Podcasts about pariisin

Käydään läpi vappuhulinat ja Johannekselle iski Wienin matkalla (lentokoneessa) ihan järkky ilmastoahdistus. Tässä jaksossa puhutaankin niitä juttuja joista on puhuttu jo kohta 20 vuotta, mutta meno ei vaan muutu! Haalarimerkit ja muut kivat!⁠www.tuhannes.com(0:00) Introlätinät (0:08) Puhutaan siitä että vettä satoi (1:52) Miten meni vappu? Vappuradiota, Tumen Siltanen incident ja Johanneksen tipaton vappu (13:57) Meistä ei ole YO-kuvia (15:32) Tuhannes - Live 24.5.!!! Liput www.tuhannes.com (17:48) Nyt juttelemme ilmastonmuutoksesta, Johanneksella on ilmastoahdistus (20:00) Johanneksen havainnot äänikirjasta, meillä ei ole varaa elää näin (21:15) Johannes droppaa fiksun sanan - kapitalismi (22:46) Mitä sitä voi ihminen asialle tehdä, Johannes haluaa kieltää lentämisen (28:06) Pariisin ilmastosopimus ja ihmisten välinpitämättömyys (30:45) Tumen ratkaisu ilmastonmuutokseen (33:01) Muttakun lentäminen on niin kivaa

Hyvää Maan päivää! Tällä historiallisella päivämäärällä rullaluistimet esiteltiin ensimmäistä kertaa, sekä Pariisin ilmastosopimus astui voimaan.

Reija Wäre debytoi baletin Édith Piaf – La vie en rose koreografina. Miksi hän kiinnostui tästä ranskalaisesta legendaarisesta laulajasta, jolla oli traaginen elämä Pariisin kaduilla? Miten ilmaista intohimoa ja surua baletin muodossa? Piaf eli rakkaudettoman lapsuuden ja sokeutui hetkellisesti. Miten esityksessä luodaan sokeutumisen illuusio yleisölle? Musiikkitoimittaja Jan Granberg avaa Édith Piafin uraa ja yksityiselämää. Mitä kaikkea uutta voimme oppia tutkimalla hänen taustojaan? Miten hänen erityinen äänensä kuvastaa? Mitä hänen rakkaussuhteistaan tiedetään? Piafin pieneen mutta vahvaan hahmoon mahtuu kaikki periranskalainen, nautinnot ja tuskat. Jukka Nykäsen kokoamassa ja säveltämässä musiikissa on vaikutteita Piafin musiikista. Édith Piafin elämä jätti jälkeensä musiikillisen perinnön. Uutuusbalettia kuvaillaan olevan kuin kaleidoskooppinen muotokuva Piafin elämästä. Klassisen baletin liikekieleen pohjautuvassa koreografiassa on haettu vaikutteita Piafin omista eleistä ja tavasta liikkua. Millä tavalla tätä on tutkittu ja toteutettu lavalle? Miten pienikokoinen Piaf pukeutui ja miten pukusuunnittelija Erika Turunen on luonut oman visionsa taiteilijan erityisestä tyylistä? Vieraina ovat koreografi Reija Wäre, teoksen puvut suunnitellut Erika Turunen, Piafia esittävä tähtitanssija Tiina Myllymäki ja musiikkitoimittaja Jan Granberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Keskustelemme kriitikko Maaria Ylikankaan kanssa hänen tuoreesta teoksestaan Kritiikistä. Sitä voi lukea tietokirjana kulttuuri-ja taidekritiikin taipaleesta Pariisin valistusajan salongeista sosiaalisen median alustoille, ja sitä voi lukea kirjanpituisena esseenä, jossa kriitikko tulee esiin, esittelee erilaisia tapoja olla kriitikko, pohtii kenellä oikein on valtaa ja missä tilanteissa kun taidetta tehdään ja arvioidaan, ja paljastaa jopa oman ammatillisen erehtymisen hetken! Kriitikkous on yhtäaikaa avoimen elitististä ja mukaankutsuvaa. Kritiikki voi olla ilo! Osta Kritiikistä https://kustantamo.sets.fi/kirja/kritiikista/?attribute_pa_format=nidottu Maaria Ylikankaan kuva Adele Hyry

Tällä historiallisella päivämäärällä solmittiin Pariisin rauhansopimus, Pelle Miljoona täyttä 70 vuotta ja Torinon talviolympialaiset käynnistyivät.

Runoilija osaa nauttia joukossa kylpemisestä, sanoo kirjailija Charles Baudelaire. Päivän mietelause on Charles Baudelairen teoksesta Pariisin ikävä. Sen ovat suomentaneet Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo. Mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana on Maaria Holma.

