Podcasts about suoraan

Qatarin viikonlopusta jäi paljon sanottavaa, mutta samalla ei juuri mitään sanottavaa. Aki ja Juha ovat istuneet nauhoitusvälineiden ääreen pohtimaan muun muassa osakilpailussa jaettuja rangaistuksia, yhtä radalla makaavaa peiliä ja Qatarin rataa itsessään. Puhetta myös hieman reippaammin Bottaksen suorituksista ja tulevaisuudesta. Tämä on Suomen F1 Podcast, tervetuloa mukaan! 00:49- Suoraan asiaan - mitä jäi mieleen Qatarista? 01:41- Sunnuntain rangaistusten värikirjo 05:24- Yksi viikonlopun puhuttavin aihe; peili 11:07- Pisteiden jako Max Verstappenille 16:25- Max Verstappenin ja George Russelin välinen kahina viikonlopun jälkipeleissä 22:25- Viikonlopun rengastaktiikoista ja niiden toimivuudesta 26:10- Pari sanaa Sauberista, Valtterista ja Zhousta 33:55- Jack Doohan Alpinen rattiin jo Abu Dhabiin 37:05- Kuluneen kauden surkeasti hoidetut jäähyväis- ja sopimustiedotteet 39:19- Kaksi uutta ajopaikkaa kaudelle 2026, mutta kenelle? 44:25- Bottaksen kolme parasta kilpailua 56:38- Leclercille kehut Qatarin viikonlopusta 59:50- Kohti kauden viimeistä eli Abu Dhabia ja loppuhöpinät Ota seurantaan myös: TikTok @suomenf1pod Instagram & X @suomenf1podcast

Suoraan asiaan, kuulijat lämpimästi tervetuloa Verkolla-podiin ja ennen kaikkea tervetuloa vieraaksi juuri kauden kolmannen Challenger-kisansa voittanut ja samalla ensimmäistä kertaa urallaan TOP100 rikkonut Otto Virtanen!

Banaanipuku, parhaat ökyillat, hammasraudat, kivun kynnyksillä, bad boy ja sokerivauva Tämän jakson klipit löydät seuraavien podcastien jaksoista: Terkuin, Jenna: 6. Myrkyn lykkäs / Podme Premium, Lepakkosafari: Onko kaikki oikeesti vähän gay? / Vapaat alustat, Rouva Diktaattori: 13. Eva Braun – traaginen salarakas vai pätevä poliittinen peluri? / Podme Premium

Työpaikka ilmoituksessa toinen voi saada huutoa kun vaatii keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä, mutta toinen saa kiitosta kun halutaan ihminen mukaan galaksien valtaamiseen. Monia asioita saa (ja kannattaakin) sanoa, mutta kaikkea ei saa sanoa liian suoraan.

Hiljaisuuden sietäminen ei ole helppoa etenkään jos sitä ei ole harjoitellut. Onko ihmisten kanssa pakko olla aina äänessä vai voiko joskus olla myös yhteisessä hiljaisuudessa? (Pahoittelut jaksossa tulevista pauke-äänistä - kokeilumme tehdä jakso nuotion äärellä tässä suhteessa kostautui) (00:00) Jakso alkaa (00:11) Miehet eivät puhu (00:48) Hiljaisuuden sietäminen (02:51) Tyhjän tilan täyttäminen (03:27) Hiljaisuuden täyttäminen yksilötyössä (07:05) Milloin kannattaa olla hiljaa arjessa (09:28) Mahdollisten väärinymmärrysten välttäminen (12:18) Kuuntele, mitä muilla on sanottavana (14:46) Hiljaisuuden sietäminen yksin (15:55) Ihmisillä on tarve puhua (17:02) Kuunteletko sinä ymmärtääksesi, vai kuunteletko vastataksesi (19:15) Eri aiheista puhuminen (20:17) Sanojen merkitys (25:07) Suoraan sanominen (29:04) Älä usko kaikkia ajatuksiasi (31:15) Puhumattomuus ei ole huono asia (34:20) Loppupuhe

TPS Jalkapallon päävalmentaja Miika Nuutinen on hypännyt lauteille ja siksi mennäänkin isojen asioiden äärelle. Mitä samaa on valmentamisessa ja FPL:ssä? Mikä on Miikan menestyksekkään FPL-manageroinnin salaisuus? Millainen TPS nähdään ensi kaudella? Miksi Onni Helén on parempi kuin Gabriel Jesus? Loppukauden chippistrategiat? Näihin ja moneen muuhun asiaan saat vastauksen tässä jaksossa! Suoraan haastatteluun (11:50)

Suoraan koulusta pitäisi saada 30 vuoden työkokemuksella ihmisiä ilmaiseksi töihin. Ei kovin järkevä yhtälö ja nyt työelämän isona murroksena on tilanteet kun aiemmat osaajat alkavat siirtyä eläkkeelle ja hoksataan mitenkä yrityksen toimintatavat eivät olekaan välttämättä kovin kestävällä pohjalla toiminnan jatkumisen kannalta. (00:00) Jakso alkaa (00:25) Aiheen pohjustus (02:10) Hiljainen tieto (06:54) Moniosaajat (09:49) Itsensä korvaamattomaksi tekeminen (10:52) Uudet rekryt ja koulutus (19:28) entä jos hiljaista tietoa lähtisi jakamaan (21:13) Idan mietteet aiheesta (24:10) Onko laaja työnkuva hyvä vai huono asia (32:36) Loppusanat

Naakkavalta vieraili Saimaalla ja oppi, mikä on ihmisen erikoispaskuuden ilmenemismuoto: norppaviha. Irene eksyi junassa. Erika pohtii mielenterveyskriisin syitä: kuinka olla onnellinen uudenlaisen arvomaailman keskellä. Puheena myös Sini Sabotagen käsityöt, Jennifer Anistonin mahdollinen ketoosi ja Eurokankaan ilkeä myyjä. Irene opponoi Erikan hiilaritiedonantoa. Jaksossa kuullaan Saltburn-analyysi ja toinenkin leffavinkki. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä jaksossa käydään avannossa. Host: Tomas Grekov Palaute: @tomasgrekov (Instagram)

Miten oman kirjan saa suoraan kansainvälisten lukijoiden saataville? Vieraana kirjailija Rock Forsberg.

Erja Yläjärvi pitää suurimpana virheenään hätäisyyttä ihmisten johtamisessa. Hesarin toimittajille hän on linjannut, että sosiaalisen median keskusteluissa ei aina tarvitse olla läsnä, koska tärkeintä on tehdä journalismia omiin kanaviin.

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Inssi-Divariin keskittyvän Kelpaako piste-podcastin viidestoista jakso on julki. Viimeisimmässä jaksossa Severi Hopsu, Niklas Niemi ja manageri Kristian Krogius saa seurakseen entisen sekä liiga- että divaripelaajan ja nykyisen valmentajan Henri Luoman. Polttopisteessä on F-Liigan draft divariperspektiivistä, minkä lisäksi keskustellaan sarjan rahatilanteesta sekä tulevista ja menneistä otteluista. Top 3-listauksessa on parhaimmat valmentajahabitukset ja kuulijapuhelu suuntautuu Jyväskylään. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Divaria käsittelevä podcast. Vakiojäseninä toimii kolme Divarin pelaajaa, kukin eri joukkueista: Severi Hopsu SC Hawksista, Atte Silvennoinen Kirkkonummi Rangersista sekä Niklas Niemi M-Teamista yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Julia esittelee uuden juontoparinsa Lilan ja he pääsevät tutustumaan toistensa ajatusmaailmaan käymällä läpi Diipiks-korttipakasta löytyviä kysymyksiä. Löytyykö historiastasi laittomuuksia? Millainen teko on mielestäsi anteeksiantamaton? Entä mikä on paras opetus, jonka olet saanut? Tervetuloa kahville!

Kela-aamussa 22.9. kysyimme, kuinka sosiaaliturva voi auttaa saavuttamaan Suomen kestävän kehityksen tavoitteet. Pohdimme, onko jatkuva talouskasvu ainoa mahdollisuus nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Entä miten ilmastonmuutos vaikuttaa sosiaaliturvaan?Keskusteluun osallistuivat Tampereen yliopiston tutkija Tuuli Hirvilammi, SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen ja Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Keskustelun veti Kelan johtava vastuullisuuden asiantuntija Petra Elomaa.Kuuntele Kela-aamu nyt myös podcastina!

Perhevapaauudistukseen liittyy paljon toiveita siitä, että se lisäisi isien perhevapaiden käyttöä ja vanhemmuuden tasa-arvoa. Nyt vapaita voi jakaa entistä tasavertaisemmin, ja uudistus otti huomioon myös erilaiset perhemuodot.  Podcastissa keskustelevat etuuspäällikkö Johanna Aholainen Kelasta, juristi Anna Polvenlahti metsäyhtiö UPM:stä ja erikoistutkija Anneli Miettinen Kelasta. Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan Olli Kärkkäinen, johtava erityisasiantuntija valtiovarainministeriöstä. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi-verkkomedian erikoistoimittaja Johanna Hytönen.

