Podcasts about toisin

Suomen ainoan pörssilistatun peliyhtiön uusi peli Firebreak julkaistaan keskellä pelialan pudotuspeliä. Remedyn toimitusjohtaja Tero Virtala kertoo, miksi juuri tämä peli on yhtiölle käännekohta: ensimmäinen moninpeli, ensimmäinen itsejulkaisu ja ensimmäinen uuden strategian mukainen julkaisu. Mutta voiko Firebreak menestyä, kun maailmassa julkaistaan 10 000 peliä vuodessa ja 90 prosenttia ajasta menee vain 400:lle? HS Vision podcastissa puhutaan myös pelialan kriisistä, sijoittajapettymyksistä ja siitä, miksi Suomi on nyt pelikehityksen kustannuskilpailukykyinen keidas.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki. Oikaisu 26.5.2025: Toisin kuin jaksossa kerrottiin, Makea Games ei ole konkurssissa. Sen toiminta on loppunut, mutta prosessi on kesken.

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme ekstroversiota!  Ekstroverttiuden ajatellaan koostuvan positiivisten tunteiden runsaudesta, sosiaalisesta aloitteellisuudesta ja innokkuudesta.  Ekstrovertti luontaisemmin ottaa johtajamaisen aseman.  Introvertti taas tyypillisesti on ryhmätilanteissa mieluusti sivummalla. Hän voi silti olla tarkkaavainen, sosiaalinen observoija. Introvertti voi siis olla sosiaalisesti älykäs ja taitavakin. Hän ilmaisee tyypillisesti vähemmän "positiivista affektia", eli positiivinen tunneilmaisu on rajoitetumpaa.  On huomattavaa, että positiivisten tunteiden määrä ei sulje pois negatiivisia tunteita. Eli ihminen voi kokea paljon positiivisia JA negatiivisia tunteita. Negatiivinen emotionaalisuus on seuraavan tiistain jakson aiheena!  Toisin kuin usein ajatellaan, ekstroversio ja introversio ovat saman piirteen eri päädyt. Ihminen siis sijoittuu johonkin tällä jatkumolla, ja suurin osa siihen keskipaikkeille. Suurin osa ei siis ole kumpikaan - ei ekstrovertti eikä introvertti.  Juttelemme jaksossa myös piirteiden joustavuudesta. Vaikka olisit luonnollisesti ekstrovertti, voit siis harjoittelemalla löytää myös joustavuutta, jonka avulla pystyt sietää yksinoloa ja hiljaisuuttakin.  Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla samaan aikaan jutellaan neuroottisuudesta!  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Suomalaiset työnantajat panostavat miljoonia fyysiseen työhyvinvointiin, mutta entäs jos kenkä puristaakin ihan jostain muualta? Työhyvinvointiin nimittäin yleensä vaikuttaa elintapoja ja fyysistä kuntoa enemmän työn sujuvuus; miten työ on organisoitu, toimivatko työvälineet ja ennen kaikkea se, toimiiko vuorovaikutus.  Toisin sanoen: työhyvinvointi ole yksilön ongelma vaan koko työyhteisön vastuulla. Työpaikat tarvitsevat vähemmän sähläystä ja enemmän rakenteita. Lääkärikeskus Aavan kehitysylilääkäri ja tutkija Eira Roos kehittää työn sujuvuutta työkseen, ja Bronxcastissa Roos kertoo, mitä hänen työnsä käytännössä on: kuinka ongelmakohdat tunnistetaan, miten kokonaisuus palastellaan, kuinka johto saadaan ymmärtämään (todellinen) yskä ja voidaanko työhyvinvointi “euroistaa”.Roos antoi aiheesta Hesarille haastattelun maaliskuussa, ja juttua seurasi yli 600 yhteydenottoa. Asia siis puhuttaa. Kuuntele, niin puhuttaa sinuakin!https://www.rookiecom.fi/bronxcast-212-eira-roos-ja-ne-todelliset-tyon-kuormitustekijat/

Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, Palvelualojen työnantajat Paltan neuvottelupäällikkö on Heini Wiik-Blåfield.

Univaikeuksia tai huonolaatuista unta? Stressi tai rauhaton olo?Rentouttava vihreä kohina on erinomainen tapa rauhoittaa kehoa ja mieltä, jolloin nukahtaminen helpottuu ja unenlaatu paranee. Jos kärsit unettomuudesta, kokeile tätä taustamelua!Vihreä kohina (green noise) on yksi monista taustakohinan muodoista, ja sen ääniprofiili muistuttaa erityisesti luonnon ääniä, kuten metsän huminaa, aaltojen kohinaa tai lempeää tuulta. Se on valkoista ja ruskeaa kohinaa pehmeämpi ja miellyttävämpi kuunnella – vähän kuin luonnon oma "rauhoittava soundtrack".seuraa instagramissa ⁠jennyjakkila⁠ ⁠tilaa youtubekanava ⁠Nuku paremmin tämän vihreän kohinan avulla. Musta ruutu yhdistettynä rauhoittavaan ääneen luo ihanteelliset olosuhteet uneen. Vihreä kohina on tehokas apuväline, jonka on tutkimuksissa todettu edistävän rentoutumista ja syvempää unta. Toisin kuin valkoinen tai ruskea kohina, vihreä kohina muistuttaa luonnon ääniä – kuten meren aaltoja tai metsän huminaa – ja sen sävy on pehmeämpi ja miellyttävämpi korville.Tutkimusten mukaan vihreä kohina voi auttaa tasapainottamaan hermostoa ja vähentämään häiriötekijöiden vaikutusta uneen. Se stimuloi aivojen alfa-aaltoja, jotka liittyvät rentoutuneeseen mutta valveilla olevaan tilaan – täydellinen siirtymävaihe uneen. Lisäksi vihreä kohina voi auttaa erityisesti heitä, jotka heräilevät helposti yön aikana, sillä se peittää taustaäänet lempeästi mutta tehokkaasti.Rentoudu aaltojen ääneen ja anna unen tulla.Kuuntele vihreää kohinaa tai meren rauhoittavaa ääntä – täydellinen apu rauhalliseen iltaan tai hyvään yöhön.#kohina #valkoinenkohina #kohinaavauvalle #unimusiikki

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden kehitysjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth nostaa Bronxcastissa kissan pöydälle: onko Suomella riittävästi osaamista pysyäkseen mukana globaalissa kisassa?Nythän nimittäin on niin niin, että:Osaavan työvoiman puute on jo noussut kasvun esteeksi Suomessa, eikä tilanne ainakaan helpotu tulevaisuudessa.Miksi kielitaito, sosiaalinen pääoma ja työelämätaidot ratkaisevat yhä enemmän?Suomalainen bisneskulttuuri ja vientiosaaminen eivät välttämättä ole ollenkaan parasta A-luokkaa, vaikka itse saatamme niin ajatella.Toisin sanoen: Millä reseptillä saadaan Suomeen kasvua ja osaajia? Siitäpä saatiin hyvin jutun juurta Maria-Elenan kanssa, kannattaa kuunnella!PS. Ole yhtä vihmerä kuin tuhannet muut ja tilaa Bronxcastin Youtube-kanava. Linkki tähän ja jakson verkkosivuille:https://www.rookiecom.fi/bronxcast-208-maria-elena-ehrnrooth-ja-uhkaako-suomi-pudota-pois-osaajapelista/#Bronxcast #keskuskauppakamari #iccfinland #työelämä #osaaminen #rekrytointi #kansainvälisyys #kasvu #työvoimapula #vientiosaaminen #työnantajabrändi

