Podcasts about kuluvan

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

Kuluvan vuoden viimeisen Hokipodin studiovieraana Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä. Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä summaa lahtelaisten ensimmäisen runkosarjapuolikkaan. Huipputaso on löytynyt hetkittäin, mutta joukkoon on mahtunut vielä liikaa perushyvää tekemistä. "Tämän joukkueen lopullista iskukykyä mitataan toivottavasti vasta huhtikuun lopussa". Onko Mikko Kousaa kielletty laukomasta? (00:07) Puolustaja Teemu Erosen ilotulitus on yllättänyt jopa Niemelän. Nuori lahtelaispakisto on suoriutunut tehtävistään hyvin. Niemelä ei kyseenalaista Pikkuleijonien MM-valintoja, mutta hänen kisanippuunsa Matias Rajaniemi ja Topias Vilén olisivat mahtuneet. (09:01) Liigan parhaan ulkomaalaiskaksikon pelissä on edelleen kehitettävää. Iikka Kangasniemi haluaa kasvaa Lahdessa kansainvälisen tason pelaajaksi. Niemelän nostot Pelicans-hyökkääjien edesottamuksista. (13:30) Itselleen Niemelä antaa alkukauden arvosanaksi seiska plussan tai seiska puolikkaan, muulle valmennustiimille täyden kympin. Pelicans palaa joulutauon vietosta sorvin ääreen tapaninpäivänä kello 8.00. (17:50) Hokipodin joulukuun kuuntelijakisan voittaja. Hyvää duunia Pelicansin peräsimessä tehnyt Niemelä saa rakentavaa palautetta esiintymisistään lehdistötilaisuuksissa. (21:42) Tommi Niemelä vastaa kymmeneen jouluaiheiseen kysymykseen. Mitä jouluherkkuja Niemelä ottaisi mukaan autiolle saarelle? Ketkä lähtisivät "Hölön" kanssa pipolätkäpeleille? Kenelle nykyiselle Liiga-joukkueen päävalmentajalle Pelicans-luotsi hankkisi joululahjan ja mitä paketti pitäisi sisällään? Kuuntele vastaukset ja kohota joulufiilis kuusen latvaan! (26:39) Iloista joulunaikaa kaikille Hokipodin kuuntelijoille! (39:20)

Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ja analysoidaan käynnissä olevaa YK:n ilmastokokousta, joka järjestetään Skotlannin Glasgow'ssa 31.10.–12.11. Kokouksen tavoitteena on saada maat vauhdittamaan konkreettisia ilmastotoimiaan samalla kun maapallon keskilämpötilan nousu jatkuu ja vaa'ankielenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja lähestyy. Kuluvan vuosikymmenen ilmastotoimia pidetään erityisen merkittävinä lämpenemisen rajoittamisessa. Neuvotteluiden ytimeen nousevat erityisesti päästövähennystavoitteet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kehittyvien maiden ilmastotavoitteiden tukeminen rahoituksen keinoin ja niin sanotun Pariisin sääntökirjan viimeistely. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja onko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen. Syksyn 2021 Pinnalla-ohjelmat tehdään yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 10.11.2021.

Venäjän poliittisella kentällä on tapahtunut paljon viime viikkojen aikana. Maa huolestutti läntiset johtajat sotaharjoituksellaan Itä-Ukrainan rajalla ja Krimin niemimaalla, jonne se marssitti EU:n arvioiden mukaan yli 100 000 sotilasta. Välejä lännen kanssa kiristää myös oppositiojohtaja Navalnyin kohtelu. Kuluvan viikon keskiviikkona presidentti Putin kehotti linjapuheessaan ulkovaltoja olemaan puuttumatta Venäjän asioihin. Venäjä näyttää ulkopoliittista valtaansa, mutta kenelle voimannäyttö on suunnattu ja miksi juuri nyt? Asiantuntijavieraina Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista. Lisäksi kuullaan tutkija Johanna Suhosen haastattelu Itä-Ukrainasta. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

