Podcasts about verkko

Mikä mediassa on oikeastaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? "Verkko edellä", tabletit, mobiilin desktop-ohitus, suoratoistopalvelujen yleistyminen, disinformaation nousu, sääntely, pelit, tekoäly...käymme läpi median toimintaympäristön muutoksia Ylen julkisten eduskuntakertomusten toimintaympäristökuvausten kautta alkaen vuodesta 2014.

Minkälaista tuhoa Jari-myrsky sai aikaan? Haastattelussa Keski-Suomen pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä Mikko Thusberg. Kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta katkesivat taas sähköt. Miten sähköverkko saataisiin kestävämmäksi? Keskustelemassa Energiateollisuuden asiantuntija Tuukka Heikkilä ja TEMin energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen. Torstaina uutisoitiin, että Venäjä olisi käyttänyt ensimmäistä kertaa hyökkäyssotansa aikana keskipitkän matkan ballistista ohjusta. Miten Yhdysvalloissa on reagoitu? Puhelimessa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Hallitus on tehnyt leikkauksia, sopeutuksia ja uudistuksia työmarkkinoille, mutta työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät. Kuinka onnistunutta on hallituksen talouspolitiikka? Keskustelemassa Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa, julkistalouden professori Roope Uusitalo VATTista ja ennustepäällikkö Päivi Puonti Etlasta. YK:n ilmastokokous Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa on loppusuoralla. Mitä kokouksessa on saatu aikaan? Puhelimessa Bakussa oleva ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mira Stenström ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Viime aikoina on puhuttu paljon sähköpulasta ja tarpeesta säästää sähköä. On varoiteltu, että saatetaan joutua turvautumaan suunniteltuihin sähkökatkoksiin kulutuksen suitsimiseksi. Mutta mitä oikein tapahtuisi, jos syntyisi vaikea sähköpula, eikä sähköä enää olisikaan riittävästi kulutukseen nähden? Sammuisivatko kaikki valot kerralla? Lamaantuisiko koko Suomi? Tiedeykkösessä puhutaan siitä, miten sähköverkkoa pidetään Suomessa pystyssä. Kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka sekunti tasapainossa, mutta miten ihmeessä tämä onnistuu jatkuvasti vaihtelevissa tilanteissa: välillä tuulee ja välillä on tyyntä ja välillä maailman suurin ydinvoimala Olkiluoto 3 tuottaa sähköä, välillä ei? Entä miten sähkön hinta käyttäytyy tulevaisuudessa eli jatkuuko heilunta? Kuinka varautua sähkökatkoksiin? Pitkissä sähkökatkoksissa kannattaa kaivaa esiin perinteinen patterikäyttöinen FM-radio. Se on väylä, jota kautta tiedonvälitys toimii kaikissa tilanteissa. Yleisradiolla on lain mukaan velvollisuus pitää lähetystoiminta pystyssä tapahtui mitä tahansa. Miten tämä hoidetaan eli millaiset varajärjestelmät Ylellä on käytössä? Haastateltavina ovat valvomopäällikkö Maarit Uusitalo Fingridin kantaverkkokeskuksesta ja Ylen teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhö. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa surffattiin verkkokaupoissa. Kaikessa kaupanteossa luottamus on kaiken a ja o eikä verkkokauppa ole poikkeus. Mutta miten luottamusta siellä rakennetaan? Verkkokauppa on kasvanut ja kasvaa edelleen kohisten Verkko-ostaminen on kätevää, mutta siinä on myös riskinsä Kivijalkamyymälään verrattuna luonnollisia luottamuksen rakentajia puuttuu Vanhoilla ja isoilla reilusti etumatkaa Onneksi yksinkertaisia keinoja löytyy, mutta moni ei hyödynnä edes niitä Kun luottamuksen peruselementit löytyvät, miten sitten lisää myyntiä? Kuka kokeilisi jotakin ihan uutta ja pääsisi ehkäpä mediaan