Vielä hetki sitten näytti siltä, että psykedeeliavusteiset terapiat lyövät läpi vuonna 2024. Yllättäen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hylkäsi kaikkein pisimmälle edenneen tutkimuksen. Ennen hylkäyspäätöstä hoitoja ajava yritys joutui vakavien syytösten kohteeksi. Mitä oikein tapahtui? Yhdysvaltalaisen MAPS-organisaation alulle panemaan MDMA-avusteiseen terapiaan oli ladattu paljon odotuksia. Miten vuosikymmenten työ hoitomuodon edistämiseksi sai vastaansa antikapitalistisen psykedeeliaktivistien organisaation? Haastateltavina ovat psykedeelitutkimukseen perehtynyt Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, psykologi Samuli Kangaslampi, sekä psykedeeliterapia-koulutuksen saanut terapeutti Hedda Retu sekä psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala (HUS). Toimittajana: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila

Mitä Ukrainalle jäi käteen tästä viikosta? Suurvaltojen presidentit keskustelivat puhelimitse, puolestaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Suomessa. Ykkösaamussa Ukrainan viikkoa analysoimassa toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Kiina pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Lontoossa kokoontuu halukkaiden koalition sotilasjohtajia. Lontoosta raportoi Kirsi Crowley Eu ja halukkaiden koalitio suunnitelevat puolustustoimia. Mitä luvassa? Joustaako EU yhteisten tarpeiden edessä? Keskustelemassa Tuomas Iso-Markku sekä pääsihteeri Tuija Karanko Pia ry:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Rasmus Montonen ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. Korjaus 20.3.2025 11.00: Toisin kuin lähetyksessä sanottiin, presidentti Volodymyr Zelenskyin äidinkieli on venäjä.

RKP puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaatii Politiikkaradion puheenjohtajatentissä verovähennysoikeutta lahjoituksista sote-järjestöille. RKP esittää lahjoitusvähennyksen laajentamista sote-järjestöille, jotta niiden olisi helpompi kerätä rahaa varakkailta lahjoittajilta valtion rahoituksen pienentyessä. Hallituksessa RKP on ollut päättämässä leikkauksista sote-järjestöjen rahoitukseen. Adlercreutz kiistää, että kyseessä olisi askel kohti amerikkalaista mallia ja haluaa nähdä lisää varakkaiden suomalaisten lahjoituksia sote-järjestöille. Esimerkkinä Adlercreutz mainitsee peliyhtiö Supercellin omistajien Mikko Kodisojan ja Ilkka Paanasen Me-säätiö. Adlercreutz myös irtautuu puheenjohtajatentissä hallituksen säästölinjasta. Toisin kuin muu hallitus, Adlercreutz ei sulje pois lisäajan myöntämistä sote-säästöjen kanssa kamppaileville hyvinvointialueille. – Tämä tulee vielä hallituksen pöydälle ja meidän pitää siinä tilanteessa pohtia jotain ratkaisuja, jotta nämä alueet selviäisivät, Adlercreutz sanoo Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Tentaattorina on Tapio Pajunen.

Korjaus tässä uutislähetyksessä kerrottuun tietoon. Kerroimme lähetyksessä Itämeren kunnosta ja viime syksynä pidetystä mielenosoituksesta, jossa sukellusseurat ovat upottaneet wc-pönttöjä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikoille. Toisin kuin kerroimme, sukellusseura Nousu ei ole helsinkiläinen vaan espoolainen.

Korjaus lähetyksessä olleeseen tietoon. Toisin kuin lähetyksessä kerrotaan, Kuusankoski ei ole kaupunki vaan kuuluu Kouvolaan.

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille. Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. ”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää. Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa. ”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.” Yhteistyössä: Elisa

Intro: Podcast-jumppa Pontuksen kuuluminen: hyperbolaa, hyperkytkeytymistä, hyperkiihtymistä eli syksy on tullut. Veikan kuuluminen: Uhkaako grantifikaatio eli apurahaistuminen hävittää aktivismin ja valkokaulustyön rajat? Pontuksen vaiva: Ajattelun ulkoistaminen erilaisille järjestelmille on aikamme ilmiö, jota voi havainnollistaa kolmella esimerkillä: algoritminen suostuttelu ja suosittelu, somen doksa eli mielipiteellinen homogenisaatio ja toimittajien näkökulma-automatisaatio. Ongelma ei ole itse ulkoistaminen, vaan yhdenmukaistuminen, keskittyminen ja näihin liittyvä valta. Veikan vaiva: HSL ja Molybros -kohu pyöri sen ympärillä, kuka päättää ruskeiden ihmisten mainosrepresentaatiosta. Voisi kuitenkin kysyä myös, miten HSL:n lippuhintojen korotukset yhdessä muiden elämisen hinnankorotusten kanssa vaikuttavat maahanmuuttajataustaisten ihmisten elämän ehtoihin. Toisin sanoen asiaa voisi tarkastella intersektionaalisesti pelkän representaation tuolla puolen. Suosituksissa tuoreet suomennoskirjat Mitä Israel pelkää ja Haluamme kaiken sekä mielenosoitus HSL:n lipunkorotuksia vastaan. Jaksossa mainittuja asioita: Mielenosoitus HSL:n lippuhintojen korotuksia vastaan 22.10. kl 16, Opastinsilta 6 https://www.instagram.com/p/DBRmABitJLC/?img_index=1 Raja Shehadeh: Mitä Israel pelkää? Nanni Balestrini: Haluamme kaiken Otso Kivekäs: Kuinka joukkoliikenne rahoitetaan https://otsokivekas.fi/2022/10/kuinka-joukkoliikenne-rahoitetaan/ Pierre Bourdieu: Televisiosta Kevin Roose: Futureproof: 9 Rules for Humans in the Age of Automation Mikä meitä vaivaa? Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa

Toisin kuin toimittaja jutussa kertoi, haastateltavana oli Juhani Alho, ei Aho.

HOX UUSINTAJULKAISU KOSKA ATK POX. Tämän viikon podcastissa Tuomas, Salla ja Petja Pelli saavat nauttia Suomen keskeisimmän Sanna Marin -asiantuntijan eli Salla Vuorikosken freudilaishenkisistä syväanalyyseista, kun ex-pm on jälleen ponkaissut otsikoihin Suomessa; ja lisäksi puhutaan kuohunnasta Suomen vesivarantojen ympärillä, ollaanko niitä kauppaamassa kiinaan vai ei HÄH KOKOOMUS???; ja lopuksi perustuslakioppineiden ilmiselvästä ja kiukkuisesta vastalauseesta koko valtiovallalle. Oikaisu heti tähän jo julkaisuun: Toisin kuin podcastissa väitetään, Sallan kirja julkaistaan tiistaina 15.10. eikä keskiviikkona 16.10. kuten podcastissa väitettiin. Tämä herättää tietysti kysymyksen, että minkälainen kirjailija ei tiedä kirjansa julkaisupäivää.......mutta se mysteeri jääköön leijumaan ilmaan

