Podcasts about tulokset

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää yhdessä alueen kuntien kanssa lapsille omat alue- ja kuntavaalit. Vaalit ovat sunnuntaihin huhtikuun 13. päivään asti. Vaaleilla tuetaan lasten demokratiakasvatusta leikin kautta.Päijät-Hämeen viestintäasiantuntija Stiina Ikonen kertoi Radio Voimalla torstaina, että lasten vaaleissa ehdokkaina on neljä puoluepoliittisesti sitoutumatonta piirroshahmoa, joiden ammatit ovat tuttuja hyvinvointialueelta ja kunnista. Ehdokkaat on nimetty Omppu Opettajaksi, Lanttu Lääkäriksi, Kaali Kuraattoriksi ja Papu Pelastajaksi.Lapset voivat äänestää sähköisesti verkossa. Äänestämään pääsee perjantaina myös Perhekeskuksessa kello 9-12. Perhekeskus löytyy osoitteesta Mariankatu 10, Lahti. Äänestäneille on tarjolla vaalimehua.Tulokset julkistetaan maanantaina 14. huhtikuuta.Kuuntele haastattelusta Ikosen ohjeet sähköiseen äänestämiseen.

Viime vuonna valta vaihtui vaalien tuloksena yli 70 maassa. Tulokset olivat dramaattisia: perinteiset puolueet hävisivät vaalit kaikkialla maailmassa, ja populistit nousivat valta-asemiin. Ellun Kanojen yhteiskunta-analyytikko, johtaja Jukka Manninen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija Milla Halme pohtivat populistien globaalin suosion syitä ja seurauksia. Yksi seuraus on, että politiikasta on tullut showpainia, jossa ei haeta yhteisiä ratkaisuja vaan näytösluontoisia voittajia ja häviäjiä. Ellun Kanat -podcastissa pohditaan myös yksinvaltaisen, autokraattisen vallan yleistymistä ja demokraattisen päätöksenteon hapertumista. Ilmiölle etsitään poikkeuksia. Entä löytyykö politiikan kehityksestä mitään myönteistä? Ellun Kanat -podcastin juontaa muutosjohtamisen palveluiden vetäjä Marjaana Toiminen.

PVTT – Puolita vitutus, tuplaa tulokset -verkkovalmennuksen yhdestoista kierros alkaa sunnuntaina 5.1.2025. Tutustu ja osallistu osoitteessa https://valmennukset.trainershouse.fi/courses/pvtt11

Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi. Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan. Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen? Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.

Mikä on uskonnollisuuden, hengellisyyden tai henkisyyden merkitys nuorison keskuudessa? Onko uskonnolla merkitystä nuorten koetulle hyvinvoinnille tai kokemuksille elämän merkityksellisyydestä? Mitä nuoret ajattelevat esimerkiksi suvivirren laulamisesta kouluissa tai jumalasuhteen tärkeydestä? Tällä viikolla julkaistu Nuorisobarometri 2023 kartoitti nuorten suhdetta uskonnollisuuteen ja katsomuksellisiin kysymyksiin. Tuloksia ja niiden tarjoamia näkökulmia ovat avaamassa nuorisobarometrin toimittaja, nuorisotutkija Tomi Kiilakoski sekä lasten ja nuorten arvoja sekä katsomuksia tutkinut professori Arniika Kuusisto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kausi 2023/2024 purkkiin! Kiitos kaikille matkassa mukana olleille! Nyt kesälomille.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla. Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.

Keskustellaan viikon 18 mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä tällä viikolla Juha Kokkonen ja Sampsa Kurri.  Jakso katsottavissa videomuodossa YouTubesta: https://youtube.com/live/F_v5YNrB4GY

Ykkösellä maaliin! Roosa Maskonen on tullut stand up -kentälle, ja osunut monessa ensimmäisellä yrityksellä maaliin. Tästä viimeisimpänä todisteena on Vuoden Tulokas -titteli. Tämän jakson teemana on lavahahmolle kirjoittaminen. Kun on selkeä hahmo, on helpompi kirjoittaa ja yleisön helpompi ymmärtää. Tulokset puhuvat puolestaan. Roosa on hyvin nopeassa tahdissa päässyt moneen paikkaan ja tullut valituksi vuoden tulokkaaksi. Kuten muutama aiempikin jakso, tämä on tehty etäyhteydellä. Olen ottanut tavoitteeksi haastatella tyyppejä, jotka majailevat jossain muualla kuin Helsingissä. 

Pisa-tulokset laskevat kuin lehmänhäntä. Ketä tästäkin voi nyt sitten syyttää? (0:28) Perussuomalaisten kritiikki laillisuusvalvojaa kohtaan puhututtaa. (21:18) Asumistuke leikataan, mikä on totuus Etuovi.comista? (32:39)

Minkälainen aine taikasienten vaikuttava ainesosa psilosybiini on ja miksi psilosybiiniä tutkitaan alkoholiriippuvuuden hoidossa? Miksi alkoholiriippuvuus on niin salakavala sairaus? Kuinka turvallinen lääke psilosybiini on, minkälaisia riskejä ja haittavaikutuksia sen käyttöön liittyy ja mitkä ovat psilosybiiniin ja muihin psykedeeleihin liittyviä myyttejä ja väärinkäsityksiä? Mistä aivojen plastisuudessa eli muovautuvuudessa on kyse ja mikä yhteys aivojen plastisuudella on psilosybiiniin? Miksi lääketutkimuksissa käytetään placebo-ryhmää ja minkälaisessa tilanteessa lääketutkimus keskeytetään? Studiossa päihdelääketieteen professori Hannu Alho. Jakso on kuvattu 4.10.2023. ℹ️ LINKIT Testi: https://alkoholiriippuvuus.fi/alkoholiriippuvuus-testi Tutkimus: https://alkoholiriippuvuus.fi/tietoa-tutkimuksesta ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkoholiriippuvuus (5:30) Diagnostiikka (7:20) "Taikasienet" (9:53) Psilosybiini (13:09) Riskit (23:20) Tutkimus (25:31) Plastisuus (29:09) Aivot (33:24) Clairvoyant (36:34) Monikeskustutkimus (38:09) Koehenkilöiden valinta (39:48) Masennus (44:22) Ondansetroni (46:31) Hoito (48:51) Placebo-ryhmä (52:01) Psykedeeliavusteinen terapia (56:29) Koehenkilöt (58:47) Tulokset (1:02:07) Tutkimusetiikka (1:03:27) Haittavaikutukset (1:04:50) Annos (1:06:00) Yhteenveto