Opintojaksolla käsitellään sosiaalialan työmenetelmiä asiakkaiden ohjaamisessa, palveluohjaus sosiaalialalla, asiakasprosessia, moniammatillinen ohjaus ja verkostotyö sekä järjestöt sosiaalisen voimaannuttamisen ja osallisuuden tukena. Tämä opintojakso kuuluu sosiaalialan menetelmät asiakkaiden ohjaamisessa ja kuntoutuksessa -kokonaisuuteen. Tämä luentosarja on osa Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomikoulutusta. Julkaistu 30.6.2021 Musiikki: FreeBeats.io Kirjallisuus: Aaltio, E. & Isokuortti, N. (2019). Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Helsinki:THL.​ Duodecim. (2020). Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 22.6.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi​ Fagerström, K. (2016). Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelussa. Helsinki: THL.​ Finne-Soveri, H., Äijö, M., Tolonen, E., Rehula, P., Vähäkangas, P., Patronen, M., Autio, T., Haimi-Liikkanen, S., Havulinna, S. (2020). Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus. Viitattu 22.6.2021.​ Flinck, A. (2013). Rakennamme sovintoa. Opas rikosten ja riitojen sovitteluun. Helsinki: THL.​ Halava, I., Pantzar, M. & Lukin, E. 2018. Kansalaisjärjestö jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa. Helsinki: STEA.​ Helminen, J. (toim.). (2016). Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita.​ Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.​ Karjalainen, P., Metteri, A. & Strömberg-Jakka, M. (2019). TIEKARTTA 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Helsinki: STM. Viitattu 23.6.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4076-5 ​ Karvinen-Niinikoski, S. (2010). Ongelmanratkaisuperinne ja kriittinen ammatillisuus sosiaalityössä. Teoksessa Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.). Asiakkuus sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.​ Latvanen, K. (2010). Alkoholismi sairautena AA:n ”Isossa Kirjassa”. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):1. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117692 ​ Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita.​ Rahikka, A. (2008). Verkko-ohjaus ja –neuvonta. Teoksessa Reijonen, M. & Strandén-Mahlamäki, T. (toim.). Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. Helsinki: WSOYpro.​ Seikkula, J. & Arnkil, T. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi. Strandén-Mahlamäki, T. (2008). Kirjallisuusterapeuttiset harjoitukset työvälineenä. Teoksessa Reijonen, M. & Strandén-Mahlamäki, T. (toim.). Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. Helsinki: WSOYpro.​ Saari, M., Heikkinen, M., Kaakinen, V. & Sirviö, K. (2021). Selvitys osaamis- ja kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa ja sosiaalialalla.​ Salmenkangas, M. (2008). Sovittelu ongelmien ja konfliktien ratkaisussa. Teoksessa Reijonen, M. & Strandén-Mahlamäki, T. (toim.). Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. Helsinki: WSOYpro.​ Suomen Kirjallisuusterapia ry.(2021). Mitä kirjallisuusterapia on? http://kirjallisuusterapia.net/kirjallisuusterapian-historiaa/ Viitattu 21.6.2021.​

Piia Kolho ja Pauliina Silvennoinen keskustelevat miten ja miksi vuorovaikutusta voidaan kehittää verkkoympäristössä