Tekoälystä puhuttaessa korostuu usein henkilökohtaista tuottavuutta parantavat AI-työkalut, kuten ChatGPT, CoPilot ja lukuisat muut AI-sovellukset. Vähemmälle huomiolle jää ehkä lopulta tärkeämpi, yrityksissä syvemmällä oleva, prosesseja kehittävä ja automatisoiva, ja rakenteita muuttava AI. Meistä voi tuntua, että AI:sta on puhuttu jo pitkään, mutta tosiasiassa murroksen alkamisesta on vasta alle kaksi vuotta kun ChatGPT julkaistiin. Kaksi kuukautta myöhemmin se oli saavuttanut parin sadan miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan, nopeammin kuin mikään muu koskaan aikaisemmin. Sen jälkeen ChatGPT ja muu generatiivinen tekoäly ovat ottaneet ottaneet hämmästyttäviä kehitysaskelia tekstin, puheen, kuvan ja videon saralla, kuten olemme kaikki voineet mediasta havaita. Se mikä oli totta AI:n kyvyn rajoita keväällä, ei enää päde syksyllä.  AI muuttaa yritysten peliä nyt nopeammin kuin osaamme edes kuvitella. Suurimmat mahdollisuudet tulevat juuri prosessien automatisoinnissa, ja mahdollistaapa AI myös niiden suunnittelun, jopa toteutuksen. Eikä muutos jää yritysten sisälle, vaan tulee liikuttamaan organisaatioiden, jopa toimialojen rajoja. Mikä on mahdollista? Ja miten mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksissä oikeasti tarvitaan? Toisin sanoen, miten yrityksenne selviää murroksesta voittajana? Aiheesta podcastissa on keskustelemassa AI-tohtori ja Root Signals.ai:n perustaja Ari Heljakka. Ari on tutkinut yleistä tekoälyä (AGI) jo vuodesta 2005. Aikanaan rahoitusta ei sen jatkotutkimukselle enää irronnut, joten Ari lähti perustamaan Dreambrokeria, verkkovideotyökalua, josta kehittyi yksi Suomen menestyksekkäimpien SaaS-yritysten joukkoon noussut tähti. Siitä irtauduttuaan Ari jatkoi generatiivisen tekoälyn tutkimusta ja väitteli tohtoriksi 2021. Nyt vuorossa on Root Signals, työkalu AI:n laadunvalvontaan, sillä Arin mukaan juuri sen ratkaiseminen on yritysten murroksessa avainasemassa. Ilman toimivaa ja automaattista AI:n tuottaman materiaalin laadunvalvontaa prosesseja ei voida automatisoida. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/nain-ai-muuttaa-yritysten-rakenteita-vieraana-ari-heljakka-root-signals Seuraa Ari Heljakka https://www.linkedin.com/in/ari-heljakka/ Root Signals https://www.rootsignals.ai/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Hanna Kuuselan Syytös yhdistää kirjallisuusesseetä, päiväkirjaa ja syytöskirjelmää. Se ei tyydy vain kuvaamaan suomalaisen yliopistolaitoksen (tahallista?) rapauttamista, vaan laajenee tarkaksi tutkielmaksi siitä, miten nopeasti demokratia tuhotaan. Kirjan alaotsikko on Muuan akateeminen komitragedia, eikä sitä lukiessa tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. (Vaiko kenties järjestäytyä laajaan kansanrintamaan puolustamaan niitä ihanteita, joita yliopisto edustaa?) Keskustelemme Hanna Kuuselan kanssa yliopistosta ja yhteiskunnasta, ja mitä niille tapahtuu kun valtaan päästetään markkinavoimat ja yritysjohdon uskonkappaleiden toteuttajat. Syytös saa kaikupohjaa kirjallisuudesta, nykytila vertautuu Thomas Mannin Taikavuoreen, missä porvaristo kipuilee, turhautuu ja nahistelee keskenään, kunnes tulee aika kaiken yli hyökyvälle suursodalle. Tampereen yliopiston konsistorit on repäisty Antigonen tragediasta. Toisin kuin antiikin ja nykyajan kipuilutragedioiden naishenkilöt, Syytös ei lopu päähenkilön romahtamiseen, vaan saa siitä alkunsa. Osta Syytös Vastapainon verkkokaupasta! https://vastapaino.fi/sivu/tuote/syytos/5084845

Olet mitä syöt, ja ruoka muuttaa maailmaa vielä pureskelun jälkeen. Typen luontainen kierto järkkyy, kun ihminen mättää proteiinipatukan toisensa perään.  Ihmiskehoon, jätevdenpuhdistamoon ja mökkikäymälään päätyy jatkuvasti enemmän typpeä, joka rehevöittää Itämerta ja sen rantoja. Maija ja Säde etsivät keinoja kasvattaa lihasta ja mökkeillä Itämeri-ystävällisesti.   Itämeren pelastajien hytissä typpeä talteen kerää erityisasiantuntija Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä ja mökkihuussin iskuun laittaa vastuullisuusvaikuttaja Pia Alapeteri. Klassikkokappaletta lainaa Jurmossa asuva Tiina Johansson, jonka kotisaari on vaarassa hukkua jätöksiin. Toisin kuin jaksossa sanotaan, kappale Hymyile Miss Universum on Rauli Badding Somerjoen, ei Juice Leskisen.

Taideväärennökset ovat miljardibisnes maailmalla, eivätkä suomalaistaiteilijatkaan ole välttyneet väärentäjiltä. Suomessa taideväärennösten rikoshyöty liikkuu kymmenissä miljoonissa euroissa, eikä kukaan tiedä, minkä verran väärennöksiä roikkuu suomalaisten seinillä. Toisin kuin väärennettyä rahaa, ei väärennettyä taulua oteta omistajaltaan pois edes väärennöksen paljastuttua. Entä jos suvussa pitkään kulkenut Helene Schjerfbeck onkin arvoton väärennös?

Eikö asuntosijoittaminen vaadikaan lottovoittoa tai messevää perintöä? Ei!  Moni haaveilee asuntosijoittamisen avulla vaurastumisesta, mutta usein ajatus jää haaveen tasolle. Toisin kävi Anniina ja Jesse Parviaiselle – pariskunnalle, jotka idean saatuaan ryhtyivät tuumasta toimeen. Jaksossa pariskunta kertoo, miten he aloittivat “tyhjätaskuina” ja onnistuivat muutamassa vuodessa hankkimaan kymmeniä sijoitusasuntoja.  Jasmin ja Kaisa selvittivät studiossa, miten Parviaiset pääsivät Naapurikodit -toiminnassaan alkuun, millaisia oppeja asuntosijoittamisesta on heille matkan varrella kertynyt ja mitä vinkkejä he antaisivat muille asuntosijoittamisesta haaveileville. Jaksossa käydään läpi asuntosijoittamisen eri strategioita ja sitä, millaista on työskennellä puolison kanssa?

Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, Metsä Groupin vertailukelpoinen tulos laski 70 miljoonaan euroon.

