Podcasts about museoviraston

Miksi virtavedet ovat olleet tärkeitä täällä asuneille ihmisille jo jääkaudesta lähtien? Entä millaisia merkkejä jokien ja purojen rannoilla asuneista jää historiaan? Vastikään ilmestyi Museoviraston julkaisema ensimmäinen valtakunnallinen katsaus virtavesien kulttuurihistoriaan Suomessa. Minna Pyykkö tapasi hankkeen projektipäällikön arkeologi Teemu Mökkösen Haaganpurolla Helsingin Pirkkolassa. Hetimiten kävi ilmi, että tähän kohtaan puroa sisältyy yllätys.

Perjantaistudiossa raadissa ovat toimittaja Aino-Mari Tuuri, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Toimittajana on Ville Talola. Pohdimme myös Itä-Helsingissä Hansasillalla jaettuja pukeutumisohjeita musliminaisille. Esillä ollut banderolli kehotti miehiä valvomaan puolisoidensa oikeaa pukeutumista. Tasa-arvonäkökulmasta ohjeet olivat häiritseviä. Oliko tämä turhaa älämölöä yhden hörhön touhuista vai esimerkki muslimien piirissä esiintyvästä laajemmasta ongelmasta, kuten Ujuni Ahmed on todennut julkisuudessa. Ensi viikon tiistaina Yhdysvalloissa kansalaiset käyvät uurnille valitsemaan seuraavaa presidenttiä. Puhutaan kohtalonvaaleista, joiden tulos saattaa vaikuttaa mullistavalla tavalla koko maailman tulevaisuuteen. Jaossa on myös maailman merkittävimmän arvojohtajan virka. Mitä uhkia vaaliin sisältyy? Loppuuko Ukrainan tuki, voittaako Putin, syttyykö kauppasota tai kolmas maailmansota ja unohtuuko ilmastonmuutoksen hidastaminen? Kotimaassa Museoviraston uhkaus sulkea neljä museota kansalaisltaan on herättänyt joukon jatkokysymyksiä sekä esityksen lisärahoitukselle valtion budjettiin. Säikäyttikö sulku-uhka leikkauspolitiikkaa ajavan ministeriön? Oliko tämä museovirastolta loistava taktinen muuvi? Perjantaistudiossa puhetta myös kunniottavasta keskustelusta Erätauko-menetelmän parissa sekä siitä, että mikä tahansa asia tulee nykyisin markkinoida sen hyvillä vaikutuksilla ihmisten terveydelle.

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?

Kuopion korttelimuseon konseptin kehittämishanke on nyt käynnissä. Hankkeen tarkoituksena on laatia museolle kehittämissuunnitelma syyskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on vahvistaa museon elinvoimaisuutta säilyttäen samalla sen parhaat puolet ja ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Hanke toteutetaan Museoviraston myöntämällä innovatiivisten hankkeiden avustuksella. Hankkeesta ja sen tavoitteista kertoo lisää Anssi Saarelaisen haastattelussa amanuenssi Juha Närhi. Hankkeen etenemistä voi seurata museon nettisivuilla kuopionkorttelimuseo.fi sekä museon somekanavilla. Myös linkki kyselyyn löytyy näistä paikoista.

Itämeri on ollut vuosisatojen ajan vilkkaasti liikennöity, eikä haaksirikoiltakaan ole vältytty. Itämeren pohjaan vajonneet alukset säilyvät siellä hämmästyttävän hyvin, ja kertovat meriarkeologeille menneiden aikojen elämästä. Minna Pyykkö jutteli aiheesta Museoviraston meriarkeologi Päivi Pihlanjärven kanssa.

Euroopan Suunta -podcastin erikoistuotantokausi Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta (1/4). Ensimmäisessä jaksossa käsitellään luovaa ja elävää kulttuuriperintöä Pohjoisen ulottuvuuden voimavarana. Miten kulttuuriperintö vaikuttaa paikallisyhteisöjen toimeentuloon ja miten kriisit, kuten koronaviruspandemia tai ilmastonmuutos, voivat vaikuttaa eri yhteisöjen kykyyn hyödyntää ja suojella elävää kulttuuriperintöä. Aihetta ja sen kytköstä pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuteen valottavat Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio ja projektikoordinaattori Elisa Kraatari. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy.

Euroopan Suunta -podcastin erikoistuotantokausi Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta (1/4). Ensimmäisessä jaksossa käsitellään luovaa ja elävää kulttuuriperintöä Pohjoisen ulottuvuuden voimavarana. Miten kulttuuriperintö vaikuttaa paikallisyhteisöjen toimeentuloon ja miten kriisit, kuten koronaviruspandemia tai ilmastonmuutos, voivat vaikuttaa eri yhteisöjen kykyyn hyödyntää ja suojella elävää kulttuuriperintöä. Aihetta ja sen kytköstä pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuteen valottavat Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio ja projektikoordinaattori Elisa Kraatari. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy.

Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka myös osin risteytyivät keskenään. Tiettyjen alkukantaisten ihmislajien pohjalta kehittyi arviolta 800 000 vuotta sitten heidelberginihminen, josta Homo sapiens -laji muodostui Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Myös nykyihminen risteytyi vielä tämän jälkeen maailmalle levittyään tiettävästi ainakin neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kanssa. Tiedeykkösessä käymme läpi ihmisen evoluutiota ja siihen liittyviä uusia löydöksiä, kaivauksia ja dna-tutkimuksia oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ja Museoviraston yli-intendentin, arkeologi Petri Halisen kanssa. Miksi ihmislajeja löytyy jatkuvasti lisää? Mitä ihmisen evoluutiosta tiedetään ja mitä ei? Ja miksi kaikki muut ihmissuvun lajit kuolivat sukupuuttoon ja vain Homo sapiens jäi henkiin? Kuulemme myös arkeologian ja dna-tutkimuksen menetelmistä — miksi arkeologin paras kaveri on varjo ja mistä muinaista dna:ta etsitään. Ohjelman loppupuolella käymme vielä läpi, mistä ihmiset aikoinaan saapuivat Suomeen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kirkkojen ovet ovat olleet kiinni jo kuukauden päivät, mutta silti ne ovat tulleet lähemmäksi meitä kuin koskaan. Aluksi seurakuntalaisten kokoontumisen estäminen koettiin vaikeana asiana, mutta pian huomattiin, että pakollinen hyppy digimaalimaan toikin tullessaan paljon hyviä innovaatioita. Millaisia muutoksia käsillä oleva koronatilanne voi saada aikaan? Tarvitaanko enää kalliita seiniä, kun sanaa voi saarnata kotisohvillekin? Mikä on säilyttämisen arvoista ja mikä saa mennä? Ja olisiko digitaalisuudesta kirkon talouden pelastajaksi? Kirkko on ehkä suuremman mullistuksen edessä kuin voimme vielä kuvitellakaan. Keskustelemassa ovat Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen, kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto Kirkkohallituksesta sekä Suomussalmen seurakunnan kirkkoherra Miia Seppänen. Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

Ruokajärjestelmän haavoittuvuus. Miten taata toimivuus ja ruuan riittäminen kriisitilanteessa entistä paremmin? Keskustelemassa yliopistotutkija Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta ja Baltic Sea Action Group -säätiön hallituksen puheenjohtaja, Qvidjan tilan omistaja Saara Kankaanrinta. Pääsiäinen poliisin silmin, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo. Koronatilanne pääsiäisen jälkeen meillä ja muualla, johtaja Tuija Kumpulainen, STM ja  kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, SPR. Kolumni, Janne Saarikivi: Olisimme voineet varautua uhkiin, jos emme olisi pelänneet pelkojamme. Museoviraston uusi pääjohtaja Tiina Merisalo haastattelussa. Aiheina mm. tulevaisuuden museo ja kulttuuriperintömme suojelu. Mitä museoissa tapahtuu nyt kun ne ovat koronaviruksen takia kiinni. Uusinta: Ruokajärjestelmän haavoittuvuus, yliopistotutkija Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta ja Baltic Sea Action Group -säätiön hallituksen puheenjohtaja, Qvidjan tilan omistaja Saara Kankaanrinta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Hanna Juuti ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Mytologinen runous on itämerensuomalaisen viisausperinteen sydän ja henki. Perinteenharjoittaminen käytännössä lipsuukin monen mielestä vahvasti uskonnon puolelle, sillä uskonnot ovat tunnetusti myyttien koteja. Tietäjä-podcastin kolmannessa jaksossa Miska ja Laura pohtivat myyttien merkitystä nykyihmiselle ja määrittelevät Tietäjäyhdistyksen suhteen uskontoihin. Kuva: Väinämöinen soittaa kannelta (1872). Johannes Takasen kuvaama patsas Monrepos’n puistossa Viipurissa. Museoviraston kuvakokoelmat. The post Jakso 3: Onko itämerensuomalainen viisausperinne uskonto? appeared first on Tietäjä.fi.

