Podcasts about vuorovaikutus

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. Hänen kanssaan puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta.

Emppu valmistui psykoterapeutiksi, ja kertasimme hänen neljän vuoden matkaansa tähän pisteeseen. Jaksossa käymme läpi mitä kaikkea psykoterapeuttiopinnot pitävät sisällään, mikä oli mielekkäintä, ja mikä oli haastavaa. (00:00) Jakso alkaa (00:22) Empun esittely (01:18) Miltä valmistuminen tuntuu (01:59) Mitkä asiat olleet mieluisia ja mitkä haastavia (04:56) Kognitiivisen käyttäytymisterapian maailma (10:31) Mitä oivalluksia neljän vuoden aikana on tullut (12:08) Vuorovaikutus asiakkaan kanssa (16:24) Mitä kaikkea psykoterapeuttiopintoihin kuuluu (23:24) Empun opinnäytetyön aihe (24:09) Mitä Emppu haluaisi sanoa niille, jotka harkitsevat psykoterapeuttikoulutusta (26:22) Psykoterapiaan hakeutuminen (29:05) Mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu (33:24) Loppusanat

Tällä viikolla keskustelimme väkivallattomasta vuorovaikutuksesta (englanniksi Non-Violent Communication) ystäväni ja kollegani Janita Lavosen kanssa. NVC on erinomainen käytännön työkalu lisäämään harmoniaa ihmissuhteissa, joten ota muistiinpanovälineet mukaan ja opiskele kanssamme, miten olla myötäelävä ja empaattinen kun vuorovaikutat ihmisten kanssa. Janita Lavonen on pitkän linjan Joogan harjoittaja ja opettaja, kraniosakraaliterapeutti ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja. Janitan kutsumus on tukea sinua eheytymisen ja itseoivalluksen tiellä erityisesti Joogan, NVC:n ja CST:n keinoin. Janitan vastaanotolle pääset Helsingissä Lapinlahden Venetsiassa tai online. Voit seurata Instagramissa @janitalavonen ja ajanvaraukseen pääset tästä https://vello.fi/tmi-janita-lavonen-/ **************** Mikaela Soldan on valmentaja, joogaopettaja ja Human Design -asiantuntija. Voit seurata Mikaelaa www.instagram.com/mikaelasol ja nettisivut löydät: www.mikaelasol.com

Tässä jaksossa pohdin Ulla Klemolan kanssa sitä mitä on toimiva vuorovaikutus, miksi se on itseisarvoisesti tärkeää meille ihmisille, ja miten se voi vaikuttaa myös meidän suorituskykyyn.Ulla on koulutukseltaan liikuntatieteiden tohtori, joka on tutkinut liikuntapedagogiikan väitöskirjassaan tunne-ja vuorovaikutustaitojen oppimista osana ammattiosaamista. Ulla on lisäksi kirjoittanut Markus Talvion kanssa kirjan “toimiva vuorovaikutus”, jonka työkalut ja harjoitukset toimivat oppaana niin työpaikoille, kouluihin kuin koteihinkin. Ennenkaikkea Ulla on kolmen lapsen äiti, nelinkertainen isoäiti ja vaimo.Täällä Ullan väitöskirja:https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/21620Toimiva vuorovaikutus kirja:https://www.ps-kustannus.fi/Markus-Talvio/Toimiva-vuorovaikutus.htmlTyökalut, taidot ja viitekehykset joista paljon keskusteltiin;Minäviestit:https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/itsetuntemus-ja-itsetunto/itsen-tuntijaksi-5-vinkkia-minatietoisuuteen-ja-minaviesteihin/Tunne- ja vuorovaikutustaitojen viitekehyksiä:https://casel.org/fundamentals-of-sel/https://www.gordontraining.com/thomas-gordon/origins-of-the-gordon-model/Ullan nettisivut:idulla.fi

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kati Lanu, modernin työelämän kehittäjä ja työyhteisövalmentaja Timanttia Consultingista (https://timanttia.fi/ ). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etänä toimiessa välillä mietityttää saanko viestini ja ideani perille ja ymmärsikö kaikki mitä halusin sanoa. Virtuaalisissa tapaamisissa meidän pitäisi kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten aloitetaan tapaamiset. Napin painalluksella voi hyppiä palaverista toiseen, mutta ajatukset saattavat olla ihan muualla. Pienessä hetkessä meidän pitäisi pystyä kokoamaan mieli ja keho samaan hetkeen ja siirtää fokus siihen asiaan mihin ollaan liittymässä mukaan. Kokouksen järjestäjän tulisi rakentaa alkuun aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, jotta kokouksen virallisista asioista voitaisiin myöhemmin tehokkaammin keskustella. Ihmisillä on korkeampi kynnys puhua ja kertoa mielipiteitään virtuaalitapaamisissa, varsinkin jos ei tunneta toisia hyvin. Alun keskustelun ei tarvitse kestää kovin kauan. Jokaisella voi olla esim. minuutin puheenvuoro ja saa kertoa kuulumisista, onnistumisista tai vaikka minkä kirjan luki viimeksi. Tällä rakennetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja se taas vaikuttaa suorituskykyymme merkittävästi. Virtuaalisesti toimiminen vaatii enemmän järjestelmällisyyttä, systemaattisuutta ja suunnittelua. Meidän täytyy sanoittaa toimintaamme enemmän ja olla selkeämpiä. Myös myönteiset viestit (kiitos, kannustus, kehuminen) jäävät virtuaalisessa vuorovaikutuksessa helposti vähemmälle. Peukuttaa voi oikeastikin, mutta sen lisäksi reaktiot ja emojit on hyvä ottaa käyttöön. Virtuaalisessa vuorovaikutuksessa teemme tosi nopeasti tulkintoja, nopeammin kuin lähityöskentelyssä. Vuorovaikutus fyysisesti samassa tilassa on kokonaisvaltaisempaa ja havainnoimme kaikkia kehon liikkeitä. Huomaamme mikroilmeet ja pienet vihjeet siitä missä ja millaisia ajatukset ovat. Vuorovaikutuksessa, eritoten tunne- ja asenneviestinnässä 7 % on sanoja ja 93 % merkitys äänensävyillä, ilmeillä ja kehonkielellä. Miten me tuemme tuota 93 % digitaalisessa ympäristössä? Miten käytämme kirjallisessa viestinnässä eri tyylejä, sävyjä ja eleitä? Miten rikastamme vuorovaikutusta virtuaalisissa tapaamisissa? Jokaisen kannattaisi välillä pysähtyä tarkastelemaan omia kehonkielen vihjeitään ja toisten kommunikaatiosta tekemiään tulkintojaan. Opettelemme siis uutta kieltä; uusia tapoja toimia ja huomioida ja antaa palautetta virtuaalisesti. Tuhansia vuosia on pärjätty tutulla kehonkielellä ja vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opetelleet digitaalista kehonkieltä. Työyhteisössä asioista puhuminen ja niiden sanoittaminen yhdessä synnyttää yhteisymmärrystä ja parantaa vuorovaikutustamme. Millaiset tyylit ja tavat tukevat viestintää ja mitkä sitä heikentävät? Kirjallisen viestinnän tyyliseikat (isot ja pienet kirjaimet, välimerkit) kuuluvat myös digitaaliseen kehonkieleen. Isot kirjaimet ja huutomerkkien viljely voi toisesta tuntua huutamiselta ja käskyttämiseltä. Katin vinkit digitaaliseen kehonkieleen - Pidetään kamerat päällä. Hyväksytään se, että ihmisiä tässä ollaan ja muut näkevät meidät fyysisissäkin palavereissa. Ollaan omia itseämme, eikä mitään kivikasvoisia uutistenlukijoita. - Sanoitetaan ajatuksia ja tekemisiä ja ilmaistaan itseämme vielä selkeämmin. Erityisesti muistetaan kehua ja kiittää, ne unohtuvat helposti. - Ollaan hereillä. Ei tehdä liian nopeita tulkintoja vaan mietitään, kuunnellaan ja luetaan rauhassa. - Annetaan aikaa pohdinnalle virtuaalisissa tapaamisissa. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Terapiakoulutuksessamme juuri aloittanut opiskelijamme Christa Porander keskustelee hyvän ystävänsä Päivi Vanhatalon kanssa kuinka vuorovaikutuksessa voi tuntea olevansa hyväksytty ja turvassa. Ystävykset keskustelevat tärkeästä asiasta: mitä turvaan ja luottamukseen sisältyy ja mistä nämä kokemukset rakentuvat. Christa Porander Ihmisyyden ihmettelijä, Ihminen tavattavissa -teapiakoulutuksen opiskelija Päivi Vanhatalo Ihmisyyden ihmettelijä, yrittäjä Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Systeeminen johtaminen podcasteissa puhutaan siitä, mitä systeeminen johtaminen on ja miten sitä on mahdollista edistää yritysten arjessa. Tässä jaksossa keskustellaan työyhteisön vuorovaikutuksesta ja miten sitä voidaan parantaa ymmärtämällä erilaisuutta. Matti Hokkanen Multimek Oy:stä avaa, mitä vaikutuksia johtoryhmälle toteutetulla Everything DiSC®-työpajalla oli koko työyhteisölle ja miten uusien sukupolvien astuminen työelämään haastaa yrityksiä muuttamaan yrityskulttuuriaan avoimempaan suuntaan. Mukana keskustelussa Kirsi Kemell ja Mikko Seppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Podcast on tuotettu ESR-rahotteisessa Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa. Tutustu projektiin www.jamk.fi/systeeminenjohtaminen Linkki tekstivastineeseen: https://bit.ly/sjt_pod3