Vainu saavutti 10 miljoonan ARR:n eli vuosittaisen toistuvaislaskutuksen tason hämmästyttävän nopeasti, vain neljässä vuodessa perustamisesta. Kymmenen miljoonaa osoittautui kuitenkin lasikatoksi, jonka läpi pääsemiseen menikin sitten lopulta monta vuotta. Nyt kohta kymmenen vuoden iässä Vainu on jälleen hyvässä kasvuvauhdissa ja 13 miljoonan ARR:n tasossa, täyttäen SaaS-yritykselle niin tärkeän Rule of 40 -säännön*. Yleensä lasikatto koetaan aikaisemmin, miljoonan nurkilla. Miten Vainu pääsi heittämällä seuraavalle tasolla, ja miksi kasvamisesta kymmenen miljoonan ohi tuli vuosien taistelu? Siitä ja Vainun tarinasta Menestystä Etsimässä podcastissa on kertomassa yksi Vainun perustajista Mikko Honkanen. Podcastin isäntänä tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalistic ja SaaS Finland. Vainun lisäksi Mikko Honkanen on mukana muutaman kasvuyrityksen hallituksessa, ja niistä opittua päästään myös jakamaan episodissa. *Rule of 40 tarkoittaa, että yrityksen vuotuinen kasvu- ja käyttökateprosentit ovat yhteensä 40 tai enemmän. Toisin sanoen, yli 40% kasvulla tappiokin on hyväksyttävä. Vastaavasti alle 40% kasvulla tulostakin pitäisi syntyä. Seuraa Mikko Honkanen https://www.linkedin.com/in/mikko-honkanen-195a3920/ Vainu Https://vainu.io/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ SaaS Finland (osa Software Finland ry:tä) Https://www.saasfinland.fi/ Podcastia voi kuunnella myös: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL

Jos saisit uuden mahdollisuuden elää elämäsi niin muuttaisitko jotain? Tätä teemaa Danielin kanssa on pohtimassa Juha Vihriälä. 

Miltä näyttää Keskusta-puolueen tulevaisuus kun puheenjohtaja on vaihtumassa? Keskustelemassa keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen ja keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio. Laaninen nostaa esiin kolme kohtaa puolueen lähihistoriassa joissa oltaisiin voitu toimia toisin. Tapio haluaisi nähdä uudistumista puolueessa, esimerkiksi keskustan perhepolitiikassa voisi ottaa enemmän huomioon perheiden moninaiset muodot. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Uutiset ja sää radiossa. Toisin kuin tässä lähetyksessä sanotaan, presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys päättyy tiistaina 23:s tammikuuta.

Nuorten miesten porukka murtautui Tampereen Nekalassa kerrostaloasuntoon, joka valikoitui kohteeksi umpimähkään. Nelikon humalaisesta ja kidutukseen asti taipuvasta väkivallasta jäi jälkeen kahden heille entuudestaan tuntemattoman uhrin ruumiit sekä tuleen sytytetty asunto.--OIKAISU 27.12.2023 kello 15.21. Toisin podcastissa sanotaan, Teemu Lappalainen sai tuomion taposta ja törkeästä pahoinpitelystä, eikä törkeästä taposta ja pahoinpitelystä. --Studiossa Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Jaksoon liittyviä linkkejä:Näin HS uutisoi nelikon oikeudenkäynnistä vuonna 2008:https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004542349.html.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen.Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://wwww.hs.fi/kotimaa/art-2000009983583.htmlTämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla?Lisätietoa:Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi)Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta.Minja Koskela Instagram ja X (Twitter).Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fiTyöuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Toisin kuin Suomessa, Intiassa nuoret uskovat parempaan tulevaisuuteen. Näin sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen, joka kävi juttumatkalla Mumbain kasvavassa metropolissa. Vaikka uusien tornitalojen ikkunasta näkyy kuumuudessa kärvistelevä slummi, hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia on yhä enemmän. Suomen keskiluokalla on entistä vähemmän rahaa, mutta Intiassa yhä useampi voi lähteä lomalle ja hankkia auton. Intian talous porskuttaa samalla, kun moni länsimaa ja talousihme Kiina rämpivät hiipuvan kasvun suossa. Miksi Intialla menee näin hyvin, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Haluaako Intia myös valtaa? Millainen olisi maailma Intian mukaan? Intian pääministeri Narendra Modi on äärimmäisen suosittu, mutta hän ajaa Intian hinduenemmistön asemaa muslimien kustannuksella. Jenny pohtii, voiko Modi sokaistua vallasta ja viedä Intiaa autoritääriseen suuntaan. Toistaiseksi Intia pysyttelee omalla linjallaan. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on myös Yhdysvaltain kumppani. Miten tämä on mahdollista? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Lama-ajan Suomessa ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu kansallisessa talouskriisissä, joka syöksi ihmisiä konkursseihin ja köyhyyteen. Laman jäljet ulottuvat useiden tutkimusten mukaan vielä tähänkin päivään saakka. Eriarvoisuus kasvoi ja syveni monin tavoin. Jos ruoka-apu on ikään kuin ratkaisu niin mikä me ajatellaan olevan ongelma siellä taustalla. Onko meidän keinot ja päämäärät linjassa keskenään vai onko siinä jotain ristiriitaa, pohtii tutkija Anna Salonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Salonen johtaa parhaillaan Utopioita ruokajonoista tutkimushanketta, jonka tavoitteena on etsiä ruoka-avun toisenlaisen tulevaisuuden tarinoita. Hankkeen tavoitteena on myös uudistaa yhteiskunnallista keskustelua ja tuoda siihen mukaan moniäänisyyttä. Ruokajonot kertovat mielestäni siitä, että köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Olen hakenut joskus ruoka-apua säästääkseni ruokarahassa, jotta olen voinut ostaa lapselle vaatteita tai muuta tarpeellista, kertoo nimimerkki Äiti kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Ala-Renko, Kati, (2023) Yle Uutiset: Ruoka on jo niin kallista, että osa opiskelijoista päätyy jopa varastamaan: ”Aliravitun oman käden oikeus” Ohisalo, Maria, Saari Juho (2014) Kuka seisoo leipäjonossa

Tässä Business Mojo -klassikkojaksossa Jari tarkastelee keskittymiskykyä ja sitä, miten se on tämän päivän yhteiskunnassa yhä tärkeämpi taito. Sinullekin on varmasti tuttu sellainen tilanne, että luet jotain (kirjaa, artikkelia, raporttia tms.) ja yhtäkkiä huomaatkin, että et muista edellisestä sivusta yhtään mitään. Tai sitten olet havahtunut arjessa siihen, että teet jotain, mutta et muista yhtään miksi – tai mitä seuraavaksi pitikään olla tekemässä. Näissä tilanteissa on useimmiten kyse siitä, että olet ylittänyt tarkkaavaisuusjaksosi. Toisin sanoen keskittymiskyvyltäsi on loppunut polttoaine. Mitä paremmin osaat työsi suunnitella ja valmistella, sitä vähemmän energiaa kuluu huomion suuntaamiseen (koska tiedät, mitä olet tekemässä) ja jakamiseen (koska tiedät, mitä olet tekemässä), ja sitä enemmän energiaa jää tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen ja keskittyneeseen työntekoon.