Sote-uudistukselle on asetettu kovia tavoitteita, kuten palveluiden saavutettavuuden ja alueellisen tasapuolisuuden parantuminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Esimerkiksi sote-uudistuksen verkkosivuilla todetaan, että painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan sekä asiakaslähtöisyyteen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä.Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuodenvaihteessa. Kela ja alueet ovat jatkossa toisilleen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Podcastissa keskustelevat kahden hyvinvointialueen yhteyshenkilönä Kelassa toimiva ratkaisukeskuksen päällikkö Timo Lundén, Siun soten työkykyohjelman projektiasiantuntija Ulla Tiainen ja Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen. Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteyshenkilö, ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä Kelasta. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi-verkkomedian erikoistoimittaja Johanna Hytönen.

Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistäminen on nykyjärjestelmässä usein hankalaa. Toisaalta esimerkiksi asumistukea saa myös moni, joka käy työssä. Podcastissa keskustelevat Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston johtaja Liisa Siika-aho ja työ- ja elinkeinoministeriön  erityisasiantuntija Minna Ylikännö. Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan Ihmisoikeusliiton taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Anna Salmivaara. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi-verkkomedian erikoistoimittaja Johanna Hytönen.

Nord Stream -kaasuputkien sabotointi kärjistää Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Vaikka syyllinen ei ole vielä selvillä, entuudestaan tiedetään, että tämänkaltaiset hybridioperaatiot kuuluvat Venäjän keinovalikoimaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä on nyt myös valmis käyttämään niitä osana Ukrainan sotaa ja taistossaan länttä vastaan. Lisäksi kuullaan, mitä vuotavan kaasuputken lähistöllä Tanskassa ajatellaan tapahtumista. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sähköyhtiöiden hätärahoituspaketti puhutti eduskunnassa syyskauden aluksi. Vieraina kansanedustajat Eveliina Heinäluoma (sd), Hilkka Kemppi (kesk) ja Sofia Vikman (kok).  Viron tukikeinot energiakriisissä. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Piensäästäjän varautuminen tiukkaan talveen. Vieraina Takuusäätiön tj. Juha Pantzar ja ekonomisti Hannu Nummiaro, LähiTapiola. Miten Veikkaus paikkaa tulovajaustaan? Vieraana Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja, Elina Sonkajärvi ja Hanna Juuti. Tuottaja Marija Skara.

Minna on napsinut voittoja koko viikon Sukupuolten taistelussa, miten kävi tänään, kun vastaan asettui oululainen Janne? Saatiin myös kirjeenvaihtaja Jaatinen puhelimeen kertomaan viimeisimmät käänteet Sanna Marin juhlaillasta.

Viki ja Köpi Podcast myös kesällä tuttuun tapaan perjantaisin Yle Areenassa!

Totuuden hetki. Kauden viimeinen jakso päättyy haastelupauksen lunastukseen. Mitä saatiin aikaiseksi muutaman kuukauden harjoittelulla? Tän jälkeen voidaankin lähteä kesälomalle. Syksyllä tavataan. Adios amigos!

Radio Novan Iltapäivässä oltiin jo vapputunnelmissa, kun Novan aamun Aki ja Minna antoivat Eskolle ja Suville tehtävän laittaa heidän tekemiensä simapullojen korkit kiinni keskiviikkona, mutta laitettiinko niitä? Kaverin puolesta kyselen -osiossa pureudutaan vakavaan tilanteeseen ja autetaan henkilöä, joka kamppailee alkoholiongelman kanssa. Mielessä myös muuttomiehet, joiden työssä tarvitaan muutakin, kuin vahvuutta kantaa tavaroita. Keskustelua myös tilanteista, joissa ihmiset eivät kehtaa sanoa mitään, vaikka aihetta olisikin. Mukana myös parhaat vappumuistot! Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat palat TÄSTÄ!

Suoraan kaikkien musiikin ja laulunystävien sydämeen osuva Rakkaudesta lauluun -esitys on täyttänyt jo 10 vuotta. Näyttelijä Ritva Grönbergin johdolla on saatu kokea rentoa ja lämmintä tunnelmaa laulujen ja jutustelun sekä tietenkin myös Elina Lehikoisen tarjoileman soiton äärellä. Sunnuntaina maaliskuun 20. päivä Kuopion kaupunginteatterissa koettavassa Rakkaudesta lauluun- konsertissa on luvassa erikoisesitys, kun lavalla nähdään Ritvan lisäksi myös upeat pitkän linjan teatteriammattilaiset sekä näyttelijäkollegat Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg. Esitys nähdään sunnuntaina 20.03.2022 kello 14.15 alkaen, Maria-näyttämöllä. Esityksen kesto on myös normaalia pidempi, noin 2h ja 30min sisältäen väliajan. Kyseinen esitys tulee olemaan varmasti myös erityislaatuisen tunteikas ja ainutlaatuinen hetki. Ritva ja Seija ovat jäämässä eläkkeelle Kuopion kaupunginteatterista ja Annukka puolestaan suuntaa täältä Kuopiosta kohti Lahtea ja uutta työpaikkaansa Lahden Kaupunginteatterissa. Pitkästä urasta teatterimaailmassa, muistoista, tulevista unelmista, uuden elämänvaiheen äärellä olemisesta ja ennen kaikkea siitä rakkaudesta lauluun saimme puhua Savon lauantaissa, kun lauantaivieraiksi saapuivat Kuopion kaupunginteatterista tutut loistavat näyttelijät Ritva Grönberg ja Seija Pitkänen. Haastattelijana: Sami Turunen

Tämän viikon Hunajacast-Show menee suoraan asiaan. Suoraan ihon alle siihen hetkeen kesäkuussa 1999, jolloin TPS:n paidassa kaksi Suomen mestaruutta voittaneen Simo Rouvalin elämä muuttui 23-vuotiaana peruuttamattomalla tavalla. Kaukalossa taistelleen Rouvalin elämä vaihtui taisteluksi elämästä ja paremmasta huomisesta – neliraajahalvaantuneena. Mitä tuolloin kesäkuussa Samppalinnan maauimalassa tapahtui? Mitä Rouvali muistaa dramaattisesta päivästä? Ja millä ihmeen voimalla ja vimmalla Rouvali raastoi läpi kuntoutusprosessin, jonka myötä hän on nykyisin malliesimerkki peräänantamattomuudesta ja ehtymättömästä elämän janosta. Tämä on Simo Rouvalin tarina. Tämä on taistelijan puheenvuoro, josta me jokainen voimme oppia ja voimaantua.

Sisältää ruuhkavuosilenkkeilijöiden keskustelua ravinnosta ja juoksemisesta. Juosten kahville podilla oli kunnia saada juokseva ravitsemusterapeutti Niina keskustelemaan. Millaisia asioita olisi hyvä ottaa huomioon ravinnon ja lenkkeilyn yhdistämisessä. Ja paljon paljon muuta. Keskustelu jatkuu @juostenkahville instagramissa. Vihdoin jakso ulos ja kommenttikenttä vapaa. #juostenkahville #juoksupodcast

Pieni osa nuorista voi todella huonosti. Siihen vaikuttaa moni asia – jo syntyminen perheeseen, johon on kasautunut runsaasti vaikeuksia. Meneekö suurimmalla osalla suomalaisnuorista kuitenkin keskimäärin ”ihan ok”? Podcastissa keskustelevat yliopistotutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta, sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta sekä tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta. Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan Sanni Lehtinen, Nyyti ry:n puheenjohtaja ja Mielenterveyspoolin hankepäällikkö. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi:n erikoistoimittaja Johanna Hytönen.  

Digitalisaation on helpottanut ja nopeuttanut monien palveluiden saantia, ja meistä moni asioi jo tottuneesti verkossa esimerkiksi opintotukea tai lapsilisiä hakiessaan. Asiat mutkistuvat kuitenkin helposti silloin, tarvitaan monenlaista apua ja useilta eri tahoilta. Kuinka paljon palveluntuottajalla on velvollisuus tulla asiakkaita vastaan, paljonko palveluita voi digitalisoida ja missä kaikessa pitää olla vaihtoehtoinen tapa asioida?Podcastissa keskustelevat sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintopäällikkö Markku Heinäsenaho, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Laura Kemppainen sekä Kelan johtaja Nina Nissilä.  Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan A-klinikkasäätiön verkkopalvelupäällikkö Pirkko Hakkarainen. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi:n erikoistoimittaja Johanna Hytönen. 

