Podcasts about kreikassa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan hallintaansa. Trumpin avausta arvioi puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Yhdysvallat asetti Kiinalle tuontitulleja, mihin Kiina vastasi asettamalla omat tullinsa. Mitkä ovat tullien taloudelliset ja poliittiset vaikutukset? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Suomalaiset hornetit valvovat ja turvaavat Islannin ilmatilaa ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Islannista. Eduskunta palaa tauoltaan tositoimiin. Missä tunnelmissa poliitikot käärivät hihojaan? Keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä politiikan apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Kreikassa turistelle tutun Santorínin saaren ympäristössä on havaittu lukuisia maanjäristyksiä. Tuhannet ovat paenneet saarelta. Toimittaja Sara Saure kertoo, mihin Santorínilla varaudutaan. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Lähi-idässä Israel ja äärijärjestö Hamas ovat päässeet sopuun aselevosta, jonka on määrä astua voimaan sunnuntaina. Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki kertoo, kuinka merkittävä sopu on. Puhelimessa on myös Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström, joka kuvailee tunnelmia paikan päällä Israelissa. Yhdysvaltain väistyvä presidentti Joe Biden piti jäähyväispuheensa keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Millaisen jäljen Biden jättää Yhdysvaltain historiaan? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa, kertoo poliisihallitus. Miten väkivaltaan voidaan puuttua? Keskustelemassa väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka Helsinki Missiosta ja Aseman lasten liikkuvan työn päällikkö Eliisa Ahlstedt. Lähetyksessä kuullaan myös poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen haastattelu. Euroopan rajoja valvovan Frontexin alustavien tietojen mukaan laittomat rajanylitykset Euroopan unioniin vähenivät viime vuonna lähes 40 prosenttia. Toimittaja Sara Saure kertoo, miten Kreikassa suhtaudutaan turvapaikanhakijoiden pakkokäännytyksiin. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Italiasta. Toimittajana Jenna Vehviläinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Janette Leino ja tuottajana Annette Blencowe.

Noora Honkala otti historiallisen Spartathlon voiton ensimmäisenä suomalaisena syyskuun lopulla 2024 ajalla 24:26:08. Tavoitimme Nooran kaukana kaupungin vilinästä meren ja vuoriston läheisyydestä Kreikassa keskustelemaan legendaarisen 246 km kisan jännittävistä vaiheista. Kävimme hieman läpi myös Nooran upean ultrajuoksu-uran muita kisoja kuten Comrades Marathon 87 km Etelä-Afrikassa ja 50 km di Romagna Italiassa, jossa Noora teki aiemmin tänä vuonna uuden SE:n. Kuuntele TRAILPODDER jakso 115 yleisillä podcast-alustoilla kuten Spotify tai Apple.

Tuhansia ukrainalaissotilaita on päässyt tunkeutumaan Venäjän puolelle rajaa. Mitä Ukrainan hyökkäyksestä voi seurata ja miten Ukraina saisi siitä parhaiten hyötyä? Vierainamme Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja sotataidon laitoksen johtaja Pasi Hirvonen Maanpuolustuskorkeakoulusta Pääministeri Petteri Orpo ja Viron pääministeri Kristen Michal tapaavat Helsingissä tänään ja huomenna. Michal aloitti Viron pääministerinä viime kuussa sen jälkeen, kun edellinen pääministeri Kaja Kallas oli nimitetty EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan tehtävään. Millaisia teemoja vierailulla nousee keskusteluihin ja mikä on Viron uuden pääministerin linja? Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli. Suomalaisten kokemassa hyvinvoinnissa on tapahtunut romahdus 2020-luvulla, ilmenee Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkistamasta tutkimusraportista. Lisäksi ihmisten eriarvoistuminen kasvattaa kuilua eri ihmisryhmien kokeman hyvinvoinnin välillä. Aiheesta keskustelemassa sosiologian professori Mikko Niemelä Turun yliopistosta sekä tutkimusprofessori Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Kreikassa roihuaa jälleen useita maastopaloja. Eilen määrättiin uusia evakuointeja ainakin viidelle Ateenan koillispuolella sijaitsevalle asuinalueelle. Tilanteesta kertoo Ateenasta toimittaja Sara Saure. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Janette Leino ja Rasmus Montonen. Tuottaja Anna-Maria Haarala.

Toivo on työmatkalla Kreikassa, joten Jussi on studiossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa.Teivon kanssa keskustellaan Thomas Pikettyn kirjasta Pääoma ja ideologia. Onko "taloustieteen rocktähti" Piketty uraauurtaja vai nostalgikko? Kapitalismi kriisiyttää itse itseään, mutta kykeneekö brahmiinivasemmisto tarjoamaan sille vaihtoehtoja?Lisäksi Jussi ja Teivo keskustelevat uusimmista politiikan ja talouden käänteistä Latinalaisessa Amerikassa. Miten Javier Milein kausi Argentiinan presidenttinä on pyörähtänyt käyntiin? Mitä ihmettä tapahtui Pedro Castillolle, joka valittiin Perun presidentiksi 2021 ja istuu nykyään vankilassa?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Vierailemme pikaisesti antiikin Kreikassa ja tutkimme sen jälkeen modernin voimaharjoittelun historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Mitkä ovat voiman ja lihaskasvututkimuksen merkkipaalut ja kuka kehitti levytangon. Entä mitä ihmettä tapahtui maailman ensimmäisissä Maailman vahvin mies -kilpailuissa, jotka kestivät kaksi viikkoa. Vuosikymmen vuosikymmeneltä etenemme kohti tämän päivän monipuolista voimaharjoittelukulttuuria. Mukana Juho Kuusisaari, Velu Immonen ja Aki Laitinen.

