Ajatuksia yhteiskunnasta

Kiertotaloutta käsittelevän podcast-sarjan viimeisessä osassa palaamme perusasioihin. Riku Luostarin kanssa vaateteollisuuden ekologisuudesta ja eettisyydestä keskustelee Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi. Nurmi ja Luostari pohtivat vaatteen matkaa ekologisesti ja eettisesti kyseenalaisen tuotantoketjun läpi. Tyypillinen pikamuoti sekä tuotetaan että loppusijoitetaan globaaliin etelään. Käyttö- ja lisäarvo sen sijaan jäävät globaalin pohjoisen nautittaviksi. Minkälaisen ekologisen ja eettisen hinnan maksamme nykyisestä globaalista vaatetuotannosta, kun ympäristöongelmat ja työntekijöiden riisto ovat kannattavaa liiketoimintaa? Entä mihin vaatteemme päätyvät, kun ne on käytetty loppuun? Vaikka Nurmi kannattaa kiertotaloutta, tuotannon siirtäminen takaisin globaaliin pohjoiseen ei hänen mukaansa ole oikeudenmukainen ratkaisu. Ongelmistaan huolimatta vaateteollisuus työllistää globaalissa etelässä, ja kestävää tuotantoa tulisi rakentaa sinne. Toisaalta vaateteollisuudessa myös muita trendejä: varsinkin pienemmät tuottajat Euroopassa ovat panostaneet vaatetuotannon kestävyyteen. Minkälaisia ongelmia tuotannon säätely kohtaa? Ratkaiseeko käytettyjen vaatteiden ostaminen ongelmat? Miltä ekologinen ja eettinen vaatekulttuuri näyttäisi? Ja mitä pieni ihminen voi asialle tehdä sovitus- tai äänestyskopissa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella -tietokirjaan. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/ Kuva: Aaron Santos / ILO. Vaatetehtaan työntekijät Ho Chi Minh Cityn lähellä Vietnamissa ovat hyötyneet ILO:n Better Work -ohjelmasta.