Rahamania-podcastissamme vieraanamme on Marianne Lehikoinen, joka on muuttanut Suomeen valmennusbisneksen alalla. Me keskustelemme siitä, miksi on parempi asettaa isoja tavoitteita kuin pieniä tavoitteita. Isojen tavoitteiden asettaminen yrittäjyydessä on parempi vaihtoehto kuin pienien tavoitteiden, koska se kannustaa yrittäjää haastamaan itsensä ja tavoittelemaan suurempaa menestystä. Pienet tavoitteet voivat rajoittaa yrittäjän potentiaalia ja estää häntä saavuttamasta todellista potentiaaliaan. Isojen tavoitteiden asettaminen motivoi yrittäjää pyrkimään korkealle ja tekemään tarvittavat toimenpiteet menestyksen saavuttamiseksi. Keskustelemme myös miten Marianne on mullistanut valmennusbisneksen lähestymistavan. Marianne jakaa myös ajatuksiaan siitä, miten myydä omaa työtään arvokkaasti ilman suurta myyntiponnistelua. Isot tavoitteet ja rohkea tekeminen ovat keskeisiä teemoja tässä jaksossa. [00:00:20] Isojen tavoitteiden merkitys. [00:04:11] Yrittäjähenkisyys koulutuksessa. [00:06:49] Oma palkanmaksu tappiollisessa yrityksessä. [00:10:05] Myyntitaktiikka premiumin luomiseen. [00:12:18] Nopea kasvu digiaikana. [00:14:39] Tulokset valmennuksista. [00:17:02] Elämien muuttaminen. [00:19:20] Sivutulot ja osaamisen jakaminen. [00:24:19] Tavoitteiden asettaminen. [00:27:00] Fokuksen menetys ja resurssien käyttö [00:30:03] Usko omiin tavoitteisiin. [00:33:13] Helpompaa ilman henkilökohtaista panostusta. [00:37:30] Työurat ovat aika pitkiä. [00:40:27] Itseni kehittäminen ja uran alkuvaihe. [00:45:00] Passiiviset tulot ja sijoitukset. [00:49:15] Negatiivinen palautteen saaminen. [00:51:06] Negatiivisuus ja positiivisuus. [00:55:43] Miten niin toi on mahdollista. [01:00:23] Naiset ja työelämän haasteet. [01:02:01] Rahasta puhuminen ja negatiiviset mielipiteet. [01:03:59] Vaurastuminen ja taloudellinen menestys. [01:07:43] Itsenäinen taloudellinen turva. [01:12:19] Kasvaminen tavoitteisiin ja unelmiin.

Monien aivosairauksien syytä ei tiedetä ja parantavia hoitoja ei ole juurikaan tarjolla. Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden muisti on heikentynyt. Hoitovaihtoehtoja on niukalti. Miltä kuulostaisi aivojen peseminen ultraäänellä? Miten aivojen suoja, veriaivoeste, voidaan ohittaa? Tätä ryhdytään tutkimaan Oulun yliopistossa matalataajuuksisella ultraäänilaitteella LIFUlla. Hiirikokeissa tulokset ovat olleet hyviä, mutta miten se onnistuu ihmisellä? Korkeataajuuksinen ultraäänihoito, HIFU, puolestaan on jo rekisteröity Parkinsonin taudin aiheuttaman ja essentiaalin vapinan hoitoon. Ultraääni toimii neurokirurgisen veitsen tavoin, ja se tuhoaa aivoista hyvin pienen alueen, josta vapina on lähtöisin. Tulokset ovat erinomaisia. Tämä hoito on käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Miten hoito toteutetaan? Haastateltavina apulaisprofessori Janek Frantzén Turun yliopistosta ja professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tuloskausi meneillään. Kuinka voi SUomen talous? Uhkaavatko konkurssit, onko invesetointehin varaa? Keskustelemassa pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta.  Viljakuljetukset ongelmissa. Millaisia vaikutuksiaon Mustanmeren viljakuljetuten sopimuksen raukeamiselle. Haastateltavana vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta.  Viron maatalouteen on julistettu hätätila. Etelänaapurista raportoi toimittaja Rain Kooli.  Simputusta vai syväjohtamista. Kuinka varusmiehistä saadaan irti paras potentiaali? Puolustusvoimien johtamiskulttuurista keskustelmassa Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta sekä Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Vesa Helminen. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara. 

Syöpätutkimuksen osana annettu kokeellinen hoito voi tarjota parantumattomasti sairaalle viimeisen oljenkorren. Se pelastaa vain harvan, mutta silti apu voi olla korvaamatonta.

