Podcasts about tanskan

Onko maailmassa alkanut uusi asevarustelun kierre? Vieraina Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha-Matti Lehtonen. Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit ovat koolla Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä lisää rahoitusta. Kyseessä on jo globaali trendi. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Lähetyksessä kuullaan myös Nairobissa olevan Afrikka-kirjeenvaihtajan Eeva Erosen raportti. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo, Varpu Helpinen, Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Kaarina Hazard ja Juha Itkonen. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina ja maailma on nyt tilanteessa, jossa ei ole paavia. Taru Turunen nostaa keskusteluun paavi-instituution, mutta ei halua keskustella edellisestä tai tulevasta paavista henkilönä. Paavi on yksi harvoista globaaleista johtajista, jolla ei ole käytössään sotilaallista valtaa tai merkittävää taloudellista voimaa. Miten Vatikaanin diplomatian malli, joka perustuu vuosisatojen perinteisiin, mutta toimii myös nykyajan kansainvälisessä järjestelmässä, onnistuu vaikuttamaan maailmanpolitiikan suuntaan? Vai onnistuuko? Kaarina Hazard kertoo sosiaali- ja terveysministeriön arvioineen, että tänä ja viime vuonna tehdyt leikkaukset lisäävät köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. Kaarina hämmästelee, satatuhatta uutta köyhää - emme vähennä köyhyyttä, vaan lisäämme sitä! Miten elämme kansana yhdessä, kun yhteiskuntaan tuotetaan lisää köyhiä? Miten tämmöisen asiaintilan kanssa eletään? Juha Itkonen on lukenut Helsingin Sanomien uutisen, joka kertoo tanskalaisten boikotoivan yhdysvaltalaistuotteita yhdessä rintamassa ja varsin järjestelmällisesti. Ruokakauppaketjut ovat ottaneet tavaksi merkitä yhdysvaltalaistuotteet ja eurooppalaistuotteet boikotointia helpottaakseen. Osa kansalaisista on nähnyt sellaisenkin vaivan, että on irtautunut amerikkalaisista internetpalveluista ja vaihtanut ne eurooppalaisiin, erään HS:n haastatteleman käyttäjän mukaan sekä parempiin että halvempiin. Juha tiedustelee, mitä ajatuksia tämä raatilaisissa herättää. Pitäisikö meidän päättäväisesti seurata Tanskan esimerkkiä? Onko Yhdysvaltain tapahtumat ja asenneilmapiiri vaikuttanut omaan kulutuskäyttäytymiseenne?

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Cityn aamussa tänään: Eskaloituiko Samuelin nenän tutkituttaminen lääkärillä takaluukun tarkastukseen? Pojjaat soittavat Vöyriin, mutta auttaako se saamaan vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ? Onko Jerellä jalkafetissi vai vetääkö Samuel mutkat suoriksi? Tanskan kuningasparin aktiivinen suomen vierailu herätti nuukana tunnetun Samuelin bisnesvainun. Miehellä on unelma, idea ja intoa, kuin ilmapallolla, mutta riittääkö se käännyttämään rahoittajat mukaan tähän hullunkuriseen liikeideaan, johon liittyy eritteet ?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa kongressille. Miten Trump perustelee Ukrainan tuen jäädyttämistä kotiyleisölleen? Vieraina Helsingin yliopiston professori Mikko Saikku ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Yhdysvalloissa oleva toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista Trumpin puheen saamasta vastaanotosta. Tanskan kuninkaallisia ja ministereitä on vierailulla Suomessa. Minkälaista keskustelua Tanskassa on käyty Pohjoismaiden yhteistyöstä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta . Pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat studiossa keskustelemessa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela. Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julkaistaan. Minkälaisia muutoksia työryhmä suosittaa? Puhelimessa Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Ylen alue- ja kuntavaalikoneet aukeavat. Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoo tarkemmin, millaisia vaalikoneet ovat. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen, Janette Leino ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Pohjoismaiden yhteistyötä käsittelevässä osiossa sanotaan ensin, että Grönlannin parlamenttivaalit ovat ensi viikolla ja sen jälkeen virheellisesti, että ne ovat viikonloppuna. Todellisuudessa vaalit ovat siis ensi viikon tiistaina 11.3.2025.

Ootko sä kuullut koirien uimahalleista ja meinaatko mennä katsomaan Barack Obamaa Tampereelle? Mitenhän Tanskan kuningaspari viihtyisi Suomessa, jos Kimmo ja Minna yhdessä kuuntelijoiden kanssa suunnittelisi heille päiväohjelman ja mistä lapsi perii älykkyytensä?

Mitä Suomeen valtiovierailulle Tanskan kuningasparille tulisi näyttää Suomesta? Minnalla, Kimmolla ja Novan kuulijoilla on hyviä ideoita vaihtoehtoisen valtiovierailun aktiviteetiksi.Kuuntele Radio Novan Aamua arkisin klo 6-10!

Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu. Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja? Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri? Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Brittilehti Financial Timesin (FT) tietojen mukaan Trump ja Tanskan pääministeri Mette Fredriksen ovat käyneet "hirvittäväksi" kuvaillun puhelinkeskustelun Grönlannista. Kiihkeässä puhelinkeskustelussa Tanskan pääministeri ilmaisi Trumpille, ettei Grönlanti ole myytävänä. Lauantaina Trump sanoi, että olisi Tanskalta ”epäystävällistä”, jos se estäisi Yhdysvaltoja hankkimasta Grönlantia itselleen. Tukeeko Suomi Tanskaa Grönlanti-kiistassa Trumpia vastaan? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) sekä entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä historiallisella päivämäärällä Yhdysvallat kävivät Tanskan kanssa kauppaa Neitsytsaarista, Kippari Kalle esiintyi ensimmäistä kertaa sarjakuvassa ja kohuttu Jumalan teatteri esiintyi Oulussa.

Tanskan parlamenttipuolueiden johtajat on kutsuttu hätäkokoukseen Donald Trumpin Grönlantia koskevien puheiden johdosta. Toimittaja Karoliina Kantola kertoo, miten Trumpin puheisiin on suhtauduttu Tanskassa. Grönlannissa oleva toimittaja Jenny Matikainen kertoo tunnelmista Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa. Miten Suomi suhtautuu Trumpin Grönlanti-uhoon ja mikä on Itämeren turvallisuustilanne nyt? Studiovieraana puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Yhdysvalloissa Kaliforniassa raivoavat historiallisen tuhoisat tulipalot. Los Angelesissa oleva toimittaja Johanna Juntunen kertoo, millaista tuhoa palot ovat saaneet aikaan. EU:n Copernicus-ilmastopalvelu julkaisee perjantaina ilmastoraportin. Onko maapallon lämpenemisen symbolinen raja karkaamassa? Puhelimessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Miltä näyttää ensi kesän kesätyötilanne? Keskustelemassa kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen henkilöstöpalveluyritys Baronasta ja johtava konsultti Lauri Vaisto työnhakusivusto Duunitorilta. Juontaja Justus Laitinen, toimittajat Anssi Väisänen ja Atte Uusinoka, tuottaja Annette Blencowe.

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole. Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? ”No kyllä se on." Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan. Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi. Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa. ”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.” Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander: https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8 Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

Millaiseksi eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on muotoutumassa? Haastateltavina Jean Monnet -professori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Lisäksi Italian-toimittajamme Jenna Vehviläinen kertoo Sisiliasta maan harjoittamasta “Albanian mallista”. Naton liittolaismaiden puolustusministerit kokoontuvat tänään Brysseliin. Nato-erikoistoimittajamme Maria Stenroosin raportti. Häätöjen määrä on kasvanut suurissa kaupungeissa. Miten asumiskustannukset vaikuttavat ihmisten toimeentuloon? Vieraina toimitusjohtaja Juha Pantzar Takuusäätiöstä ja Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Tanskan lehtien antia on tutkinut Tanskan-toimittajamme Karoliina Kantola Kööpenhaminasta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen, tuottaja Matti Konttinen.

Miten Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat Kamala Harris ja Donald Trump suoriutuivat ensimmäisestä vaaliväittelystään? Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Keskustelemassa tutkija Maria Lindén UPIsta ja tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Miten mahanmuutto vaikuttaa Suomen väestönkehitykseen? Keskustelemassa konsulttiyhtiö MDI:n asiantuntija Rasmus Aro ja Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija Tomas Hanell. Puhelussa Joensuun kotouttamispäällikkö Eija Asikainen. Miten torjutaan Tanskan ja Ruotsin rikollisjengien yhteistyötä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Veera Sinervo ja Janette Leino. Tuottajana Annette Blencowe.

