös salaliittoteorioiden psykologian asiantuntija Helsingin yliopiston tutkija Jukka Häkkinen. Ohjelman toimittaa ja juontaa Juhani Kenttämaa.

Vieraina Aada Lätti ja Auli Viitala. Rahasta on vaikeaa puhua, koska sen ympärillä liikkuu niin paljon hankalia tunteita. Mitkä näistä jutuista sun mielestä liittyvät rahaan: arvostus, kunniallisuus, kelpaaminen, ylpeys, oikeudenmukaisuus? Erilaiset mahdollisuudet käyttää rahaa saattavat ajaa ystäviä erilleen. Siksi siitä kannattaa puhua avoimesti. Jos ei tiedä, miten ottaa esille kustannusten jakamisen, voi heittää pallon toiselle kysymyksellä: “Mites raha?”

Keskusteluohjelma VLOG 51 – Toteutumattomat haaveet, sannikka, erilaiset arvot rakkaudessa, joulukalenteri Discord-serveri: https://discord.gg/wGnM82KV4v Ohjelman yhteistyökumppanit: Fujifilm-kamerat Pelago Bicycles Artek Kvadrat Lundia Logokuvitus Venla Hannola / Animaatio Matti Vesanen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Keskustelemassa Riitta Lemmetyinen, Aino Viitanen ja Eero Junkkaala

Tällä kertaa studioon kanssamme istahti yksi Suomen kokeneimmista johtajuuden ja valmentamisen kouluttajista, Dan Soback. Tämän monipuolisen ja syvälle sukeltavan keskustelun aikana pohdittiin mm. mitä ovat valmentavan johtamisen käytännölliset peruspilarit, miksi ympäristön ymmärtäminen ja tilannetajuisuus ovat välttämättömiä oikeanlaisen johtamistyylin löytämisen kannalta, miten erilaiset tiedostamattomat odotusarvot luovat kitkaa sekä mihin suuntaan meidän olisi kehityttävä vastataksemme muuttuvan maailman haasteisiin. Sukellamme loppupuolella myös syvälle todellisuutta mallintaviin triadirakenteisiin ja kieleen, eli tässä podcastissa on toden teolla tarjolla niin kirkasta jäsennystä ja konkretiaa kuin sakeampaakin pohdintaa. Jakson sivut: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/dan-soback-mita-on-valmentava-johtajuus Jakso Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=RX1F6bLtjkE Show notes: [02:30] Mitä Dan Soback tekee? [07:00] Tilannetajun ja voiman merkitys työelämässä [19:40] Erilaiset tanssit työyhteisöissä, keskustelukulttuurin ja kohtaamisen merkityksestä [50:00] Itsensä johtamista [66:00] Kolme arkkityypillistä johtajuuden suuntaa[78:00] Siirtymä post-modernismista integraaliseen kehitystasoon.[90:00] Miten kolme roolia voidaan käytännössä toteuttaa?[100:00] Triadirakenteista[122:00] Mihin maailma on menossa?

Millaisia erilaisia orgasmeja naiset saavat? Entä miehet? Arno ja Jussi jakavat kuulijoiden vinkkejä ekoihin kertoihin.

Luo tili: https://bit.ly/kryptopodi | Saa -50% välityskuluista 1kk ajan koodilla "KRYPTOPODI" Sisältö: 0:00 intro 01:17 Coinmotion x ENCE 03:15 Coinmotionin korkotilin korot nousee 04:59 Muistutus: Coinmotionin yrityswebinaari 5.10 05:25 Bitcoinin hinta spekulaatiota 08:32 Twitter implementoi Lightning networkin 11:25 Kiina bänäsi kryptot 14:20 Uniswapin hintakehitys 17:30 BTC dominanssi 20:30 Puell Multiple 23:50 Bitcoinien määrä pörsseissä 25:56 Bitcoin transaktioiden määrä 28:40 BTC Long Term holdaajien käyttäytyminen ---------- #Kryptopodi on suomalainen keskusteluohjelma, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita kryptoalasta ja sen trendeistä. Ohjelmassa esitetyt mielipiteet ovat juontajien ja vieraiden omia, joita ei tule tulkita sijoitusneuvoiksi. Ohjelmaa juontavat: Martin Kalliola & Pessi Peura

Erilaiset prosessit ovat yrityksen pyörittämisen kannalta välttämättömiä. Miksi kuitenkin sana prosessi saa kuulijan usein kavahtamaan? Entä mikä on prosesseihin liittyvä taikasana? Prochat Podcastin uusimassa jaksossa vieraana Veritaksen prosessijohtaja Anders Dahlqvist. Kuinka lentotekniikan diplomi-insinööri on päätynyt työskentelemään prosessien pariin? Anders valottaa jaksossa myös monimuotoisen uransa vaiheita ja sitä, minkä takia prosessit ovat hänellä lähellä sydäntä.

Erilaiset rahastot palvelevat eri tarkoituksia, joten kuinka löytää itselleen sopivat? Mitä eroa on aktiivisesti hoidetulla ja passiivisella rahastolla? Millaisiin rahastoihin vastuullisuudesta kiinnostuneen sijoittajan kannattaa satsata? Jasminin ja Kaisan vieraana on Danske Bankin sijoituspäällikkö Timo Turtiainen.

Yhä mediakyllästeisemmän maailman keskellä on vaikea edes kuvitella elämää ilman mediaa. Erilaiset elokuvat, sarjat, tositelevisio-ohjelmat, videopelit, some-alustat, lehdet ja internet-sisällöt ovat osa ihmisten jokapäiväistä arkea. Media tarjoilee käsityksiä elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahasta, sankareista ja konnista – tuo ihmisiä yhteen jakamaan omanlaisiaan rituaaleja ja myyttejä. Onko kyse vain pinnallisesta viihteestä vai toteuttaako media jopa uskonnonkaltaista roolia nykymaailmassa? Löytyykö julkisuudesta kuolemattomuuden salaisuus tai käsitelläänkö jalkapallon kotistudiossa elämän perustavia totuuksia? Voiko julkkiskulttuurin hahmoja verrata entisaikojen pyhimyskertomuksiin, legendoihin tai jumaltaruihin? Horisontti sukeltaa median syvämerkitysten äärelle oppainaan apulaisprofessori ja media-antropologi Johanna Sumiala, ”futisrovasti” ja julkkispappi Kari Kanala sekä filosofian tohtori ja mediatutkija Veijo Hietala. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Vieraana pelisuunnittelija ja startup-yrittäjä Karoliina Korppoo. Aiheina mm. luova työskentely yksilö- ja ryhmätasolla, erityyppiset pelit ja pelaamisen flow-tilat. Jakson sivut, josta linkit ja kiteytetyt opit: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/karoliina-korppoo-designtyon-ja-pelaamisen-flow[00:00] Jakson teeman avaus[03:23] Karoliinan menneet työt[07:00] Karoliinan nykyiset työt[17:25] Designin ja suunnittelun flow[24:18] Vuodenaikojen vaikutus luovuuteen[31:55] Vision kirkastaminen[38:15] Haasteen optimointi pelisuunnittelussa[53:30] Erilaiset pelaamisen flow-tilat[55:15] Pelaajatyyppejä ja pelisuunnittelun historiaa[83,32] Larppaus ja digipelit[103:53] Luova työskentely ryhmässä[112:30] Luovan ryhmäprojektin pitäminen kasassa[127:43] Vision välittäminen toiminnassa[130:10] Ideoiden karsiminen ilman tyrmäystä[132:20] Hyvän tunnelman ylläpitäminen luovassa ryhmätyöskentelyssä

