Podcasts about suuren

Suuren dronejakson toinen osa! Jatketaan Kapteeni Jonne Piilin kanssa dronejen käytöstä, vaikutuksesta joukkokonaisuuksiin, yksittäisen taistelijan ja joukon toimintaan. Puhutaan dronetorjunnasta ja droneinnovaatioista ja vaikka mistä! Miten miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään tulevaisuudessa?Miten dronet asejärjestelmänä saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa Puolustusvoimien joukkoihin, niiden aseistukseen tai kokoonpanoon? Mikä on intin droneosaamisen ja suorituskyvyn taso? Tarvitaanko oma drone-aselajikoulu?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Kulttuuriykkönen vierailee Euroopan suurimmalla saksankielisellä oopperajuhlilla, Bregenzin Festivaalilla, jonne on valittu uusi suomalainen taiteellinen johtotiimi. Uutena taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä Lilli Paasikivi ja uutena taiteellisen tuotannon johtajana aloitti jo keväällä Jaakko Kortekangas. Bodenseen rannalla, neljän valtion - Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Lichtesteinin risteyksessä sijaitseva Bregenz on Bayreuthiakin saksalaisempi festivaali. Sen valtavasta yli 200.000 päisestä yleisöstä 97% on saksankielisiä. Festari tunnetaan suuresta järvessä kelluvasta näyttämöstä, huipputeknisestä äänentoistosta ja valtavasta 7000 hengen ulkoilmakatsomosta. James Bond leffa Quantum of Solace toi vuonna 2008 tämän Wienin Sinfonikkojen jo vuonna 1946 perustuman festivaalin koko maailman tietoisuuteen. Millainen on Bregenzin Festivaali? Mitä siellä esitetään? Millaisia ihmisiä siellä käy? Kuinka festivaali rahoitetaan? Miten valtavan suuren ulkoilmanäyttämön tekniikka ja äänentoisto toimivat? Miksi ja miten sinne valittiin suomalaiset johtoon? Haastattelussa Lilli Paasikivi, Jaakko Kortekangas ja jo 20 vuotta festivaaleilla työskennyt näyttämömestari Sami Kyllönen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Lychee Light Club on Usamaru Furuyan eroguro-henkinen näytelmäsovitus, jossa joukko yläkoulupoikia rakentaa robotin sieppaamaan heille kauniin tytön. Ajankohtaisosiossa nostamme esiin kiinnostavia viimeaikaisia mangalisenssejä. Lukujonossa puhumme tuoreesta Jump+ -kehonvaihtodraamasarjasta Hope You're Happy, Lemon. Lisäksi pohdimme Desuconin inspiroimana coniohjelmanpitoon liittyviä ajatuksiamme ja muistelemme kuulijakommenttiosiossa hieman lisää Mangakartan satajaksoista taivalta. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (00:51) – KUULUMISET: DESUCON JA OHJELMANPITÄMINEN - Desucon 2024 ohjelmakartta - Kunniavieras Taku Iwasaki - Konsertin settilista - Ohjelmanpitomatkan jälkeen -paneelikeskustelu (YouTube) - Esimerkiksi Trace.moe on kätevä screenshotintunnistussivusto - Animevuosi 2023 hahmokerronnan kautta (YouTube), jossa oli sama slaidityyli kuin 2019 käsittelevässä ohjelmassa - Maaretin luento Teemat animen ja manga silmin (YouTube) - Petterin luento Mitä japanilaiset ajattelevat ulkomaalaisista (YouTube) (28:36) – LYCHEE LIGHT CLUB: ESITTELY - Lychee Light Club - Manga Erotics f -lehti (33:16) – LYCHEE LIGHT CLUB: TYYLI JA VAIKUTTEET - Jakso 71, jossa puhuimme Suehiro Maruon lyhärikokoelmasta Ultra Gash Inferno sekä eroguro-tyylilajista - Usamaru Furuya - Teos on täynnä suorastaan huvittavan groteskeja kuolemia (kuva, NSFW) - Myös Sion Sonon Suicide Club -elokuvasta tekemässään mangasovituksessa Usamaru Furuyalla on samantyyppisiä groteskeja yksityiskohtia kuvaavia kohtauksia (kuva, NSFW) - Pojat huutelevat saksankielisiä fraaseja koppalakeissaan suuren yksinvaltiaansa johdolla (kuva) - Ylen Kulttuuricocktailin historiikki Myrkky-lehdestä (47:44) – LYCHEE LIGHT CLUB: SOVITUKSET - Rooman keisari Elagabalus (50:12) – LYCHEE LIGHT CLUB: TARINA JA VALOKERHO - Myös sarjassa Poissa - Erased nähtiin lasten piilomaja, puhuimme sarjasta jaksossa 64 - Lukiessa piti palata monta kertaa kätevään kohtaukseen, jossa kukin pojista esitellään, kun Zera kerää ehdotuksia tukikohtaan eksyneen koulutoverin rankaisemiseksi (kuva) - Niko on Zeran ykkönen… vai onko sittenkään? (kuva) - Tamiya alkaa kyseenalaistaa Zeran johtoa (kuva) - Dafun teloitus (kuva) - Zera vertautuu (vertaa itseään?) Jeesukseen (kuva) - Suuren johtajan pakka alkaa hajota (kuva) - Zera on pahisprotagonisti - Jakso 60, jossa puhuimme Death Notesta - Jakso 50, jossa puhuimme Kuroshitsujista - Megamind - Dr. Horrible's Sing-Along Blog - Go! Go! Loser Ranger! - Opettaja suolistetaan (kuva, NSFW) (1:11:53) – LYCHEE LIGHT CLUB: KANON JA LYCHEE - Pojat yrittävät opettaa Lycheelle kauneuden määritelmää (kuva) - Kanon on poikien madonna valtaistuimella (kuva) - Kun pojat ovat poissa, Kanon ja Lychee ystävystyvät, ja Kanon alkaa opettaa Lycheelle ihmisyyttä (kuva) - Lychee menee oikosulkuun (kuva) - Lycheen sielunmaisemaa kuvaavat piirilevyt alkavat saada inhimillisempiä tunteita, kunnes muodostavat sykkivän sydämen (kuva) - Lycheen orjantappurakruunu (kuva) - Metaforinen vessanpytty (kuva, NSFW) (1:24:15) – LYCHEE LIGHT CLUB: EROT ALKUPERÄISEEN - Neocities-arkistosivu, jolle on dokumentoitu alkuperäisen näytelmän kulku (1:27:22) – LYCHEE LIGHT CLUB: JULKAISU - Kaikki ääniefektit on korvattu, mutta ladonta on aika köykäisen ja epäluontevan näköistä (kuva) (1:31:04) – LYCHEE LIGHT CLUB: ESIOSA OUR LIGHT CLUB (1:40:02) – LYCHEE LIGHT CLUB: YHTEENVETO - Shuzo Oshimi, jonka tyylistä puhuimme jaksossa 49 sarjan Happiness yhteydessä (1:44:26) – MANGALISENSSINOSTOJA - The Climber - Jakso 101, jossa puhuimme Japanin-matkastamme - The Beatin artikkeli uudesta jenkkikustantaja Kanasta - Ranskan Kana on erillinen yhtiö mutta samassa omistuksessa välillisesti - Jakso 9, jossa puhuimme Ranskan mangamarkkinasta ja Dupuis'n ja Kadokawan tuoreesta yhteisyrityshankkeesta - The Witches of Eden - Scars (Cicatrices) - Koonti vuoden toisen neljänneksen aikana tehdyistä lisenssi-ilmoituksista - Kodansha Comicsin lisenssejä: - Shimazaki in the Land of Peace (Heiwa no kuni no Shimazaki e) - Senpai Is an Otokonoko - Seven Seasin lisenssejä: - The Barbarian's Bride - My Dear Detective: Mitsuko's Case Files - A Suitable Fetish - Hikari-Man - Imaizumi Brings All the Gals to His House - The Yakuza and His Omega – Raw Desire - Beautiful Things: The Complete Manga Collection - Jakso 41, jossa puhuimme siitä, miten BL-sarjoja julkaistaan nykyisin muuallakin kuin siihen erikoistuneissa lehdissä - Vizin lisenssejä: - RuriDragon - Dogsred, josta puhuimme jaksossa 93 - Mujina into the Deep - Pink Candy Kiss - Firefly Wedding - Puhuimme Comikey-digipalvelun käyttökokemuksesta jaksossa 43, kun puhuimme sarjasta The Titan's Bride - Neljännen pokkarin kansi (ei siis kolmannen, kuten Maaret jaksossa sanoi) - Assassin & Cinderella - Yen Pressin lisenssejä: - The Guy She Was Interested in Wasn't a Guy at All, josta puhuimme jaksossa 91 (2:13:07) – KUULIJAKOMMENTTI: LISTAUSPALVELUT - Marumujun kommentti Mastodonissa - Jakso 22, jossa puhuimme mangan arvostelemisesta (2:18:22) – MANGAKARTTA 5V JA 100 JAKSOA: MOMO (2:23:10) – MANGAKARTTA 5V JA 100 JAKSOA: DL - Jakso 84, jossa puhuimme Fullmetal Alchemistista - Jakso 50, jossa puhuimme Kuroshitsujista - Jakso 17 ja jakso 80, joissa puhuimme Inuyashasta - Fruits Basket - Jakso 71, jossa puhuimme sarjasta The Cornered Mouse Dreams of Cheese - Jakso 38, jossa puhuimme sarjasta Tokyo Tarareba Girls (2:27:27) – MANGAKARTTA 5V JA 100 JAKSOA: JEFU - Jefun kommentti Mastodonissa - Mediamelankolia-podcast (2:29:54) – LUKUJONOSSA: HOPE YOU'RE HAPPY, LEMON - Hope You're Happy, Lemon Manga Plussassa - Mainittuja kehonvaihtosarjoja: - Kokoro Connect - Yamada-kun and the Seven Witches - Punch Line - Your Name - Hina Change, josta puhuimme jaksossa 13 ja jaksossa 32 - Shishunki Bitter Change, jonka nimeä Petteri ei muistanut - Jakso 81, jossa puhuimme sarjasta How Do We Relationship? - Hauskaa katseenkuljetusta ja puhekuplien asettelua (kuva) - “Editoijaksi” on kreditoitu konekäännösfirma Orange (kuva) - Jakso 101, jossa puhuimme start up -firma Orangen konekäännössuunnitelmista - Käännökseen on saatu ihan kivasti sävyeroa Sunaon ja Lemonin (tässä Sunaon kehossa) puhetapojen välille (kuva) - Kogahara ihastuu Sunaoon, mutta ei tajua että oikeastaan isoimmat sydämentykytykset hänelle aiheuttaa Sunaon kehossa olevan Lemonin suorasukaisuus (kuva) - Kaverijäbä Suzuka ihastuu Lemoniin tajuamatta, että ensitapaamisella tapasi oikeasti Sunaon Lemonin kehossa (kuva) - …Mutta silti jatkaa Lemoniin ihastuneena olemista senkin jälkeen kun saa tietää totuuden, ja käy Lemonin kanssa keskustelujakin siitä miten tämä on Sunaoon ihastunut (kuva) - Internet hauskasti osana juonenkuljetusta (kuva) - Salapoliisi Conanin love interest -hahmo Ran, joka ei ikinä tajua, että Conan on oikeasti poikaystävä Shinichi (2:52:48) – LOPETUS