Paavikin vetosi jo Ukrainan rauhan puolesta. Kuinka hyökkäysodan tilanteesta päästäisiin eteenpäin ja millä ehdoin? Vieraina tutkija Tyyne Karjalainen, Ulkopoliittinen instituutti ja Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu. Ukrainan Zaporižžjasta raportoi Maxim Fedorov. Polttoaineen jakelu Helsinki-Vantaan lentokentälle on lakon seurauksena keskeytetty. Jotta lentopolttoaine riittäisi lakon aikana, koneita pyritään tankkaamaan lähtömaassa ja ne tekevät ylimääräisiä välilaskuja. Mitä vaikutuksia tällä on matkustajille? Puhelimessa väliaikainen operaativinen johtaja Juha Ojala, Finnair. Miten toimii rauhanturvaajien jälkihuolto kotiin palattua? Onko psyykkistä apua traumoihin tarpeeksi tarjolla? Vieraina vertaistukikoordinaattori Timo Ryhänen, Rauhanturvaajaliitto ja psykiatrian ylilääkäri Pekka Jylhä, HUS. Tanskan työelämän tervaskannot. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Atte Uusinoka ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tässä erikoisjaksossa Pilvi saa vieraakseen Mikko Viemerön (Tietosuojavastaava, SOK), Mikael Hitruhin (Juristina Helsingin kaupungilla vastaa koulujen tietosuojasta) sekä Ilona Sidoroffin (Opintovapaalla oleva Lappeenrannan tietosuojavastaava) kärtsäämään paria kuumaa perunaa tietosuojan maailmasta.  Aloitamme kysymällä eikö kukaan ajattele lapsia ja palaamme jakso numero #60 innoittamana rehtorin kansliaan jonne Espoon lisäksi on nyt myös kutsuttu Tanska. Otamme siis uudelleen käsittelyyn Espoon koulujen Google-sotkun sekä kadonneen käsittelyperusteen metsästyksen, jossa Helsingin Hallinto-oikeus totesi, ettei velvoite järjestää koulutusta ole riittävä käsittelyperuste Google for Education -palvelun käyttämiseen opetustyössä. Saman ongelman parissa on myös paininut Tanska ja pohdimmekin näiden kahden tapauksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi on hyvinkin erilainen Suomen ja Tanskan välillä. Mitä voisimme oppia Tanskan mallista? Seuraavaksi siirrymme kaivelemaan Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) julkaisemaa raporttia tietosuojavastaavien asemaa koskevasta selvityksestä. Mitä vastaukset kertovat tietosuojavastaavien tilanteesta? Pitääkö olla huolissaan? Millaisia ongelmia tietosuojavastaavat kohtaavat työssään? Jos on tietoa ja taitoa, mutta ei kelpaa presidentiksi, voiko ruveta tietosuojavastaavaksi? Miten hyvin riippumattomuus toteutuu? Onko heillä riittävät resurssit ja millainen merkitys on johdon tuella? Miten tietosuojavaltuutettu voi onnistua tasapainottelemaan tehtävässään valvonnan ja tukemisen välillä? Mitä tästä pitäisi oppia ja mitä tälle pitäisi tehdä? Kuuntele jakso (paitsi olet se Juhani) niin tiedät!   LINKIT:   Tanskan tietosuojavaltuutetun Google-tapaus: https://www.datatilsynet.dk/presse-og-nyheder/nyhedsarkiv/2024/jan/datatilsynet-giver-paabud-i-chromebook-sag Tietosuojavaltuutettu Tanskan Google-tapaukseen liittyen: https://tietosuoja.fi/-/tanskan-tietosuojaviranomainen-antoi-paatoksen-googlen-ohjelmistojen-kaytosta-peruskouluissa   Tietosuojavaltuutetun päätös Espoon koulut -tapauksesta: https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211503   Hallinto-oikeuden päätös: https://julkisethankinnat.fi/hankintatieto/news/news:85093/   EDPB:n raportista: https://edpb.europa.eu/news/news/2024/edpb-identifies-areas-improvement-promote-role-and-recognition-dpos_en     Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com  

Maailman väestö lihoo nyt ennennäkemättömästi. Jopa yli puolet ihmisistä on ennusteiden mukaan ylipainoisia vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan Tanska rikastuu ihmisten liikakiloilla, sillä Euroopan arvokkaimmaksi yritykseksi on noussut laihdutuslääkettä valmistava tanskalaisyhtiö. Ohjelmassa kuullaan tanskalaisilta laihdutuslääkkeen käyttäjiltä kokemuksia sekä pohditaan, onko Tanskan kansantaloudelle kehkeytynyt lääkeyhtiön kansainvälisen menestyksen myötä jo Suomen taannoisen Nokia-riskin kaltainen tilanne. Yhdysvalloissa laihdutuslääke on kerännyt korkeasta hinnastaan huolimatta lukuisia käyttäjiä. Ohjelmassa kysytään yhdysvaltalaisprofessorilta, ovatko Yhdysvaltain ruoka- ja laihdutuskulttuuri tanskalaislääkkeen myötä muuttumassa. Lisäksi brittiläinen lihavuustutkija avaa rakenteellisia syitä sille, miksi ihmiset nyt myös köyhemmissä maissa lihovat. Ohjelmassa selviää myös Suomen ylipaino-ongelman laajuus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä. Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus on pyytänyt kaikkia presidenttiehdokkaita kirjoittamaan näkemyksensä Suomesta suomalaisen kirjallisuuden kautta. Useamman ehdokkaan essee on jo ilmestynyt. Mitä kuuluu suomalaisen kirjallisuuden pyhään ytimeen ja miten politiikka ja kirjallisuus kietoutuvat yhteen? (EDIT: Keskustelussa Mirva Saukkola muistaa väärin ehdokas Alexander Stubbin biisivalinnan Elämäni biisi ohjelmassa. Se oli Kaija Koon kappalle Supernaiset eikä Finlandia.) Yleen on lähetetty satoja viestejä, joissa vaaditaan Suomen vetäytymistä Ruotsin Malmössä toukokuussa järjestettävistä Euroviisuista, jos Israelin annetaan osallistua kilpailuun. Vaatimusten taustalla on Israelin ja palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin välinen sota. Pitäisikö euroviisuja boikotoida? Tanskan Margareeta II on ilmoittanut luopuvansa valtaistuimesta. Hänen seuraajakseen nousee hänen poikansa Frederik, joka on pettämiskohun keskellä. Miten vallanvaihto tulee vaikuttamaan Tanskan maakuvaan ja tanskalaisten suhteeseen monarkiaansa? Kun maailmassa tuntuvat jylläävän suuret voimat, ihminen kääntää katseensa itseensä, koska se on enää ainoa, mihin hän kokee voivansa vaikuttaa. Se on otollista aikaa uudenvuodenlupauksille. Ketä varten kehitämme itseämme, ja pitäisikö pikemminkin tähyillä ulospäin itsestä? Helsingin Sanomien toimittaja Tero Kartastenpää kysyy kolumnissaan miksi emme enää halua katsoa elokuvien seksikohtauksia. Olemmeko astuneet uuspuritanisuuden aikaan elokuvien seksikohtauksissa? Mikä on seksikohtauksen funktio ja miten ne pitäisi tehdä? Vakioraatilaisista mukana ovat kirjailija Tiina Raevaara, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Israeliin odotetaan vierailulle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia. Toimittaja Teemu Juhola raportoi Israelista. Washingtonista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff.  Millaisista asioita puhutaan, kun konfliktia ratkaistaan? Mitä neuvottelupöydissä tapahtuu? Konfliktin ratkaisusta haastateltavana on rauhavälitysjärjestö CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas. Humanitaarinen tilanne palestiinalaisalueilla.  Tanskan hallitus korottamassa hoitajien palkkoja. Karoliina Kantola raportoi.  Suomalaisten sairaanhoitajien julkisen puolen palkat jäävät edelleen viimeiseksi pohjoismaisessa vertailussa. haastateltavana emeritusprofessori Markku Pekurinen sekä puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:stä.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Rasmus Montonen ja Ilkka Lahti. Tuottajana Marija Skara. 

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana. (00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia (00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka (01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen (03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille? (04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun (06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä (08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi (10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35% (12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi (12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle (14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun (18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat (21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi (23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet (24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot (27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet (29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään (31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro (32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta (34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta (35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat. (39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi (40:30) II Englannin eläkerahastokriisi (41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina (44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen (45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi (48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi (48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos

Tanskan ulkomaalaislakeihin on tehty 2000-luvulla sata muutosta, sanotaan. Hallitus jopa suunnitteli turvapaikanhakijoiden lähettämistä eläinten karanteenisaarelle.

Ukrainalle luvataan järeämpää aseistusta. Onko sodan kulkuun odotettavissa muutosta? Keskustelemassa johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sekä Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi.  Euroopan neuvosto kokoustaa Islannissa. Rikhard Husu raportoi.  Kuinka onnistuu työllistäminen? Suomeen pitäisi saada tulevalla vaalikaudella 100 000 työllistä. Millaiset keinot ovat työllistämisessä tehokkaita - yksilöiden ja toisaalta talouden kannalta? Keskustelemassa tutkimuspäällikkö Merita Mesiäislehto Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta sekä sosiaalipolitiikan tutkija Satu Ojala Tampereen yliopistolta. Tanskan mallista kertoo toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Mira Stensröm. Toimittajina Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara

Oikeisto: “Valtionvelka murentaa Suomen!” Vasemmisto: “Teidän velkahysterianne meidät tuhoaa!” Maliranta & Apunen: “Nyt kaikki ottavat voileipää ja rauhoittuvat!” M&A sukeltaa läpi politiikan pintakuohun ja tutkii, miksi Suomen velkasuhde painuu kohti pohjaa ja samaan aikaan Ruotsin ja Tanskan kevenee. Syy on työn tuottavuuskilpailu, jossa putosimme kärryiltä ja ero naapureihin vain kasvaa. Onko meille siis luvassa pysyvää kurjuutta ja rooli Pohjolan banaanitasavaltana?

#Huuhkajat kohtaa Tanskan #euro24fi karsinta-avauksessa Kööpenhaminassa. Podcastissa käydään läpi Suomen karsintalohkoa ja itse Tanska ottelu avausta.