Riku Luostari keskustelee BIOS:in ekonomisti Jussi Ahokkaan kanssa ekologisen siirtymän mahdollisuuksista. Suuria yhteiskunnallisia muutoksia on tehtävä jo tällä vuosikymmenellä. Toistuvat kriisit, kuten pandemia ja sota ovat heiluttaneet perinteistä poliittista järjestystä. Silti suomalaisessa poliittisessa keskustelussa halutaan hanakasti palata perinteisiin valtion budjettitasapainon kysymyksiin. Mihin suuntaan menee Suomi ja mihin Eurooppa? Onko meillä sama suunta? Ahokas käyttää keskuspankkikapitalismin käsitettä kuvaamaan nykyistä poliittisen vallan rakennetta: keskuspankeille on poliittisten päättäjien taholta annettu valta, jota itse ei haluta käyttää. Samalla keskuspankit eivät kuitenkaan itse ole kykeneviä viemään yhteiskuntia esimerkiksi ekologisen siirtymän suuntaan. Jumiutuuko politiikka epäolennaisten kysymysten äärelle, vai löytyykö rohkeutta uudenlaiseen ekologiseen yhteiskuntapolitiikkaan tällä vuosikymmenellä? Minkälainen yhteinen kertomus voi ylittää poliittiset blokkimme? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos verkkovisultamme: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Mitä on jätekansalaisuus ja miten se liittyy kiertotalouteen? Riku Luostarin kanssa jätesuhteestamme keskustelee Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Loikkanen, joka on tutkinut kansalaisten jätesuhdetta. Loikkasen mukaan hahmotamme tällä hetkellä jätteen väärin. Kiertotalouden näkökulmasta ei pitäisi enää olla jätettä, vaan erilaisia resursseja, joita tulisi hyödyntää eri tavalla. Myös ihmisten suhde jätteeseen tulisi Loikkasen mukaan muuttaa, ja siksi tulisikin puhua jopa uudenlaisesta "jätekansalaisuudesta", joka osallistaa ihmisiä ottamaan vastuun myös kulutuksen kääntöpuolesta. Jätekansalaisen roolina ei ole vain kierrättäminen vaan myös jätteen synnyn aktiivinen ehkäisy. Jätesuhteen muutos edellyttää uudenlaista kulttuurista suhtautumista jätteeseemme. Jäte tulisi nähdä luonnollisena osana elämäämme, ei vain kaatopaikoille katoavana abstraktiona. Toisaalta jätteen synnyssä ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten valinnoista, sillä merkittävä osa jätteestä syntyy teollisissa tuotantoprosesseissa. Millainen resurssi jäte voi kapitalismissa olla? Entä mikä on jätteen rooli globaalissa taloudessa? Ja mikä onkaan muoviteollisuuden osa tässä kaikessa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin vieraana uudessa keskustelusarjassa on ensimmäisenä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Topi Turunen, joka on tutkinut kiertotalouden lainsäädäntöä. Kiertotalous on taloudellinen malli, jossa hyödykkeiden käytön jälkeen roskaksi päätymisen sijaan pyritään hyödykkeiden mahdollisimman tehokkaaseen uudelleenhyödyntämiseen. Vaikka ympäristötietoisuus on kasvussa, toimet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Kiertotalous tarjoaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vihreitä työpaikkoja, mutta kyse on ennen kaikkea ekologisesta pakosta: maapallon resurssit eivät tule kestämään nykyisen kaltaista kulutusta, kasvavista ympäristöongelmista puhumattakaan. Turusen mukaan Euroopan Unionissa on otettu kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden suhteen. Vuoteen 2050 mennessä koko Euroopan unionin tarkoitus on olla "kiertotalous". Kestävätkö unionin rakenteet, vai kilpailevatko Euroopan maat toisensa jätekuilun pohjalle? Ja onko kiertotalous edes mahdollista kapitalismin sisällä? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella, joka on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja aiheesta. Kirja on luettavissa säätiön verkkosivulla: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin kanssa koulutuksen sukupuoli- ja luokkaulottuvuudesta keskustelevat Turun yliopiston yliopistolehtori Irene Prix ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Outi Sirniö. Koulutusalojen sukupuolittuneisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt. Koulutusalavalinnat kytkeytyvät kuitenkin myös vahvasti vanhempien taustaan, eli koulutusaste periytyy. Miten sukupuoliroolit keskustelevat luokan kanssa? Varmistelevatko korkeasti koulutettujen lapset luokka-asemaansa valitsemalla yksityisen sektorin miehisiä aloja? Miksi naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla on niin matalat liksat? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Suomessa varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Vuoden 1993 verotusuudistuksen jälkeen pääomaverotus on eriytetty ansiotuloista. Tämä ja muut uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikista varakkaimpien veroaste on käytännössä regressiivinen. Samalla ainoa todella progressiivinen veron eli valtion ansiotuloveron osuus verotuloista on pienentynyt. Miten tämä on ollut mahdollista? Olivatko poliitikot nukuksissa? Riku Luostarin kanssa verotuksesta ja tuloeroista keskustelee kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Muuttiko korona mitään? Mihin maailmantalous on menossa? Keskustelusarjan viimeisessä osassa Riku Luostari ja historian professori Juha Siltala luotaavat pandemian vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Keskuspankkivetoinen talous näyttää kulkeneen tiensä loppuun, mutta uusia vaihtoehtoja ei kenelläkään ole tarjolla. Omaisuudet ovat voineet inflatoitua ilmaisella rahalla kymmenen vuotta, mutta nykyistä kulutushyödykkeiden inflaatiota ei ainakaan pääkirjoitussivujen perusteella saisi lievittää palkkoja nostamalla, vaan päinvastoin talouden pelastuksena on palkkamaltti ja -kilpailu. Juha Siltalan mukaan inflaatio saattaa jakaa edelleen varallisuutta alhaalta ylös. Toisaalta pandemia ehkä muutti ajatuksia ylimääräisenä ”tuhlaajana” kehystetyn julkisen sektorin tarpeellisuudesta. Kuinka Siltala korjaisi työn, talouden ja ympäristön ristiriitaiset ongelmat? Mikä on pandemian ja Ukrainan sodan suhde?