Sosiaaliturvauudistus on nostattanut ja nostattaa yhä vilkasta keskustelua siitä, millainen olisi parhaalla mahdollisella tavalla toimiva sosiaaliturvan malli. Kuuluuko tässä keskustelussa riittävästi niiden ihmisten ääni, jota asia eniten koskettaa? Keskustelijoina sosiaali- ja terveysministeriö johtaja ja lääkintöneuvos Taina Mäntyranta, Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato ja Kelan kehittämispäällikkö Tomi Ståhl. Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan toimittaja Asta Leppä. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi:n erikoistoimittaja Johanna Hytönen.  

Kulttuurirahat repivät hallitusta. Pääministeri Marin "sanoo suoraan", että kulttuurileikkaukset halutaan perua ja arvostelee kulttuuriministeri Kurvista leikkauslistojen julkistamisesta. Kuka sanoisi suoraan mistä on kyse? Kulttuurirahojen lisäksi poliisi ja poliisin rahoitus herättää keskustelua. Miksi poliisi puhuttaa taas? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

OLSC Finland -Podcast Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, EksPerttinä Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana Jari Pakkanen! Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Miten matkustaa saarille NYT, Watford ja ehkä jotain ihan muuta. Seuraava suora lähetys tiistaina 19.10.21. 18:00! Aiheena: Atl. Madrid ja Man U K-18 tiedote! Veikkauksen Vakion SM-Kisat 2021 alkaa 16.10. Meillä on oma kommuuni kisaamassa! Voittajalle LFC tuotepalkinto! https://www.veikkaus.fi/fi/veikkauskisat/kisa/DwAJ02pPdQ?invitation=WjY5w98Nm6 Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu - 0 Jouni - 0 Jussi - 1 Ville - 1 --- Send in a voice message: https://anchor.fm/olsc-finland/message

Nyt on levotonta. Siis levotonta. Miksi Kaija Koo laittoi perseeseensä bändikavereiden kanssa Mariannekarkit? Ja miksi ihmeessä Nikotellen studiossa istutaan ensi viikolla sokerihippuset ..no juuri siellä? Mitä Nikon tinderissä tapahtuu kun tapahtuu niin paljon? Huhu, turvavyöt kiinni ja menoksi! @nikotellen instagramissa!

YleX Aamun Viki ja Köpi suorana Yle Areenassa arkisin 06:30!

Osakkeet ovat riskipitoisin vaihtoehto sijoittaa. Tässä jaksossa Jasmin ja Kaisa avaavatkin rahastojen, indeksien, ja ETF-rahastojen maailmaa. Jaksossa keskustellaan myös sijoitussuunnitelman laatimisesta sekä siitä, kuinka sijoittaa mahdollisimman vastuullisesti.

ONNEA PELI-KARHUT (00:44) - Kokemus ratkaisi Naisten Korisliigan tiukan finaalisarjan - Kolmas peräkkäinen ja kuudes mestaruus PeKalle Kotkaan - Dynastia! - Taru Tuukkanen, Dillard, Sandvik ja Honka nousi taistelemaan jopa finaalisarjan voitosta. Melton kuuden pisteen suma katkaisi kuitenkin lennon lyhyeen ONNEA VILPAS (10:26) - Ilotulitekebabit ovat ilmoilla! Vilpas Vikings ja Salo leikkasivat Miesten Korisliigassa sukkaa! - Suoraan mestaruusjuhlista tuore mestari, päävalmentaja Sami Toiviainen hyppää lähetykseen! - Mikko Koivisto nousi isoon rooliin - Vilppaalla niskalenkki koko ratkaisumatsin – Jeremiah Wood dominoi postissa - Taikuri Teemu Rannikon last dance ja Vmäkin ja Särren kiitokset! ONNEA BISONS (43:18) - M1DA:n voittanut Bisons nousi Korisliigaan! Vmäk raportoi joukkueenjohtaja Heikki Perhon fiilikset

Nelli haaveilee hyppäävänsä suoraan kolmekymppiseksi ja pohtii ikäviä ihmissuhteitaan. Melinalla on normipäivä ja hän kertoo miten luottamuksen rakentaminen on toisinaan haastavaa. Nelli saa karvaisen kaverin hoitoon ja suurin oivallus tällä kertaa on: Paras tapa nollata aivot on katsoa tosi-tv:tä! What's ùp? -podcast ilmestyy viikon jokaisena päivänä kello 06.00. Täysin uudenlaisessa podcastissa päästään seuraamaan miten kaksi toisilleen tuntematonta tutustuu toisiinsa vain ja ainoastaan ääniviestien muodossa. Melina ja Nelli eivät tunne toisinaan ja heidän välissään on 540 kilometriä. Nelli luo mallinuraa Helsingissä ja Melina puolestaan pyörittää lapsiperheen arkea Oulussa. Onko heillä mitään yhteistä? Ja miten naiset tutustuvat toisiinsa tulevien viikkojen aikana vain ääniviesteillä? Sen me pääsemme todistamaan viikon jokaisena päivänä kun podcastin uusin jakso sukelluttaa meidät sen päivän tapahtumiin lyhyiden ääniviestien muodossa. Podcastin on tuottanut: www.hoodmedia.fi

Suskan antama aihe: Miten oppia se, miten ja milloin kannattaa sanoa asioita suoraan - ja ilman että kaikki sillat palaa takana. Tai nykyisin kestävä 11 kuukautta kestävä marraskuu, miten sietää se? Tuntuuko Suomessa edes korona niin kauheasti arkielossa, koska aneemista on ilman sitäkin 75 % vuodessa. Suoraan kysymykseen suora vastaus, mutta ensin Johannes ja Jouni puhuu ihan muista aiheista 20 minuutin ajan.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä hotelli Alban esimiesten Saija Halomon ja Tommi Sievisen kanssa johtamisesta. Alba on yksi YZ-hankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Nuoret mielellään rytmittävät työtä ja vapaa-aikaa niin, että haluavat vapaita tasaisemmin pitkin vuotta. Sen sijaan taas vanhemmat usein mieluummin pitävät ennemmin pitkiä lomia. Lisäksi nuoremmat usein pitävät ylimääräistä vapaata ja tekevät työmäärällisesti vähemmän töitä kuin vanhemmat. Joskus voi käydä myös niin, että nuorempia ei samalla tavoin saa lyhyellä varoitusajalla töihin kuin vanhempia. Vanhemmat kasvaneet siihen, että työ on tärkeä asia, sillä vanhemmat sukupolvet siirtyneet työelämään silloin kun töitä on ollut vähemmän, jolloin on aidosti ollut vaikea saada työtä ylipäätään. Nuoret kaipaavat selkeästi enemmän säännöllistä palautetta; sitä halutaan suoraan ja heti. Palaute on jokapäiväistä. Tärkeä muistaa huomioida. Yksilön tunteminen on tietysti tärkeää, sillä nuoretkin ovat yksilöitä. Vuorovaikutusta voi hyvin kehittää ongelmien ratkaiseminen yhdessä sen sijaan, että esimerkiksi esimies sanoisi ratkaisun. Tärkeää toki myös myöntää, jos ja kun ei jotain osaa, sillä se helpottaa muidenkin suhtautumista uuden oppimiseen. Vuorovaikutusta voi myös lisätä erilaisilla sähköisillä kanavilla ja keinoilla; esimerkiksi WhatsApp-ryhmät ja sähköiset vuoropäiväkirjat. Sähköiset kanavat mahdollistavat avun pyytämisen ja saamisen hieman eri tavalla sekä mahdollistaa osallistumisen yhteisesti, vaikka ei olla samoissa vuoroissa. Lisäksi se voi helpottavaa osallistumista yhteisöön heille, jotka eivät ole välttämättä livetilanteissa helposti keskustelevia. Esimiesten kesken ajatusten vaihtaminen johtamisesta, eri sukupolvista ja yksilöistä auttaa varmasti antamaan näkökulmaa ja oppimisen mahdollisuuksia. Perspektiiviä saa toki myös siitä, että jos itsellä on nuoria omassa elämässä. Työyhteisön toimivuus näkyy toki asiakkaallekin. Ihmisen silmä on tarkka eikä huonoa ilmapiiriävarsinaisesti voi peittää. Asiakas on kaikille tärkeä. Olennaista saada luotua luottamuksellinen ilmapiiri missä voi tulla kysymään mistä asiasta tahansa. Saada porukkaa puhaltamaan yhteen hiileen on siksikin äärimmäisen tärkeää. Paitsi että tehdään yhdessä, niin myös ratkaistaan yhdessä. Teksti: Mirva Leppälä

On aika toivottaa tervetulleeksi uusin tulokas podcastiin. Hän on Herra Suoraan Asiaan tai kuten tuttavallisemmin sanotaan: Herra SA! Studiossa on kerrassaan hyvä flow. Nikolla on takanaan vuoden ensimmäiset treffit & Jennakaan ei ole moksiskaan vaikka arpaonni ei ole vielä suosinut. Onko Nikon treffit syynä siihen että Donald Trump menetti twitter tilinsä ja mitä kaikkea naapurimaan Putin voikaan keksiä jos ja kun toiset treffit on jo ovella? @nikotellen podcast on instagramissa ja jakson lisämateriaalit, etkot, jatkot ja muut löytyy sieltä! Jaksot ilmestyvät yleisön pyynnöstä jatkossa jo 06.00 aamulla jotta ne kulkevat kätevästi teidän matkassa töihin, kouluun tai vaikka on siellä aamupalapöydässä seurana!