Mitä ilmastokokouksesta jäi käteen? Keskustelemassa asiantuntijat Pia Björkbacka SAK:sta, Janne Peljo EK:sta ja Niko Humalisto Suomen lähetysseurasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suurvaltakilpailu ja geopoliittiset jännitteet ovat sysänneet ilmastotoimia monessa maassa taka-alalle.Vaikea tilanne näkyi myös tämänvuotisessa YK:n ilmastokokouksessa Bakussa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan kansainvälisiä ilmastotoimia ja vihreää siirtymää hankaloittaa myös Trumpin paluu. Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden nihkeys tulee huonoon aikaan, sillä ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat alati näkyvämpiä ja tuhoisampia, kuten Espanjassa rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat tänä syksynä. Saksan Hampurissa tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumista pidetään esimerkillisenä. Ohjelmassa käydään Hampurissa selvittämässä, mikä on sienikaupunki, jollaiseksi Hampuri halajaa. Lisäksi vieraillaan Väli-Amerikassa Costa Ricassa, jossa ympäristö- ja luontoarvot on yritetty yhdistää talouskasvuun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.

Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian ja sitä kautta teosten taustoittamisen. Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan? Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo? Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. “Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista. Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Pariisin latinalaiskorttelista löytyy pala Suomea - Mikä on Institut Finlandaisin merkitys kulttuurilähettiläänä ja miten Suomen maabrändiä vaalitaan keskellä maailman kulttuurimetropolia? Mikä on Suomen ja suomalaisen kulttuurin arvo euroopassa? Annastiina Heikkilä keskustelee teemoista Institut Finlandaisin johtajan Tuula Yrjö-Koskisen ja taiteilija Josefina Nelimarkan kanssa.

Kaikki Murha joka tapahtui -podcastin uudet jaksot löytyvät podcast- ja äänikirjapalvelu Podimosta. Tutustu Podimon podcast- ja äänikirjavalikoimaan ja aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fiChloe Ayling kaapattiin kuvausmatkalla Italiassa vuonna 2017. Rikoksen takana oli rikollisjärjestö The Black Death, joka järjesti ihmishuutokauppoja seksiorjia kaipaaville asiakkaille. Tässä jaksossa kerron teille kaappauksesta, jonka uhri joutui median ja kansalaisten tuomioistuimeen vapautumisensa jälkeen. Vuoden 2017 tapahtumat ovat yhä brittiläisten muistissa ja uhri muistetaan glamour-mallina, joka lavasti oman kaappauksensa. Mitä oikeasti tapahtui?Sisältövaroitukset: naisiin kohdistuva väkivalta, ihmiskauppa, terrori-isku, järjestäytynyt rikollisuusLähteet:Kirja: Chloe Ayling, Kidnapped (2023)https://www.independent.co.uk/arts-entertainment/tv/features/chloe-ayling-kidnap-bbc-true-story-b2595727.htmlhttps://metro.co.uk/2018/08/29/does-chloe-ayling-have-a-child-and-what-is-her-job-as-she-is-evicted-from-celebrity-big-brother-7892651/https://www.supermodeluk.com/about-us/https://www.glamourmagazine.co.uk/article/chloe-ayling-kidnapped-bbc-serieshttps://en.wikipedia.org/wiki/April_2017_Champs-%C3%89lys%C3%A9es_attackhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Pariisin_terrori-iskut_marraskuussa_2015#Reaktiot https://uk.news.yahoo.com/model-chloe-ayling-shows-police-140515699.html?guccounter=1&guce_referrer=aHR0cHM6Ly93d3cuZ29vZ2xlLmNvbS8&guce_referrer_sig=AQAAAKWh1v1Klxfqxc-cpb0BMFWr0X7-GUpWjv7O8ch_R7tLlhLgmVY3n15ViT9W2kGLf09gu1cChmvTqVk9X-tIdxWZX1PvbSpgjwNI3AED24KnxfKsmTthN-3KIuAHUpmahl1KCqBBLpXl1iLuZw7y1bPyIB_RUSyOKfLtTP7otwvy https://www.cbsnews.com/news/british-model-chloe-ayling-drugging-kidnap-lukasz-herba-prison-sentence-italy/ https://www.bbc.co.uk/news/uk-40852661 https://en.wikipedia.org/wiki/Abduction_of_Chloe_Ayling https://www.vice.com/en/article/my-brief-encounter-with-a-dark-web-human-trafficking-site/ https://www.youtube.com/watch?v=IACHr0RSJf4See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Ensimmäinen laskuvarjohyppy suoritettiin Pariisin yllä kuumailmapallosta, Sten Christensen surmasi kaksi poliisia ja Helsingin Musiikkitalon peruskivi muurattiin.