Euroopan puolustusministerit ja ulkoministerit koolla. Espanjan Toledosta raportoi EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Hallitus myllää työmarkkinoita, miten AY-liike vastaa? Vieraina pj. Päivi Niemi-Laine, JHL ja edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen, STTK. Puhelimessa poliittisen historian yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä, Turun yliopisto. Siirtolaisten surkeat olot Britanniassa ja Kreikassa. Lontoosta Kirsi Crowley ja Ateenasta Sara Saure. Euroopan siirtolaistilanne juuri nyt. Studiossa erityisasiantuntija Saila Heinikoski, maahanmuutto-osasto, sisäministeriö ja oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi Amnesty International Suomen osasto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Rasmus Montonen ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Uudisasuntojen rakentaminen takkuaa, millaisessa luisussa rakennusalalla nyt ollaan? Vieraina tj. Aleksi Randell, Rakennusteollisuus ja analyytikko Olli Koponen, Inderes. Afganistanin tilanne. Maija Liuhto raportoi Pakistanista. Taliban on pitänyt jo kaksi vuotta Afganistania vallassaan. Millaista elämää maassa nyt eletään? Studiossa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti ja päällikkö Toni Jokinen, kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikkö, SPR. Kreikassa vietetään "juhannusta" metsäpalojen jälkitunnelmissa. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

Tekoäly sekä ihmisen ja koneen välinen yhteiselo ovat yhä normaalimpi osa monen arkielämää. Aikanaan jo antiikin Kreikassa unelmoitiin ihmisen ja koneen yhdistävän laitteen rakentamisesta, joka pystyisi kaikkeen siihen, mihin ihminen ei omin voimin yllä – olisi omalla tavallaan jumalankaltainen. Nykyajassa moni tuntuu odottavan jotain samankaltaista tekoälyn vauhdikkaalta kehitykseltä, sekä hyvässä että pahassa. Tekoäly sekä ihmisen ja koneen välinen yhteiselo ovat yhä normaalimpi osa monen arkielämää. Aikanaan jo antiikin Kreikassa unelmoitiin ihmisen ja koneen yhdistävän laitteen rakentamisesta, joka pystyisi kaikkeen siihen, mihin ihminen ei omin voimin yllä – olisi omalla tavallaan jumalankaltainen. Nykyajassa moni tuntuu odottavan jotain samankaltaista tekoälyn vauhdikkaalta kehitykseltä, sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn kehitys on tuonut mukanaan sekä lukuisia uusia mahdollisuuksia että myös herättänyt pohtimaan teknologiseen kehitykseen liittyviä eettisiä ja myös filosofisia kysymyksiä. Minkälaista älykkyyttä tekoäly oikeastaan tarkoittaa, ja minkälaiseen päätöksentekoon tämä parhaiten soveltuu tai ei sovellu? Minkälaiset visiot ja arvot pääsevät ohjaamaan tekoälyn kehitystä, ja kenen näkökulmasta? Miten tekoäly vaikuttaa käsityksiin hyvän elämän tai ihmisyyden merkityksestä, ja missä lopulta kulkevat ihmisen ja koneen väliset rajat? Vieraina ovat tekoälyn etiikkaan erikoistuneet kognitiotieteen yliopistonlehtori, filosofi Anna-Mari Wallenberg ja sosiaalietiikan tutkijatohtori, teologi Taina Kalliokoski. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Millaista tukea Ukrainalle luvattiin G7-kokouksessa? Joko Ukraina voi odottaa hävittäjiä? Haastateltavana vieraileva tutkija Ilmari Käihkä Aleksanteri-instituutista.  Kotihoidossa on kova pula hoitajista. Keskustelemassa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super in puheenjohtaja Silja Paavola. Kreikassa on äänestetty parlamenttivaaleissa. Sara Saure raportoi.  Tehdäänkö tulevaisuuden ostokset digieuroilla vai käteisellä? Keskustelemassa Suomen pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sekä kuluttaja-asiamies Katri Väänänen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Mira Stenström sekä Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Venäläisen palkka-armeijan Wagnerin uskotaan sekaantuneen Sudanin konfliktiin, jossa taistelut jatkuvat tiistaina sovitusta tulitauosta huolimatta. Miten vaarallinen tilanne Sudanissa on, kun länsimaat ovat evakuoineet kansalaisiaan ja pakolaiset etsivät turvaa? Ja onko Venäjä nyt Wagnerin kautta saavuttamassa lisää valtaa Sudanin alueella? Keskustelussa etäyhteydellä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Wagneria tutkinut Mikko Räkköläinen ja studiossa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, Afrikan konflikteja ja historiaa tutkinut Risto Marjomaa.  Viron ja Venäjän välinen raja on ollut suljettuna valtaosalta venäläisiä kohta vuoden verran, mutta pakotteita pyritään kiertämään ja tavaraa kuljettamaan rajan yli. Viron-toimittajamme Rain Kooli on paikalla rajakaupunki Narvassa. Venäjä ilmoitti keskiviikkona ottavansa väliaikaisesti haltuun ulkomaisten yhtiöiden, kuten Fortumin ja Uniperin omaisuutta. Mitä Venäjä ukaasillaan tarkoittaa ja miten se heijastuu suomalaisiin yhtiöihin? Millaisia seurauksia idänkaupan tyrehtymisellä on tähän mennessä ollut suomalaille yrityksille? Studiossa nousevien talouksien yksikön tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankista ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio. Kreikassa valmistaudutaan vaaleihin ja pohditaan oikeiston menestystä Euroopassa. Ulkomaanlehtikatsauksen toimittaa Sara Saure. 

Suomi on nyt vaaleansininen. Ja Helsinki sinipunainen, oltuaan aiemmin sinivihreä. Miksi vihreiden kannatus romahti, erityisesti Helsingissä? Kuka on Marinin seuraaja? Mikä on todennäköisin hallituskokoonpano?