Nostalgiapalojen jaksossa numero 32 perataan vielä toisen jakson verran Juha Kivilehdon peliuraa. Salibandymuseon Nostalgiapalojen jaksossa 32 jatketaan ikonisen pelaajalegenda Juha Kivilehdon kanssa nostalgisoimalla hänen pitkää ja menestyksekästä uraansa. Muistellaan hänen kokemuksiaan MM-kisoissa ja kansainvälisillä kentillä. Pohdimme myös lajin evoluutiota, kipukohtia ja tulevaisuudennäkymiä sekä Juhiksen tulevaa valmentajauraa. Nostalgiapalojen jukeboxin levylautaselle nostellaan Reeo ”Reksa” Tiiaisen ja Jani ”Jantta” Alkion naisten ja miesten maajoukkueille luomat tsemppibiisit MM-kisoihin 2005 ja 2006: Leijonan sydän ja Leijonasoturi. Sudioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö: 00:00:00 – 00:33:59 Kivilehdon maajoukkueura ja tulevaisuudennäkymiä, osa 2 - Maajoukkuedebyytti 18-vuotiaana - Maajoukkueleireillä on kivaa - Liian vanha ja liian hidas - Peli muuttuu, kun pelataan mestaruuksista - Maajoukkuetoiminnan evoluutio? - Urheilijoista tehtiin huippu-urheilijoita - Quattro Stagioni - Juhiksen dream team - Monipuolinen kokemus eri rooleista - Millaisilla mietteillä ja odotuksilla valmentajauralle? - Tulokset loppujen lopuksi ratkaisee - Päähän kohdistuvat taklaukset? - Olosuhteiden vaikutus peliin? - Lajin tulevaisuuden näkymät? - Eri pelimuodot? - Ammattilaissarja ensimmäisenä Suomeen - ”Ihan turha soitella perään” 00:34:00 – 01:01:34 Jukeboxissa: Leijonan sydän & Leijonasoturi Jantta & Reksa - ”Taas naureskeltiin päin naamaa” - Salibrandya ja Reeo TV:tä - Varoitus YLEn johtoryhmältä - Huumoripläjäyksille olisi tilausta - Mamban lauantai-ilta - ”Aina kun tehtiin biisi, niin ei tullut kultaa” - ”Leijonan sydän” Singaporeen 2005 - ”Hopea ei ole häpeä” - ”Leijonasoturi” Globeniin 2006 - ”Melkein voitettiin, lähellä oltiin” - ”Nämä eivät ole ihan paskoja” - Kuuluisa kulta-DVD mainittu

Lärvän Kytinä — Anu Meininki 0—2 Suopotkupallojoukkue Anu Meininki vuoden 2022suopotkupallon maailmanmestaruusturnauksessa Hyrynsalmen Pölhövaaran Vuorisuolla pe–la 15—16.7.2022. Tervetuloa mukaan kannustajat, seuraajat ja myötäeläjät ❤️ Tulokset ja linkin sarjapisteisiin löydät verkkosivultamme http://anumeininki.com. Anu Meininki on vuoden 2013 maailmanmestari.

Maaseudun Tulevaisuus selvitti Nato-intoa puolueittain. Yllättikö vai eikö yllättänyt? (Tulokset, siis.) (0:30) Hallitus saavutti työllisyystavoitteet. Miksi kukaan ei taputa selkään?(13:14) Ilmastotoimia tuloo! (22:35)

Ella Junnila voitti korkeushypyssä pronssia sisäratojen EM-kilpailuissa vuonna 2021. Junnila on myös Yleisurheilijat ry:n puheenjohtaja sekä yksi perustajista. Miten Junnila päätyi perustamaan järjestön, joka puolustaa suomalaisten yleisurheilijoiden etuja? Junnilan vanhemmat ja puoliso ovat olleet osana valmentamista, mutta miten tämä on sujunut ilman konflikteja? Mikä sai Junnilan vaihtamaan valmentajansa kuukausi ennen olympialaisia?

Tarkastellaan Aluevaalien tuloksia ja miten homma menee vastaisuudessa.

Päivän epistolassa tuttuun tapaan ensin ärsytetään koronadenialisteja, sitten horistaan jostain ja lopuksi käydään vuolain sanankääntein läpi Kansan Filmiradion low-fi valokuvauskilpailun tulokset ja arvioidaan voittaneita töitä. Välissä Filkkaradion sedät soittavat happoteknoa.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa lähestytään joulua ja vuoden vaihtumista. On aika perehtyä kuluneen vuoden saavutuksiin ja kun ne eivät kuitenkaan täysin miellytä, miettiä mitä yrittäjä voisi luvata tekevänsä tulevana vuodenkiertona. Kannattaako peräpeiliin tuijotella vuoden päätteeksi? Analysoi, älä takerru Ei tainnut ihan osua lankulle Tunnetuin lausahdus, jota Einstein ei koskaan sanonut Tulokset seuraavat tekemistä – lue edes yksi kirja: James Clear: Atomic Habits Viisi lupausta yrittäjälle Älä säädä ihan kaikkea ääneti, sumussa ja odota sitten vielä nopeita tuloksia Tuplaamo.fi/kaista Rauhallista joulua ja kaasu pohjassa kohti uutta vuotta!

Johtaminen on aina haasteellista ja hyvä johtaminen onkin todellinen taitolaji. Pasi Lehtiniemi, johtamisen konsultti Soveltossa esittelee tässä jaksossa millainen väline on 9-kenttä johtamisen haasteisiin liittyviin keskusteluihin. 9-kenttä ei ole projektimalli eikä suora toimintaohje projektipäällikölle, vaan kartta tavoitteiden mukaisten tulosten saavuttamiselle toimeenpanon kautta. Tämä väline auttaa liiketoiminnan johtajia, projektipäälliköitä ja projekteissa työskenteleviä henkilöitä ymmärtämään strategisen, taktisen ja operatiivisen tason tekemisiä asetettujen päämäärien tavoittamiseksi. Pasi kertoo tässä Soveltoradion jaksossa millaisista asioista johtajien, tiimien ja yksilöiden onnistuminen toteutuu 9-kentän mukaisten yksittäisiin ruutuihin sisältyvien tekojen kautta. Voit ladata Soveltoradiosta tämän jakson web-sivulta oman 9-kentän PDF-tiedostona. Se voi auttaa hahmottamaan Pasin kertomia asioita, vaikka oman 9-kentän voisi vaikka piirtää itse samalla, kun Pasi luontevasti kertoo hyvän johtamisen rakennuspalikoista.

