Podcasts about tarvitaanko

Tarvitaanko lähetyskäskyn toteuttamiseen kaikkia kristittyjä? Tästä aiheesta  ja Lausanne konferenssista yleisesti keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Vesa Ollilainen.  

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Onko pelimainonta vaikeaa, kallista tai liian erikoistunutta? Tässä IAB Finlandin podcast-jaksossa pureudumme pelimainontaan liittyviin käytännön myytteihin ja uskomuksiin. Kuka tekee, miten tehdään – ja mitä kaikkea oikeasti voi mitata?Jaksossa selviää muun muassa: Onko pelimainonnan ostaminen monimutkaista? Tarvitaanko siihen aina omat materiaalit? Voiko pelimainontaa mitata? Miten adblockerit vaikuttavat näkyvyyteen? Jääkö pelimainonnan reach pieneksi?Äänessä jälleen Janna, Allu ja Patrik – tiiviisti, selkeästi ja ilman turhaa jargonia.Kuuntele jakso ja ota haltuun pelimainonnan mahdollisuudet juuri nyt.

Tässä jaksossa pureudutaan vieraan kanssa ikuisuuskysymyksen ytimeen: mitä tehdä kun motivaatio loppuu aina kesken tai sitä ei meinaa löytyä laisinkaan? Keskustelemme mm. mistä yleisesti ihmiset saavat kimmokkeen aloittaa elämäntapamuutos? Tarvitaanko kipinää, innostusta ja inspiraatiota ja mistä tällaisia voi löytää? Miten jaksaa paiskia töitä motivaation aaltojen keskellä eli kun sitä on paljon, ei lainkaan ja jonkin verran? Mitä tehdä kun on motivaatiota mutta ei näe miten koko projektin saisi alkuun? Miten armollisuus ja itsemyötätunto auttavat onnistumisessa? Mitkä arjen peruskivet vaikuttavat siihen, että ylipäätään voi syntyä motivaatiota muutokseen? Motivaatio syntyy usein tuloksista ja kehityksestä mutta entä kun kehittyä ei voi loputtomiin, mistä löytää kiinnostusta puhtaasti vain tekemiseen? Miten löytyy hyvinvoinnin kultainen keskitie ja tasapaino? Ruuhkavuosi-ihmisten ongelma on usein rajojen asettaminen ja terve itsekkyys, miten sellainen onnistuu? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii ammattivalmentaja ja fysioterapeutti Aki Laitinen.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiAki Laitinen- IG: https://www.instagram.com/aalaitinen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/aki-laitinen/- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/2oMLoJrK8pEAAckn1wJMv5?si=2080e69b67484add

Tähän jaksoon sain vieraaksi monen toivoman pitkän linjan asiantuntijan keskustelemaan siitä, että miten meistä ihmisistä tulee se mitä me olemme. Vieraan kanssa käydään läpi mm. miten ihmisen persoonallisuus kehittyy? Miten kasvatuksella voi ohjata lasta hyvään tai huonoon suuntaan? Miten paljon kasvatuksella ylipäätään voi muuttaa ihmistä? Tarvitaanko kasvatuksessa kurinpitoa vai onko kaverivanhemmuus parempi? Miten ystäväpiiri vaikuttaa minäksi kehittymisessä? Mitä meidän tulisi ajatella elämän polulle osuvista tunteista, esimerkiksi syyllisyydestä ja häpeästä? Onko nykyään korostunut individualismi ongelmallinen? Tulisiko meidän ajatella itseämme enemmän osana yhteisöä? Pitääkö usein esitetty väittämä, että "ennen oli paremmin" paikkansa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Politiikkaradio pureutuu kuntavaalien kysymyksiin. Leimaavatko kevään vaaleja turvallisuushuolet, jos huomio kiinnittyy Venäjän uhkaan ja liittolaisensa hylkäävään Trumpiin? Miten uudet sukupolvet pidetään menossa mukana? Pitääkö koulujen ryhmäkokoja rajata? Mihin rahat riittävät? Tarvitaanko väestönsuojia lisää? Vaaleista keskustelevat kokoomuksen ohjelmapäällikkö Sini Ruohonen sekä puoluesihteerit Mikkel Näkkäjärvi SDP:stä ja Antti Siika-aho keskustasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana viestintäjohtaja Mikael Jungner.Jungner on tehnyt monipuolisen uran politiikassa, mediassa ja liike-elämässä. Aluksi muistelimme Jungnerin nuoruutta, sukua, 1990-luvun ja lamaa ja siitä nousua. Suomettumisesta ja jälkisuomettumisestakin puhuimme. Opiskeluaikanaan Jungner osallistui Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittaman Maailman rauha -patsaan tervaamiseen Hakaniemessä. Se oli aikanaan iso uutinen.1990-luvun loppupuolella Jungner toimi Paavo Lipposen ja muiden SDP:n kärkipoliitikoiden erityisavustajana. Tästä ura jatkui Microsoftiin ja sen jälkeen Yleisradion toimitusjohtajaksi vuosiksi 2005–2010.Ylestä puhuimme pitempäänkin. Tarvitaanko sellaista sen kokoisena kuin se nyt on?Myöhemmin Mikael Jungner palasi politiikan maailmaan SDP:n kansanedustajaksi ja puoluesihteeriksi. Vuonna 2017 hän erosi puolueesta. Miksi?Viime vuodet Jungner on työskennellyt viestintätoimisto Kreabissa ja ollut Liike Nytin riveissä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2024 hän erosi Liike Nytistä. Mikä tässä oli taustalla?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/ 