Toisin kuin jaksossa sanotaan, podcastin 4. kausi alkaa vasta myöhemmin keväällä 2024. Tarkempaa tietoa löydät podcastin instagramista ja facebookista. New Jerseyn osavaltiossa, Westfieldin kaupungissa, osoitteessa 657 Boulevard, piti sijaita Broaddusin perheen unelmien koti. Hulppea talo osoittautui kuitenkin portiksi kauhuntäyteisiin vuosiin, kun vuonna 2014, sen tuoreet omistajat alkoivat yksi toisensa jälkeen saada pahaenteisiä kirjeitä. Kirjeitä, joiden kirjoittaja tuntui kuulevan ja näkevän aivan kaiken. Pelottelua, uhkailua ja mielipuolisia sanankäänteitä - salaperäinen tarkkailija pysyi osana perheen elämää usean vuoden ajan, emmekä tänäkään päivänä tiedä, kuka kirjeiden takana oli. Kuka oli tarkkailija, The Watcher? Miksi hän piinasi juuri tätä perhettä? Entä minne tarkkailija katosi, vai jatkaako hän talon tarkkailua yhä tänä päivänä? - Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Sisältövaroitukset: Mielenterveyden ongelmat, lapsiin kohdistuva uhkailu, vainoaminenMusiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin oheistuotteet: varjoton.fiPodcastin kansikuva: @simonaxk / @createdbysimona (instagram)Podcastin instagram, facebook & tiktok: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.com

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla

Espoon teatterissa esitetään paraikaa Pipsa Longan kirjoittamaa ja Wauhaus-kollektiivin tuottamaa esitystä Neljän päivän läheisyys. Siinä käsitellään ihmisen ja muiden eläinlajien kohtaamista ilman omalle maailmankuvallemme tyypillistä hierarkiaa. Toisin kuin saman työryhmän muutaman vuoden takaisessa Toinen luonto -esityksessä, nyt näyttämöllä ei nähdä edes naamarin takaa esiintyviä roolihahmoja, vaan pääpaino huolella viritetyn näyttämökuvan ohella on videoissa, monikanavaisissa äänikollaaseissa ja Kaija Saariahon musiikissa. Podcastissa vieraana kirjailija Longan lisäksi ohjaaja Juni Klein ja äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo. He kertovat molempien teosten eetoksesta, Wauhausin kollektiivisesta työtavasta ja lajien tasa-arvoisen kohtaamisen näyttämöllistämisen haasteista. 

Uskomatonta! Harvinaislaatuinen erikoisjakso Kaikki Uusiksi -podcastissa!Jussin ja Toivon vieraana studiossa meillä on henkilö, joka tietää yhtä sun toista rikoksista ja niiden ennaltaehkäisemisestä yhteiskunnassa.  Jari Taponen on ylikomisario, Helsingin poliisilaitoksen Valvonta- ja Ennalta estävän toiminnon johtaja sekä Turvallinen Helsinki -verkoston puheenjohtaja. Taponen on myös hiljattain väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi väitöskirjalla, joka käsitteli poliisitoiminnan vaikutusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen.Tässä jaksossa keskustellaan Jari Taposen kanssa rikosten ennaltaehkäisystä. Kuinka tehokkaasti sitä voidaan tehdä? Toimiiko poliisi sellaisella tavalla, että rikoksia ei tapahtuisi?Helsingin yliopiston tiedote: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/vaitos-poliisin-kohdevalvonta-karsi-vaarasta-ajoituksestaJari Taposen väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/items/88c99a4a-0797-4749-b2ed-0e76f6b06679Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Arkiaamut on pimeitä, lapset huutaa, ruoka palaa pohjaan, esihenkilö ottaa pannuun.. We feel you!  Syksyllä mieleen hiipii usein muutoksenhalu; jos vaihtaisinkin vaikka työpaikkaa. Ihan luonnollista, aika aikaansa kutakin. Nyt on hetki, jolloin voimme miettiä, mitä seuraavalta lukukaudelta haluamme. Ehkä unelmoimme yrittäjyydestä tai oman polun löytämisestä.   Monelle Linkedin, tuttavallisesti linkkari, on vielä vieras ja alihyödynnetty työkalu työmahdollisuuksien luomiseen ja tänään kerromme miksi linkkari kannattaa kuitenkin laittaa kuntoon. Olethan jo kuin kala vedessä muussakin somessa, ei tämä sen vaikeampaa ole.  Miksi linkkari kannattaa olla kunnossa? Se on paikka, jossa voimme rakentaa verkostoja, tuoda esiin osaamistamme ja tehdä itsestämme näkyviä ammattilaisia. Toisin sanoen, meidät löydetään, muutenkin kuin kasvottomien kissavideoiden jakajina. Ensimmäinen askel LinkedInin hyödyntämiseen on oman profiilin päivittäminen. Varmista, että profiilikuvasi on ammattimainen ja selkeä. Lisää taustakuvaksi bannerikuva, joka kuvastaa ammatillista brändiäsi. Päivitä työhistoriasi, koulutuksesi ja taitosi. Käytä avainsanoja, jotka liittyvät työhösi ja osaamiseesi.  Linkkaa rohkeasti ja laita viestiä perään, anonyymit linkkaukset on vain ärsyttäviä. Aloita yhdistämällä kollegoita, ystäviä ja muita ammattilaisia, joita tunnet. Verkostoituminen laajentaa näkyvyyttäsi ja tuo sinut lähemmäs kiinnostavia mahdollisuuksia.  Jaa artikkeleita, blogikirjoituksia tai muita mielenkiintoisia sisältöjä, jotka liittyvät alaasi. Kommentoi ja tykkää muiden julkaisuista ja osallistu keskusteluihin. Aktiivisuus luo näkyvyyttä.  Etsi ja liity LinkedIn-ryhmiin, jotka liittyvät alaasi. Ryhmät tarjoavat mahdollisuuden keskustella samanhenkisten ammattilaisten kanssa ja oppia uutta. Osallistuminen ryhmiin voi laajentaa ammatillista verkostoasi.  Mieti myös, mitä haluat saavuttaa LinkedInissä. Onko tavoitteenasi löytää uusi työpaikka, rakentaa ammatillisia suhteita, hankkia uusia asiakkaita vai jotain muuta? Aseta selkeät tavoitteet ja suunnittele toimintasi niiden mukaisesti!Ja ole oma itsesi. Enää ei tarvitse olla virkakielinen, vaan anna ajatustesi ja näkökulmiesi näkyä. Sinähän siellä profiilin takana olet joka tapauksessa. Me jäämme hetkeksi luovalle tauolle keskittyäksemme alkaneisiin projekteihin, mutta nou hätä! Tilaamalla Naistakomon uutiskirjeen pysyt ajantasalla tärkeistä tapahtumista sekä pääset käsiksi mm.kolmiosaiseen Kukoista ja menesty- webinaarisarjaan, täysin maksutta. @naistakomo tilillä teemanamme on raha koko syyskuun ajan eli tervetuloa myös sinne seurailemaan.    Kuullaan!!Ota meidät myös seurantaan instassa eli:  @naistakomo  @romsronja  @erjarossi 

Aluksi faktat pöytään: Itä-Suomen työikäinen väestö on vähenemässä nykyisestä noin 25% vuoteen 2030 mennessä. Itä-Suomi ei houkuttele työperäisiä maahanmuuttaneita: v. 2021 Suomeen muuttaneista 30 000 ihmisestä vain 790 tuli Pohjois-Savoon ja 788 Pohjois-Karjalaan. (alla kuva tähän liittyen) Opiskelijakaupunki Joensuu -selvityksen mukaan kv-opiskelijat jäisivät mielellään Joensuuhun, mutta jääminen on epätodennäköistä, koska opiskeluaikana ei päästä kiinni työmahdollisuuksiin. 70% yrittäjistä sanoo osaavasta työvoimasta olevan pulaa. Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta työntekijää vuoteen 2029 mennessä, sote-ala 230 000 seuraavan kymmenen vuoden sisällä.  Samaan aikaan työikäisten määrä vähentyi 136 000 henkilöllä vuosina 2010-2020. Toisin sanoen: Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat vain maahanmuuton kautta. Kv-osaajia siis tarvitaan, mutta kuinka saada heidät A) tulemaan ja B) jäämään? Tätä ongelmaa pohtivat ja siihen ratkaisuja kehittävät Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen Senni Pykäläinen ja Virpi Moilanen. Sennin ja Virpin kanssa juteltiin muun muassa, mikä on kielitaidon merkitys kotoutumisessa, miten kv-opiskelijoiden jalka saadaan työpaikan oven väliin jo opiskeluaikana, ymmärretäänkö työpaikoilla mitä kaikkea monimuotoisuus pitää sisällään ja estävätkö asenteet kv-osaajien palkkaamisen?Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, kannattaa asettua kuulolle!  