Sarjakolmosena paahtavan Pelicansin peli kulki Liigan syyskaudella mallikkaasti. Koronapandemiasta johtuvat rajoitukset ovat sen sijaan laittaneet lahtelaisseuran taloudelliseen tekohengitystilaan. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: --- Lahtelaispuolustaja Matias Rajaniemi oli mukana voittamassa alle 20-vuotiaiden MM-pronssia Kanadassa. Hokipodi myöntää Pelicans-valmentaja Tommi Niemelälle MM-kisalähetysten asiantuntevimman kommentaattorin tittelin (00:10). --- Kuinka pahoissa happiletkuissa Pelicans on taloudellisesti? Lahtelaisseuran toimitusjohtaja Lauri Pöyhösen mukaan osakeannista toistaiseksi kertynyt reilun 185 000 euron potti antaa lisähappea, mutta lisää tarvitaan. Aikataulurajoitteet olivat Liigan mediaoikeudet omistavan Telian takapainetta suurempi syy pelien jatkumiselle ilman yleisöä. "Aikaisemmin tilanne oli haastava ja jossain määrin hallinnassa, mutta nyt ruvetaan siirtymään pahan tilanteen puolelle" (03:20). --- Salpausselän hiihtoladuilla viihtynyt Antti Tyrväinen kertaa värikästä vuotta 2020. Jälkikasvunsa painostuksesta partansa ajanut Pelicans-hyökkääjä toivoo, että näkökenttää häiritsevistä kokovisiireistä päästäisiin pian eroon. Kuluvan kauden 21 ottelussa vain kuusi rangaistusminuuttia kirjannut Tyrväinen olisi halunnut kohdata Tommi Tikan kauden kolmannessa Hämeen herruus -kamppailussa. HPK:n ärhäkkä voimahyökkääjä on sivussa perjantain Pelicans-ottelusta kymppitilin täyttymisen vuoksi (14:06). --- Puolustaja Casimir Jürgens ja hyökkääjä Jonatan Tanus huilaavat viikonlopun vierasottelut loukkaantumisten vuoksi. Pelicansissa kolmosviulun soittajaksi jäänyt maalivahti Atte Tolvanen siirtyi lainasopimuksella Poriin. Pelicansissa alkukauden kiekkoilleet Jesse Ylönen ja Oskari Laaksonen kutsuttiin takaisin Pohjois-Amerikkaan NHL-organisaatioidensa palvelukseen (tieto julkaistiin vasta podcast-nauhoituksen jälkeen). Mestiksen hallitus päätti seurojen esityksestä, ettei kauden jatkuminen ilman yleisöä ole tällä hetkellä taloudellisesti mahdollista (26:57). --- Palautetta, lättyä tai poikkaria voit viskellä Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Kuluvan viikon säät ovat vaihdelleet lumi- ja räntäsateista auringon paisteeseen. Joinain päivinä tunnin välein on vuorotellut talvinen ja keväinen ilma. Kun juuri on löytänyt hyvän, lämpimän paisteisen rinteen, niin taivaalta on alkanut tippua lumihiutaleita. Mitäköhän horroksesta heräilevät käärmeet tästä ovat mieltä? Luontoretken aiheena on mm. kyiden myrkyllisyys, värivaihtelu ja kuulo. Juha Laaksosen retkikavereina Inkoon Kopparnäsissä ovat teoksen Kiehtovat kyyt kirjoittaneet ja kuvanneet Jarmo Latva ja Lisse Tarnanen. Onkohan kyitä liikkeellä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tällä viikolla koko Suomi saunoo. Viikko huipentuu ensi lauantaina Suomalaisen saunan päivään, jonka yksi päätapahtumista on Helsingissä Rautatientorilla. Siellä julistetaan saunarauha ja painutaan löylyihin. Torille on tuotu yhdeksän siirrettävää saunaa tarjoamaan löylyjä kaikille kylpemäänhalukkaille. Kuluvan viikon yksi tärkeä tapahtuma on ollut tänään, kun Suomen saunaseura on kertonut tämän vuoden Löylynhenki-tunnustuspalkinnon saajan nimen. Hän on Itä-Suomen yliopiston dosentti Jarkko Tissari, joka on kaksi vuosikymmentä tutkinut puun polttoon liittyviä kysymyksiä. Viime aikoina hän on keskittynyt tutkimuksissaan kiukaisiin. Puukiukaat ovat merkittävä pienhiukkasten lähde, siitä ei pääse mihinkään. Mutta oikeanlainen kiuas paikassaan vähentää hiukkaspäästöjä tuntuvasti, kertoi JarkkoTissari Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastattelussa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kuluvan vuoden aikana tuotetaan peräti kolmea elokuvaa musiikkimaailman legendoista. Niina Backman kohtaa Juice-elokuvan tuottajan Marko Tallin ja Olen suomalainen -elokuvan linjatuottajan Hanna Virolaisen, ja selvittää, mikä suomalaisen musiikin ikoneissa kiehtoo elokuvatekijöitä ja yleisöä sekä millaisia haasteita elokuvien tekemisessä kohdataan. Keskustelu on äänitetty Entertainment Business Arena -tapahtumassa 9.5.2018.