Suuren dronejakson toinen osa! Jatketaan Kapteeni Jonne Piilin kanssa dronejen käytöstä, vaikutuksesta joukkokonaisuuksiin, yksittäisen taistelijan ja joukon toimintaan. Puhutaan dronetorjunnasta ja droneinnovaatioista ja vaikka mistä! Miten miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään tulevaisuudessa?Miten dronet asejärjestelmänä saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa Puolustusvoimien joukkoihin, niiden aseistukseen tai kokoonpanoon? Mikä on intin droneosaamisen ja suorituskyvyn taso? Tarvitaanko oma drone-aselajikoulu?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Puhutaanpa droneista! Kapteeni Jonne Piili tutkii niitä työkseen ja kehittää Puolustusvoimien suorituskykyä niiden osalta Maavoimien tutkimuskeskuksessa. Joten! Onko ne vallankumouksellinen asejärjestelmä? Voiko niillä oikeasti tuhota taistelupanssarivaunun? Miten droneja luokitellaan? Miten niitä torjutaan? Miten dronet asejärjestelmänä saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa Puolustusvoimien joukkoihin, niiden aseistukseen tai kokoonpanoon? Mikä on intin droneosaamisen ja suorituskyvyn taso? Tarvitaanko oma drone-aselajikoulu?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Tässä jaksossa on Ari-Pekan pitämä puhe Oulun Mindfulness ry:n retriitillä 1.12.2024. Puheessa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: Mitä ovat neljä rajatonta mielentilaa, jotka löytyvät niin buddhalaisuudesta kuin joogafilosofiastakin? Mitä tasapuolinen tyyneys tarkoittaa ja millaisia ominaisuuksia se ihmisessä kehittää? Tarvitaanko ykseyden kokemuksiin erityisiä harjoituksia, vai pikemminkin niistä irti päästämistä? Päästä irti pienestä minästä ja avaudu äärettömille mielentiloille!

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Ari Wahlsten. Hän on käsikirjoittaja, ohjaaja, kirjailija, näyttelijä, laulaja, sarjakuvantekijä - todellinen kulttuurin monitoimimies. Monet muistavat hänet Lapinlahden linnut -yhtyeestä. Miten Kallion Kurvin kundista tulee kirjailija ja teatterimies? Millaista oli keikkaelämä Lapinlahden linnuissa? Iltapäivälehdetkin uutisoivat Wahlstenin ensimmäisestä romaanista Kosteiden mestojen balladi: ”Romaani suututti teatteripiirit - kirjailijalle sataa uhkauksia.” Kirjailijana Wahlsten tunnetaan nykyään Kit Karisma -dekkareista, joita on ilmestynyt kahdeksan. Kit on amerikkalaissuomalainen ja musta. Saako valkoinen mies kirjoittaa tummaihoisista? Tarvitaanko kirjallisuudessa sensitiivisyyslukijoita? Entä teatterissa, kuka saa näytellä ketä? Puhuimme myös kirjoittajakoulutuksesta. Wahlsten on opettanut sekä dekkarin kirjoittamista että sketsien tekemistä. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Valtiovarainministeriö aloitti budjettineuvottelunsa. Kuinka veitsenterällä talous on - tarvitaanko lisäleikkauksia? Roope Uusitalo, Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori ja Mika Maliranta, johtaja, Labore, Jyväskylän yliopiston professori. Kamala Harris kampanjoi juurinimetyn varapresidenttiehdokkaansa kanssa. Yhdysvalloista Iida Tikka. Voiko Unkarin pääministeri neuvotella omin päin Moskovassa ja myöntää viisumeja venäläisille Schengen-alueelle? Keskustelemassa Heino Nyyssönen, dosentti, Turun yliopisto ja Annastiina Kallius, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto. Oppositio vaihtoi mielenosoituksillaan vallanpitäjät Bangladeshissa. Toimittaja Pia Heikkilä Intian Delhistä. Juontajana Seppo Kivimäki, toimittajina Roosa Kajander, Atte Uusinoka ja Lotta Lautala, tuottajana Tarja Oinonen.

Tässä jaksossa vieraana monen kuulijan toivoma taitojen oppimisen pitkän linjan ammattilainen. Ruodimme mm. mitä ylipäätään on taito ja taitavuus ja mitä tarkoittaa taitojen oppiminen? Mitä nykyään tiedetään taitojen oppimisesta, joka aikaisemmin ajateltiin olevan toisin?  Mistä osatekijöistä ihmisen liiketaito koostuu? Onko taitojen oppiminen harjoittelun tulosta vai tuleeko se äidinmaidossa? Mitä on differentiaalioppiminen ja mitä siitä on hyötyä? Tarvitaanko taitojen oppimiseen määrätietoista ja ohjattua harjoittelua vai omatoimista tekemistä ja onko väliä tekeekö hyviä vai huonoja toistoja?  Onko taitojen oppimisessa herkkyyskausia? Vaikuttavatko elintavat kuten ravinto ja uni taitojen oppimiseen? Millaista treeniä kannattaa tehdä jos haluaa säilyttää hyvän arjen toimintakyvyn? Kantaako lapsena opitut liikuntataidot myös myöhemmälle iälle? Mikä merkitys on psykologisille tekijöillä taitojen oppimiseen?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä liikuntatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Sami Kalajan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi

”Taivas putoaa!” varoitteli pieni tipu lastensadussa. ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle” kerrotaan puolestaan Johannes Kastajan saarnanneen. Nykyajassa lopun aikoja voidaan povata niin ympäristöliikkeessä, Yhdysvaltojen politiikassa, islamilaisessa jihadismissa kuin Venäjän hyökkäyssodan perusteluissakin. Näitä kaikkia yhdistää omalta osaltaan apokalyptinen todellisuuskäsitys, jonka mukaan historialla on suunta ja päämäärä, ja edessä odottaa vääjäämättä jonkinlainen suuri käänne. Mutta mistä apokalyptiikassa on kyse ja mitä tässä ajassa tulisi ymmärtää tämän erityispiirteistä? Miksi apokalyptinen ajattelu säilyy vuosisadasta toiseen, vaikka lopun ajan odotukset ovat kuihtuneet kokoon kerta toisensa jälkeen? Tarvitaanko nykyajan politiikassa apokalyptiikan lukukykyä? Vieraina ovat “Apokalypsi nyt! Perikadon politiikka” -teoksen (Kirkon tutkimus ja koulutus 2024) toimittaneet raamatuntutkija Niko Huttunen sekä Venäjän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkija Elina Kahla. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kimmo Saares.

Meillä Suomessa rikoslain säännös uskonrauhan rikkomisesta kieltää Koraanin polttamisen. Onko lainkohta tarpeeton, ja pitääkö uskonrauhaa kokonaisuudessaan muutenkaan enää edes suojella lailla? Mikä on pyhyyden suoja? Ja mitä islam itse sanoo Koraanin pyhyydestä? Tutkijatohtori Tuomas Äystö tutki väitöskirjassaan vuosina 1999–2019 uskonrauhan rikkomisesta annettuja tuomioita. Hänen mukaansa säännös on epämääräinen etenkin pyhän määrittelyssä. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan koraanin polttamisen kieltämisen lainkohta on ongelmallinen kriminalisointiperiaatteiden ja sananvapauden näkökulmasta. YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska se rajoittaa sananvapautta. Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Tuomas Äystö, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ihmisten mieliä ei voi voittaa puolelleen pommittamalla. Se tarkoittaa, että vaikka Israel saisi äärijärjestö Hamasin tuhottua Gazassa, jäljelle jäisi sille äärimmäisen vihamielinen kansa. Nekin gazalaiset, jotka eivät tue Hamasia nyt, muistaisivat, ketkä pommittivat kodit hajalle. Näin pohtivat ulkomaantoimittaja Vilma Romsi ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joka tunkee mukaan Lähi-itä jaksoon pyytämättä mutta ei yllätyksenä. Israelin maahyökkäys Gazaan näyttää juuri nyt vääjäämättömältä. Vilma on viettänyt aikaa sekä Israelissa että Länsirannalla, ja saa selittää juurta jaksain, millaista arkea alueella eletään. Jenny uskoo, että perusasioiden ymmärtäminen auttaa tulevien uutisten seuraamisessa. Iida haluaa mukaan, koska Yhdysvaltain rooli tulevissa tapahtumissa on keskeinen. Maa on Israelin suurin tukija ja saattaa pian olla sotilaitaan myöten kiinni Lähi-idän kriisissä. Sodassa kuolisi tuhansittain siviilejä. Minkä hinnan Yhdysvallat on valmis maksamaan? Synkkyyden keskellä pohditaan, millä tavalla sotauutisia olisi helpompi sietää. Tarvitaanko enemmän tunnetta vai tietoa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Rookien hallitus sai alkuvuodesta tuoreita jalkoja, kun kuopiolainen Mia Pyykönen tuli mukaan messiin. Mia on nuoresta iästään ehtinyt olla monessa mukana, ja kertynyttä kokemusta hän haluaa hyödyntää muun muassa juuri hallitustyön kautta. Mia kokee olevansa generalisti, mikä innoitti Bronxcastin haastamaan: onko generisteille enää tilausta vai pitääkö asiantuntijuuden olla laserin tarkkaan kohdennettua ja syvällistä? Sama toisinpäin: onko generalisteille tässä monimutkaisessa maailmassa tilausta enemmän kuin koskaan?  Tästä ja muusta - myös vieraan supervoimasta - juteltiin Mian kanssa. Kuuntele! 