Keskusta ja RKP saavat viikonloppuna uudet puheenjohtajat ja Vasemmistoliittokin hakee uutta luotsia. Miten kotimaan politiikassa asetutaan uusiin uomiin EU-vaalituloksen jälkeen? Vieraina vastaava päätoimittaja Erkka Railo, MustRead ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Suomi on mukana Nato-harjoituksessa Romaniassa. Bukarestista raportoi ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Kiina ei osallistu Sveitsissä alkavaan rauhankonferenssiin. Mikä on Kiinan rooli Ukraina-politiikassa? Pekingistä raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millaisin eväin ja odotuksin Ukrainan rauhanprosessia pohditaan viikonloppuna Sveitsissä? Vieraina asiantuntija Mikko Patokallio, CMI ja johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Kultaranta-keskustelujen toinen päivä käynnistyy, mitä tänään luvassa? Politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta raportoi Presidentinlinnasta. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Marija Skara.

Kuinka presidentinvaaliehdokkaat pärjäsivät torstain suuressa vaalikeskustelussa? Analysoimassa Pekka Isotalus sekä Vesa Vares.  Kuinka Virossa seurataan Suomen presidentinvaaleja. Toimittaja Rain Kooli raportoi.  Mihin vaalihäirintä pyrkii? Keskustelemassa johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää Huoltovarmuuskeskuksesta sekä poliittisen viestinnän ja somen tutkija Elisa Kannasto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.  Kuinka äänestystuloksen laskeminen sunnuntaina etenee? Haastateltavana vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Elina Sonkajärvi, Matti Konttinen, Marija Skara. Tuottajana Anne Achté. 

Sofi Oksanen keskustelee Putinin sodasta naisia vastaan sekä Venäjän kolonialismista, vaikuttamisesta ja Vladimir Putinin perinnöstä kuten stalinismin noususta. 00:00 Sofi Oksanen, Samaan virtaan – Venäjän sota naisia vastaan (Like 2023) 00:39 Kaupallinen yhteistyö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Mitä ihmettä? -podcast: https://open.spotify.com/show/3eqLR18govs58GOyqFTv18?si=75853a0d92374ff9 01:37 Herakleitos, Nietzsche, Martti J. Karin strateginen kulttuuri – Venäjä on aina ollut imperialistinen öykkäri, Suomi ei tätä ole tunnustanut suomettumisen vuoksi 04:10 Kiovan Rus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Venäjän fiktiivinen menneisyys 04:50 Krimin rooli esim. Elon Muskin rauhansuunnitelmassa. Länsimaiden rankaisemattomuuden kulttuuri. Krim ei ollut Nikita Hruštšov ”lahja”. Tataarien kyyditys 06:54 Venäjän imperialistisen miehityksen peruskaava 08:32 Raiskaus Venäjän armeijassa ja armeijan rakenteissa. Berliinin häväistyksestä Viron traumoihin 09:35 Kotijoukkojen perverssi tuki seksuaaliväkivallalle. Venäläisten naisten ankea rooli on miellyttää vähenevää miespopulaatiota 12:13 Stalinin outo kultti 15:11 Toinen maailmansota pelkistettynä Suuren isämaallisen sodan fasistien vastaiseksi taisteluksi ei jätä sijaa holokaustille tai länsimaiden teoille 16:05 Israel-Gaza-tilanne pelaa Putinin pussiin, huomio siirtyy Ukrainasta 17:33 Keskustelu Venäjän imperialismista ei saa jäähtyä. Venäjän hajoamisen pelko on irrationaalista 19:27 Itä-Eurooppa ja Baltia oli oikeassa, totuus kiellettiin Suomessa viime vuosiin saakka 21:15 Viron pronssisotilas-kiista oli testipallo Venäjän hybridisodassa 22:40 Itsesensuuri ja kansallisen muistin häivyttäminen totalitaristisessa järjestelmässä. Sofin päiväkirjan itsesensuuri. Metsäveljet Virossa 25:50 Venäjän kolonialismin erityispiirteenä on assimilointi, venäläistäminen. Ei merentakaisia alueita vaan lähialueita 28:30 Venäjän gulag-puhdistukset 29:37 Trollistrategian perustuu polarisaatioon myös naisten kesken. Naisten marssi, feministien riitely 31:47 On olennaista että länsi näyttää huonommalta. Nykypropaganda vs. neuvostopropaganda 33:15 Kummalliset termit gayrooppa, fasismi ja natsismi ovat viholliskuvan sanastoa vailla substanssia 34:28 Itsenäistä elämää haluavat naapurikansat ovat ”fasisteja”. Venäläiset feministit määritellään terroristeiksi 38:13 Venäjän suhde islamiin, Kadyrov, tšetšeenit 39:35 Venäjän suhde autoritääriseen globaaliin etelään ja itään 40:55 Kansainvälinen palaute Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan-kirjan käännöksille on vasta alkamassa. https://www.sofioksanen.fi/kirjat/samaan-virtaan 42:42 Vladimir Putinin perintö. Jekaterina Shulman teoria kokonaisen sukupolven indoktrinaatiosta. Onko putinismi ideologia? 45:00 Ivan Krastev. Venäjän vaalit 2024 45:55 Näytelmäkirjailija Sofi Oksanen #neuvottelija Sisäpiiri 35. Liity Sisäpiiriin ja katso lisäosa ja 34 muuta vastaavaa tästä: https://youtu.be/SQOrfzRBsOk

Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken, tutkimaton hänen suuruutensa! Sinun tekojasi ylistetään polvesta polveen, isät kertovat ihmeitäsi lapsilleen, tuovat julki sinun kirkkautesi, loistosi ja kunniasi. Minä mietiskelen sinun ihmetekojasi. (Ps.145:3-5)Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä. Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan. (Ps.145:8-9)Sinun valtakuntasi on ikuinen, sinun herruutesi pysyy polvesta polveen. Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, uskollinen kaikissa teoissaan. Herra tukee horjuvia, maahan painetut hän nostaa jaloilleen. Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. (Ps.145:13-16) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Kumpi on terveellisempää rypsi- vai oliiviöljy? Kuulit suuren öljymysteerin ratkaisun ensimmäisenä Naakkavallasta, jonka toinen host palautti juuri väitöskirjansa. Irene on huono äiti ja koiranhoitaja. Erika kertoo, mistä tunnistaa nolon milleniaalin. Puheena myös pick me girlit, Matthew Perry ja Kanadan kuningas, josta Erika ei tiedä mitään. Irene saa kerrankin Erikan hyväksynnän kosmetiikkavinkkiinsä. Erika suosittelee taas hyvää meikkivoidetta, koska niitä ei ole koskaan liikaa. Jaksossa kuullaan myös todellisia yllätysvieraita, jotka esittävät ensimmäistä kertaa uuden biisinsä (ihan korvamatobängeri!) Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kotkalainen Urpo Koponen on kuvannut ja seurannut kyykäärmeitä jo useiden vuosikymmenien ajan. Pelon sijaan siinä ajassa on muodostunut kunnioitus tätä eläintä kohtaan. Suuren yleisön joukossa vahvat ennakkoluulot elävät edelleen voimakkaana, mutta pientä muutosta parempaan on havaittavissa myös tällä puolella. Kyykäärme rauhoitettiin tänä vuonna ja tämä osaltaan parantaa tilannetta. Luku sinällään on ilmastonmuutos, joka uhkaa matelijoita maapallon jokaisella kolkalla. Kotkassa kävi toimittaja Asko Hauta-aho.