  Miten pääset esiin verkossa? Mitkä ovat ilmaisen näkyvyyden "4 ässää"? Tervetuloa mukaan tähän 5 osaisen sarjan ensimmäiseen osaan jossa puhun UNELMISTA ja siitä mindsetista, jolla menestyt. Tässä jaksossa kerron, mitkä 4 ässää sulla pitäisi olla hihassasi, jotta pääset esiin verkossa. Ilman maksullista mainontaa.    Kuuntele jakso tästä:       Jos et haluat kuunnella jaksoa, voit lukea sen tästä:     Mitä ne 4 ässää sitten ovat? Ne ovat sellaisia, että kun otat ne haltuusi, sinulla on 4 ässää hihassasi, näin voit ajatella. Eli ensimmäisenä sisältömarkkinointi, toisena ässänä somemarkkinointi, kolmantena ässänä seo eli search engine optimization siis hakukoneoptimointi ja neljäntenä sähköpostimarkkinointi. Ilmainen näkyvyys verkossa on ihan mahdollista jokaiselle. Ja kun pysyt mukana nyt seuraavat 5 jaksoa, siis neljä tämän lisäksi, niin saat todella paljon ideoita. Ja tiedät, mistä aloittaa. Verkko tarjoaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden nousta esiin, erottua ja saada runsaasti näkyvyyttä, kun vain tietää, mitä tehdä. Tässä sarjassa keskitytään erityisesti siihen, miten saat näkyvyyttä oman kohderyhmäsi silmissä. Ei siihen, miten pääsisit vaikka iltapäivälehden lööppiin, mihin tuskin siis haluaisitkaan. Ja se on olennaista myyntisi kannalta. Se, että löydät verkosta juuri ne oikeat ihmiset, ne kaikista potentiaalisimmat asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneet sekä sinusta että palveluistasi. Ihan ensimmäisessä osassa puhun sisältömarkkinoinnista, ja erityisesti sen kohdistamisesta ja siitä miten sen avulla brändäät itseäsi. Ja tavoitteista. Mitä oikeastaan tavoittelet? Jo nyt voit alkaa miettiä sitä. Mikä on se unelmien bisnes ja unelmien elämä sinulle. Miten voisit kehittää bisnestäsi siihen suuntaan, että voisit hyvin ja sinulla jäisi aikaa muullekin kuin työlle. Vaikka olisit tyytyväinen juuri nyt, niin aina voi kehittää. Kehittäminen ei tarkoita, että olisi tyytymätön. Mutta jos ei kehitä, jos ei ole uusia unelmia, uusia tavoitteita, niin riski on se, että jämähtää paikoilleen. Riskinä on myös se, että toiminta ottaa takapakkia. Riippuu omasta alastasi. Mitä siis kehittäisit? No asiantuntijana, osaajana, sinulle varmasti tulee mieleen, että kehität osaamistasi. Mutta mihin suuntaan? Omasta mielestäni asiantuntijan paras kehityssuunta ei aina ole se, että osaisi asioita laaja-alaisemmin, että osaisi vähän sitä sun tätä. Että aina opettelisi jotain ihan uutta. Itse näen asian niin, että sen sijaan että osaaminen laajenisi, sen pitäisi entistä enemmän keskittyä. Eli jos osaamista ajattelee ympyränä, niin sen sijaan että suurentaisi ympyrää sen ulkolaidoilta, sitä pitäisi supistaa, eli mennä yhä enemmän sinne ytimeen. Tarkentaa, fokusoida, syventää. Uskon että tämä riippuu paljon myös siitä, missä kohtaa yrittäjyyttä olet. Jos olet ihan alussa, on hyvä kokeilla monenlaista, että löytää sen oman juttunsa. Tai vaikka olisit ollut pitkään yrittäjänä, mutta sinun on vaikea keksiä, mille sydämesi oikeasti palaa, niin kokeile vielä monenlaista. Mutta jos tiedät, mille sydämesi syttyy, mikä on se intohimo, palo, mitä muutosta haluat maailmassa saada aikaan, mikä on se sinun juttusi, jolla autat ihmisiä, niin syvennä sitä. Kehitä sitä. No, mutta kehittämistä on monenlaista. On se oma osaaminen, on talous, tapa tehdä töitä, hinnoitella töitä, toimittaa palveluitaan… yrittäjällä on aina kehitettävää. Mutta mikä on se sinun tavoitteesi? Mitä kohti haluat yrittäjänä päästä? Unelmien bisneksen kehittäminen voi liittyä ihan yksinkertaisesti siihen, että teet sitä mitä rakastat unelma-asiakkaidesi kanssa. Sinun ei siis tarvitse myydä sun palveluita kaikille ketkä haluavat ostaa, vaan voit valita asiakkaasi. Asiakkaita ei tarvitse edes valita sen mukaan, kenellä on rahaa, vaan ihan jokaisesta asiakasryhmästä voi luoda itselleen bisneksen. Palvelut vaan pitää suunnitella niiden mukaan. Tarkoitan siis sitä, että jos haluaisit kohdistaa palveluitasi ihmisille, joilla ei ole varaa niistä maksaa, niin miten voisit auttaa heitä siinä? Voitko hankkia ulkopuolista, esim. valtion tukea palveluiden tuottamiseen, yhteistyökumppaneita, tai voisitko tuottaa palvelut edullisemmin. Ehkä kaikilla ei ole varaa ostaa yksilöllisiä live-palveluitasi, mutta voisit rakentaa verkkokoulutuksen, joka olisi edullisempi hankkia. Tai tehdä maksusuunnitelmaa, johon omalla asiakasryhmälläsi olisi varaa. Tämä liittyy tavoitteiden asettamiseen. Unelmointiin, josta aloitin. Ja siihen, mikä itse asiassa motivoi meitä kaikista eniten. Se ei ole raha. Tiedät sen varmasti itsekin. Raha ei ole syy siihen, että olet yrittäjänä. Se ei vaan toimi motivaattorina yhtään niin hyvin kuin merkityksellisyys. Eli kun mietit unelmiasi, älä mieti sitä, mikä olisi niin sanotusti “järkevää”. Sillä se, mikä ehkä jonkun vanhakantaisen bisneskonsultin mielestä voisi olla järkevää, ei ole sulle tärkeää. Mä uskallan