00:00 Intro Suomalaiset ovat fiksuja yrittäjiä ja työntekijöitä joiden ideat ovat hallitusta parempia, jos rahan kaataminen hoivaan ratkaisisi ongelmat, USA olisi vasemmiston unelma 00:45 Sami kutsuu vanhat #neuvottelija -vieraat Elina Valtonen Helsinki vaalinumero 152, Martin Paasi Uusimaa vaalinumero 70 takaisin 01:50 Hallituksen numeromagia 1: Marinin veroasteen nostot 41,8%- tasosta 43,2%-tasoon ja haikailu maailman 1. verottajaksi Tanskan tilalle. Viisitoista vuotta onnetonta talouskasvua ja velkavuorta 03:15 Mitä on tehokkuus yksityisellä ja julkisella sektorilla? 10:15 Kasvuinvestoinnit Suomeen kuuntelemalla yritysten tarpeita. We'll do whatever it takes-asenne 13:37 Harkitsemattomista Hornet-lupauksien sijaan suomalaisen sotatarviketeollisuuden vahvistamista. 16:45 NATO:n merkitys jatkossa 19:15 Ministereiden osaaminen ja osaamattomuus sekä asiantuntijoiden käyttö EU, NATO ja Fortum-Uniper-tason neuvotteluissa 21:35 Menettikö Suomi miljardeja kun kieltäytyi harkitsemasta länsimaista raideleveyttä? 23:30 Talousosaajat puuttuvat vasemmistosta. Samilla on jopa Esko Seppästä (KTM) ikävä. KTM:t eduskuntaan! 25:00 Suomalaiset on ohjelmoitu ajattelemaan kollektiivin ja valtion kautta. Yksilön potentiaali on unohdettu 26:10 Suomalaiset ovat pieni kansa (Norja menee kohta ohi) 29:30 Hallituksella ei ole ollut demografista näkemystä talouteen 31:10 Työperäinen maahanmuutto pätevien ja luotettavien yritysten käsiin 33:05 Ukrainalaistenkaan työnteko ei ole sääntösuomessa sallittu. Eivät suotu tulemaan Virosta Suomeen. Saatavuusharkinta pois, jälkivalvonta tai sertifiointi tilalle 35:40 Viron tasavero, Suomen eläkejärjestelmän sivukulukustannus ja siirto rahastoimiseen ainakin YEL:n osalta 37:48 Elina: Vaalit on kohta ja vieläkin riidellään vastuuttomasti maahanmuuttajien minimipalkasta. Omatoimisuus on oltava kannustavaa 40:55 Martin: menestyminen pitää sallia, julkinen hallinto ei saa heitellä kapuloita rattaisiin 43:45 Sami suosittelee sekä Martin Paasia että Elina Valtosta oman kokemuksensa perusteella 44:05 Samille selviää että ehdokkaan asuinpaikka ja vaalipiiri saavat olla eri kun Martin ilmoittaa äänestävänsä Elinaa! Doh! Ensi kerralla sitten pankkikriisi kuntoon #politiikka #neuvottelija #neuvottelijat #kokoomus #eduskuntavaalit #vaalit #vasemmisto #oikeisto Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Millaisia tukia maatalous tarvitsee? Haastateltavana MTK:n toiminnajohtaja Jyrki Wallin sekä erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio Luonnonvarakeskuksesta Idän ja lännen johtajat tapaavat Euroopan johtoa. Ranskan presidentti tapaa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin, kyseessä on Bidenin kaudella ensimmäinen virallinen valtiovierailu. Juri von Bondsdorf raportoi Washingtonista. Puolestaan Kiinassa presidentti Xi Jingpingin tapaa Eurooppa neuvoston johtajan Charles Michelin, Pekingistä raportoi Kirsi Crowley.  Sähkön hinta nousee jälleen - kuinka paljon sähkönsäästössä on vielä tsempattava? Haastateltavana Jukka Leskelä Energiateollisuudesta ja Antti Paananen energiavirastosta.  Sähkön säästämisen toivossa monet siirtyvät käyttämään entistä enemmän kodista löytyviä tulisijoja.Nuohoonamestari Tapio Lehtimäki kertoo turvallisesta tulisijan käytöstä.  Tanskan median uutisteemoista kertoo toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Elina Sonkajärvi, Niilo Turunen sekä Veera Sinervo . Tuottajana Marija Skara. 

Tanskan paralmenttivaalit. Suomen Nato-jäsenyys. Kyberhyökkäykset. Taksiluvat. Sääennuste.

Tanskan vaalitulos, Kööpenhaminasta raportoi Rikhard Husu.  Israelin vaalit ja hankala suhde Venäjään. Vieraina vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittinen instituutti ja väitöskirjatutkija Antti Tarvainen, Helsingin yliopisto.  Ukrainan tilanne ja maan puolustustarpeet. Puhelimessa sotilasprofessori Janne Mäkitalo, Maanpuolustuskorkeakoulu.  Onko Suomen maine vähäisen korruption maana vaakalaudalla? Vieraina tietokirjailija Salla Nazarenko ja hallintotieteiden emeritusprof. Ari Salminen, Vaasan yliopisto. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti

8.11. Venäjä iskee laajasti Ukrainan infrastruktuuriin.  8.16 Pohjoismainen turvallisuusyhteistyö vahvistuu. Keskustelemassa kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Anders Adlercreutz, (r.) sekä tutkija Minna Ålander Ulkopoliittisesta instituutista.  8.31 Onko turvallisuuspolitiikka teemana Tanskan vaaleissa? 8.37 Ovatko taloyhtiöt pian kassakriisissä? Keskustelemassa tervetuloa toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliitosta sekä talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen Kiinteistöliitosta.  8.53 Filippiineillä Paeng-myrsky teki valtavat tuhot. Sara Rigatell raportoi Filippiineiltä.  Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Janette Leino, Anna Nevalainen, Seija Vaahekumpu. Tuottajana Marija Skara. 

Suomi tiukensi keskiyöllä venäläisturistien maahantuloa - miten muutos näkyy tuoreeltaan Vaalimaalla? Kiira Ikävalko raportoi itärajalta. Venäjän on määrä liittää tänään itseensä neljä miehittämäänsä Ukrainan aluetta. Putinin seuraavia liikkeitä arvioimassa johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja erikoistutkija Kimmo Elo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Turun yliopistosta. Antti Kuronen kertoo tunnelmat Harkovasta. Energiaministerit kokoontuvat tänään Brysselissä. Pääsevätkö ministerit sopuun EU-komission ehdottamista hätätoimista sähkön hinnan keventämiseksi? Kokousta arvioi kansainvälisen politiikan Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Nord Stream -maakaasuputket vuotavat Ruotsin ja Tanskan talousalueilla. Vuodon ympäristövaikutuksista keskustelemassa Ilmatieteenlaitoksen apulaisprofessori Annalea Lohila ja ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Marja Ala-Kokko ja Satu Heikkilä, tuottaja Hanna Juuti.

Kalmarin unionin idea oli kaunis, mutta toteutus ontui pahasti. Unionissa kaksi vanhaa verivihollista, Tanskan ja Ruotsi, yhdistyivät saman majesteetin alle. Tanskan mukana yhteiseen liittoon tulivat Norja ja Islanti, ja Ruotsin mukana suuri osa nykyisen Suomen alueesta. Unionin aikana koettiin kuitenkin lukuisia sisäisiä valtataisteluja, ja lisäksi paineita tuli ulkopuolelta, idästä ja etelästä. Voitettuaan sodan Ruotsin kruunusta Tanskan kuningatar Margareeta I:stä tuli pohjoismaisen liiton ensimmäinen hallitsija. Kalmarin unioni solmittiin vuonna 1397 ja eripurainen liitto päätyi katastrofiin 1520-luvulla. Pian Ruotsin ja samalla siis Suomen hallitsijaksi nousi voimakastahtoinen Kustaa Vaasa, josta kuulemme myöhemmässä Tiedeykkösessä. Mitä tuo unioni tarkoitti jäsenmailleen ja erityisesti Ruotsin Itämaalle eli Suomelle? Mitä jos unionia ei olisi purettu, vaan koko Pohjola olisi edelleen, 500 vuotta myöhemmin, yhden ja saman hallitsijan alaisuudessa? Entä olisiko järkeä perustaa Pohjoismaihin uusi unioni? Haastateltavina ovat professori Marko Lamberg sekä Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Tiesitkö, että Korsholman linna Vaasan kupeessa toimi muutaman vuoden merirosvolinnana? Vitaaliveljet, joita myös vitaliaaneiksi sanottiin, ryöstivät kauppalaivojen lasteja ja hukuttivat miehistön jäseniä Itämerellä 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa. Vitaliaanimerirosvot harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin Itämaan eli nykyisen Suomen länsirannikolla, ja heidän raakuuksiaan pelättiin myös täällä. 1300- ja 1400- lukujen vaihde oli levotonta aikaa Itämerellä. Tanskan kuningatar ja Ruotsin kuningas sotivat keskenään, ja soppaa hämmentämään tulivat nuoret alhaisaateliset miehet Pohjois-Saksasta. Heistä muodostui vitaliaanien merirosvojoukko, joka rellesti kaikkialla Itämerellä. Ohjelmassa kerrotaan kuuluisista vitaliaanipäälliköistä, kuten Pohjois-Saksassa sankariksi nostetusta juomarista nimeltä Klaus Störtebeker. Toinen saksalainen merirosvopäällikkö Otte Peccatel, vaikutti Korsholman linnassa, jota vitaaliveljet pitivät yhtenä tukikohtanaan. Millaista yhteistyötä Itämaan asukkaat merirosvojen kanssa harjoittivat? Millaista oli Itämeren merirosvojen arki? Entä minkä takia juuri keskiajan Itämerelle syntyi kaikkien pelkäämä merirosvojoukko? Haastateltavina kirjailija Juha Ruusuvuori sekä arkeologi Ilari Aalto Turun yliopistosta. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Rakentaminen. Pula tarvikkeista, työvoimasta ja yleinen epävarma taloustilanne tuovat alalle jopa ennennäkemättömiä haasteita. Keskustelemassa Rakennusteollisuuden tj Aleksi Randell ja Niina Nurminen, rakennuttajapäällikkö, Ilmarinen. Tanskan kansanäänestys liittymisestä EU:n puolustusyhteistyöhön. Kööpenhaminasta toimittaja Karoliina Kantola. Ukrainan sotatilanne ja sotarikokset. Toimittaja Maxim Fedorov. Ulkoministeri Pekka Haavisto, vihr. Nato-jäsenyys ja Turkin vaatimukset. Ukrainan sodan tilanne ja reaktiot sekä auttaminen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Tarja Oinonen, Veera Sinervo, Anna Nevalainen ja Päivi Dahl. Tuottaja Marija Skara.

J. V. Snellman Johan Viljam Snellman vanhasta satasesta muistetaan, mutta ensimmäistä rahaa ei muisteta ollenkaan. Jo kolmas Snellmanin kuvalla varustettu raha on satanen, ja Snellman oli ensimmäinen, jonka kuva rahaan painettiin, ja näin uusi tapa aloitettiin. Snellman laajasti matkusteli, jäi kotitannuille useampikin veli, mutta hänet lähetettiin Ouluun opiskelemaan, ja myöhemmin papin opintoja jatkamaan. Ei tullut pappia hänestä, hän haaveili kansan sivistämisestä. Oli filosofia sydäntä lähellä, väitettiin Snellmanin olevan aikaansa edellä. Ehkä niin, hän turvautui mm Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Englannin ajatuksiin, Niitä muokkasi ja sovelsi Suomen oloihin, sorto- ja nälkävuosiin poloihin. Monta kirjaa kirjoitti ruotsiksi, lehtiin kirjoitti suomeksi. Menetti äitinsä ihan lapsena, mutta pitkälle pääsi ihan sisulla. Itsepäiseksi häntä sanotaan, ei suostunut toisia kumartelemaan. Keski-iässä nuoren naisen nai, puolitusinaa lasta sai. Toimi professorina, eripuoilla Suomea. Hänet myös aateloitiin ja taas historian kätköihin vuodeksi haudattiin. Ulla-Maija Mantere

Podijakso on omistettu meidän kaupunkilomille Köpikseen ja Stokikseen. Aloitetaan äitienpäiväkuulumisilla ja menuilla. Kia innostuu sous-videsta ja nokkosesta ja kertoo miten raflaannos kopioidaan kotona. Petra fiilistelee tokaa äitienpäiväänsä, mökkeilyä ja maailman yksinkertaisinta käärretorttua. Jutellaan Kööpenhaminan ja Tukholman lempirafloista, uusista ja klassikoista. Petra kertoo miten eka stokisreissu Panchon kanssa meni ja fiilistelee tissipullaa. Kia opastaa miten saada kaupunkilomasta kaikki ilo irti ja miten välttää ruokastressiä reissulla. Kerrotaan myös Tanskan klassikko kesäjälkkäristä, jaetaan rapean ja kiiltävän pullan salaisuus sekä pieni elämänoppi Kian mummilta.