Uusliberalismi herättää tunteita. Onko sitä olemassa, ja mitä se tarkalleen ottaen on? Onko Suomi uusliberaali? Riku Luostarin kanssa uusliberalismista ja sen historiasta keskustelee historiantutkija, VTT Ilkka Kärrylä, joka on tutkinut muun muassa uusliberalismin ja talousdemokratian historiaa. Hänen mukaansa myös Suomi on käynyt läpi "uusliberalisoinnin" prosessin viimeisten vuosikymmenten aikana. Mikä on paikallisen sopimisen ja uusliberalismin suhde? keitä olivat uusliberaaleiksi luonnehditut nuorsuomalaiset? Miten uusliberalismi voi pitkän koronan jälkeen? Kuuntelemalla selviää. Keskustelijat luotaavat myös talousdemokratian nousua ja tuhoa, sekä suomalaista työehtosopimusjärjestelmää.

Miten työelämä voi? Jakautuvatko työelämän tehtävät kahtia ”hyviin töihin” ja suorittavaan matalapalkka-alaan? Minkä inhimillisen hinnan suomalaiset maksavat halvoista mansikoistaan? Riku Luostarin vieraana on tutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön viestinnän asiantuntija VTT Anna Kuokkanen. Tällä kertaa puhutaan työelämästä. Työ on viime aikoina puhuttanut, ei vähiten suurten lakkojen myötä. Julkisessa keskustelussa hoitoalan työntekijöitä kyllä arvostetaan, mutta arvostus ei juuri näy palkkakuitissa. Tietotyön tekijöistäkin yritetään puristaa entistä enemmän lisäarvoa irti, mutta kontrollin mekanismit eroavat. Nykyistä työelämä halkoo usea erilainen jakolinja: Kuokkasen mukaan työmarkkinat ovat jakautuneet esimerkiksi oleskeluluvasta riippuvaisen ulkomaalaisväestön ja kansalaisten välillä. Osaavatko ammattiliitotkaan reagoida työelämän muutokseen?

Riku Luostarin vieraana on tällä kertaa historiantutkija, VTT Sami Outinen, joka on tutkinut sosialidemokraattisen puolueen ja työllisyyspolitiikan historiaa. Outisen mukaan Suomessa siirryttiin yhdeksänkymmentäluvulla aktiivisesta eli työtä luovasta työllisyyspolitiikasta aktivoivaan, työnhaun roolia korostavaan työllisyyspolitiikkaan. Samaan aikaan kuitenkin myös lähes täystyöllisyydestä siirryttiin suurtyöttömyyteen ja ”epätyypillisiin” työsuhteisiin. Voivatko ammattiliitotkaan selviytyä silpputyön maailmassa? Keskustelijat luotaavat työllisyyspolitiikan historiaa ja tulevaisuutta.

Miksi vähäosaiset eivät äänestä? Äänestävätkö ihmiset ”omia etujaan vastaan”? Onko kaikilla mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja päättää sen asioista? Kalevi Sorsa -säätiön harjoittelija Riku Luostarin kanssa on studiossa filosofiantutkija, VTT Joonas S. Martikainen, joka argumentoi, että demokraattisissa yhteiskunnissa on tapahtunut ”salakavala kansalaisoikeuksien riisto”. Martikainen on tutkinut demokraattista osallistumattomuutta. Hänen mukaansa voidaan resurssiköyhyyden lisäksi puhua ”poliittisesta köyhyydestä” - osattomuudesta päätöksentekoon demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tässä jaksossa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat Glasgown ilmastoneuvotteluiden tuloksesta ja merkityksestä Suomelle. Jaksossa viitataan Sorsa-säätiön Impulsseja-julkaisuihin: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta (https://sorsafoundation.fi/julkaisu-mita-jokaisen-paattajan-tulisi-tietaa-eun-ilmastopolitiikasta/ ) ja Mitä jokaisen tulisi tietää Pariisin ilmastosopimuksesta (https://sorsafoundation.fi/moisio-ja-tynkkynen-mita-jokaisen-on-hyva-tietaa-pariisin-ilmastosopimuksesta/ ), sekä Sitran työpaperiin Ilmastojohtajuus on kansallisen edun puolustamista (https://www.sitra.fi/uutiset/tyopaperi-ilmastojohtajuus-on-kansallisen-edun-puolustamista/ )

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021. Osassa kaksi on seminaarin keskusteluosa. Puhujien alustukset löytyvät ensimmäisestä osasta podcastina täältä: https://soundcloud.com/tzz2ln6z7tkt/talouskasvusta-politiikan Videona täältä: https://youtu.be/avVqF7ikg6U Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Nina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021.