olettaa näin, koska olen nähnyt tämän niin usein. Ja Bisneskoulua eivät seuraa, kuuntele podcastia ne, jotka on yrittäjinä pelkästään rahan takia. Se, mikä oikeasti tuo motivaatiota ja antaa tulta kaikkeen tekemiseen, on merkityksellisyys. Se, että sinulla on joku suurempi syy tehdä sitä mitä teet. Ja nyt on hyvä hetki miettiä, mikä se on. Intohimo ei tule pelkästä rahasta. Se tulee siitä, että koet, että sinulla on jotain annettavaa, mitä muilla ei ole. Jokaiselle on annettu oma lahjansa. Ainutlaatuinen kyky joko esittää asioita tai sitten ainutlaatuinen tapa ajatella. Mikä se sinulla onkaan, et välttämättä itse näe sitä. Tai sitten näet, selvästikin. Älä siis unelmoi sellaisista asioista, jotka on syötetty jostain ulkopuolelta. Jahti, rantahuvila, urheiluauto, upea elämä auringossa. Lopulta ne ei oikeasti ole ne jutut, jotka tuo onnen. Onnen tuo se, että teet sitä, mitä sydämesi haluaa. Sitä, mihin sinut on luotu. Ja jos ajatellaan unelmien bisnestä, niin sinun ei myöskään tarvitse olla kuten muut. Sinun ei tarvitse olla ekstrovertti, viihtyä isoissa ihmisjoukoissa, jotta voisit menestyä ja olla onnellinen. Toki hyvä on joskus pistää itsensä mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta jos sinusta tuntuu, että haluat vetäytyä omaan rauhaasi ja keskittyä yksin, niin suunnittele työt sen mukaan. Mitä tekemällä voit sen tehdä? Tai jos viihdyt ihmisten joukossa, saat energiasi verkostoitumisesta ja minglaamisesta, niin suunnittele sen mukaan. Sen lisäksi että teet sitä mikä on sulle merkityksellistä, sinun kannattaa ottaa huomioon oma persoonallisuutesi. Ja omat rajasi. Sinun onnellisuutesi. Mitkä asiat antaa sinulle energiaa, ja mitkä vievät? Tee enemmän niitä asioita, jotka tuo energiaa. Juuri nyt. Sekään ei tarkoita sitä, että se on loppuelämäsi juttu, mutta anna itsellesi se, mitä juuri nyt tarvitset. Älä yritä tehdä jotain mitä et halua, tai olla jotain mitä et ole. Suunnittele bisneksesi sen mukaan, mikä on hyväksi sinulle. Lopulta menestys ei tule hampaat irvessä, vaikka toki sinnikkyyttä ja itsepäisyyttäkin saatetaan tarvita, mutta on tosi tärkeää, että nauttii siitä matkasta. Ja toisaalta, kun teet sitä mitä sydämesi sanoo, se johtaa siihen, että sinä hohdat, loistat, kun pääset tekemään sitä mitä rakastat, ja se näkyy. Ihmiset ei voi olla näkemättä sitä, miten hyvin voit. Ja kun kohderyhmäsi huomaa sen, ja näkee innostuksesi, he haluavat tulla osaksi sitä. Puhun nyt näistä vähän henkisistä asioista sen takia, että se on se ydin, jonka päälle sinun pitäisi bisneksesi, markkinointisi rakentaa. Mitä tarkemmin pystyt fokusoimaan omaa tekemistäsi ja oikeasti olemaan innostunut siitä, niin sen paremmin onnistut markkinoinnissasi. Ja mitä tarkemmin pystyt visioimaan unelmasi, tavoitteesi, niin sen paremmin voit ne saavuttaa. Ja senhän pitäisi olla kaiken yrittämisen taustalla, niiden tavoitteiden. Mihin kaikella tekemisellä pyritään. Strategiatyö ei ole sitä miltä se kuulostaa. Kun olet omassa yrityksessäsi se joka päättää, voit tehdä asiat juuri niinkuin sinulle on parhaaksi. Silloin strategiatyö lähtee sisältäsi. Mitä sydämesi sanoo. Hah, isommissa yrityksissä, joissa on monta omistajaa, monta johtajaa, voi olla vähän vaikea kuunnella sitä sydämen ääntä. Jokaisella kun on oma. Mutta sinulla tämä on yksinkertaista, älä tee siitä monimutkaista, vastaus voi olla ihan nenäsi edessä. Se voi tulla sinulta hetikin. Tai jos ei, niin et ole vaan vielä siihen valmis. Ja se on ok. Silloin sinun kannattaa vielä kokeilla monenlaista. Mutta ensi kerralla kun puhutaan sisältömarkkinoinnista, sinun pitäisi tehdä valinta. Kenelle sitä lähdet tekemään? Ja mikä on se oma “napakymppisi” siellä ympyrän sisällä? Mihin sä kehität sun osaamista. On huikean paljon arvokkaampaa erikoistua, kuin osata sitä sun tätä. Minkä erikoisosaaja sinä siis olet? Kenelle tuotat palveluitasi ja mitä ongelmia heiltä ratkaiset? Näitä kysyn ihmisiltä yhä uudestaan ja uudestaan. Vaikka sen olisi jo kerran päättänyt, niin kun syvällisemmin ajattelee, voi löytyä vielä kerroksia kuorittavaksi. Fokus, kohdistaminen, on vähän kuin sipuli. Kun sä näet asioita, joita sä et halua, kuorit yhden kerroksen pois. Kiitos että kuuntelit tämän jakson. Seuraa podcastia spotifyssa tai sun podcast-appissa. Jaa se muillekin bisneskoulu.fi-sivustolta, jos koit, että tässä oli jotain hyödyllistä. Tee parhaasi että pystyt löytämään sen fokuksen, sen mitä lähdet syventämään. Mikä on se sinun oma ainutlaatuinen lahjasi, joka vain sinulla on, jonka voit antaa maailmalle. Se on se ydinjuttu kaikessa markkinoinnissa ja myynnissä ja yrittäjänä menestymisessä. Tee sitä, mitä rakastat, nauti siitä ja tienaa sillä itsellesi niin paljon että voit elää unelmiesi elämää. Nyt siis unelmoimaan ja tavoitteita asettamaan. Jatketaan ensi kerralla. Kiitos vielä kerran että kuuntelit tämän ja tsemppiä, halit ja pusut ja kaikkea hyvää, rakkautta sulle.

