Vikasietotila on podcast tietotekniikasta, sen käyttäjistä ja vaikutuksista. Jokaisessa jaksossa käsitellään yksi teema. Ohjelma saattaa sisältää pieniä määriä hyötytietoa ja päällekkäinpuhumista. Vikasietotila ovat Kari Haakana, Panu Räty ja Olli Sulopuisto. Jaksot ja paljon muuta osoitteessa yle…
Vikasietotila lähettää kolmannen kauden viimeisessä jaksossa viha-rakkauskirjeen internetille. Sen valtava menestys on pilannut monta kaunista asiaa, jotka vielä äskettäin olivat ihmisyyden tärkeitä rakennuspalikoita.
Mikään ei todista tietotekniikan arkisuudesta väkevämmin kuin se, että moni vallankumouksellinen käyttöliittymäkeksintö on muuttunut niin arkisiksi asioiksi, ettei niiden nuoruutta ja mullistavuutta enää edes huomaa. Vikasietotila käsittelee kolme tällaista esimerkkiä.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja pilkataan sanomalla, että ne ovat ilmaisia syystä – sen minkä lisenssikuluissa säästää, säätämisen menevässä ajassa menettää. Vikasietotila käy tiukkaa sisäistä debattia siitä, missä määrin väite pitää paikkansa ja miltä osin se on silkkaa fuulaa.
Kolmen ei-täysin-viisaan podcastaajan raati arvioi, millaiseen suuntaan teknologian erilaiset osa-alueet kehittyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hypekuplat puhkaistaan ja hiljaiset signaalit boostataan.
Githubin ja Stack Overflow'n kaltaisissa palveluissa ohjelmoijat jakavat auliisti ohjelmien lähdekoodia ja tietoa siitä, miten ongelmia ratkotaan. Voisiko samanlainen yhteistyön kulttuuri levitä muillekin aloille?
Vikasietotilan nörttikoplan mielestä verkkokauppa on ihana keksintö, koska se on helppoa, halpaa ja valikoimat suuria. Silti jokainen ostoskerta käy hermoille, sillä kaikki se mitä tapahtuu internetin ulkopuolella, on sattumanvaraista ja sekavaa.
Tuntuisi epäkohteliaalta, jos tosielämässä sanoisi kaverille “en kuuntele horinoitasi enää sanaakaan”. Internetissä pätevät toisenlaiset kohteliaisuussäännöt, joiden saloja perataan Vikasietotilan kultaisen käytöksen opas -jaksossa.
Suoritamme ajatusleikin, jossa joudut autiolle paratiisisaarelle ja saat ottaa mukaasi vain yhden laitteen: älypuhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen. Onko tosiaan niin, että tietokone on nykyään turhuutta ja kännykällä selviää?
Nokian kohtalo vaikuttaa vielä suomalaisten kollektiivisessa muistissa. Olemmeko yhä vihaisia menetyksestä, kaipaammeko menneisyyteen vai osaisimmeko jo päästää irti? Vikasietotila purkaa Nokia-surun viisi vaihetta.
Joskus oli aika, jolloin tietokoneen peruskäyttäjä oli avuton uuno ja kun piti saada aikaan yhtään monimutkaisempia asioita, piti kutsua paikalle tehokäyttäjä. Mutta nyt kun koneista on tullut helppokäyttöisempiä ja älypuhelimista älyttömän helppoja, onko tehokäyttäjälle enää elintilaa – vai onko meistä kaikista tullut sellaisia?
Monopoliasemaan kohonneet yhtiöt tuottavat yleensä lähinnä vahinkoa, minkä takia niitä säädellään. Mutta voisiko nettiympäristössä monopolissa olla jotain sellaista, mikä tekee yksinvaltiudesta jopa suotavan?
Esineiden internet on jo täällä, mutta hyödyllisten keksintöjen sisään se on tuottanut toinen toistaan älyttömämpiä vekottimia. Mistä kumpuaa innostus lisätä kodinkoneisiin prosessori ja nettiyhteys? Jatkuuko se ikuisesti vai onko kyseessä vain väliaikainen huuma? Ja kuinka paljon hyötyä älyvaaka on kerryttänyt podcastaajan vyötärölle?
