Podcasts about sellaista

Kun sinun lapsuuden kodin huoneesta tehdään kuntosali, mutta muiden sisarusten huoneet ovat säilyneet ennallaan, mitä tuntemuksia on ok tuntea? Onko tämä epäreilua, vai onko turhan pikkumaista narista asiasta, joka ei ole sinun vaan vanhempiesi omistuksessa? "Sellaista elämä on"? Eräällä äitylillä on selkeä mielipide tähän!

Vaatteen ympäristöjalanjälkeä ajatellen harkittujen hankintojen lisäksi väliä on myös sillä, kuinka monia käyttökertoja vaate saa elinkaarensa aikana. Miten sitä huolletaan? Mihin vaate päätyy käytön jälkeen? Laura Ström ja Linda Turunen kirjoittivat yhdessä kirjan Muodikasta vastuullisuutta, koska olivat molemmat pohtineet muodin ja vaatteiden elinkaarta. Miten viestinnän ammattilainen Laura Ström katsoo vaatemainoksia ja identiteetin ja ryhmään kuulumisen merkitystä kuluttajan valinnoille. Muodin tutkija ja vastuullisuuskonsultti Linda Turunen avaa kirjassa monien vuosien tutkimuksensa tuloksia. Ström ja Turunen ottivat selvää miten kuluttaa kestävästi – ja onko se edes mahdollista? Riittäkö vihreämpien valintojen suosiminen, vai onko ostolakko ainoa keino? Kaksikko antaa neuvoja miten voi pidentää vaatteen käyttöikää tai lisätä käyttökertoja. Kirjassa analysoidaan muodin kuluttamista ja sitä ympäröivien rakennelmien kestävyyttä. Ohjelman vieraina ovat Laura Ström, Linda Turunen ja samalla viikolla vietettävien Fashion Revolution Weekiltä kiertotalouden asiantuntija Ida Urmas. Vaatevallankumous on maailmanlaajuisesti vietettävä muotiteollisuuden ongelmakohtiin pureutuva tapahtumaviikko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Möysän vanhan paloaseman seiniin luvan kanssa maalatut graffitit aiheuttavat Lahdessa päänvaivaa. Paloaseman rakennukset tullaan mahdollisesti purkamaan kokonaan, mutta naapurit toivovat graffitien siivoamista, sillä purkamisesta ei ole vielä varmuutta ja prosessi voi kestää kauan. Lahden kaupungin rakennusvalvonta ja tilakeskus ovat asiasta erimielisiä. Graffitien poistaminen voisi maksaa jopa 20 000 euroa. Lahden kaupunkikuva-arkkitehti Armi Patrikainen kertoi Radio Voimalla tiistaina, että purkulupaa ei ole vielä myönnetty. - Sellaista ei ole vielä olemassa, koska kaavoituskin on vielä kesken tässä korttelissa. Kaavan aikana toki esitettiin luonnos, jossa rakennusta esitettiin purettavaksi, mutta koska ELY-keskukselta ja museolta tuli lausunto, jossa edellytettiin rakennushistorian selvityksen tekemistä ja tätä kautta pystyttäisiin selvittämään rakennusten arvot ja mahdolliset vaikutukset kaavaan ja rakennusten purkamismahdollisuudet tuli selvittää, niin tilanne on auki, emmekä pysty arvioimaan purkamisen ajankohtaa. Väliaikaisiksi tarkoitetut graffitit ovat alkaneet Patrikaisen mukaan kiusaamaan naapureita. - Naapurit ovat lähestyneet rakennusvalvontaa ja esittäneet graffitien poistamista. Graffitit voidaan kokea ympäristöä rumentaviksi ja kiinteistönomistajilla on velvollisuus pitää kiinteistöt kunnossa. Se on laissa kirjoitettu, Patrikainen painotti. Tilakeskus on Patrikaisen mukaan hakenut lupaa graffitien pitämiselle seinissä määräämättömän ajan, kunnes purkaminen tai mahdollisesti rakennusten korjaaminen saadaan ratkaistua. - Koska asian etenemisestä ei ole tällä hetkellä muuta tietoa, niin olen päätynyt päätöksessäni siihen, että en myöntänyt lupaa graffitien pitämiselle seinissä enää. Tilakeskus on hakenut tähän päätöksenoikaisuvaatimusta, Patrikainen kertoi syitä sille, miksi asia on tänään tiistaina käsiteltävänä rakennus- ja ympäristölautakunnassa. Kuuntele koko haastattelu.