Kiristyvää maahanmuuttopolitiikkaa, poliisille lisäresursseja. Haastateltavana tuleva sisäministeri Mari Rantanen (ps.).  EU:lle suunnitteilla uusi yhteinen rahasto? Merkitseekö se lisää velkaa ja mihin sitä käytettäisiin? Haastasteltavana johtava asiantuntija Päivi Wood EK:sta. Aloittavan hallituksen linjaukset muuttavat työelämää. Millaisia muutoksia luvassa pienipalkkaisille? Entä kuinka yrittäjien arki sujuu tulevaisuudessa? Hallitusohjelmaa puimassa ovat  PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sekä toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen yrittäjistä.  Miten talouden tulevia kuukausia arvioidaan? Haastateltavana Pasi Kuoppamäki Danske Bankista Juontajana Atte Uusinoka. Valmistelijoina Matti Konttinen ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja haluaa tietää, syntyykö hallitusta tällä kokoonpanolla. Juha vastaa intuitiolla eli perstuntumalla: Ei. Kaarina: Toivon, että syntyy. Hilkka: Mulla ei ole mielipidettä. Ruben vastaa myös intuitiolla: Tulee hallitus, kriisiytyminen on kenties poliittista teatteria.  Juha Itkonen haluaa puhua oppilaiden kännyköistä kouluissa, kuten hallitusneuvotteluissakin tehdään. Tarvitaanko lakimuutoksia vai onko näpertelyä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen mielensäpahoittamisen poliittisena valuuttana. – Milloin olemme kehdanneet antaa omille vaihtuville tunteille totuuden sijan? hän kysyy. Taustalla on kokoomuksen tuohtumus sen jälkeen, kun Helsinki Pride -tapahtuma päätti olla ottamatta kokoomusta ja keskustaa virallisiksi yhteistyökumppaneikseen. Hilkka Olkinuora on juuri täyttänyt 75 vuotta. – Onnea! – Hän ihmettelee, miksi yli 75-vuotiaita ei hyväksytä mielipidekyselyihin. Joka kymmenennen ääntä ei siis kuulla. Pyöreä pöytä päättää ehdottaa, että mielipidekyselyjen ovet avataan kaikille.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija ja kirjallisuudentutkija Markku Eskelinen. Markku kertoi nuoruudestaan ja 1970- ja 1980-lukujen ajanhengestä. Kouluvuosiltaan Eskelinen muistaa kuinka vasemmistonuoret kerääntyivät kirjakauppojen eteen protestoimaan Neuvostoliiton vainoaman Nobel-kirjailijan Aleksandr Solženitsynin teoksien julkaisemista vastaan. Eskelinen aloitti ensin oikeustieteen opiskelijana, mutta päätyi lopulta kirjallisuustieteeseen. Hän varasti Akateemisesta Kirjakaupasta Jacques Derridan kirjan ja oli tuomassa Suomeen mannereurooppalaista filosofiaa. Jyrki Lehtolan kanssa julkaistussa kohuteoksessa Jälkisanat. Sianhoito-opas nuoret intellektuellit hyökkäsivät rajusti aikakauden suomalaisen kulttuurin isoja nimiä vastaan. Yhä kulttimaineessa oleva teos on jo osa suomalaista kirjallisuushistoriaa. Samoihin aikoihin Eskelinen julkaisi myös ensimmäisen oman romaaninsa Nonstop. Sittemmin Eskelinen kunnostautui myös kirjallisuudentutkijana ja pelitutkijana. Tietokonepelit ovat nousseet kulttuurin marginaalista sen keskiöön. Muutama vuosi sitten ilmestyi Eskelisen suomenkielisen proosakirjallisuuden historia Raukoilla rajoilla, joka herätti kiivasta keskustelua. Keskustelumme sivusi myös kirjallisuuden ja kirjallisuuspuheen nykytilaa. Tarvitaanko kirjallisuudessa sensitiivisyyslukijoita, joita kustantamoissa nykyään käytetään? Rajoittavatko ne taiteen vapautta? Aikanaan kirjallisuustieteessä julistettiin tekijän kuolemaa ja keskityttiin teksteihin, nyt tekijänerot ovat tehneet paluun identiteettipolitiikan myötä. https://jarkkotontti.net/

Neuvottelut suuren työntekijäjoukon palkoista ovat seisseet tai edenneet tahmeasti. Mikä olisi järkevä palkankorotusten taso? Aiheesta väittelevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Millä tavalla palkkoja kannattaisi nostaa? Pitääkö se hyväksyä, että hintojen nousu jättää palkkoihin kuopan, vai pitäisikö ostovoimaa palauttaa suurilla korotuksilla? Millaiset palkankorotukset taas sysäisivät inflaation kierteeseen? Toimittajana on Antti Pilke.

Millaisia muutoksia kehittyvä terveysteknologia tuo terveydenhoitoon tulevaisuudessa? Kiertääkö elimistössämme nanobotteja, jotka mittaavat terveydentilaamme? Onko sairaaloita vielä olemassa vai hoidetaanko akuutteja vaivojamme liikuteltavissa konteissa? Millaisia ratkaisuja pitää tehdä nyt, jotta laadukas terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla 80 vuoden kuluttua? Vieraina tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemi VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Väkevä elämä -podcastissa on ollut suuri ja virallinen jalkajakso ja tällä kertaa on vuorossa suuri ja virallinen selkäjakso! Superkokeneen vieraan kanssa pureskellaan mm. onko selkä heikko kuin himmeli? Onko välilevy ihan varsinaisesti "levy" vai jotain muuta? Mikä on tuorein ymmärrys selkäkivuista ja niiden syistä? Mitä tarkoittaa biopsykososiaalinen kokonaisuus mm. kipuun liittyen? Tarvitaanko vahva core, että selkä pysyy kunnossa? Paljastaako magneettikuvat selkäkivun syyt? Aiheuttaako huono ryhti selkäongelmia? Meneekö selkä rikki jos nostaa väärin esim. muuttokuormaa tai maastavedossa? Kun selkä on kipeä, saako silloin liikkua, treenata tai elää elämää normaalisti? Miten mieli voi vaikuttaa selkäkipuun? Mikä on paras tie selkäkivuista paranemiseen? Näitä ja muita kysymyksiä pohdimme osteopaatti, liikuntalääketieteen TtM, personal trainer ja tietokirjailija Jerry Ketolan kanssa. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Jerry Ketola - Kotisivu: https://jerryketola.fi/ - IG: https://www.instagram.com/osteopaattijerryketola/ - FB: https://www.facebook.com/osteopaattijerryketola - Jalkajakso, Sami Pesonen: https://open.spotify.com/episode/1FdkfHoQxmLN2AeRP83gTW?si=011c136bc3ba4ba4