Hyvä, huono rukoilija Paraneeko rukouksella? Kiitos ja ylistys Yhteinen esirukous Katekismus ja rukous

Miten kaksosista tulee kaksosia, ja miksi jotkut kaksosparit ovat identtisiä keskenään ja toiset voivat olla jopa eri sukupuolta? Ja miten ihmeessä identtiset kaksoset voivat olla erilaisia jo kohdussa kelluessaan, vaikka ne ovat geneettisesti samanlaisia? Tupakan ja keuhkosyövän yhteys osoitettiin kaksostutkimuksilla, ja todistusaineito piti myös tupakka-oikeudenkäynneissä Yhdysvalloissa. Mutta mitä iloa kaksosista on ihmisten pituutta, sairauksia tai elinikää ennustettaessa? Pitkä ikä, pituus ja monet sairaudet kulkevat suvuissa, ja ne näyttävät perinnöllisiltä, mutta luulo ei ole tiedon väärtti. Kaksostutkimuksilla voidaan selvittää kuinka suuri osuus geeneillä on ja miten infektiot, ravinto ja altistukset tai muut ympäristötekijät vaikuttavat sairauksien esim syövän syntyyn sukulaisuudesta tai geeneistä riippumatta. Samoilla seuduilla ja samalla tavalla eläville sukulaisille voi kehittyä samanlaisia sairauksia, koska he asuvat samoilla seuduilla ja altistuvat samoille ympäristötekijöille. Kaksostutkimuksilla voidaan toisinaan myös osoittaa kuinka vähän tutkittu ominaisuus riippuu geeneistä. Yleensä ominaisuudet riippuvat geenien ja ympäristöolojen yhteisvaikutuksesta. Ympäristötekijät voivat joko estää tai aiheuttaa sairauden puhkeamisen tai mahdollistaa pituuskasvun omien geenien rajoissa täyteen mittaan. Kaksostutkimuksista kertoo geneettisen epidemiologian professori, tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio Suomen molekyylilääketieteen instituutista. Toimittaja on Leena Mattila.

Erilaiset kriisit ilmastonmuutoksesta populismiin ja koronapandemiaan koettelevat liberalismia. Arkijärkinen edistyksen ideologia on joutunut puolustuskannalle. Poliittinen talous -podcastissa puhutaan liberalismista, kun vieraina ovat tietokirjailijat Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru. Heidän kirjansa, liberalismin historiaa ja kurimusta analysoiva "Mikä liberalismia vaivaa?" ilmestyi syksyllä 2020. Lahtinen ja Purokuru keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten liberalismi kannattaisi määritellä tai ymmärtää ja miksi liberalismin suhde demokratiaan ja kansalaisvapauksiin on historiallisesti ollut jännitteinen. Jaksossa keskustellaan myös uusliberalismista; vasemmiston uusliberalismikritiikeissä lähestytään uusliberalismia selkeän negatiivisena ilmiönä, mutta toisaalta uusliberalismi on luvannut vapautta ja vaurautta sekä pumpannut polttonesteensä ihmisten haluista. Pystyykö liberalismi enää - koronatuskan, ilmastonmuutoksen ja talousahdistuksen keskellä - piirtämään myönteisiä tunnemaisemia? Onko liberalismissa jotain säilyttämisen arvoista? Lahtinen ja Purokuru tekevät myös Mikä meitää vaivaa? -podcastia.

Nopeasti ajateltuna lasten suositumpia leikkejä ulkosalla voisi olla vaikkapa majojen rakentelu. Erilaiset vesileikit lienevät myös kärkipäässä. Entä millaisista eläimistä kuusivuotiaat ovat kiinnostuneet? Ovatko esimerkiksi madot ja etanat suosittuja? Millaisia luontohavaintoja helsinkiläisen Melkon esikoulun Maahisryhmä on tehnyt? Juha Laaksosen oppaana oli ryhmän opettaja Tarja Patola.

- Miten valita osakkeita - Mitä tunnuslukuja voi käyttää apuna (n. 21:00) - Erilaiset osakelajit (n. 38:50)

Ravintola- ja matkailusektori on ollut aikamoisen myllerryksen keskellä kuluneiden kuukausien ajan. Erilaiset rajoitustoimet ovat tyhjentäneet ruokailusalit ja matkustamot, ja osa toimijoista on joutunut sulkemaan ovensa. Viimeaikaiset rokoteuutiset ovat kuitenkin antaneet toivoa tulevasta, ja tämä on näkynyt myös voimakkaasti yhtiöiden osakekursseissa. Matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoa, murrosta ja tulevaisuudennäkymiä on tässä jaksossa ruotimassa OP:n analyytikko Joonas Häyhä sekä markkinaekonomisti, strategi Jari Hännikäinen. VASTUUVARAUMA Sijoittajan Lounas -podissa esitettyjä tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. OP Ryhmä sekä sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat Sijoittajan Lounas -podissa kuultujen tietojen käytöstä tai mahdollisesti näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Annettuja tietoja ja näkemyksiä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta milloin tahansa. Sijoittajan Lounas -podi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Sijoittajan Lounas -podiin liittyvän materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman OP Ryhmän kirjallista lupaa on kielletty.