Lahtelaisilta toivotaan jälleen ideoita "Osbuun", eli osallistuvaan budjetointiin. Neljättä kertaa Lahdessa järjestettäviin ideointitalkoisiin pyydetään tällä kerralla ehdotuksia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen sekä kestävyyteen liittyen. Ideointiaikaa kaupunkilaisilla on helmikuun yhdeksänteen päivään asti, jonka jälkeen asiantuntijat arvioivat ideat ja valitsevat sopivat mukaan äänestykseen, joka käynnistyy 12. toukokuuta. Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan osallistuvan budjetoinnin tuella vuonna 2026. Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Tia Mäkinen ja suunnitteluhortonomi Eeva Blomberg kertoivat tiistaina Radio Voimalla, että 200 000 euron budjetin toivotaan jakautuvan tasaisesti eri kaupunginosiin. - Mutta siinä vaiheessa kun ideoita arvioidaan, arvioidaan paljonko mahdollinen budjetti voisi olla yhtä ideaa kohti. Ja sitten kun äänestetään, pyritään kunnioittamaan sitä äänestystulosta, minkä asukkaat ovat antaneet, Mäkinen muistutti. Minkälaiset ideat eivät pääse äänestysvaiheeseen? - Sellaiset tippuvat, jotka ovat liian epämääräisiä. Viimeksi oli koirajuttuja ja laitureita, mutta kartassa ei ollutkaan sitä paikkaa, mihin näitä olisi haluttu, Blomberg harmitteli ja painotti, että ideasta pitäisi saada hyvin selvää. - Sellaista normaalia suomenkieltä. Eikä tarvitse mitään pitkiä lauseita olla. Napakasti vaan, suunnitteluhortonomi painotti. Kuuntele koko haastattelu.

Anssi Kela keikkailee tänään perjantaina Lahden Sibeliustalossa Finlandia-klubilla. Kela muistutti Radio Voimassa, että hänen keikoilleen ei ole yläikärajoja. - 60-70 vuotias kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että hän tahoisi tulla kovasti keikalleni, mutta kysyi, onkohan se ihan ok, Kela kertoi. - Sellaista perus-Anssi-Kela-kuuntelijaa ei ole. Skaala on nuorista täysi-ikäisistä vanhempaan väkeen. Sukupolvet kohtaavat keikoillani, hän jatkoi. Kela muistutti myös siitä, että hänestä tuli laulaja vahingossa. - Alkuperäinen unelmani oli olla bändin basisti. Kuuntele haastattelusta, miten basistin unelma eteni. Kuulet samalla myös esimerkiksi, miten Kela on puhunut kiusaamisesta oman lapsensa kanssa, millaisia vaikeuksia pitkään toiminut muusikko kohtaa uusien laulujen kirjoittamisessa ja millainen uusi perheenjäsen häntä odottaa tänään kotona.

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Jatkuvaa ja tunnepitoista. Sellaista on maahanmuuttokeskustelu myös Suomen ulkopuolella. Näin sanovat EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joille Jenny soittaa juuri ennen kuin keskustelu kotimaassa alkaa todenteolla kuohua. Jennyä kiinnostaa, onko Suomi ainoa maa, missä maahanmuutosta puhutaan taas näin paljon. Ei todellakaan, sanoo Riku. Maahanmuutto on teema, joka voisi ratkaista vaalit koska vaan missä tahansa Euroopan maassa. Euroopassa siirtolaisuuden polttopiste on Välimeri, kun taas Yhdysvalloissa se on Meksikon vastainen raja. Molemmissa paikoissa ihmiset pyrkivät pois ahdingosta kohti parempaa elämää. Iida muistuttaa, että Yhdysvaltain talous nojaa vahvasti siirtolaisten varaan. Floridassa maahantulijoita koskevia lakeja on tiukennettu, ja nyt työntekijöistä on huutava pula. Miten maahanmuutto pitäisi järjestää laillisesti ja järkevästi? Kenellä on vastuu rajan yli tulevista siirtolaisista? Kiistelyä käydään molemmilla puolilla Atlanttia. Iida ja Riku sen sijaan ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että keskustelu kannattaisi tuoda ihmisten tasolle. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.