Jaksossa keskustellaan pohjoismaisen investointipankki Nordic Matchin Suomen ja Tanskan toimintojen johtaja Klaus Björkgrenin kanssa. Miten Pekingin talviolympialaiset näkyvät Shanghain katukuvassa? Miksi suomalaiset yritykset ovat lähteneet yrityskaupoille Kiinaan? Mihin kiinnitetään huomiota, kun ostetaan yritystä Kiinasta? Miten Kiinan markkinan poliittinen luonne näkyy yritysostoissa? Millä markkinan osa-alueilla suomalaiset yritykset kohtaavat jatkossa eniten kilpailua? Ovatko suomalaiset yritykset edelleen kilpailukykyisiä? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on kiristynyt. Suomen koronatilanne on huonontunut. Myös Tanskan koronatilanne huononee. Monet eläkeläiset haluavat tehdä työtä. Tiistaiaamu oli syksyn kylmin.

Tällä viikolla jaksossa mukana koko juontajakolmikko! Keskustelemme Facebookin uudesta nimestä ja mitä se tarkoittaa yksityisyyden suojan kannalta. Käymme läpi Tanskan tietosuojaviranomaisen ohjeita palveluntarjoajien auditointia varten ja tietosuojavaltuutetun viimeisintä päätöstä koskien verotustietojen käsittelyä mediassa. Listalla myös päivitys Euroopan yhteisen pilvihanke Gaia X:n etenemisestä (klikinsäästäjä: ei etene). Facebookin uusi nimi Meta https://about.fb.com/news/2021/10/facebook-company-is-now-meta/ Facebook consent bypass case vielä kerran https://noyb.eu/sites/default/files/2021-10/IN%2018-5-5%20Draft%20Decision%20of%20the%20IE%20SA.pdf Tanskan tietosuojaviranomaisen ohjeet palveluntarjoajien auditointia varten https://www.datatilsynet.dk/presse-og-nyheder/nyhedsarkiv/2021/okt/ny-vejledning-saadan-kan-du-foere-tilsyn-med-dine-databehandlere- Euroopan itsenäinen pilvi Gaia-X ei etene https://www.politico.eu/article/chaos-and-infighting-are-killing-europes-grand-cloud-project/ TSV: Verotietojen julkaisu tiedotusvälineiden verokoneissa https://tietosuoja.fi/-/verotietojen-julkaisu-tiedotusvalineiden-verokoneissa-ei-ollut-tietosuojalainsaadannon-vastaista Julkisasiamies Bobekin lausunto asiassa C‑245/20 https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=247105&pageIndex=0&doclang=EN&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=5763643#Footnote29 Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Instagramissa olemme nimellä @privacypod, stooreista löytyy huikeaa behind the scenes -materiaalia!

Annamme myrskyvaroituksen ja kirja/sarjasuosituksia, sekoilemme Tanskan raideverkostossa, analysoimme erään 52-vuotiaan tekemisiä ja keksimme suunnitelman, jonka avulla Miina voi keskittyä laventelipussukoihin ja Lotta sisältökonsepteihin.

EM-kisat ovat edenneen siihen pisteeseen, että jäljellä on enää kahdeksan joukkuetta, ei ehkä parasta, mutta kahdeksan kuitenkin. Valjuraadin EM-jaksossa tulevia puolivälieriä oli Roopen ja Jaakon kanssa analysoimassa tutusti Byyrin Nicolas Prieto. Sveitsi shokeerasi jalkapalloilevaa maailmaa pudottamalla Ranskan. Voisiko maa yltää toiseen urotekoon maalipaikkoja liukuhihnalta rakentavaa ja pallossa viihtyvää Espanjaa vastaan? Perjantai-illan toisessa puolivälierässä toisistaan mittaa ottavat, eittämättä puolivälierien ennakkoon herkullisimmassa ottelussa, Italia ja Belgia. Lauantaina sitkeä Tšekki haastaa mainiota futista kisoissa pelanneen Tanskan. Puolivälierät huipentaa iltapeli Ukrainan ja maalinsa puhtaana pitäneen Englannin välillä. Tervetuloa bandwagoniin!

Ylen kuntavaalitentin jälkipuinti, puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio ja politiikan tutkija Emilia Palonen vieraina. Vesi halutaan pitää julkisessa omistuksessa, vesijohtoverkosto rapistunut ja edessä iso remontti, joka nostaa vesimaksuja. Vesihallintojohtaja Olli-Matti Verta Maa- ja metsätalousministeriöstä. Hukkuvatko ihanteet kaupunkien muutoksessa? Keskustelemassa kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja kiinteistötalouden professori Anssi Joutsiniemi. Suomi kohtaa Tanskan jalkapallon EM-kisoissa. Kuinka merkittävä hetki suomalaiselle jalkapallolle, sitä arvioi liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. Yhteys myös Kööpenhaminaan toimittaja Karoliina Kantolaan, Tanska höllentää koronarajoituksia. Kolumnisti Tuija Siltamäen aiheena on ärsyttävä melu ja häiriköinti. Ykkösaamun juontajana Mira Stenström, toimittajina Katariina Lahtonen, Mikko Haapanen ja Atte Uusinoka sekä tuottajana Marja Ala-Kokko.

EM-kisat alkavat perjantaina ja Byyri on vahvasti mukana. Mr. Byyri Nicolas ennakoi yhdessä Valjuraadin Roopen ja Jaakon kanssa tulevia EM-kisoja neljän jakson voimin. Ensimmäisessä ennakkojaksossa käydään läpi lohkot A ja B. A-lohkossa pelaavat Italia, Sveitsi, Wales ja Turkki. Huuhkajat saavat B-lohkossa seurakseen Tanskan, Belgian ja Venäjän. Seuraavat kolme jaksoa julkaistaan tulevina päivinä. Tervetuloa bandwagoniin!

Tuleeko kansallispuistoihin uusia rajoituksia metsästykselle? Asiaa pohtivat Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen ja Sodankylän kunnnajohtaja Petri Härkönen. Tanskan lehdet kirjoittavat pakolaispolitiikasta ja syyrialaisnuorten oikeuksista maassa. Ulkomaanlehtikatsauksen toimittaa Karoliina Kantola. Julkiset palvelut ovat sähköistyneet vauhdilla, pysyykö kansa päättäjien vauhdissa? Vastaajina ovat kansanedustajat Kaisa Juuso, ps., Mia Laiho, kok. ja Kim Berg, sd. Koulun käyminen on nykyään itsestäänselvyys suomalaisille, mutta aina näin ei ole ollut. Oppivelvollisuus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kasvatushistorian dosentti Jari Salminen Helsingin yliopistosta kertoo idean synnystä ja kehityksestä. Feminismi on politisoinut sukupuolen, parisuhteen ja perhe-elämän, sanoo Jari Ehrnrooth kolumnissaan. Marja Ala-Kokko juontaa, lähetystoimittajana Carolus Manninen, valmistelijoina Hanna Juuti ja Mira Stenström, tuottajana Katariina Lahtonen.

Johanna ja Juha Tanska ovat pappeja ja puutarhureita, jotka pohtivat kevään ja puutarhanhoidon syvempiä merkityksiä. Eteneekö kevät presto eli nopeasti, vai andante, käyntivauhtia.

Pappi- ja puutarhuripariskunta Johanna ja Juha Tanska pohtivat kevään syvintä olemusta.

Tässä jaksossa tapaat yrittäjä Anniki Jensen-Munkin, jonka yritys Littlebit Design on tullut tutuksi erityisesti korvakoruistaan. Kuusankosken Taideruukilla majaansa pitävä Littlebit Design on intohimon yritys. Työhuoneella ei kuulemma perkeleitä ja pusuja säästellä, mikä näkyy myös lopputuloksessa - näissä koruissa asenne on kohdallaan. Annikin koruissa näkyy myös maailmankansalaisuus. Tämän koruntekijän sydän sykkii ainakin Suomen, Tanskan, Viron ja ja Malawin tahtiin. Jaksossa mietimme kotimaisia korumarkkinoita ja erottautumista saturoituneella alalla. Emme unohda markkinointia ja puhumme myös kilpailun merkityksestä yrittäjälle, ja vielä lopuksi annamme synninpäästön kaikille, jotka vähättelevät omia lukutottumuksiaan. Jakson runko 01:37 Johdanto jaksoon 02:25 Kuka on Anniki Jensen-Munk ja miten hänestä tuli yrittäjä? 07:27 Littlebit Design, koruja ja luovaa hulluutta 14:06 Miten kansainvälisyys näkyy Annikin elämässä ja yritystoiminnassa? 20:35 Humanistista koruntekijäksi 24:30 Koruja - ristiriitoja, luovuutta ja riskejä 28:18 Maailma muuttuu oman tekemisen, asenteen ja ihmisyyden kautta 31:16 Markkinoinnin monet keinot ja tiimi apuna 38:33 Millä Littlebit Desing erottautuu muista koruntekijöistä? 44:38 Millaista on olla korutaiteilija Suomessa? 46:57 Kilpailu on näkymätöntä dialogia ja motivoi kehittämään toimintaa 50:45 Mitä Anniki haluaa saavuttaa yrittäjänä? 55:27 Mitä kirjaa Anniki on parhaillaan lukemassa? 58:01 Mistä Annikin löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Kansainvälinen kansalaisjärjestö Transparency International julkaisee vuosittain korruptioindeksin. Suomi on siinä tällä hetkellä sijalla 3, Uuden Seelannin ja Tanskan jälkeen. Ollaanko täällä oikeasti niin rehtejä ja rehellisiä? Vai harrastetaanko meilläkin lahjontaa, nepotismia, vaikutusvallan väärinkäyttöä, kartelleja ja hyvä veli- tai hyvä sisko-järjestelmää? Onko Suomi oikeasti puhtaan maineensa veroinen, vai onko kyse harhasta? Onko korruptio meillä kenties niin syvällä rakenteissa, ettemme sitä enää huomaakaan? Roman Schatzin vieraina ovat Transparency International Finlandin puheenjohtaja Salla Nazarenko ja oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki.