Millaista on olla huippu-urheilija intissä? Vieraana liikunta-aliupseeri ja Judon euroopanmestari Martti Puumalainen. Pariisin olympialaisista kotiutunut kersantti avaa fiiliksiä olympialaisista, minkä lisäks puhutaan liikunta-aliupseerin arjesta, urheilukoulusta ja siitä, miten huippu-urheilu ja intti yhdistyy. Ja millaisia kavereita ovat urheilukoulun tiedustelijat? Miten urheilukouluun pääsee?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Yhdysvaltain demokraattipuolueen puoluekokous päätökseen. Presidenttiehdokas Kamala Harris päättää demokraattien puoluekokouksen puheeseen, johon on ladattu paljon odotuksia. Millaisessa nosteessa Harris lähtee jatkamaan kampanjaa? Toimittaja Iida Tikka raportoi Chicagosta. Suomalainen kurdiaktivisti pidätettiin Istanbulissa. Ulkoministeriö vahvisti keskiviikkona, että Suomen kansalainen on pidätetty. Turkkilaismedia väittää, että henkilö on kurdijärjestö PKK:n Suomen haaran johtaja. Mistä pidätys kertoo ja miten Suomi siihen voi reagoida? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tietokirjailija Kristiina Koivunen. Millainen on suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus? Pariisin olympialaiset jäävät historiaan ensimmäisinä kesäkisoina, joissa suomalaisurheilija ei saanut mitalia. Tilintekoa on käyty julkisesti, mutta mikä on suomalaisen huippu-urheilun tila ja millainen sen tulevaisuus? Studiossa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja valmentaja, entinen huippukävelijä Valentin Kononen. Viime viikolla Espoon Leppävaarassa tapahtunut sähköpotkulautaonnettomuus vei yhden miehen hengen, tällä viikolla uutisoitiin sähköpotkulautailijan ja pakettiauton yhteentörmäyksestä Helsingin Kalasatamassa. Miten sähköpotkulautojen liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa? Puhelimessa suunnittelija Tomi Niemi Liikenneturvasta. Helsingin pörssin menestys on ollut heikkoa viime vuosina ja tämä vaikuttaa myös suomalaisyritysten maineeseen. Tuore tutkimus selvitti, millainen maine Suomen suurimmilla pörssiyhtiöillä on nyt yksityissijoittajien keskuudessa. Puhelimassa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Runner's High Podcast jatkaa olympiatunnelmissa ja vieraana olympiamaratoonari Anne-Mari Hyryläinen. Jaksossa puhutaan erityisesti arvokisamaratonille valmistautumisesta, mutta fiilistellään myös tulevia Pariisin olympiamaratoneja.Studiossa Anne-Marin lisäksi podcastin peruskalusto eli Aki Nummela ja Tero Forsberg.

Suokalla ja Trumpilla jotain yhteistä? Vaikea sanoa. Muutenkin jaksossa käydään yllättävän kuumana ja ollaan negatiivisen ilkeitä, mutta näin se välillä menee. Kuitenkin päivän tärkeimpänä asiana käydään läpi Pariisin olympialaiset läpi Suokkamaiseen tyyliin, joten otappa kalja lapaseen ja nauti elämästä sekä jaksosta. (00:28) Alkuhöpinät (21:18) Mediakatsaus (37:22) Olympialaiset ennakko (01:12:11) Artistiuran aloitus biisillä (älä kuuntele jos vihaat lauluani)

Sinin on vallannut suuri Hakaniemi-viha ja tietyömaat aiheuttavat päänvaivaa myös Sergeylle, vaikka hän onkin alan asiantuntija. Pariisin matka lähestyy, onko Sergey ottanut yhteyttä Ranskikseen? Sini on löytänyt rakkauden dubbausta kohtaan ja säästöshoppaillut vanhempiensa kellarissa. Sergey on löytänyt uuden nyrkkeilykaverin, homomiesten nyrkkeilyseurasta. Millaisia kotibileitä kaksikolla on ollut yläasteella ja mikä oli nuoruuden drink of choice?

Sauli ja Sergey pureutuvat jaksossa mm. House of Kardashian -dokumenttisarjaan, Au pairien uuteen kauteen, sekä tietenkin Housewives-maailmaan! New Jerseyn uusi kausi on alkanut skandaalin saattelemana, ja Beverly Hillsin Doritin avioliitto on päättynyt eroon. Saulilla on jälleen muisteltavaa Erikoisjoukot-kaudeltaan, jolloin ohjaajat heittelivät häntä kävyillä kesken kisan! Sergey lähtee pian Pariisiin ihastelemaan Olympialaisten työmaita.

Sinillä starttaa kiertue, joka on vaatinut erilaista valmistautumista, kuin aiemmat keikat. Sergey kertoo Pariisin matkastaan, jonne lento on ollut a trip from hell. Sergey on saanut osansa Pariisin huonosta asiakaspalvelusta ja Rasputin -yökerho on ollut täynnä draamaa. Paluumatkalla Sergey on poikennut Kööpenhaminaan, joka on tehnyt suuren vaikutuksen, erityisesti voileipien osalta. Kaksikko odottaa Rukan Harmaa Rinne -tapahtumaa, jossa he tulevat olemaan irti! CTUM:n ensimmäinen pitkä kausi tulee päätökseensä, kun Sini ja Sergey jäävät luovalle tauolle hiomaan uusia ideoita!

