Podcasts about parkinsonin

Monien aivosairauksien syytä ei tiedetä ja parantavia hoitoja ei ole juurikaan tarjolla. Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden muisti on heikentynyt. Hoitovaihtoehtoja on niukalti. Miltä kuulostaisi aivojen peseminen ultraäänellä? Miten aivojen suoja, veriaivoeste, voidaan ohittaa? Tätä ryhdytään tutkimaan Oulun yliopistossa matalataajuuksisella ultraäänilaitteella LIFUlla. Hiirikokeissa tulokset ovat olleet hyviä, mutta miten se onnistuu ihmisellä? Korkeataajuuksinen ultraäänihoito, HIFU, puolestaan on jo rekisteröity Parkinsonin taudin aiheuttaman ja essentiaalin vapinan hoitoon. Ultraääni toimii neurokirurgisen veitsen tavoin, ja se tuhoaa aivoista hyvin pienen alueen, josta vapina on lähtöisin. Tulokset ovat erinomaisia. Tämä hoito on käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Miten hoito toteutetaan? Haastateltavina apulaisprofessori Janek Frantzén Turun yliopistosta ja professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Hajujärjestelmä on poikkeuksellinen, koska siinä ääreishermosto yhdistyy keskushermostoon. Tämä on hajuaistin heikkous ja vahvuus. Mitä ne ovat? Hajuhermo on ensimmäinen aivohermo, ja sitä on pitkään ylenkatsottu. Miksi? Hajuhermo uusiutuu vikkelään, ja silti joissain neurologisissa sairauksissa, Parkinsonin ja Alzheimerin taudissa, ennakko-oire voi olla hajuaistin heikkeneminen tai katoaminen eikä asia kuitenkaan parane hajuhermon uusiutumisen kautta. Toisaalta hengitystieinfektion aikaansaamaa hajuaistin heikkenemistä voi pyrkiä palauttamaan hajuaistiaan treenaamisella. Entä mitä yhteistä on kirjailija Marcel Proustilla ja hajuilla, tunteilla sekä muistoilla? Haastateltavina tutkimusylilääkäri Karin Blomgren HUSista ja apulaisprofessori Katja Kanninen Itä-Suomen yliopistosta, toimittaja on Teija Peltoniemi.

Minkälainen psykiatrinen sairaus kaksisuuntainen mielialahäiriö on? Minkälaisia oireita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy ja millä tavalla kaksisuuntaisen mielialahäiriö diagnosoidaan? Minkälaisen selitysmallin evoluutiopsykologia tarjoaa kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle? Miten stressi, neuroinflammaatio, suoliston mikrobiomi, serotoniini, testosteroni ja dopamiini liittyvät kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön? Miksi mania- ja masennusjaksot vuorottelevat kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja miksi Parkinsonin tautia hoitava lääkkeet voivat aiheuttaa maniaa sivuoireina? Voivatko kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavat geenit olla yksilölle hyödyksi ja esiintyykö metsästäjä-keräilijöillä kaksisuuntaisen mielialahäiriötä? Miksi maniassa oleva ihminen voi päätyä käyttämään päihteitä ja miksi maniaan voi kuulua myös kohonnut seksuaalinen aktiivisuus? Studiossa vieraana evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala. Jakso on nauhoitettu 27.3.2022.

Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen

Parkinsonin lain mukaan hallinnollinen työ kasvaa vuosi vuodelta, oli hallittavaa tai ei. Jossain määrin tämä pitää paikkansa myös kokonaisarkkitehtuurityössä. Arkkitehdit ovat jopa surullisenkuuluisia siitä, että he saavat täysin työllistettyä paitsi itsensä, myös kaverinsa - riippumatta siitä, mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit ja saadaanko edes aikaan mitään hyödyllistä. Mutta miten tätä taipumusta voisi suitsia?