Tehdään Suomesta työnteon paratiisi poistamalla ansiotuloverot! Itsenäistymisensä jälkeen Suomi oli ensimmäiset lähes sata vuotta melkoinen menestystarina, mutta nykyisin Suomi ei ole enää edes Pohjoismaa. VM:n tutkimus (8.2.2021) maalaa karua kieltään nyky-Suomen tilanteesta ja paljastaa, että Suomi laahaa kaukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan perässä. Innovointia Suomessa on tehty paikoin isostikin, mutta kaiken ytimessä oleva tuottavuus on aivan retuperällä. Mistä tuottavuus koostuu ja mikä Suomessa on pielessä? 1. Koulutus: Suomi on korkeakoulutuksen supermaa, mutta korrelaatio työllisyyden kanssa on heikko. 2. Investoinnit: Kysyntä ei riitä ajamaan koneita tulipunaisena, joten investoinnit jäävät tekemättä. Mahdolliset investoinnit ja tuotantolaitokset viedään suoraan kohdemaahan, mikä on Suomelle laiha lohtu. 3. Teknologia: Miten asioita tehdään mahdollisimman tehokkaasti? Olisiko syytä hypätä ajoissa esimerkiksi autonomisen ajamisen kelkkaan eikä jäädä odottamaan, että kaikki muut maat kaahavat jälleen talla pohjassa ohitsemme? 4. Työn kohdentaminen korkean tuottavuuden toimipaikkoihin: Jäykät rakenteet puolustavat laskevan auringon aloja, eikä seuraavalle jäälautalle osata hypätä ajoissa. Suomea vaivaavan tuottavuus- ja työllisyysvajeen taustalla olevat syyt ovat ratkaistavissa #rahapodi-miesten teesein. Ansiotuloveron poistaminen aiheuttaa noin 6,5 miljardin euron veroaukon, mutta tällä summalla saadaan luotua kaikille työikäisille insentiivi ottaa vastaan töitä ja saadaan myös Portugalin vuorineuvokset siirtämään kirjansa takaisin Suomeen. Lukuisat megatrendit ovat Suomen puolella, mutta nyt on aika puristaa niistä kaikki hyöty irti. Suomen ilmasto tukee suuria datakeskuksia, maaperästä löytyisi raaka-aineita akkutehtaita varten ja ydinvoimafarmien avulla Suomesta voitaisiin tehdä sähkönviejä koko Itämeren alueelle. Suomella on tuhannen taalan paikka rahastaa naapureitaan seuraavat sata vuotta, mutta saadaanko savuttavasta koneesta tarpeeksi tehoja irti? Kuuntele #rahapodi 232 ja jätä peukku, jos olet Miikan ja Martinin kanssa samoilla linjoilla! VM:n tutkimus: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162830 Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Tanskan kostea talvi tuntuu kylmemmältä kuin Grönlannin pakkaset. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Radio Cityn Aamussa pojat olivat huolissaan MTV:n Yhdysvaltojen kirjeenvaihtajan jaksamisesta ja automallien vaikeasta nimeämissysteemistä. Uusi taloyhtiö laittaa Samuelin töihin ja Jere kertoi miten kiersi alastonkuvan lähettämispyynnön. Mukana myös tanskalainen penismies, suomalainen lausuminen, Torin halutuimmat ja kehitysmaat Espanja & Britannia.

Viihdetaiteilija Ilkka Sysimetsä, eli Frederik, on levyttänyt uransa aikana noin 500 kappaletta. Hän on tehnyt tähän päivään mennessä 36 albumia, joista 16 on myynyt kultalevyyn oikeuttavan määrän ja viisi yltänyt timattilevyyn asti. Sysimetsä aloitti kosketinsoittajana lukuisissa eri kokoonpanoissa 60-luvulla ja ehti toimia Seppo Bruunin kanssa perustamansa Stump-nuorisolehden päätoimittajanakin. Lehtihommat jäivät kuitenkin nopeasti taakse, kun hänet valittiin kiertämään Suomea muun muassa Tapani Kansan ja Kristina Hautalan taustayhtyeissä. Sooloartistina Sysimetsä nousi pinnalle Tanskan kruununprinssiltä lainatun nimen siivittämänä vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailussa, jossa hän sijoittui kolmanneksi kappaleella Jos jotain yrittää. Nykyisin biisi tunnetaan ehkä paremmin nimellä Harva meistä on rautaa. Tämän menestyksen vanavedessä syntyivät myös hitit Tsingis Khan, Titanic, Sheikki Ali Hassan, Kolmekymppinen ja lukemattomat muut klassikot, jotka avasivat Sysimetsälle tien suomalaisen junttidiskon horjuttamattomaksi kuninkaaksi. Suorasanaisuudestaan tunnettu Ilkka Sysimetsä on pyrkinyt jo parikin kertaa eduskuntaan. Syksyn 2020 aikana hän joutui kovan mediamyllyn pyöritykseen elämäkertakirjansa Harva meistä on Frederik aiheuttaman kohun takia, sillä lukuisat kirjassa kuvatut tapahtumat asetettiin totuusarvoltaan vähintäänkin kyseenalaisiksi. Jean Mancini haastatteli Ilkka Sysimetsää puhelimitse 25.11.2020. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Tumi-1983 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frederik#/media/Tiedosto:Frederik_07-2008.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ (kuvaa muokattu)

Tanska puuttuu kovalla kädellä ongelmallisina pidettyjen lähiöiden elämään. Maassa on hyväksytty niin sanotut ghettolait, joiden perusteella asukkaita pakkosiirretään kodeistaan. Ruotsissa asuinalueiden eriytymistä estetään pehmeämmin keinoin. Ohjelmassa kysytään mikä on Suomen lähiö-strategia ja onko Tanskan malli leviämässä muuallekin. Ohjelman toimittavat Paula Tapiola, Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Yle/Malin Palm

Kuningas Jari Litmanen puhuu Ruotsin, Tanskan ja Norjan pääsarjojen erityispiirteistä ja eroavaisuuksista. Millaisia ominaisuuksia pelaajilta vaaditaan Allsvenskanissa, Superliigassa tai Eliteserienissä? Millaista on ruotsalainen fanikulttuuri? Mikä on Tanskan liigan merkitys suomalaiselle huippujalkapalloilulle? Litmanen kertoo myös omasta ajastaan Malmö FF:n riveissä.

Itämeren leväkukinnot aiheutuvat pääasiallisesti maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kuolleet merenpohjat ovat taas suoraa seurausta Itämeren runsaasta rehevöitymisestä. Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on suurempi kuin koko Tanskan ala. Sukellus Itämereen-sarjassa tarkastellaan Itämeren terveydentilaa ja sen moninaisuutta pohjamudista vedenpintaan. Miksi Itämeri kukkii?-osassa haastateltavina ovat: Alf Norkko, Itämeren tutkimuksen professori Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Alf Norkko työskentelee myös Tukholman yliopiston Östersjöcentrumissa vierailevana professorina. Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) erikoistutkija. Eva Ehrnsten, Tukholman yliopiston Östersjöcentrumin tutkija. Toimittaja ja tuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Tällä viikolla ESP pureutuu erityiseen aiheeseen: onnellisuuteen! Loviisa ja PP tutkivat etenkin maailman onnellisimman maan Suomen ja kakkospaikalle kiilanneen Tanskan menestyksen syitä. Keskustelu etenee tietysti myös ESP:n onnellisuuteen; mistä se koostuu? Olemmeko me onnellisia? Tuoko raha onnen? Vaiko arjen pienet asiat?

Tiekartta ulos kriisistä? Ekonomisti,  Helsinki GSE:n työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Lintujen kevätmuutto. Tiedottaja Jan Södersved, BirdLife Suomi. Politiikkaraati. Yliopistonlehtori, politiikan erikoistutkija Jenni Karimäki, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus, päätoimittaja Pekka Mervola, Keskisuomalainen ja  Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Kolumni Roope Lipasti. Ylipäällikön koronapäiväkäsky. Tanskan akatemiassa kuohuu #METOO. Sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen, Tampereen yliopisto ja toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Viikon luontoääni valkoviklo. Pertti Koskimies esittelee. Juontaja Hanna Juuti. Toimittajat Silja Raunio ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

HAASTATTELUSSA VILLE TUOMINEN (8:10) Haastattelussa Salon Vilppaan päävalmentaja Ville Tuominen. Puheenaiheina mm. - Tunnelmat kauden päättymisen aikaan ja sen jälkeen. - Paineet kauden alussa. - Pelitapa ja pelaajien rotaatio. - Yhteistyö Teemu Rannikon kanssa. - Loukkaantumisten rooli. - Tim Colemanin kausi. - Villen matka pelaajasta valmentajaksi. - Villen valmennusfilosofia ja tulevaisuus valmentajana. - Modernin koripallon kiinnostavuus. - Tanskan koripallon tila. - Suomi-koriksen kansainvälisyys. - Onko Korisliigan seurat ammattilaisorganisaatioita? - Mikä on Korisliigan suunta ja sanoma tulevaisuudessa? NBA(79:00) - Chicago Bullsin GM Gar Forman sai potkut. Mitä tämä tarkoittaa organisaatiolle ja Laurille? - NBA-pelaajien 2k-videopeliturnaus saatiin päätökseen. Mitä jäi käteen? - ESPN televisio nyt myös H.O.R.S.E. -sekoilua. Meneekö yli? MUUT SARJAT (91:30) - WNBA-draft järjestetään tällä viikolla. Mitä on odotettavissa? - Särre ja Ville vastaavat kuuntelijakysymykseen ja valitsevat entisen Jugoslavian alueen parhaan All time- sekä nykypelaajaviisikon.