Sellaista sotaa ei olekkaan, jossa ei käytettäisi propagandaa. Ja me uskomme kaiken, mitä hallitus määrää, vaikka se olisi kuinka väärää. Miten lienee oman sananvapautemme laita, olemmeko kehityksessä pidemmällä kehitysmaita? Muistan vielä hyvin viimeisen pandemian, ja kaiken sen probagandan valtavan, millä ihmisiä peloteltiin, jokaisessa uutislähetyksessä pelkoa voimistettiin. Minua aina surettaa, kun ihmiset valmiiseen muottiin sullotaan. Ulla-Maija Mantere

Radio Novan Aamussa ihmetellään flexaamista. Aki laittaa kättä taskuun ja tarjoaa tiimille perinteisen joululounaan, ja Minnan pinna ja ajotaidot saavat moitteita. Kuuntele jälki-istunto tästä!

Viaplayn Ossi Oikarinen palaa vieraaksi käymään kauden viimeaikaisia tapahtumia läpi. Miten Ferrarin ja Red Bullin voimasuhteet ovat muuttuneet? Oikarinen antaa myös näkemyksensä siitä, miksi Ferrarin olisi nyt vaikea alkaa antaa tallimääräyksiä. Selkeä näkemys löytyy myös Daniel Ricciardon tulevaisuudesta McLarenilla. Oikarinen keskustelee myös mm. Valtteri Bottaksen kiristyneestä kilpailutilanteesta Alfa Romeolla sekä Fian uudesta pomppimisdirektiivistä. Jakson alussa tiivis uutiskatsaus.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Iivo Niskanen. Tammikuussa 1992 syntynyt Niskanen oli 2010-luvulla Suomen menestynein urheilija olympialajeissa. Iivo Niskasen palkintokaapista löytyy ennen Pekingin olympiatalvea muun muassa kaksi olympiakultaa ja henkilökohtainen maailmanmestaruus. Vuonna 2018 Niskasesta tuli ensimmäinen olympiavoiton ottanut maastohiihtäjä sitten Mika Myllylän, kun hän voitti perinteisen 50 kilometriä PyeongChangissa. Ja vuotta aiemmin Niskanen voitti 15 kilometrin maailmanmestaruuden kotikisoissa Lahdessa. - Lahti on varmasti yksittäisenä se kovin juttu. Tiesin sen matkan jo silloin, kun kisat Lahdelle myönnettiin. Sellaista saumaa tuskin saa toista kertaa urallaan, ja se oli hyvin pitkän ajan tekemistä ohjannut tavoite. Haaveena oli palauttaa usko suomalaiseen mieshiihtoon, ja olen ylpeä, että onnistuin silloin voittamaan, Niskanen painottaa OlympiaCastin vieraana. - Olympiakultaa pääsee yrittämään vain kerran neljään vuoteen, mutta kun on kotiyleisö paikalla ja tunnelma Lahden torilla palkintojenjaossa sen mukainen, tunnetasolla ne on kovempia juttuja. Tunnetasolla sanoisin Lahti, mutta saavutuksena PyeongChang. Niskanen teki kansainvälisen läpimurtonsa ryminällä Sotshin olympialaisissa 2014, mutta sen jälkeen oli edessä pari kasvattavaa vuotta. Lahden ja PyeongChangin kultaputken jälkeen samanlainen huippumenestys on välttänyt Niskasta, mutta Pekingin olympiatalvi tarjoaa taas hienon mahdollisuuden; etenkin, kun sekä 15 kilometriä että parisprintti hiihdetään Niskasen bravuurihiihtotavalla, perinteisellä. - Paras skenaario olisi se, että otamme viestissä mitalin ja 15 kilometriltä ja parisprintistä saisi kultamitalit. Niistä unelmoin ja niiden eteen teen töitä. Sen verran monta kilpailua olen onnistunut jo voittamaan, että mitali ei ole enää sillä tavalla itselleni se juttu. Arvokisavoitto on se juttu, johon haluaa tähdätä ja päästä, Niskanen sanoo painokkaasti. OlympiaCastin vieraana Olli Ohtosen valmennettava avaa myös sitä, miten hän on maastohiihdon pariin päätynyt. Ja millaista reittiä hän on noussut maailman parhaiden hiihtäjien joukkoon. - Ehkä pohjimmiltaan se tekijä, joka tulokseen on vienyt, on kova palo ja motivaatio tehdä asioita. Myös lahjakkuustekijät ovat olleet kohdillaan – tuskin tekemiseni hirveästi poikkesi muiden ikäisteni harjoittelusta alle 20-vuotiaana, Niskanen arvioi itseään. - Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen, mutta sen jälkeen vaatimustaso ja tekemisen taso täytyy olla riittävän korkealla. Jos haluaa kamppailla maailman huippuja vastaan, jokainen yksityiskohta täytyy tehdä aivan täysillä. Sitoutuminen siihen prosessiin on isoin asia, jonka menestyminen yleisessä sarjassa vaatii.