Elätkö sinä tasapainossa suorittaminen ja toisaalta rentouttavan tekemisen keskellä? Jos on koko ajan on kaikkea liikaa, menee elämä suorittamiseksi ja juoksemiseksi suorituksesta toiseen ja lopulta mikään ei tunnu miltään. Aikamme ajaa tavoittelemaan suorituksia kaikilla elämän saroilla - ja toisaalta onkin hienoa saada paljon aikaan, mutta suorittamalla voi myös ajaa itsensä uuvuksiin. Huoltamolla puhutaan vireystilasta ja suorittamisesta psykologi Hanna Markukselan kanssa. Avainsana on tekemisen tason säätely: välillä voidaan tehdä kovasti työtä kun seuraavaksi on aikaa rentoutua ja irtautua siitä. Hanna on kirjoittanut kirjan Suorituskyvyn salaisuus. Espoon kaupungilla on Taime-projektin myötä testattu sitä, miten taiteen avulla lisätään henkilöstön voimavaroja. Tulokset ovat lupaavia ja niistä kuullaan myös huoltamolla. Jakson lopuksi kysytään työyhteisövalmentaja Anu Iisakkilalta, miten hän DRAMMA-mallin avulla tuo työhön ja arkeen voimavaroja jaksamiseen. Anu on kirjoittanut kirjan Menolippu mielenrauhaan.

Suomalainen taannoinen huippumenestys kansainvälisessä, oppilaiden osaamista mittaavissa PISA-tutkimuksissa on kalpea muisto. Tulokset esimerkiksi lukutaitoa mittaavissa kokeissa ovat romahtaneet. Koulu on kriisissä - oppilaiden taidot ovat hukassa ja opettajat uupuvat. Mihin on kadonnut maailmanluokan koulumenestyksen tuottanut osaamisen ja oppimisen kulttuuri? Keskustelemassa aiheesta ovat OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo, kasvatustieteen emeritusprofessori Hannu Simola sekä erityisluokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Johanna Nuorteva. Ville Talola juontaa.

Tällä kertaa minulla oli kunnia saada lähetykseen vieraaksi pitkän linjan valmentaja pohtimaan miten valmennusasiakkaille saadaan tuloksia ja miten se tehdään niin, että saavutetut tulokset ovat myös kestävällä pohjalla. Miten elämäntaparemontti kannattaa aloittaa ja mihin koko valmennusprosessi tähtää? Miten  hyvinvointiala on muuttunut kuluneen 10-15 vuoden aikana? Miten synnytetään valmennusasiakkaalle tekemisen motivaatio ja mitä tehdä kun motivaatio kyykähtää? Mitkä ovat ravinnon, treenin ja palautumisen tärkeimmät kivijalat? Jos perusasiat on jo kunnossa niin mitä tehdä, jotta päästään kovaan iskuun? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtimassa valmennusalan moniottelija Timo Haikarainen. Linkit: - Verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi Lähetyksessä mainitut linkit: - https://www.th-valmennus.com - https://www.youtube.com/channel/UCDXIa8E0ouOZuTArP2WTpCg - https://www.instagram.com/timohaikarainen/ - https://menestyvamikroyrittaja.blogspot.com

DI Laura Ranin asuu Singaporessa perheensä kanssa kahdeksatta vuotta ja johtaa mielenkiintoista, terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvää yritystä. Heidän Healthzilla applikaatio opettaa käyttäjilleen, kuinka pienillä askelilla opetellaan lisäämään "healthy habits", hyvinvointia ja tasapainoa lisääviä tapoja elämään. Laura ja hänen tiiminsä on viettänyt tuntikausia tutkien alan tutkimuksia ja tavan muodostumista sekä sitä, kuinka ihmisiä motivoidaan muutokseen. Tutkimusdataa ja käyttökokemuksia ynnäämällä on syntynyt ymmärrys siitä, kuinka tapoja voidaan muuttaa haluttuun suuntaan. Tarvitaan sisäistä motivaatiota, joustavaa mieltä, erehdystä ja oppimista sekä myötätuntoista suhtautumista itseensä matkan varrella. Olen käyttänyt asiakkaitteni ja itseni valmentamisessa zillaa liki vuoden ajan. Minun 100 päivän haaste liittyy stressin vähentämiseen ja mielen rauhoittamiseen. Ohjelma ehdottaa minulle tapoja, jotka tulevat tavoitettani. Olen mm. opetellut meditaatiota, syvähengitystä, kävelyä, parempaa unihygieniaa sekä pätkäpaastoa. Tulokset ovat olleet erittäin motivoivia ja jatkan tapojani haasteen loppumisen jälkeenkin.Lauran omia, inspiroivia sivuja voi seurata täältä:Instagram: @laura_healthgeekLinkedn: Laura RaninHealthzilla iOS applikaation voi ladata osoitteesta apple.co/2LfaZoEJa anroidin play.google.com/store/apps/detail…d=com.healthzillaJos olet liikunta- ja terveydenalan ammattilainen ja haluaisit zillan työkalun valmentamiseen, käy tutustumassa zillan PT alustaan osoitteessa www.healthzilla.ai/forhealthandfitness See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kahden pellen ruuhka -podcast keskustelee vuoden 2020 "Vain elämää"-kaudesta ja siitä, miten kesällä tehdyille ennustuksille kävikään. Aiheena myös kulttuurin moniottelijan Tommi Liimatan uusi kirja "Rollo" ja Liimatan radio-ohjelmat. Lopuksi Jyväskylä-trilogiassa käydään läpi Jyväskylän pizzascene 80-luvulta nykypäivään. Linkkejä keskusteltuihin aiheisiin: - Spotifyn "Vain elämää 2020"-soittolista - Ylen juttu "Vain elämää"-ohjaajasta Arja Lehtikankaasta - Tommi Liimatta - Rollo (Like Kustannus) - Tommi Liimatan suuri serkkuteoria (Yle Areena) - Hollto Pellgre Films (YouTube) - Italia Squisita Bolognese (ragù): gli chef italiani reagiscono ai video più visti al mondo!