 Kuinka paljon Nato vahvistui Suomen jäsenyyden myötä? Ammattisotilaita Suomessa kun on vain 12.000. Suomen asepalvelus on poikkeus Nato-maissa. Jonkinmoista asepalvelusta on Kreikassa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa. Entä miten Nato-jäsenyys hyödyttää Suomea taloudellisesti?

Miltä näyttää Putinin lähipiiri? Huhuja Kremlin sisäpiirin valtapelistä riittää, mutta onko niissä perää? Keskustelemassa tutkijatohtori Teemu Oivo Itä-Suomen yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Eemil Mitikka Aleksanteri-instituutista. Moskovasta raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Innostaako äänestäminen nuoria? Millaiset teemat nuoria kiinnostavat vaaleissa? Nuorten vaalikäyttäytymisestä keskustelemassa nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas Allianssista ja erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuoristutkimusverkostosta sekä erityisasiantuntija Anssi Pirttijärvi valtion nuorisoneuvostosta. Kreikassa tuhoisan junaturman jälkipyykki voi vaikuttaa jopa vaaleihin. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara.

Samaan aikaan kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, se uhittelee myös Kreikalle. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on väläyttänyt jopa sotilastoimia aluevesikiistan vuoksi. Kahden Nato-maan sotilaallinen konflikti olisi puolustusliitolle äärimmäisen epätoivottava kehityskulku. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Turkki asettaa toimillaan oman etunsa Naton edun edelle ja hakee itselleen myönnytyksiä. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Turkissa ja Kreikassa ajatellaan maiden kiristyneistä suhteista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Mikä on tilanne Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov ja Moskovasta Heikki Heiskanen. Studiossa apulaisprofessori Katri Pynnöniemi (HY ja MPKK)  sekä everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa.  Maailmantalouden trendit. Davosissa keskustellaan maailman talouden muutoksista. Hiipuuko kapitalismi? Kuinka muutokset työelämässä vaikuttavat talouteen? Keskustelemassa ennustepällikkö Päivi Puonti Etlasta ja Sinimaaria Ranki Työterveyslaitokselta. Kreikassa maan viimeiseksi jääneen kuninkaan Konstantin II hautajaiset, kuninkaallisten perinnöstä raportoi Sara Saure.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Marjo Näkki ja  Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Miltä näyttää alkaneen vuoden taloustilanne? Toimitusjohtaja Risto Murto, Varma ja ekonomisti Kristian Nummelin, Nordea. Yhteys Pekingiin, Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Yrittäjien eläkkeet lakiuudistuksen jälkeen. Vieraina toimitusjohtaja Carl Pettersson, työeläkeyhtiö Elo ja yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen, Työeläkevakuuttajat Tela ry.  Vangittu Euroopan parlamentin varapuhemies Eva Kaili ja Qatargate kuohuttavat Kreikassa. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Marjo Näkki, tuottaja Hanna Juuti.

Palaako Boris Johnson Britannian pääministeriksi? Monet kadehtivat Suomessakin brittejä, pääsiväthän he pikaisesti eroon istuvasta pääministeristään, Liz Trussista. Ensin rähmällään kohti Venäjää, sitten Kiinaa? Saksan liittokansleri Scholtz on sitä mieltä, että Hampurin satamasta voi myydä osan kiinalaisille. Kaikki muut tuntuvat vastustavan: Saksan puolustusministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeri, turvallisuuspalvelut ja EU-komissio. Toisaalta kiinalaiset hallitsevat jo 10 prosenttia EU:n laivaliikenteestä omistamalla satamia tai osuuksia niistä ainakin Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa… Suomi tarvitsee raja-aidan! Supiraja-aidan. Eiku Susiraja-aidan. Eiku Sushi-raja-aidan!

Hoitajat aikovat panna käytäntöön joukkoirtisanoutumiset, lakkoja estetään oikeusteitse. Onko tämä palkkaneuvottelujen uusi normaali? Keskustelemassa Tehyn oikeuspalveluiden päällikko Arto Tiainen,  toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen sekä Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm.  Kauniit suunnitelmat eivät tuoneet sujuvia koulupäiviä. Millaisissa kouluissa inkluusio toimii ja missä tilanteissa siitä kärsivät kaikki? Keskustelemassa äidinkielen opettaja Arto Alho Vuosaaren peruskoulusta, rehtori Birgit Paju sekä tutkija Päivi Pihlaja.  Suomen Nato-hakemusta on käsitelty Kreikassa, toimittaja Sara Saure raportoi.  Naton sotilaskomentajat kokoontuvat Virossa, toimittaja Rain Kooli raportoi Tallinnasta.  Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Janette Leino ja Atte Uusinoka. Tuottajana Marija Skara. 