Miekkavalailla on vaarallinen maine vesillä, mutta todellisuudessa ne uhkaavat ihmisen turvallisuutta luonnossa vain hyvin harvoin. Toisin on kuitenkin todettu olevan vankeudessa, sillä eläintarhoihin ja -puistoihin suljetut miekkavalaat ovat aiheuttaneet lukuisia loukkaantumisia ja neljä kuolemantapausta. Erityisen kiivaana keskustelu on käynyt SeaWorld-vesieläinjärjestön ympärillä, sillä kaikki dokumentoidut kuolemantapaukset ovat liittyneet SeaWorldin omistamiin miekkavalaisiin – suurin osa Tilikum-nimiseen urokseen. Keskustelua kärjisti vuonna 2013 julkaistu dokumenttielokuva Blackfish, joka kritisoi SeaWorldin toimintaa voimakkaasti. Ovatko valaat lopulta vastuussa aiheuttamistaan vaaratilanteista? Syitä ja syyllisiä on kenties sukellettava syvemmältä, kun otetaan huomioon miekkavalaiden vangitsemiseen liittyvät eettiset kiistakysymykset. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1Azg3d_Gr0WDhOruuNqR2G2OCxNJzQ8dE/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Mihin ikinä englantilainen nuorukainen nimeltä Graham Young menikään, hänen hännyksillään seurasi sairaus. Kotona, koulussa ja työelämässä tapahtui kummia. Yhteinen tekijä oli Graham, joka kiinnostui kemiasta ja lääketieteestä jo lapsena. 14-vuotiaana hän teki täydellisen murhan, josta hän ei jäänyt kiinni. Kenties kokemus valoi häneen vaarallista voittamattomuuden tuntua, sillä hän jatkoi rikollisella tiellä vielä psykiatrisesta sairaalasta päästyäänkin. Hän halusi olla kaikkien aikojen mahtavin myrkyttäjä. Toisin kuitenkin kävi, sillä lopulta hänen oma ylpeytensä koitui hänen kohtalokseen. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1C-pT8S7yRjoF9jGynsZ_znIKMY25bBEx/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Risto RytiKun Kallio joutui presidentin tehtävistä luopumaan,uusi presidentti tarvitaan.Risto Ryti tilalle nimitetään,mutta ensin hieman taustaa käsitellään:Risto Heikki Ryti syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa,hän kuoli 1956  pääkaupungissa.11-lapsisen perheen neljäntenä lapsena,koti tunnettiin varsinaisena suurtilana.Ristoa maatyöt eivät juuri kiinnostaneet,muut perheen pojat taas eivät samoin kirjoista nauttineet,Risto olikin pojista ainoa,joka valmistui ylioppilaaksi,häntä luonnehditaan velvollisuuden tuntoiseksi, kunnianhimoiseksi ja sisukkaaksi.Ylemmän lainopillisen tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa,suoritti lainopin kandidaatin tutkinnonja sai varatuomarin arvon.Valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi,opiskeli Oxfordissa merioikeutta,mutta opinnot katkesivat maailmansodan syttymiseen,matkalla Riston tiedetään ystävänsä sisareen rakastuneen.Pari vuotta myöhemmin nuoripari vihittiin,ja seurustelu päättyi papin aameniin.Vaimonsa Gerdan kanssa meni ystävänsä syntymäpäivää juhlistamaan,venäläiset tulivat heitä junaan ahtaamaan,syntyneessä sekasorrossa yksi matruuseista ampui Kordelinin,ja hänen testamenttinsa mukaan Ryti perusti yleisen Edistys-ja sivistysrahaston.Ryti toimi kahdessa hallituksessa valtiovarainministerinä,hoiti siellä talous-ja menoarviokäytöntöä,ja sai sen tasapainottumaan,ja tapaus johti Suomen pankin hallintaan.Pääministeriksi Ryti ei tahtonut laisinkaan,mutta Kallion painostus sai hänet taipumaan.Kun Kallio ei perehtynyt ulkopolitiikkaan,joutuivat Ryti ja Tanner sitä hoitamaan.Kallion kuollessaoli Ryti pääministerin virassa.Hänestä tuli virkaatekevä presidentti,eikä päivääkään ollut puolustusvoimien ylipäällikkönä,koska Kallio oli pyytänyt siihen tehtävään Mannerheimia.Ryti erosi presidentin tehtävistä terveyssyihin vedoten,mutta liittoutuneiden mielestä Ryti oli sotaan syyllinen.Hänet 10-vuodeksi kuritushuoneeseen tuomitaan,mutta kolmen vuoden jälkeen hänet armahdetaan.Terveys oli kuitenkin jo mennyt,eikä Ryti enää selvinnyt,Hän kuoli 67-vuotiaana,hautajaisia pidettiin itsenäisenä surujuhlana.Hietaniemen hautausmaalle hänet haudattiin,ja viimeinkin rauhaan hänet päästettiin.Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa,kuoli 8. syyskuuta 1984 pääkaupungissa.Gerda kävi ruotsinkielistä tyttökoulua,opiskeli saksaa, taidehistoriaa ja kirjallisuutta,Myöhemmin opiskeli vielä Lontoossa englantia,kielitaito oli myöhemmin valttia.Kolme lasta synnytti,konttoristin hommat lopettiennen lasten syntymää,liekö perhe kiinnostanut työtä enempää?Gerda tunnettiin vastuuntuntoisena maan ensimmäisenä naisena,joka tuki maataan ja miestään vaikeina vuosina,Hänet tunnettiin hiljaisena ja uskonnollisena,piti monta radiopuhetta sota-aikana.Gerda kaksi murhaa näki,jyrkkä oli Suomen alkuaikojen mäki.Gerda oli myös silloin paikalla,kun Kallion piti kotiin junalla lähteä.Toisin kävi,Gerda Kallion kuolevan näki.Hän oli selväkuuloinen,henkimaailman viesti oli hänelle luonnollinen.Gerda oli leskenä 28 vuotta.Hän oli kuollessaan 98-vuotias,Gerda miehensä viereen haudattiin,Hietaniemen hautausmaalle hänetkin saatettiin.Ulla-Maija Mantere