Syöpä herättää lähtökohtaisesti pelkoa. Pelkoa sairastuneessa ja pelkoa sairastuneen läheisissä. Vuorovaikutus lähisuhteissa kietoutuu sairauden kaapuun. Kuinka nähdä ja kokea elämä sairauden takaa? Sairastuneena saatamme kokea sairastumisesta häpeää, tahdomme suojata pelolta läheisiämme ja alammekin kannatella muita sivuuttaen omat tarpeemme. Kuinka ilmaista tarpeitaan, pyytää apua ja tulla tarvittaessa kannatelluksi? Terapeuttimme Marjo ja hänen puolisonsa Marko ovat myös terveydenhuoltoalan kokeneita ammattilaisia. Millä tavalla ammattilaisuus vaikuttaa kokemukseen sairaudesta tai sen hyväksymiseen? Marjo Juutilainen Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT® www.lupaolla.fi Marko Juutilainen KNK, Erikoislääkäri Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jonas Rajanto, virtuaalifasilitaattori ja etäkokousmies Grape People -yrityksestä. (www.grapepeople.fi) Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Koronan alussa kaikki halusivat opetella kuumeisesti perustaidot ja tekniikan etäpalavereihin, jotta saatiin kokoukset jotenkin pyörimään. Vasta sen jälkeen päästiin etäkokoustamisen perustaan: psykologisen turvallisuuden ja sitoutumisen pohtimiseen. Turvallisen kokouksen pitämisessä pitää etukäteen miettiä miten edetään systemaattisesti. Onko käsiteltävä kysymys tai aihe oikea tässä tilanteessa ja koskeeko se kaikkia? Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, niin kerätään kaikki erilaiset ratkaisuideat. Näistä valitaan parhaat ja lopuksi sovitaan toimenpiteet jatkoa varten. Kun jokaista on kuultu prosessin aikana riittävästi, niin asiaan voi sitoutua, vaikka lopputulos ei olisi henkilökohtaisesti mieleinen. Luottamusta on vaikeampi rakentaa etänä. Jokainen henkilö etäpalaverissa on omassa todellisuudessaan ja edessä vaihtuu vain nimimerkit palaverista toiseen. Näyttää, tuntuu ja haisee ihan samalta palaverista toiseen. Helposti ihminen lähtee hakemaan vaihtelua jostain muusta kuten puhelimen selailusta tai sähköpostista. Tapaamisen tunnelmaa voi muuttaa haluttuun suuntaan käyttämällä esim. kirjautumismusiikkia. Tulijoille voi kertoa, että aloitamme kohta ja odotellessa voit kuunnella musiikkia hetken ja hengitellä ihan rauhassa. Muita helppoja aloitusmenetelmiä on tehdä sisäänkirjautumisdia, jossa kerrotaan milloin kokous alkaa ja pyydetään muutamaan kysymykseen vastauksia chattiin. Hyviä kysymyksiä ovat mm: mistä liityit tänään kokoukseen, miten päiväsi alkoi (asteikko 1–7), mitä odotuksia sinulla on. Osallistujat joutuvat tulemaan tietoiseksi omasta olostaan ja lukevat muiden vastauksia ja löytävät sieltä yhtymäkohtia ja eroja. Syntyy yhteinen todellisuus, yhteys ja luottamus alkaa kasvaa. Aikaa tähän ei mene kuin 4 minuuttia. Jos etävuorovaikutus ei ole millään tavalla viihteellistä, niin päivien palaveriputket ovat puuduttavia. Viihteellisyyden elementti tekee kokouksesta ainutlaatuisemman ja siitä jää tunne- ja muistijälki. Tietokoneen näyttö myös muistuttaa televisiota ja televisio on kouluttanut meidät odottamaan kiinnostavaa sisältöä, kun me katsomme ruutua. Siinä vaihtuu kuvakulma, on juoni ja draaman kaari. Televisiomaista vaikutusta voi rikkoa sillä, että tekee osallistumisesta vuorovaikutteisempaa tekemällä kyselyjä, jututtamalla chatissa tai laittamalla ihmiset pienryhmiin. Ääniviestejä kannattaisi käyttää enemmän. Niistä välittyy eri asiat kuin sähköpostissa ja ne ovat helpompia järjestää kuin palaverit. Äänen perusteella saa jo kuvan puhujasta ja se auttaa tutustumaan ja luottamaan ihmiseen. Usein se on myös nopeampi tehdä kuin esim. sähköposti. Sähköpostista pitää tarkistaa onko ymmärrettävä ja sopiva kaikille vastaanottajille. Ääniviestissä kuulee jo tauotuksesta ja äänenpainosta esim. epäröinnin, sanojen hakemisen ja tunnetilan. Palavereita pitäisi saada vähennettyä ja ihmisten pitäisi tosi tarkkaan miettiä mihin osallistuu. Älä mene mihin tahansa kokoukseen suin päin. Älä ajattele, että kunhan istun palaverissa, niin aika on hyvin käytettyä. Pitää uskaltaa vaatia palavereiden vetäjiltä tarkennusta kokouksen aiheesta, tarpeellisuudesta ja odotuksista osallistujille. Silloin pystyy itse myös valmistautumaan kokouksiin. Käynnistämällä keskusteluja palavereiden tarkoitukset kirkastuvat. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Tässä jaksossa keskustellaan Ville Ojasen kanssa siitä miten luodaan hyvä kasvualusta ihmisille, erinomaisuuden kulttuuri, kulttuuri jossa ihmiset voivat kasvaa kohti omaa optimaalista potentiaaliaan. Ville on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi jolla on 20 vuoden kokemus työelämän parissa työskentelystä. Ville toimii myös käyttäytymistieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenenä pääministerin kansliassa. Hodge ja kumppanit (2014) kirjoittivat tieteellisen artikkelin Uuden-Seelannin Rugbymaajoukkueen kasvutarinasta, siitä miten ryyppäilevästä ja välinpitämättömästä joukkueesta kasvoi yksi urheilumaailman ihailluimmista yhteisöistä ja joukkueista, joka lopulta voitti maailmanmestaruuden vuonna 2011. Keskustelun pohjana käytetään tätä tarinaa jota ristiinpölytetään yritysmaailman ja Villen kokemusten kanssa.