Otimme puhelun suoraan Edmontonin MM-kisakuplaan Ässien hyökkääjä Roni Hirvoselle.Voimme skuupata, että joulupukki löysi tiensä myös Nuorten Leijonien MM-kisakuplaan!

Podcastissa pääset kuulemaan Sannin, Jeninan ja Annin näkemyksiä yliopistoon hakemisesta. Suoraan lukiosta, välivuosien vai toisen tutkinnon kautta? Pääset kuulemaan, miltä tuntui kun sai tietää saaneensa ylipistopaikan, millaiset pääsykokeet olivat ja miltä ne tuntuivat. Lisäksi kuulet vinkkejä yliopistoon hakemiseen! Mukavia hetkiä Lainahaalareissa-podcastin jakson parissa!

Cyberpunk 2077-peli teki tyylilajistaan taas kuumaa kamaa. Se on myös kuin peiliin katsoisi, pohtii Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Suoraan puhuminen on iso teema, jos tulee työpajoissani usein esille. Se pelottaa mutta toisaalta meissä on vahva tarve olla REHELLISIÄ. Tästä teemasta puhutaan tällä kerralla mentaalivalmentaja Minna Marshin kanssa. **Diippii shittii - tunteet työelämässä on Camilla Tuomisen samannimisen radio-ohjelman remasteroitu comeback. Hänellä oli ohjelmassaan vieraana 43 suomen eturivin asiantuntijaa. Camilla (KTM, psykologian perusopinnot) on tunnekouluttaja, kirjailija ja vuoden business vaikuttaja 2019. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut kolme tunteiden johtamista työelämässä käsittelevää kirjaa  ja viimeisin:  "Tunteet ei kuulu työpaikalle" (Otava) ilmestyi 09/2020.  Lisätietoa: www.camillatuominen.com.*

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Tulevaisuuden tekijät -hankkeen projektikoordinaattorin Päivi Hakkaraisen kanssa nuorista tai millainen nuorten mielestä on hyvä johtaja. Tulevaisuuden tekijät -hanketta toteuttaa Leader Viisari ry ja rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus maaseuturahastosta. Hankkeessa on tuotettu mm. minun kotikuntani YouTube-videoita: https://www.youtube.com/channel/UCCEpQf5cC2rCWlaKpgprzzA Yhdessä tekeminen ja yhdessä innostuminen on erityisesti nuorille usein tärkeää. Nuorten ajatukset johtamisesta liittyvät ihan perusihmisyystaitoihin. Nuoret ymmärtävät myös, että työntekijä itsekin ymmärtää esimiehen inhimillisyyden. Ihmisyystaitoja tarvitaan kaikilta. Ei ole keneltäkään pois, että saadaan toinen kukoistamaan. Mukavampi on käydä töissä, kun tietää, että tiimiä johtaa osaava ja luotettava tyyppi, joka auttaa myös tekemään itsestäsi paremman työssäsi. Yhtälailla on tärkeää, että esimies on oikeasti ja aidosti kiinnostunut työntekijöistään, heidän hyvinvoinnistaan ja työkyvystä. Tiukan paikan tullen on tärkeää, että nuorella olisi työssä ihminen, jolta voi kysyä eikä tarvitsisi etsiä netistä. Hyvä muistaa kasvojen mikroilmeet ja muun sanattoman viestinnän vaikutukset nuoriin. Siksi onkin tärkeä olla aidosti kiinnostunut ja tärkeä myös sanoa hyviä havaintojaan ääneen. Hyvän palautteen ja kiitoksen antaminen voi olla joskus yllättävän vaikeaa. Kehuminen ei luita riko eikä sitä tule koskaan liikaa nuorille perheen ulkopuolisilta aikuisilta, jolloin se tuntuukin uskottavammalta. Ensimmäiset työkokemukset ovatkin hyvin merkittäviä nuorelle ja olisi tärkeää, että esimerkiksi harjoitteluun otetulla on tukea ja ohjausta. Nuorihan voi olla kätevä esimerkiksi somekampanjan tekemiseen, mikä on kuitenkin usealle nuorelle varsin luontevaa ja osaamista siihen jo on. Rento, ystävällinen ja helposti lähestyttävä esimies on nuorelle merkittävää. Tällöin on helpompi uskaltaa kysyä. Kiireen kulttuuri helposti pitää muita ihmisiä etäällä eli jos sinulla on samaan aikaan puhelin kädessä, kun puhut nuoren kanssa. Nuoret ovatkin todella tarkkaavaisia ja huomaavat epäaitouden heti. Palaute onkin usein välitöntä etenkin tuttujen nuorten kanssa. Esimiehen pitäisi pystyä kuuntelemaan nuorten mielipiteitä samalla tavoin kuin vanhempien eikä saisi hermostua, kun kysytään. Esimiehen on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan, jotta jaksaa olla läsnä. Tärkeä myös kannustaa nuoria kysymiseen. Sillä varmistetaan myös se, että mennään oikeaan suuntaan. Sitä voi esimies myös itse tehdä eli itse aktiivisesti kysellä nuorilta ja pitää säännöllisiä tapaamisia nuorten kanssa. Tärkeää myös sanoa, että jatka samaan malliin. Sillä varmistetaan nuorelle, että hän menee oikeaan suuntaan. Tekemisen tarkoitus ja merkitys on tärkeä sanoittaa, jotta nuori ymmärtää miksi on tärkeä tehdä tietyt asiat tietyllä tavalla. Arvostusta voi osoittaa niin, että työntekijää kuunnellaan ja osoitetaan arvostusta. Onko lupa tulla kokonaisena ihmisenä työpaikalle vai odotetaanko tietynlaista versiota ihmisestä, joka tulee paikalle. Esimiehet voivat pelätä, että nuorten toivomukset voivat olla pohjaton kaivo, mutta useinhan kyse on vain tarpeesta tulla kuulluksi. Suoraan nuorelta kuultua: Tarvitaan ihmisiä, joiden kanssa voi intoilla omasta osaamisesta. Usein toimivaa voikin olla, että nuorelle on suurin piirtein saman ikäinen tai saman kokemuksen omaava työyhteisössä. Yrittäjyyden rimaa täytyisi saada alemmaksi ja lisää kannustusta ja mahdollisuuksia rohkeisiin kokeiluihin. Mitä tekisit mieluiten? Mikä sinua innostaa? Nämä ovat kysymyksiä, jotka voivat viedä hyvällä tavalla eteenpäin. Innostutaan yhdessä ja annetaan toistemme kukoistaa. Teksti: Mirva Leppälä