Alueellista eriarvoisuutta on paitsi kaupunkien ja kuntien välillä myös niiden sisällä. Millaista kaupunkien sisäinen sosioekonominen eriytyminen on? Mitä seurauksia eriytymisestä on yksilölle ja yhteiskunnalle, ja miten sitä vastaan kamppaillaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti ja Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Venla Bernelius sekä Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Hankevastaava Maija Mattila haastattelee.

Tässä jaksossa keskustellaan 5G:stä ja sen mukanaan tuomasta laajemmasta teknologian murroksesta. Mukana ovat Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, London School of Economicsin väitöskirjatutkija Ville Aula ja kansainväliseen kauppa- ja geopolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Markus Holmgren. Keskustelun juontaa Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo.

Tässä jaksossa kuullaan asiantuntijakeskustelu Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille -kirjan julkistustilaisuudesta. Keskustelemassa ovat BIOS-tutkimusyksikön Paavo Järvensivu, Syken Jari Lyytimäki ja Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio. Heitä haastattelee kirjan toimittaja Samuli Sinisalo Kalevi Sorsa -säätiöstä. Kirjasta saa lisätietoja: https://sorsafoundation.fi/julkaisutilaisuus-ymparistokasikirja-kuntapaattajille-ja-kaikille-muille/

Onko liberalismi sosialismin vastakohta? Mitä merkitystä liberalismin historialla on sille, miten liberalismi nykyään käsitetään? Aiheesta keskustelemassa toimittaja, ekonomisti Heikki Pursiainen ja väitöskirjatutkija Marianne Sandelin. Haastattelijana Maija Mattila. Podcast liittyy Marianne Sandelinin julkaisuun "Mistä liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu kumpuaa? Nykykonservatismin juuret" (https://sorsafoundation.fi/marianne-sandelin-mista-liberaalien-ja-konservatiivien-vastakkainasettelu-kumpuaa/).

Vieraana Tampereen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Aiheina tulo- ja varallisuuserojen mittaaminen, taloudellisen eriarvoisuuden syntyminen ja vähentäminen, paikallinen sopiminen ja talouden tehokkuus, kestävän talouden mahdollisuudet, verotus sekä työllisyys.

Painosyrjintä on harvemmin tunnistettu syrjinnän muoto. Jaksossa Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hannele Harjunen tarkastelee ihmisen painon yhteiskunnallista ulottuvuutta. Miten paino ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus liittyvät toisiinsa?

Jaksossa keskustellaan sosioekonomisista terveyseroista. Mitä ne ovat ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat? Millaiset terveyserot ovat Suomessa verrattuna muihin Euroopan maihin? Mitkä ovat tehokkaita keinoja terveyserojen kaventamiseksi? Vieraana Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Aaltonen.

Jaksossa keskustellaan valtaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolkujen eriytymisestä ja siitä, miten eriytymistä voisi ehkäistä. Vieraina Turun yliopiston sosiologian apulaisprofessori, akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.

Keskustelemme siitä, millaista ylisukupolvinen eriarvoisuus Suomessa on, millainen yhteiskunta edistää sosiaalista liikkuvuutta ja millä keinoin eriarvoisuuden periytymistä on mahdollista ehkäistä. Vieraana Turun yliopiston sosiologian professori, INVEST-lippulaivahankkeen johtaja Jani Erola, haastattelijana Maija Mattila. Podcast on osa Eriarvoisuuden tila -podcastsarjaa.