Psykologinen turvallisuus on ollut monen huulilla niin yleiseen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, valmentamiseen kuin työelämäänkin liittyen. Termi on tavallaan maalaisjärjelläkin ymmärrettävissä mutta tämänkertaisessa jaksossa syöksytään aiheetta syvällisesti ymmärtävän vieraan kanssa sen teorian ytimeen sekä käytännön sovelluksiin. Mitä psykologinen turvallisuus oikeasti on, miten ja milloin se lähtee ihmisellä kehittymään? Jos sitä kokee tai ei koe, miten se näkyy elämässä, arjessa ja ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa? Onko psykologinen turvallisuus vain mielen tuote vai onko sillä jokin kehollinen pohja myös? Syntyykö psykologinen turvallisuus ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa vai voiko sen pohtia kuntoon sohvalla istuen? Onko jotain keinoja, joilla me tavallisetkin ihmiset tai valmentajat voidaan edistää psykologista turvallisuutta? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii psykoterapeutti, valmentaja ja kouluttaja Henriika Maikku. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Henriika Maikku - Kotisivu: https://www.soulteam.fi/ - FB: https://www.facebook.com/Soul-Team-197406523700068 - IG: https://www.instagram.com/soulteamfinland/

Tervetuloa ammatillinen osaaminen sosiaalialan asiakastyössä opintojaksolle. Saat yleiskuvan sosionomin ammatista ja tiedät perusteet sosionomin osaamiselle. Opintojakso luo perustaa sosionomin ammatti-identiteetin muodostumiselle sekä tiedoille ja taidoille, joita tarvitset sosiaalialalla työskennellessäsi. Tämä luentosarja on osa Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomikoulutusta. Julkaistu 30.6.2021 Musiikki: FreeBeats.io Kirjallisuus: Ala-Nikkola M. & Sipilä J. (1996). Yksilökohtainen palveluohjaus (Case Management) – uusi ratkaisu palvelujen yhteensovittamisen ikuisiin ongelmiin. Arene. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren: Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Helsinki: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. ​ Arnkil, T. 2000. Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Helsinki: Stakes.​ Arnkil R. & Spangar T. & Jokinen E. 2007. Hyvä vertaisoppiminen kuntatyön arjessa. Helsinki: Suomen kuntaliitto. ​ Harari, Y. (2018). 21 oppituntia maailman tilasta. Bazar Kustannus Oy.​ Helminen, J. (toim.). (2016). Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita.​ Landgrén, S. & Pesonen, T. (2017). Vastavalmistuneiden urapolut 2017. Helsinki: Talentia. ​ Mönkkönen, K. 2007. Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita.​ Saari, J., Eskelinen, N. & Björklund, L. 2020. Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Tallinna: Gaudeamus.​ Sennett, R. 2004. Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Tampere: Vastapaino.​ Sipilä, J. (1973). Sosiaalipolitiikka. Helsinki: Tammi.​ Suominen, S. & Tuominen, M. (2007). Palveluohjaus: portti itsenäiseen elämään. Helsinki: Profami Oy.​ Särkikoski, T., Turja, T., & Parviainen, J. (2020). Robotin hoiviin? Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan. Tampere: Vastapaino.​ Virkkunen, J. (2007). Kehittämistyön murros sosiaalialalla: hankekehittämisestä rajat ylittävään konseptikehittämiseen. Konsepti – toimintakonseptin uudistajien verkkolehti. Helsinki: Helsingin yliopisto. ​ Waris, H. 1968. Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka. ​

Opintojaksolla käsitellään sosiaalialan työmenetelmiä asiakkaiden ohjaamisessa, palveluohjaus sosiaalialalla, asiakasprosessia, moniammatillinen ohjaus ja verkostotyö sekä järjestöt sosiaalisen voimaannuttamisen ja osallisuuden tukena. Tämä opintojakso kuuluu sosiaalialan menetelmät asiakkaiden ohjaamisessa ja kuntoutuksessa -kokonaisuuteen. Tämä luentosarja on osa Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomikoulutusta. Julkaistu 30.6.2021 Musiikki: FreeBeats.io Kirjallisuus: Aaltio, E. & Isokuortti, N. (2019). Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Helsinki:THL.​ Duodecim. (2020). Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 22.6.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi​ Fagerström, K. (2016). Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelussa. Helsinki: THL.​ Finne-Soveri, H., Äijö, M., Tolonen, E., Rehula, P., Vähäkangas, P., Patronen, M., Autio, T., Haimi-Liikkanen, S., Havulinna, S. (2020). Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-suositus. Viitattu 22.6.2021.​ Flinck, A. (2013). Rakennamme sovintoa. Opas rikosten ja riitojen sovitteluun. Helsinki: THL.​ Halava, I., Pantzar, M. & Lukin, E. 2018. Kansalaisjärjestö jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa. Helsinki: STEA.​ Helminen, J. (toim.). (2016). Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita.​ Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.​ Karjalainen, P., Metteri, A. & Strömberg-Jakka, M. (2019). TIEKARTTA 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys. Helsinki: STM. Viitattu 23.6.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4076-5 ​ Karvinen-Niinikoski, S. (2010). Ongelmanratkaisuperinne ja kriittinen ammatillisuus sosiaalityössä. Teoksessa Laitinen, M. & Pohjola, A. (toim.). Asiakkuus sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.​ Latvanen, K. (2010). Alkoholismi sairautena AA:n ”Isossa Kirjassa”. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):1. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117692 ​ Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita.​ Rahikka, A. (2008). Verkko-ohjaus ja –neuvonta. Teoksessa Reijonen, M. & Strandén-Mahlamäki, T. (toim.). Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. Helsinki: WSOYpro.​ Seikkula, J. & Arnkil, T. (2005). Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi. Strandén-Mahlamäki, T. (2008). Kirjallisuusterapeuttiset harjoitukset työvälineenä. Teoksessa Reijonen, M. & Strandén-Mahlamäki, T. (toim.). Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. Helsinki: WSOYpro.​ Saari, M., Heikkinen, M., Kaakinen, V. & Sirviö, K. (2021). Selvitys osaamis- ja kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa ja sosiaalialalla.​ Salmenkangas, M. (2008). Sovittelu ongelmien ja konfliktien ratkaisussa. Teoksessa Reijonen, M. & Strandén-Mahlamäki, T. (toim.). Oivaltava kohtaaminen. Menetelmiä ihmissuhdetyöhön. Helsinki: WSOYpro.​ Suomen Kirjallisuusterapia ry.(2021). Mitä kirjallisuusterapia on? http://kirjallisuusterapia.net/kirjallisuusterapian-historiaa/ Viitattu 21.6.2021.​

Vieraana vuorovaikutusmuotoilija ja impron veteraani Simo Routarinne. Aiheina mm. improvisaatio, vuorovaikutus, ryhmäflow ja psykologisen turvallisuuden valtava merkitys. Jakson sivuille, josta linkit ja runsaasti kiteytettyjä oppeja: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/simo-routarinne-vuorovaikutus-ja-ryhmaflow[00:00] Jakson avaus ja Simon flow herkkyys[09:35] Mukavuusalue ja impron metataitodot[11:45] Konvergentti ja divergentti ajattelu[15:08] Vuorovaikutusmuotoilu[17:03] Verhot kiinni, verhot kiinni -harjoitus[30:55] Psykologinen turvallisuus[39:28] Ryhmä parabolisena peilinä yksilölle[44:55] Ryhmä yksilön kognition kirkastajana[60:56 ]Havainnot, tulkinnat, intentio ja ilmaisu[77:35] Omat ilmaisun taidot[85:05] Hjalmar Söderbergin runo[88:14] Vaikuttaminen ja vaikuttuminen[104:26] Improvisaatiotaitojen yleisempi hyödyntäminen[120:36] Konvergentti ja divergentti ajattelu ryhmässä[134:47] VUCA-ilmiö ja improvisaatio[147:10] Ryhmäflow positiivisena resonanssina

Piia Kolho ja Pauliina Silvennoinen keskustelevat miten ja miksi vuorovaikutusta voidaan kehittää verkkoympäristössä

Hanna Savanna on vuorovaikutuskouluttaja, NVC*-kouluttaja ja -sovittelija sekä TRE-ohjaaja. *Nonviolent communication, NVC on Marshall Rosenbergin kehittämä vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään selkeyttämään kuuntelemista ja puhumista. Sitä käytetään erityisesti kriittisissä tilanteissa, joissa ihmisten välistä kommunikaatiota on poikkeuksellisen vaikeaa saada toimimaan