Vikasietotilan suuri palautejakso perkaa kuulijoilta tullutta kritiikkiä, ehdotuksia ja ideoita. Keskusteluosiossa väreilee erityinen jännite, sillä osio lähettiin nettiin suorana lähetyksenä – mutta teille tarjoamme leikatut, parhaat palat. Haastateltavana on Anna Ronkainen, joka rakentaa työkseen juristien töitä helpottavia tekoälyjä.
Blogitekstien, kuvien ja videon julkaisu verkossa on niin helppoa, että kuka tahansa voi olla mediatalo. Vikasietotila miettii, missä kaikessa blogit ja vlogit voittavat perinteiset tiedotusvälineet. Jaksossa haastatellaan Blogirinki Median toimitusjohtajaa Laura Hakasta, joka kertoo, kuinka somevaikuttaminen muuttuu kassavirraksi.
Jos lähisukulainen kuolee, siitä pitää kertoa asianomaisille puhelimessa tai ehkä tekstiviestillä. Sen sijaan seurustelusuhteen voi ihan hyvin päättää FB-chatissa. Vikasietotila pohtii, mikä viestin on sopivin herkkien aiheiden kertomiseen ja miten tilanne on aikain saatossa muuttunut. Haastateltavana on Tinder-käyttäjä Tuula Kolehmainen, jonka kertoo kuinka swaipata oikein.
Verkossa meitä kaikkia tarkkaillaan, valvotaan ja vakoillaan. Vikasietotila sukeltaa verkkourkkimisen merkitykseen tavalliselle kansalaiselle. Riittääkö suojautumiseen foliohattu vai tarvitsemmeko Faradayn häkin? Haastatteluosiossa vieraana Ahmia.fi-hakukoneen kehittäjä, salaisen Tor-verkon asiantuntija Juha Nurmi.
Sellaista asiaa ei olekaan, jota joku Piilaakson valopää ei olisi keksinyt tietokoneella tai älypuhelimella mitata. Vikasietotilan suuressa analytiikkajaksossa mitataan ihan kaikki: uni ja seksi, juominen ja juokseminen. Haastateltavana on DNA:n osastopäällikkö Leevi Kokko, joka kertoo webanalytiikan vahvuuksista ja rajoituksista.
Ovatpa tiedostosi hujan hajan tai tiukasti nipussa ja järjestyksessä, löytyy sinulle Vikasietotilasta ymmärtäjä. Tämänkertaisessa ohjelmassa käydään läpi tiedostonhallintastrategiat ja hermot palavat, kun jollakulla toisella on erilainen. Haastateltavana tohtori Bertta Sokura, joka kumoaa myyttiä diginatiiveista. Loppuosuudessa vinkkejä ja linkkejä sekä hiilostuminen ruuveihin.
Video valtasi jo internetin, joten seuraava askel on kaikkialle tunkeutuvan suoran lähetyksen ylivalta. Vikasietotila perkaa viileän analyyttisesti livevideon aikakauden syitä ja seurauksia. Keskustelu kattaa kaiken kauppareissuista maksulliseen tirkistelyyn. Haastatteluosiossa kamera pyöräytetään uuteen asentoon ja puhutaan reaaliaikaisen 3d-peligrafiikan viehätyksestä Topi Kauppisen kanssa.
Vikasietotila sukeltaa käyttäjä- ja asiakastietojen uhkiin ja mahdollisuuksiin. Mitä pelottavaa Ollille selvisi, kun hän pyysi Googlen käyttäjätiedot itsestään? Miksi ihmeessä Kari haluaa, että kauppaketjut tietävät hänen ostoksistaan kaiken? Ja miksi Panu vetää foliohatun entistä syvemmälle päähänsä? Haastattelussa OP Ryhmän Kristian Luoma kertoo, etteivät kiinnostavimmat lohkoketjujen sovellusalueet olekaan pankkialalla, vaan kaikkialla muualla. Loppuosuudessa puhutaan muun muassa pikaviestimien kiusallisista status-ilmoituksista.