Auralainen pastori ja laulaja Seppo Lindeman innostui musiikin harrastamisesta 1990-luvulla. Hän halusi uskonratkaisun tehtyään kertoa Raamatun sanomaa soittaen ja laulaen. Musiikin maailmaan perehtyminen alkoi aivan alusta - kitaran hankinnasta ja perusasioiden opiskelusta. Sittemmin harrastus on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja soitinvalikoima laajentunut. Kuluvan vuoden elokuussa Seppo Lindeman julkaisi ensimmäisen levynsä. Toivoni oot -levy sisältää Lindemanille rakkaita hengellisiä lauluja, joita hän on keikoillaan vuosien ajan esittänyt. Soittajina levyllä kuullaan Suomen eturivin muusikoita. Seppo Lindemanin tapasi syyskuussa Aurassa toimittaja Jaakko Laakso.

Aika-ajoin keskuuteemme laskeutuu harvinaisia tai ainakin vähän erikoisia lintuja. Kovan luokan lintuharrastajille nämä ovat ennenkaikkea pisteiden metsästyksen kannalta tärkeitä tapauksia, mutta ns. maallikkoharrastajien keskuudessakin ne herättävät suurta mielenkiintoa. Vuosi sitten talvella porukka vaelsi Pirkanmaalle katsomaan ja kuvaamaan talveksi Suomeen jäänyttä valkoista ihmettä. Jallu Jalohaikaran kävi bongaamassa sadat, jos ei peräti tuhannet luontoihmiset. Suuren kansainvaelluksen sai aikaan myös pussitiaispariskunnan pesäpuuhat vain 5 km:n päässä pääkaupungimme keskustasta. Pussitiaisen pesäpuun ympäristö tallautui innokkaiden kuvaajien jäljiltä aika ruokottomaan kuntoon ja niinhän siinä lopulta kävi, että linnut hylkäsivät pesän ja siirtyivät rakentamaan uutta vähän rauhallisempaan paikkaan. Tänä talvena on pääkaupungin rannoilla viihtynyt varsin harvinainen valkopäätiainen, jota on myös käyty sankoin joukoin kiikaroimassa ja ennenkaikkea kuvaamassa. Sadat ja tuhannet sulkimet ovat räpsyneet pikkuruisen valkopään ympärillä ja sosiaalinen media on täyttynyt toinen toistaan hienommista kuvista. Ja mikäs siinä, nykyaikana kuka tahansa meistä, jolla on sopivan paksuinen lompakko tai luottotiedot kunnossa, pystyy hankkimaan itselleen laadukkaan luontokuvaukseen soveltuvan kameran. Osa kuvaajista jopa osaa käyttää kameraansa ja jälki on sen mukaista. Loisteliaan hienoa. Harrastelijoiden lisäksi piskuruisen valkopäätiaisen perässä singahtelivat myös putkimiehet - siis ne yli 10 000 euron objektiiveilla aseistetut enemmän tai vähemmän ammattilaiset. Seurasin eräänä pakkaspäivänä rillit huurussa tätä hektistä kuntoilunäytelmää. Tiainen tuli ruokinnalle ja putkimiehet perässä. Monopodi maahan, metrin mittainen maastokuviosuojattu L niinkuin laatulinssi kohti tirppaa ja suljin raksuttamaan väh. 12 ruutua sekunnissa. Seuraavaksi vilkas tiainen pyrähti toiselle ruokintapisteelle ja