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Kari Angerian kanssa johtamisesta. Angeria toimii mm. Iisalmen Sanomien päätoimittajana ja kirjoittaa Havaintoja johtamisesta ja elämästä-blogia. Merkityksellisyyden johtamisen tärkeys on korostunut nykyajassa. Johtamismurroksen ohella media-alalla on käynnissä myös digitaalinen muutos. Se on iso muutos siinäkin mielestä, että media-alalla ihmiset ovat usein kutsumusammatissa, jolloin merkityksellisyys on isossa roolissa. Merkityksellisyyden iso rooli tämän päivän työelämässä juontuu osin varmasti siitäkin, että tietyt perustarpeet ovat yhteiskuntien kehittymisen myötä turvattuina etenkin länsimaissa. Nykyisellään uskonto tai yhteiskunta ei entisen lailla välttämättä tarjoa merkityksellisyyden tunnetta. Työyhteisö voisikin muotoutua merkitysyhteisöksi. Merkityksellisyyspolku on työnantajan ja työntekijän yhteinen polku, missä löydetään merkityksellisyyden sisältöä jokaisesta työtehtävästä. Merkityksellisyyden johtaminen on tärkeää, ja se on varmasti myös haastavaa johtaa. Olennaista merkityksellisyydenkin johtamisessa on vuoropuhelu eli keskustelu, kysyminen ja kuuntelu. Nykyajassa on tarjolla lukemattomia mahdollisuuksia. Kaiken keskeltä sen juuri itselle sopivan ja parhaimman löytäminen voi olla erityisesti nuorelle vaativa asia. Valmentava johtamistyyli ja ihmisen kohtaaminen ihmisenä on tärkeää. Johtajan rooli voi olla tuoda esiin myös sitä, että merkityksellisyys ei ole aina isoa ja huippua, vaan myös pienistä asioista voi löytyä merkityksellisyyttä. Toki tärkeää myös huomioida, että työnantaja ei voi antaa valmiina merkityksellisyyttä, vaan se on yhteistä kasvamista ja ennen kaikkea merkityksellisyyden löytämistä. Työ voi olla merkityksellistä myös ihmisten kohtaamisten kautta eikä vain itse työtehtävien vuoksi. Työn merkityksellisyys on työyhteisön liima, joka sitoo ihmiset yhteen. Yhteisöllisyyden voima ja virta luo pohjaa todella moneen asiaan. Kohtaamiselle täytyy järjestää mahdollisuuksia ja siksi vuorovaikutusta täytyy järjestää aktiivisesti. Vuorovaikutus ei välttämättä toteudu yhtä helposti virtuaalikohtaamisissa. Korona on osaltaan voinut myös opettaa työyhteisöissä yhteisöllisyydestä; juttelemaan enemmän ja kohtaamaan toisemme ihmisinä vähän paremmin. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja sen johtaminen korostuu tulevaisuudessa varmasti entistä enemmän lähijohtajan työssä. Teksti: Mirva Leppälä

Sujuvassa yhteistyössä, kuten esimerkiksi valmentaessa, työelämässä, arjen vastuita hoidettaessa tai vaikkapa keskustelussa, on isossa roolissa luottamus. Mutta millaisista rakennusaineksista se koostuu ja miten sitä voi ylläpitää? Entä miten toimii ihmisen kehonkieli ja miten se vaikuttaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen? Miten on mahdollista säilyttää toimintakyky kun stressikuorma ja paine kasvavat? Näitä ja muita tematiikan kysymyksiä kanssani pohtimassa turvallisuuden ja kehonkielen ammattilainen, poliisin peitetehtävissäkin työskennellyt Sami Sallinen. Verkkosivut: https://www.kehokoodi.fi

Jussi ja Lauri istuivat etäyhteyden päähän pohtimaan Iida Mäkikallion kanssa nauhoitetun jakson herättämiä tuntemuksia. Jakson sivut: www.flow-akatemia.fi/podcast/iida-makikallio-tunnetaidot-ja-flow

Jussi ja Lauri virittäytyivät etäyhteyden päähän keskustelemaan flow'sta sisäisessä ja ulkoisessa vuorovaikutuksessa. Keskustelussa pohdittiin millaiset tekijät vaikuttavat vuorovaikutukseemme, millaisista asioista syntyy vuorovaikutuksen kitka sekä miten tätä kitkaa voitaisiin vähentää. Keskeisiä teemoja ovat vuorovaikutuksen monologisuus ja dialogisuus, tilannetaju, palaute, signaali ja psykologinen turvallisuus. Jakson sivut: www.flow-akatemia.fi/podcast/flow-sisaisessa-ja-ulkoisessa-vuorovaikutuksessa Show notes: [04:00] Mitä vuorovaikutus on? Millaiset asiat siihen vaikuttavat? [21:00] Monologisuus ja dialogisuus [47:00] Vuorovaikutuksen kitkat [64:00] Psykologisesta turvallisuudesta ja dialogin totuudellisuudesta [73:00] Sisäisestä vuorovaikutuksesta ja käytännön lähestymistavoista Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Solut viestivät toisilleen yksilönkehityksen aikana pääasiassa erilaisilla liukoisilla säätelytekijöillä. Nämä tekijät savat aikaan solujen erilaistumisen, jolloin erilaiset solutyypit saavat rakennettua mielekkäitä kokonaisuuksia yhdessä.

Työelämä on muuttumassa ja nykyään lähes jokaisessa työpaikassa toimitaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kuinka tähän muutokseen tulee sopeutua ja mitä vuorovaikutus sekä tiimityöskentely ylipäätänsä tarkoittavat? Mari Stenberg ja Jessica Hurme vierailivat Digi & Game Centerin studiolla tuomassa tämän viestijöiden humanistipläjäyksen JEScastin kuuntelijoille. Tästä jaksosta lähtee jokaisen kuuntelijan matka tiimityöskentelyn ammattilaiseksi.