Britannian pääministerin asema heiluu. Toimittaja Pasi  Myöhänen raportoi Downing Streetin tuoreimmista käänteistä.  Pohjoisen turvallisuuden ulottuvuus muutoksessa. Keskustelemassa Ylen Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen sekä Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova.  Tarvitaanko vielä koronarajoituksia? Haastateltavana perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Kuinka markkinat reagoivat Britannian poliittiseen kuohuntaan ja Euroopan energiakriisiin? Kuinka keskuspankit auttavat? Haasteteltavana Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Elina Sonkajärvi ja Juho Tuomisto. Tuottajana Marija Skara. 

Onko diagnoosin saaminen leima otsaan joka määrittää sinut loppu elämäksesi vai onko se yksi portti ongelman ymmärtämiseen ja sen kautta ratkaisemiseen.

Meiltä toivottiin jaksoa koirakodin järjestelyistä. Jaksossa luetaan saamamme viesti ja keskustellaan koirahuoneista sekä koiraporteista. Tarvitaanko useamman aktiivisen harrastuskoiran kodissa erillisiä huoneita koirille vai riittääkö tavallinen asunto? Miten me asutaan? Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Tarvitaanko uskonelämässä uskoa? Harjoitellaan vetten päällä kävelyä ja snorkkelin nopeaa kiinnitystä uppoamisen varalta.

Keskustelu noidista ja noituudesta herättää yhä edelleen voimakkaita tunteita ja ennakkoluuloja. Noituudesta saatetaan puhua jonkinlaisena hyvän vastakohtana, Paholaisen palvelemisena tai jopa itsessään pahan synonyymina. Monelle nykyihmiselle käsite “noita” voi myös tarkoittaa jonkinlaista koukkunenäistä ja luudalla lentelevää satuhahmoa ja puhe magian harjoittamisesta yhdistyä jonkinlaiseen heikkomieliseen taikauskoon. Tarvitsevatko noidat kunnianpalautusta – erityisesti huomioiden, että kyse ei suinkaan ole nykyajasta kadonneesta, vaan esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla jopa trendaavasta ilmiöstä? Mistä noituuden harjoittamisessa sekä historiallisena että nykyajassa kukoistavana ilmiönä on oikeastaan kyse ja mitä tämä voi ihmiselle tarjota? Onko eletty noituus huomattavan erilaista kuin vallitsevat ennakkoluulot ja virheelliset väitteet antavat helposti ymmärtää? Keskustelemassa ovat ”Noitakirja - Nykynoidat ja noitien historiaa” -teoksen julkaisseet nykyaikainen noita ja sosiaalisen median vaikuttaja Kuparikettu sekä kansanperinteeseen erikoistunut kirjailija Heikki Saure. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ehtoollisjumalanpalvelus 6.3.2022 Saarna: Juhani Jämsen