Fossiilitalouden varassa pyörivä hyvinvointivaltio kiihdyttää ekologista kriisiä ja hyvinvoinnin kasautumisen sijaan vaarantaa tulevaisuuden hyvinvointia. Tässä jaksossa hyvän kehän politiikkaidean uudistamisesta keskustelevat ulkomaankauppa ja kehitysministeri Ville Skinnari (SDP), tutkija Tuuli Hirvilammi (Tampereen yliopisto) ja ministerin erityisavustaja Tiina Vainio. Keskustelua isännöi Sorsa-säätiön Samuli Sinisalo. Keskustelu pohjautuu Tuuli Hirvilammin julkaisuun Hyvä Kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana, joka on luettavissa: https://sorsafoundation.fi/hirvilammi-hyva-keha-kestavan-hyvinvoinnin-vauhdittajana/

"Ilmastonmuutoksesta on tullut kaikkeen vaikuttava näkymätön käsi." Miten Suomen ja Euroopan edistyksellisten tulisi suhtautua tähän ja miten koronapandemiasta noustaan kohti kestävää tulevaisuutta? Näistä teemoista keskustelevat Sorsa-säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen hankevastaavan Samuli Sinisalon kanssa SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ja SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen. Keskustelu pohjautuu samannimiseen Matthias Jobeliuksen julkaisuun, joka on luettavissa https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/12/KSS_Jobelius2_Web.pdf Koronatilanteen vuoksi äänitykset tehdään etänä, pahoittelemme tästä johtuvaa epätasaisuutta äänenlaadussa.

Digital technology is like a silent tsunami that permeates all aspects of our lives, and the pace is getting faster. Listen to experts Justin Nogarede (Digital Policy Adviser, Foundation for European Progressive Studies), Jan-Erik Støstad (Secretary General, Cooperation Committee of the Nordic Social Democratic parties and trade union LOs SAMAK) and Member of European Parliament Miapetra Kumpula-Natri talk about the societal impacts of digital technology and their solutions to the issue. Project Manager Maija Mattila (Kalevi Sorsa Foundation) interviews.

Mitä on resilienssi? Mikä on resilienssin ja tehokkuusajattelun suhde? Minkälainen ideaali resilientti yhteiskunta ilmastonmuutoksen paineessa voisi olla? Tässä jaksossa tutkijat ScD Eija Meriläinen (University College London) ja PhD Ari-Elmeri Hyvönen (Tampereen ja Jyväskylän yliopistot) keskustelevat resilienssistä Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaavan Samuli Sinisalon kanssa. Vastauksia haetaan mm. yllämainittuihin kysymyksiin, sekä siihen mitä koronakriisi on paljastanut Suomen resilienssistä ja mitä voisimme kriisistä oppia tulevaisuutta ajatellen. Kesto 1 h 5 min.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina (VTT) ja Sorsa-säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo (MA) keskustelevat työajan lyhentämisestä. Keskustelussa pureudutaan mm. työajan lyhentämisen historiaan, työajan lyhentämisen ekologisiin vaikutuksiin Sinisalon julkaisuun nojaten, sekä STTK:n esityksiin työajan lyhentämisen tukemisesta työttömyyden ennaltaehkäisyyn koronakriisin hoidossa. Julkaisu "Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset" on luettavissa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/06/KSS_Sinisalo_Web.pdf STTK:n esitys lyhennetyn työajan tukemisesta: https://www.sttk.fi/2020/04/07/laskelmia-tyoajan-lyhentamisen-tukemisesta/

Tässä jaksossa Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas ja Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny käyvät läpi EU:n talousarkkitehtuuria yleisesti ja koronakriisin yhteydessä. Keskustelussa käsitellään mm. yhteisvastuuta, keskuspankin roolia kriisinhoidossa, poliittisia realiteetteja ja populismia sekä finanssi- ja eurokriisin perintöä. Haastattelijana toimii Sorsa-säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo.

Eriarvoisuudesta puhutaan paljon, mutta mitä se itse asiassa on? Tätä kysymystä pohtii Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen, joka käyttää mieluummin termiä erivertaisuus kuin eriarvoisuus. Miksi? Se selviää kuuntelemalla. Jaksossa myös asiaa oikeudenmukaisista perusteista päättää siitä, kenen Covid-19-sairautta hoidetaan ja kenen ei. Haastattelijana Maija Mattila. Antti Kauppisen julkaisun "Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta?" voi lukea tästä: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kauppinen_web.pdf

Tässä jaksossa oli tarkoitus käsitellä ympäristön tilaa ja siihen sopeutumista monitieteisen ympäristötutkimuksen näkökulmasta. Mutta sitten tuli korona. Koronakriisi muutti suunnitelmia ja nyt ympäristöasioiden lisäksi keskustelussa BIOS-tutkimusyksikön Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen sekä Sorsa-säätiön Samuli Sinisalon kesken käsitellään myös koronaa, yhteiskunnan resilienssiä ja sitä, miten nykyisestä tilanteesta tulisi edetä, jotta pidemmän aikavälin ekologiset kriisit saataisiin minimoitua ja yhteiskunnat pitää toimintakykyisinä.