Tällä kertaa luvassa 2. jakso organisaatiopsykologi, insinööri ja valmentaja Ari-Pekka Skarpin kanssa. Tässä jaksossa siirrytään tietoisuustaidoista organisaatioiden maailmaan ja siihen kuinka niiden parissa voidaan edistää virtausta. Keskustelussa käsitellään tietoisuustaitojen merkitystä työelämässä, sosiaalista minuutta, johtamisen taustalla olevia ajatusmalleja, työntekijän autonomiaa, tietotyön keskeisimpiä haasteita sekä millaisia vastalääkkeitä niille voidaan kehittää. Keskeinen keskustelua läpileikkaava teema on vuorovaikutus ja sen kompleksisuuden ymmärtäminen. Pohdintaa luvassa myös ulkoa omaksuttujen metodien haasteista, reduktionistisen logiikan puutteista sekä rajojen luomista mahdollisuuksista. Jakson sivut: www.flow-akatemia.fi/podcast/ari-pekka-skarp-organisaatiot-ja-flow Show notes: [01:00] Tietoisuustaitojen merkitys työelämässä [08:20] Miten organisaatiot toteuttavat tietoisuustaitohankkeita. Minän ylittäminen ja parempi ongelmanratkaisu. [20:00] Sosiaalinen minuus ja Yleistetty toinen [36:00] Jäykän minä-kokemuksen avaaminen ja suhde organisaation rakenteisiin[43:00] Johtamisen kausaliteettioletuksia. Luottamuksesta, vapaudesta, itseohjautuvuudesta ja toimijuudesta [60:00] Tietotyön kolme päähaastetta ja niiden vastalääkkeet [72:30] Organisaation lepo- ja virtauskitkat [83:00] Menetelmällisen lähestymistavan ongelmista. Prespriktiivinen ja deskriptiivinen lähestymistapa. Paikallisen vuorovaikutuksen merkitys [104:00] Johtamisesta pienimmän vastuksen kautta Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Heidi Kauppisen kanssa johtamisesta. Heidi on tutkinut opinnäytetyössään palautteen merkityksestä YZ-sukupolvelle ja toiminut jo pitkään matkailu- ja ravitsemisalalla esimiestyössä. Johtaminen on ennen kaikkea viestintää. Palautetaitoja ehdottomasti tarvitaan ja vaikka moni asia hyvin jo onkin, niin matkailu- ja ravintola-alalla toki tarvitaan myös keinoja kasvaa johtamisessa. Oman tekemisen tarkastelu on tärkeää: kuinka minä viestin ja kuinka sanotan, jotta tulen ymmärretyksi ja itsekin esimiehenä kuulluksi ja nähdyksi. Palvelevan johtamisen näkökulma nousi opinnäytetyössäkin selkeästi esiin. Esimies on palveluammatissa ja työntekijöitä varten. Toki muistaen kuitenkin esimiehen tehtävään kuuluvan vastuun. Tällöin esimiehen toivotaan olevan myös vertainen, jonka kanssa käydä dialogia ja vaihtaa ajatuksia. Esimiehen toivotaankin liikkuvan työntekijöiden arjessa ja toimia yhdessä. Esimiestyö usein jaotellaan asiajohtajuuteen ja ihmisjohtajuuteen, joka ei enää oikeastaan toimi. Pitää osata johtaa kaikkea ja ennemmin niin päin, että on ihmisjohtaja kuin asiajohtaja, kuten aiemmin oli. Tärkeä niin sanotusti astumaan omalta mukavuusalueelta pois ja tietoisesti treenaamaan ihmissuhdetaitoja. Johtaminen onkin ennen kaikkea matka itseen. Tärkeä on myös esimiehen pyytää palautetta, jotta voi kehittyä. Hyvä palautekulttuuri on vastavuoroista dialogia, missä kaikki pystyvät kasvamaan ja oppimaan toinen toisiltaan. Nuoret kaipaavat palautetta ja suunnannäyttämistä. Palautteen täytyy myös olla aitoa ja vilpitöntä. Tällöin on tärkeää tuntea työntekijät ja heidän vahvuutensa ja motivoinnin tavat. Tällöin palautteen antaminenkin on helpompaa. Palautekulttuurin kehittämisellä päästään myös siihen, että johtajallekin pystytään antamaan palautetta. Toki lähiesimieskin voi myös helpottaa ja auttaa työntekijöitä antamaan palautetta. Yksi hyvä keino on myös kysyä. Kysyä esim. kuinka sinua tulisi johtaa tai kuinka sinulle tulisi antaa palautetta. Eikä palautteen tarvitse aina olla mitään mahtipontista, vaan pienetkin ovat todella merkityksiä. Tällöin voi käydä myös niin, että konkreettisen, tarkan palautteen tarve ei ole enää niin tärkeää. Johtajan tärkeää oppia tunnistamaan myös ns. sanatonta palautta eli sanatonta viestintää. Tärkeää on tunnistaa mitä tuo tilaan tullessaan. Nopeatempoisella alalla usein liikutaankin ripeästi, jolloin voi tahtomattaankin tulla väärinymmärrystä tai voi olla, että työntekijä ei uskalla sanoa, kun ajattelee, että johtaja on muissa maailmoissa tai kiireessä. Siksi olisi tärkeä sanoittaa myös tätä ja johtajien myös pysähtyä miettimään miten viestii ja millaisella olemuksella ja kehonkielellä mihinkin tilaisuuksiin ja kohtaamisiin menee. Voi esimerkiksi tehdä niin, että rauhoittaa ja nollaa itsensä ennen palaveriin menemistä. Se usein toimii riippumatta siitä millainen persoona on toisena osapuolena. Vuorovaikutus vaatii ennen kaikkea pelisilmää eli taitoa lukea tilanteita. Myös itsetutkiskelua siitä mikä motivoi johtamiseen itseä ja muistaa se. Johtajan tehtävä onkin viestinnällä tuoda vakautta, suvantoa ja rauhaa - ainakin välillä. Johtajan työssä tärkeää on olla läsnä ja olla aito. Lisäksi tärkeä muistaa oma intohimo ja palo eli miksi on lähtenyt tekemään esimiestyötä. Kannattaa rohkeasti kysyä työntekijöiltä kaikista asioista. Siellä ne parhaat vastauksetkin usein ovat. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Work goes happy – toimitusjohtaja, yrittäjä Jyri Kansikkaan kanssa johtamisesta. Perjantaina 2.10.2020 vietetään valtakunnallista unelmien työpäivää, jonka päätapahtumana Work goes happy yhteistyökumppaneineen järjestää maksuttoman, koko päivän kestävän livestriimmatun tilaisuuden, jossa mukana myös YZ-hankkeen projektipäällikkö Hilkka Heikkilä, aivotutkija Minna Huotilainen, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja moni muu. Hyvän työntekemisen fiiliksen voi aistia nopeastikin mennessään yritykseen. Tärkeää siinä on myös se, mukava, vapaa ilmapiiri johtaa usein myös menestyksekseen taloudellisesta näkökulmasta. Ilmapiiri on liima, jonka avulla pystytään ottamaan vastoinkäymisetkin vastaan helpommin. Hyvään työilmapiiriin vaikuttaa toki moni asia, mutta kaiken päällä on kuitenkin hyvä johtaminen. Olkoonkin niin, että joskus myös huono johtaminen voi tiivistää työntekijöitä, jolloin voi syntyä hyvä ilmapiiri työntekijöiden kesken. Miksi -kysymys on ylivoimaisesti tärkein kysymys työelämässä. Kukaan ei ole ajatusten lukija, joten vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää – varmaankin tärkein hyvän työelämän väline. Nuoret ovat loistavia kyseenalaistajia ja hakevatkin usein selitystä. Nuorten aikaansaamaa muutos on ottanut mukaan kaikki sukupolvet. Ilman rakentavaa kyseenalaistamista kehitystä junnaa paikallaan. Siksi myös kritiikki on äärimmäisen tärkeä muutoksen ajuri. Jos tuntuu, että johtamisessa on ongelmia, on tärkeää vain uskaltaa lähestyä johtajaa reilusti ja rakentavasti. Muistaen, että me kaikki olemme ihmisiä, joilla on hyviä ja huonoja päiviä. Kannattaa siis aistia myös mikä olisi hyvä hetki vaikeamman asian esiin nostamiseen. Ideaalitilannetta ei vain ole, joten siksi täytyy vain uskaltaa. Moni johtaja kärsii suorastaan kosmisesta yksinäisyydestä. Heille on jäänyt ajan kuluessa päälle suojakilpi, johon he itse ovat todella kyllästyneitä. Ja sitten jos työyhteisössä kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle, niin tilanne vain mutkistuu. Siksi kannattaakin haastaa johtajia ja esimiehiä, sillä lopputulos voi yllättääkin ja se voi tuoda luottamuksen ilmapiiriä. On olemassa hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tosissaan työhyvinvointi voidaan yrityksessä ottaa. Elävä esimerkki suomalaisesta IT-alan yrityksestä, missä työhyvinvointikysely lähetetään työntekijän luvalla myös työntekijän perheelle, ystäville. Kyselyssä on lisäksi kysymyksiä monesta näkökulmasta ja kyselyssä kysytään myös sitä, että onko ko. henkilö liian innostunut työstään. Tämä on tärkeä näkökulma, koska työlle omistautuvat henkilöt ovat vaarassa uupua. Tasapaino kaikessa on avain kaikkeen hyvään. Joskus myös innostumista pitää tavallaan hillitä, jotta ei muutaman vuoden kuluttua ole loppupalanut. Digitaaliset välineet ovat mahtava keino ja tärkeä osa tämän päivän työelämää. Kuitenkin spontaanit kohtaamiset ovat luovuuden siitepölyä. Nyt kun puuttuvat täysin ennalta sovitut kohtaamiset, meiltä puuttuu paljon sellaista vapaata vuorovaikututusta, josta yleensä syntyy jotain täysin uutta. Joillekin toimialoille tai työtehtäville kahvitauot ja muut vapaat hetket voivat olla todella tärkeä vastapainoa esimerkiksi sosiaalisesti hyvin kuormittavassa työssä. Lähiesimiesten on tärkeä miettiä viestintää talon sisällä. Johtajien on tärkeä sanoittaa kokonaisuutta ja sitä miksi tietyt asiat ovat tärkeitä ja toiset vähemmän. Usein kuuluu työntekijän sanoneen jostain tietystä asiasta usein, mutta siihen ei ole koskaan reagoitu. Syynä tähän reagoimattomuuden voi johtajalla olla se, että kokonaisuuden kannalta sitä ei voida ottaa huomioon. Mutta tämä tulisi sanoa. Vuorovaikutuksessa on tärkeää pienetkin asiat. Sanomatta jättäminen voi syödä työntekijää. Vuorovaikutus ei ole pelkästään sitä mitä sanoo, vaan myös sitä mitä jättää sanomatta. Johtaminen on vuorovaikutusta, vuorovaikutus on johtamista. Teksti: Mirva Leppälä