Keskustelemme yleisesti mangan arvioimisesta ja arvostelemisesta. Puhumme omista näkemyksistämme siitä, mietimme miten eri tavoilla sitä voi tehdä ja muistelemme, miten teimme sitä Anime-lehdessä. Puhumme myös Media Do -digikustantajan haastattelusta, Tanskan mangamarkkinoiden kuolemasta sekä uudesta jenkkikustantaja Kaiten Booksista. Lukujonossa ovat tällä kertaa spinoff-manga Gangsta: Cursed sekä Jun Mayuzukin uusi sarja Kowloon Generic Romance. --- - Zombie Land Saga - Highschool of the Dead - I Am a Hero - School-Live! 03:34 – KUUNTELIJAKOMMENTTEJA - Great Teacher Onizukan ensimmäinen OP, jossa oli L'Arc-en-Cielin biisi - Fourth Avenue Café oli aikoinaan Rurouni Kenshinin ED-biisinä - Spirits Dream Inside oli se biisi joka oli Final Fantasy: The Spirits Within -leffan lopputeksteissä 07:52 – MEDIA DO -HAASTATTELU - TheOASG's Interview with President and CEO of Media Do International, Daihei Shiohama -TheOASG:in aiempi haastattelu tammikuulta 2018 - Petterin kirjoittama pikku-uutinen Anime-lehdessä 2/2018 Media Don perustamisesta (kuva) - TheOASG kritisoi aikoinaan Media Don lokalisointilaatua moneen otteeseen - Petterin kirjoittama pikku-uutinen Anime-lehdessä 1/2019 siitä miten Media Do osti MyAnimeListin (kuva) - MyAnimeListin mangapuoli Hyvin ovat kuulemma menestyneet: - My Sadistic Boyfriend - The Fox's Kiss - Under One Roof With the Beast - Media Don emofirman nettisivut - Media Don julkaisuja BookWalkerissa Akita Publishingilta ja Nihonbungeishalta - Mio Muraon S & M, jota kukaan “oikea” kustantaja ei varmasti julkaisisi englanniksi - La Magnifique Grande Scène, josta puhuimme jaksossa 13 - Baki 20:46 – TANSKAN MANGATEOLLISUUDEN KATOAMINEN - Anime Herald: A Bried History of Denmarks Manga Industry - Anime-lehti: Egmont lopettaa manganjulkaisun (2013) 29:25 – UUSI JENKKIKUSTANTAJA KAITEN BOOKS - Kaiten Books - Tyyppejä joita on mukana projektissa - Comic Gardo -nettilehti - Loner Life in Another World, isekai-sarja luokan hylkiöstä - Oregairu - Shed that Skin, Ryugasaki-san!, nahanluontiteemainen romanttinen komedia 37:39 – ARVOSTELUJEN MERKITYS - Se tajunnanvirtatyyppi joka kirjoittaa animearvosteluja V2.fi:hin - Kyllä, kaikki sen muutkin animearvostelut ovat juuri tällaisia 47:44 – ARVOSTELU VS. KRITIIKKI - Petterin opinnäytetyö 53:05 – MANGA ON SARJOJA - Beastars - Titaanien sota - Dr. Stone - Kuroshitsuji - K-ON! - Jakso 20, jossa puhuimme The Case Study of Vanitasista - Bakuman - Petterin esittely Graineliersistä Anime-lehdessä 8/2013 (PDF) - Seven Days - Barrage, My Hero Academian tekijän edellinen sarja joka lopetettiin kahteen pokkariin - Kigurumi Guardians - Maaretin arvostelu Kigurumi Guardiansista Anime-lehdessä 7/2017 (kuva) - Nana, joka jäi tauolle kesäkuussa 2009 - Hunter x Hunter - Berserk 01:13:19 – SPOILERIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄ - Yamada-kun and the Seven Witches - Petterin arvostelu Yamada-kun and the Seven Witchesistä Anime-lehdessä 3/2015, oli kuulemma liian spoilaava (kuva) - Black Rose Alice - Maaretin arvostelu Black Rose Alicesta Anime-lehdessä 6/2014 (kuva) - Jakso 12, jossa puhuimme Our Precious Conversationsista 01:26:11 – KULTTUURI- JA GENRETUNTEMUS - Jakso 12, jossa puhuimme Hana & Hina After Schoolista - Amerikkalainen näkemys sarjasta, jossa pelataan airsoftausta (kuva) - Shibuya 109, jolla oli hetken ajan oma emoji - Love hotel - Happening bar 01:31:19 – ONKO PEREHTYNEISYYS PAKOLLISTA? - Pyörivä nuoli -blogi - Kirjapöllön huhuiluja -blogi tutustui läjään Ivrean mangajulkaisuja ja mietti dekopinin merkitystä (ei siis kabedonin, kuten Petteri muisteli) - Valikoituja mangaan tottumattomien mielipiteitä mangasta vuosien varrelta: 1, 2, 3, 4, 5 01:40:47 – OBJEKTIIVISUUS JA SUBJEKTIIVISUUS - Idän lumo -postaus, jonka kommenteissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta - Mm. tällaisen ja tällaisen kommentin muodossa - Anime-lehden lukijakyselyssä eräät toivoivat vähemmän henkilökohtaisuutta (kuva) 01:50:18 – ANALYYSIN TYÖKALUT - Missing Link: Hahmoanalyysikehikko - Missing Link: Perustuslaki 01:59:25 – JULKAISUJEN KOMMENTOIMINEN - Käännöksessäkin on yritystä: mangakäännöksiin kohdistuvat asenteet Anime-lehden manga-arvosteluissa - Missing Link: Postaus Kuroshitsujin neljästä eri kieliversiosta - Petterin arvostelu Attack on Titan: Junior High'sta Anime-lehdessä 4/2014 (kuva) - Mietintää amerikkalaisten arvostelukäytönnöistä - …Joka johti mielenkiintoiseen keskusteluun ANN:n päätoimittaja Zac Bertschyn kanssa - Ajatus: ei julkaisuista puhuminen ole pelkkää valittamista, vaan myös kehumista ja sellaisen keskustelukulttuurin ylläpitämistä, jossa näistä asioista keskustellaan - Kovin tuntui menevän puolustuskannalle - Petterin viimeinen pääkirjoitus Anime-lehdessä 1/2019 (PDF) - Twiitataan, rakkaani - Twiitataan, rakkaani -pokkarin selvästi ilman kontekstia käännetty, käsittämätön dialogi ja hämmentävä “se on kuin juustoa“ -toteamus (kuva) - Petterin Twiitataan, rakkaani -arvostelu Anime-lehdessä 3/2013 (kuva) 02:09:37 – KUVITUSKUVAT - Maaretin arvostelu Land of the Lustrous -animesta ja -mangasta Anime-lehdessä 1/2018, johon Petteri valitsi epätyydyttävät kuvat (PDF) 02:14:08 – ARVOSANAT - Söötti sarja jossa tytöt retkeilee vuorilla - Anime-lehden arvosana-asteikko Petterin kaudella (kuva) 02:22:17 – YHTEENVETO 02:24:17 – LUKUJONOSSA: GANGSTA: CURSED - Gangsta - Gangsta: Cursed - Marco Adriano ja sen komea arpi (kuva) - Cursedin tekijän piirtojälki on ehkä vähän isopäisempää (kuva) kuin pääsarjan - Pelkkää silmitöntä murhaamista koko ajan (kuva) - Marco ja tuleva kihlattunsa pääsarjan pokkarin 8 takakannessa (kuva) 02:34:28 – LUKUJONOSSA: KOWLOON GENERIC ROMANCE - Kowloon Generic Romance - After the Rain, tekijän aiempi manga - Kowloon Walled City, Hong Kongissa ollut ilman virkavaltaa ja sääntelyä ollut asuinalue, joka jyrättiin vuonna 1993 - Infograafi Kowloon Walled Citysta (kuva) - Kowloon, nostalgian ja rakkauden kaupunki (kuva) - Jotkut ääniefektit on kiinaksi (kuva) Kovin erilaatuista päähenkilön erotisointia kuin After the Rainissa: - Tupakanpolttelua alusvaatteissa (kuva) - Kynähameita ja lisää kynähameita (kuva) - Remonttihommia helteellä (kuva) - Mystinen Generic Terra, jonka kaikki tuntuvat tietävän (kuva) - Instagram on olemassa (kuva) - “Joka kerta kun luet uudestaan, huomaat jotain uutta.“ (kuva) - Mystinen valokuva toisesta Kujiraista (kuva) - Vanhan Hong Kongin ajankuva (kuva) - Jakso 21, jossa puhuimme Rengoku no toshista 02:44:39 – LOPETUS