Kun ostaa puhelimeen sovelluksen tai Kindleen e-kirjan, mitä siinä itse asiassa tulee hankkineeksi? Onko edes järkevää puhua omistamisesta, kun puhutaan kourallisesta bittejä vai onko asiakkaalla lähinnä maaorjan oikeudet? Haastatteluosiossa poplista-asiantuntija Markus Hilden kertoo, miksi musiikin suosion mittaaminen on Spotify-aikakaudella jotain ihan muuta kuin perinteisesti.
Vikasietotila perkaa Facebookin asemaa internetissä. Miksi sosiaalisen median jättiläinen tuntuu Panusta epäilyttävältä ja voiko asialle tehdä yhtään mitään? Haastattelussa tohtori Suvi Uski kertoo, miksi feisbuukkaaminen tuntuu välillä niin kamalan raskaalta. Lopuksi vinkataan mm. näppärästä mobiilinauhurista.
Vuorovaikutus verkossa herättää meissä tunteita siinä missä keskustelu nokakkain verkon ulkopuolella. Miksi nettikeskustelu on niin hankalaa ja miksi keskustelu verkossa kärjistyy niin helposti huudoksi? Asiantuntijavieraana haastatellaan tutkija Katri Saarikiveä, joka on perehtynyt digitaaliseen empatiaan. Jakson lopussa Olli kertoo, minkälaisia tunteita hänessä herättävät verkkosivujen chumbox-osiot.
Suuri osa tietokoneen käytöstä on nettikäyttöä kone kytkettynä verkkoon, ja pilvipalveluiden käyttö kasvaa edelleen. Kuinka tietokoneen käyttö muuttuu, kun tiedot siirtyvät omalta koneelta ja yritysten konesaleista pilveen? Entä minkälaisia uhkia pilveen liittyy? Vikasietotila purkaa myyttejä pilvipalveluista ja miettii, mikä on totta ja mikä tarua. Aiheesta on keskustelemassa myös data scientist Lilli Nevanlinna. Onnistuvatko Kari, Olli ja Panu selviämään jakson loppuun asti ilman yhtään kömpelöä pilvivitsiä?
Sähköposti on moneen kertaan julistettu kuolleeksi teknologiaksi, mutta kovin eloisalta se vielä tänä aamuna näytti. Vikasietotila analysoi tyypillisen rönsyilevään tyyliinsä meilin vahvuuksia ja heikkouksia. Jakson vieraana on Mari-Sanna Paukkeri, joka osaa opettaa tietokoneen moderoimaan keskustelupalstoja millä tahansa kielellä. Lopuksi vinkataan ja hermoillaan – yllätys, yllätys – sähköpostista.
Onko Tetriksessä tarina? Tai Nethackissa? Ja onko sillä tarinalla tietokonepeleissä mitään merkitystä? Vikasietotila kysyy tapansa mukaisesti paljon ja vaikeita, joten vastauksia on harvanlaisesti. Parhaiten niihin osaa kuitenkin vastata tässä jaksossa haastateltu Mikko Rautalahti, joka työkseen kirjoittaa sellaisia pelejä kuin Max Payne tai Quantum Break. Vinkkiosiossa selaimella pelattavia vanhoja kolikkopelejä ja Daedalus-tekstieditori. Lisäksi Olli raivoaa kirjaston e-kirjojen varauspalvelusta.
Vikasietotilassa keskitytään verkon ATK-sotiin ja keskustellaan tietotekniikan kiihkeistä käyttäjäheimoista. Miksi pölynimureiden paremmuudesta ei synny samanlaisia loputtomia riitoja kuin Macin ja Windowsin tai Emacsin ja Vimin paremmuudesta? Entä pystyvätko Kari, Olli ja Panu selviämään aiheen käsittelystä ilman omaa ATK-sotaansa? Haastattelussa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n Olli-Pekka Lehto, jonka työkoneena on maan tehokkain laite: supertietokone Sisu. Loppuosiossa puhutaan muun muassa siitä, miten ATK-sotien käymisen voi lopettaa ainakin omalla tietokoneella.