Digibisnes vapauttaa yrittäjän elämää. Mutta ei kuitenkaan vapauta työstä kokonaan. Mitä tehtäviä sitten kuuluu digiyrittäjän päivään? Mihin neljään kategoriaan itse jaan tehtäväni digiyrittäjänä? Tässä jaksossa avaan sen, miten priorisoin tehtäviäni.        Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä:   No niin, nyt on 5-osainen sarja “Ilmaisen näkyvyyden 4 ässää” ohi ja tänään siirrytään eteenpäin.    Yksi teema mulla on ollut tässä viimeisen parin viikon ajan nyt hyvin jotenkin monelta eri suunnalta, joten ajattelin puhua siitä tänään. Eli kuten otsikkokin kertoo, Miten pyörität digibisnestä?   Tämä aihe on ollut mulla näkyvissä ei vain tietysti oman elämän kautta, mutta myös koulutuksina. Olen käynnistänyt juuri uuden Digibisnes Mastermind -ryhmän, jossa luotsaan yrittäjiä kohti digibisneksessä menestymistä ja pidin juuri 1,5 tunnin verkkokoulutuksen aiheesta digitaalinen liiketoiminta ja digipalveluiden hinnoittelu.    Joten siksi nyt haluan puhua juuri tästä aiheesta. Mitä digibisneksen pyörittämiseen liittyy? Mitkä on mulle niitä tärkeimpiä toimia työpäivinä?   Ja mietin kyllä, että kiinnostaako tämä aihe oikeasti ketään, mutta päätin silti tehdä tämän jakson, sillä joskus ne asiat, jotka itselle ovat itsestäänselvyyksiä, ovat toiselle kultajyvä. Joten jos tästä oman aikatauluni ja tehtävälistani avaamisesta on jollekin hyötyä, niin hyvä niin. Tavallaan en voi uskoa että jaan tämän nyt kaikille, mutta here goes.   Digibisnes on mulle ollut jo ihan arkipäivää viimeiset yli 5 vuotta, vaikka 6,5 vuotta sitten jo tein ensimmäisen verkkokurssini, en silloin ihan täysin vielä ollut siirtynyt 100 %sti digibisnekseen. 2014 tein vielä kaikenlaista kuten mainostoimistopalveluita, verkkosivuja, strategista konsultointia, sisällöntuotantoa, copy-työtä, myin omia tuotteita verkkokaupassa ja myös verkkokurssiani. Ja ylläpidin yhteisöä yrittäjä-äideille.   Kuitenkin vuonna 2015 halusin siirtyä digibisnekseen ihan kokonaan. Ja silloin perustinkin bisneskoulun.   Nyt viiden vuoden jälkeen osaan aika hyvin jo sanoa, mitä kaikkea digibisneksessä pitää tehdä. Ja miten digiyrittäjän päivä rakentuu.   Ja mitkä on niitä kaikista tärkeimpiä toimintoja.   Sehän ei mene siis niin, että kun sinulla on verkkokurssi, sinun ei tarvitsisi tehdä enää päivääkään töitä. Kun passiivista tuloa vaan automaattisesti virtaa ovista ja ikkunoista. Että heräilet vain onnellisena joka aamu katsomaan tuloksia, joita yön aikana olet saanut. Haha.   Ei. Kun sinulla on digipalvelu valmis, siitä se työ vasta alkaakin.   Silloin jos sulla on automatisoituna sun verkkokurssin myynti myyntiputkessa, eli sähköpostiautomaatiossa, niin sun isoimmat tehtävät on ajaa sinne liikennettä. Ja brändätä itseäsi. Lisäksi suunnitella myyntikampanjoita ja hoitaa sitten niitä verkkokurssilaisia kuin kukkaa kämmenellä.   Näihin olen tiivistänyt neljä suurinta tehtävää, joita digiyrittäjällä on.   Näiden suurempien osa-alueiden alle kuuluu sitten kaikenlaista pientä kuten somemainontaa ja kurssien kehittämistä.   Digibisneksessä työn määrä riippuu itsestä   Digiyrittäjänä olen saanut toki enemmän omaa aikaa, mutta töitähän riittää aina juuri niin paljon kuin itse päättää tehdä. Mua naurattaa aina kun multa kysytään yrittäjänä että onko töitä riittänyt. En oikein tiedä mitä vastata. Ennemmin multa pitäisi varmaan kysyä, että onko tullut myyntiä. Ja sitähän tulee aina kun sitä vaan jaksaa tehdä.   Yksi iso juttu digiyrittäjänä, kuten minä tahansa yrittäjänä, on pitää itsestään huolta. Kun tekee sisältömarkkinointia ja luo uutta jatkuvasti, ei paljon rutiinitöitä ole, joissa pää pääsisi lepäämään. Siksi sitä pitää ihan tietoisesti välillä lepuuttaa.   Mä en oikeastaan koskaan ole täysin avannut kenellekään sitä, mitä itse teen päivisin. Suoraan sanoen voisin tehdä paljon enemmänkin, mutta olen viimein oppinut, että silloin kun keho sanoo lepää, tottelen. En todellakaan tee töitä ympäri viikon tai ympäri vuorokauden tai edes aamusta iltaan. Mun päivät on hyvin lyhyitä, jos mittaisin niin ehkä 4 tai 6 tuntisia, ja hyvin harvoin jos koskaan teen kokonaista viikkoa töitä.   Lopun ajasta teen töitä itseni kanssa. Hoidan itseäni liikunnalla, terveellisellä ruoalla, lepäämällä, meditoimalla ja vaikka päiväunilla. Otan myös usein aikaa lapsille kesken päivän. Joskus menen takaisin sänkyyn, kun lapset lähtevät kouluun.   Se mitä olen joutunut opettelemaan, on armollisuus itseäni kohtaan. Mikään ei koskaan ole täydellistä. Mikään ei koskaan mene suunnitelmien mukaan. Se mikä on varmaa, on että osaan ennustaa myynnin etukäteen. Se menee nykyään juuri niin kuin ajattelin. Ja se mitä osaan myös ennustaa on, että kaikki järjestyy. Asioilla on tapana aina jotenkin järjestyä.    No mullahan on Bisneskoulussa tosi monta kurssia. Tällä hetkellä uusimmat on pienryhmävalmennus Digibisnes Mastermind, Brändää osaamisesi -verkkokurssi jossa on yli 7 tunnin edestä koulutusta itsensä brändäämisestä ja Tee kevyt verkkokurssi, jossa alitetaan monia sellaisia rimoja, jotka estää monia yrittäjiä tekemästä sitä verkkokurssia valmiiksi.   Muita kursseja on verkkokurssin rakentaminen, laajempi digimarkkinoinnin kurssi ja hinnoittelun ja tuotteistamisen kurssi. Ja lisäksi vielä myyvän kirjoittamisen kurssi.   Mun täytyy itsekin vähän aina kerrata, että mitä kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä.   Maksullisten kurssien lisäksi mulla on monta ilmaista kurssia, brändäämisestä, verkkokurssin rakentamisesta, myyntiputken tekemisestä ja palveluiden myynnin buustaamisesta. Ne kaikki on löydettävissä Bisneskoulun sivuilta vähän niinkuin palkintona niille, jotka jaksavat selata blogiartikkeleita läpi.   Digibisnes jakaantuu neljään prioriteettiin   No kuten sanoin, ne tärkeimmät toiminnot menee neljän isomman kategorian alle.  Liikenne ja näkyvyys, sisältö Myynnin suunnittelu Kurssikehitys ja aspa Brändäys eri kanavissa   Ja näiden kategorioiden alle kuuluu sitten paljon muutakin. Ja toisaalta nämä liittyvät paljolti myös toisiinsa. Mutta kuten sanoin, tää lista on itselläni hioutunut viimeisen 5 vuoden aikana tähän muotoonsa, jossa pääkategorioiden loogisuus tulee esiin siinä, miten paljon painoa eri toiminnoille tulisi digibisneksessä antaa.   Ensimmäisen kategorian eli liikenne ja näkyvyys alle kuuluu sisältömarkkinointi. Siihen liittyvät tietysti kaikki kanavat: some, blogi ja uutiskirje. Näiden suunnittelun ja toteutuksen teen itse podcastin julkaisuaikataulun mukaan 2 viikon sykleissä. Eli kun podcast on julkaistu, ajastan sosiaaliseen mediaan julkaisuja, en aina suurella menestyksellä, mutta suunnitelman tasolla kuitenkin.   Toiseen, eli myynnin suunnittelun kategoriaan kuuluu rahan laskeminen, heh, luonnollisesti. Eli kassan seuranta, myyntitavoitteet. Myynnin ja konversion seuranta. Tätä teen 4 viikon sykleissä. Jonka pohjalta suunnittelen myös seuraavat kampanjat. Mitä myydään ja miten kampanja etenee seuraavan 4 viikon aikana.   Kolmanteen kategoriaan eli Kurssien kehitys ja asiakaspalvelu, kuuluu paljon asiaa. Siellä on palautekyselyt, kurssiautomaatiot, kurssisivustot, kurssin ryhmät, live-koulutukset. Ja oikeastaan kaikki maksulliset ja ilmaiset kurssit ja niiden automaatiot. Kurssikehitykseen kuuluu sekä vanhempien kurssien päivittäminen että uusien kehittäminen.   Neljänteen kategoriaan, eli brändäys, kuuluu sisällöntuotantoa. Syy miksi olen nostanut sen ihan omaksi kategoriaksi, vaikka sisältömarkkinoinnille oli ihan oma kategoriansa, on juuri se mitä alussa sanoin, painotus. Eli brändäys on puoli myyntiä, tarinat myyvät, ne kaikki mitä olen tässäkin podcastissa toitottanut, että brändin rakentaminen on yksi tärkeimpiä asioita yrittäjänä ja erityisesti verkkokurssien myynnissä.    En siis ihan turhaan puhu paljon Bisneskoulussa brändäämisestä. Sille on oma ilmainen kurssinsa ja laajempi todella syvälle luotaava maksullinen kurssinsa.   Syynä on se, että brändäys on iso osa myyntityöstä. Se on se ajatus siitä, miten luot yhteyttä yleisöösi henkilökohtaisemmalla tasolla ja liittyy kaikkeen mitä verkossa julkaiset. Toimistollani lukee isoilla kirjaimilla tässä kohtaa seinällä TARINAT! ja AITOUS! koska ne ovat sellaisia asioita, joita voi ihan koko ajan kehittää. Itsellenikään ei ole helppoa olla ihan täysin oma itseni verkossa. Ja siksi teen ihan koko ajan kehitystyötä itseni kanssa. Jotta uskaltaisin tulla esiin omien mielipiteideni kanssa, uskaltaisin olla rento ja itsevarma esiintyjä videoissa ja live-koulutuksissa.   Jotta en vahingossakaan yrittäisi olla jotain, mitä en ole.   Niin helposti on se mielikuva omassa mielessä, minkälainen pitäisi olla. Miten ihmisiä pitäisi miellyttää, tehdä vaikutus, kun oikeasti riittää se, että on oma itsensä. Toisaalta se, kuka minä olen, vaatii vähän työtä myös. Mutta tämä kaikki liittyy siihen henkiseen kehitykseen, jota työajan ulkopuolella, joskus myös sisäpuolella, teen.    Mutta näistä kaikista koostuu siis minun päiväni. En paljon tapaa ihmisiä vaan teen töitä yksin, onneksi assistenttini on hyvin omatoiminen ja itsenäinen. Ja voin Wannado-yritystä suositellakin ihan aidosti digibisneksen tueksi.   Tässä pääpiirteissään se, mistä oma työni digiyrittäjänä koostuu. Jos haluat kysyä jotain digiyrittäjyydestä ja digibisneksen pyörittämisestä, tai vaikka kutsua minun kouluttamaan digibisnestä, kerro ihmeessä. Voit kommentoida alle tai laittaa minulle sähköpostia anja(at)bisneskoulu.fi   Kiitos että luit / kuuntelit jakson. PS. Jakson audio-versiossa puhun hieman laveammin, joten kuuntele vielä sekin!  