Yhdysvalloissa entinen presidentti Donald Trump on kehottanut kannattajiaan mielenosoituksiin, tilanteesta New Yorkista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka.  Miten pärjäsivät kolmen suuren puolueen puheenjohtajat? Illan tenttiä analysoimassa ovat Jenni Karimäki ja Kimmo Elo.  Alkulämmittelynä keskiviikkoillan puheenjohtajatenttiin, studiossa vaaliteemoja ruotivat Liike Nyt -puolueen pääsihteeri Karoliina Kähönen, Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Matti Koivisto haastattelee.  Millaisia seurauksia Kiinan ja Venäjän presidentin tapaamisella on? Kysymme professori Lauri Paltemaa  Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Marjo Näkki, Matti Koivisto. Tuottajana Marija Skara. 

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen tunnetaan monipuolisena kirjailijana: runsaasti runoteoksia, esseitä, käännöksiä sekä romaani Café Cosmos. Koskelainen toimii lisäksi Helsingin Sanomain kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Aluksi etsimme vastausta kysymykseen kuinka Jukasta tuli Jukka. Tarjoaisiko vuonna 2016 ilmestynyt runoteos Idän ympäriajo vastauksen? Siinä pyöräillään Itä-Helsingin maisemissa pitkin Puotilaa, Mellunmäkeä ja Myllypuroa. Täältäkö kaikki alkoi? 1990-luvulla Koskelainen oli nostamassa Nuori Voima -kulttuurilehteä uuteen kukoistukseen ja julkaisi omat ensimmäiset kirjansa. Miltä ysärin Zeitgeist vaikuttaa nyt 2020-luvulla? Koskelainen on asunut myös Venezuelassa ja kirjoittanut esseekokoelman Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous: Suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa (2004). Monet länsimaiden vasemmistolaiset ihailivat vuonna 1998 valtaan noussutta Hugo Chávezia, jota pidettiin uutena Ernesto Che Guevarana. Paikan päällä tilannetta tarkkaillut Koskelainen näki populistisen vasemmistoregiimin ongelmat alusta alkaen. Esseeteoksessa Rakas rappio (2012) Koskelainen pohtii rappion ideaa nykyajassa ja kulttuurihistoriassa. Menneiden kulta-aikojen haikailu on yhä uudestaan toistuva tapa hahmottaa nykyaikaa ja vaatia muutoksia. Entä onko romaanin Cafe Cosmos eli jäähyväiset runoudelle (2020) päähenkilö Arno kirjailijan alter ego vaiko täysin fiktiivinen luomus? Ja olemmeko menettäneet jotain tärkeää, kun runoilijoina aloittaneet menestysprosaistit Tervo, Hotakainen ja Westö eivät enää kirjoita runoja? Lopussa puhuimme vielä Saksasta. Huhtikuussa 2023 ilmestyy Koskelaisen teos Viisi Matkaa Saksan sieluun, jossa matkaillaan junalla ympäri Saksaa ja pohditaan saksalaisuutta. https://jarkkotontti.net/

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tämän viikon perjantaina tasan vuosi. Armeijan t-paidassa esiintyvä presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut maailmalla ukrainalaisten taistelulle kasvot ja äänen. Viime viikolla Otava julkaisi kokoelman taitavaksi sanankäyttäjäksi ja viestijäksi osoittautuneen Zelenskyin puheita. Missä piilee Zelenskyin retoriikan vahvuus ja minkälaiseen jatkumoon historian suurien puhujien joukossa hänet voidaan asettaa? Kun tarkastellaan historiaa laajemmin, ketkä ovat omalla tavallaan olleet zelenskyijä ennen Zeleskyiä. Mikä tekee puheesta tai puhujasta suuren? Mitä muuta hyvä puhuja on tarvinnut kuin oikeita ja sattuvia sanoja? Suurista historiallisista puhujista ja retoriikastan jalosta taidosta keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Söderman sekä Helsingin yliopiston historian professori Laura Kolbe ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Ville Talola on juontajana.

Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin. Hän on tehnyt sinne majan auringolle. (Ps.19:2-5)Herran käskyt ovat oikeat, ne ilahduttavat sydämen. Herran määräykset ovat kirkkaat, ne avaavat silmäni näkemään. Herran sana on puhdas ja aito, se pysyy iäti. Herran säädökset ovat lujat, ne ovat oikeita kaikki. (Ps.19:9-10)Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä? Puhdista minut rikkomuksistani, niistäkin, joita en itse näe. (Ps.19:13) Seurassasi: Juha Vihriälä

Tässä jaksossa Hannalla on vieraana ihana Niina Behm, joka voitti Mediastudio Fiiliksen Facebook- sivuilla arvonnan ja valitsi palkinnokseen podcastvierailun.  Luvassa mukavaa jutustelua, pari visailua Niinan kanssa, sekä tietenkin hyviä faktoja ja fiktioita!Support the show

Vikasietotilan toinen suuri pornojakso suuntaa katseen tulevaisuuteen. Onko OnlyFans perustavanlaatuisesti uudenlainen mahdollisuus seksityölle vai lähinnä samaa vanhaa vallankäyttöä uudessa paketissa? Mikä muuttuu, jos pornografian tekemiseen osallistuu ainoastaan tietokoneohjelmia eikä lainkaan ihmisiä? Kenellä on valta päättää, millaista pornoa netissä levitetään ja miksei siitä ole helppo saada selkoa?  Pidämme tämän jakson jälkeen pienen julkaisutauon ja palaamme vielä uusin jaksoin loppuvuodesta 2022. Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Panun softavinkki on Refind Karin lukuvinkki on Why Adam Levine's Cringe DMs Are Perfect for the Meme Machine Ollin valitus dokumentoituna Materiaalit Vikasietotilan ensimmäinen Suuri pornojakso (2016) Läpiveto: Puhutaan Jopea Stag film Inside the secret, often bizarre world that decides what porn you see Hot Money -podcast Cindy Gallop: Make love, not porn | TED Talk Deepfake porn is ruining women's lives. Now the law may finally ban it. OnlyFans Creators Earned $3.9 Billion in 2021, Swelling 115% Year Over Year OnlyFans profits boom as users spent $4.8bn on platform last year Stephen Milligan Why “Go Nuts, Show Nuts” Doesn't Work in 2022 Meta permanently bans Pornhub's Instagram account Lehti-ilmoitusten lopettaminen siirsi seksi-ilmoitukset internetiin (2002) Backpage.com (Wikipedia) Reply All -podcastin jakso Backpage.comin sulkemisen vaikutuksista Rikoslaki / seksualirikoksista