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi tiistaina 8. syyskuuta yli 9000 vastaajan aineistoon perustuvan tutkimuksen häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa. Tulokset ovat karuja: joka kolmas nais- ja joka viides miesurheilija on kokenut seksuaalista häirintää. Tutkimuksen tekijät toteavat myös, että ”urheilu näyttäytyi tutkimuksessa miehisenä kulttuurina, jossa naisten ja vähemmistöjen oikeutta toimia kyseenalaistetaan”. Tutkimuksen tuloksia kommentoimassa on vuoden 2018 salibandyn maailmanmestari Jussi Piha, joka kuuluu futsalmaajoukkueen kapteeni Panu Aution aloitteesta perustettuun Urheilijat häirintävapaan urheilun puolesta -paneeliin. Piha pohtii lähetyksessä mm. ”pukukoppipuheen” monia merkityksiä sekä sitä millaisin konkreettisin teoin urheilua voisi tehdä turvallisemmaksi ympäristöksi kaikille, identiteettiin katsomatta. Väittelyissä futiksen pelaajavaihdot, keihäänheiton tulevaisuus ja salibandyn sukupuolijakauma.

Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila kertoo FUN Tampereen aamussa, miten koronatestaus on kehittynyt tällä viikolla. Testiin pääsee samana päivänä ja tulokset tulevat 47 tunnissa. Mustila kertoi myös uuden drive-in pisteen toiminnasta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tällä kertaa kytkeydyttiin etäyhteyden päähän keskustelemaan elämänasenteista ja flow'sta. Jakson alussa selvitetään fysiologian ja persoonallisuuden vaikutusta flow'n kokemiseen, jonka jälkeen avataan kenttä asenteille. Pohdinnassa käsitellään muun muassa asenteiden perustavanlaatuista vaikutusta elämänlaatuumme, millaisia eroja eri asenteilla tekemisen ilon ja tulosten kannalta sekä millaisilla suuntaviivoilla voi lähteä rakentamaan toimivaa, kestävää ja virtaavaa asennepohjaa. Podcastin loppupuolella jaetaan muutamia käytännön vinkkejä, joiden avulla voidaan tukea itselle sopivien asenteiden tutkimista ja omaksumista. Jakson sivut ja shownotesit: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/elamanasenteet-ja-flow Show notes:‍[01:20] Miten persoonallisuus ja fysiologia vaikuttaa flow'hun?[13:25] Mikä asenteessa on olennaista?[18:20] Työ on seuraus asenteesta ja identiteetistä[22:20] Asenteen tiedostamisen merkityksestä[26:28] Asenne kulkee mukana kaikkialle[40:15] Millaiset asenteet mahdollistavat virtauksen?[52:50] Käytännön vinkkejä asenteisiin liittyen‍ Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba‍

Joe Biden, Bernie Sanders, Elizabeth Warren, Michael Bloomberg vai Tulsi Gabbard? Kuka nousee Yhdysvaltain esivaaleissa demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi? Joe Bidenille supertiistain äänestykset olivat välttämätön voitto. Altavastaajan asemasta tiistain äänestykseen lähtenyt Biden voitti yhdeksän osavaltiota, mukaan lukien Texasin. Esivaalikisaa tähän saakka hallinnut Bernie Sanders voitti kuitenkin suurimman osavaltion Kalifornian. Onko demokraattien esivaali tästä lähtien kahden kauppa: Biden vai Sanders? Vai nähdäänkö kisan loppumetreillä vielä niin sanottu ”musta hevonen”? Vai onko esivaalien asetelma pikemminkin kaikki muut vastaan Sanders? Nouseeko kysymys terveydenhoidosta tai koronavirusepidemiasta jokerikortiksi, jolla demokraatit horjuttavat istuvaa presidenttiä Donald Trumpia? Yhdysvaltain presidentinvaalien asetelmia sekä presidentti Trumpia haastavien demokraattien tilannetta analysoivat Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Irlannissa parlamenttivaalit. Väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylään vesihuolto osittain yksityiseksi liiketoiminnaksi? Jyväskylän kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tuulia Kuntsi (kesk.). Pörssiyritysten tulokset. Sijoitusasiantuntija Jukka Lepikkö, Nordnet ja ekonomisti Marianne Palmu, Inderes. Norja ja Venäjä riidoissa Huippuvuorilla. Tutkimusprofessori Timo Koivurova, Arktisen keskuksen johtaja. Blogi Erkka Mikkonen. Venäläisille raja laittoman ja laillisen välillä on häilyvä, eikä se ole mikään yllätys. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Silja Raunio ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Metsänomistajat ovat yllättävän kiinnostuneita sijoittamisesta. Yli 70 prosenttia ilmoittaa sijoittamisen joko houkuttelevan tai olevan jo osa omaa arkea. Tulokset selviävät Taloustutkimuksen viime vuonna valmistuneesta Metsänomistaja sijoittajana -tutkimuksesta. Teksti: Heli SatuliLukija: Riikka Viljakainen

Saana aloitti Keto Kickstart valmennuksen kaksi vuotta sitten. Tulokset ovat olleet mullistavia. Tule ja kuuntele kuinka keto ruokavalio on muuttanut Saanan elämän.

Kolmen vuoden työ tulee päätökseensä - mitä OsaavaPK -hankkeen valmennuspolulla saatiin aikaan yritysten kanssa? Kuuntele jakso! Työkirjan voit ladata täältä: jamk.fi/osaavapk. OsaavaPK – Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä on vajaa kolmevuotinen (1.3.2017-31.12.2019) ESR-hanke, jossa parannetaan yritysten tuottavuutta ja hyvinvointia pk-yrityksille suunnatun henkilöstöjohtamisen valmennusohjelman avulla. Hankkeen toteuttajia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja LUT-yliopisto. Hankkeen rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus. Alussa oleva musiikki: Windswept - Kevin MacLeod