Ihminen tavattavissa -ohjelman perustaja Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Maria Drockila keskustelevat parisuhteesta. Parisuhteen vuorovaikutus ei ole automaattinen, yksinkertainen eikä helppo asia, voisiko se olla? Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan, FT Pirkko Melvillen kanssa johtamisesta. Johtaminen ei ole hierarkkista, vaan se on eri ihmisten johtamista ja innostamista olipa takana virallinen mandaatti johtamiseen tai ei. Johtaminen on muuttunut ja perinteisestä hierarkkisesta johtamisesta menty osallistavaan, tunnejohtamiseen. Johtajan rooli erityisesti nuoria johtaessa on mahdollistaa mahdollisimman hyvät työn tekemisen olot. Lisäksi oleellista on auttaa työntekijää kehittymään ja kasvamaan urallaan eteenpäin. Nuoret haluavatkin vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta. He ovat siihen osin myös kasvaneet ja tottuneet. Heidät saakin varmasti parhaiten mukaan luottamalla heidän osaamiseensa ja hyväksyen sen, että virheitä myös tulee. Jokainen tarvitsee kannustusta mennä eteenpäin. Johtamisen voi rinnastaa kasvattamiseen, missä myös on tärkeää tukea ja positiivisella kannustavalla otteella auttaa ihmistä kukoistamaan ja uskaltamaan yrittää uudestaan. Myös äidillisen tuen antaminen on sallittua ja jopa suotavaa. Sen tavoitteenhan on pyrkiä tukemaan vahvuuksia ja intohimoa sekä suuntaa, jotka nuorille ovat tärkeitä. Johtaminen onkin ennen kaikkea herkkävaistoisuutta: aistimista kulloisenkin tilanteen ja ihmisen kohdalla se oikea kohtaamisen tapa, jotta saadaan mahdollisimman paras lopputulos aikaiseksi. Ja tämä edellyttää sitä, että tuntee työntekijät. Vuorovaikutus ylipäätään on ensiarvoisen tärkeä, ja ihminen tulee kohdata asemasta riippumatta tasavertaisena ihmisenä. Toki on tilanteita, joissa tulee asettaa rajatkin, mutta rajojenkin asettamisen tarkoitus on viedä työntekijää eteenpäin. Nykyisin vaihdetaan työpaikkaa ja urasuuntaakin helpommin. Mennään myös aiempaa selvemmin kohti merkityksellisyyttä. Nuorilla aikuisilla onkin nykyisin vahva merkityksellisyyden tunne ja halu tehdä työtä, johon itse syttyvät. Sisäinen halu ja motivaatio työn tekemiseen on tärkeää siksikin, että silloin työn vaikuttavuus on varmasti myös isompi. Myös työhön liittyvä teema on oleellista työssä nuorille, sillä ne kytkeytyvät arvoihin. Tästä syystä on tärkeää, että organisaation strategia on aidosti totta, sillä mission ja vision kautta luodaan tarinaa, joka on tärkeää nuorille. Ilmastonmuutos, jakamistalous, omavaraistalous ja muut vastaavat teemat ovat tässä hetkessä erityisen tärkeitä. Työsuhteet voivat olla hyvinkin lyhyitä, sillä etenkin nuoret helposti vaihtavat työpaikkaa. Silti pitäisi tukea nuorta ammatillisen osaamien kehittymistä ja urakehityksessä eteenpäin eikä saa alkaa omimaan työntekijää itselleen. Sukupolvien kohtaaminen ja vuorovaikutus myös muistettava, jolloin varmasti saadaan paras mahdollinen lopputulos. Nuoret saattavat olla yli-itsevarmoja, jolloin vanhempien kokemus saattaa tulla vähätellyksi. Samalla tavalla kokeneemmat saattavat vähätellä nuorten kokemattomuutta. Läsnäolo ja arvostaminen ihmisenä muistettava etenkin nyt kun ihmiset kaipaavat entistä enemmän vapaamuotoista kohtaamista koronan aiheuttaman eristäytymisen vuoksi. Pienikin heti vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa voi olla todella merkityksellinen. Sitä ei osata aina ajatellakaan kuinka tärkeää se voikaan olla. Kohtaamiseen voi keksiä myös oman näköisiä tapoja. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat nuorten johtamisesta ja erityisesti yhteisöllisyyden merkityksestä nuorille. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys on tärkeää nuorille. Kuinka yhteisöllisyyttä voisi kasvattaa? Tärkeää toki kysyä yksilöltä itseltään ja kuunnella vastaus. Aikalukko suuhun Joskus vuorovaikutuksessa tarvitaan myös miettimistä eli tietynlaista aikalukkoa suuhun, jotta viesti terävöityy ja kohdentuu sitä kautta paremmin. Tärkeää myös olla tekemättä oletuksia siitä, että kaikki automaattisesti ymmärtäisivät mitä itse sanoo. Usein tarvitaan toistoja, jotta yhteinen ymmärrys ja kieli löytyy. Toistoja tarvitaan myös niihin itselle itsestään selviin asioihin. Näitä itsestään selvyyksiään on myös tärkeä kyseenalaistaa. Tiedonjanoista tekemistä yhdessä Nuorille tärkeää tietää muistakin kuin juuri omaan työtehtävään liittyvistä asioista ja olla perillä kokonaisuudesta, jolloin kyseenalaistamista voi esiintyä paljonkin. Yrityksen arvot ja niiden yhteinen miettiminen ja jakaminen on tärkeä tapa rakentaa yhteisöllisyyttä. Jo kouluajoista lähtien nuoret sukupolvet ovat tottuneet tekemään asioita ryhmissä, joten yhdessä oppiminen on heille kovin luontaista ja sitä kannattaakin ruokkia ja hyödyntää. Palautteen jakaminen voidaan tehdä myös yhteisöllisesti, jolloin parhaillaan päästään tekemään myös kehittämistä ko. asioiden parissa. Kuuntelu vie enemmän aikaa kuin puhuminen? Usein koetaan, että kuunteleminen on aikaa vievää, kun verrataan sitä perinteiseen esimerkiksi taloudella johtamiseen. Kuitenkinhan on niin, että minuutissa on 60 sekuntia, käyttipä sen puhumiseen tai kuunteluun. Suomalaisille voisi ajatella olevan kovastikin luontaista kuunteleminen, mutta silti se tuntuu olevan äärimmäisen haastavaa. Siihen tarvitaankin harjoittelua ja ennen kaikkea muistamista. Oleellista on myös aito läsnäolo, jotta toiselle osapuolelle tulee aidosti tunne, että häntä kuunnellaan. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Terapeutit Ruusa ja Aku Hentilä keskustelevat oman parisuhteensa kehityksestä: "Kiintymysuhdemallimme vaikuttavat olennaisesti siihen mitä tuomme parisuhteeseen. Vuorovaikutus parisuhteessa helpottuu, jos kykenemme tiedostamaan omat toimintamallimme." Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Ihmiset, vuorovaikutus, viestintä ja tunteet. Niistä meidän ihmisten arki koostuu ja siksi niiden johtaminen on IT-alallakin johtajan tärkeintä työtä. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että kommunikaatiokatkokset saattavat olla myös bugisen koodin syy?Jakson muistiinpanotJakson vieraana Max RomantschukTöissä: Verkkokauppa.com Telegramissa: MaxromantschukLinkedInissä: Max RomantschukTöihin Verkkokauppa.comiinMainitut kirjatThe Arbinger Institute: Leadership & Self-deceptionGene Kim, Kevin Behr, George Spafford: The Phoenix ProjectCharles Duhigg: The Power of HabitJames Clear: Atomic HabitsMaxin muut kirjavinkitSusan Cain: QuietL. David Marquet: Turn the Ship Around!Alfie Kohn: Punished by RewardsMarshall Rosenberg: Nonviolent CommunicationJurgen Appelo: Management 3.0

Vuosipäivämme kunniaksi kutsuin podcast-vieraaksi kumppanini Matin (edellinen yhteinen parisuhdejakso on nro 34, kannattaa kuunnella!). Puhumme etäsuhteen haasteista, yhteisten unelmien manifestoinnista ja viime kuukausien uudesta vaiheesta suhteessamme. Erityisesti keskustelun teemana on autenttinen vuorovaikutus parisuhteessa: kuinka olemme vuosien varrella kehittäneet sekä arkista vuorovaikutusta (tunnustus: en aina jaksa kuunnella toisen pitkiä yksityiskohtaisia höpötyksiä – jaksossa kerron miksi) että kipeistäkin aiheista keskustelua. Miten kohdata omat ja toisen tunnelukot parisuhteessa niin, että molemmat voivat tuntea olonsa kuulluksi ja kohdatuksi? Ota kumppani kainaloon ja kuunnelkaa vaikka yhdessä – ja luultavasti tästä löytyy ajatuksia myös sinkuille! JAKSOSSA MAINITTUA Eevi Minkkisen kirja Ymmärrä itseäsi, ymmärrä suhteitasi: https://hidastaelamaa.fi/puoti/ymmarra-itseasi-ymmarra-suhteitasi/?ref=77 Voimaa rakastamiseen parisuhteessa -korttipakka: https://hidastaelamaa.fi/puoti/voimaa-rakastamiseen-parisuhteessa-kortit/?ref=77