Kommentoi | Twitter | Instagram–––- ReLIFE02:23 – Hampaankolossa: Act-age- Jakso 32, jossa puhuimme Act-agen lopettamisesta- Sarja poistettiin myynnistä kaikkialla- Act-agen piirtäjä Shiro Usazakin lausunto ja sen käännös06:21 – Kuulijakommentteja: Suomalaiset julkaisut vastaan jenkkijulkaisut- One Peace Booksin julkaisussa Whispered Wordsista oli aukeamat väärin- Jumping ja Rauman murre- Twiitataan, rakkaani -pokkari ja Ivrean käsittämätön käännöslaatu (kuva)- Kääntäjän väärinymmärrys My Dress-up Darlingissa29:17 – Erilaiset lähestymistapamme fiktion lähestymisessä- Jakso 27, jossa puhuimme Everyone’s Getting Marriedista- Jakso 29, jossa puhuimme The Teijo Academysta- Jakso 16, jossa puhuimme Takane & Hanasta- Shojo & Tell -podcastin jakso Everyone’s Getting Marriedista, jossa vietettiin paljon aikaa puhuen siitä miten on epäuskottavaa, että päähenkilöiden keskusteluissa kotirouvaksi alkamisesta ei koskaan puhuttu siitä onko heillä siihen varaa- Princess Jellyfish- Vahvoista naishahmoista ja Marvelin Mustasta leskestä47:12 – Dawn of the Arcana: Yleisesti- Dawn of the Arcana (huom, Wikipedia-artikkelissa on merkitsemättömiä spoilereita)- Yona of the Dawn- Snow White with the Red Hair- The World is Still Beautiful- Suomeksi julkaistuja sarjoja Cheese!-lehdestä (kuva)52:08 – Dawn of the Arcana: Caesar- Päähenkilömme (kuva)- Caesarista kypsyy nopeasti aika kiva poika (kuva)01:00:59 – Dawn of the Arcana: Loki- Loki taas on omistushaluinen heti sarjan alkumetreiltä (kuva)- Lokin vallankumoukselliset ajinien ihmisoikeussuunnitelmat (kuva)- Loki pyytää Nakabaa olemaan kyselemättä liikaa (kuva)01:07:25 – Dawn of the Arcana: Nakaba- Myöhemmin Nakaba oppii käyttämään arcana-voimaansa tarkoituksellisemmin (kuva)01:14:03 – Dawn of the Arcana: Maailma, ajinit, politiikka ja se, mikä sarjassa toimii ja mikä ei- Mythcreants: The Problem With Oppressed Mages- Ja pari podcast-jaksoa aiheesta- Manga in Theory and Practice- Maaretin arvostelu Dawn of the Arcanasta Anime-lehdessä 7/2014 (kuva)01:35:40 – Dawn of the Arcana: Taide- Tekijän vahvuus eivät ole hevoset eivätkä kamelit (kuva)01:39:12 – Dawn of the Arcana: Spoileriosio (pokkarista 10 eteenpäin)01:52:19 – Dawn of the Arcana: Yhteenveto01:55:31 – Lukujonossa: The Three Rich Men -trilogia- Izneo- Joitain Kodanshan sarjoja luetaan Izneossa väärään suuntaan, joten aukeamat ovat rikki (kuva)- Harlekiinimangoissa lukusuunta on sentään oikea, mutta aukeamat ovat silti hajalla (kuva)- Harlekiinimanga- Miranda Lee- Jet- A Rich Man’s Revenge (ja sen alkuteos)- Mistress for a Month (ja sen alkuteos)- Sold to the Sheikh (ja sen alkuteos)- Jetin jämäkkä piirrostyli (kuva)- Beauty and the Beastmaster- Love-Slave to the Sheikh- Yle: Sisäistetty naisviha saa meidät inhoamaan asioita, joita teinitytöt rakastavat02:21:47 – Lopetus

Erilaiset kehot Instagramissa ja Alkon muovipussi treenikassina. Luvassa on treenijakso rentoon POKS-tyyliin! Veronican takapuoli tallentui koko kuntosalin ihasteltavaksi pukuhuoneeseen - ja oli siellä muutama muukin muuttuja, kun pyyhe jäi kotiin. Sita lukittautui vatsaongelmien vuoksi vessaan ja piileskeli kanssajoogaajia liian pitkään. Jaksossa pohditaan, miltäköhän tuoksumme ohikulkijoiden nenään lenkkeillessä - ja miksi stringien asennon korjaaminen on niin vaikeaa salilla?

00:29 Julian esittely 00:47 Erilaiset generalistit 03:36 Generalisti-testi 05:38 Generalistien irtisanoutumiset 08:15 Generalistien MBTI-luonnetyypit 11:43 Mitä generalistitestin jälkeen? 14:59 Julian selvittely CV:itä yms varten 15:55 Mediatalolla tuottajana 21:44 Generalistin tylsistyminen 22:40 Julian oma 30 jakson podcast 24:34 Miksi Tomi aloitti podcastaamisen 29:00 KIRJA: Miksi palkata GENERALISTI? 30:22 BOREOUT 31:41 GENERALISTIEN pitäis olla tosi ylpeitä itsestään 32:25 GENERALISTI ON PESUSIENI 33:30 Generalisti somessa, mitä kannattaa tehdä? 35:05 Generalistin kannattais panostaa tarinaan 37:00 Substanssiosaaminen 42:14 Miten Juliasta tuli CV-kirjoittaja 43:20 Hinnoittelun haasteet generalistina, huijarisyndrooma 45:40 CV-koutsaaminen 52:03 Korona tuli - mitä ihmisten kannattaa tehdä nyt, jos ei ole työtä?

Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Mirva Leppälä ja Hilkka Heikkilä pohtivat nuorten sukupolvien vaikutusta johtamisen muutokseen. Tämän jakson aiheena on millaisia eroavuuksia eri sukupolvilla on. Erilaiset työelämäodotukset Nuoret sukupolvet eroavat vanhemmista sukupolvista, sillä jo pelkästään media antaa niin erilaisen kuva monesta työstä. Tämä näkyy esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla niin, että mediassa harvemmin näytetään tiskauskuvia. Nuoret sukupolvet vähemmän myös nähneet omien vanhempiensa työntekoa. Aiemmin kuljettiin ehkä enemmän vanhempien mukana töissä kuten esimerkiksi maanviljelyksessä, postinjaossa yms. Odotukset siksikin erilaiset työelämästä. Hyvä tekemisen ilmapiiri tärkeää Yhteisöllisyyttä haetaan monista paikoista eikä vain töistä. Työ voidaan myös valita juuri sen mukaan millainen yhteisö siellä on. Oman mielipiteen kertominen, rohkeus sanoa ja suorasukaisuus ovat myös nuorille vanhempia sukupolvia helpompia ainakin, jos vertaa siihen hetkeen, kun vanhemmat sukupolvet olivat vastaavasti työuran alussa. Nykyisin on helpompi ymmärtää oikeasti mitä haluaa ja mitä maailmassa on tarjolla ja sitä kautta helpompi myös sanoittaa paremmin. Lisäksi perinteistä kaavaa ei haaveilla ainakaan niin aikaisin kuin aiemmin, jolloin asuntolainat ja vakituinen työ voivat jopa ahdistaa. Maailma on auki koko ajan Lyhytjänteisyys näkyy myös jossain määrin enemmän. Se varmasti selittyy sillä, että kaikki on koko ajan niin nopeasti saatavilla. Siksi on hyvä yhdistää nuorempia ja vanhempia, jolloin löytyy yhteensovittaen sopivaa tekemisen rytmiä. Tärkeä antaa tilaa ja joskus tärkeää myös antaa tilaa epäonnistua eikä suojella liiaksi. Kommunikointi ja toisiltaan oppiminen on tärkeää molempiin suuntiin. Joustamisen tarve on suurta ja siitä tärkeä keskustellakin ja luoda ymmärrystä siitä, että joustaminen on myös vastavuoroista. Älylaitteiden hyödyntäminen työssä on tärkeää jo laajojen nuorten verkostojen takia. Sitä voi hyödyntää myös esimerkiksi perehdyttämisessä. Nuoret myös käyttävät verkostojaan hyvin ja luovat niitä helposti globaalisti, joka tärkeä voimavara työelämässäkin. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat nuorten johtamisesta.