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Järjestäytyneet veneilijät eli Suomen Purjehdus ja Veneily -liiton alaisiin seuroihin kuuluvat veneilijät katsastuttavat veneensä vuosittain vuosikatsastuksessa. Lisäksi viiden vuoden välein vene tulee peruskatsastaa. Veneen katsastaminen ei ole lakisääteistä, mutta katsastettu vene saa alennusta venevakuutuksesta.  Vuosikatsastuksessa tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet.  - Lakisääteisiin varusteisiin verrattuna tarkistetaan esimerkiksi palovaroittimen kunto, jonka patteri usein unohtuu vaihtaa ennen kauden alkua, Lahden Purjehdusseuran katsastaja Matias Harju Kertoo Radio Voiman haastattelussa.  Harjun mukaan tausta-ajatuksena on, että matkaveneissä vietetään enemmän aikaa, joten varusteiltakin vaaditaan enemmän kuin veneiltä, joissa ei välttämättä yövytä ikinä.   Vesiliikennelaki edellyttää, että moottorilla varustetussa tai yli 5-metrisessä purjeella varustetussa veneessä tulee olla pelastusliivit kaikille, pilssipumppu (tai muu tyhjennysväline), airot/mela ja ankkuri sekä huollettu käsisammutin.  Harjun mukaan moottori- ja purjeveneen varusteissa ei ole suuria eroja. Toisin kuin usein luullaan, Lahden Purjehdusseuraan kuuluu myös moottoriveneilijöitä.  - Varusteissa ei ole eroja, mutta purjeveneistä tarkistetaan katsastuksen yhteydessä takilaan ja mastoon liittyviä asioita eli varmistetaan, että vene on purjehdusakuntoinen.  Kuuntele haastattelu, jossa Matias Harju kertoo myös paukkuliivien turvallisuuden varmistamisesta ja vinkkaa, mitä veneestä kannattaa erityisesti tarkistaa ennen kuin sen laskee vesille! Samalla saat tietää, mitä katsastetun veneen tunnistaa!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Osinkoja jahdataan, himoitaan ja niistä riemuitaan. Myös suomalaisyhtiöt ovat hanakoita jakamaan osinkoja.Osinkojen metsästäminen on monen suomalaisen sijoittajan keskeinen kriteeri pörssiyritysten osakkeisiin sijoitettaessa. Oikeasti osinkojen perässä juokseminen on kuitenkin järjetöntä.Toimittajana Elina Lappalainen, vieraana Merja Saarisen.Tämä podcast julkaistiin 17.4.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

”Mä mietin että voinko mä mennä pelaamaan sulkapalloa, koska mä oon skeittari?” Pentti Järvelin on monelle enemmän skeittauksesta tuttu Tekijä isolla T-kirjaimella. Pena on nimittäin tehnyt 55 jaksoa podcastia skeittauksesta, nimellä Skeittauksesta. Perinteinen painettu media on myös hallussa – leikkaa-liimaa-tee-se-itse -meiningillä tehtyjä Hai Jump -lehtiä ilmestyi 10 numeroa, näistä useassa pitkälti yli 200 sivua! Niissä saattoi tulla seuraavalla sivulla vastaan mitä vaan. –Ja tulikin, Pentti myöntää. Lopulta lehden tekeminen vei Pentiltä kaiken vapaa-ajan kolmeksi kuukaudeksi ennen julkaisua, sivuja oli piirtäjille postitettuna ympäri Suomen ja äidiltä oli painokustannuksia varten tuhansia euroja velkaa jotta lehti saatiin painettua Suomessa ja Kelasta haetuilla vastakkain liimatuilla kirjekuorilla ja vajailla postimerkeillä lukijoiden laatikkoon. Toisin sanoen Pena on tottunut touhuamaan lajikulttuurin eteen hyvin pitkälti omasta persnahasta repien. Kaikkia kulttuurin jäseniä Penan touhut eivät aina täysin ole miellyttäneet – mutta koskapa mikään tekemisen arvoinen on kaikkia miellyttänyt? Tässä Arktiset Linjat -jaksossa puhutaan monenlaisista asioista, mutta lähtökohtana oli puhua ainakin lumilautailun ja skeittauksen välimaastossa harmaalla alueella elävästä lumiskeittauksesta – eli snedeyksestä – joka lajina on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa pientä paluuta 2000-luvun alun hypen jälkeen. Korona tyhjensi skeittihallit, ja ajoi rullalautailijat korvikkeiden pariin. Onko kyse hassuttelusta vai vakavasti otettavasta lajista tai alakulttuurista? Mitä ylipäätään elämässä kannattaa ottaa vakavasti? Pena ennakkoluulottomana kaverina on ottanut haltuun snedeyksen lisäksi myös lumisurffauksen, murtomaahiihdon, bleidauksen, avantouinnin ja melonnan kaltaisia aktiviteettimuotoja. Keskustelu rönsyilee näistä vähän kaikissa, ja lisäksi luovuudessa, riittämättömyyden tunteessa, alakulttuurin vaikutuksessa identiteettiin, sulkapallon pelaamisessa (läpällä), kulttuurien käytöskoodeissa, ”aitoudessa” sekä vaikka ja missä. Toivottavasti rohkenet Pentin tavoin ottamaan uutta vastaan ja kuuntelemaan jakson, oli oma identiteettisi sitten skeittari, snoukkari, skimbaaja, snedeejä tai ei mitään näistä. Ja hei, Penan Skeittauksesta-podcast oli iso inspiraatio sille, että Arktiset Linjat on olemassa, jotenka vain ja ainoastaan kunnollista on, että saamme miehen itsensä linjoille. Ensimmäiset 40 minuuttia puhutaan Skeittauksesta-podcastista, Hai Jump -lehdestä ja niihin liittyvistä koukeroista. Siitä liukastutaan kohti Pentin henkilökohtaista elämää, harrastuksia ja sitä luvattua lumiskeittausta. Pentti Järvelin, Arktiset Linjat. Snedeyksestä ja elämästä. Olkaa niin hyvät!