Venäjä kiihdyttää hyökkäystä. Kreikassa putosi lentokone. Unkarissa on mielenosoituksia. Kalle Rovanperä voitti Viron MM-rallin. Sää on maanantaina poutainen.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa kuulemme tuokiokuvat ennen ja jälkeen Kristiina Nordmanin Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämää L10T viikonlopua. Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntijan Taneli Skytän kanssa pakolaisuudesta, sen lievittämisestä ja Kylväjän tekemästä pakolaistyöstä Ateenassa, Kreikassa. Virpi keskustelee lisäksi erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa rauhoittumisen tarpeesta ja aivojen rakenteesta, joka tarvitsee palautumista. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Kristiina Nordman jututtaa ennen Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämäänsä L10T viikonloppua seurakunnan pastoria Tommi Suonpäätä hänen odotuksistaan. Mikko Matikainen kertaa tuon keskustelun jälkeen lyhyesti mistä L10T:ssä on kysymys. Sitten Kristiina Nordman jututtaa Harjavallan viikonlopun päätteeksi uudelleen Tommi Suonpäätä. Heidän kanssaan keskusteluun liittyy Tapani Tuomi, joka on Noormarkun varikkoseurakunnan vanhemmiston puheenjohtaja. Odotukset ovat täyttyneet ja miehet kehuvat kilvan kaikkea viikonlopun aikana koettua, johon Kristiina on taidollisesti johdattanut opetuksillaan ja käyttämiensä harjoitusten avulla. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntija Taneli Skytän kanssa. Taneli kertoi pakolaisuuden taustoista ja siitä miten aluksi pitää vastata perustarpeisiin ja auttaa saamaan suihku, ruokaa, vaatteita ja suojaa. Tähän on tärkeää yhdistää mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa, viestiä rakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta. Ehkä he evankeliumin kautta saavat elämäänsä kestävän perustan ja voivat kertoa siitä myös toisille. Ei pakosta, vaan löytämisen ja löytyneeksi tulemisen ilosta. Pakolaisuuteen joutuneille on hyvä antaa mahdollisuus palvella ja kokea olevansa hyödyllisiä, jotta he saavat otetta murskaksi menneeseen elämään. Huikean syvällinen keskustelu Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa lasten ja aikuisten tarpeesta rauhoittua ja pysähtyä. Tämä on vaikeaa lapsille, mutta myös aikuisille. Levottomuus ja älylaitteiden aiheuttama informaatiotulva väsyttävät. Tarvitaan keinoja rauhoittua. Rauhoittuminen ja Jumalan edessä hiljentyminen eivät ole vain itämaisten uskontojen löytöjä, vaan meillä kristityilläkin on tässä vuosituhantinen perinne, jota olisi hyvä ottaa käyttöön. Aivotutkimuskin osoittaa, että rauhoittuminen, vaikka vain pieneksi hetkeksi on tärkeää. Luonnossa liikkuminen ja sen äänten kuuntelu ovat tärkeitä asioita ihmisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Luvassa tuoreita ja silti tuttuja ajatuksia. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Mitä kaikkea pyhiinvaellus voi tässä ajassa olla ja miksi sen suosio näyttää vain kasvavan? Miljoonittain pyhiinvaeltajia houkutteleva Lourdesin parantava lähde Ranskassa, Jim Morrisonin hauta Pariisissa, pyöräily Aurajoen vartta pitkin, Athos-vuoren luolat Kreikassa tai vaeltaminen kansallispuistossa, kaikki nämä voivat olla pyhiinvaelluksen kohteita ja tapoja. Mutta mikä tekee vaeltamisesta pyhän? Mitä annettavaa pyhiinvaelluksella on nykyajan ihmiselle? Ja mikä voisi olla pienin mahdollinen pyhiinvaellus? Pyhiinvaelluksen kokemusta pohtimassa ovat Turun pyhiinvaelluskeskuksen koordinaattori Annastiina Papinaho, joka on ollut osakirjoittajana kirjassa Valoa askeleillani – Pyhiinvaelluksella Suomessa (Kirjapaja 2022) sekä Pää pilvissä, kiviä kengissä (Otava 2022) kirjan pyhiinvaelluksesta yhdessä Annina Holmbergin kanssa kirjoittanut kirjailija ja ortodoksipappi Johannes Lahtela. Ohjelman toimittavat Ilona Ikonen ja Hilkka Nevala.

Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen on nostanut pintaan Euroopan energiariippuvuuden Venäjästä. Venäjä on Euroopan suurin maakaasun toimittaja. Millaisia haavoittuvuuksia tärkeä energiasuhde Euroopalle tuo? Entä onko NordStream2-kaasuputki tiukentamassa Venäjän energiaotetta Euroopasta entisestään vai onko se Saksalle jopa neuvotteluase Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi? Ohjelmassa käydään myös Kreikassa, jossa yritetään vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Ohjelman toimittavat Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä jaksossa haastattelen suomenopettajakollegaani Jaanaa, joka asuu Kreikassa. Olin niin innoissani Jaanan kanssa juttelusta, että unohdin kertoa, kuka olen. Lisäksi unohdin puhua vähän hitaammin kuin tavallisesti. :) Kysyin Jaanalta mm. nämä kysymykset: 1. Kuka olet mitä ja teet? 2. Miten päädyit Kreikkaan? 3. Miten opit kreikan kielen? 4. Mitkä ovat suurimmat erot Suomen ja Kreikan välillä? 5. Mitä teet ensimmäisenä, kun saavut Suomeen? 6. Mitä kaipaat Kreikasta, kun olet poissa? 7. Mistä suomen kielen oppikirjasta tykkäät erityisen paljon?

Kaupallinen yhteistyö - AnyfinUusi koti ulkomailla, millaista on ollut? Sara vietti perheensä kanssa pidemmän aikaa Kreikassa puolison töiden takia, Johanna taas viettänyt hidasta elämää Kyproksella rakkauden perässä. Millaista on ollut asua ulkomailla, mitä plussia ja miinuksia löytyy välimeren helmen sisältä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Itävallassa on tiukka koronasulku rokottamattomille. Italiassa ja Ranskassa rokotuspakko koskee hoitohenkilökuntaa. Kreikassa, Unkarissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa joko kaavaillaan samaa muutosta, tai se on tehty. Italiassa työpaikalle ei ole asiaa ilman koronapassia, tai -testiä. Ovatko pakkorokotukset tai koronapassivaatimuksen laajentaminen mahdollista Suomessa? Mitä Suomen perustuslaki sanoo: painaako rokottamattomien valinnanvapaus yli haittojen? Keskustelemassa ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sekä kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Haastateltavana Missioforumissa vieraillut Operaato Mobilisaation projektikoordinaattori Spiros Vampoulas. Joka on ollut työssä myös Kreikassa.

Ohjelmassa esitellään Missioforum-tapahtumaan tulevaa Matt Gulley ja jutellaan Hellenic Ministries -järjestöstä jonka lähettämänä hän työskentelee Kreikassa. Netissä oleva versio on 28.8. kello 8.00:n Raamattuavain Extrassa kuultavaa lyhyempi.