Kuulohavainto on aikaan sitoutunut. Kun pysäytät kännykkävideon, näet ruudulla kuvan, mutta ääni on häipynyt kuulumattomiin. Tarkka äänimuisti on erittäin lyhyt: 1–2 sekuntia. Silti korvalla on valtava rooli maailmankuvamme muodostumisessa. Monien tutkimusten mukaan esimerkiksi makua voi ohjailla äänimaisemilla. Kaupallisella puolella tätä on osattu hyödyntää ja puhutaan "positiivisesta äänikuvasta". Mitä korkeampi sihahdus on saatu tölkin aukaisu kuulostamaan, sitä raikkaammaksi ja viileämmäksi juoma koetaan. Tai jos kuulet kalaravintolassa aallon kohinoita ja laineen liplatusta, alkavat merenelävät maistua erityisen herkullisilta. Tuotekehittelijät ovat niin ikään havainneet, että mitä kovaäänisemmin deodorantin aerosolinokka suhisee, sitä maskuliinisemmaksi toiminnaksi kainaloihin suihkauttelu koetaan. Tästä syystä nuorille miehille suunnatut dödöt onkin pantu pöhisemään huomattavasti kovempaa kuin naisten. Vielä kiinnostavammaksi äänien vaikutus muuttuu, kun ajatellaan musiikin ja rytmien vaikutusta mieleemme ja kehoomme. Monen tutkimuksen mukaan pelkkä aivojen illuusioääni saisi meidät joko rentoutumaan tai virkistymään. Tulokset ovat tosin ristiriitaisia. Mitä päässämme tapahtuu, kun rentoudumme pelkän äänen avulla? Miksi äänet, musiikki ja rytmit vaikuttavat ihmiseen niin vahvasti? Haastateltavana ovat psykologian professori Kimmo Alho ja aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta sekä akustiikan professori Ville Pulkki Aalto Yliopistosta. Toimittaja on Jenni Stammeier. Kuva: Sergey Nivens / Shutterstock

Pvm: 20.10.2019 The post Opetuslapseus elämäntapana – Ihmeelliset tulokset edellyttävät radikaalia seuraamista appeared first on Rauman Vapaaseurakunta.

Voiko sosiaalisella medialla oikeasti tehdä rahaa? Testasin somemarkkinointia 2 kuukautta uudella tavalla. Tavoitteena tuottaa MYYNTIÄ – ei tykkäyksiä. 50 videota. 50 podcastia. Ziljoona päivitystä. Ja ripaus maksettua mainontaa...

Kumpi on merkityksellisempää: tekeminen vai tulokset?

Yllytyshulluus on ihmisessä hyvä piirre. Siksipä Otto päätti kokeilla, pystyykö hän elämään viikon (eli viisi – 5 – päivää) ilman GAFAM:ia – Googlea, Amazonia, Facebookia, Applea ja Microsoftia. Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa ja mikä mahdotonta? Tulokset kuulet vain Askelpalauttimesta. Linkkejä Kashmir Hill: Goodbye Big Five -juttusarja The Epic Story Of Dropbox’s Exodus From The […]

Saku Tuominen on ajattelemisen akrobaatti. Median moniottelija, luova johtaja, kirjailija, ideoinnin ammattilainen, yrittäjä ja ennen kaikkea toisinajattelun johtava puolestapuhuja Tuominen on pyhittänyt koko työuransa 'liquid mindin' eli notkean mielen kehittämiseen ja vaalimiseen. Tulokset ovat kaikkien tiedossa. Toisinajattelijat-sarjan avausjaksossa Saku avaa toisinajattelun anatomian ja kertoo, miksi hän rakastaa havainnoida maailmaa useasta eri näkökulmasta.

Miten on mahdollista, että julkisesti rahoitetun tieteen tulosten julkaisemisesta on tullut yksityistä kustannustoimintaa: Tulokset suljetaan maksumuurien taakse, ja niitä ei saa vapaasti lukea, saati tutkia ja jalostaa tekoälyn avulla.Tieteellisen hakukoneen Iris.ai:n kaupallinen johtaja Maria Ritola ja LUT:in Professor of practice Atte Jääskeläinen pistävät hengästyttävällä vauhdilla halki, poikki ja pinoon tieteen julkaisemisen ja meritoitumisen nykyiset käytännöt - ja ehdottavat uusia, jotka sopivat paremmin nykyaikaan.

Palvelun yksi pääsuunnittelijoista, biohakkeri Olli Sovijärvi, auttoi tulkitsemaan testituloksia: https://tervedx.biohakkerit.fi

Metsäteollisuudelle, kuten mille tahansa muullekin teollisuudenhaaralle, on ensiarvoisen tärkeää tietää mitä mieltä kansalaiset siitä ovat. Metsäteollisuus tutkitutti hiljattain Taloustutkimuksella kansalaisten metsäteollisuutta koskevia mielipiteitä ja arvoja. Tulokset olivat yllttäviä. Siitä huolimatta, että ala on koko ajan esillä keskusteluissa ristiriitaisissakin asetelmissa, on kansalaisten arvostus yli puoluerajojen metsäteollisuutta kohtaan vankkumaton. Metsäteollisuutta arvostetaan verotulojen kerryttäjänä, ulkomaankaupan puujalkana, työnantajana ja jopa vastuullisena toimijana ympäristön kannalta. Ei ihme, että metsäteollisuuden piirissä on kohoteltu korkealle koivunmahlasimakuksia! Metsäradion reportteri Olli Ihamäki keskusteli Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Mika Mäkisen kanssa tutkimuksen tuloksista vuosisataisen honkapuun tyvellä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Syöpä syntyy ihmisen omista kudoksista mm. geenivirheiden eli mutaatioiden tuloksena. Kehon immuunipuolustus kärkkyy tappaakseen vieraan taudinaiheuttajan. Mutta syöpä maskeeraakin itsensä niin, etteivät immuunipuolustuksen imusolut eli erilaiset T-solut sitä tuhoa. Lisäksi syöpä uuvuttaa T-solut, jolloin ne eivät pysty enää toimimaan normaalisti. Jarrumolekyylit immuunipuolustuksen T-solujen pinnalla estävät sen, ettei syöpä tule tuhotuksi. Näitä nk. tarkistuspisteen estäjiä hyödynnetään uusissa immunologisissa hoidoissa. Tulokset ovat olleet osalla potilaista hyviä muun muassa levinneessä melanoomassa ja keuhkosyövässä. Tutkijoita kiinnostaa kovasti, miksi toiset potilaat hyötyvät todella hyvin ja toiset eivät saa vastetta ollenkaan. Professori Satu Mustjoen ryhmä tutkii Helsingin yliopistossa lääkkeiden vaikutusta immuunipuolustuksen soluihin. Henna Hakanen tekee projektissa väitöstyötään. Akateemikko Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta on tutkinut ihmisen immuunipuolustusta pitkään. Hän puhuu siitä, miten syövän immunologisiin hoitoihin vaikuttaa ihmisen suoliston pieneliöiden määrä. Mistä tässä on kyse? Pitäisikö syöpähoitoihin menevälle tehdä ensiksi ulosteensiirto? Entä miten antibiootit vaikuttavat syöpähoitojen tulokseen? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Henna Hakanen Helsingin yliopisto. Kuvateksti: Virtaussytometrillä analysoidaan syöpäpotilaan veren soluja niiden koon, rakeisuuden ja erilaisten merkkimolekyylien perusteella. Näiden piirteiden avulla on mahdollista erotella eri solupopulaatiot toisistaan, ja nähdä ovatko potilaan imusolut esimerkiksi aktivoituneita tai uupuneita.