Venäjä haaskasi aikaansaannoksensa Euroopan informaatiohorjuttamisessa, kun se hyökkäsi Ukrainaan. Asiantuntija sanoo, että Venäjä onnistui kuitenkin silottelemaan hyökkäyssotaa kotiyleisölle vielä pitkään ”erikoisoperaationa”, mutta nyt tilanne on toinen. Voiko Venäjä yhä onnistua kääntämään tarinan itselleen edullisemmaksi? Voiko se horjuttaa rivejä Euroopassa, jos sota pitkittyy? Tilannetta analysoi informaatiosodankäyntiin perehtynyt sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Venäjä ei kykene ukrainalaiseen tyylin, jossa sodan tapahtumat muokataan erittäin nopealla aikataululla länsimaiselle yleisölle uppoaviksi meemeiksi. Venäjällä somevaikuttaminen jää asiantuntijan mukaan pilapiirrosmaiseksi machouhoamiseksi ja länsivastaisuudeksi. Onnistuuko Venäjä kylvämään omaa tarinaansa Ukrainan sodasta kehitysmaihin, joissa on kolonialismin seurauksena muutenkin länsivastaisuutta? Mikä kaikki sodassa tapahtuva on pohjimmiltaan informaatiovaikuttamista? Onko sitä esimerkiksi uutisissa nyt puitava uhka, että Valko-Venäjä liittyisi sotaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Propaganda on muuttunut Euroopassa jälleen sodankäynnin välineeksi - eikä kukaan ei ole täysin sen tavoittamattomissa. Propagandasta tuli osa sotilaallista hyökkäysoperaatiota Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Länsimaissa oltiin totuttu ja osin turruttukin venäläiseen informaatiovaikuttamiseen, jonka päämääränä pidettiin yleisesti halua hämmentää ja heikentää läntistä maailmaa kylvämällä sisäistä eripuraa. Nyt propagandan tunteminen ja tunnistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Miten propaganda toimii ja miksi ihmiset uskovat siihen? Entä mitä ovat Venäjän propagandan erityispiirteitä historian valossa? Asiantuntijoina ovat propagandaan perehtynyt tutkijatohtori Silja Pitkänen Turun ja Jyväskylän yliopistoista, yliopistonlehtori ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopistosta sekä sosiaalipsykologian yliopistonlehtori ja dosentti Eemeli Hakoköngäs niin ikään Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.6.2022 Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh, 3: 1-15Johdanto: sään ennustelua ja Hengen tuulen huminaaYksi suomalaisen kesän tärkeä kansanperinne on sään ennustelu. Jotkut tutkivat iltaruskon värejä, toiset tulevat riippuvaisiksi kännykän sääsovelluksista. Jotkut seuraavat telkkarin Pekka Poutaa tai Kerttu Kotakorpea kuin profeettaa. Kuulun itsekin tähän sään tulkitsijoiden joukkoon, erityisesti siksi että olen lintuharrastaja. Vahdin tuulen suuntia ilmakehän yläkerroksissa kuin haukka. Odotan lämpimiä kaakkoisia virtauksia, jotka tuovat arojen ihmeellisiä lintuja tänne Suomeen. Kammoan kylmiä luoteistuulia, jotka uhkaavat alkukesän pieniä poikasia. Myös Jeesus puhuu päivän evankeliumissa tuulesta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Hengen tuuli puhaltaa meidät uuteen elämään. Uusi syntymä Hengen läpi voi olla raju kuin myrsky. Samalla se voi olla kuin hiljaista huminaa.  I Jumalan Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemisen ihmeeseenTuuli puhaltaa, missä tahtoo. Hengen myrskyä on kahdenlaista. Aluksi on biologinen syntymämme äidin kohdusta tähän maailmaan. Meidät temmataan turvallisesta ja lämpimästä pimeydestä kirkkaaseen ja outoon todellisuuteen. Kun biologisen syntymän myrsky puhaltaa, itkemme ja parumme. Kaipaamme takaisin sinne, mistä olemme tulleet, mutta elämä johtaa meidät eteenpäin.Biologinen syntymämme on ihmeellistä. Tämän ihmeen äärelle on syytä pysähtyä. Miksi olen olemassa? Ja miksi ylipäänsä on jotain, miksi ei ole vain ei-mitään? Oma olemassaoloni ja maailmankaikkeuden olemassaolo ei ole itsestään selvää. Se on Luojamme lahjaa. Jumalan uutta luova Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemiseen.Ihmeellistä on myös se, miten ainutlaatuisina tähän maailmaan synnymme. Tästä ihmeestä muistuttavat Hyvän toivon kappelin kirkkotekstiilit. Niissä risteilevät ainutkertaiset sormenjäljet. Jumala piirtää meihin jokaiseen kättensä yksilöllisen jäljen. Sinä olet ihme, kaunis kaari Jumalan suuressa elämän kankaassa.II Myrskyn silmässä Kristus valvoo vierellämme Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Biologinen syntymämme Hengen myrskyn läpi on vasta alku. Jumala antaa meille elämänmittaisen tehtävän kasvaa, tulla ihmiseksi. Tämän vaelluksen varrella Jumala puhuttelee meitä myrskyssä. Yksi suurimpia elämän myrskyjä on niin sanottu uskoon tuleminen. Omassa elämässäni koin tällaisen hetken opiskelijana Jyväskylässä. Ensimmäinen syksyni oli vaikea. Kotoa pois muuttaminen nosti pintaan ahdistuksen, jota en ymmärtänyt. Istuin ahdistuneena ja yksin solukämppäni sängyn reunalla. Silloin Hengen tuuli kävi ylitseni. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on tarkoitettu myös minulle. En voi yksin pelastaa maailmaa. Voin nojata Jumalan tuuleen ja antaa sen kantaa. Marraskuun pimeyteen virtasi valoa ja lämpöä, uutta toivoa. Löysin sisältäni lähteen. Hengen tuuli avasi uusia ovia ja synnytti ystävyyttä ja rakkautta. Kun nyt muistelen tuota hetkeä, tiedän että kaikki ei tuolloin ratkennut. Edelleen olen aina välillä kriisin myrskyssä, jossa on vaikea nähdä eteenpäin. Edelleen olen aina välillä itseni kanssa solmussa. Kriisin keskellä olemme myrskyn silmässä. Kriisit ovat rajalla olemisen kokemuksia, joissa totuttu järkkyy. Näitä myrskyjä on monenlaisia: ensirakkaus tai oman lapsen syntymä, avioero tai työttömäksi jääminen, onnettomuus tai läheisen kuolema, vakava sairaus tai sairaudesta parantuminen. Aina emme voi ymmärtää elämämme myrskyjä. Kuitenkin voimme huutaa Jumalalle tuskamme. Ja voimme tuoda hänelle kiitoksemme. Suuren hädän ja suuren ilon hetkellä Jumala on meidän kanssamme. Kristus valvoo myrskyssä vierellämme. III Hiljainen humina kasvattaa meissä hyviä hedelmiä Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Ihmisenä kasvaminen ja Kristuksen kanssa kulkeminen ei ole pelkkää myrskyä. Usein kristityn vaellusta ympäröi Hengen tuulen hiljainen humina. Osa meistä ei koe koskaan jumalasuhteessaan vahvoja kokemuksia. Se on täysin ok. Niin sanottu uskoon tuleminen on vain yksi tapa, jolla Jumala puhuttelee meitä. Sellaisen kokemuksen vaatiminen kaikilta on hengellistä väkivaltaa. Syntyminen uudestaan Hengessä on hiljaista huminaa, joka uudistaa meitä hetkestä hetkeen. Hengen tuuli humisee ja kypsyttää meissä hyviä hedelmiä: iloa ja rauhaa, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä, toivoa ja vapautta. Joka päivä voimme ymmärtää jotain uutta itsestämme ja maailmasta. Joka päivä jotain uutta voi kirkastua Jumalan todellisuudesta. Joka päivä voimme avautua rukoukseen ja kuunteluun ja antaa Hengen tuulen humista.Tässä kasvussa oppaitamme voivat olla puistojen ja metsien puut. Voimme kuunnella, miten tuuli humisee vaahteroiden ja mäntyjen oksistoissa. Samalla voimme tuntea, miten Jumalan Henki hellästi ja hiljaa uudistaa meitä sisältäpäin. Puun kasvu on hidasta. Sitä ei voi nähdä. Silti kasvu on todellista.Lopuksi: Hengen tuuli puhaltaa sekä myrskyssä että hiljaisessa huminassa. Meidän ei pidä kavahtaa myrskyn voimaa, jolla Jumala meitä puhuttelee. Usko ei kuitenkaan saa muuttua kokemusten metsästämiseksi. Jumala on suurempi kuin kokemuksemme. Eikä elämä ole pelkkää kasvua. Jumala on kanssamme myös silloin, kun kuihdumme. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja sellaisina kokonaan Jumalan rakastamia.Uskon salaisuus on Jumalassa, ei meissä itsessämme. Emme voi hallita Jumalaa, voimme vain antaa Hengen tuulen puhaltaa. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. 

The fifteenth annual Earth Hour will be held on Saturday night as the Great Barrier Reef experiences its sixth massive bleaching event. - Viidestoista vuotuinen ilmastonsuojelutapahtuma Earth Hour  järjestetään tämän viikon lauantai-iltana, Suuren  Valliriutan kokiessa jo kuudennen suuren haalistumisensa. 

Suuren aluevaalikeskustelun jälkilöylyt. Millä asetelmilla eduskuntapuolueet lähtevät vaaliviikonloppuun? Vieraina toimittajat Tiina Rajamäki, Helsingin Sanomat ja Toni Viljanmaa, Lännen Media.  Miten sotemenot saadaan pidettyä kurissa? Studiossa muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö, puhelimessa tj. Ilkka Pirskanen, Pohjois-Karjalan sotekuntayhtymä.  Puhelu. Blinkenin ja Lavrovin tapaaminen ja sodan varjot. Puhelimessa kirjeenvaihtaja Simo Ortamo. Miten Venäjä valmistautuu mahdollisiin pakotteisiin? Vieraana Venäjän kaupan ja talouden asiantuntija Sinikka Parviainen East Officesta. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Juho Tuomisto ja Päivi Dahl. Tuottaja Hanna Juuti

Australia's unique and iconic Great Barrier Reef is under threat.  A rise in water temperatures, pollution, more severe cyclones and attacks by crown-of-thorns starfish are among the issues facing the Reef. - Australian Suuri Valliriutta on uhanalainen, korallien tulevaisuutta uhkaa mereveden lämpeneminen,  saasteet, entistä tuhoisammat hirmumyrskyt ja orjantappurakruunumeritähti. Tieteilijät kokeilevat uutta menetelmää korallien suojelemiseksi. Tämä on ikivanha  keino, maanviljelijät ovat jo tuhansia vuosia jalostaneet sekä eläimiä että kasveja valikoimalla niiden jälkikasvua  haluttujen ominaisuuksien perusteella  

Otetaan yhdet! podcastin tarjoaa Kalevalakasino. Suuren satasen lähestyessä podcastkuukkelit sukeltavat umpimähkäiseen media-analyysiin ja yleiseen loanheittoon joka suuntaan. Itsetärkeilyä ja ikäviä vihjailuja levitellään isolla lapiolla eikä loppua näy. Juomahuollosta vastaa 8Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet -10% alennusta kaikista tilauksista osoitteessa 8bitbrewing.fi OY-operaatioiden komentokeskuksena toimii hotelli MARSKI by Scandic Helsingin ydinkeskustassa. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokelujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Raatilaiset mainosmies Jussi Turhala, yrittäjä Anna Moilanen ja päätoimittaja Jouni Kemppainen keskustelevat siitä, saako Päivi Räsänen pukeutua pantteriksi musiikkiviihdeohjelmassa, pitäiskö kansan saada päättää mitä yliopistoissa tutkitaan, pitääkö joka vuosi syyskuun 11. päivän ympärillä muistella WTC:n tuhoa ja minkälainen taide herättää erityisen tunteen kahdenvälisestä vuorovaikutuksesta. Ville Talola juontaa.

Talibanien hallinto amerikkalaisten poistumisen jälkeen. Bidenin puheen reaktiot, puhelimessa Yhdysvaltain historian prof. Marko Maunula. Studiossa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka, missä mennään? Suuren valiokunnan pj Satu Hassi (vihr) ja eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (kok). Pyyntiraudat, metsästyskausi ja etiikka. Vieraina Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius ja Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola. Kolumni. Laura Hallamaa: Eivät aamuvirkutkaan mitään pyhimyksiä ole. Uusinta. Talibanien hallinto amerikkalaisten poistumisen jälkeen. Studiossa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Atte Uusinoka, Kreeta-Maria Kivioja ja Jaana Kangas. Tuottaja Hanna Juuti. 