Koronarokotus on nuorille turvallinen. Viikonlopun koronaluvut saadaan vasta maanantaina. Maastopalot jatkuvat Kreikassa. Pohjois-Koreassa on tulvia. Suomen sää on sateinen.

Rokotusjärjestyksestä politiikkaa kuntavaalien alla? Keskustelemassa kansanedustajat Antti Kurvinen keskusta, Antti Lindtman sdp ja Kai Mykkänen kokoomus. Kreikassa puhuttavat koronan kotitestit ja eläinten ennakointikyky, katsauksen Ateenasta toimittaa Sara Saure.  Miten mieli rauhoittuu pääsiäisenä erilaisten murheiden keskellä, Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja filosofi Timo Airaksinen keskustelemassa.  Korona on lisännyt leipomista myös Ranskassa, mitä gourmet-kansa valmistaa pääsiäisenä, siitä kertoo toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö. Venäjällä vasta valmistaudutaan juhlaan paastoamalla, mitä paasto tarkoittaa ja miten sen jälkeen herkutellaan, sen kertoo Ylen Venäjän kirjeenvaihataja Erkka Mikkonen.  Golf-virran hidastuminen ei peruuta ilmastonmuutosta, toteaa meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.  Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Päivi Dahl ja Matti Konttinen, tuottajana Marja Ala-Kokko.. 

Aleksanteri Suuren valtakausi kesti 13 vuotta, mutta hänen maineensa on säilynyt toistaiseksi noin 2300 vuotta, eikä loppua näy. Aleksanteri Suuren esimerkki on innoittanut valtiaita, sotapäälliköitä ja kokonaisia kansoja niin hyvässä kuin pahassa. Makedonian kuningas johti armeijansa maailman ääriin saakka, ja hänen perinnöstään taistellaan edelleen mm. Kreikassa, Pohjois-Makedoniassa ja Albaniassa, niiden historiallisilla alueilla, Mutta oliko Aristoteleen oppilas panhellenistisen kulttuurin hyvän sanoman tuoja vai raakalainen, jonka teot on jälkikäteen kullattu? Aleksanteri Suurta tutkinut Jaakkojuhani Peltonen on Kalle Haatasen vieraana.

Kyynikot olivat alunperin hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa. Kapinallisen koulukunnan jäsenillä oli tapana kyseenalaistaa kaikkea ja käyttäytyä tylysti tai jopa aggressiivisesti. Liikkeen nimi lienee tullut sanasta kyon, koira, ja koira onkin kyynikkojen vaakunaeläin. Tuntuu siltä, että olemme nykyään kaikki kyynikkoja. Miten muuten kestäisimme ympäröivää maailmaa ja kaikkia huonoja uutisia, joilla meitä jatkuvasti pommitetaan? Mutta kuinka paljon kyynisyyttä on sopiva määrä ja terveellistä? Milloin kyynisyydestä tulee joukkoilmiö, joka pilaa ilman ja alkaa nakertaa yhteiskunnallista luottamusta? Vieraina ovat kirjailija Sisko Savonlahti ja toimittaja Saska Saarikoski.

Perjantaina raporoitiin 344 uutta koronatartuntaa. Koronavirus leviää maailmalla kovaa vauhtia. Turkissa ja Kreikassa on tapahtunut voimakas maanjäristys. Ylen ruotsinkieliset selkouutiset on saanut palkinnon.

Kun kaksi herrasmiestä, joilla on takana yhteensä 50 Spartathlon-starttia, istuu alas porisemaan, on meno mukaansatempaavaa. Tässä Polkuporinat-jaksossa Seppo ja Maarit Leinonen sekä Ari Mustala käyvät läpi omia kokemuksiaan ultrajuoksijoiden kuninkuuskisasta Kreikassa. Haastattelu on tehty Espoossa 22.8.

Euroaluetta ravistellut velkakriisi jätti syvät arvet eteläisen Euroopan maihin. Kreikassa on nyt virinnyt varovaista optimismia menetetyn vuosikymmenen jälkeen. Vaikka Espanjan talous on toipunut kriisistä, nuorten tulevaisuudennäkymät ovat yhä epävarmat. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan velkakriisin jättämää perintöä ja euroalueen tulevaisuutta. Ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Maija Salmi ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Simela Pantzartzi / EPA

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Ulkomaankierros eli mitä jäi käteen vuodesta 2019: Espanjassa tietokirjailija Liisa Väisänen, Ranskassa toimittaja Ismo Nykänen, Saksassa toimittaja Anna Saraste, Kreikassa toimittaja Sara Saure ja Turkissa toimittaja Ayla Albayrak. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu ja tuottajana Tarja Oinonen

Kreikkaan valittiin kesällä 2019 uusi konservatiivijohtoinen hallitus. - Jos joku hallitus ylipäätään pystyy toteuttamaan Kreikassa välttämättömät talouden rakenneuudistukset, niin se on juuri tämä Kyriakos Mitsotakisin kabinetti, sanoo kreikkalais-saksalainen taloustieteen professori Alexander Kritikos. Moniääninen Eurooppa-ohjelma selvittää millaisilla keinoilla ja aikataululla on mahdollista nostaa EU:n pahin kriisimaa suunnattomien velkojen suosta? Ohjelman on toimittanut Jorma Mattila. Lukija: Lauri Paalama Moniääninen Eurooppa ohjelman tuottaja: Jorma Mattila Kuvassa: Alexander Kritikos, instituutio- ja teollisuustalouden professori Potsdamin yliopistossa. Kuva: Jorma Mattila

Arja Saijonmaa tekee syksyllä kaksi konserttisalikeikkaa Suomessa ja on mukana tulevassa Anna laulu lahjaksi -konsertissa/levyllä. Muutoin Arjan kuulumisia ei Suomessa ole hetkeen kuultu. Ruotsissa, Norjassa ja Kreikassa hän on ollut kuitenkin ison yleisön huulilla kaiken aikaa. Saijonmaa kertoi kuulumisiaan Nostalgian Viikonlopun Markus Parkkiselle.