Jakso 8: Pääaiheena Iitin maankäytön tulevaisuus. Maijastiina Lintukangas tekee talkootyönä kunnalle maankäytön kehityskuvaa vuoteen 2040 asti. Suunnitelmassa määritellään strategisesti, miten Iitin maankäyttöä kehitetään. Maankäyttö vaikuttaa meidän kaikkien arkeen: mitkä luontopolut pidetään kunnossa, minne vedetään kevyen liikenteen väyliä. Nyt on aika vaikuttaa, Maijastiina sanoo, ja kehottaa kuntalaisia ja yhdistyksiä osallistumaan. Alussa palataan avantouintimaratonille ja kerrotaan sen tulokset, joita ei ole muualla raportoitu. Lopuksi pohdin hieman sitä, miksi Iitin voima on yhdistyksissä ja sääntömääräisissä kevätkokouksissa. Juonto: Johannes Niemeläinen Musiikki: Ilkka Niemeläinen

Janne ja Jere duona NRJ:n Aamussa! Sielunhoitoa ja puujalkavitsejä oli taas tarjolla, kun poikien mielestä nykypäivän kotimaisten julkkisten keskinäiset riidat voitaisiin hoitaa rap-battleilla! Lisäksi tilitystä osakseen sai myös kuntoilijoiden tekopirteät salimotivaatiot, joiden todellisista syistä Janne ja Jere olivat enemmän kuin yksimielisiä. Mielessä myös Instagram tykkäykset, tulevaisuuden Tallinan matkailu ja kuninkaallisten synnytys!

Vaalitutkija Jussi Westisen mukaan Niinistön kannatus mahdollistaa muilla ehdokkailla myös ennätysalhaisen vaalituloksen. Lisää >> http://ift.tt/2rJf4Jz

Tällä kerralla Tuplaturinoissa etsitään oikeaa vertailukohtaa. Vaikka tavoittelisitkin huipputasoa, täytyy päivittäistä kehittymistä verrata johonkin muualle kuin alasi mestariin. Kun ensimmäisen kerran raahautuu salille, ei kannata latoa tankoon Mentulan Bullin rautoja Jos teit viime viikolla 30 punnerrusta, teet tällä viikolla 35 Tulokset ovat tärkeitä, mutta jokin muu on vielä tärkeämpää Jos vertaat itseäsi kilpailijoihisi, ole realisti Kehittymiseen tarvitaan mittareita, mutta millaisia? Vältä elämäntaparemonttien yleinen virhe

Ketkä etunenässä kuluttavat #Aaltonen-videoita? Entä mitkä jaksot olivat kevään suosituimmat? Kuuntele kuullaksesi lisää statseja! Kiitos kaikille kuuntelijoille ja katselijoille! Palaamme syksyllä uusien kuvioiden kera! Jakso myös YouTubessa: https://youtu.be/6yNGERMgXOk

Kertojan ääni -podcastin juontajat Jukka Ahola ja Essi Pulkkinen palkittiin Mökillä-kirjoituskilpailussa huhtikuussa 2017 ja teimme kirjoituskilpailun kulisseista pienen reportaasin.

Keskustelu alkaa kohdasta 8min 50s Minna sairasti posttraumaattista stressioireyhtymää kymmenen vuotta. Lapsuudessa koettu seksuaalinen väkivalta ja sen jälkeinen ahdistus olivat ajaa naisen itsemurhan partaalle. Psykologilla käyminen ei auttanut lukuisiin ongelmiin, joista Minna kärsi kokemustensa jälkeen. Itsemurhaa suunnitellut Minna päätti turvautua viimeiseen vaihtoehtoon: Hän kokeili huumausaineeksi luokiteltua LSD:tä. Ennen LSD:n luokittelua huumausaineeksi Yhdysvalloissa 1966, sitä tutkittiin psykiatrisen sairaanhoidon ja terapian apuvälineenä. Minnan odotukset eivät olleet suuria, mutta sekoaminen ei pelottanut, sillä hänellä ei ollut enää mitään menetettävää. Yllättäen LSD vei kärjen Minnan masennukselta. Hän ei kuitenkaan vielä parantunut täysin, vaan hakeutui terapiaan. Psykedeelien ja terapian avulla Minna sai taas elämästä kiinni. Puolitoista vuotta paranemisen jälkeen hänet raiskattiin. Tällä kertaa hän päätti kokeilla traumareaktion hoitoon myös huumausaineeksi luokiteltua MDMA:ta, eli ekstaasia. MDMA:ta on tutkittu posttraumaattisen stressioireyhtymän hoidossa. Tutkimuksia on toteuttanut muun muassa kalifornialainen MAPS, eli Multidisciplinary Association of Psychedelic Studies. Tulokset ovat olleet lupaavampia kuin tutkijat itsekään osasivat odottaa. Kuuntele keskustelusta Minnan kokemus psykedeeleistä ja MDMA:sta trauman hoidossa. 8min 52s – 20min: Pohjustusta keskustelulle: psykedeelitutkimuksesta ja traumoista 20min – 1t 05min: Lapsuusajan hyväksikäyttö ja LSD-kokemukset 1t 05min 15s – 1t 48min 35s: Raiskaus ja MDMA-kokemus Keskustelussa sivuttua: ▶ Ram Dass – Fierce Grace ▶ Maps.org – Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies ▶ Erowid.org – Luotettavaa, puolueetonta tietoa psykoaktiivisista kasveista ja kemiallisista yhdisteistä. ▶ Timothy Learyn tasoerottelu – Psykedeelisen kokemuksen viisi tasoa (englanniksi) ▶ Psykedeelisen kokemuksen useimmin kysytyt kysymykset ▶ Psykedeeliuutiset – Psykedeelejä käsittelevästä tieteellisestä tutkimuksesta suomeksi ▶ A Manual for MDMA-Assisted Psychotherapy in the Treatment of Post-traumatic Stress Disorder Katseltavaa: ▶ Ecstatic states: Treating PTSD with MDMA – Ilmainen lyhytdokumentti Vimeossa ▶ Mielen salattu voima -dokumentin osio huumausaineksi luokiteltujen aineiden terapiakäytöstä Fonto Movie Weekend –elokuva: ▶ Neurons to Nirvana – Traileri sekä elokuvan nettivuokraus ja -myynti