Citing successive reef bleaching events as being of particular concern, the outlook for the reef has deteriorated from poor to very poor, but the federal government says proper process has not been followed. - Liittovaltion ympäristöministeri Sussan Ley sanoo että Unescon suosituksen luonnos Suuren Valliriutan luokituksesta uhanalaiseksi tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä.

Savon Aallot luonnossa- ohjelmasarja tekee Sami Turusen johdolla keväisen tutkimusmatkan erilaisiin Pohjois-Savon luontokohteisiin. Jokaisessa jaksossa mielenkiintoinen vieras esittelee itselleen rakkaan ja merkityksellisen luontokohteen, johon tutustumme paremmin. Luvassa on siis hienoja tarinoita elämästä ja luonnon merkityksellisyydestä. Ohjelmasarjan neljännen jakson vieraaksi saapuu Sini Nuutinen. Sini on ympäristötieteiden maisteri ja hän työskentelee Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksessä palvelupäällikkönä. Sinin moniin ajatuksiin luonnosta sekä hänelle rakkaimmasta Pohjois-Savon luontokohteesta saamme kuulla oheisessa jaksossa lisää. Ohjelmasarjan yhteistyökumppani: Partioaitta Kuuntele aiemmat jaksot tästä: Savon Aallot luonnossa - Jakso 3: Atte von Wright ja Haminalahti Savon Aallot luonnossa - Jakso 2: Teemu Vesterinen ja Vuorilampi Savon Aallot luonnossa - Jakso 1: Petri Nieminen ja Kallavesi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Vapaavuori aloitti tehtävässään noin viisi kuukautta sitten, keskellä koronakriisiä.   Uuden puheenjohtajan ja hallituksen työssä onkin näkynyt vahvasti pandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaa ja urheiluun. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työ koronakriisin aikana saa Vapaavuorelta kiitosta.  - Meillä on erittäin vireä järjestökenttä, joka on luovalla tavalla läpi koronakriisin hakenut ratkaisuja ja malleja, jotta jokaisessa tilanteessa pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Samalla on huoli siitä, minkälaisia vaurioita korona jättää yhteiskuntaan, kun liikuntaa on nyt vähemmän.  Suuri huoli lapsista ja nuorista  Vapaavuori on hyvin huolestunut koronapandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jo tähän mennessä monissa lajeissa on arvioitu, että noin 10-20 prosenttia nuorista harrastajista on pudonnut pois seuratoiminnasta.   - Koronakriisi on jättänyt selvät jäljet. On liikuttu vähemmän sekä seuroissa että seurojen ulkopuolella. Liikunta on vähentynyt lapsilla ja nuorilla sekä myös ikäihmisillä.  Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi Vapaavuori painottaa liikunnan merkitystä henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hän nostaa esille huolen syrjäytymisestä, jonka riskiä pitkittynyt koronatilanne lisää, kun lapset ja nuoret eivät pääse tapaamaan kavereitaan ja tekemisestä on puutetta. Lisäksi Vapaavuori on huolissaan koronapandemian myötä vähentyneestä ikäihmisten fyysisestä aktiivisuudesta.  - Ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla.  Liikunnalla on keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. Suuren yhteiskunnallisen haasteen Vapaavuori näkee siinä, miten etenkin lapset ja nuoret saadaan liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa haaste koskee paitsi liikuntajärjestöjä, myös koko yhteiskuntaa.    - Kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kaikki lähtee kuitenkin ymmärryksestä, että liikunta on sekä terveellistä että myös kivaa. Pitkässä juoksussa tehokkain tapa saada ihmiset liikkumaan on, jos he kokevat liikunnan olevan mukavaa. Ja sehän on, kunhan siitä vain saa oikealla tavalla kiinni.  Selkeä viesti hallituksen puoliväliriiheen  Tällä viikolla pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Osana julkisen talouden suunnitelmaa pöydällä on rahapelituottojen tilanne ja sitä kautta liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuus.   - Viesti on selkeä: nyt ei ole aika leikata liikunnasta eikä urheilusta. Jos joskus, niin nyt koronakriisin kurimuksessa olisi aika lisätä siihen panoksia.   Vapaavuori huomauttaa valtion rahoituksen liikunnalle olevan pientä verrattuna siihen, että sillä ylläpidetään Suomen suurinta kansanliikettä ja torjutaan suurta liikkumattomuuden haastetta. Hän nostaa esille kansanliikkeen koon.   - Kysymys on suoraan miljoonasta, välillisesti melkein kahdesta miljoonasta ihmisestä sekä heidän valtavasta vapaaehtoistyöstään, joka tuottaa yhteiskuntaan valtavan paljon hyvää.  Samalla Vapaavuori muistuttaa, että liikkumattomuudessa kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta haasteesta. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta syntyvät kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain. Pienillä liikunnan resursseilla saadaan siis aikaiseksi paljon yhteiskunnallista hyvää.  - Liikunnalla ja urheilulla on laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Liikunta vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaisia eläköitymisiä ja jopa kuolemia, synnyttää kaverisuhteita, luo yhteisöllisyyttä, opettaa pelisääntöjä ja pitkäjänteisyyttä sekä auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.   Liikunta on vähentynyt pandemian aikana, mutta kolikon kääntöpuolena Vapaavuori näkee, että koronakriisin myötä liikunnan vähyyteen ollaan vihdoin heräämässä.   - Kuten Winston Churchill sanoi, koskaan ei pidä hukata hyvää kriisiä. Jokaisessa kriisissä on jotain hyvää. Ehkä tässä koronakriisissä on se hyvä, että kaikkien ymmärrys liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lisääntyy. Koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka älyttömän tärkeä asia liikunta ja urheilu tässä yhteiskunnassa on.    Huippu-urheilun suuri merkitys näkyy elämyksissä ja esikuvissa  Huippu-urheilulla on Vapaavuoren mukaan sekä itseisarvoa että välinearvoa.   - Kesäolympialaiset ovat maailman ylivoimaisesti seuratuin tapahtuma. Mikään muu asia ei herätä maailmalla niin paljon huomiota, intohimoa, elämyksiä ja tunteita kuin urheilu ja urheilutapahtumat. Urheilu kasvattaa yhteisöllisyyttä, rakentaa kansallista identiteettiä, luo elämään sisältöä sekä tuo iloa ja onnen hetkiä.   Lisäksi Vapaavuori muistuttaa urheilun valtavasta esikuvavaikutuksesta. Kun urheilussa tulee arvokisamenestystä, lapset kirmaavat seuraamaan ja harrastamaan kyseistä lajia.   - Liikunta ja urheilu, yhteiset kokemukset, vahvistavat tätä yhteiskuntaa.  

Tarttuvista kertosäkeistä ei voi puhua ilman niiden kiistatonta mestaria Desmond Childia. Floridassa lapsuutensa kasvanut Desmond Child on kirjoittanut hittejä mm. Bon Joville, Aerosmithille, Kissille, Ricky Martinille ja lukuisille muille artisteille 70-luvun lopulta lähtien. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa Vesa Winberg käy läpi Desmond Childin kädenjälkeä ja pohtii mistä ainesosista hänen hittinsä on kirjoitettu. Kasarin Lapset kahvittaa Lehmus Roastery. Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Niko Kudjoi" Kudjoi.

Suuren huumejutun tuomiot on annettu. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari pidätetään virasta määräajaksi. Suomalaiset ovat sitoutuneet koronarajoituksiin muita maita paremmin. Suomessa tehdään edelleen vähiten abortteja Pohjoismaissa.

Episodi 5.  Tämä audiosarja perustuu Jorma Pihkalan teokseen Valo voittaa pimeyden. Sarja kuljettaa läpi Apostolien tekojen ja kuvaa, miten Jumala toimii hämmästyttävällä tavalla, niin että evankeliumi leviää kaikkialle Rooman valtakuntaan monenlaisesta vastustuksesta huolimatta. Sama Pyhän Hengen voima vaikuttaa myös tänään ja siksi kirja on ajankohtainen tämän päivän seurakunnille. 

Miksi tsaari Nikolai I äityi aikanaan omakätisesti sensuroimaan runoilija-kirjailija Puškinia? Ja miksi joidenkin kirjailijoiden kuvia ripustetaan kadun varteen tämän päivän Venäjällä? Miten vapaa on kirjailija Venäjällä vuonna 2021? Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Moskovan-kirjeenvaihtaja, Suuren journalistipalkinnon vastikään saanut Anna-Lena Laurén kirjoittaa uudessa kirjassaan Samettidiktatuuri Venäjän nykytilasta ja nykyvenäläisyydestä sekä sananvapaudesta, myös kulttuurin saralla. Helsingin yliopiston Venäjän kulttuuriin teini-iässä hurahtanut professori Tomi Huttunen kertoo, miten ja mistä venäläiset kirjailijat ovat saaneet kirjoittaa Venäjän vuosisataisessa historiassa, ja mitä nykykirjailijat tuumaavaat toimintavapaudestaan. Lähetyksessä selviää myös, miksi venäläiset rakastavat Astrid Lindgrenin Katto-Kassista. Haastateltavana ovat toimittaja-kirjailija Anna-Lena Laurén etäyhteydellä Pietarista ja Helsingin yliopiston kielten osaston professori Tomi Huttunen. Lahetyksen juontaa Pauliina Grym.