Ammattilaiseksi siirtynyt ultrajuoksija Noora Honkala nauttii elämästään täysillä. Ammattilaisuus ja muutto Kreikkaan ovat mahdollistaneet entistä suuremman panostuksen juoksuun. Lennä Polkuporinoiden kanssa Kreikan maaseudulle kuulemaan, mistä muusta kuin juoksusta Nooran arki Kreikassa koostuu. Haastattelu on tehty 24.9.2018.

Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

Kreikan velkariisissä pitäisi virallisesti pahimman olla jo takanapäin. Huolimatta kansantalouden parantuneista tilastoluvuista antavat kreikkalaiset yrittäjät kuitenkin heikon arvosanan maansa taloustilanteesta. - On paljon intoilua ja liioittelua, että nyt menee hyvin. Mikään ei viittaa siihen, että tilanne olisi merkittävästi paranemassa tulevina vuosina, sanoo ateenalainen yrittäjä Yannis Noussis. Kreikan kriisi iski yksityiseen sektoriin paljon pahemmin kuin julkiseen sektoriin. Hallitus muuttaa veroja koko ajan, sanoo Yannis Noussiksen liikekumppani Stefanos Vasdaikis. Uusia lakeja tulee jatkuvasti. Joskus lain jälkeen tulee vielä viranomaisten selityspaperi, joka muuttaa lain tulkinnan. Kreikan talouden toipumista jarruttaa myös se, että puoli miljoonaa parhaiten koulutettua ammattilaista muutti 10 vuotta kestäneen kriisin aikana pois maasta. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Ateenassa toimittanut Visa Noronen. Ohjelman on tuottanut Jorma Mattila Kuvassa: Kreikkalainen yrittäjä Stefanos Vasdekis Kuva: Visa Noronen

Tämän vuoden alusta ammattilaiseksi siirtynyt ultrajuoksija Noora Honkala nauttii elämästään täysillä. Ammattilaisuus ja muutto Kreikkaan ovat mahdollistaneet entistä suuremman panostuksen juoksuun. Lennä Polkuporinoiden kanssa Kreikan maaseudulle kuulemaan mistä muusta kuin juoksusta Nooran arki Kreikassa koostuu (24.9.2018 Lohja).

Vieraana suomalainen valmentajalegenda, jalkapalloprofessoriksikin kutsuttu Martti Kuusela. Kuusela valmensi aikoinaan Suomen miesten A-maajoukkueen vain kahden pisteen päähän vuoden 1986 MM-lopputurnauksesta. Hänen meriitteihinsä kuuluu kahden jalkapallon Suomen mestaruuden lisäksi myös Unkarin mestaruus Budapest Honvédin peräsimessä 1993 sekä valmentajapestit Kreikassa, Kyproksella, Tanskassa ja Belgiassa. Valmentajauransa jälkeen Kuusela on tullut tunnetuksi myös useiden jalkapallolähetysten tv-kommentaattorina. Millä mielin Martti Kuusela seuraa tällä viikolla alkanutta Venäjän MM-lopputurnausta? Millaista jalkapalloa Kuusela toivoo MM-kisoissa näkevänsä ja mitkä maat kuuluvat hänen mestarisuosikkeihinsa? Väittelyissä futista, futista ja futista.

Suomalaistyylinen verovaroin kustannettu maksuton kouluruoka on maailmassa ja Euroopassakin harvinainen käytäntö. Britanniassa kouluruoka on nykyään maksutonta kaikkein pienimmille. Kreikassa talouskriisin takia yhä useampi lapsi joutuu käymään koulua tyhjin vatsoin. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Pasi Myöhänen / Yle

Kreikasta on tullut mallioppilas velkojien ehtojen täyttämisessä. Mutta kreikkalaiset itse ovat vaipuneet yhä syvempään talousahdinkoon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma vierailee Kreikassa. Ohjelman on koonnut Jaana Kanninen. Kuva: Yannis Kolesidis / Epa