Kaupallinen yhteistyö: JanssenMasennus on kansantautimme. Kasvava määrä ja yhä nuorempia ihmisiä jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnan kustannukset ovat suuria. Tässä jaksossa (uusintajulkaisu: julkaistu alunperin 23.11.2020 vain Suplassa) psykologi Nina Lyytinen keskustelee psyykenlääkkeistä ja masennuksen hoidosta proviisori, farmakologian dosentti ja Janssenin lääketieteellinen asiantuntija Saara Rannanpään kanssa. Hän on tehnyt lähes parikymmentä vuotta riippuvuus- ja Parkinsonin tauti -tutkimusta ennen siirtymistään lääketieteellisen asiantuntijan tehtäviin Janssenille. Tutkimustyön ohella Saara opetti Helsingin yliopistossa farmakologiaa eli lääkeaineoppia.Masennus voidaan jakaa oirekuvan mukaisesti lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Lievää masennusta sairastava selviää usein vielä arkielämästä, työstä ja/tai opinnoista ja kykenee ylläpitämään ihmissuhteita. Keskivaikean ja vaikean masennuksen oireet heikentävät usein toimintakykyä ja myös ihmissuhteita.Masennuksen hoito riippuu sen vakavuudesta. Keskivaikeassa ja erityisesti vaikeassa masennuksessa lääkehoito on suositeltava osa hoitoa. Lääkehoidon lisäksi masennusta voidaan hoitaa erilaisilla neuromodulaatio-hoidoilla, psykoterapialla, psykososiaalisella tuella, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykenlääkkeet ovat? - Miten psyykenlääkkeet vaikuttavat aivoissa? - Miten eri tavoin masennusta hoidetaan? - Millaista masennusta hoidetaan lääkehoidolla? - Mitkä tekijät vaikuttavat masennuksen lääkehoidon onnistumiseen? - Mitä hyötyä ja haittaa lääkehoidosta voi olla?Lisätietoa ja linkkejä:Saara Rannanpää LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/saara-rannanpaa-1005082/ Lisätietoa masennuksesta Janssenin sivuilla: https://www.janssen.com/finland/masennusMasennuksesta voi toipua, kun saa tehokasta hoitoa. Kun omat voimat ovat vähissä, tehokkaan hoidon saamiseen tarvitaan tukea. Ratkaisevassa roolissa ovat niin terveydenhuollon ammattilaiset – hoitajat, lääkärit, terapeutit – kuin omat läheiset: vanhemmat, sisarukset, sukulaiset, lapset ja ystävät. Janssenin Ratkaiseva tuki -kampanja (https://www.janssenwithme.fi/fi-fi/ratkaisevatuki/) jakaa tietoa masennuksen tehokkaasta hoidosta sekä sairastuneille että heidän läheisilleen. Tavoitteemme on, että jokainen masennusta sairastava tietäisi, että tehokkaalla hoidolla masennuksesta voi toipua. Ja että masentuneet ja läheiset saisivat selkeää tietoa ja tukea tehokkaan hoidon hakemiseen. Sivuston tiedot tehokkaasta masennushoidosta perustuvat suomalaisten lääkärien Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun tietoon.Lääkeyhtiö Janssen on osa maailmanlaajuista Johnson & Johnson -konsernia. Janssen haluaa muuttaa ratkaisevasti tapaa, miten sairauksia hoidetaan. Yhtiö sijoittaa voimakkaasti innovatiivisten alkuperäislääkkeiden tutkimukseen ja kehitykseen sekä ratkaisujen löytämiseen jo ennen sairauksien puhkeamista. Janssen on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista lääkeyhtiöistä. Ydinalueita ovat neurotieteet, onkologia, immunologia, tartuntataudit sekä sydän- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntasairaudet. Janssen työllistää yli 40 000 työntekijää yli 150 maassa. Janssenin Pohjoismaiden organisaatiossa työskentelee yli 300 henkilöä. Suomessa henkilöstöön kuuluu noin 70 eri alan huippuosaajaa. Lisätietoja osoitteessa: www.janssen.com/finland Jos kommentoit jaksoa, kommentit voidaan lähettää Janssen Finlandille.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Aivot on keskeinen keskushermoston osa. Kuten kaikkialle elimistöön myös aivoihin kertyy kuona-aineita, ja ne on tarpeen puhdistaa. Siitä pitää huolen aivojen viemärijärjestelmä eli glymfaattinen kierto. Tämän puhdistussysteemin toiminta kiihtyy unen aikana ja varsinkin syvässä univaiheessa. Väitöstutkija Heta Helakari Oulun yliopistosta tutkii eri univaiheiden vaikutusta aivojen puhdistumiseen. Rappeuttavien aivosairauksien, kuten MS-, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, syntyyn ovat osallisina aivoihin jääneet haitalliset proteiinit. Aivoja huuhtovan nestevirran saa liikkeelle elimistössä toistuva syklinen liike: sydämen sykintä, sisään- ja uloshengityksen paineaalto sekä verisuonten sykintä. Näitä aivoihin ulottuvia pulssiaaltoja tutkitaan erittäin nopealla toiminnallisella magneettikuvantamisella. Aivoista otetaan kuva 10 kertaa sekunnissa. Väitöstutkija Timo Tuovinen Oulun yliopistosta on tutkinut, onko Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivojen puhdistusta ajavien voimien sykintä erilaista aivojen sisällä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. KUVATEKSTI: Toiminnallisen magneettikuvan tuloksena ylempänä terveet aivot ja alempana Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Punainen signaali näyttää aivojen sykintää. Tämä signaali kuvastaa aivoja puhdistavan glymfaattisen järjestelmän toimintaa, ja siinä on selvä ero Alzheimerin tautia sairastavien ja terveiden aivoissa. Kuva Oulun toiminnallisen neurokuvantamisen ryhmä.