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal Baars

Kriittinen keskustelu on yhteiskunnan suola, jota ilman ajatukset eivät kehity eikä edistystä tapahdu. Mutta mikä on reilu ja hyvä tapa kritiikin suuntaamiseen? Milloin kritiikki on paikallaan ja miten se kannattaa esittää? Entä saako “samalla puolella” olevia kritisoida? Suuren kritiikkikeskustelun lisäksi annamme kattavan ja äärimmäisen asiallisen lausunnon Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta, minkä lisäksi Mia kertoo kiinnostuksestaan Kuiviin Asioihin ja Taija paljastaa skorpionin vinkit kaamoksen selättämiseen. Sukkahousukorneri jatkuu ja tarjoilee uutta seurantatietoa testatuista tuotteista. Jaksossa mainittua: Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin jakso “Vihreää lifestylepolitiikkaa ja perussuomalaisia meemisutkautuksia – kuka voittaa tarinakilpailun?” Kertomuksen vaarat -tutkimushanke Jani Kaaron artikkeli “Haluatko lukea koko artikkelin?” Rapport.fi, 31.10.2020 Petit St Louis -parfyymipuoti Katriina Huttunen: Mustaa valoa – Kirjoituksia hautausmaalta (S&S, 2020) The Queen’s Gambit (Netflix)

Maailma moninapaistuu ja järjestyksen sääntöpohjaisuus säröilee. Liu'umme maailmanpolitiikassa kohti yhä jännitteisempää tilaa, jota voisi kutsua jo uudeksi kylmäksi sodaksi. Valtioiden kiristyvien välien lisäksi näköpiirissä on niin kutsuttuja X-riskejä: uhkia, jotka voivat vaarantaa ei vain yksittäisten valtioiden, vaan koko ihmiskunnan tulevaisuuden. Suurvaltakilpailuun liitettävän nollasummapelin säännöin pelaaminen synnyttää paradoksin, kun kyse on koko ihmiskunnan yhteisistä asioista. Kansallisvaltioiden tulee oppia pelaamaan useampaa peliä yhtäaikaisesti ja määriteltävä toimijuuttaan myös uusiksi. Muun muassa näihin teemoihin syventyy Hiski Haukkala uudessa kirjassaan Suuren pelin paluu – Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa. Podcast-jaksossa Haukkala avaa ja tiivistää kirjan keskeisiä teemoja ja käsitteitä. Jakson on toimittanut ja juontaa Annastina Haapasaari.

Aamuklubin perjantain kruunasi se hetki, kun Tonnin Tripla ilmeistyi soittarille ja aikainen mato, oululainen Noora bongasi itselleen tuhat euroa heti aamukuuden jälkeen. Sukupuolten taistelussa kohtasivat Sari Kuopiosta ja Markus Lohjalta. Suuren himokeskustelun pyörteissä oltiin myös, mutta mistä näkökulmasta?

Suuren energian mies, tamperelainen Lasse lähti torstaisessa Sukupuolten taistelussa haastamaan Mian.

Jakso 60! Suuren juhlan tuntua ja rumpujen pärinää. Tervetuloa *****! Podcastin tarjoaa www.metropoli.net & www.tinderinparhaat.com Seuraa meitä myös Instagramissa @metropoli_net & @nikotellen

Kristinuskoa on totuttu pitämään ihmiskeskeisenä uskontona, mutta voiko evankeliumi olla hyvä uutinen myös maalle, vesille, kasveille ja eläimille? Jaksossa Markuksen vieraaksi saapuu Pauliina Kainulainen keskustelemaan luonnon pyhyydestä. Enonkosken luostariyhteisössä työskentelevä Kainulainen on evankelis-luterilainen pappi ja yksi Suomen johtavista ekoteologeista, joka on julkaissut useita teoksia hengellisyyden ja luontosuhteen yhteydestä, kuten Metsän teologia (2013) ja Suuren järven syvä hengitys (2019). Hänen ajattelussaan kristinusko, itämerensuomalainen käsitys luonnosta pyhänä sekä moderni tiede yhdistyvät tavalla, joka inspiroi radikaaliin muutokseen siinä, miten kohtelemme ympäristöämme. Teologinen tajunnanräjähtämisvaroitus! Jakson aiheita ovat mm. Miten Jeesuksen risti liittyy ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun? Voiko muinainen itämerensuomalainen suhtautuminen sopia yhteen kristinuskon kanssa? Mitä on panenteismi ja miksi sitä kannattaisi tunnustaa perinteisen jumalakäsityksen tai panteismin sijaan? Jeesus luonnon pyhyyden opettajana Miksi kristillisten yhteisöjen on usein niin vaikea tukea siirtymistä mustavalkoisesta lapsen uskosta avarampaan aikuiseen uskoon? Mitä tekemistä kontemplaatiolla / meditaatiolla / hiljaisella rukouksella on luonnon pyhyyden kanssa? Uskon suhde aktivismiin ja poliittiseen toimintaan. Jumalan läsnäolo evoluutiossa ja eläinkunnan kärsimys. Enonkosken luostariyhteisön nettisivut: https://www.luostariyhteiso.fi/ Palautetta ja kysymyksiä podcastista voit lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com Loppumusiikki: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Pekka Sauri palaa poikkeuksellisena aikana linjoille. Osallistavaa puhetta, monipuolisia näkökulmia ja vaikeiden kysymysten asiantuntijoita Helsingin yliopistosta. Pyrkimys saada koronavirus ja sen seuraukset hallintaan muuttaa koko maailmaa. Sen sijaan, että pyrkisimme palaamaan entiseen, eteen avautuu mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tähän tarvitaan koko kylän aivot käyttöön. Ensimmäisen Poikkeuslinjalla-lähetyksen vieraina ovat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Keskustelunaiheina mm. demokratian tulevaisuus koronakriisin jälkeen, voima- ja valtasuhteiden uudelleenjako, solidaarisuus ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyys. Moderaattorina toimii yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ESA tutkivat asteroidin torjuntaa yhteistyössä. Ajatuksena on alustavasti testata tekniikkaa, jolla Maata mahdollisesti uhkaava avaruuskappale voitaisiin torjua poikkeuttamalla se radaltaan. Testauksen kohteeksi on valittu Didymos-kaksoisasteroidi, joka sisältää halkaisijaltaan 780 metriä olevan pääasteroidin ja sitä kiertävän kuun, jonka halkaisija on noin 160 metriä. Tarkoitus on tönäistä kuuta siten, että sen kiertorata asteroidin ympäri muuttuu hiukan. Yhteistyö jakaantuu siten, että NASA toimittaa DART-luotaimen, joka törmää kuuhun ja ESAn tehtävänä on määrittää hiukan myöhemmässä Hera-hankkeessa kuun massa ja mitata ja kuvata kaksoisasteroidia ja kuun pinnan törmäyspaikkaa kattavasti. NASAn DART-luotain lähtee matkalle kohti Didymosta ensi vuonna ja saapuu kaksoisasteroidin äärelle syksyllä 2022. Törmäys on suunniteltu lokakuulle 2022. Luotain toimii avaruudessa itsenäisesti ja navigoi kameran ja mukana olevan huippuohjelmiston avulla. Törmäyksessä luotain hajoaa täysin. ESA puolestaan lähettää vuonna 2024 Hera-tutkimusluotaimen, joka saapunee Didymoksen äärelle vuonna 2027. Hera-luotain sisältää monipuolisen kokoelman tutkimuslaitteita. Luotaimen matkassa kulkee tapahtumapaikalle myös kaksi nanosatelliittia, Juventus ja Apex. Suomalaiset tutkijat ovat mukana Apexissa, jonka mukana avaruuteen matkaa VTTn kehittämä hyperspektrikamera, joka kuvaa kuun pintaa näkyvän valon alueelta aina lähi–IR -alueelle. Suuren asteroidin uhka otetaan yhä vakavammin. NASAlla on osasto, joka keskittyy asteroiditutkimukseen, asteroidien kartoittamiseen ja torjuntaan. Asteroidien torjunnasta käytetään nimitystä planeetanpuolustus. Toimintaa johtaa NASAssa planeetanpuolustuksen upseeri. Hera- ja DART-hankkeista ja asteroideista kertoo Tiedeykkösessä Mikael Granvik, joka työskentelee Helsingin yliopistossa akatemiatutkijana ja apulaisprofessorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Kiirunassa. Granvik on asteroiditutkija ja mukana näissä asteroidihankkeissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuvassa ESAn Hera-luotan ottamassa kuvaa NASAn DART-luotaimen tekemästä törmäyskraatterista Didymos-kaksoisasteroidin kuulla (taiteilijan kuvitus). (ESA - Science Office)

Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Toissakesänä Antti Rönkä käveli Lahdessa pitkin Aleksanterinkatua, asteli kirjakauppaan ja osti ruutuvihon. Suuren mustakantisen, jossa oli punaiset reunukset. Sitten hän jatkoi matkaa kohti Pikku Vesijärven rantaa. Siellä, vehreässä puistossa, hän istui penkille ja ryhtyi kirjoittamaan. Voit myös kuunnella jutun: Hetkeä aiemmin kadulla oli iskenyt epävarma olo. Kaikki tuntuivat tuijottavan häntä. Tunne oli sama kuin aikoinaan vääksyläisen ala-asteen pihalla. Mutta nyt hän oli parikymppinen kirjallisuuden ja kasvatustieteiden opiskelija. Puistonpenkillä tekstiä virtasi. Alkoi kehkeytä tarina Aarosta, joka muistuttaa monella tapaa Anttia itseään. Pikkukaupungissa alakoulua käyvää poikaa. Ensimmäiseksi Antti kirjoitti kohtauksen, jossa Aaron koulupäivä on päättymässä. Poikaa pelottaa. Mitä tapahtuu, kun opettaja poistuu luokasta ja hän lähtee kotiin? Pihalla raikui summeri, ja luokka ponkaisi ylös. Tuolit raapivat lattiaa, vetoketjut vinkuivat. Pidin pääni painettuna, väistin poikien katseet. Opettaja harppoi ovelle, rasautti lukon auki, toivotti turvallista kotimatkaa. Vilkaisin sivulle, näin poikien ahnaat, voitonriemuiset hymyt. Muistin sormet niskassani ja rähisevän kuiskauksen: ”Koulun jälkeen…” Kuulin opettajan puheen vain etäisenä kaikuna, ikään kuin olisin vajonnut veden alle. Ikään kuin ”turvallista kotimatkaa” ei olisi tarkoitettu minulle. Lue myös: Miki Liukkonen avautuu menestyksen kääntöpuolesta: päihdeongelmia, uupumusta ja rahapulaa Kun pääsisi pois Vääksy näyttää kesäasussaan idylliltä. On kanavaranta veneilijöineen ja kahviloineen. Harjumaiseman molemmin puolin avautuvat kauniit vesistöt, Päijänne ja Vesijärvi. Käymme katsomassa pihaa, jossa Antti kävi ala-astetta. Koulurakennus on purettu ja tilalle tehty uusi. Tuossa on keinut, tuossa pyörätelineet, tuossa urheilukenttä. Edelleenkään Antti Röngästä ei tunnu hyvältä seisoskella tässä. Kiusaaminen alkoi jo esikoulussa. Nimiteltiin, jätettiin porukan ulkopuolelle ja käytiin kiinni välillä myös fyysisesti. Tätä jatkui läpi ala-asteen. Yläasteella alkoi vähitellen helpottaa. Lukioon Antti lähti Lahteen. ”Ala-aste oli minulle julmin.” Kiusaajat olivat luokkatovereita, ­eikä luokka vaihtunut ala-asteen aikana. Pienessä taajamassa kiusaajiin törmäsi myös vapaa-ajalla. Oppitunneilla Antti katseli usein luokan seinällä olevaa suurta maailmankarttaa ja antoi katseensa kulkea vieraiden maiden rajoja pitkin. Että pääsisi pois. Antti oli herkkä, arka ja rauhallinen lapsi. Kun muut laskivat innoissaan liukumäkeä, Antti katseli vierestä. Aikansa katseltuaan hän kerran totesi hoitotädilleen: jospa minäkin kokeilisin. Perheeseen kuului pikkusisko, viestintätehtävissä työskentelevä äiti sekä kirjailijaisä, Petri Tamminen. Kirjoittaminen oli luontaista Antillekin jo hyvin pienestä. Hän viihtyi kotona ja tykkäsi istua kirjoittamassa oman huoneen rauhassa. Ala-asteen ensimmäisillä luokilla hän kirjoitti rakastamiaan Tintti-sarjakuvia proosan muotoon. Antti Rönkä varttui Vääksyssä. Fyysistä väkivaltaa Takaraivo iskeytyi betoniin. Jomottava kipu kiiri pitkin kalloa, ja luhistuin polvilleni. Reppu riuhdottiin selästäni, sininen Adidaksen reppu, jonka ostimme kesällä äidin kanssa 12-vuotislahjaksi ja joka tuoksui vielä uudelta. Tino ja Matias lappoivat repun täyteen mätiä hedelmiä ja homeisia leipiä. – Pitäähän sulla sentään olla eväät koti­matkalle, Matias huusi. Lojuin hiekkaisella sementillä. Roskakatoksen oviaukosta näin, että parkkipaikalle pysähtyi katumaasturi. Autosta ponnisti lihava mies aurinkolaseissa. Toivoin ettei hän huomaisi mitään, ettei hän tulisi väliin tai mitään. En halunnut olla mikään uhri, joka pelastetaan. Kestin kyllä mitä tahansa, jos vain kukaan ei nähnyt. Vaikka romaani on omakohtainen, objektiivisesta kouluvuosien kuvauksesta siinä ei ole kyse. Eikä romaanin kiusaajilla ole suoria vastineita Antin lapsuudesta. Sen Antti Rönkä sanoo monesti. Ja oli koulussa hyvääkin. Kuten se,

Valtiovaltaan kriittisesti suhtautuvalla konservatismilla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Jo maan perustuslaki lähtee siitä, että liittovaltion valta suhteessa kansalaisiin tai osavaltoihin on tarkasti rajattu. Merkittävä muutos tapahtui 1930-luvulla, kun Suuren laman takia valtio otti talouspolitiikasta aiempaa paljon vahvemman otteen New Deal –ohjelmalla. Konservatiivit vastustivat New Dealiä, mutta toisen maailmansodan takia vastarinta jäi vaisuksi. Usko vapaaseen kapitalismiin, uskonnollisuus ja kriittinen suhtautuminen valtiovaltaan ovat amerikkalaisen sydänmaiden konservatismin peruspilareita. Konservatiivisten sydänmaiden keskeisiä alueita ovat olleet Keskilänsi ja Etelävaltiot. Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila muistuttaa, että konservatiivien ajattelu ei ollut vielä ollut 1960-70 -luvuilla vallannut republikaanista puoluetta. Konservatiivinen ajattelu alkoi puolueessa vahvistua vasta Reaganin presidenttikaudella. 1960-luvun arvoliberalismi oli suuri shokki USA:n sydänmaiden konservatiiveille. Aborttioikeus, koulurukousten kieltäminen ja perinteisten perhearvojen heikentyminen olivat konservatiiveille kipeitä tappioita. Markku Ruotsila näkee Donald Trumpin valtaannousun perinteisen amerikkalaisen konservatismin luonnollisena jatkumona. Monenlaisilla bisneksillä rikastunut ja arrogantisti esiintyvä Trump sopi hyvin konservatiivisen keskiluokan presidenttiehdokkaaksi. Trump voitti vaalit, koska niin moni amerikkalainen konservatiivi oli kyllästynyt molempien puolueiden eliittien sovinnaiseen puheeseen ja poliittiseen kulttuuriin.

Suomen puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajuuskausi ensi syksynä sattuu aikaan, jolloin EU:ssa on paljon tärkeitä asioita on meneillään. Uusi parlamentti ja komissio aloittelevat silloin toimintaansa ja samalla käydään keskustelua EU:n tulevasta 7-vuotisesta budjetista. Minkälaisia teemoja Suomen kannatta nostaa silloin esille ja mistä asioista suuressa valiokunnassa, eli eduskunnan EU-valiokunnassa mielipiteet eroavat eniten kun siellä puhutaan EU-asioista. Haastateltavana on eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Toimittajana Olli Haapakangas Puheenaiheita: Kirkkokuljetukset. Korko ja lähdevero. Pankki kyselee mistä sait seteleitä. Irtisanomispeli ihmetyttää. Metsäni hiilinielu autoni käyttöön. Suuren ilmastopaneelin tuloksia. Kiitos terveyskeskus, kiitos röntgen. Suurin osa tuensaajista ei edes tarvi niitä. Syökää karpaloita. Kouluruoka 30-luvulla. Punainen risti vei hampaat. Perunoiden pesu on huuhaata.

Miksi hieronnan aikana ei pidä puhua? Milloin lomakohteen valinnasta pitää alkaa stressata? Suuren seksikyselyn sato.

Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä. The post Lasten leikeistä nuorten aitoon osallistamiseen appeared first on AntroBlogi.

Jos uskoo puheita, tuntuu että televisio on justsiltään kuolemassa, mutta niinpä sitä vain katsotaan melkein kolme tuntia päivässä. Jani Halme ja Tomi Saarinen analysoivat ainutlaatuiseen tyyliinsä trendien suunnat, katsomisen uudet digitaaliset tavat ja miksi televisio pitää pintansa voimakkaimpana mainosmediana. Kuka on maailman vaikutusvaltaisin kanavapäällikkö ja miksei hänellä ole nimeä? Miksi kansainvälisten nettivideopalveluiden kasvu kohottaa suomalaisten sarjojen laatua, kun senhän luulisi jyräävän kaiken paikallisen tuotannon? Ja kuka katsoo telkkaria isolta ruudulta, kuka kännykästä? Lopuksi Halme piinaa Saarista arvuuttamalla, ovatko uusimmat netin kätköistä löytyneet tuotteet kivoja vai kauheita.

CNN haastatteli nimettömiä pohjoiskorealaisia diplomaatteja. Heidän mukaansa ensi viikolla esitellään kymmeniä pitkän kantaman ohjuksia. Lisää >> http://ift.tt/2BG2D0P

Presidentti Sauli Niinistö ei koe, että hänen suuri vaalivoittonsa vaikuttaisi hänen asemaansa tai valtakirjaansa. Niinistö sanoi tiedotustilaisuud .. Lisää >> http://ift.tt/2njEGbe

Saatanan tunarit! Havuja, perkele! Suomalaiset ovat aina pitäneet itseään kiroilun mahtikansana.  Kirosanat ovat teatterissa varma keino kirvoittaa katsojien nauru. Toisaalta entisaikaan uskontotunnilla opetettiin, että kiroilu on sielunvihollisen apuun kutsumista ja siten pahimpia syntejä. Vaikka kiroilua on vuosisatojen ajan pidetty vähintäänkin huonona tapana, on uusi tutkimus löytänyt siitä myös positiivisia puolia. Kiroilu auttaa purkamaan stressiä, se lievittää kipua ja onpa sen jopa todettu olevan älykkäiden ihmisten ominaisuus. Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan suomalaisesta kiroiluperinteestä ja kiroilun merkityksestä suomalaiselle identiteetille. Onko voimasanoilla enää entistä tehoa nykykielessä ja –kulttuurissa? Vieraina ovat suomen kielen tutkija, filosofian tohtori Lari Kotilainen ja Suuren kirosanakirjan kirjoittanut kirjailija Jari Tammi.