Miksi kaikkien pitää ymmärtää jotain tekoälystä? Kuinka tekoäly muuttaa meidän jokaisen arkea ja työtä? Entä kuinka koukuttava verkko-oppimiskokemus rakennetaan? Komitean kanssa tekoälyasioita on pohtimassa Reaktorin Aleksi Lumme. Tarjolla kokemuksia ja vinkkejä Reaktorin ja Helsingin yliopiston supersuositun tekoälykurssin Elements of AI:n matkan varrelta! Komitean vakituisina jäseninä elinikäisen oppimisen ilosanomaa levittävät osaamisen ja koulutuksen asiantuntijat Suvi Eriksson, Sanja Mursu ja Piritta Jokelainen. —— Ääni ja editointi: Aki Reinimäki

Digitaalinen kauppa kaksinkertaistuu seuraavan neljän vuoden aikana. Vain puolet suomalaisista tuntee hyvin kuluttajansuojansa. Kaikkein huonointa on verkkokaupan pelisääntöjen tuntemus. Esimerkiksi puhelimitse tai verkossa tehtyjen ostosten peruuttamisoikeus on heikosti tiedossa. Kivijalkakaupassa ja verkkokaupassa on eri säännöt, ja aina ne eivät koske lainkaan EU:n ulkopuolisia verkkokauppoja. Lakiasiat eivät silti ole liian monimutkaisia ja pahimmat verkkoansat voi välttää. Verkko-ostosten teosta ja kaupan ehdoista ovat kertomassa johtava asiantuntija Janne Koivisto Kaupan liitosta ja pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta. Toimittaja on Juha Virtanen.