- Zombie Land Saga- Highschool of the Dead- I Am a Hero- School-Live!03:34 – Kuuntelijakommentteja- Great Teacher Onizukan ensimmäinen OP, jossa oli L'Arc-en-Cielin biisi- Fourth Avenue Café oli aikoinaan Rurouni Kenshinin ED-biisinä- Spirits Dream Inside oli se biisi joka oli Final Fantasy: The Spirits Within -leffan lopputeksteissä07:52 – Media Do -haastattelu- TheOASG’s Interview with President and CEO of Media Do International, Daihei Shiohama-TheOASG:in aiempi haastattelu tammikuulta 2018- Petterin kirjoittama pikku-uutinen Anime-lehdessä 2/2018 Media Don perustamisesta (kuva)- TheOASG kritisoi aikoinaan Media Don lokalisointilaatua moneen otteeseen- Petterin kirjoittama pikku-uutinen Anime-lehdessä 1/2019 siitä miten Media Do osti MyAnimeListin (kuva)- MyAnimeListin mangapuoliHyvin ovat kuulemma menestyneet:- My Sadistic Boyfriend- The Fox’s Kiss- Under One Roof With the Beast- Media Don emofirman nettisivut- Media Don julkaisuja BookWalkerissa Akita Publishingilta ja Nihonbungeishalta- Mio Muraon S & M, jota kukaan “oikea” kustantaja ei varmasti julkaisisi englanniksi- La Magnifique Grande Scène, josta puhuimme jaksossa 13- Baki20:46 – Tanskan mangateollisuuden katoaminen- Anime Herald: A Bried History of Denmarks Manga Industry- Anime-lehti: Egmont lopettaa manganjulkaisun (2013)29:25 – Uusi jenkkikustantaja Kaiten Books- Kaiten Books- Tyyppejä joita on mukana projektissa- Comic Gardo -nettilehti- Loner Life in Another World, isekai-sarja luokan hylkiöstä- Oregairu- Shed that Skin, Ryugasaki-san!, nahanluontiteemainen romanttinen komedia37:39 – Arvostelujen merkitys- Se tajunnanvirtatyyppi joka kirjoittaa animearvosteluja V2.fi:hin- Kyllä, kaikki sen muutkin animearvostelut ovat juuri tällaisia47:44 – Arvostelu vs. kritiikki- Petterin opinnäytetyö53:05 – Manga on sarjoja- Beastars- Titaanien sota- Dr. Stone- Kuroshitsuji- K-ON!- Jakso 20, jossa puhuimme The Case Study of Vanitasista- Bakuman- Petterin esittely Graineliersistä Anime-lehdessä 8/2013 (PDF)- Seven Days- Barrage, My Hero Academian tekijän edellinen sarja joka lopetettiin kahteen pokkariin- Kigurumi Guardians- Maaretin arvostelu Kigurumi Guardiansista Anime-lehdessä 7/2017 (kuva)- Nana, joka jäi tauolle kesäkuussa 2009- Hunter x Hunter- Berserk01:13:19 – Spoilerit ja niiden määritelmä- Yamada-kun and the Seven Witches- Petterin arvostelu Yamada-kun and the Seven Witchesistä Anime-lehdessä 3/2015, oli kuulemma liian spoilaava (kuva)- Black Rose Alice- Maaretin arvostelu Black Rose Alicesta Anime-lehdessä 6/2014 (kuva)- Jakso 12, jossa puhuimme Our Precious Conversationsista01:26:11– Kulttuuri- ja genretuntemus- Jakso 12, jossa puhuimme Hana & Hina After Schoolista- Amerikkalainen näkemys sarjasta, jossa pelataan airsoftausta (kuva)- Shibuya 109, jolla oli hetken ajan oma emoji- Love hotel- Happening bar01:31:19 – Onko perehtyneisyys pakollista?- Pyörivä nuoli -blogi- Kirjapöllön huhuiluja -blogi tutustui läjään Ivrean mangajulkaisuja ja mietti dekopinin merkitystä (ei siis kabedonin, kuten Petteri muisteli)- Valikoituja mangaan tottumattomien mielipiteitä mangasta vuosien varrelta: 1, 2, 3, 4, 501:40:47 – Objektiivisuus ja subjektiivisuus- Idän lumo -postaus, jonka kommenteissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta- Mm. tällaisen ja tällaisen kommentin muodossa- Anime-lehden lukijakyselyssä eräät toivoivat vähemmän henkilökohtaisuutta (kuva)01:50:18 – Analyysin työkalut- Missing Link: Hahmoanalyysikehikko- Missing Link: Perustuslaki01:59:25 – Julkaisujen kommentoiminen- Käännöksessäkin on yritystä: mangakäännöksiin kohdistuvat asenteet Anime-lehden manga-arvosteluissa- Missing Link: Postaus Kuroshitsujin neljästä eri kieliversiosta- Petterin arvostelu Attack on Titan: Junior High’sta Anime-lehdessä 4/2014 (kuva)- Mietintää amerikkalaisten arvostelukäytönnöistä- …Joka johti mielenkiintoiseen keskusteluun ANN:n päätoimittaja Zac Bertschyn kanssa- Ajatus: ei julkaisuista puhuminen ole pelkkää valittamista, vaan myös kehumista ja sellaisen keskustelukulttuurin ylläpitämistä, jossa näistä asioista keskustellaan- Kovin tuntui menevän puolustuskannalle- Petterin viimeinen pääkirjoitus Anime-lehdessä 1/2019 (PDF)- Twiitataan, rakkaani- Twiitataan, rakkaani -pokkarin selvästi ilman kontekstia käännetty, käsittämätön dialogi ja hämmentävä “se on kuin juustoa“ -toteamus (kuva)- Petterin Twiitataan, rakkaani -arvostelu Anime-lehdessä 3/2013 (kuva)02:09:37 – Kuvituskuvat- Maaretin arvostelu Land of the Lustrous -animesta ja -mangasta Anime-lehdessä 1/2018, johon Petteri valitsi epätyydyttävät kuvat (PDF)02:14:08 – Arvosanat- Söötti sarja jossa tytöt retkeilee vuorilla- Anime-lehden arvosana-asteikko Petterin kaudella (kuva)02:22:17 – Yhteenveto02:24:17 – Lukujonossa: Gangsta: Cursed- Gangsta- Gangsta: Cursed- Marco Adriano ja sen komea arpi (kuva)- Cursedin tekijän piirtojälki on ehkä vähän isopäisempää (kuva) kuin pääsarjan- Pelkkää silmitöntä murhaamista koko ajan (kuva)- Marco ja tuleva kihlattunsa pääsarjan pokkarin 8 takakannessa (kuva)02:34:28 – Lukujonossa: Kowloon Generic Romance- Kowloon Generic Romance- After the Rain, tekijän aiempi manga- Kowloon Walled City, Hong Kongissa ollut ilman virkavaltaa ja sääntelyä ollut asuinalue, joka jyrättiin vuonna 1993- Infograafi Kowloon Walled Citysta (kuva)- Kowloon, nostalgian ja rakkauden kaupunki (kuva)- Jotkut ääniefektit on kiinaksi (kuva)Kovin erilaatuista päähenkilön erotisointia kuin After the Rainissa:- Tupakanpolttelua alusvaatteissa (kuva)- Kynähameita ja lisää kynähameita (kuva)- Remonttihommia helteellä (kuva)- Mystinen Generic Terra, jonka kaikki tuntuvat tietävän (kuva)- Instagram on olemassa (kuva)- “Joka kerta kun luet uudestaan, huomaat jotain uutta.“ (kuva)- Mystinen valokuva toisesta Kujiraista (kuva)- Vanhan Hong Kongin ajankuva (kuva)- Jakso 21, jossa puhuimme Rengoku no toshista02:44:39 – Lopetus

Helsingissä juutalaisen seurakunnan ulkopuolelle liimattiin Daavidin tähti -tarroja jude tekstillä. Teko ajoittuu natsien kristalliyön tapahtumien vuosipäivään ja liittyy uusnatsiliikkeeseen, jonka epäillään jatkavan hovioikeudessa kielletyn Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa. Uhkaako radikaalin äärioikeiston toiminta Suomessa sisäistä turvallisuutta? Onko antisemitismi Suomessa marginaali-ilmiö vai laajempi uhka? Tanskan viranomaiset päättivät ottaa käyttöön väliaikaiset rajatarkastukset Ruotsin vastaisella rajalla. Päätöstä perustellaan Ruotsista Tanskaan suuntautuvan rikollisuuden ehkäisyllä. Kohdistuuko vastaava järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä uhka myös Suomen rajoille? Miten liikennettä jatkossa verotetaan, jos ilmastopolitiikan takia raskaasti verotettujen polttoaineiden käyttö vähenee? Vieraana on sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä viikolla katseet kääntyvät Kööpenhaminaan, jonne äänitorvet matkaavat viettämään UFC-otteluviikkoa. Puitavana on siis UFC:n Tanskan valloitus ja Viikon Taisteluna pohjoismaalaisittain kiehtova launtaitanssien pääottelu Jack Hermansson vs. Jared Cannonier. Aiheet: - 00.30: Santalahti & Pietilä maailmalla, Mexico Cityn paska meininki - 22.40: Viikon Taistelu - UFC Kööpenhamina & Hermansson vs. Cannonier - 59.20: Tutkan Alla - Bahadurzada vs. Naurdiev, Madsen vs. Belluardo, Nelson vs. Burns - 1.21.20: Kamppailukansanradio - Pohjoismaiden top5 vapaaottelijat? UFC:n suurimmat WTF-hetket? Cutmanin rooli ja merkitys?

Tämä Skandinavian historiaa käsittelevän sarjan viimeinen jakso tuo kuuntelijan keskiajalta aina nykypäivään vuoronperään kolmen eri valtion, Ruotsin, Norjan ja Tanskan näkökulmasta.

Tämä jakso käsittelee Skandinavian maiden eli Ruotsin, Tanskan ja Norjan esihistoriaa sekä viikinkiaikaa erityisesti Norjan, Tanskan ja Brittein saarten näkökulmasta. Ohjelman lähteenä on käytetty Seppo Hentilän, Christian Krötzl:n ja Panu Pulman kirjaa Pohjoismaiden historia sekä Richard Hall:n kirjaa Matka viikinkien maailmaan. Lisäksi on käytetty erinäisiä verkkolähteitä.

Miten toteuttaa uuden hallituksen ilmastotavoitteet? Energiateollisuus ry, toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Tanskan vaalien tulos. Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Streng, Helsingin yliopisto. Ministereiden nimet tiedossa. Miltä näyttää? Valtio-opin dosentti, puoluehistorioitsija Rauli Mickelsson sekä toimittajat Heikki Vento ja Pekka Ervasti. Suomen eläkejärjestelmän tulevaisuus. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajana 1.6.2019 aloittanut  Mikko Kautto. Kolumni Maryan Abdulkarim. Beyoncé on musta ja vesi on märkää. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Atte Uusinoka, Johanna Östman ja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Antisemitismi, muslimivastaisuus, oikeistopopulismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet näkyvät eri puolilla eurooppaa. Nationalismin kasvu näkyy eri maissa eri tavoilla. Puolaa hallitseva Laki- ja oikeuspuolue haluaa kieltää abortin kokonaan. Unkarissa Fidez-puolueen Viktor Orban kyseenalaistaa oikeuslaitoksen ja vapaan median roolia. Kansallismieliset puolueet ovat olleet nousussa. Ruotsissa ruotsidemokraatit, Virossa Ekre ja Suomessa perussuomalaiset ovat saaneet vaaleissa suhteellisen hyvät tulokset, reilun 17 % kannatuksen. Ranskassa on pitkään seurattu Marine LePenin johtaman äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman nousua. Miksi nationalismi ja oikeistopopulismi ovat lisänneet kannatustaan Euroopassa? Mistä tämä kumpuaa? Suomen, Saksan, Italian, Tanskan ja Ranskan maahanmuuttokriitisten puolueiden edustajat suunnittelevat yhdistävänsä voimansa EU:n toukokouun parlamenttivaalien jälkeen. Mikä tämän yhdistymisen merkitys olisi? Mitä brexit opetti populismista? Studuiossa Strasbourgin ja Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Niilo Kauppi ja populismiin erikoistunut valtio-opin yliopistolehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta. Haastattelijana Linda Pelkonen.