Jos minun keholtani kysyttäisiin, se haluaisi joka päivä amerikkalaisia pannukakkuja ja Pätkis Cruncheja – ainakin vähän aikaa. Tai sitten se haluaisi olla vihermehudieetillä, vaikka sekään ei ole yksinomaan hyväksi. Minulla on ollut taipumusta takertua milloin mihinkin: välillä treeniin, välillä ruokavalioon, usein tavoitteiden ja ohjelmien suorittamiseen ja sääntöjen noudattamiseen. Erilaiset hyvinvointiohjeet kehottavat usein, että kuuntele kehoasi, mutta voiko kehon viesteihin luottaa? Välttämättä ei. Kehon kuunteleminen tarkoittaa itse asiassa tasapainon löytämistä kehon ja mielen viestien kuuntelemisessa. JAKSOSSA MAINITTUA Sinussa on taikavoimaa -verkkokurssille pääsee mukaan toukokuun puoliväliin asti: https://www.katrisyvarinen.fi/taikaa/sinussa-on-taikavoimaa/ Taikahetkiä elämään -kortit: https://hidastaelamaa.fi/puoti/taikahetkia-elamaan-kortit/?ref=77 MUISTA MYÖS Vuoden paras päivä -kirja auttaa arjen hyvinvointirutiinien luomisessa: https://hidastaelamaa.fi/puoti/vuoden-paras-paiva-kirja/?ref=77

Erilaiset rajoitukset ovat olleet voimassa nyt vajaat kaksi kuukautta. Koulut ovat olleet suljettu, päiväkodeissa vain osa lapsista ja monet harrastukset peruttu. Lapsiperheet ovat eläneet hyvin erilaista arkea kuin ennen koronapandemiaa.Hallitus on ilmoittanut, että rajoituksia aletaan asteittain purkamaan. Koulut avataan toukokuun puolessa välissä. Tarvittaessa tehdään rajoitetumpia eristystoimia tai palataan laajempiin. Julkisuudessa on kuitenkin ollut arvioita, että pandemia voi kestää vielä vuoden tai ylikin. Se siis vaikuttaa myös kaikkien meidän - myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa - arkeen ja henkiseen hyvinvointiin vielä pitkään.Tässä jaksossa keskustelen lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista koronakriisissä lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin (valmistuu syksyllä 2020), lääketieteen tohtorin, tietokirjailija Riikka Riihosen kanssa. Riikka työskentelee lastenpsykiatrina Pirkanmaalla, opiskelee lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi ja toimii myös luennoitsijana.Pohdimme Riikan kanssa mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaisia vaikutuksia korona rajoituksilla on ollut lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen?- Miten kriisin pitkittyminen mahdollisesti vaikuttaa?- Millaiset vaikutukset perheen sisäisilla ongelmilla on?- Millaisia vaikutuksia koulujen avaamisella mahdollisesti on?- Miten huolta ja pelkoa kannattaisi käsitellä perheissä?- Millaiset asiat luovat toivoa koronakriisin keskellä?Tämä jakso on seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.Jakson linkit:- Riikka Riihonen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/riikka-riihonen-2033a786/- Riikka Riihonen Twitterissa: https://twitter.com/RiikkaRiihonen- Riikka Riihosen blogi Vanhemmuuden hyvä boogie: http://riikkariihonen.com/- Riikka Riihosen ja Heidi Lainen podcast: Lastenpsykiatrit Riihonen ja Laine (Spotify): https://open.spotify.com/show/6UilKR0yxIn4VG5RPcceyn?si=Bspzw5pISamBMFPgIslX7w- Linkkejä tukipalveluihin lapsiperheille:- Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/- Voimaperheet: https://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/voimaperheet/ - Korona-linkkejä:Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa erikoisjakso:- Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset- Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen- Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/mielen-haavoittuvuus-pelko-koronakriisissa- Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa- Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/stressin-ahdistuksen-saately- Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensa-johtaminen-koronakriisissa- Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/terveydenhuollon-psyykkinen-hyvinvointi-covid19- Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.) Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksista - Suomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia -----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin!Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa: -Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ - Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ - Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina - Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ - Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi - Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Erilaiset oman fyysisen olon mittarit, kuten älysormukset ja kellot ovat tulleet nousseet viime aikoina kovaan suosioon. Ihmiset näyttävätkin haluavan saada numeerista dataa itsestään. Yritykset ovat tätä tehneet jo pitkään. Mutta onko asioita järkevä mitata? Mitä kääntöpuolia mittaamiseen liittyy? Näihin kysymyksiin Niko ja Antti syventyvät tässä juuri ennen koronakriisiä nauhoitetussa jaksossa.

Peru on eräs koronaviruksen leviämiseen nopeimmin reagoineita maita. Siirtomaa-ajoilta juontuva asema maailmantaloudessa määrittää maan järeitä toimenpiteitä koronan hallinnassa. Erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset ovat vahvistuneet pandemian myötä.

Jaksossa kerron (Roope) yleisesti millaista on jääkiekkoilijan arki ja nostan seuraavat teemat esille. 1. Erilaiset roolit joukkueessa: ero nuoren ja konkari pelaajan välillä pukukopissa. Kilpailu/uhka 2. Ryhmädynamiikka. Mestis/Liiga 3. Valmentajan ja joukkueen välinen suhde 4. Miten jääkiekko hallitsee koko elämää 5. Psyykkinen valmius vs fyysiset taidot 6. Pystyykö opiskelun ja lätkän yhdistämään 7. Tuki organisaatiolta 8. Uran jälkeinen elämä 9. Esikuvat