Mikä Tor-verkko on ja miten se toimii? Millä tavalla rikolliset, kuten huumekauppiaat, hyödyntävät Tor-verkkoa? Onko Tor-verkosta hyötyä myös lainkuulijaisille kansalaisille? Näihin kysymyksiin vastaavat Tor-verkon tutkija ja ohjelmistokehittäjä Juha Nurmi sekä poliisin kyberkeskuksen päällikkö Timo Piiroinen. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Viidennen sukupolven langattoman verkon tiedonsiirtokapasiteetti on edeltäjäänsä suurempi ja tieto liikkuu entistä pienemmällä viiveellä. Esimerkiksi älyliikenteessä verkon viive on ratkaisevassa roolissa. Uuden verkkosukupolven kehitystyö aloitetaan yleensä hyvissä ajoin: miten nähdä tulevaisuuden teknologioiden tiedonsiirron tarpeet ennalta? Ketkä tekevät työtä 5G:n eteen? Minkälainen prosessi on verkkojen standardisointi? Juuso Pekkisen vieraana ovat Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Matti Latva-Aho sekä verkkoyhtiö Nokian Antti Toskala. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Kovan brexitin kannattajat yrittävät kammeta valtiovarainministeri Hammondia ulos hallituksesta. Myös huhut Mayn erosta ovat voimistuneet. Lisää >> http://ift.tt/2GqlgcB

Watergate, Panama-paperit tai vaikkapa Suomen Keskusrikospoliisin epäiltyjen rekisteri ovat esimerkkejä tietovuodoista, eli tapauksista, joissa salaiseksi tarkoitettuja asioita tai asiakirjoja vuodetaan julkisuuteen. Onko esimerkiksi Wikileaksin toiminta pelkästään hyvää ja milloin tietovuoto on hyvä tai tarpeellinen asia? Milloin vuodot ovat puolestaan vaarallisia? Jarno Limnéll on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori ja sotatieteiden tohtori. Hän on toiminut muun muassa tietoturvayhtiö McAfeen kyberturvallisuusjohtajana. Hanna Nikkanen on toimittaja ja tietokirjailija, joka omien sanojensa mukaan on ollut lähes pakkomielteisen rakastunut verkkoon. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjan arabikeväästä sekä teoksen Verkko ja Vapaus, jossa pyöritellään erilaisia näkökulmia nettiin. Vuonna 2016 hänet nimitettiin vuoden mittaiseen vierailijaprofessorin pestiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon. Tänään Juuso keskustelee vieraidensa kanssa tietovuodoista. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista torstaihin kello kymmenestä yhteentoista.

Internetin salattua Tor-verkkoa pidetään huumeiden, lapsipornon ja jopa murhien välityspaikkana, joissa rikolliset saavat mellastaa virkavallan ulottumattomissa. Mutta voisiko tästä pahamainesesta pimeästä netistä olla jotain hyötyäkin? Mitä mahdollisuuksia anonyymi verkko voikaan tarjota isoveljen ja yritysten valvonnan alla olevalle kansalaiselle? Aiheesta keskustelemassa tietoturva-asiantuntija Juha Nurmi ja Effi ry:n hallituksen jäsen Raoul Plommer. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista torstaihin kello kymmenestä yhteentoista.

Kun markkinointi digitalisoituu ihmisten kohtaamisesta on tullut entistä tärkeämpää. Verkko, some, google ja sisällöt jakelevat sisältöjä ja kouluttavat asiakkaita. Kun asiakkaamme tulevat myynnin “tutkalle” he ovat koulutetumpia ja tietävät enemmän. Valta on siirtynyt ostajalle. Tämä asettaa kohtaamiselle suuret vaatimukset. Kuinka ja miten uusi moderni asiakas on kohdattava, jotta luomme merkityksen ja pääsemme asiakkaamme mieleen uskottuna kumppanina. Jani Aaltosen vieraana Rainmakerin toimitusjohtaja Mika Aittamäki.

Digitalisaatio tuo koko maailman napin painalluksen päähän. Verkko avaa globaalin markkinapaikan niin yrityksille kuin kuluttajille. Samalla uudet palvelut muuttavat myös ihmisten käyttäytymistä ja tottumuksia. Viidennessä jaksossa selvitetään, kuinka digitaaliset palvelut mullistavat maailmaa nyt ja tulevaisuudessa.

Vuorovaikutus verkossa herättää meissä tunteita siinä missä keskustelu nokakkain verkon ulkopuolella. Miksi nettikeskustelu on niin hankalaa ja miksi keskustelu verkossa kärjistyy niin helposti huudoksi? Asiantuntijavieraana haastatellaan tutkija Katri Saarikiveä, joka on perehtynyt digitaaliseen empatiaan. Jakson lopussa Olli kertoo, minkälaisia tunteita hänessä herättävät verkkosivujen chumbox-osiot.