Tuplakääk matkusti Pariisin muotiviikoille! Tapasimme Lisa Rinnan ja Amelia Grayn, bongasimme muita fashuuun julkkiksia ja influenssereita. Kysyimme valokuvaaja Jere Viinikaiselta millaista oli tavata Kim Kardashian ja miten muotinäytöksiin pääsee. Muotiskene on niin mielenkiintoinen ja myös aika kummallinen. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle.

Itärajan rajanylityspaikat suljettiin eilen. Miten Venäjä reagoi ja mihin Suomi on nyt valmistautunut? Studiossa turvallisuuspolitiikan asiantuntjia Hanna Smith ja Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty. Kotimaan politiikassa on matkattu turvallisuuskriisistä toiseen. Miten yhtenäisenä Venäjän hybridioperaation edessä ollaan hallituksessa ja oppositiossa? Haastatelussa Ajatuspaja Magman politiikan tutkija Mikko Majander. Suomen suurin kyberharjoitus Taisto kokoaa yli 3 000 asiantuntijaa harjoittelemaan ajankohtaisten uhkien varalle. Mihin Digi- ja väestötietoviraston järjestämässä harjoituksessa varaudutaan? Haastattelussa harjoituksen johtaja, Digi- ja viestintäviraston erityisasiantuntija Hanna Heikkinen. Dubain ilmastokokous käynnistyy huomenna. Millaista sopua voidaan odottaa, kun kokousta johtaa yksi suurista öljytuottajista? Entä miten sitoutuneita Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ollaan? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Karoliina Hurri ja Ilmastopaneelin tuleva puheenjohtaja Jyri Seppälä. Ulkomaan lehtikatsauksen toimittaa Jenna Vehviläinen. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajina Satu Heikkilä ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Matti Konttinen.

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Teknologiateollisuuden alat voivat vähentää 40 prosenttia kaikista päästöistä jo 2035 mennessä, Saari kertoo. Suomella on ensimmäistä kertaa oma paviljonki Ilmastokokuksessa. Siinä on joka päivä tapahtumia ja suomalaiset yritykset ovat esillä. Saari kuvailee, että kokousalue on yhtä suuri kuin Helsingin Kampista Sörnäisiin. Paikalle saapuu 70 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Honkatukian mielestä hyvin tärkeää on mitä Kiina tekee. Kiinan osuus maailman päästöistä on ollut noin kaksi kolmasosaa, mutta nyt Kiina satsaa tänä vuonna voimakkaasti aurinkoenergiaan. – Uutiset Kiinassa ovat rohkaisevia, mutta jos Kiina ei ala samaan aikaan ajaa hiilivoimaa alas, se ei ratkaise tätä, hän pohtii. Hän kuvailee, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat ”henkitoreissaan”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

YK:n ilmastokokous pidetään marras-joulukuussa Arabiemiirikuntiin kuuluvassa Dubaissa. Maailman valtiot ovat pahasti jäljessä ilmastotoimissa, ja Pariisin ilmastosopimuksessa linjattu tavoite rajata ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen uhkaa karata. YK:n pääsihteeri haluaisi Dubaissa sovittavan selvästä aikataulusta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Ohjelmassa kuullaan raportti kokouskaupungista Dubaista ja pohditaan, millaiset edellytykset Persianlahden öljyvaltion vedolla on saada aikaan globaali ilmastotoimien ryhtiliike. Kokoukseen matkustavat suomalaiset ilmastoasiantuntijat avaavat myös kokouksen asetelmia. Lisäksi käydään Pakistanin tulva-alueella tutustumassa ilmasto- ja tulvankestävään rakentamiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto, Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti vuoden 2024 vaaleissa? Kuinka hyvin Joe Biden on onnistunut nykyisellä presidenttikaudellaan ja mitkä ovat Joe Bidenin ja Donald Trumpin heikkoudet ja vahvuudet? Kuinka kahtiajakautunut ja polarisoitunut amerikkalainen yhteiskunta on? Mitkä tekijät ohjaavat yksittäisen amerikkalaisen äänestyspäätöstä ja millä tavoin presidentinvaalien tulos vaikuttaa Ukrainan sotaan ja Yhdysvaltain Kiina-suhteisiin? Studiossa Markku Ruotsila ja Mikko Marttinen. Jakso on kuvattu 29.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Ron DeSantis (9:26) Joe Biden (13:42) Presidentin asetukset (17:01) Kolmas puolue (21:31) Ukrainan sota (23:31) Pariisin ilmastosopimus (26:04) Jakautunut kansakunta (31:10) "Hullun pommimiehen strategia" (33:59) Afganistan (37:37) Kiina-suhteet (42:39) Media ja polarisaatio (49:58) Sananvapaus (56:04) "Fairness doctrine" (1:02:00) Tucker Carlson (1:08:37) Elon Musk (1:17:05) Väestö (1:19:13) Syytteet Trumpia vastaan (1:28:02) Oikeudenkäynnit (1:37:32) "Lawfare" (1:39:56 )Aborttioikeus (1:43:25) Korkein oikeus (1:51:41) Biden vs Trump (1:59:42) Vaa'ankieliosavaltiot (2:02:07) Vaalivilppi (2:05:22) Vaalitulos (2:08:56) Sisällissota (2:13:29) Ostovoima (2:18:10) Ukrainan aseapu (2:29:06) Kulttuurisota (2:35:51) Yllätykset