Seppo Lampela. Eli kavereiden kesken Kale. Vai Stenkka? Steen1? Liekehtivä Sikiö? Vaiko sittenkin Rocketboy? Joka tapauksessa, nyt on sohvalla yksi Taacan historian toivotuimpia hahmoja, ja tämän veteraanin tarina loksauttaa leuat ja pistää hiljaiseksi. Suoraan tuoretta kirjaansa juhlimasta sohvalle istahtanut kirjailija kertoo nyt oman tarinansa...tähän asti!

Suoraan palaverista ponnistamaan? Studiossa vieraana Nata Salmela, joka jakaa monivaiheisen synnytyskertomuksensa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, kouluttaja, KTM Tapu Holttisen kanssa johtamisesta. Hyvä kysymys koronan aiheuttaman poikkeustilanteen keskellä on: pitääkö johtamisen olla erilaista poikkeusoloissa? Tärkeää on toki aina pyrkiä johtamaan hyvin, olipa poikkeustilanne tai ei. Johtamisessa olennaista on yksilöllisyyden huomioiminen. Tiimiä johdetaan yksilöiden kautta. Jokainen on yksilö ja siksi on tärkeää, että esimies saadessaan uuden johdettavan kysyykin: millaista johtamista juuri sinä tarvitset; millainen johdettava sinä olet? Suoraan ei toki voida yleistää, että ”nuoret haluavat tällaista”, vaan heilläkin on monenlaisia, yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Ja niitä on tärkeä johtajan kartoittaa, jotta oppii tuntemaan työntekijänsä. Liian usein kiire jättää vähemmän tilaa arvostavalle kohtaamiselle eli sille, että ollaan aidosti kiinnostuneita, kuunnellaan vastauksia ja ollaan läsnä. Etätyöskentely voi entisestään vaikeuttaa läsnäolemista, kun tunteet ja ilmeet eivät niin selkeästi välity yhteydenpidossa. Läsnäolossa oleellista on, että luodaan tunne siitä, että johtajaan saa olla yhteydessä ja johtaja saavutettavissa. Lisäksi hyvä käydä läpi pelisäännöt siitä miten eri etävälineillä toimitaan. Tärkeä kuitenkin muistaa, että kasvokkaiset tapaamiset luovat läsnäololle usein paremmat edellytykset. Tärkeä toki myös keskustella siitä millaiselle etätyöskentely tuntuu ja mahdollistaa erilaisia tapoja kohtaamiseen. Palautteen saaminen ja antaminen on tärkeää etenkin nuorille. Palautetyö koetaankin usein haastavana; myös positiivisen palautteen antaminen. Se on kuitenkin tärkeää tehdä, sillä juuri palautteen antaminen kertoo, että yksilö on havaittu ja tullut nähdyksi. Palautteenannolle voi laittaa vaikkapa kalenterimerkinnän ”muista kiittää”, jotta se varmasti tulee tehtyä. Tärkeää on myös tietää, että mitä palaute itse kullekin tarkoittaa. Joku näkee sen niin, että täytyy olla todella isosti onnistunut ennen kuin sitä annetaan. Kuitenkin on ehkä parempi antaa palautetta ennemmin liikaa kuin liian vähän, vaikka toki palautetta ei tule antaa vain palautteen antamisen takia. Toki myös johtaja tarvitsee palautetta. Johtajuus itsessään on kasvumatka ja joka päivä voi olla piirun verran paremmin. Johtaja tarvitsee kuitenkin palautetta, jotta kasvu johtajana on mahdollista. Samalla johtajalle syntyy paremmin ymmärrys siitä, millaista johtamista ihmiset tarvitsevat. Oppimiskyky ja uteliaisuus ovat keinoja ylläpitää omaa työelämämarkkina-arvoa. Siksi oppimisen mahdollistaminen onkin tärkeää ja sillä on suuri motivaatioperusta nuorille. Tällöin työhön löytyy paremmin myös merkityksellisyyden tunne. Oman jutun löytyminen on tärkeää ja sen eteen ollaan valmiita tekemään isojakin ratkaisuja, jotta merkityksellinen työ löytyy. Merkityksellisyys kantaa myös tylsempien työpäivien yli. Merkityksellisyys syntyy usein vaikuttamisen mahdollisuudesta, joten siksikin on tärkeä ottaa mukaan mahdollisimman moneen. Toki merkityksellisyyttä tuo myös hyvän tekeminen esimerkiksi yhteiskuntavastuulliseen toimintaan osallistumalla. Koronatyyppisessä poikkeustilanteessa johtajan on oleellista miettiä: toivon vaaliminen ja muutoskyvykkyyden lisääminen. Positiivisten uutisten esiintuominen on tärkeää ja hyvän näkeminen pienemmissäkin asioissa kuin normaalisti. Voidaan ottaa esimerkiksi hyvien uutisten kierrokset palavereissa. Arvojohtaminen korostuu nykyhetkessä erityisesti. Tällöin tunnejohtamisen osaaminen on tärkeää. Jokaisen on oleellista miettiä millaisen tunnetilan vie mukanaan, kun osallistuu palavereihin ja toimii työelämässä. On tärkeää kantaa vastuu itsestä ja omasta hyvinvoinnista, mutta kantaa vastuu myös siitä millaisia tunteita tuo erilaisiin tilanteisiin tai millä taivalla aidosti, kiireettömästi on läsnä toiselle ihmiselle. Teksti: Mirva Leppälä

Arvostelulaji vai tuloslaji? Bikini fitness on ainakin 110% arvostelulaji, ja sen tietää myös Iida Peltonen, joka kyseisessä lajissa on pärjännyt jopa maajoukkueen urheilijaksi ja junioreiden MM-hopealle saakka. Viimeisten kisojensa jälkeen Iida on kuitenkin siirtynyt Crossfitin maailmaan, ja ainakin näillä näkymin hän on sinne myös uusine tavoitteineen jäämässä. Mikä on saanut Iidan jättämään lupaavasti alkaneen fitnessuransa? Millaista ajatustyötä Iida on tehnyt tulos- ja arvostelulajeihin liittyen? Tai mitä bikini fitness on Iidalle opettanut? Laita jakso kuunteluun ja ehkä saat uutta näkökulmaa aiheeseen liittyen myös itse - olitpa sitten fitness-urheilija tai crossfittaaja. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Media-alan ammattilainen, yrittäjä, valmentaja, kirjailija ja puhuja Anna Perho saapui etäyhteyden päähän keskustelemaan elämänhallinasta, ideoista, palautteesta ja vuorovaikutuksesta työelämässä. Jakson aikana käsitellään muun muassa oppeja ideoinnista, sitä kuinka suunnittelun avulla siirrytään reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen, miten palautetta voidaan sekä antaa että vastaanottaa mahdollisimman virtaavasti ja kuinka tunteet liittyvät tähän.‍ Jakson sivu ja shownotes: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/anna-perho-ideoiden-ja-palautteen-flow Annan kotisivut: https://www.annaperho.fi/mina Annan instagram ja twitter: @annaperho‍ [01:40] Aamu ja flow [08:19] Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen [11:38] Suunnittelun ja arvojen merkityksestä elämänhallinnassa [13:40] Minkälainen merkitys flow'lla omassa elämässä? [16:09] Minkälaisten asioiden parissa pääset parhaiten flow'hun? [18:24] Kuka tai ketkä ilmentävät parhaiten flow'ta? [22:16] Minkälaisia myyttejä liittyy palautteeseen? [25:45] Mitä huomioida palautteenannossa? [32:35] Inhmillisyys toimivan vuorovaikutuksen pohjana [35:50} Suoraan ja selkeästi asiaan, ymmärryksen merkitys palautteessa [40:30] Palautekeskusteluista ja niihin liittyvistä haasteista [46:52] Millaisia oppeja media-alalla toimiminen on tarjonnut viestintään ja ideointiin liittyen? [54:36] Miten uran aikana suhde omiin ideoihin on muuttunut? Miten ideat menevät käytäntöön? [67:18] Loppuwräpit‍ Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