Nopea tempo, yksinkertaiset biisit, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys. Aggressiivinen esitystapa korosti kantaaottavaa ja poliittista sanomaa. Yhdysvalloissa punk-kulttuuri pyöri musiikin ympärillä, kun taas Englannissa siihen liittyi anarkistinen asenne, joka johtui lamasta ja nuorisotyöttömyydestä. Suomessa punk oli elinvoimaisimmillaan 1980-luvun taitteessa. Äänessä Problemsissa ja Pelle Miljoonan yhtyeissä vaikuttava Tumppi Varonen. Mihin jäi punk? muistitiedonkeruuhankeesta ja sen tuloksista kertoo Juho Hänninen. Postimuseon Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelystä kertoo näyttelyn kuraattori, Suuren kurpitsan Pauli Kallio. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Suuri valiokunta on meidän EU-valiokuntamme, jossa suurin osa EU – asioista käsitellään. Suuressa valiokunnassa myös evästetään suurin osa EU:n neuvoston kokouksiin menevistä ministereistä, ja sinne he myös palaavat kertomaan, miten Suomen kannat ovat mennet läpi. Tällä hetkellä isoja asioita ovat esimerkiksi talousasiat, pakolaisasiat ja se miten Brexit etenee. Haastateltavana on Suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Pois sääntely, julkinen omaisuus yksityiseksi ja markkinoille kaikki valta. Mikä maksaa? –ohjelmassa tehdään uusliberalismin ruuminavaus. Vai voiko ruumista avata, jos se vielä elää? Mistä uusliberalismi syntyi, miten se saavutti valta-aseman ja mitä siitä on seurannut? Vieraana on Paavo Löppönen, joka on kirjoittanut kirjan "Uusliberalismin kertomus".

Kahdeksannessa Popkemut-jaksossa upotaan David Lynchin kieroon, outoon, hauskaan ja pelottavaankin maailmaan, kun aiheena on ohjaajamaestron Twin Peaks -tv-sarja ja erityisesti sen uusi, kolmas kausi. Haloo!:ssa ihastellaan kesäkuun alussa ensi-iltaan tullutta Wonder Woman -supersankarielokuvaa, joka teki Jumikemu-jengiin SUUREN vaikutuksen. Sweet Chili Dippeinä suositellaan ensimmäistä kertaa kirjaa ja tumblr-tiliä. Tuu mukaan, nää on kivat kemut!

Pois sääntely, julkinen omaisuus yksityiseksi ja markkinoille valta. Mikä maksaa? –ohjelmassa tehdään uusliberalismin ruuminavaus. Vai voiko ruumista avata, jos se vielä elää? Mistä uusliberalismi syntyi, miten se saavutti valta-aseman ja mitä siitä on seurannut? Vieraana on  Paavo Löppönen, joka on kirjoittanut kirjan "Uusliberalismin kertomus".

Aika-ajoin keskuuteemme laskeutuu harvinaisia tai ainakin vähän erikoisia lintuja. Kovan luokan lintuharrastajille nämä ovat ennenkaikkea pisteiden metsästyksen kannalta tärkeitä tapauksia, mutta ns. maallikkoharrastajien keskuudessakin ne herättävät suurta mielenkiintoa. Vuosi sitten talvella porukka vaelsi Pirkanmaalle katsomaan ja kuvaamaan talveksi Suomeen jäänyttä valkoista ihmettä. Jallu Jalohaikaran kävi bongaamassa sadat, jos ei peräti tuhannet luontoihmiset. Suuren kansainvaelluksen sai aikaan myös pussitiaispariskunnan pesäpuuhat vain 5 km:n päässä pääkaupungimme keskustasta. Pussitiaisen pesäpuun ympäristö tallautui innokkaiden kuvaajien jäljiltä aika ruokottomaan kuntoon ja niinhän siinä lopulta kävi, että linnut hylkäsivät pesän ja siirtyivät rakentamaan uutta vähän rauhallisempaan paikkaan. Tänä talvena on pääkaupungin rannoilla viihtynyt varsin harvinainen valkopäätiainen, jota on myös käyty sankoin joukoin kiikaroimassa ja ennenkaikkea kuvaamassa. Sadat ja tuhannet sulkimet ovat räpsyneet pikkuruisen valkopään ympärillä ja sosiaalinen media on täyttynyt toinen toistaan hienommista kuvista. Ja mikäs siinä, nykyaikana kuka tahansa meistä, jolla on sopivan paksuinen lompakko tai luottotiedot kunnossa, pystyy hankkimaan itselleen laadukkaan luontokuvaukseen soveltuvan kameran. Osa kuvaajista jopa osaa käyttää kameraansa ja jälki on sen mukaista. Loisteliaan hienoa. Harrastelijoiden lisäksi piskuruisen valkopäätiaisen perässä singahtelivat myös putkimiehet - siis ne yli 10 000 euron objektiiveilla aseistetut enemmän tai vähemmän ammattilaiset. Seurasin eräänä pakkaspäivänä rillit huurussa tätä hektistä kuntoilunäytelmää. Tiainen tuli ruokinnalle ja putkimiehet perässä. Monopodi maahan, metrin mittainen maastokuviosuojattu L niinkuin laatulinssi kohti tirppaa ja suljin raksuttamaan väh. 12 ruutua sekunnissa. Seuraavaksi vilkas tiainen pyrähti toiselle ruokintapisteelle ja alte kameraden juoksi perään. Ihan kuin kiusatakseen, valkopäätiainen päättikin seuraavaksi lentää rantaruovikon suojaan. Sanomattakin on selvää, että putkimiesjoukkio laukkasi perään. Saadakseen sen ruudun, sen ainutlaatuisen valotuksen, jonka voi lähettää johonkin luontokuvakilpailuun. Tai julkaista Facebookissa ja Twitterissä. Some like it hot. Kuluvan talven toinen lintukuvaajien suosikki on ollut viiksitimali. Tuo ruovikkojen kätköissä viihtyvä harvinaisuus, jonka olemassaoloa eivät edes kaikki suomalaiset tiedä laisinkaan. Oma jälkikasvuni kymmenen vuotta sitten päiväkodissa ollessaan rupatteli viiksitimaleista henkilökunnan hämmästykseksi. Lintuja harrastava päiväkodin opettaja kertoi myöhemmin poikaa hakiessani, ettei olisi voinut kuvitella 6-vuotiaan puhuvan linnusta, jota harva suomalainen on edes nähnyt. No, meidän kotirannalla niitä on ja siksi jälkikasvuni viiksitimalin tunsi. Jostain syystä tämä talvi on ollut viiksitimalien suhteen huippuhyvä. Jälleen kerran ruovikkorannat ovat vetäneet kuvaajien armeijan näiden viiksekkäiden siipiveikkojen maailmaan. Ja taas sadat, jos ei tuhannet sulkimet ovat louskuttaneet pakkaspäivän raikkaudessa pikselintallennuksen ilosanomaa muistikorteille. Olen nähnyt tänä vuonna ehdottomasti hienoimmat viiksitimalikuvat koskaan. Ja olen ottanut muutaman julkaisukelpoisen itsekin. Tiesittekö muuten että viiksitimalin vanha nimi oli partatiainen? No nyt tiedätte. Nyt on aika lopettaa jorina. Akut on ladattu, eväät tehty ja reppu pakattu. Punainen pipo päähän ja suomalaiseen luontoon suuntaa tämä viiksilumperi, entinen partajönni. Koska se on mun luonto.

Aamun vieraana kansanlaulaja Sanna Kurki-Suonio. Hän toiminut Ruotsissa Hedningar-yhtyeen solistina ja ollut Suomessa aloittamassa mm Loituma-kokoonpanoa. Yhteistyötä hän on tehnyt sekä Ismo Alangon että Oopperan tekijöiden kanssa. Kirsi Blomberg tapasi laulajattaren Axevallan kesässä juuri laulujoutsenten muuttoaikaan. - Suomalaisen mainostoimisto Bob the Robotin uusi projekti on luoda Suomelle kansallinen identiteetti. Sitä kehittämään on palkattu ruotsalainen designeri Henrik Nygren - Saako Sisuradion viimevuotinen #vågafinska -tempaus vuoden Suuren radiopalkinnon? Sitä jännitetään torstai-illan radiogaalassa Tukholmassa. - Forshagalainen Irma Heikkinen on runobloggari. - Aamun vieras, ruotsalainen diplomaatti Marja Ruohomäki ei pääse palaamaan Liberiaan ebolasta johtuvan matkustuskiellon vuoksi. Lähetys tulee Eskilstunasta, vetäjänä Hannu Laitinen

37. osa: Tähtien sodan kulissikylä. Ripulia. Suuren suolajärven yli. 38. osa: Heikotus tien päällä. Röyhkeät teinit. Douz, keidas hiekka-aavikolla. 39. osa: Dyynien ihailua. Rengasrikkoja. Kameliturismia. Lähtö yön selkään.