alte kameraden juoksi perään. Ihan kuin kiusatakseen, valkopäätiainen päättikin seuraavaksi lentää rantaruovikon suojaan. Sanomattakin on selvää, että putkimiesjoukkio laukkasi perään. Saadakseen sen ruudun, sen ainutlaatuisen valotuksen, jonka voi lähettää johonkin luontokuvakilpailuun. Tai julkaista Facebookissa ja Twitterissä. Some like it hot. Kuluvan talven toinen lintukuvaajien suosikki on ollut viiksitimali. Tuo ruovikkojen kätköissä viihtyvä harvinaisuus, jonka olemassaoloa eivät edes kaikki suomalaiset tiedä laisinkaan. Oma jälkikasvuni kymmenen vuotta sitten päiväkodissa ollessaan rupatteli viiksitimaleista henkilökunnan hämmästykseksi. Lintuja harrastava päiväkodin opettaja kertoi myöhemmin poikaa hakiessani, ettei olisi voinut kuvitella 6-vuotiaan puhuvan linnusta, jota harva suomalainen on edes nähnyt. No, meidän kotirannalla niitä on ja siksi jälkikasvuni viiksitimalin tunsi. Jostain syystä tämä talvi on ollut viiksitimalien suhteen huippuhyvä. Jälleen kerran ruovikkorannat ovat vetäneet kuvaajien armeijan näiden viiksekkäiden siipiveikkojen maailmaan. Ja taas sadat, jos ei tuhannet sulkimet ovat louskuttaneet pakkaspäivän raikkaudessa pikselintallennuksen ilosanomaa muistikorteille. Olen nähnyt tänä vuonna ehdottomasti hienoimmat viiksitimalikuvat koskaan. Ja olen ottanut muutaman julkaisukelpoisen itsekin. Tiesittekö muuten että viiksitimalin vanha nimi oli partatiainen? No nyt tiedätte. Nyt on aika lopettaa jorina. Akut on ladattu, eväät tehty ja reppu pakattu. Punainen pipo päähän ja suomalaiseen luontoon suuntaa tämä viiksilumperi, entinen partajönni. Koska se on mun luonto.

Viime vuonna Esko Valtaojalta leikattiin suorassa tv-lähetyksessä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin parta 3 miljoonan keräysrajan ylityttyä. Hän myös soitti elämänsä ensimmäistä kertaa oboella “Tuiki tuiki tähtönen” -kappaleen Nenäpäiväkonsertissa. Kuluvan vuoden syyskuussa hänet lennätettiin ensimmäistä kertaa kehitysmaan kamaralle itä-afrikkalaiseen Tansaniaan. Mitä tähtitieteen emeritusprofessori teki ensimmäisenä toimenpiteenään päästyään Afrikan taivaan alle? Esko Valtaojan ensimmäisenä eläkeläispäivänä alkaneella matkalla oli mukana myös toimittajamme Juha Blomberg.

Kesäkuun lopulla koivujen värisävyt muuttuivat heleänvihreästä jo tummemmaksi ja monien lintujen äänet hiipuvat vähitellen. Lapissa aurinko ei laske ollenkaan ja Etelä-Suomessa hämärää on vain muutama tunti. Kuluvan kesän aikana on jo koettu helteitä ja hyytävää kylmyyttä, mutta mitä lyhyt kesäaika suomalaisille merkitsee? Toimittajina Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.