Vuoden 2019 viimeisessä jaksossa on haastateltavina ilmastoasiantuntijat Oras Tynkkynen ja Matleena Moisio. Jaksossa käydään läpi EU:n ilmastopolitiikan perusteita, EU:n uusia ilmastopoliittisia avauksia eli New Green Dealia ja hiilineutraalius 2050 -tavoitetta, sekä YK:n ilmastoneuvotteluita Madridin kokouksen jälkimainingeissa. Haastattelijana Samuli Sinisalo. Moision ja Tynkkysen julkaisu on luettavissa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2019/12/KSS_MoisioTynkkynen3_Web.pdf

Tässä jakossa STTK:n ekonomisti Antti Koskela, Sorsa-säätiön vt tutkimuspäällikkö Ari-Matti Näätänen ja hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat lakoista ja niiden merkityksestä yhteiskunnassa. Koskelan kirjoittama samanniminen raportti löytyy osoitteesta: https://sorsafoundation.fi/fi/tietokirja-suomi-ei-ole-lakkoherkka-maa/

Jaksossa käydään läpi globalisaation suhdetta hyvinvointivaltioon. Sorsa-säätiön vt. tutkimuspäällikkö Ari-Matti Näätänen on julkaissut artikkelin, jossa hän tarkastelee globalisaation vaikutusta julkisen sektorin menoihin, sosiaali- ja terveysmenoihin sekä tuloeroihin. Artikkeli löytyy osoitteesta: https://sorsafoundation.fi/fi/category/julkaisut/ Haastattelijana Samuli Sinisalo.

Mikä on poliittisten ajatuspajojen rooli yhteiskunnassa? Tässä jaksossa Säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny käy läpi ajatuspajojen roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja avaa Säätiön uusia painopistealueita, Eriarvoisuuden vähentämistä ja Ihmisen toiminnan vaikutuksia maapallolle.

Millaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa Suomessa pitäisi tehdä? Keskustelemassa kansanedustaja Pilvi Torsti, tutkimuspäällikkö Antti Alaja ja projektitutkija Maija Mattila.

Samuli Sinisalo from Kalevi Sorsa Foundation interviews Toshe Zafirov and Aleksandar Spasov from Progres Institute (Macedonia) about the solution to the "Name Issue," which was resolved just days before, as the Greek Parliament passed the final vote.

Mitä supertekoäly on ja onko näköpiirissä aika, jolloin se on todellisuutta? Minkälaisten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen jatkumoiden vallitessa supertekoälyä kehitetään? Mitä pitää ottaa huomioon supertekoälyn kehittämiseen ja kehittymiseen liittyen? Näitä ja muita supertekoälyyn liittyviä sosiaalieettisiä kysymyksiä tarkastelee väitöskirjatutkija Markku Valtanen projektitutkija Maija Mattilan haastateltavana.

Podcastissa Oxfordin yliopiston Associate Professor Vili Lehdonvirta kertoo, miten digitaaliset alustat muuttavat työtä. Suomessa sosiaalinen suojelu (muun muassa sosiaaliturva, sairausajan palkka) on sidoksissa työsuhteeseen - olisiko tätä sosiaaliturvan ja työsuhteen liittoa tarpeen tarkastella kriittisesti alustatyön aikakaudella? Vili Lehdonvirta on taloussosiologi, joka on Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman iLabour-tutkimushankkeen päätutkija. Häntä haastattelee Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila.

SDP:n Yleisturva-sosiaaliturvamallista keskustelemassa mallin kehittäjä Matias Mäkynen yhdessä Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alajan ja projektitutkija Maija Mattilan kanssa. Ketkä voivat saada yleisturvaa? Mitä tarkoittavat perus-, yleis- ja aktiivitaso? Miten yleisturva suhteutuu perustuloon?