Miksi ravinto kiinnostaa ja herättää tunteita? Tässä jaksossa tykitän ravitsemustieteilijoille seuraavia kyssiä: Tarvitaanko me ravintolisiä? Onko maidonjuonti tarpeellista ihmiselle? Onko kasvissyönti terveellistä ja lihansyönti epäterveellistä tai päinvastoin? Onko tasapainoinen, joustava ja tietoinen syöminen trendi vai jotain perustavammanlaatuista hyvää ja tavoiteltavaa? Pitääkö sokeri kehossa yllä lievää tulehtustilaa? Yksittäisiä ruoka-aineita tai ruokia nostetaan ajoittain esille niiden terveysvaikutuksia perustellen. Mutta mitkä ruuat ehkäisevät juuri syöpää? Onko dieetti ainoa reitti laihtumiseen? Ovatko dieetit aina pahoja? Keskusteluvieraana ovat ravitsemustieteilijät Aivosumutorvi-sometilien takana: Essi Skaffari & Henna Vepsäläinen. Jos jakso herätti ajatuksia niin kerro niistä kommentoimalla tähän alle tai laita viestiä somessa: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Miten hallitus pääsee sopuun työllisyystoimista? Tarvitaanko ilmastotoimia lisää? Keskustelemassa vihreiden väliaikaisena puheenjohtajana toimiva Iiris Suomela, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ja perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto. Suomela kertoo, että ansiosidonnaisen euroistus sopisi vihreille. Vasemmistoliitto ei halua leikkauksia ansiosidonnaiseen. Pylväs korostaa, että keskustalle käy monenlaiset työllisyystoimet. Pitääkö työllisyys saada 75 prosenttiin koronapandemiasta huolimatta? Puisto kritisoi Suomen velkaantumista ja hallituksen ilmastotoimia. Puisto kertoo perussuomalasten suunnittelemasta välikysymyksestä hallitukselle, joka koskee energian ja bensan hintaa. Mutta miten hallitus pääsee tavoitteeseensa tavoitella hiilineutraalia Suomea 2035 mennessä? Keskustan mielestä lisää ilmastotoimia ei tarvita. Suomela korostaa, että ilmastotoimissa tarvitaan nyt konkretiaa sekä asiantuntijoiden näkemystä. Pylväs kertoo, että hallitus ei pysy kasassa hinnalla millä hyvänsä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Auntien Johanna Varje vieraanaan Marie Styf-Mannonen Coorilta pohtivat hyvinvointistrategioita työyhteisössä, jossa on erityyppisiä työnkuvia ja erilaisia työympäristöjä. Tarvitaanko eri tyyppistä työtä tekeville työntekijöille erityyppisiä hyvinvointistrategioita? Coorilla lähtökohtaisesti tarjotaan kaikki hyvinvointipalvelut koko henkilöstölle, mutta osa palveluista, kuten fyysiseen hyvinvointiin liittyvät, on ehkä mietitty enemmän fyysisesti raskasta työtä tekeville. Mielenterveyden hyvinvointi on viimeisinä vuosina noussut tosi vahvasti esille, ja se on asia mihin halutaan ennaltaehkäisevästi puuttua. Vaikkei isoja ongelmia olekaan, tiedetään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa niihin voidaan puuttua, ehkäistään niiden eskaloituminen siten, että ne näkyisivät tunnusluvuissa esimerkiksi sairauspoissaolodiagnooseissa. Miten hyvinvointipalveluiden viestiminen onnistuu eri työntekijäryhmille, esim. heille jotka eivät tee jatkuvasti läppärillä työtä? Mitä pelisääntöjä eri kanaviin pitää luoda? Kuuntele Marien vinkit monipuolisen työyhteisön työhyvinvointistrategioihin.

7.34 Koronatilanne on vakava, yli 60 potilasta teholla, sairaaloiden tilanne ja mitä merkitsee, että rokotteet eivät alustavien tietojen perusteella kovin hyvin tehoa omikroniin.  Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUS:sta on haastateltavana. 8.10 EU:n rooli turvallisuuspäätöksissä, puhuvatko Venäjä ja Yhdysvallat EU:n yli. Energian hinta on ennätyskorkealla, mitä keinoja siihen on vaikuttaa, kun hiilestä pitää päästä eroon. Myös EU:n metsäpäätökset hiertävät Suomessa. Keskustelemassa europarlamentaarikot Heidi Hautala vihreät, Eero Heinäluoma sdp ja Mauri Pekkarinen keskusta.   8.34 Afganistanin median tila kutistuu, naisten asema heikkenee ja nälkä ja kurjuus lisääntyvät Taliban-hallinnon alla. Toimittajamme Maija Liuhto on haastatellut afganistanilaisia toimittajia tilanteesta ja on nyt itse haastateltavana. 8.45 Blogistina on ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen, joka toivoo edes ripauksen kiinalaismallista johtajuutta Suomen koronapäätöksentekoon.    Ykkösaamun juontajana Hanna Juuti, mediatoimittajana Janette Leino, ja toimittajina Marija Skara ja Jaana Kangas, tuottajana Marja Ala-Kokko.

Maanpaossa elävä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vaati Euroopan parlamentissa tukea Valko-Venäjän demokratialle. Samaan aikaan Valko-Venäjä painostaa EU:ta Puolan rajoille kohdistuneella hybridioperaatiolla. Onko Euroopan unionilla keinoja painostaa Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa? Euroopan parlamentti käsittelee ehdotusta laillisen maahanmuuton lisäämiseksi Euroopassa. Tarvitaanko työperäisessä maahanmuutossa EU-tasoista lainsäädäntöä? Kannustaako EU:n yhteisten maataloustukien uudistus riittäviin ilmastotoimiin? Pystyykö suomalainen maatalous elämään uusien ilmasto- ja ympäristötukien kanssa?

Valko-Venäjän toiminta EU:n vastaisilla rajoilla on herättänyt Suomessakin keskustelua siitä, kuinka hyvin olemme valmistautuneet niin sanottuihin hybridiuhkiin. Pitäisikö Suomen rajoille rakentaa aitoja ja ovatko lait ajantasalla. Politiikkaradion studiossa ovat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko ja vihreiden eduskuntaryhmän johtaja Atte Harjanne. Toimittajana Marjo Näkki.

Mitä opiskelijat miettivät opiskelusta ja tulevasta työstään? Tarvitaanko akateemista teoriaa vai riittäisikö AMK-tutkinto? Onko norssi paras paikka vai pitäisikö harjoitella myös kenttäkouluissa? Ja kuinka monta harjoittelua podcastaajilla oikein olikaan? Haastattelussa luokanopettajaopiskelija Niina. Kuuntele!