Tällä viikolla on ollut sekä läheltä-piti-tilanteita maailmanjulkkisdekkarikirjoittajien kanssa ja myös suoria lähetyksiä häpeästä. Uusi jakso on täynnä näkemystä (kuten aina) ja ajatuksia siitä, saako Pariisin muotiviikoilla käydä jos ei nöyristele siitä somessa. Seuraa meitä instassa @backlundlangepodcast

Esko näki erikoisen unen ollessaan kipeänä, mutta yhtä asiaa hän ei anna itselleen anteeksi unessa. Kaverin puolesta kyselen -osiossa pohditaan seksikumppanien määrää ja pitääkö niistä kertoa. Keskustelua aiheuttaa myös lounasbuffettien tarjonta, miksi lohta ei voi laittaa tarjolle? Entä miten Sauli Niinistö pystyy pitämään salaisuudet itsellään? Hämmennystä aiheuttaa myös Pariisin muotiviikoilla on tapahtunut dramaattinen ryösty!Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Minkälaisessa tilanteessa sodan osapuolet solmivat rauhan ja milloin sodasta tulee jäätynyt konflikti? Miksi rauhansopimus voi kylvää siemenen uuteen sotaan? Mikä merkitys kaupankäynnillä on ollut diplomatian kehittymiseen ja miksi sekä sodankäynnistä että rauhan sopimisesta on historian saatossa tullut entistä monimutkaisempaa? Studiossa vieraana sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Jakso on nauhoitettu 29.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Arvovalta (1:44) Ruotsin suurvalta (3:27) Antiikki (7:45) Pyrrhoksen voitto (11:32) Keskiaika (14:06) Diplomatia (20:01) Preussi (22:36) Valistus (24:13) Sotateknologian kehitys (27:00) Ensimmäinen maailmasota (36:13) Versailles'n rauha (39:26) Pariisin rauhankonferenssi (44:57) Aselepo (48:30) Korean sota (51:23) Jäätynyt konflikti (54:45) Kansainvälinen oikeus (57:37) Rauhan sopiminen (59:52) Informaatiosota ja propaganda (1:03:45) Sosiaalinen media (1:07:50) Suurvallat (1:14:35) Yhteenveto

Sergey on käynyt matkalla New Yorkissa ja kertoo parhaimmat ja kamalimmat kokemukset matkaltaan. Mitä kuuluu Ranskanperunalle ja miten kävi Pariisin tapamisessa? Sini juhlistaa Levikset repee -biisin 10-vuotispäivää Ruisrockissa!

Prisca Leclerc on ruokatuottaja, kokki ja moninkertainen ruokakirjailija, jolta ilmestyy pian uusi Pariisi-fanien unelmaruokateos. Juttelemme Priscan kanssa ranskalaisten juurien vaikutuksesta Priscan ruokafilosofiaan, Pariisin ravintolavinkeistä, ihanista ruokatoreista, luottovälineistä keittiössä ja mehustelemme muun muassa voin ja viinin ihanuudella.Alkujuonnossa ja hostien juttujen laadussa alkaa tuntua jo pitkä työputki, joten Perunateatterin on aika jäädä tämän jakson myötä kuukauden lomalle. Onneksi eetterissä on 31 muutakin Pertsa-jaksoa laiturinnokkaan kuunneltavaksi!Jaksoa sponsoroi https://viiniposti.fi/ Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Seuraa meitä ja ehdota aiheita: https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/ oikearoope@gmail.com (00:00) - Major huuma (05:00) - Challengers (12:25) - G2 (17:50) - NAVI (24:30) - FURIA ja 9INE (31:20) - ENCE ja NIP (55:00) - Playoffs (1:19:20) - Aerial laittaa uransa tauolle

Seuraa meitä ja ehdota aiheita: https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/ oikearoope@gmail.com (00:00) - Pariisi-fiilistelyä (04:20) - Cloud9 putsasi 300k $ (06:10) - Astralis teki muutoksen (08:20) - Copenhagen Flames konkurssiin (15:30) - Pariisin Majorit (19:00) - Ennakkosuosikit (27:30) - Mustat hevoset (ENCE, Liquid) (39:00) - Pick ems (46:50) - NIP (53:00) - G2 ja muut (1:05:00) - CS2 (01:10:00) - Sääkatsaus ja natun synttärit