Kulttuuri leviää verkossa maailman ääriin, mutta paljon jää superjakajien varjoon. Koukussa: Vaatesuunnittelija Anja Siikanen, projektien vetäjä Sinikka Hämäläinen ja koukuttaja Salla Vartiainen. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Verkko vaikuttaa kulttuuriin ja kulttuuri leviää verkon myötä ranskalaisesta kellarista tukholmalaisen taiteilijan inspiraationlähteeksi.Kaikki ei kuitenkaan leviä ja Kulttuurikeskustelu Koukussa pohditaan tällä kertaa, mikä nappaa ja leviää ja mitä kautta.Keskustelijat käyttävät verkkoa työssään. Esimerkiksi näin: Vaatesuunnittelija Anja Siitonen hakee inspiraatiota ja myy vaatteensa verkon kautta. Taiteilija/taideprojektin vetäjä Sinikka Hämäläinen käyttää kuvaohjelmia, katselee muiden tekemiä kuvia ja etsii yhteistyökumppaneita. Taiteilija Salla Vartiainen tekee sivuja muillekin. "Joinakin päivinä ei tuu mitään mieleen. Silloin mä katson kauniita kuvia netistä.""Mulla menee privaattielämä ja työ sekasin. Minä rakastan Instagramia, se on niin visuaalinen.""Verkosta lähtee monia yhteistöitä käyntiin.""Teen kaikkea verkon kautta. Facebook on jäänyt vähemmälle.""Nyt viimeiset kirjat olen lukenut verkon kautta.""Enää ei tartte mennä museoon ja se on harmi. Tuleeko kukaan näkemään mitään oikeasti?""Oon mä aika paljon laiskistunut, en käy elokuvissa enää ikinä.""Sillä oli konsertti vaikka se oli kuollut. Ne oli tehnyt hologrammin.""Kulttuurin tallennus on parantunut."Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Minkälaiset evästeet olemme elämällemme saaneet, kysyi entinen toimitusjohtaja mikrotukihenkilöltään. Eli, mitä kannammekaan mukanamme, alati sivusta muistuttavaa. Aina joku muu tietää paremmin mitä me tarvitsemme. Kun yleensä sitä on itse liian väsynyt pohtimaan, mitä elämältä haluaisi. Työpäivän jälkeen kauha uurtaa salaojaa irtokarkkisammiossa, kun juuri nyt pitäisi olla kotona perhesuunnittelupalaverissa. Piirtyykö mihinkään pilveen punaista lankaa tästä kaikesta? Saattaa piirtyä. Kiitos evästeiden. Yhdeksänkymmentä prosenttia elämästämme on siirtynyt nettiin. Tarvitsemme koko ajan vähemmän mitään. Unelma-asunnossa on joku pehmustettu kalu ja neljä toimivaa laturia. Autot ovat kohta kummallisia. Miksi mennä autoon selaamaan nettiä, kun siitä ilosta pitää maksaa vakuutusmaksuja ja muuta älytöntä. Kun ei se elämä siellä autossa ole. Elämämme verkko muistuttaa ominaisuuksiltaan vanhaa kunnon naruriippukeinua. Verkko heiluu ja elää, kun siihen rojahtaa. Se kutkuttaa mahanpohjaa. Siihen ei täysin pysty luottamaan, mutta vauhtia haluaa silti. Sen yksityiskohdat painavat ja hiertävät, vaan varsinkin väsyneenä, se vetää puoleensa ja siihen haluaa jäädä. Kun elää verkossa ja huomaa pystyvänsä, ei välttämättä kaipaa enää avovesiä. Avaan elämässäni seuraavan sivun. Mikäs siinä vilahti?! Tuskin hain evästeitä. JATKAMALLA SIVUSTON SELAAMISTA HYVÄKSYT EVÄSTEIDEN KÄYTÖN. Ilman muuta. Evästeiden avulla meitä seurataan ja mieltymyksiämme tarkkaillaan. Pikkuhiljaa piirtyy kuva keski-ikäisen sankarimme elämästä. Kone tietää paremmin kuin puoliso, mikä vielä innostaa ja kiinnostaa. Evästeet ovat hyödyllisiä. Tavalla jota en tiedä. Tämmönen, joka ei ole teknologiauskossa, ihmettelee vain mainoksia joita tulvahtelee ruudun marginaaleihin. Muistuttamaan paremmasta - elämättömästä elämästä. Karmit karmivat. Vaativat vaatimatonta muutokseen, toimimaan, syvimpien halujen paljastuttua. Jos on oikein voimautunut olo, sitä saa taiottua ruudun mustaksi. Alkaa toinen elämä. Ei todempi, mutta enemmän lihaa ja mielikuvitusta sekoittava. Ensin täytyy poistaa vaikut korvista. Mitä ovat ne elämäni evästeet, joita olen kantanut mukanani vuosikymmeniä, jo ennen nettiä. Evästeet, jotka ovat seuranneet ja muistuttavat hanakasti jostain. Naamasta näkyy iso osa elämän eväistä. No, ihan sekin mitä on tullut syötyä, mutta paljon muutakin. Keski-iässä oma naama on hätkähdyttävä reliefi. Mieli kirmailee nousuun ja höpsöttää, mutta naaman lihat osoittavat toiseen suuntaan. Mikä osa ruokavaliostani toi tuon huokoisen perusolemuksen, kulkivatko keskioluet kaikki naaman solujen kautta alemmaksi elimistössä? Mistä hän on noin huolestunut? Hautooko lopullista ratkaisua - vai ei mitään? Silmät ovat uskomattomat evästeet. Ne seuraavat tunnollisesti seikkailujasi, kostuvat kun käännät elämässäsi oikean sivun. Muistuttavat, kun kaikki tuntuu pinnalliselta, että olet jo iso tarina. En sittenkään haluaisi kasvojensiirtoleikkaukseen. Ja se on hyvä, että ihminen ei ole kone. Se on epäjohdonmukainen ja yllättää taas jollain oudolla itsensä. Parhaat evästeet ovat muistissamme, syvällä. Se on tuurista kiinni paljonko saamme takaisin, kertomaan syvimmistä haluistamme. Joskus tapahtuu jotain ja muistamme kauan sitten unohdetun tuoksun, tunteen tai lupauksen. Käymme lapsuudessamme ja palaamme kuolemaan. Välillä nautimme, kivassa paikassa, ihanat matkaevästeet. Maallikkosaarnaaja Maasola