Porno ja tietotekniikka tuntuvat astuvan (anteeksi) käsi kädessä edistysaskeleitaan. Missä atk-insinööri tekee keksinnön, sinne syntyy pian pornoa. Vai onko näin? Joka tapauksessa tässä jaksossa käsitellään (anteeksi) pornoa. Ohjelmassa repeillään ymmärtettävästä syystä tavallista enemmän. Jakson vieraana on Alaston Suomi -palvelun perustajiin kuuluva Hermanni Jokinen. Vinkeissä myös pornoa. Ja muutakin.
Vikasietotila keskustelee tavoista, joilla atk voisi avustaa demokratiaa. Miksi netissä ei käydä korkealentoista poliittista debattia, kun välineet siihen ovat olemassa, mitä vikaa on vaalikoneissa ja miksi keskustan Facebook-fanien määrällä ei ole yhtään mitään väliä. Haastattelussa kuullaan Atlantin tuolla puolen vaikuttavaa Tiina Knuutilaa, joka vastasi Barack Obaman nettivideotuotannosta 2009–2011. Loppuosio jakaantuu kahtia asioihin, jotka eivät liity politiikkaan ja asiaan, joka liittyy politiikkaan. Mutta kumpi on kumpi?
Valokuvaus meni ihan mullin mallin, mutta syynä eivät ole megapikselit vaan kännykät. Tässä kuvaamista käsittelevässä jaksossa Olli kertoo Insta-häsistään, Kari hermostuu selfieprosessista ja Panu keksii ainulaatuisen vertauksen Snapchatista ja kotialbumeista. Vieraana on Helsingin Sanomain valokuvaaja Mika Ranta, jonka on välillä ihan vaan pakko rakentaa ethernet-kaapeliin kytketty kamera. Vinkit seikkailevat kuvan ja ei-kuvan välisessä harmaassa maastossa.
Pitäisikö kaikkien opetella ohjelmoimaan? Vikasietotila on asiasta binääristä mieltä. Karin mukaan koodaamisen pakko-opettelu on yhtä hyödyllistä kuin tanhuaminen, kun taas Panu ja Olli puolustavat yleissivistystä. Kumpikaan osapuoli ei suostu myöntämään olevansa väärässä. Jaksossa keskustellaan myös kamarimusiikista, mutta se on vahinko. Haastattelussa Aalto-yliopiston professori Teemu Leinonen kertoo, mitä eroa on hyvällä ja huonolla verkkokurssilla. Lopuksi opastetaan Markdownin pariin ja muistellaan ysärin webilehtiä.
Kirjat, nuo paperille painetut merkkijonot. Miksi ne edelleen ovat kömpelöitä paperiesineitä, vaikka ruudulta luettava kirja on paljon kätevämpi? Kukaan ei tiedä, minkä takia Vikasietotila paneutuu asiaan. Valitettavasti sivuamme myös fonttiasioita. Vieraana e-kirjoista puhumassa on kustantaja ja Readberry-palvelun perustaja Mikko Aarne. Vinkeissä sisyfosiaanista vierittelyä ja vaarattomia viruksia.
Miksi VR:n lippuautomaatin toimintaa on niin hankala ymmärtää? Minkä takia uutisia julkaistaan chatin muodossa? Vikasietotila tutkailee käytettävyyden eri puolia. Käytettävyydestä on keskustelemassa myös käytettävyysasiantuntija Matias Pietilä, jonka pitäisi tuntea nämä asiat, sillä hän suunnittelee käytettävyyttä työkseen. Lähetyksen lopulla tutustumme mm. Virre-verkkopalveluun, joka kuulostaa jonkinlaiselta maskotilta, mutta tuskin kuitenkaan on sitä.
Hakkerikulttuuri syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla, eikä sillä ole mitään tekemistä tietokonerikollisuuden kanssa, mutta senhän me kaikki toki jo tiesimmekin. Tässä jaksossa käsittelemme siis hakkereita ja hakkerikulttuuria ja yritämme saada selville, mitä se oikein on. Vieraana on Oona Räisänen, Suomen kuuluisin hakkeri, joka mm. eristi helikopterin GPS-koordinaatit YouTube-videon ääniraidalta. Lopuksi keskustelemme piirilevyjen ja Karin alusvaatteiden suhteesta.