Riskien jako näyttää tältä: pojalle ADHD ja tytölle migreeni ja vanhemmiten miehelle Parkinsonin tauti ja naiselle Alzheimerintauti. Sukupuolikromosomit säätävät sukupuolen lisäksi naiselle ja miehelle erilaiset sairausriskit Tiedeykkösessä ihmetellään sitä, miksi naisilla ja miehillä on erilainen riski sairastua esim. Parkinsoniin tautiin, kihtiin, MS-tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin? Miten ihmeessä sairastumisriski kulkee sukupuolikromosomeissa X ja Y. Miehillä on enemmän autismia ja ADHD:tä ja naiset käsivät enemmän migreenistä sekä reumasta ja muista autoimmuunitaudeista. Homo sapiensin, ihmisen, sukupuoli vaikuttaa moniin ulospäin näkyviin piirteisiin esim. kokoon, kuten muillakin isoilla apinoilla. Sukupuolen lisäksi sukupuolikromosomien tiedetään vaikuttavan sairastumisriskeihin. Naisilla ja miehillä on erilaiset riskit sairastua eri tauteihin. Sairastumiseroja selvittää akatemiatutkija Taru Tukiainen Suomen Molekyylilääketieteen Instituutista, FIMMistä. Leena Mattila tapasi hänet Helsingin Meilahdessa. Kuva: All Over Press

Parkinsonin tautiin saattaa löytyä parantava hoito hermokasvutekijästä. Hermosoluja suojaava CDNF-proteiini annostellaan suoraan potilaan aivoihin erityisen laitteen avulla. Hoito on jo osoittanut tehonsa eläinkokeissa, missä se pysäytti Parkinsonin taudin etenemisen. Lisäksi tämä aivojen dopamiinihermokasvutekijä pystyi elvyttämään hyytyneitä dopamiinin tuottajasoluja eli se paransi taudin aiheuttamia soluvaurioita aivoissa. Nykyiset Parkinson-lääkkeet lieventävät oireita, mutta ne eivät estä taudin etenemistä ja aivosolujen tuhoutumista. Nyt uusi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa löydetty CDNF-proteiini on saanut luvan potilaskokeisiin Ruotsissa, Karoliinisessa instituutissa. Leena Mattila tapasi professori Mart Saarman Viikissä.

Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Tuulan elämä ei ole ollut helpoimmasta päästä. Lapsena hän joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja jo viisikymppisenä hän sairastui Parkinsonin tautiin. Silti hän sanoo olevansa iloinen tyyppi. Tuula Nurmiranta kertoo elämäntarinansa sellaisena kuin hän on itse sen kokenut ja millaisena hän sen itse muistaa. Haastattelusta on tarkoituksella jätetty pois kaikki tarkemmat tiedot hänen lapsuudenperheestään ja muista läheisistä ihmisistä, jotka ovat edelleen elossa.Juoksin heinikossa ja isä tähtäsi minua haulikolla. Hän leikki ampuvansa minut."Tuula syntyi Riihimäellä 1957. Hän joutui pienestä pitäen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja harkitsi jo lapsena itsemurhaa. Hän lähti 16-vuotiaana Ruotsiin, tuli raskaaksi ja sai poikansa Kimin 17-vuotiaana. Kim kuoli elokuussa 2016, ilmeisesti huumeisiin. Käytiin Skansenilla ja tehtiin kaikkea mitä ihmiset tekee lastensa kanssa, mutta poikani ei saanut koskaan varmuutta siitä, että mä aina olen hänen luonaan."Nuoruudessaan Tuula lääkitsi itseään alkoholilla ja vietti elämää, jonka toivoi johtavan ennenaikaiseen kuolemaan. Sitten hän löysi terapian ja hän on myös tehnyt töitä psykiatrian parissa. Samalla hän on työstänyt lapsuutensa traumoja.Tuula sairastui melko nuorena, 50-vuoden iässä, Parkinsonin tautiin. Hänen haaveensa on vielä joskus tanssia ja pyöräillä.Olen pyytänyt apua. Olen kertonut ihmisille insestistä. Olen käsitellyt syyllisyyden tunnettani niin, että olen antanut sille ilmaa." Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Miten proteiinin kierrätys liittyy syöpiin tai Parkinsonin tautiin? Luonto ei tuhlaa arvoaineita. Hiili, typpi ja muut alkuaineet kiertävät luonnossa. Kierto pyörii suunnilleen ikuisesti, siitä pitää huolen aineen häviämättömyyden laki, Toisin on elävän solun laita, sen pitää itse aktiivisesti huolehtia kierrätyksestä tai käy huonosti. Jos kierrätys- ja jätehuoltosysteemi eli autofagia hyytyy, niin solun kertyy vanhentunutta proteiinia ynnä muuta roinaa. Seuraukset ovat ikäviä, esimerkiksi syöpä tai hermosoluihin ja silmänpohjaan voi kehittyä rappeumasairauksia. Leena Mattila tapasi lääketieteen Nobel-aiheen tiimoilta suomalaistutkijat Eeva-Liisa Eskelisen ja Carina Holmström-Stillin Helsingin yliopistosta.