”Katsokoot sinun silmäsi suoraan, eteenpäin olkoon katseesi luotu.” – Snl. 4:25

KalloCastin jaksossa numero 47 perataan Salibandyliigan puolivälieriä, jotka käynnistyvät perjantaina. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät jakson myös Acastista, Spotidysta ja Itunesista. Jakson sisältö: Classic-Happee - Lähtökohdat - Nostoja kokoonpanoista - Kumpi menee jatkoon? Oilers-Indians - Lähtökohdat - Nostoja kokoonpanoista - Kumpi menee jatkoon? ErVi-SPV - Lähtökohdat - Nostoja kokoonpanoista - Kumpi menee jatkoon? Nokian KrP-TPS - Lähtökohdat - Nostoja kokoonpanoista - Kumpi menee jatkoon? Jatkoaika: Brandytyöryhmä Viikon posi ja nega

Haluatko ansaita enemmän? Menestyä sillä mitä teet? Toimia rohkeammin?​ Jos kyllä, niin avain tilanteen muuttamiseen on oman energiajärjestelmän ymmärtäminen. Alimmissa chakroissa on varastoituneena kaikki tieto, joka liittyy rahan ansaitsemiseen, vastaanottamiseen ja kerryttämiseen. Esimerkiksi kolmen alimman energiakeskuksen supertärkeät SUORAAN rahaan liittyvät teemat ovat: Perusturva: olenko turvassa elämässäni ja tekemisessäni? Ansaitseminen ja oman arvon tunne: tunnenko oman arvoni ja ansaitsenko hyviä asioita kuten rahaa?  Rahaan liittyvät rajoittavat uskomukset: syntymäperheeni - heimoni - uskomukset liittyen rahaan ja ansaitsemiseen, Toiminta: tunnenko olevani oikeutettu  tekemään, luomaan uutta, ilmaisemaan itseäni ja nauttimaan siitä kuka olen? Vastaanottaminen: osaanko ottaa vastaan vai estänkö itseäni esimerkiksi kontrolloimalla, yliyrittämällä tai vastustamalla sitä mikä on? Tämä jakso on kokonaisuudessaan syventävää tietoa rahan energiasta sinussa. Kuuntele tai KATSO VIDEOLTA MINÄ JA RAHA OSAT-1. Ymmärrä energiaasi ja muuta se. Rakkain terveisin, Elina

Akin sairastaessa Virtasen Janne saapui pelastamaan Minnan suoraan Thaimaasta. Minna pohti ruumiinlämpöään, kun Janne kertoo tuntemastaan Houdini-koirasta. Samalla he huomaavat olevansa näyttelijäkollegoita. Mistä on kyse, kuuntele se tästä.

Työuupumuksen arviointi. Työterveyslaitoksen psykologi Satu Pakarinen. Vasemmistoliiton puoluekokous - mitä mieltä hallitustaipaleesta. Päätoimittaja Sirpa Puhakka, Kansan Uutiset. Suoraan maasta ylös nousevat sähköiset ilmataksit mullistavat kaupunkiliikenteen. Tekninen johtaja Henri Hansson lentoasemayhtiö Finaviasta ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksestä perustaja ja puheenjohtaja Janne Vasama. Macronin kausi puolivälissä.  Tutkimusprofessori  Niilo Kauppi, Srasbourgin ja Jyväksylän yliopisto ja äärioikeiston perehtynyt tutkija Laura Parkkinen, Sorbonnen yliopisto. Kolumni Roope Lipasti. Euroopan pitäisi ottaa vastuu omista asioistaan, eikä pitää rauhaakaan itsestäänselvyytenä. Juontaja Pävi Neitiniemi. Toimittajat Silja Raunio, Marja Ala-Kokko ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Petopodin pikkujoululahja uskollisille kuuntelijoille, suoranainen ylimääräinen uutislähetys. Suoraan valtameren takaa tavoitettiin NHLWAM:n Juhani "Putcola" Putkonen. Mies antoi näläkästä raporttia uusimman tuotantokauden kulisseista, itse päällikkö Olli Jokisen uima-altaan ääreltä Floridasta.

Se on viimein täällä! Jakso KAHDEKSANKYMMENTÄ! Suoraan livenä Marsilaisesta nörttiluolasta (Paitsi tämä audioversio, tietty) - Show mikä tarjoilee kaikkea linja-auton korjaamisesta ahdistaviin apteekkireissuihin ja Quentin Tarantinon tuoreimpaan, Once Upon Time in Hollywoodiin. Välissä tungetaan lakua nenään ja nautitaan 90-luvun pahamaineisimpia herkkuja vohveleista jääkarhukarkkeihin! Meno oli parhainta kakomaniaa miesmuistin! Kiitos kaikille mukana olleille! Olette parhaita 01:00:20 Viihdeuutiset: Peter Fonda on kuollut, Kumpi on vahvempi, The Hulk vai the Thing?, Obi-Wan palaa Disney plussalle, John Wick ohjaaja auttaa Harley Quinia mätkimään kovemmin, Venomia ohjaa todellinen kultasilmä ja Mortal Kombatin sankareita löydetty lisää! Ja paljon kaikkea muuta! 01:41:01 Peliuutiset: Gamescomit alkaa pian, Saint Row ja Metro saavat jatkoa ja Bubble Bobblen dinsaurukset heräävät henkiin. 02:15:17 Katsottuna: Once Upon Time in Hollywood (Ei spoilereita) VUODEN 2019 Nerdic-tavoite: Tuhat tilaajaa Youtubessa! Jeesaa nörttejä klikkaamalla [tätä linkkiä](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw?sub_confirmation=1) Löydät meidät netistä: * [Nerdic Youtubessa](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/) * [Twitterissä](https://twitter.com/nerdicpodcast) * [Twitchissä](https://www.twitch.tv/nerdicpelaa) * [Instargramissa](https://www.instagram.com/nerdic_podcast/) * [Nerdicin Kotisivut](https://nerdicpodcast.podiant.co/) * [Discord](https://discord.gg/XtfKEvX) Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. * [Jonin Instagram](https://www.instagram.com/joni_vaittinen/) * [Markuksen Instagram](https://www.instagram.com/keisari/) * [Petterin Instagram](https://www.instagram.com/pepemies/) * [Keisarin nettisivut MULTIVISIO](http://multivisio.fi/)

“Katso suoraan ja pälyilemättä, suuntaa katseesi vakaasti eteenpäin.” Sananlaskut 4. luku, 25. jae

Heikelä ja Särre sukeltavat kolmen jakson verran elokuvamaailman syövereihin. Elokuva on kallista riskibisnestä, jossa onnistuminen ei ole itsestäänselvyys. Jättimenestyksiä on vaikea ennustaa, ja flopit rampauttavat tuottajafirmojen taloutta rankalla kädellä. Millainen leffa kolahtaa isoon yleisöön ja kyteekö tuottajien keskuudessa kateus, kun joku onnistuu? Jaksossa aihetta kommentoi ohjaaja Tuukka Temonen. Työryhmä: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Sunnuntaibrunssissa Esko Eerikäisen vieraana on liike-elämän ja politiikan monitaiturimies Hjallis Harkimo, joka julkaisi juuri Suoraan sanottuna -nimisen kirjan. Nyt puhuu leppoisa uusioperheen isä, joka viihtyy kotona lastensa kanssa. Hjallikselta kuullaan ajatuksia demokratian parantamisesta sekä nuorten innostamisesta. YouTube-kanavan aloittanut mies on ollut myös mukana perustamassa poliittista Liike Nyt -kansanliikettä.