Sisällöt ovat merkityksellisiä verkossa. Verkko on yrityksen tärkein media ja sitä kautta asiakkaasi muodostavat kuvan sinusta ja yrityksestäsi. Hyvä sisältö vetää ihmisiä puoleensa, merkityksetön jää huomaamatta ja huono karkoittaa. Viimeisen vuoden aikana olemme käyneet asiakkaidemme kanssa lukuisia keskusteluja hyvästä sisällöstä ja oikean sisällön merkityksestä. Tässä webinaarissa kerromme millaista sisältöä yrityksesi kannattaa tuottaa, jotta saat asiakkaat lukemaan verkkosivujasi. Samalla myyntisi saa uusia asiakkaita. Vain merkityksellinen sisältö tuo asiakkaat sivuillesi ja oikein tehdyt sivut konvertoivat liidejä. Käymme webinaarissa läpi: - miten määrittelen kohderyhmän - millaista sisältöä on mielekästä tuottaa - mihin kanaviin jakelen sisältöni - mikä sisältö tuo kävijöitä sivuilleni - mikä sisältö konvertoi asiakkaita myynnilleni - tuloksia kampanjoista Webinaarissa on mukana asiakkaamme Ilona Rauhala Palomacorento Oy:stä. Ilona kertoo mitä hänen yrityksen trafiikille ja konversioille on tapahtunut viimeisen vuoden aikana.

Tällä kerralla TuplaTurinoissa kielletään ohjattu verkostoituminen, kannustetaan tarjoamaan vähemmän ja pohditaan miksei useampi yritys myy kuukausipaketteja.

Iltapäivää. Tässä osassa keskustellaan Niko Nymanin ja Ulla-Maaria Mutasen kanssa siitä, miksi Suomessa ei ole Web 2.0 -kulttuuria, vai onko sittenkin? Lisäksi puhutaan Nikon uudesta kirjasta sekä Ulla-Maarian Thinglink -projektista. Lähetyksessä kuullaan myös aitoa hämmennystä, yllätyksiä ja perhedraamaa. Lähetyksessä mainitut linkit: Sitran raportti Crowdsourcing Jänis Kerro.fi Videoni.fi Star Wreck IRC-galleria Eat.fi Sulake Igglo Kuuntele Verkkokakkonen, osa 5 (AAC, 26:57)