Viime talvena puhelimeni soi. Mies nimeltään Erkki Hiltunen soitti ja alkoi kertoi minulle tutkimuksista, joihin hän osallistui 1970-luvulla. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää sitä, miten eri kielet tuottavat erilaista ajattelua ja niitä johti norjalaissyntyinen psykologi Frode J. Strömnes. Tein hiukan muistiinpanoja ja kiitin herra Hiltusta puhelusta. Koska aihe on aina pohdituttanut minuakin, aloin selvittää aikoinaan vapaana toimittajana ja elokuvaohjaajana työskennelleen Hiltusen juttuvinkkiä. Löysin yhteyden samoihin tutkimuksiin osallistuneesta psykologi Antero Johanssonista ja pian sain käsiini myös Strömnesin kirjan The Fall Of The Word And The Rise Of The Mental Model. Kielen ja ajattelun välisen suhteen elokuvalliset tutkimukset saivat alkunsa siitä, kun nuori psykologi vietti talven 1976 Tromssassa. Iltaisin hän teki pitkiä kävelyretkiä kaupungin kaduilla. Tavallisesti talojen ikkunoista kajasti television kuvaputken sinertävä hohde, mutta pian kävelijämme havaitsi, että tiettyyn aikaan illasta tuo kajastus sammui suuressa osassa ikkunoista. Strömnes päätti ottaa selvää, miksi suuri osa kaupunkilaisista lopetti television katselun samaan aikaan. Tulos oli, että katselukatkoksen aiheutti se, että maan ainoa kanava, Norjan Televisio, lähetti tuolloin suomalaisia elokuvia. Kun Strömnes katsoi suomalaisfilmejä sukulaistensa kanssa, nämä keksivät yhtäkkiä jotain muuta tekemistä ja lähtivät pois television ääreltä. Psykologimme otti suomalaisfilmit puheeksi norjalaisten tuttujensa kanssa ja kävi ilmi, että suurin osa ei pitänyt niistä, koska tekstityksestä huolimatta he eivät tajunneet, mitä niissä tapahtuu. Strömnes ajatteli, että tämä elokuvien ymmärtämättömyys johtuu suomalaisten kielellisesti erilaisista ajatusmalleista, mutta vasta kun hän muutama vuosi myöhemmin Turussa opettaessaan tapasi toimittaja Hiltusen ja oppilaansa Johanssonin, hän sai heidän kanssaan kehiteltyä välineen asian tutkimiseen. Elokuvan tekemistä opiskellut Hiltunen laati yhdessä ohjaajaystäviensä kanssa menetelmän tila-avaruudellisen liikkeen mittaamiseksi elokuvasta ja analyysin kohteeksi valittiin aluksi neljä eri maissa tehtyä klassikkonäytelmien filmatisointia. Ryhmä tutki Moliéren Tartuffen, Tšehovin Vanja-Enon ja Ibsenin näytelmien Nukketalo sekä Villisorsa televisioversiot, jotka oli kuvattu sekä indoeurooppalaisella kielialueella Ruotsissa ja Norjassa, että fennougrilaisessa Suomessa. Tulokset olivat hämmästyttäviä: suomalaisversiot olivat täynnä staattisia lähikuvia henkilöistä, kun taas skandinaaviset versiot vilisivät kokokuvia, joissa liikuttiin. Vain Tartuffessa erilaisten kuvien määrät olivat samankaltaiset, epäsuomalaiset. Kun suomalaisohjaajaa sitten haastateltiin, hän vastasi nimenomaan pyrkineensä noudattamaan näytelmästä tehtyä ranskalaisfilmatisoinnin henkeä. Ryhmä tutki myös suomen- sekä ruotsinkielisten lehtien otsikoita. Tulos oli se, että suomalaiset tunkivat otsikkoihin substantiiveja, kun taas ruotsinkieliset käyttivät mieluummin verbejä. Mitä tämä tarkoittaa? Eivätkö kielet olekaan keskenään samanlaisia merkkijärjestelmiä? Psykologi Antero Johansson kertoo. Ohjelma on uusinta syyskuulta 2009. Sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

Tällä kerralla TuplaTurinoissa pohditaan mitä merkitystä on mielipiteellä, jos toisessa vaakakupissa lepää tuloksia. Ja puhutaanpa vähän myös suomalaisesta verkkokaupasta.

Addiktioista syntyvää pahoinvointia ei tulisi niin yksinuottisesti panna tämän ihan paskan kapitalistisikojen riistoyhteiskunnan piikkiin. Sellainen siirtää vastuun toipumisen mahdollisuudesta väärään osoitteeseen.