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä dosentti Pirkko-Liisa Vesterisen kanssa nuorten johtamisesta. Pirkko-Liisa Vesterinen on toiminut pitkään johdon ja työyhteisöjen valmentaja Management Institute of Finlandissa (MIF). Pirkko-Liisa on toiminut myös lehtorina AMK:ssa sekä kunnanjohtajana. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori. Hänen osaamisalueeseensa kuuluvat muun muassa johtamisen ja työyhteisöjen monipuolinen kehittäminen. Pirkko-Liisa on kirjoittanut mm. vuonna 2011 ilmestyneen Y-sukupolvi työ(elämä)ssä -kirjan. Nuorilla on erilaiset pelisäännöt, jotka voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisina toimintatapoina yllättäin – esimerkiksi työvuoron peruminen viime hetkessä tai joustavuuden tarpeella monissa eri kohdin. Muutos on kuitenkin todellinen ja johtamisen täytyy siihen reagoida. Nuorten erilaisuus selittyy samalla tavoin kuin muidenkin sukupolvissa olevat ominaispiirteet, sillä jokainen sukupolvi on oman aikansa tuote ja siihen vaikuttaa isosti ympäristö. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet digitaalisten välineiden ja kanavien käyttäjiä, he ovat myös tottuneet saamaan palautetta ja toimimaan ryhmässä jo nuoresta pitäen. Lisäksi he ovat tottuneita kaiken – niin työelämän kuin vapaa-ajan – jatkuvaan muuttumiseen eikä takeita esimerkiksi pysyvistä työpaikoista ole. Samoin heillä on lähtökohtaisesti ollut monenlaisia valinnan mahdollisuuksia. Nuoremmilla raha ei useinkaan ole merkityksellisyyttä työhön tuova tekijä. Digitaalista muutosta ja sen vaikutusta voidaan verrata jopa ilmastonmuutokseen, niin isosta asiasta on kyse. Vesterinen on perehtynyt aiheeseen myös aivotoiminnan muutoksen näkökulmasta. Digitaalisuuteen tottunut yksilö tarvitsee paljon aistiärsykkeitä ja on usein lyhytjänteinen. Tämän lisäksi kaivataan paljon palautetta, mutta toisaalta löytyy kykyä käsitellä tehokkaasti tietoa. Jossain määrin huolestuttavaa voi olla se, että digitaalisuuteen tottuneella on usein alhainen empatiakyky. Empatiakyky on oleellinen taito työyhteisössä, jolloin esimiehen tai johtajan rooli voisikin muuntautua enemmän vuorovaikutusta edistäväksi. Pelillistäminen toimii heidän kanssaan hyvin, joten sen hyödyntäminen tärkeä huomioida, kun mietitään nuorten sukupolvien kanssa työskennellessä. Digitaalisuuteen tottuneilla persoonallisuus jää toisinaan pinnallisemmaksi, kun se ei pääse kehittymään näytön kautta toimiessa. Osa piirteistä liittyy ylipäätään digitaaliseen kehitykseen eikä välttämättä ole sukupolvisidonnainen asia. Olennaista nuorten sukupolvien johtamisessa on vuorovaikutus – toisten ymmärtäminen. Jokainen sukupolvi on omalla tavallaan edellistä parempi. Nuoremmat sukupolvet ovat oppineet ryhmätyöskentelyyn ja projektimainen työskentely on heille myös ominaista ja he kaipaavat jatkuvaa vuorovaikutteisuutta. Työhaastattelutilanteessa roolit voivat kääntyä jopa toisin päin, kun nuoremmat sukupolvet alkavat haastatella potentiaalista työnantajaa. Joustava toiminta ja tekniikan käyttö ovat äärettömän sujuvaa, joka nopeuttaa monia asioita. Nuoret ovat myös oppineet arvioimaan toisiansa, jota olisi hyvä hyödyntää myös työyhteisössä. Etenkin lähiesimiesten päätehtävä on juuri henkilöstöjohtaminen. Tärkeä kysyä yksilöiltä itseään, opetella käyttämään uusia viestintävälineitä, aikaa varata kuunteluun ja ideoista keskusteluun. Edistää yhteistyötä ja kannustaa innovaatioihin ja antaa tilaa muille. Lisäksi tärkeä säilyttää avoimuus ottaa vastaan mielipiteitä, keskustella tavoitteista ja tarpeista ja ottaa jokainen vakavasti. Yksi hyvä avaava kysymys myös merkityksellisyyden sanoittamisessa on ”Miksi minä olen työyhteisössäni tärkeä”. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Tässä jaksossa Ukko-Pekka ja Roope keskustelevat menneestä pilottikaudesta ja mitä ajatuksia tässä vaiheesta podcastista sekä sen tekemisestä on syntynyt. Lisäksi sukelletaan pintaa syvemmälle sosiaalisuuteen. Jakson teemat näkyy jäsenneltynä alla: Reflektointia ja keskustelua menneestä 10 jakson pilottikaudesta n. 0 - 10 min Sosiaalisuuden moninaisuus: n. 11 min 1. Sosiaalinen itsetunto 2.Sosiaalinen minäkäsitys ja kuka tai mikä minä olen? n. 30- 40 min (Melioristi: https://www.hs.fi/elama/art-2000006250547.html) 3. Sosiaalinen väsymys n. 44 – 52 min 4. Sosiaalisuuden taito n. 52 – 56 min 5. Sosiaalinen epävarmuus n. 56 – 59 min 6. Erilaiset sosiaaliset tilanteet n. 59 – 1h 4min 7. Sosiaaliset käytöstavat ja etiketit n. 1h 4min (edit. korjaus: "Kadis"= kadetti koulu/sotakorkeakoulu) 8. Sosiaaliset normit eri kulttuureissa n. 1h 9min 9. Nonverbaalinen viestintä, ilmeet ja eleet n. 1h 13 min 10. Sosiaalisuus eri ihmisten kanssa n.1h 17 min (Korjaus: ei seksuaaliterapeutti opiskelija vaan seksuaalineuvojaopiskelija n. 1h 20 min) 11. Sosiaalinen vastavuoroisuus, aktiivinen kuuntelu ja läsnäolo n. 1h 15min. Lions Quest:https://www.lions.fi/toiminta/lions_quest/ Lisää teoriaa löytyy mm. 1.Susan Harter mm. self perseption profile ja moniulotteinen minäkäsitysmalli 2.Shavelson, Hubner ja Stanton 1976, hierarkinen minäkäsitysmalli. https://www.researchgate.net/publication/261618629_Self-Concept_Its_Multifaceted_Hierarchical_Structure 3. Joharin ikkuna https://www.joharinikkuna.fi/index.php?page=0_Mik%C3%A4+Johari%3F.html. 4. Pentti Sydänmaa-Lakka – Älykäs itsensä johtaminen - Oy Minä Ab malli. 5. Esa Saarinen filosofinen systeemiajattelu: https://www.youtube.com/watch?v=16JE3fQLU2A Uusi palaute kanava: filosofisetveljet@gmail.com

Kesällä hyönteismaailman pörinä ja surina käy kiivaana. Erilaiset pölyttäjät ahkeroivat niin puutarhojen marjapensaissa, kuin keltaisina hehkuvilla rypsipelloilla. Maailmanlaajuinen pölyttäjähyönteisten katoaminen kuitenkin huolestuttaa. Onko meillä tulevaisuudessa enää mustikoita ja omenoita? Miten voimme suojella ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli tai kesantopelto? Kysy mesipistiäisistä, kuten mehiläisistä, kimalaisista ja ampiaisista sekä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden vuorovaikutuksesta. Studiossa kysymyksiin vastaavat museomestari Juho Paukkunen Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta sekä agroekologi Marjaana Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Markus Turunen.

Suomi tarvitsee lisää tekijöitä mutta sietää pohjimmiltaan huonosti tulijoita. Ylhäältä päin komennetut synnytystalkoot eivät tuo helpotusta. Siksi huomion pitää kiinnittyä työelämän rakenteisiin ja laatuun. Sinkkujen, dinkkujen ja perheiden edut on mahdollista yhdistää, sanoo Pekka Mattila kolumnissaan.