Media-alan ammattilainen, yrittäjä, valmentaja, kirjailija ja puhuja Anna Perho saapui etäyhteyden päähän keskustelemaan elämänhallinasta, ideoista, palautteesta ja vuorovaikutuksesta työelämässä. Jakson aikana käsitellään muun muassa oppeja ideoinnista, sitä kuinka suunnittelun avulla siirrytään reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen, miten palautetta voidaan sekä antaa että vastaanottaa mahdollisimman virtaavasti ja kuinka tunteet liittyvät tähän.‍ Jakson sivu ja shownotes: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/anna-perho-ideoiden-ja-palautteen-flow Annan kotisivut: https://www.annaperho.fi/mina Annan instagram ja twitter: @annaperho‍ [01:40] Aamu ja flow [08:19] Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen [11:38] Suunnittelun ja arvojen merkityksestä elämänhallinnassa [13:40] Minkälainen merkitys flow'lla omassa elämässä? [16:09] Minkälaisten asioiden parissa pääset parhaiten flow'hun? [18:24] Kuka tai ketkä ilmentävät parhaiten flow'ta? [22:16] Minkälaisia myyttejä liittyy palautteeseen? [25:45] Mitä huomioida palautteenannossa? [32:35] Inhmillisyys toimivan vuorovaikutuksen pohjana [35:50} Suoraan ja selkeästi asiaan, ymmärryksen merkitys palautteessa [40:30] Palautekeskusteluista ja niihin liittyvistä haasteista [46:52] Millaisia oppeja media-alalla toimiminen on tarjonnut viestintään ja ideointiin liittyen? [54:36] Miten uran aikana suhde omiin ideoihin on muuttunut? Miten ideat menevät käytäntöön? [67:18] Loppuwräpit‍ Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Matti Hirvasen kanssa erityisesti koronaviruksen aiheuttaman nopean muutostilanteen vaikutuksista johtamiseen ja työn tekemiseen. Matti Hirvanen toimii Humapissa ja on työskennellyt yhteistyökulttuurin kehittäjänä jo vuodesta 2008 lähtien ja ollut mukana kehittämässä yli 100 organisaation yhteistyökulttuuria. Muutostilanteessa on tärkeä muistaa, että viisaus löytyy omasta yhteisöstä ja verkostosta. Johtajan on hyvä tunnustaa oma inhimillisyys ja hakea kollektiivista viisautta, sillä kukaan ei oikeasti tiedä mitä tuleman pitää. Kun työ äkillisesti siirtyy virtuaaliseksi, niin on tärkeä muistaa kannatella yhteisöllisyyttä. Ja miettiä kuinka pidetään yhteisöllisyyden tunteesta ja yhteisöllisyydestä huolta myös vallitsevassa muutostilanteessa. Tämä tärkeää etenkin silloin kun ihmiset eivät voi olla fyysisesti lähellä toisiaan. Siksi äkillisen muutostilanteen myötä voi joissain organisaatioissa tapahtua pakollisen digiloikan lisäksi myös johtamisen ja työn tekemisen iso muutos. Muutoksen aiheuttama paine on erilainen eri organisaatiossa. Osassa mietitään ja toteutetaan lomautuksia, osassa enempi työn tekemisen muutoksen hallittua ohjaamista ja johtamista etänä. Kaikissa organisaatioissa ei siis muutoksen aiheuttama paine ole välttämättä niin suuri, mutta esimerkiksi matkustamisen radikaali vähentyminen ja suoranainen loppuminen on iso muutos joka tapauksessa. Kaikkien työarki muuttuu siis joka tapauksessa jollain tapaa. Etenkin äkillisesti tuleva koronaviruksen kaltaisen syyn aiheuttama muutos työn tekemisen tavassa pakottaa nopeasti muuttamaan työn tekemisen tapoja. Usein ensin tapahtuu sisäänpäin kääntyminen, jonka aikana yritetään jäsentää mitä on tapahtumassa. Mutta samaan aikaan seurataan tiiviisti uutisia ja ulkopuolista maailmaa. Alkuhämmennyksen jälkeen on varmasti mahdollisuus uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja sekä uusien työn tekemisen tapojen löytymiselle. Johtamisessa tullaan sen eteen, että mitä etäältä johtaminen itse kullekin tarkoittaa. Tilanne voi ja jo onkin synnyttänyt myös hyviä, luovia ratkaisuja nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Digikolmiloikka eli pakollinen siirtyminen digiaikaan voi esimerkiksi auttaa ottamaan tehokkaasti käyttöön jo aiemmin osittain käytössä olevia kanavia. Äkillinen muutos ei siis välttämättä johda lamaantumiseen, vaan ihmisistä löytyykin valtavaa luovaa potentiaalia. Kun kriisitilanteet koskettavat kaikkia, voikin olla helppo kokeilla uusia asioita. Johtamisessa olennaista on varmistaa, että on rakenteita, rytmitystä ja rutiineja sekä etäältä työskentelemiseen, mutta myös vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Tiimin sisäisille palavereille voidaan esimerkiksi määritellä selkeästi eri tavoitteita: osan tavoite on oppimisessa, osan taas keskinäisessä, kevyessä kuulumisten vaihdossa. Kevyt kuulumisten vaihto tuottaa usein myös uutta. Kriisi- tai muutostilanteissa läpinäkyvyys on tärkeää ja oleellista myös jollain tavoin selvittää mitä itse kukin tarvitsee – ihmiset reagoivat eri tavalla muutostilanteisiin. Vuorovaikutus voisi osaltaan muuttua myös arkipäiväisemmäksi, sillä kukaan ei aidosti tiedä miten lähiajan linjaukset muuttavat asioita. Jatkuva ja arkipäiväinen vuorovaikutus on noussutkin esiin yhtenä toiveena nuorilta sukupolvilta työelämän ja johtamisen kehittämisessä. Siltä osin muutostilanne voi luonnostaan viedä kulttuuria siihen suuntaan. Joissain tapauksissa voidaan huomata, että virtuaalinen toteutus toimiikin paremmin kuin perinteinen lähitoteutus. Virtuaalinen toteuttaminen voi myös jossain määrin tasapäistää osallistuja. Yhteinen aika voi etäyhteyden kautta olla tehokkaammin käytössä, etenkin jos siihen on yhdistetty chat, jota kautta voi hiljaisemmatkin osallistua. Digitaaliset työtilat mahdollistavat hieman eri asioita kuin kasvokkain tapahtuva ja voivat olla joissain kohdin parempia. Teksti: Mirva Leppälä

Vuorovaikutus, tuki ja palaute ovat avainasemassa työstä innostumisessa, toteaa työelämän vuorovaikutuksen merkitystä työn mielekkyyteen, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen tutkinut psykologian lisensiaatti Petri Karkkola. Arkinen vuorovaikutus työtovereiden kanssa voi olla yllättävänkin suuressa roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Mitä on hyvä työ? Kuuntele lisää!

K2:J5 Asiantuntija Satu Irisvik – Vuorovaikutus, kohtaamiset ja tiimiäly työelämätaitoina by UKKO.fi

Vuorovaikutusta on kaikki se, miten olemme toisen ja toisten kanssa tekemisissä.Siihen kuuluu sanallinen vuorovaikutus sekä se, mitä jätetään sanomatta. Miten osoittaa toiselle, että hän on rakkauden arvoinen? Miten ilmaista omia tunteita kumppanille? Miten nähdä toisen kiukuttelun taakse?

Henri Leisma Henrin blogiteksti: Samantha, Ellie, Siri – juttelemmeko pian tekoälylle kuin ihmiselle? Töissä: Ambientia Mainittuja juttuja Timo Honkela: Rauhankone – tekoälytutkijan testamentti Retoriikan kesäkoulu Her Simon Sinek puhuu milleniaaleista Aiheeseen liittyviä blogitekstejä Onko sun aina pakko ratkoa mun ongelmat? Aktiivinen kuunteluasento huijaa aivosi hereille

Millainen on ihmisen rooli tulevaisuuden työelämässä, kun tekoäly ja koneet hoitavat rutiinityöt? Mitä töitä voidaan opettaa roboteille ja mitä ei, eli missä taidoissa ihminen on ylivertainen? Millaisia ovat tulevaisuuden ammatit ja millaisia taitoja kannattaa hankkia? Ohjelmassa puhutaan myös tekoälystä: siitä, mitä tekoäly tarkalleen ottaen on, ja mihin kaikkeen se taipuu. Haastateltavana tekoälytutkija Hannu Toivonen, matemaatikko Johanna Rämö ja kognitiivinen aivotutkija Silja Martikainen. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa: Ranskalaiskuvittajan näkemys noin vuodelta 1900 siitä, kuinka koulussa opiskellaan vuonna 2000. Keräilykortti sarjasta "En l'an 2000" (Wikimedia Commons).