Nurmijärvi-ilmiö toteutuu sittenkin! Tuoreen väestöennusteen mukaan muuttoliikkeen uusia voittajia ovat suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät. Helsingin sijaan Lahti, Hämeenlinna ja Porvoo kasvavat. Kantasuomalaiset ikääntyvät eivätkä lisäänny tulevaisuudessa, päin vastoin. Suomen väestönkasvu nojaa tulevaisuudessa täysin vieraskielisiin. Ei enää yhtään uutta hiilikaivosta! Ei yhtää uutta öljynporausreikää! Hiililämmiitteiset terässulatot sähkökäyttöiseksi! Yli puolet autoista sähkölle. Sellaista visioi energia-alan järjestö IEA tuoreessa Net Zero by 2050 Roadmap -raportissaan. Pystyykö ihmiskunta tuohon? Britanniassa on käteisraha korona-aikana jostain syystä lisääntynyt, kun Suomessa se on puoliintunut 2000-luvun aikana. Osa silti hilloaa käteistä kotiinsa, joka alhaisen inflaation ja korkotason aikana onkin melko harmitonta. Sänkypatjaan rahan sullomisessa on silti vaaransa!

  Tässä jaksossa puhun siitä, miten saat ilmaista näkyvyyttä Googlessa, ilman maksullista mainontaa. Erityisesti yksinyrittävän, palveluitaan markkinoivan yrittäjän näkökulmasta. Mitä voit käytännössä tehdä itse? Mikä ainakin pitäisi hoitaa? Tämä on tosi herkullinen aihe, vaikka se kuulostaa tylsältä ja tekniseltä ja ehkä vaikealtakin, niin se ei ole. Hakukoneoptimointi ei ole rakettitiedettä. Ilmaista näkyvyyttä Googlessa on mahdollista saada ihan omin toimin. Kuuntele jakso tästä:   Jos et halua kuunnella, voit lukea jakson sisällön tästä: Tämä jakso on neljäs osa viisiosaisesta “Ilmaisen näkyvyyden neljä ässää” -sarjasta tässä Bisneskoulun podcastissa. Hakukoneoptimointi, eli SEO, on nyt siis kolmas ässä. Aiemmat kaksi olivat sisältömarkkinointi ja sosiaalinen media, ja neljäs ässä tämän jälkeen on sähköpostimarkkinointi. Näissä kaikissa on isoja mahdollisuuksia päästä verkossa esiin ilman maksullista mainontaa. Ja erityisesti tämä juttu, siis hakukoneoptimointi. Se liittyy kaikkeen. Ja siitä puhutaan tänään. Hakukoneoptimointi ei ole pelkästään teknistä sivuston säätämistä tai kikkailua. Tai oikeastaan, kikkailua kannattaa välttää, sillä Googlella on keinonsa saada ne selville ja rankaista niistä. On itse asiassa kuulemma yli 200 seikkaa, joiden mukaan Google rankkaa sisältöjä verkkosivuilla. Mutta kaikkia niitä sun ei tarvitse miettiä. Enkä itsekään tiedä niitä kaikkia, siis lähellekään. Mutta on mahdollista saada ilmaista näkyvyyttä Googlessa, kun teet nämä, mitä tänään kerron. No miten hakukoneoptimointi sitten liittyy kaikkeen. Sekä sisältömarkkinointiin, somemarkkinointiin että sähköpostimarkkinointiin? No kaikki nämä kolme ovat keinoja, joilla saat liikennettä sivustollesi. Ja se on yksi tärkeä hakukoneoptimoinnin seikka. Miten siis saat liikennettä sivustollesi? No sillä, että sivustolle tulee jatkuvasti jotain uutta hyödyllistä tietoa, jonka kanssa kohderyhmäsi haluaa viettää aikaa. Miksi Google rankkaa sisältöä? Google siis mittaa sitä, miten monta kävijää sivustollasi käy, ja sitä, miten kauan he viettävät aikaa sivustollasi. Miksi? Koska Googlehakuja tekevä ihminen on Googlen asiakas, ja Google haluaa tarjota mahdollisimman laadukasta palvelua. Ja koska sivustoja on ehkä miljardeja, sen on täytynyt kehittää systeemi, jolla se rankkaa sivuja. Jotta tiedon hakija saisi kaikista osuvimman vastauksen. Ja se on kaiken aa ja oo. Mikä on tärkein kriteeri, jotta saisit ilmaista näkyvyyttä Googlessa? Tärkein hakukriteeri Googlelle on siis