Eduskunnassa puhutaan, ja siitä on puhumassa eduskunnan keskuskanslian entinen päällikkö Keijo Koivukangas. Lähetys on uusinta (4.9.2009). *** Eduskunnan kesäloma alkaa olla ohi ja uusi täysistuntokausi on alkanut. Pelkkää puhetta, sanovat politiikkaan kyllästyneet, ja ovat aivan oikeassa. Valtion johtaminen ja puhuminen liittyvät toisiinsa tiukasti. Kaksi paljon käytettyä valtion johtamisen tapaa on nimetty erilaisten puhetyylien mukaan. Parlamentarismi on meille tutuin valtiomuoto, ja sen perustana on ranskan sana parlera, puhua. Taustalla on ajatus siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat tahtotilat sopivat yhteisistä asioista ja ristiriidoista keskenään puhumalla asiat halki. Tämän länsimaisen ja ajatusmallin mukaan pääasia on että ihmiset puhuvat. Lopullinen totuus asioista löytyy keskustelemalla, tai sitten tuo totuus muuttuu alituisesti keskustelun jatkuessa. Tärkeintä on se, että erilaisten poliittisten tahtotilojen välillä on puheyhteys. Toinen huomattava valtio-opillinen puhumiseen liittyvä suuntaus on diktatuuri, joka sisältää ajatuksen siitä, että on olemassa joku, joka sanelee, dikterar tai dictate, mitä muut tekevät. Kaikki diktaattorit eivät ole olleet hirmuhallitsijoita, vaikka kenraali Franco, Adolf Hitler ja Josif Stalin termiä värittävätkin. Historioitsijoiden mielestä mm. Antiikin Rooman yksinvaltias Cincinnatus oli hyvä diktaattori, mutta modernit itsevaltiaat vaikuttavat järkiään suuruudenhulluilta ääliöiltä, jotka olisi pitänyt ajoissa passittaa koulukuraattorin puheille. Parlamentarismiin läheisesti liittyy kansanvalta eli demokratia, jonka arvellaan syntyneen antiikin Kreikassa. Ateenan kaupunkivaltion demokratiassa äänioikeus oli vapailla miehillä, ei orjilla eikä naisilla. Nykyaikaisessa demokratiassa valinnan vapaus on niin pitkälle vietyä, että ihmiset saavat itse päättää, ovatko he kansalaisia ja käyttävät äänioikeuttaan vai ovatko he orjia eivätkä käytä äänioikeuttaan. Politiikan ja puhumisen tärkeä yhteys näkyy Suomen poliittisessa järjestelmässä mm. maan virallisessa protokollassa. Ensimmäisenä on tietenkin presidentti, jonka latinasta juontuva nimikin tarkoittaa edessä istujaa. Mutta protokollan seuraava ei olekaan pääministeri, jonka sana minister tulee myös latinasta ja tarkoittaa apulaista, vaan puhemies, mies joka puhuu ja säätelee muiden puhumista. Millaista on puhemiehen työ täysistunnossa? Millainen keskustelufoorumi eduskunnan täysistuntosali on? Millaisia puhujia kansanedustajat ovat? Eduskunnan keskuskanslian päällikkö lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas on avustanut maamme puhemiehiä, kysytäänpä häneltä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura. Kuva: Jyrki Lyytikkä.

Mitä Kreikassa tällä hetkellä tapahtuu ja millaisia jatkotoimenpiteitä on odotettavissa talouskriisiin liittyen? Miikka ja Martin selventävät #rahapodissa viimeaikaisia tapahtumia Kreikassa ja pohtivat tulevaa. Jaksossa käsitellään myös kuulijakysymyksiä muun muassa osinkoverotuksesta, yrityksen listautumisen hyödyistä ja yhdestä tämän hetken mielenkiintoisimmista trendeistä eli vastuullisesta sijoittamisesta.

Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Talvilomakauden kunniaksi paljastetaan, että ritareista kaksi hiihtää, toinen (Juha) jopa Finlandia-hiihtoa varten, muut ehdottomasti eivät. Seuraako start-up-buumia grown-up-trendi? Esimerkkinä puheenjohtaja mainitsee Wall Street Journalin uutisen yhdysvaltalaisesta Zenefits-startupista. Tietoviikko otsikoi juttunsa: 4,5 miljardin arvoinen startup kielsi työntekijöitä harrastamasta seksiä työpaikalla Muusikko Maija Vilkkumaa - joka kuuluu Pyöreän pöydän hiihtäjiin - ihmettelee THL:n selvitystä, jonka mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on liian heikko lihaskunto. Ihmettelee, koska somen mukaan kaikki liikkuvat koko ajan. Ruben Stiller pahoittaa THL:n tilastoista mielensä. Hän toivoo kannustusta, ei syyllistämistä. Kirjailija Juha Itkonen uskoo, että kansanäänestys Britanniassa tulee päätymään EU:stä lähtöä kannattavien voittoon, Ruben on Juhaa optimistisempi ja uskoo, että "järki voittaa". Puheenjohtaja pitää pääministeri David Cameronia niin karismaattisena puhujana, että tämä puhuu britit EU:n puolelle. Toimittaja Ruben Stiller inhoaa matkustelua. Turistilla on hänen mielestään ikäviä velvollisuuksia esimerkiksi kiertokäyntejä. - Kreikassa raunioita riittää. Kävelen vain pääkatua pitkin. Juha yrittää - snobismia vältellen - tehdä eroa matkustamisen ja turismin välillä. Myös Maija uskoo, että matkailu avartaa, mutta on kylläkin raivostunut Ellis Islandilla New Yorkissa. - Ei kannata mennä turistipaikkoihin, hän päättelee. Huom! Ohjelma on teknisten ongelmien vuoksi julkaistu uudelleen 30.9.2016. Sitä ennen ohjelmaa oli kuunneltu 3828 kertaa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Oppi hyvästä elämästä on yksi filosofian keskeisistä alueista. Sen olemusta pohdittiin jo antiikin Kreikassa ja Aristoteleen opeissa. Teoreettisen filosofian professori emeritus Ilkka Niiniluoto tarkastelee hyvän elämän filosofiaa Kalle Haatasen kanssa. Keskustelussa nousee esiin käsityksiä totuudesta, viisaudesta ja etiikasta. Niiniluoto korostaa humanistista maailmankuvaa itsenäisenä ja erillisenä materialismista tai uskonnosta.

Kreikassa vallitsee kriisikesän jälkeen syvä pettymys politiikkaan ja poliitikkoihin. Sunnuntaina maassa järjestetään jälleen uudet vaalit, mutta tiukat lainaehdot ovat sitoneet päättäjien kädet jo etukäteen. Uskovatko kreikkalaiset enää maansa tulevaisuuteen? Lisäksi käydään Filippiineillä katsomassa, kuinka yhä useampi asiakaspalvelualan työpaikka siirtyy Aasiaan. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Orestis Panagiotou / EPA.