Tällä kerralla Tuplaturinoissa motivoidutaan tavoitteista ajan kanssa. Miksi tavoitteita tarvitaan, mistä motivaatio niiden tavoittelemiseen ja millä ajalla se kaikki tavoittelu pitäisi tehdä? Vieraana huippu-urheilijasta valmentaja-yrittäjäksi siirtynyt Ramanda Andersson Turust. Alppihiihtäjästä yrittäjäksi – pelkkää alamäkeä? Tarvitaanko tavoitteita oikeasti ja jos, niin miksi? Se kammottavin virhe tavoitteiden kanssa Minkä takia yrittäjä oikeastaan yrittää? Liian moni tavoittelee tuloksia vain työssään Miten tunnistaa motivaatio, kun se tulee kadulla vastaan ja mistä se oikeastaan tulee? Mistä yrittäjä voi kaivaa lisää aikaa ”Tarkoitus ei ole saada asioita tehtyä, vaan tarkoitus on tehdä asioita” Jaksossa mainittua Nir Eyal, Minvalley Masterclass: https://www.youtube.com/watch?v=s-XpdKVi2l8 Elämänpyörä Tony Robbinsin kanssa: https://core.tonyrobbins.com/wheel-of-life-4/  Ramandan löydät: www.ramandaandersson.fi www.voimavarasi.fi  Instagram: @ramanda.andersson

Saako kristitty rikastua Tarvitaanko viinitarhassakin kulmakiveä Mikä on Jeesuksen häpeä Missä on Jeesuksen kunnia Raamattutunnilla Emmauksen tiellä

Moni haaveilee pääsevänsä pois oman jaksamisen ja hyvinvoinnin vuoristoradasta ja löytävänsä tasaisemman vireystilan arjen keskelle sekä joustavan suhteen ravintoon, liikuntaan, palautumiseen ja itsestään huolehtimiseen. Mutta riittääkö tämän saavuttamiseen pelkkä tiedon lisääminen ja vai tarvitaanko myös jotain muuta? Onko hyvinvointi ja hyvät elämäntavat vain oma valinta vai vaikuttaako siihen jokin muukin? Mikä on itsekurin ja automaattisten tapojemme roolit hyvinvoinnin ylläpitämisessä? Tarvitaanko hyvinvointiin täsmäohjeita vai toimiiko myös fiilispohjalta tekeminen? Näitä ja muita aiheen teemoja kanssani jaksossa pohtimassa fysioterapeutti (AMK), aikuiskouluttaja, sekä tuleva psykologi (PsM) ja tuleva terveystieteiden maisteri (TtM) Emmi Arponen. Linkit: - Verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus: https://www.opcenter.fi - https://www.emmiarponen.com - https://www.instagram.com/emmi.arponen/ - https://www.linkedin.com/in/emmi-arponen-720995210/ - https://www.facebook.com/Hyvinvointi-ja-koulutuspalvelut-Emmi-Arponen-151156510073432/

1. Mitä on inflaatio ja eri inflaatiotyypit? 2. Miten inflaatio on kehittynyt pitkällä aikavälillä? 3. Miksi nyt puhutaan inflaatiosta? 4. Miten inflaatio vaikuttaa tavallisen ihmisen tai sijoittajan arkeen? 5. Miten inflaatioon tulisi varautua, vai tuleeko siihen varautua? 6. Tarvitaanko nyt asuntolainaan koron nousulta suojaavia elementtejä? 7. Miten asuntosijoittajan voisi olla hyvä miettiä tässä tilanteessa?

Kouluvuoden päättyessä, kesälomakauden ensiaskelilla, on Suvivirsi jälleen kaikunut päätösjuhlissa halki Suomen. Perinteisesti sekä kevät- että syyskauden loppu ovatkin olleet myös aikaa kysellä uskontojen ja katsomusten roolia tunnustuksettomien kasvatusinstituutioiden arjessa. Onko uskontoon viittaavia elementtejä lainkaan syytä tuoda osaksi päiväkotien ja koulujen toimintaa? Jos on, niin miten ja miksi? Tarvitseeko maallistuneen yhteiskunnan kasvatti ylipäätään uskonnonopetusta vai onko tämän rooli kulttuurisen moninaisuuden keskellä jopa yhä keskeisempi ja tehtävä suorastaan globaali? Horisontissa pohditaan suomalaisen katsomuskasvatuksen luonnetta, yhteiskunnallista merkitystä ja yhteensopivuutta usein arvoneutraalina tulkitun kasvatuksen kanssa. Vieraina ovat kasvatustieteen dosentti, uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter ja uskonnonpedagogiikan dosentti, yliopistotutkija Anuleena Kimanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kristiina Hyppölä.

Liigalize tänään: (4:52) Tarvitaanko pronssipeliä? (14:40) Katsaus finaalijengeihin (25:03) Liigan palkkataso (42:40) Tom Wilson ja jääkiekkokeskustelun kaksi todellisuutta (59:30) Ebel-kirjeenvaihtajan katsaus (1:05:27) Palautteet