Tämä episodi äänitetään poikkeuksellisesti vain Ranskasta käsin! Puimme läpi koko Eurooppaa vavahduttanutta Notre Damen tulipaloa ja ranskalaisten arkkitehtiopiskelijoiden mielipiteitä tulevasta arkkitehtuurikilpailusta. Onko rakennusperimämme oikeasti vain materiaa? Lue lisää: Unescon maailmanperintökohteet Ranskassa. Everything-everywhere.com. [https://everything-everywhere.com/unesco-world-heritage-sites-france/] Haettu 23.4.2019. Ranskalaisten reaktioita kansainväliseen arkkitehtuurikilpailuun. Creapills.com [https://creapills.com/propositions-reconstruction-notre-dame-20190421] Haettu 23.4.2019. Nuwer. 2013. This Japanese Shrine Has Been Torn Down And Rebuilt Every 20 Years for the Past Millennium. Smithsonian.com. https://www.smithsonianmag.com/smart-news/this-japanese-shrine-has-been-torn-down-and-rebuilt-every-20-years-for-the-past-millennium-575558/ Haettu 24.5.2019. Notredamen 2-vuotinen 3D-mallinnus theverge.com [https://www.theverge.com/2014/10/31/7132587/assassins-creed-unity-paris] Haettu 23.4.2019. Museoviraston asiantuntija: Notre Damen jälleenrakennuksesta valtava urakka yle.fi [https://yle.fi/uutiset/3-10742593 ] Haettu 23.4.2019. #arkkitehtuuri #ranska #notredame #arkkari #podcast

Ennen institutionaalisia uskontoja sekä vielä niiden rinnallakin Suomen kansa on arjessaan turvannut esi-isiin, maahisiin, haltijoihin ja tonttuihin, jotka ovat pitäneet huolta niin perheen ja suvun elinkeinosta, sadosta ja hyvinvoinnista kuin talosta ja tiluksista. Suvun vainajille on viety ruokauhreja ja vainajausko on ollut myös tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Ja vielä nykyäänkin kuolemaan ja vainajiin liittyvät riitit ovat voimissaan. Mutta jos aiemmin turvattiin esi-isiin, maahisiin ja haltijoihin, ovat niiden paikan nykyään ottaneet enkelit - ainakin naisten keskuudessa. Enkeliusko on saavuttanut suosiota Suomessa 2000-luvulla, ja suojelusenkeleiltä, omaenkeleiltä ja enkelihoidoista haetaan turvaa, apua ja hyvinvointia niin arjessa kuin kriisitilanteissakin. Suomalaisten muinaisuskosta kertoo uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen ja nykyisestä kansanomaisesta uskonnollisuudesta enkeliuskoa tutkinut uskontotieteilijä Terhi Utriainen. Toimittaja on Jaana Sormunen. Kuva: Loimolan Kalmisto, Suistamo Jussi Lukkarinen 1906, Museoviraston kuvakokoelmat

Salon Kiskon Orijärven entinen kuparikaivos on metallivaikutuksiltaan vakavampi ongelma kuin Talvivaaran kaivoksessa nikkelin ja sulfaatin vaikutus. Näin arvioi professori Veli-Pekka Salonen. Helsingin yliopiston geologian yksikkö on tutkinut Orijärven vanhaa kaivosaluetta. Parisataa vuotta toiminut Orijärven kuparikaivos kuormittaa ympäristöään siis edelleen. Kaivoksesta louhittiin pääasiassa kuparimalmia 1700-luvun puolivälistä 1950-luvulle. Tutkijat ovat havainneet muun muassa, että piilevät ja muu alkeellinen levästö on kadonnut lähes kokonaan kaivoksen viereisestä järvestä. Metallit tekevät veden myrkylliseksi. Orijärven kuparimalmissa oli myös sinkkiä, kadmiumia ja lyijyä. Kaivoksen sata vuotta vanha rikastusallas sisältää merkittäviä määriä kuparia, kadmiumia ja sinkkiä, ja ne valuvat Orijärveen. 1900-luvun alussa suomalais-amerikkalainen yhtiö toi sen ajan modernin rikastustavan, vaahdotuksen, Suomeen. Metalleja ei saatu kuitenkaan erotettua, ja jauhettu malmiaines makaa edelleen alttiina pintavesien vaikutukselle. Suomi on ollut vahva kaivosmaa. Keskiajalta lähtien kaivoksia on ollut liki tuhat, joista monet on kuitenkin suljettu vähäisen toiminnan jälkeen. Kymmenistä vanhoista kaivoksista voi olla edelleen haittaa luonnolle. Kaivoksella on ollut kymmenkunta omistajaa. Yksityishenkilöitä ja suomalaisia sekä ruotsalaisia yhtiöitä. Fiskars Ab omisti kaivosta 1800-luvun lopussa ja viimeiseksi toimivan kaivoksen omistajaksi jäi Outokumpu Oy. Toimittaja Teija Peltoniemi kiertää emeritusprofessori Salosen kanssa Museoviraston suojelussa olevassa kaivosyhdyskunnassa. Miten vanhoja kaivoksia voisi ennallistaa ja vähentää ympäristökuormitusta?

Kreikassa on ollut väkivaltaisia mielenosoituksia maan säästöjen takia. Finnairin turistiluokan matkustajien täytyy tulevaisuudessa tehdä lähtöselvitys itse. Museoviraston työntekijät ovat marssineet säästöjä vastaan.