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

1800-luvun keinot tunnistaa tuntemattomia ruumiita – esimerkiksi henkirikoksen uhreja tai itsemurhan tehneitä – olivat varsin rajalliset. Pariisissa oli käytössä mielenkiintoinen keino: yleisölle avoin ruumishuone. Yleisöä olikin ylen määrin, mutta suurimmalla osalla kävijöistä ei ollut lopulta aikomustakaan auttaa ruumiiden tunnistuksessa. Miten käytännöllisistä syistä alkunsa saanut ruumishuone muuttui koko perheen vierailukohteeksi ja suosituksi turistinähtävyydeksi? Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1iEGpBsEYB33hyZS19TpnW6nniK3rjv39/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja haluaa tietää, kuinka innoissaan ritarit ovat Lauri Markkasen valinnasta NBA-tähdistöotteluun ensimmäisenä pohjoismaalaisena koripalloilijana. Jotkut ovat kokeneet Oodi-kirjaston tilojen lapsivieraat ja uimarantojen lapsikäyttäjät häiritseviksi. Hilkka Olkinuoran mielestä krooninen suomalainen lapsi-inho on muuttunut akuutiksi. Juha Itkonen kysyy mielipidettä KOK:n suunnitelmista sallia venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisesta ilman lippua Pariisin olympialaisiin kesällä 2024. Anun aloitteesta kaikki kolme keskustelijaa nousee barrikadeille vastustamaan aietta. Ja Hilkka vertaa tilannetta Tampereen Lielahden spriiputkeen... Anu Koivunen pohtii vaalitenttien tai -väittelyiden luonnetta. Toiset haluavat rauhallista ja rakentavaa puhetta, toiset kuumaa jännitettä. Kumpikin tapa saa perusteltua kannatusta.

Historioitsija Maria Vainio-Kurtakon teos Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin yhteiselämästä, Sovelias liitto, laajenee kiinnostavien henkilöiden kaksoiselämäkerrasta moniin suuntiin. Kirjailija on viettänyt kohteittensa ja heidän (aukkoisena säilyneen) kirjearkistonsa parissa vuosia löytäen uusia näkökulmia, ja tämä välittyy myös lukijalle. Keskustelemme vapaaherratar de la Chapellesta ja taiteilija Edelfelfeltistä paitsi kiinnostavina, sivistyneinä, lahjakkaina ja säteilevinä poikkeusyksilöinä, myös säätynsä ja aikansa edustajina. He elivät aikana, jolloin perinteinen elämäntapa koki mullistuksia. Molemmat olivat hyvin perillä ajan virtauksista, keskustelivat ja kommentoivat niitä. Varsinkin Ellan rinnastaa kirjeissään ystävilleen omaa elämäänsä ja 1800-luvun suuria kirjallisia kuvauksia, Tolstoista Ibseniin. Sekä naisen että miehen roolit myllertyivät, kun aatelisten perinteet jäivät uusien porvarillisten ”hyveiden” jalkoihin. Kaikki muutos ei ollut edistystä, emansipaation sijaan ”kartanonrouvaksi”, eli mittavaan taloudelliseen vastuuseen ja valtaan, kasvatettu, Vaini-Kurtakon ”ambivalentiksi radikaaliksikin” kuvaama Ellan joutuikin huomaamaan, että naisen uusi rooli oli olla ”kodin hengetär”, samalla kun miehestä tuli ehdoton ”perheen pää”. Talous, raha ja sen hallitsemisyritykset ovat tärkeässä roolissa myös aatelisen taitelijaperheen elämässä. Edelfelt kirjoittaa äidilleen jatkuvasti raha-asioista, de la Chapelle puhuu miehensä työstä ”fabrikina” ja ymmärtää kirjanpidosta myös menosarakkeen merkityksen. Kukaan ei ole irti materiaalisesta maailmasta. Pohdimme Vainio-Kurtakon kanssa omapäisiä menneisyyden naisia, jotka eivät oikein sovi käsitykseen 1800-luvun patriarkaatin alistamista ja äänettömistä ihmisistä, mutteivät toisaalta oikein käy vallankumouksen esitaistelijoiksi tai esikuviksi jatkuvaa onnellisuutta tavoittelevalle uusliberaalin maailman kasvatille. Sovelias liitto ottaa lukijan myös mukaan pohtimaan, mitä tutkija voi väittää, kun lähteistä puuttuu merkittävä osa (Ellan määräsi testamentissaan omat paperinsa poltettaviksi, Edelfeltin kirjeistä äidille on sensuroitu paljon). Samalla se kertoo tolstoilaisittain omanlaisensa onnettoman avioliiton tarinan Helsingin ja Pariisin välillä, mitä sen toinen osapuoli nimittikin tosielämän romaaniksi.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  105. jaksossa puhutaan Instagramin kirjaharrastajien yhteisöstä Kirjagramista ja siellä järjestämästäni lukuhaasteesta #KimppalukuNotreDame, jossa luettiin Victor Hugon klassikkoteos Pariisin Notre Dame. Vierainani ovat kirjagrammaajat Minna Ruokonen ja Hanna Sievänen. Mikä on Kirjagram? Miksi Minna ja Hanna halusivat lähteä mukaan lukemaan Pariisin Notre Dame? Millainen on romaanin suomennos ja mitä suomentajasta tiedetään? Miten sujui Notre Damen lukeminen ranskaksi? Millainen romaanin lukukokemus oli kirjagrammaajille? Kenen kannattaa lukea romaani? Minna lukee myös otteen Pariisin Notre Damen suomennoksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Suomen dekkarikuningattaren Outi Pakkasen kolmaskymmenes kirja on nimeltään Pullonkerääjä. Siinä varakkaan töölöläisperheen kulissit romahtavat. Isabella Haapanen on tottunut tarkkailemaan muita ihmisiä. Eräänä pimeänä ja sateisena marraskuun päivänä hän kohtaa langanlaihan, luurankomaskiin pukeutunen nuoren miehen. Kuka hän on? Outi Pakkanen kuuntelee Wagneria kun hän luo uusia dekkareita. Hän aloitti oman uransa 50 vuotta sitten lukemalla ihailemaansa Maria Langia. Georges Simenonia, Pariisin kuvaajaa, hän lukee edelleen. Pakkanen kuvaa Helsinkiä samalla tavalla kuin Simenon kuvaa Pariisia. Klassikkoravintolat, arkkitehtuuri ja vanhat puistot ovat usein osana tarinaa, kulinaarisia nautintoja ja Anna Lainetta unohtamatta. Outi Pakkanen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Pariisin autonäyttelyn laiha anti koostui lähinnä kotikenttäedusta nauttivista ranskalaismerkeistä (pl. Citroën!) ja kiinalaismerkeistä. Entä miten käy autonäyttelyiden tulevaisuudessa? Lauri Ahtiainen on autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla tulipunaisella MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000 Voit lähettää meille palautetta Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista English summary: Paris Motor Show was a pale shadow of what it used to be.