009: Nani Härkönen – Mitä yhteisöllisyys ja vuorovaikutus tarkoittavat yrittäjän näkökulmasta Tässä yhdeksännessä jaksossa keskustelen elämän kehystäjän, mahdollistajan, podcast-naisen ja valokuvaajan Nani Härkösen kanssa yhteisöllisyydestä, vuorovaikutuksesta ja mitä se tarkoittaa yrittäjän näkökulmasta. Tämän lisäksi keskustellaan Nanin uran onnistumisista, haasteista ja siitä, mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen ja asiakaskohtaamisten kautta. Nani on helposti innostuva introvertti, joka rakastaa kirjoja enemmän kuin liikuntaa - ja koiria enemmän kuin kirjoja. Hän pelkää pimeää (ainakin joskus) ja korkeita paikkoja. Hänen sydämensä sykkii hyvälle vuorovaikutukselle, tyhjille muistikirjoille ja Skånelle. Ihan sama mitä sulle tapahtuu, olet kuitenkin tarpeeksi. -Nani Härkönen Kaiken tämän lisäksi kuulet vielä erittäin mielenkiintoisen erikoistaidon, jota ainakaan minä en tiennyt Nanin osaavan. :) Eli ei muuta kuin luurit korviin ja jakso kuunteluun

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  18. jaksossa vieraanani jatkaa Mari Wiklund, joka kertoo autististen nuorten vuorovaikutuksesta. Millaisia haasteita heillä on? Onko haasteissa eroja suomen- ja ranskankielisten välillä? Mari antaa myös neuvoja vuorovaikutukseen autististen henkilöiden kanssa. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

SomeCast #055kiteytys: Vuorovaikutus voi olla makerkultuuria ilman, että käytetään somea. Tämäkin virallinen tieto löytyy somesta ja SomeCastista. Uudistuneen SomeCastin pöydän äärellä vieraina Satu Valtere ja Juho Niemelä. Vakiokalustoina hölisevät Juha Kiviniemi ja Jarno Alastalo.

Podcastin viidennessä jaksossa keskustellaan digitalisaatiosta. Mitä digi tekee vuorovaikutukselle, luottamukselle ja empatialle? Mukana keskustelemassa aivotutkija Katri Saarikivi ja OP-ryhmän henkilöstöjohtaja Outi Taivainen.

Ajatuksia kaupungista -podcast sukeltaa vallan ja demokratian ytimeen, kun aiheena on vuorovaikutus kaupunkisuunnittelussa. Mutta miksi juuri kaavoituksessa on varsin pitkälle kehitellyt osallistamismenetelmät, mutta vaikkapa terveyskeskuksen saa lakkauttaa ilman asukkaiden kuulemista? Kysymyksiin on Nooran ja Jussin lisäksi vastaamassa podcastin ensimmäinen keskustelijavieras, tutkijatohtori @Veikko-Eranti. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ihmisten aivot tuntuvat olevan kuormittuneempia kuin koskaan - kiire vaivaa, jatkuvat keskeytykset esimerkiksi työssä stressaavat ja asioita alkaa unohtua. Aivot ottavat vastaan jatkuvasti suuren määrää informaatiota, sähköpostitulva vaatii jatkuvaa huomiota ja kännykkä soi. Myös vapaa-aika on täynnä sinänsä mukavia harrastuksia aikatauluineen, joista pitäisi saada energiaa, mutta silti olo voi olla ärtynyt ja ahdistunut. - Mieltä kuormittavat negatiiviset asiat mutta aivot kuormittuvat myös positiivisista asioista, toteavat neuropsykologit Heli Isomäki ja Nina Uusitalo. Miten kuormittuneista aivoista voi pitää huolta? Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on liikunnan ja ravinnon lisäksi aivojen hyvinvoinnin perustaa. Aivojen kannalta olisi hyvä välillä pysähtyä kuulostelemaan ja pohtimaan, mitä minulla on nyt mielessä ja mitä ajatuksia nousee tässä tilanteessa. Heli Isomäki ja Nina Uusitalo puhuvat kolmesta toisiinsa nivoutuneesta aivotaidosta - mielipeilistä, säätelystä sekä tunteen ja järjen liitosta - nämä ovat aivojen käytön perustaitoja. Taitoja, joilla pystyy parempaan vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään paremmin. Aivoista voi pitää huolta myös hellimällä suolistoa - aivoilla ja suolistolla on vahva yhteys. - Voi olla että tulevaisuudessa masennusta hoidetaan, hoitamalla suolistoa ja sen mikrobistoa, toteaa ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi.

Draamakasvattaja kehittää lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Mutta mistä taika syntyy ja millaisen siemenen se jättää itämään koululuokkaan? Kuulemme myös aivosairauksien ehkäisystä ja mesimarjan viljelystä.

Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa. Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

Suoraa puhetta Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Äänestämisen mielekkyys, koulujen tulevaisuus ja fantasiat suomalaisuudesta ovat keskustelijoiden valitsemia aiheita. Puheenjohtaja pahoitteli Kiinan presidentin aiheuttamaa liikenneruuhkaa Helsingissä ja kiitti pandoista. Xi Jinpingin tiedotustailaisuus herätti puolestaan Kaarina Hazardin ihmettelemään, miksi toimittajat eivät tottelemisen sijaan rikkoneet kieltoa kysyä kysymyksiä tai boikotoineet koko tiedotustilaisuutta. Muusikko Maija Vilkkumaalla on tämänkertaistenkin vaalien edellä kaksijakoinen olo siitä, miten äänestämisellä muka vaikutetaan. Hän pohtii, pitäisikö järjestelmä kriisiyttää siten, että kaikki jättäisivät äänestämättä. - Ota selvää, lue, kehottaa Kaarina Hazard. Hän uskoo, että siten voi selvittää, mitä mieltä itse kukin on ja siten voi valita, ketä äänestää. Viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen kysyy Sitran tavoin, tarvitaanko tulevaisuudessa koulua. - Vuorovaikutus ei ole enää opettaja-oppilas-vuorovaikutusta vaan vuorovaikusta muiden opiskelijoiden kanssa, vertaisyhteiskunnassa olemassa, Tujunen kuvaa ja komppaa Hazardin ajatusta siitä, että oppiminen on dialogia. Vapaa kirjoittaja Kaari Hazard on ilahtunut, sillä hän on saanut uuden syyn puhututtaa Pyöreää pöytää fantasiasta yhtenäisestä suomalaisuudesta. Historiantutkija Miika Tervonen on nimittäin saanut VuodenTiedekynä -palkinnon artikkelistaan, jossa hän analysoi sitä, miten käsitys yhtenäisestä suomalaisesta kansasta on rakennettu. Yhtenäistä Suomea ei Hazardin mielestä ole koskaan ollut olemassa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Vuorovaikutus verkossa herättää meissä tunteita siinä missä keskustelu nokakkain verkon ulkopuolella. Miksi nettikeskustelu on niin hankalaa ja miksi keskustelu verkossa kärjistyy niin helposti huudoksi? Asiantuntijavieraana haastatellaan tutkija Katri Saarikiveä, joka on perehtynyt digitaaliseen empatiaan. Jakson lopussa Olli kertoo, minkälaisia tunteita hänessä herättävät verkkosivujen chumbox-osiot.

Vuorovaikutus verkossa herättää meissä tunteita siinä missä keskustelu nokakkain verkon ulkopuolella. Miksi nettikeskustelu on niin hankalaa ja miksi keskustelu verkossa kärjistyy niin helposti huudoksi? Asiantuntijavieraana haastatellaan tutkija Katri Saarikiveä, joka on perehtynyt digitaaliseen empatiaan. Jakson lopussa Olli kertoo, minkälaisia tunteita hänessä herättävät verkkosivujen chumbox-osiot.Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Vuorovaikutus verkossa herättää meissä tunteita siinä missä keskustelu nokakkain verkon ulkopuolella. Miksi nettikeskustelu on niin hankalaa ja miksi keskustelu verkossa kärjistyy niin helposti huudoksi? Asiantuntijavieraana haastatellaan tutkija Katri Saarikiveä, joka on perehtynyt digitaaliseen empatiaan. Jakson lopussa Olli kertoo, minkälaisia tunteita hänessä herättävät verkkosivujen chumbox-osiot.