Suoraan sanottuna: syöpä on perseestä. Vaikka syöpädiagnoosi ei läheskään aina tarkoita kuolemantuomiota, aiheuttaa se sairastuneessa monesti ahdistusta, epävarmuutta ja pelkoa. Mutta miltä syöpä näyttäytyy silloin, kun sitä tarkastelee biologisena prosessina? Juuso Pekkinen keskustelee syövän juurisyistä Kirmo Wartiovaaran kanssa. Wartiovaara on perinnöllisyyslääkäri ja kantasolubiologian dosentti, jonka uusi kirja käsittelee syövän syitä. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Kun Annille tarjoutui mahdollisuus työharjoitteluun ulkomailla, hän tarttui siihen oitis. Anni vastaa puheluumme Puolasta, mutta työkokemusta on karttunut myös Espanjasta ja Kiinasta. Kaikissa maissa on ollut puolensa - itsetunto nousee kohisten, kun huomaa, kuinka hyvin sitä maailmalla pärjääkään.

Tässä jaksossa tapaamme Saaran, joka asuu puolisonsa Severin kanssa Tel Avivissa. Saara on lastentarhanopettaja, jolle on kertynyt työkokemusta Israelin lisäksi Turkista ja Thaimaasta, muttei vielä Suomesta.

Jos kerran samalle Thaimaan saarelle satutaan, niin kyllähän sitä toki pienet podcast-turinat oli täälläkin vedettävä. Suoraan rannalta tottakai!

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Ensimmäisen linnunpönttöni tein Mikkelin Keskuskansakoulun puutyöluokassa joskus vuonna Nuijasota. Siihen aikaan tehtiin kottaraispönttöjä. Linnunpönttö oli yhtäkuin kottaraispönttö. Malli oli opettajan mukaan omasta päästä. Ja kyllä meitä poikia salaa nauratti tuo letkautus. Siihen aikaan ei muuten opettajille naurettu. Eikä silloin ollut mitään linnunpönttöoppaita, saati Birdlifen nettisivuja, joista olisi voinut tarkat, tieteellisiin faktoihin perustuvat senttimetrilukemat etsiä. Ja vaikka mitat olivat vähän sinnepäin ja takaisin, niin kyllä niihin pönttöihin useimmiten löytyi asukkaat. Joko silloin ennenvanhaan, kun koulua käytiin myös lauantaisin, linnut olivat tietämättömiä pönttöjen oikeasta mitoituksesta tai sitten ne eivät vaan välittäneet. Pönttö ku pönttö. Kolosta sisään ja asumaan. Eihän ne ihmisasumuksetkaan olleet samaa standardisoitua mallia kuin nykykodit ovat. Ennen oli ennen, nyt on nyt. Kävelin pari vuotta sitten Äkäslompolon maisemissa kollegani ja kaimani Juha Laaksosen kanssa pohdiskellen kampanjaa, jonka tavoitteena olisi saada suomalaisiin metsiin miljoona linnunpönttöä. Teoretisoimme ja konkretisoimme. Etsimme mallia, ei pöntölle vaan perusidealle. Sen tuumailuhetken jälkeen on Äkäslompolon taivaalla loistaneet lukuisat revontulet ja nyt keväällä 2016 kampanja on jo täydessä vauhdissa. Miljoonan linnunpöntön massasta on jo kasassa ensimmäinen kvartaali. Pönttöjä on rekisteröity nyt reilut 280 000 kpl. (tilanne ke 16.3.) Kukapa olisi uskonut suomalaisten hirmuisen innostuksen pönttöilyyn? Miksi ihmeessä sitten linnuille pitäisi tehdä pönttöjä? Eivätkö luontokappaleet enää pärjää ilman ihmisen apua. Kyllä ja ei, lienee tarpeeksi tarkka vastaus. Osa kolopesijöistä ei enää löydä sopivaa pesää, kiitos metsätalouden. Tikat ovat luonnon vastine meille tämänpäivän pönttötehtailijoille, mutta kas kun ne talousmetsät hakataan niin aikaisessa vaiheessa halki, poikki ja pinoon, ettei tikoille kelpaavia isoja puita ehdi enää kasvaa. Ja jos tikka ehtii kolon jyystää johonkin runkoon, niin kyllä se viimeistään seuraavissa hakkuissa kaadetaan eikä pesäkolon kierrätys pienempien asukkien käyttöön ehdi toteutua. Eli kun kerran ihminen on syypää luonnon pönttöjen puutteeseen, joutuu ihminen korvaamaan kolot itsetekemillään pöntöillä. Ja hyvä niin. Linnunpöntön teko ja puuhun ripustaminen on muuten erinomaisen hieno tapa perehdyttää jälkikasvua luonnon ihmeisiin. Ensin saa askarrella, vähän sahailla, porailla ja paukuttaa vasaralla ihan luvan kanssa. Sitten valmista pönttöä ihaillaan, sitä käännellään ja väännellään ja tokihan se myös ikuistetaan kännykällä ja postataan pönttöselfiekuva sosiaaliseen mediaan. Muttei ole pakko, jos ei taho. Seuraavaksi pöntölle etsitään sopiva paikka, mielellään sellainen, jossa pönttö on tarpeeksi rauhallisella paikalla. Usein pöntölle valitaan paikka, johon on myös ihmisellä näköhavaintomahdollisuus. Sillä mikäpä onkaan palkitsevampaa pöntönrakentajalle kuin lintupariskunnan asuntoesittelykäyntien ja sen jälkeisten pesimispuuhien seuraaminen. Valmistin viime keväänä velipojan ja siskonmiehen kanssa kasan pönttöjä erääseen pieneen Saimaan saareen. Pönttösulkeisten jälkeen mökkipihan pingispöydällä oli reilu puolenkymmentä pönttöä tiaisille ja siepoille, kolme telkkämallia ja yksi aika rujo prototyyppi puukiipijän pöntöstä. Heti seuraavana päivänä oli ensimmäinen kirjosieppopari tarkistamassa ripustamiamme uus'koteja ja niinhän siinä kävi että ns. paraatipaikan pönttö kelpasi rouvasiepolle ja pesäpuuhat alkoivat samantien. Mainittakoon, että paraatipaikka, tarkoitti meidän ihmisten näkökulmasta paraatipaikkaa. Suoraan verannan edustalla olevassa koivussa sijannut kirjosiepon koti ilahdutti mökkiläisiä koko alkukesän. Mutta nyt on aika väsätä kaupunkiresidenssini parvekkeella vanhoista Lundia -hyllyistä pari kottaraispönttöä ja kiikuttaa ne lähiseudun puihin. Lupaa en tarvitse, sillä Helsingin kaupunki on antanut siunauksensa kaupunkimetsien pöntötykselle. Ja vaikkei olisi antanutkaan, olisin pöntöt puihin ripustanut. Koska se on mun luonto.

Maailmanhistoria on täynnä nerokkaita ideoita ja sankarillisia tekoja. Mutta löytyy monia esimerkkejä myös katastrofin mitat täyttävistä epäonnistumisista. Eräs tällainen fiasko on Vasa-laiva, joka oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin lippulaiva. Kruununlaiva Vasa oli sota-alus, jonka piti hankkia Ruotsin laivastolle Euroopan kunnioitus. Aikanaan huippunykyaikaisen sotalaivan purret nostettiin 10. elokuuta 1628. Ruotsin laivaston ylpeys oli purjehtinut neitsytmatkaansa vain n. 1300 metriä Tukholman laiturista, kun se upposi vieden mennessään 50 merimiestä. Syy uppoamiseen oli yksinkertaisesti se, että ruotsalaisille sodankäynnissä tärkeintä oli sen visuaalinen kauneus. Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin käskystä Vasa-laivaan tehtiin suunnitteluvaiheessa ja sen jälkeen monia visuaalisuutta korostavia muutoksia, jotka tekivät laivasta erittäin epävakaan. Kukaan ei kuitenkaan uskaltanut kertoa tätä tosiseikkaa kuninkaalle. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana kuninkaallisesta katastrofista ja merenkulun virheiden paikoista kertoo merietnologi Anne Ala-Pöllänen. Parhaillaan Ala-Pöllänen valmistelee väitöskirjaa Suomen lipun alla purjehtivilla kauppalaivoilla vallitsevasta turvallisuuskulttuurista monikulttuurisuuden ja merimiehisyyden näkökulmasta.

Onko kyseessä Jeesuksen uusi tuleminen? Ei sentään, mutta epätodennäköisyysaste alkaa olla samoissa mittakaavoissa, sillä tässä todellakin on uusi jakso LinuCastia. Nörtit kerääntyivät Ubuntu 12.04-julkaisutapahtuman puitteissa puhumaan uuden Ubuntun lisäksi monesta muustakin yhteisöasiasta ja lystikkäistä sattumuksista, kuten esimerkiksi Googlen ja Oraclen välisestä oikeusjutusta. Panelistit: - Henrik - Ninnnu - Tero - Jussi