Hyvinvointi on noussut Suomessa isoksi ilmiöksi viimeisen 10 vuoden aikana. Erilaiset valmennukset ja trendit ovat tänäkin aikana kulkeneet läpi sekalaisen evoluution erilaisia syklejä ja muotoja: verkossa vs livenä, joustavaa vs jäykkää ja tarkkaa vs suurpiirteistä. Lähetyksessä vieraana hyvinvointialan vaikuttaja Kukka Laakso pohtimassa miten nämä eri ilmiöt ovat muuttaneet ihmisiä, ajattelua ja suomalaista hyvinvointia.

Riskien jako näyttää tältä: pojalle ADHD ja tytölle migreeni ja vanhemmiten miehelle Parkinsonin tauti ja naiselle Alzheimerintauti. Sukupuolikromosomit säätävät sukupuolen lisäksi naiselle ja miehelle erilaiset sairausriskit Tiedeykkösessä ihmetellään sitä, miksi naisilla ja miehillä on erilainen riski sairastua esim. Parkinsoniin tautiin, kihtiin, MS-tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin? Miten ihmeessä sairastumisriski kulkee sukupuolikromosomeissa X ja Y. Miehillä on enemmän autismia ja ADHD:tä ja naiset käsivät enemmän migreenistä sekä reumasta ja muista autoimmuunitaudeista. Homo sapiensin, ihmisen, sukupuoli vaikuttaa moniin ulospäin näkyviin piirteisiin esim. kokoon, kuten muillakin isoilla apinoilla. Sukupuolen lisäksi sukupuolikromosomien tiedetään vaikuttavan sairastumisriskeihin. Naisilla ja miehillä on erilaiset riskit sairastua eri tauteihin. Sairastumiseroja selvittää akatemiatutkija Taru Tukiainen Suomen Molekyylilääketieteen Instituutista, FIMMistä. Leena Mattila tapasi hänet Helsingin Meilahdessa. Kuva: All Over Press

Olitpa sitten ollut alalla vuoden tai 10 vuotta, omien palveluiden hinnoittelu, paketoiminen ja myynti vaatii aina tarkastelua. Helli itseäsi opettelemalla hinnoittelun taito, sillä mikään ei tunnu niin hyvältä kuin mielenrauha, kun tietää yritystoimintansa olevan elinvoimaista ja kehityskelpoista. Markkinoille jää aina ne vahvimmat, ja toivon meidän molempien olevan jotain muuta kuin tähdenlento. Jakson runko 00:40 Johdatus jaksoon 03:07 Tieto ei lisää tuskaa 04:15 Minimihinnan laskukaava 10:52 Asiakkaiden menettämisen pelko 12:30 Tuotteen on oltava kunnossa 13:25 Mistä tiedän onko palveluni hintansa arvoinen? 14:35 Kokenutkaan kollega ei ole seppä syntyessään 16:32 Ammattilaisen vastuu 17:15 Luovan työn tekijän perfektionismi 18:20 Ihmiset arvostavat erilaisia asioita 19:45 Vain ihanneasiakkaan mielipide kiinnostaa 20:48 Erilaiset yritysmallit 22:10 Aikaperusteinen hinnoittelu luovalla alalla 25:00 Hinnoittelu & sivutoiminen yrittäjyys 27:45 Hinnoittelu & hyvinvointi 28:40 Yrityksen tulevaisuuden hahmottaminen sivutoimisena yrittäjänä 29:50 Mikä tekee ammattilaisen? 30:50 Oman asiakasryhmän löytäminen 32:48 Harjoitus oman ihanneasiakkaan löytäminen 33:22 Omaan hintaan luottaminen hiljaisina kausina 34:01 Hinnoilla kilpaileminen luovalla alalla 35:00 Hintamuutokset ja markkinointi 36:09 Kuinka paljon maantieteellinen sijainti vaikuttaa hintoihin luovalla alalla? 37:45 Kertaus tärkeimmistä pointeista 40:38 Sivutoimisen yrittäjän minimihinnan laskukaava Liity Luovia-verkostoon: http://naniannette.com/luovia-verkosto Liity Luovia-podcastin FB-ryhmään: http://facebook.com/groups/luovia

Palkittu-podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja monimuotoisuudesta palkitsemisessa ja johtamisessa. Palkitsemiskonsultti Sini Jämsénin vieraana on Includia Leadershipin toimitusjohtaja ja tutkija Jonna Louvrier. Louvrierin mukaan monimuotoisuus työelämässä tarkoittaa tänä päivänä sitä, että otetaan huomioon ihmisten erilaiset sosiaaliset identiteetit ja se, miten ne vaikuttavat eri tilanteissa. Monimuotoiset organisaatiot ja tiimit ymmärtävät paremmin markkinoita ja kohderyhmiä, jotka nykyaikana ovat joka tapauksessa monimuotoisia. Erilaiset ihmiset tuovat pöytään erilaisia näkemyksiä, minkä on todettu tuottavan enemmän ja parempia innovaatioita. Mikä monimuotoisuuden tilanne on nyt Suomessa? Entä maailmalla? Miten lähteä edistämään tasa-arvoa ja monimuotoisuutta omassa organisaatiossa?

Erilaiset rikokset ovat nousseet sensaatiolehdistön vakituiseksi myynninedistämisvaltiksi. Onko siinä syy rikoskirjallisuuden viime aikaiseen suosion nousuun ja miten oikean elämän rikollisuus vaikuttaa rikoksia käsittelevään kirjallisuuteen? Haastateltavana on poliisi ja rikoskirjailija Marko Kilpi, toimittajina ovat Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.

Erilaiset poltergeist-ilmiöt ovat tuttuja suomalaisessakin kansanperinteessä, vaikka ne ovat usein jääneet muun kertomaperinteen varjoon. Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa on runsaasti tarinoita, joissa kerrotaan, miten ilkeät tai ilkikuriset räyhähenget ovat pelotelleet ihmisiä liikuttelemalla ja rikkomalla esineitä, ääntelemällä mystisesti tai tekemällä muuta kiusaa. Suomessa yliluonnolliset ilmiöt liitettiin usein vanhaan uskomusperinteen hahmoihin, tonttuihin ja haltioihin. Mutta usein yliluonnolliset ilmiöt selitettiin myös kristinuskon mukaisesti pirun aikaansaannoksiksi. Kirkko kielsi jyrkästi olemasta yhteydessä piruun tai muihin henkiolentoihin, mutta tämä oppi meni Suomessa huonosti perille. Kun papit saarnasivat pirusta ja hänen monenkirjavista juonistaan, pirusta tuli samalla kansan mielissä mielenkiintoinen hahmo. Niinpä kansa uskoi, että tämän inhimillisen pirun kanssa saattoi tehdä liittoja ja sopimuksia ja parhaassa tapauksessa piruakin saattoi huijata. Itä-Suomessa tietäjäperinne eli paljon pitempään ja voimakkaampana kuin Länsi-Suomessa. Tietäjiä käytettiin räyhähenkien karkottajina mutta usein heitä epäiltiin myös outojen tapahtumien aiheuttajiksi. Räyhäävien henkien karkottajina käytettiin toki myös pappeja. Perinteentutkija Pasi Klemettinen on tutkinut Karjalan ja Suomen räyhähenkitarinoita. Hän on Kalle Haatasen haastateltavana.