Kevään eduskuntavaaleja on leimannut uudenlainen puolueiden ulossulkeminen. SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät eivät suostu perussuomalaisten kanssa hallitukseen, ja keskusta torjui nykyisen hallituspohjan jatkon. Vaaleihin on alle kaksi viikkoa. Repeääkö vaaleista viime metreillä pääministerikamppailu, jossa äänestäjät taktikoivat? Vaaleista keskustelevat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja politiikan tutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta. Äänestysaktiivisuuden nousu on hyödyttänyt perinteisesti perussuomalaista ja vihreitä, ja haitannut kokoomusta, mutta näissä vaaleissa kuvio voi Isotalon mukaan mennä toisin. Toisin ovat menneet myös vaaliteemat, sillä joidenkin edellisten vaalien tapaista yhtä suurta keskustelunaihetta ei ole syntynyt. Jokisipilä sanoo, että kokoomus on yrittänyt tarjota julkisen talouden tasapainottamista kestävyysvajeen tyyliseksi kuningasteemaksi vuoden 2015 vaalien tyyliin, mutta SDP:n Sanna Marin ei ole sitä kelpuuttanut vaan on jopa kyseenalaistanut suuren leikkaustarpeen. Suomen Nato-jäsenyys on edennyt aivan vaalien alla, mutta se ei jaa puolueita ja on kulutettu aiheena loppuun. Nato-ajoitus on kokoomukselle jopa "traaginen juttu". Toimittajana on Antti Pilke.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista uutisten viikkoa. Tämä teema kuuluu myös tämänkertaisessa nälänsiirto jaksossa, kun Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen saapui Johannes Tepon jututettavaksi. Heikin nälänsiirtokeinoksi paljastui Meksikolainen Körpäkkä. Sangen eksoottinen nimi, eikö? Meksikolainen Körpäkkä Pilko porkkanat (ihan pieneksi), sipuli ja chili. Kuullota runsaassa öljyssä isossa pannussa. Lisää riisi ja kuullota myös sitä. Mausta paistos kanaliemellä ja taco-mausteella. Lisää vesi ja jätä hautumaan kannen alla. Pilko kananfileet sopivan kokoiseksi, paista ja mausta meksikolaisittain. Kun riisi on kypsää, lisää kanat myös isoon pannuun, ja körpäkkä on valmis tarjoilua varten. Lisää annoksen päälle iso lusikallinen taco-maustettua turkinjukurttia raikastamaan ja viilentämään kuuma körpäkkä. ¡Que aproveche! Körpäkän jäljillä Heikki Toivaselle sana "Körpäkkä" merkitsee kiireisessä kotikeittiössä tehtyä paistosta, missä ainesosat vaihtelevat ruokakomeron sisällön mukaan. Kyseinen ruokasana oli Johannes Tepolle ennenkuulematon termi, joten teimme selvitystyötä sanan alkuperästä. "Sana körpäkkä kuulostaa todellakin siltä, että sillä voisi hyvin olla ikää jo monta miespolvea. Toisin kuitenkin on: sana on nykyisen ikäpolven aikaansaannoksia. Jäljet johtavat Pohjois-Karjalaan. Joensuulainen keittiömestari Tarmo Wasenius on mies ruoan ja sen nimen takana. 1980-luvun lopulla olivat pohjoiskarjalaiset esittelemässä maakuntaansa Helsingin Senaatintorilla. Tarjolla oli myös monia paikallisia ruokia, ja nälkäisiä vieraita riitti. Usean työntäyteisen päivän jälkeen tuli tarve tehdä jotain uutta: syntyi ”uuskarjalainen perinneruoka”, joka nimettiin körpäkäksi. Waseniuksen mukaan siinä on ”sopivasti ä:tä, ö:tä ja r:ää”. Körpäkkä on pannulla paistettava ruoka, jonka pääainekset olivat alkuaan liha ja kasvikset. Sittemmin reseptit ovat kirjavoituneet, ja nykyisin sitä tehdään kalastakin. Etenkin ruoan nimestä tulee mieleen unkarilainen lihamuhennos pörkölt, ja Wasenius myöntääkin yhdennäköisyyden. Unkarilaiset vain käyttävät enemmän paprikaa. Nykyisin körpäkkä on levinnyt kotiseudultaan eri puolille maata, ja helppotekoisena sitä markkinoidaan etenkin eräruokana." (Lähde: Kielikello, Kirsti Aapala)

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sonja (43) kertoi tiistaina Radio Voimalla tyttärensä Alman (10) kanssa suuren perheen muutto-operaatiosta. Perheeseen kuuluvat Sonjan ja Alman lisäksi isä, isosisko, isoveli, kolme jo kotoa muuttanutta muuta sisarusta sekä viisi koiraa ja kissa. Muuttopäätös syntyi Sonjan mukaan ihan vahingossa, kun perhe selaili uusia koteja Tori.fi -palvelussa. - Mieheni bongasi sieltä talon ja sanoi, että mennään katsomaan, tämä on ihan tässä lähellä. Talon ostaminen oli Sonjan kertoman mukaan jo hyvin lähellä ja perhe oli takuuvarma muutostaan uuteen kotiin. Toisin kuitenkin kävi, eikä perhe saanutkaan kyseistä taloa itselleen. - Se oli puolesta päivästä kiinni, ettemme saaneet sitä. Oli kesäloma-aika ja pankit toimivat todella hitaasti tällä hetkellä laina-asioissa. Oli kamala stressi päällä ja selvitimme, pitääkö oma talo saada ensin myytyä, ennen kuin saamme lainaa. Kun perhe oli saanut omat lainalupaukset kuntoon ja jättivät tarjouksensa, tuli välittäjältä soitto. - Toisten tarjous meni läpi, Sonja muistelee ja kuvailee vastausta yhdeksi elämänsä suurimmaksi pettymykseksi. Tällä hetkellä tuntemukset ovat kuitenkin toisenlaiset ja perhe on tyytyväinen, että ensimmäiset talokaupat jäivät tekemättä. - Ihan hyvä niin. Silloin se kyllä harmitti älyttömästi, mutta meillä on nyt paljon parempi koti, Sonja sanoo tyytyväisenä. Unelma uudesta kodista oli siis kuitenkin jo itänyt mielessä, sillä perhe tahtoi pois taajama-alueelta ja myös lisää tilaa perheen useille koirille. Käynnistyi kiivas uuden kodin etsintä. - Etsimme kotia rauhalliselta alueelta, mahdollisimman vähillä naapureilla. Perhe oli jo ehtinyt myydä kotinsa edellisen jo varmalta tuntuneen talokaupan myötä ja haaveili vanhasta talosta oikealla haluamallaan alueella. - Olin itse hyvin aktiivinen, mutta taloja tuli myyntiin tosi vähän. Käytännössä ei yhtään mitään, paitsi pommeja tai ylihintaisia, Sonja kuvailee ja jatkaa. - Asuimme vuokralla pienessä kerrostalokolmiossa viiden ihmisen ja viiden koiran kanssa, kun sain viestin myytävänä olevasta talosta, joka myyjän mukaan oli väärältä alueelta. Sonja päätti myyjää kuultuaan kuitenkin mennä perheineen katsomaan taloehdokasta, vaikka se olikin useita kymmentä kilometrejä väärässä suunnassa. - Kun astuimme ovesta sisään, emme kiertäneet edes koko taloa, kun sanoimme: "Tämä on meidän paikka", Sonja muistelee. Almasta uuden kodin etsintä oli hieman outoa, eihän hän ollut vielä koskaan aikaisemmin elämässään muuttanut. - Koko ajan oli hirveää häslinkiä ja joku puhui muutosta. Koiratkin sekoavat siitä, jos äiti alkaa tekemään jotain ylimääräistä ja pakkaamaan. Kuuntele haastattelusta, miten muutto sujui ja miltä Sonjasta tuntuu nyt, kun rankka ja stressaava talonhankintaprojekti on ohi.

Anton Keskinen on aktivisti, entinen Elokapinalainen ja työskentelee nykyisin riskianalyytikkona ja generalistina Operaatio Arktis nimisessä projektissa. Projektin tavoitteena on edistää keskustelua ilmastonkorjauksesta ja siihen liittyvistä teknologioista Arktisen merijään pelastamiseksi. Toisin sanoen, maailmassa kehitetään paraikaa erilaisia teknologioita, ei pelkästään ilmastonmuutoksen torjumiseen, vaan ilmaston muokkaamiseen jo tehtyjen haitallisten muutosten korjaamiseksi. Tämä aihe jakaa ilmastotutkijoita, ja Anton itsekin tiedostaa keskustelun olevan kesken, ja sen takia hän haluaa olla mukana lisäämässä sitä. Tervetuloa kuuntelemaan. PS. Suosittelen vahvasti teille kirjaa nimeltä Ministry for the Future, Kim Stanley Robinsonilta. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

"Mitäs me sanoimme." Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin. Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet. Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin. Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan. Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen? Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.