Keskustelu suomalaisen synnytyskulttuurin ongelmakohdista ja synnyttäjien kokemasta turvattomuudesta on viime aikoina lisääntynyt. Yhä useammin puheeksi nousevat synnytysyksiköiden aliresurssointi, hoitohenkilökunnan ajautuminen ahtaalle ja synnyttäjien kokemukset oman ihmisyytensä ohittamisesta. Elämän suuri taitekohta, äidiksi tuleminen, onkin saattanut tarkoittaa kokemuksia itsemäärämisoikeuden ja oman äänen menettämisestä, kivusta ja traumasta sekä yksinjäämisestä ja hylkäämisestä. Mistä ongelmat kertovat, miten rakenteista kumpuavat kokemukset synnytysväkivallasta vaikuttavat äitiyteen ja miten ottaa askelia kohti kokonaisvaltaisen ihmisyyden tunnustavaa synnytyskulttuuria? Vieraina ovat Kolme rukousta äidille -kirjan (Gummerus 2021) kirjoittanut Anna-Liisa Ahokumpu, synnytysaktivisti ja Kohtu on kaunein sana –teoksen (Kulttuurivihkot 2021) julkaissut Katri Kiukas sekä Koneen säätiön rahoittaman “Kamppailu synnytyksestä – Suomalaisen synnytyskulttuurin murros” -tutkimushankkeen johtaja, sosiologian dosentti Kaisa Kuurne. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Vielä 50 vuotta sitten oli yleisesti tiedossa, että suomalaisilla on huono kielitaito. Suomalaisen kielitaidon esimerkkinä pidettiin tankeroenglantia sönkkävää ministeriä. Nykyään kansan enemmistö osaa jo jonkin verran jotain vierasta kieltä. Mutta millainen on suomalaisten todellinen kielitaito tänä päivänä? Onko meillä riittävä kielten osaaminen talouden ja muun kansainvälisen toiminnan tarpeisiin? Kuinka monta kieltä suomalaisen tulisi osata? Ja millainen on kielten opetuksen taso ja määrä? Tarvitaanko kielitaitoa tulevaisuudessa vai hoitaako tekoäly kaikki kielitarpeet? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna ja Helsingin yliopiston kielikeskuksen dosentti Roy Siddall.

Viron paheneva koronatilanne täyssulun alla. Tarvitaanko jo Suomen apua? Haastateltavina vapaa toimittaja Kaja Kunnas, tehohoitoyksikön ylilääkäri Kristo Erikson Pohjois-Viron lääketieteellinen keskus ja Helsingin kaupungin terveyspalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Puhelu. Slovenian demokratiatilanne ja tuleva EU-puheenjohtajuus. Itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti. Miten liikkumisrajoitukset on koettu muualla Euroopassa? Auli Valpola, Lontoo ja Villa Lanten amanuenssi Linda Jokela, Rooma.  Ylioppilaskirjoitukset koronaturvallisesti, onko se mahdollista? Vieraana Leppävaaran lukion rehtori Ismo-Olaf Kjäldman ja abiturientti Joonatan Saarenmaa. Kolumni. Matti Mörttinen: Uutisia epäselkosuomeksi.  Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Mira Stenström, Carolus Manninen ja Matti Konttinen, tuottaja Hanna Juuti. 

Kiinnostaako nykynuoria opiskella humanistisia aineita? Tarvitaanko työelämässä enää humanisteja? Ainakaan yliopistot eivät enää tarvitse humanististen aineiden professoreita, eikä liioin muutakaan opetushenkilökuntaa! Hgin Yliopistossa useampi professuuri on jätetty täyttämättä sen jälkeen kun viranhaltijat ovat jääneet eläkkeelle. Opetuksen määrärahoja on leikattu rajusti vuodesta 2016 alkaen. Miten tämä vaikuttaa opiskelijoiden elämään ja koko alan tulevaisuuteen. Vieraina musiikkitieteen emeritus-professori Eero Tarasti, kotimaisen kirjallisuustieteen emeritus-professori Jyrki Nummi, lisäksi opiskelijat Eero Karjalainen (estetiikka), Emmi Keski-Nikkola (musiikkitiede) ja Otto Rikka (kotimainen kirjallisuus). Lyhyesti mukana myös työelämäprofessori,, entinen EK:n päällikkö Matti Apunen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Mikä merkitys on henkilökohtaisella uskonratkaisulla ja parannuksenteolla? Tarvitaanko elämään U-käännös? Aiheesta keskustelemassa Liisi Jokiranta. 

Järkevällä energiankäytöllä ja käytön optimoinnilla voidaan säästää luontoa ja rahaa tinkimättä olosuhteista. Mitä jokainen meistä voi tehdä tämän eteen? Tarvitaanko kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseen aina isoja remontteja vai saadaanko hyötyjä pienemmilläkin toimenpiteillä? Millaisia mahdollisuuksia ARAn energia-avustukset antavat? Mukana keskustelemassa asiakaspalvelupäälliköt Matti Hellgrén ja Jouko Viikilä Vahanen Monitoring Services Oy:stä.

Koronatilanne Uudellamaalla on vakava. Viikossa koronatapaukset ovat kasvaneet lähes 70 prosenttia. Epidemian kasvu on jo samanlaista kuin viime keväänä. Riittääkö normaaliolojen lainsäädäntö koronatilanteen saamiseksi hallintaan? Tarvitaanko nykytilanteessa valmiuslain pykäliä? Onko kunnilla, sairaanhoitopiireissä ja aluehallintoviranomaisilla riittävät keinot epidemian rauhoittamiseksi? Kenen on tehtävä pääministeri Sanna Marinin (sd.) peräänkuuluttama ryhtiliike? Keskustelemassa ovat kansanedustajat Aki Linden (sd.), Päivi Räsänen (kd) sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen. Toimittajana on Tapio Pajunen.