Elämänkokemus, kriisit ja niistä oppiminen. Miten voimme oppia näkemään vaikeatkin elämänkokemukset mahdollisuuksina ja löytää lisää keveyttä sekä valoisuutta elämään? Erilaiset kriisit ovat kutsu astua omalle tietoisuuden polulle.

Onko luottamusta helpompi rakentaa ominaisuuksiltaan ja taustoiltaan yhtenäisessä kuin moninaisessa ryhmässä? Osataanko monikulttuurista ja monimuotoista osaamista hyödyntää? Auttaisiko anonyymi rekrytointi? Podcastin seitsemännessä jaksossa erilaisuudesta ja luottamuksesta keskustelevat Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyar ja vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas ry:n toiminnanjohtaja Pauliina Lampinen.

NRJ:n Aamun suosikkipäivä eli maanantai täällä taas ja äijät back in business! Varmana kevään merkkinä Janne pitää postiluukun tasaista ryskettä, kun valmistujaiskutsuja alkaa valumaan aina kummin kaiman pikkuserkuilta asti. Janne antoi kaikille valmistuville tositarinaa siitä, kuinka pieleen voivat juhlavalmistelut mennä. Jere puolestaan on päätynyt työntämään lusikkaansa taas vieraisiin soppiin ja mies menikin lupautumaan mukaan hieman erilaiseen poikien iltaan. Mielessä myös "kesän ekat", koulujen vanhempainiltojen uudistukset ja Suomen lätkämenestys.

Erilaiset terveysbuumit nostavat päätään vuodesta toiseen. Lääketieteen professori Juhani Knuuti heräsi somessa velloviin valheellisiin terveysväittämiin ja niiden riskeihin ja aloitti uuden harrastuksen. Hän rupesi selvittämään, mitä tutkimukset niistä todella sanovat ja perusti blogin sekä antidootti-sivuston vastavoimaksi virheellisille tiedoille. Hän haluaa keskustella ihmisten kanssa terveysväittämistä ja oikoa virheellisiä tietoja. Juhani Knuuti on Turun yliopiston PET-keskuksen johtaja ja professori, joka on tutkinut erityisesti sydänlihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Toimittaja Nina Malmberg. Kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopisto

Veljeni vartija Arvio: 3/5 Ennen Veljeni vartijan näkemistä elokuva pyöri mielessäni vähättelevästi nimellä "se Cheek-leffa". Mietin jo etukäteen m .. Lisää >> http://ift.tt/2BE9l7B

Erilaiset älyrannekkeet ja terveyssovellukset kasvattavat suosiotaan. Älypuhelimiin on saatavilla tuhansia sovelluksia, jotka lupaavat auttavansa esimerkiksi painonhallinnassa, mielialan parantamisessa ja stressin mittaamisessa. Uusia sovelluksia syntyy kuitenkin niin nopeasti, että harvalla niistä on taustallaan vankkaa tieteellistä tutkimusta. Sosiaalipsykologi Ari Haukkala on tutkinut terveyden edistämiseen vaikuttavia psykofyysisiä tekijöitä. Helsingin yliopistossa työskentelevän Haukkalan mukaan vielä tällä hetkellä monet aktiivisuusmittarit ja terveyssovellukset ovat hauskoja treenikavereita, mutta eivät ole kansanterveyden kannalta merkittäviä. Teknologiaan erikoistunut antropologi Minna Ruckenstein puolestaan arvioi, että digitaaliset mittarit tulevat lähivuosina mullistamaan terveydenhuollon. Jo nyt geenitestejä tilataan ulkomailta innokkaasti, mutta mikä on seuraava itsensä mittaamisen villitys?

Teknologia poistaa hajuja. Erilaiset teknologiat ja teolliset prosessit ulottuvat kaikkialle arkeen. Elämään liittyvät hajut on saatu poistettua. Toisaalta haju viestii, että laitteessa on jotain vialla. Mikä on huipputeknologian haju? Kuinka äänimaailma muuttuu teknologian kehittymisen myötä? Minkälainen on nykypäivän tehtaan pilli, joka kutsuu työhön? Entä miltä teknologia näyttää? Aisteista ja teknolgiasta kertoo tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Lisäksi kurkistus Tekniikan museon uuteen näyttelyyn, jossa teknologiaa lähestytään aistien välityksellä. Emeritus professori Veijo Kauppinen valottaa puolestaan konepajateollisuuden vaiheita. Alasta esimerkkinä helsinkiläinen Hellmanin konepaja, joka täyttää yhdessä Suomen kanssa sata vuotta. Mukana perheyrityksestä isä ja tytär Pauli ja Anne Nurminen.

Erilaiset päihteet ovat kuuluneet ihmiskunnan elämään vuosituhansia. Nykyaikana länsimaissa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, mutta alkoholin lisäksi päihtymistarkoituksessa on käytetty historian saatossa myös lukuisia muita aineita. Pohjoisten pyyntikulttuurien piirissä käytettiin kärpässieniä osana shamanistisia rituaaleja. Myös kannabista, oopiumia ja monia muita luonnosta löytyviä päihdyttäviä aineita on käytetty vuosituhansia eri puolilla maailmaa. Alkoholia on valmistettu vähintään niin pitkään kuin ihmiset ovat viljelleet maata, ja moderni aika on tuonut mukanaan synteettisesti valmistetut huumausaineet. The post Päihteet osana inhimillistä kulttuuria appeared first on AntroBlogi.

Mitä Suomen tekniikan kehityksessä on tapahtunut viime vuosina? Mitä tapahtuu nyt ja minkälaiset asiat vievät maata eteenpäin? Tätä arvioivat professorit Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksenkeskuksesta ja Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tutkija Panu Nykänen. Erilaiset komiteat, muun muassa tietokonekomitea ja atomienergianeuvottelukunta kantoivat hedelmää. Mikä on 2010-luvun "komitea", joka kantaa Suomea tulevaisuuteen? Mitä ovat tekniikan menestykset ja kipupisteet? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo

Erilaiset kasvatustavat ja 2-vuotias, joka syö erittäin huonosti. Mikä on 2-vuotiaille sopiva määrä ruutuaikaa ja pitääkö heidän ylipäätänsä antaa tuijottaa ruutuja? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaa Väestöliiton asiantuntijat Raisa Cacciatore ja Minna Oulasmaa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kun katsoo maailman menoa, bioäly on huonossa hapessa ja kohta kaikki on yhden kortin varassa eli tekoälyn, vaikka kukaan ei tiedä miten se lopulta toimii. Tästä huolimatta Tieto on jo nimittänyt datakeskeiset liiketoiminnot -yksikkönsä johtoryhmään yhdeksi täysivaltaiseksi jäseneksi tekoälyn. Alicia T. -nimisellä keskustelevalla tekoälyllä on myös äänioikeus. Näin digitalisaatio ottaa jo merkittäviä askeleita korvatakseen myös vaativimpia ammatteja. Tietokirjailija Ari Ojapelto on kirjoittanut kirjan Kasvun loppu, jossa kyyti on kylmää niin digitalisaatiolle kuin automaatiollekin. Ojapellon mukaan olemme nyt tilanteessa, jossa digitalisaation ja automaation aikaan saama tuottavuus on nopeampaa kuin markkinoiden kasvu ja epäsuhta tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Tällä yhtälöllä ei uutta työtä ja työpaikkoja maailmaan enää synny vaan käy päinvastoin. Nykyinen meno tukee työpaikkojen syntymistä samalla tavalla kuin köysi hirtettyä. Digitalisaation ja automaation luoman tuottavuuden kasvun hyöty valuu osinkoina omistajille ja pääomat alkavat kasaantua yhä harvempien käsiin. Esimerkiksi Suomessa yritykset maksoivat viimevuonna osinkoja 11 miljardia, joka on ennätys Suomen historiassa. Yli puolet näistä osingoista menee kuitenkin ulkomaalaisille rikkaille eli ne eivät ohjaudu kulutuskysynnäksi ja ostovoimaksi Suomeen. Samaan aikaan automaation vähentäessä työvoimaa valtion verotulot pienenevät. Erilaiset palvelusovellukset eli Appsit ovat puolestaan parhaillaan korvaamassa palveluammatteja. Vaikka kävisi kymmenen Esa Saarisen ja Jari Sarasvuon positiiviskurssia niin pelkällä asenteella tilanne ei enää muutu. Ohjelmassa osansa saavat myös banksterit. Nämä investorit , jotka ovat paketoineet ja myyneet ilmaa johdannaisina, joiden arvo pankkien taseissa on jo kymmenen kertaa isompi, kuin koko maailman bruttokansantuote. Meno alkaa muistuttaa jälleen sitä, että on vain tanssittava niin kauan kun musiikki soi. Kuka maksaa laskun? Tässä ohjelmassa ei olla vasemmalla eikä oikealla vaan edellä. Parasta kuitenkin olisi jos ohjelmassa oltaisiin väärässä. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto. Yle Puheen Erehdysekspertti jää nyt joulutauolle. Vuodenvaihteen jälkeen Erehdysekspertissä kuullaan sarja 12 Diktaattoria, kuinka populismin avulla saatu valta turmeli ja ehdoton valta teki sen ehdottoman varmasti. Hyvää itsenäisyyspäivää, joulunaika ja alkavaa vuotta 2017 jokaiselle!

Juttujen otsikot muutosten kourissa – klikkaa ja lue mistä on kysymys! Tammikuun 27. päivää vuonna 2010 vietettiin meillä melkoisten pakkasten kourissa. Helsingissä oli pahimmillaan lähes 28 astetta pakkasta. Lapissa ja merialueilla myrskysi, pohjoisessa satoi noin 20 cm lunta. Samaan aikaan San Franciscossa, Montonen konferenssikeskuksessa pidettiin tietokoneyhtiö Applen Special Event, jossa tuolloin 54-vuotias tietokone- ja talousguru Steve Jobs esitteli uransa huipulla uuden kohutun laitteen: tablettitietokone iPadin. ”iPadillä internetin selauskokemus on uskomaton”, sanoi Jobs hurmioituneelle yleisölle, ”on kuin pitäisi internetiä sylissään”. Eikä Jobs lainkaan liioitellut. Erilaiset tablettitietokoneet ovat kuudessa vuodessa vallanneet etenkin länsimaissa ihmisten olohuoneet, makuuhuoneet, oppilaitokset, kahvilat ja ravintolat. Tablettitietokoneet osoittautuivat käteviksi muun muassa nettilehtien lukemisessa. Ihmiset tottuivat lukemaan lehtensä ilmaiseksi, joten lehdistö joutui yhtäkkiä kilpailemaan pitkittyneen taloudellisen taantuman kurjistamista ilmoitusmarkkinoista paitsi toistensa, myös ylikansallisen hakukonejätin Googlen kanssa. Kiristynyt kilpailu verkossa johti ehkä suurimpaan mullistukseen lehdistön historian aikana: jutun otsikko ei enää aina kertonut uutista, niin kuin aikaisempina vuosisatoina, vaan se pimitti uutisen. Syntyi niin sanottu klikkiotsikko – otsikko, jonka tehtävä on lähempänä klikkausten keräämistä ilmoitusmyyntiosaston iloksi kuin perinteistä tiedonvälitystä. Kaikki eivät kuitenkaan tilanteeseen tyydy. Viime vuonna sosiaalisen median palvelu Facebookissa syntyi sivusto nimeltään Klikinsäästäjä. Mitä Klikinsäästäjä säästää? Sivuston perustaja ja opiskelija Lauri Skön kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Kaisa Kumpula ja Tuula Viitaniemi.

Tiistaina Ytimessä -ohjelman isännän Ville Virkkusen vieraaksi saapuu muusikko Teho Majamäki. Musiikkimaailma on elänyt jo pitkän aikaan suuressa murroksessa digitalisaation muuttaessa tapoja kokea ja levittää musiikkia. Levyt ovat melko lailla jo kadonneet kauppojen hyllyiltä ja erikoistuneet levykaupat tarvitsevat tuekseen vahvan nettikaupan. Erilaiset suoratoistopalvelut ovat vallanneet itselleen vankan aseman siinä kuinka musiikkia kuunnellaan. Kuinka muusikko pysyy mukana? Teho on ehtinyt asua useassa maailmankolkassa. Millaisia kokemuksia hänellä on muun muassa Tansaniasta?

Erilaiset rekisterit ja asiakasjärjestelmät tallentavat jatkuvasti tietoa meistä kaikista. Kenelle tieto kuuluu? Kuka siitä hyötyy? Tänään DIGIpuheessa kuullaan My data-mallista, jonka avulla pirstaleinen tieto pystyttäisiin keräämään ihmisen käyttöön ja hyödyksi. Haastateltavana on Aalto yliopiston tutkija tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:stä ja Open knowledge Finlandin My data-ryhmän vetäjä Kai Kuikkaniemi.

Erilaiset koko tuotannon tai harvinaisuuksia yhteen kerääviä kokoelmia on alkanut tulla markkinoille yhä kiihtyvässä tahdissa. Millainen prosessi tällaisten levykokoelmien tekeminen on ja millaiselle yleisölle niitä suunnataan? Asiasta vakioryhmän kanssa on kertomassa useastakin kotimaisesta levyboxista vastannut tuottaja Juha Nikulainen.