Radio Novan Aamussa maistellaan silakkamarkkinoiden saldoa! Akin muoticornerissa sukelletaan Pariisin muotiviikoille ja pohditaan, pitääkö näytösmallin näyttää vihaiselta? Minna lepertelee studiossa ja kertoo, mikä ihme on söpöysaggressio. Yksi vitsi on kuplinut Parta-Markuksen sisällä jo pitkään – nyt se kuullaan, kuuntele jälki-istunto tästä!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  102. jaksossa vieraanani on MTV:n entinen Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, joka kertoo urastaan ja uudesta kirjastaan Gallian kukko kiekuu taas (2022, Otava). Miten Helenasta tuli Pariisin-kirjeenvaihtaja? Millainen rooli kirjoittamisella on ollut Helenan elämässä? Mistä tuli idea julkaista kolumneista kirja? Miten Helena analysoi presidentti Macronin toimintaa? Millaisia ranskalaisia suuria persoonia kirja käsittelee? Helena lukee myös otteen kirjastaan!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kahden nuoren miehen äidin Raija Tapion arki on lääkärikeskus Aavan toimitusjohtajana työntäyteistä. Hänen elämässään on myös ollut aika, jolloin työelämä ja aikuisten maailma tuntuivat kaukaisilta. Lasten ollessa pieniä Raija vietti neljä vuotta kotona. Äidiksi tuleminen oli ihanaa, varsinkin kun lasta perheeseen oli toivottu jo pitkään. Kotivuosista puhuessa tunneskaala on laaja: kiitollisuus jokaisesta hetkestä, ikävä aikuisten elämään, rimakauhu työelämää kohtaan, väsymys ja onnellisuus sekoittuvat samassa lauseessa. Raijan puutarhassa on kaksi vanhaa puuta, jotka kertovat hänen rakkaustarinaansa. Yhdessä muusikkomiehensä Juha Tapion kanssa he ovat punoneet yhteen juuriaan teini-iästä lähtien. Samanaikaisesti kun Raijan kunnianhimoinen ja itsenäinen puu kasvaa ja kurottaa korkeuksiin, lannoittaa hän juuria Pariisin matkoilla ja koko perheen viikonloppubrunsseilla.Seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta ja laita podi tilaukseen! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vieraana managing partner Tuire Mickelsson T&B Capitalista. Euronext Pariisissa on noin 800 yhtiötä, joiden joukossa kuuluisat luksusvalmistajat LVMH, Hermès ja Kering. Luksus tekee Pariisin pörssistä poikkeuksellisen, mutta sijoittajan ei kannata ohittaa ranskalaisia teknologiayhtiöitä, Tuire Mickelsson korostaa. CAC 40 on Euronext Pariisin pääosakeindeksi, mutta myös SBF 120 -indeksi on todella mielenkiintoinen, hän kertoo. Pörssillä on Ranskassa satojen vuosien perinteet, mutta Mickelssonin mukaan ranskalaiset ovat huonoja sijoittamaan osakkeisiin. Niiden sijaan he suosivat kiinteistöjä. Ranska perii kauppahinnasta 0,30 prosentin transaktioveron, kun sijoittaja ostaa suuren, markkina-arvoltaan vähintään miljardin euron arvoisen yhtiön osakkeita. Lisäksi paikallinen verottaja perii suomalaisten saamista osinkotuloista 25 prosenttia lähdeveroa 15 prosentin sijaan, ja ylimääräisen osuuden hakeminen takaisin vaatii runsaasti vaivannäköä. Toimittajana Mikko Jylhä.