På måndagen tar vi tempen på vårt förhållande till alkohol. Valborg har ju traditionellt varit en helg då det sups till, men är det på väg att ändras? Ungdomar dricker mindre än tidigare och nu kommer forskning om att även små mängder alkohol är skadligt för kroppen. Vad har du för syn på berusande drycker? Behöver vi ta ett glas för att komma i stämning och känns det snopet att tacka nej när det bjuds på skumpa? Eller är det helt självklart med rusningsfria alternativ? Borde vi avmonopolisera alkoholförsäljningen eller är det bra att vi i övriga Norden inte har det som i Danmark där du kan köpa whisky i kiosken på en söndag? Tarvitsemmeko alkoholia? Vappuna perinteisesti juodaan rajustikin, mutta onko se muuttumassa? Nuoret juovat tutkimusten mukaan vähemmän kuin aiemmin ja lisäksi uusi tutkimustyö osoittaa että pienikin määrä alkoholia voi olla haitaksi keholle. Miten itse suhtaudut alkoholiin? Pitäisiko meidän seurata Tanskan esimerkkiä ja romuttaa alkoholimonopoli, vai oletko tyytyväinen nykyiseen systeemiin..? Soita tai meilaa ja kerro meille suomeksi! Programledare Soili Huokuna och Mika Olavi. Ring 099-110 90 Slussen öppnar kl 21.00. Programmet kickar igång kl 21.40 i Sveriges Radio P4 och samsänds i Sveriges Radio Sisuradio. Du kan även e-posta till oss på karlavagnen@sverigesradio.se.  Delta gärna i samtalet på våra sociala medier: Karlavagnen på Facebook Karlavagnen på Instagram Måndagarnas Karlavagnen sänds från Uppsala och produceras av Sveriges Radio Sisuradio och har en tvåspråkig profil. I programmet pratas både finska och svenska.

12.5.2018 – Byyrin Penkinlämmittäjät neuvoo tällä viikolla ulkomaille halajavia suomalaispelaajia siirtymään Tanskaan tai Hollantiin. Suomalaiset ovat viime vuosina vallanneet Ruotsin sijaan Tanskan liigaa, joka on pelaajakehityksen kannalta nosteessa. Hollannin liigasta on yhdellä jos toisellakin suomifutiksen suurella nimellä kokemusta uran alkutaipaleelta. Miksi juuri nämä kaksi maata ovat hyviä kasvualustoja? Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Tanskalaisen Lone Theilsin suosittujen rikosromaanien keskiössä on vahva ja itsenäinen nainen. Toimittaja Nora Sandin elämä kulkee Iso-Britannian ja Tanskan väliä, molempien yhteiskuntaa ja ihmisiä tarkkaillen. Haastattelussa Theils kertoo, mitä yhdistää ja mikä erottaa kirjailijaa ja hänen päähenkilöään. Sotakirjeenvaihtajanakin toiminut kirjailija on pohtinut paljon pahuuden olemusta – onko meissä kaikissa mahdollisuus äärimmäisen pahan tekemiseen? Haastattelu on […]

Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla. Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit. Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa. Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

Tommyn ja Petterin vieraana on neljät olympiakisat ja parhaimmillaan maailman rankingin 13. sijalla ollut sulkapalloilija Anu Nieminen. Muutto 19-vuotiaana Tanskan mahdollisti Anu Niemisen kehityksen maailmanluokan sulkapalloilijaksi. Nykyisin Nieminen hyödyntää 20-vuotta kestäneen Tanskan matkan oppeja suomalaisen sulkapalloilun valmennuksessa.

Uusi presidentti Donald Turmp on luvannut rakentaa muurin Yhdysvaltain ja Meksikon välille. Muurien aikaa eletään muuallakin. Maailmaan on viime vuosina noussut kymmeniä uusia esteitä, joiden on tarkoitus rajoittaa ihmisten vapaata liikkumista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään Espanjan ja Marokon välisellä raja-aidalla Pohjois-Afrikassa sekä Ruotsin ja Tanskan rajalla. Toimittaja on Sari Taussi. Kuva: Sari Taussi/Yle

Sekä Norjassa että Suomessa populistinen maahanmuuttokriittinen puolue on raivannut tiensä hallitusvaltaan. Myös Tanskan porvarillinen vähemmistöhallitus joutuu ottamaan huomioon populistisen Kansanpuolueen poliittiset tavoitteet. Muuttavatko populistiset puolueet koko pohjoismaisen politiikan suunnan? Miten Tanska ja Norja ovat suhtautuneet nationalistisiin ajatuksiin ja onko ne suvaittu osaksi poliittista toimintakenttää sujuvammin kuin Ruotsissa? Miten Tanskan ja Norjan uudet puolueet eroavat ruotsidemokraateista ja perussuomalaisista? Markus Leikola ja Jussi Lähde tutkivat tänään pohjoismaisen jytkyn juuria ja seurauksia. Vieraina ovat tutkija Laura Parkkinen ja Norden-yhdistysten liiton liittosihteeri Henrik Wilén.

Jenni Brahemark on 35-vuotias malmöläinen luomukahvilayrittäjä ja kahden lapsen äiti. Hän kertoo kesäpuheessaan, kuinka hän vaihtoi viran Tanskan postin palveluksessa epävarmaan yksityisyrittäjyyteen. Jenni Brahemarkilla oli ennen turvallinen ja hyväpalkkainen työ Kööpenhaminan keskustassa. Vaikka kaikki oli hyvin, hän kuitenkin koki, että hän oli työtovereistaan ainoa, joka oikeasti halusi firman parasta. Eräänä päivänä hän sai kuulla, että on olemassa kahdenlaisia työntekijöitä: yrittäjiä ja työläisiä. Pian tämän jälkeen Jennistä tuli pienyrittäjä, mikä muutti hänen elämänsä täysin. Jenni Brahemarkin kesäpuheeseensa valitsemat musiikit: 1. Marzi Nyman: Outo tyttö 2. Nuket: Askeleet 3. Eppu Normaali: Tahroja paperilla 4. Dingo: Levoton Tuhkimo Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Jyri Markkula jyri.markkula@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Tiistain aiheita: - Nuoret aikuiset ovat olleet aina kekseliäitä kommunikoimaan. Näin oli myös ennen Facebookia, Instgramia ja Twitteriäkin. 1800-luvulla ja varsinkin tuon vuosisadan loppupuolella Suomessa kukoistivat käsinkirjoitetut lehdet. Aamun vieras, Suomen Akatemian tutkija Kirsti Salmi-Niklander on tutkinut käsinkirjoitettuja lehtiä sekä Suomessa että Kanadan ja Amerikan suomalaisten keskuudessa - Boråsissa ollaan herättelemässä henkiin suomenkielistä peruskouluopetusta - 14 vuoden tauon jälkeen - Tarmo Pohjonen osallistui Huomenta Ruotsin Aamun visaan Japanista - Pohjoismainen liittovaltio voisi korvata erilliset pohjoismaat parinkymmenen vuoden kuluttua, kaavailee liittovaltiota Pohjoismaiden Neuvoston julkaisussa Gunnar Wetterberg - Spice on halpa ja helposti hankittava huume ja sen vuoksi sitä käyttää etenkin nuoret ihmiset. Viime vuosina käyttäminen on lisääntynyt koko maassa - Pop/jazzmuusikko Sini Koskelainen on laulajalahjakkuus, joka opiskelee Göteborgin musiikkikorkeakoulussa. Sinne hän siirtyi Tanskan Århusista - Aamun visa. Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Suomenruotsalainen näyttelijä Elmer Bäck ollaan nähty minisarjoissa Missä kuljimme kerran ja The Spiral, mutta nyt hän pääsee näyttelemään pääroolia brittiläisen ohjaajan Peter Greenawayn elokuvaan Eisenstein in Guanajuato, ja tästä hän voi osittain kiittää korkeaa otsaansa. Elmer näyttelee elokuvassa neuvostoliittolaista ohjaajaa Sergei Eisensteiniä, mutta miten hän sai roolin? Ja miksi Elmer on Tukholmassa? PÅ SVENSKA: Programmet gästas av skådespelaren Elmer Bäck, som fått huvudrollen i Peter Greenaways nästa film. Hur gick det till? Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvostellaan Apulannan uusi sinkkujulkaisu Mä nauran tälle, tuumataan jos hakaristi on joulutorttumuotoinen, pohditaan vuoden englanninkielistä sanaa, katsotaan Isänmaallinen mies-elokuvan traileri, katsastetaan Tanskan kuningasperheen portretti ja kauhistellaan lastenohjelmaa. Paneelissa mukana Joona Suni, Jim Nurminen ja Petter Näse. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Kahden lapsen äiti ja Maltilliset-puolueen puheenjohtaja Birgitte Nyborg nousee yllättäen Tanskan pääministeriksi. Virassaan hän menestyy, yksityiselämässään ei. Vallan linnake on sarja demokratiasta, jossa kotikin muuttuu julkiseksi tilaksi, jossa ihmissuhteet ja politiikka etenevät kriisistä kriisiin. J.P. Pulkkisen vieraana on Tukholman yliopiston elokuvatieteen professori Anu Koivunen.

Finska Pinnarin vieraina siskokset Kronlöf, eli näyttelijä ja stand up-koomikko Bianca sekä muusikko Tiffany. Molemmat nousivat internet-julkisuuten kun julkaisivat yhteisen Så jävla PK!-nimisen videoklipin. Video on Biancan reaktio erääseen häntä loukkaavaan kokemukseen ja se on saanut paljon kiitosta ja julkisuutta. PÅ SVENSKA: Bianca och Tiffany Kronlöf, dvs. systrarna bakom internetfenomenklippet "Så Jävla PK!" besöker studion. (pitkä-)Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa puhuttiin Husky Rescuen uudesta sinkusta, pääsiäisen ziljoonista perinteistä, jos lentolipuista pitäisi ottaa maksua per kilo, The Host-elokuvan trailerista, miten Ruotsin päihdepolitiikka vertautuu Tanskan vastaavaan sekä alkavasta Let`s dance-kaudesta. Paneelissa mukana Fredrik Furu ja Suvi Richter. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

EM-kisat alkavat perjantaina ja Byyri on vahvasti mukana. Mr. Byyri Nicolas ennakoi yhdessä Valjuraadin Roopen ja Jaakon kanssa tulevia EM-kisoja neljän jakson voimin. Ensimmäisessä ennakkojaksossa käydään läpi lohkot A ja B. A-lohkossa pelaavat Italia, Sveitsi, Wales ja Turkki. Huuhkajat saavat B-lohkossa seurakseen Tanskan, Belgian ja Venäjän. Seuraavat kolme jaksoa julkaistaan tulevina päivinä.¨ Tervetuloa bandwagoniin!