Vierailemme iranilaisissa kotibileissä. Neuvottelut Iranin ydinohjelmasta huipentuvat näinä päivinä. Myös Kreikassa eletään jännittäviä hetkiä. Yle Uutisten tuottaman ohjelman juontaa Jaana Kanninen. Kuva: Jessica Stolzmann / Yle

Kuinka Eurooppa oppi rakastamaan talouskuria Kreikka uppoaa ja muu Europpa katsoo vierestä vaatien lisää talouskuria. Kreikan korruptoitunutta eliittiä voi syyttää paljosta, mutta onko eurooppalaisen ”Troikan” maahan pakottama politiikka tuonut parannusta tilanteeseen? Kreikassa terveydenhuolto on heikko, sosiaaliturva olematon, työnsaanti lähes mahdotonta. Jopa malariaa on tavattu maan eteläosissa, koska malariasääskien torjuntasumutuksissa on säästetty. Velkasuhde on heikentynyt. Nöyryytetyssä maassa äärioikeisto vahvistuu. Samalla on sivuutettu niin Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirja, ihmisoikeussopimus kuin hyvin usein Kreikan oma parlamenttikin. Onko kurjuus koko Euroopan, myös Suomen tie? Kai Sadinmaan vieraana toimittaja Mikko Remes. Hän on kirjoittanut yhdessä tutkija, kirjailija, toimittaja Matti Ylösen kanssa kirjan Velkatohtorit – Kuinka Eurooppa unohti historian ja oppi rakastamaan talouskuria.

Kuinka Eurooppa oppi rakastamaan talouskuria Kreikka uppoaa ja muu Europpa katsoo vierestä vaatien lisää talouskuria. Kreikan korruptoitunutta eliittiä voi syyttää paljosta, mutta onko eurooppalaisen ”Troikan” maahan pakottama politiikka tuonut parannusta tilanteeseen? Kreikassa terveydenhuolto on heikko, sosiaaliturva olematon, työnsaanti lähes mahdotonta. Jopa malariaa on tavattu maan eteläosissa, koska malariasääskien torjuntasumutuksissa on säästetty. Velkasuhde on heikentynyt. Nöyryytetyssä maassa äärioikeisto vahvistuu. Samalla on sivuutettu niin Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirja, ihmisoikeussopimus kuin hyvin usein Kreikan oma parlamenttikin. Onko kurjuus koko Euroopan, myös Suomen tie? Kai Sadinmaan vieraana toimittaja Mikko Remes. Hän on kirjoittanut yhdessä tutkija, kirjailija, toimittaja Matti Ylösen kanssa kirjan Velkatohtorit – Kuinka Eurooppa unohti historian ja oppi rakastamaan talouskuria.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen keskustelee siitä mitä asioita hänen ryhmänsä ja hän itse EU:ssa ajavat ja siitä miltä vasemmiston tilanne vaikuttaa Kreikassa ja muissa EU-jäsenmaissa. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Joukkomurha satiirilehden toimituksessa järkytti Ranskaa ja koko muuta maailmaa. Mitä pariisilaiset nyt ajattelevat terrorismista ja sananvapaudesta? Ohjelmassa kuullaan myös Eurooppa-neuvoston viestintäjohtajan Reijo Kemppisen arvioita Suomen 20-vuotisesta taipaleesta EU-jäsenmaana. Ja käydään EU:hun etäisyyttä ottavissa Kreikassa ja Britanniassa. Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA

Tiistain aiheita: - Mitä on kreikkalainen todellisuus? Kysymykseen vastaa Ruotsin Ateenan arkeologisen instituutin johtaja Arto Penttinen - Uppsalassa uudet suomenkieliset esikoulupaikat loistavat yhä poissaolollaan, vaikka kunta lupasi järjestää niitä jo vuosi sitten - Pohjoismaiden miestenpukujen valmistajat yhdistävät voimansa - Kolmen lapsen äiti Heini Paananen Surahammarista on kyllästynyt peräämään suomen opetusta ekaluokkalaiselle Rocky-pojalleen. Ateenan keskustasta on yhä enemmän pienyrityksiä kadonnut. Kokonaisia katuja keskellä kaupunkia on nyt vailla liiketoimintaa. Verotus Kreikassa on muuttunut niin rankaksi, että esimerkiksi 3000 - 4000 kruunun eläkkeestä ei jää ruokaan rahaa. Erityisen kovasti on iskenyt kiinteistövero, jota Kreikassa ei ennen ollut, ja useat kreikkalaiset omistavat useita huoneistoja tai taloja. - Nuoret jättävät maan ja syntyvyys on hyvin alhainen. Toisessa päässä väki sitten vanhenee, varsinkin kun kreikkalaisilla eliniän odote on pisimpiä Euroopassa. Syyskuussa fasistinen, ulkomaalaisvastainen Aamun koi -puolue murhasi kreikkalaisen muusikon (Pavlos Fissaksen). Sitä ihmiset ihmettelevät pitikö mennä näin pitkälle, ennen kuin puolueen johtaja ja johtoryhmä vangittiin. Näihin kysymyksiin täällä ihmiset kyselevät vastauksia, Aamun vieras Arto Penttinen sanoo. Tiistaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Kreikassa on ollut väkivaltaisia mielenosoituksia maan säästöjen takia. Finnairin turistiluokan matkustajien täytyy tulevaisuudessa tehdä lähtöselvitys itse. Museoviraston työntekijät ovat marssineet säästöjä vastaan.

Kreikassa siivotaan jälkiä väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei hyväksy eläkeikärajan nostamista. Suomen uuden presidentin vaimo on saanut uuden työtehtävän.

Sauli Niinistö aloittaa Suomen presidenttinä maaliskuun 1. päivänä. Eduskunta on aloittanut työt joululoman jälkeen. Kreikassa hallituspuolueet ovat neuvotelleet säästöistä. Suomessa tehtiin taas maanantaiyönä uusi tämän talven pakkasennätys.

Tuhannet suomalaiskodit ovat yhä ilman sähköä. Kreikassa lääkärit ja apteekit ovat lakossa. Kilpailu lisääntyy Suomen linja-autoliikenteessä.

Tuhannet suomalaiskodit ovat yhä ilman sähköä. Kreikassa lääkärit ja apteekit ovat lakossa. Kilpailu lisääntyy Suomen linja-autoliikenteessä.