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä Ranskan presidentinvaalien tulos merkitsee Euroopalle? Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Pariisin kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron voitti äärioikeistolaisen Marine Le Penin. Ensimmäisellä kierroksella tärkeä teema oli ostovoima. Toisella kierroksella ehdokkaat yrittivät kerätä ensimmäisellä kierroksella hyvän äänipotin saaneen vasemmistolaisen Jean-Luc Melanchonin äänestäjiä. Le Pen on ilmastoskeptikko, mitä Macron käytti hyväkseen ja nosti ilmastokriisin tärkeäksi vaaliteemaksi toisella kierroksella. Myös Le Penin hyvät välit Venäjän presidentti Vladimir Putiniin nostettiin esille entistä isommin. Äärioikeistolainen Le Pen jäi kuitenkin vain 17 prosenttiyksikköä Macronista. "Miten Le Pen ja äärioikeisto on edistynyt on ihan huikeaa. Eihän tuollaista ole missään että äärioikeiston edustaja saa yli 40 prosenttia äänistä", Petäistö sanoo, ja arvioi, että Le Penillä on mahdollisuus presidentiksi viiden vuoden päästä. Mikä vaikutus Macronin valinnalla on muuhun Eurooppaan? "Macron on EU:n tulevaisuutta eniten luotsaava henkilö. Hänellä on selkein näkemys siitä mitä hän haluaa että Eurooppa on, ja tekee hyvin konkreettiisa esityksiä siihen liittyen, Hän haluaa vahvistaa EU:ta, ja haluaa että EU on globaalisti merkittävä toimija. Le Pen olisi halunnut rapauttaa EU:ta", Ylikrajula sanoo. Hän arivoi, että Le Pen olisi vienyt EU:n kriisiin. Clercin mukaan on riski, että Eurooppa jakautuu Ukrainan sodan päättyessä kahteen leiriin, jossa osa haluaa eristää Venäjän ja osa rakentaa parempia suhteita. "Jos Marine Le Pen olisi siinä tilanteessa ollut Ranskan presidentti, se olisi merkinnyt suurta kahtiajakoa Euroopassa Ranskan ja Saksan kesken", Clerc sanoo. Macron on myös korostanut, että ilmastokriisiä vastaan on taisteltava kunnianhimoisemmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökkäys muutti Saksan ulkopolitiikan linjan. Keskustelemassa Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainalle, Saksan liittokansleri Olaf Sholtz ilmoitti perustavanlaatuisesta muutoksessa Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: Saksa kasvattaa puolustusbudjettiaan tänä vuonna sadalla miljardilla eurolla ja nostaa puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputkihanke peruutettiin. Saksa päätti myös toimittaa aseapua Ukrainaan. "Tämä on todella iso käänne. Ennen olisin pitänyt tällaista vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä", Iso-Markku toteaa. Päätösten merkittävyyttä lisää myös se, että Saksan painoarvo Euroopassa on Kolben mukaan kasvanut. "On kiinnostavaa, miten Euroopan painopiste on siirtynyt oltuaan pitkään Lontoon ja Pariisin akselilla. Sanoisin, että Berliini on tällä hetkellä Euroopan todellinen pääkaupunki", Kolbe sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Hypendin 2. kauden viides jakso ulkona ja studiossa vieraana Jouten Studion, yhden Suomen kiehtovimman vaatebrändin perustajat, Emmi Lonka & Eljas Pajamies Jakson aihealueina mm. vaatebrändin tarina, menneet ja tulevat Jouten-mallistot, vastuullinen katumuoti ja Eljaksen tarinoita mm. hänen urastaan Vetementsillä sekä Pariisin muotiviikoilla. Jaksossa puheenaiheita värittää mm. kiertotalous ja sen tuomat hyödyt sekä vaikeudet yrittäjän näkökulmasta, viherpesutrendit ja kierrätysmateriaalien käyttö tuotantoketjussa Seuraa Joutenia, Emmiä ja Eljasta Instagramissa! instagram.com/joutenstudio instagram.com/eljaseljas/ instagram.com/emmilonka/ Hostit: Kasper Kasanen & Joel Kotivuori Löydä HYPEND muualta: Instagram: https://www.instagram.com/hypend/ Website: https://www.hypend.com/ Facebook: https://www.facebook.com/hypendcom YouTube: https://www.youtube.com/c/hypend Kaupallisessa yhteistyössä: Klarna & Marimekko

HYPEND:in kolmas podcast-jakso keskittyy nuorempaan sukupolveen kotimaisen streetwear-kulttuurin saralta, oman brändin rakentamisesta ja kuinka Härmälästä päästään Pariisin muotiviikoille. Studiossa vieraana kansainvälistäkin tunnustusta saavuttanut JIMI VAIN ja VITUN LEIJA.