sisällön relevance, eli miten oleellista sisältö on googlesta sivustolle klikanneelle. Onko se perusteellinen ohje tietoa hakeneelle. Ja osuva tulos. Mutta sen lisäksi, että saat tehtyä osuvaa sisältöä, kerron kohta vielä lisää mitä sillä tarkoitetaan. Niin sen lisäksi on tärkeää, että sivustosi toimii teknisesti. Että se avautuu nopeasti ja että se on mobiiliystävällinen, että se siis avautuu käyttäjäystävällisessä muodossa, siis helposti katsottavana myös kännykässä. Tämä tarkoittaa sitä että sulla ei ole hitaasti avautuvia, liian suuria kuvatiedostoja sivustolla, ja montaa muutakin seikkaa. Tärkeää on Googlelle myös turvallisuus, joten se haluaa, että sivustosi on turvallinen. Varmista siis että sivuillasi on käytössä SSL-salaus, joka käytännössä siis tarkoittaa sitä, että URL:n etuliitteenä on https, ei pelkkä http. Okei, tossa tuli paljon tietoa, joten hidastetaan vähän. Mennään ihan alkuun takaisin. Miten saat hakijan klikkaamaan sinun linkkiäsi? Eli miten Googlen haku sitten toimii? No sä tiedät sen googlehakuikkunan, miltä se näyttää kun teet haun. Ihan alkuun tulee mainoksia, jonka jälkeen tulee luonnolliset hakutulokset. Sun tavoitteena on päästä siihen heti ensimmäiseksi. Ehkä jopa kolmeksi ensimmäiseksi hakutulokseksi. Miksi? Koska hakuja tekevät tietävät jo, että ensimmäisenä tulee mainoksia. Ja että ne eivät välttämättä ole parhaita tuloksia haulle. Se paras tulos tulee heti mainosten jälkeen. Se luonnollinen hakutulos. Siitä on kaikista todennäköisintä löytää vastaus kysymykseen. Miten pääset tähän hakutulokseksi, tullaan siihen kohta, jatketaan hetki vielä tiedon hakijan kanssa. No mitä muuta se tiedon hakija tekee. Lukee otsikot, kuvaustekstin ja katsoo minkälainen URL-linkki tuloksessa on. Mihin se vie? Ja siihen, klikkaako hakija juuri sitä sun linkkiä, vaikuttaa moni asia. Siihen vaikuttaa se, vaikuttaako linkki asialliselta, onko se jopa tuttu, ja tähän vaikuttaa se, oletko saanut brändillesi, joka siis toivottavasti näkyy siinä URL-linkissä, näkyvyyttä. Onko se tuttu? Mutta sen lisäksi hakija klikkaa oletettavimmin sitä linkkiä, joka vastaa osuvimmin hänen hakuunsa. Sellaista, jossa on houkutteleva esittelyteksti. Ne muutama rivi tekstiä siis siinä haun otsikon alla. Tämä on siis se paikka, jossa sun pitäisi miettiä tekstin myyvyyttä, houkutteleeko tämä teksti klikkaamaan? Kertooko se sun kohderyhmälle sen, mitä he haluavat tietää? Vakuuttaako teksti sun osaamisesta? No kaikkea tuohon lyhyeen tekstiin ei tietenkään voi saada, mutta ihan samalla tavalla kun sä suunnittelisit sun maksullisia mainoksia, tää teksti toimii sun mainoksena Googlessa. Katso siis sun nämä metatiedot kuntoon. Eli otsikko ja kuvausteksti. Ja tietysti sivun avainsana. Tai lauseke. Että ne ovat mukana molemmissa, mahdollisimman alussa. Eli jos sun avainsanana vaikka olisi nallekarhu, niin laita se siihen otsikon ensimmäiseksi sanaksi. Kohdista sivusi sisältö ja hakutuloksen kuvaus tarkasti kohderyhmällesi. Hakukoneoptimointi, kuten kaikki muukin markkinointi vaatii sen, että olet miettinyt sun kohderyhmän tarkkaan. Että kohdistat sun kuvaustekstin juuri hänelle. Koska se on nyt se juttu, mitä Googlekin vahtii. Eli kun teksti on kohdistettu tarkalle kohderyhmälle, joka etsii vaikka vaaleansinisiä nallekarhuja, että olet maininnut sen myös otsikossa ja kuvaustekstissä. Koska kun se hakija klikkaa sun sivulle, ja huomaakin ettei täällä ole sitä mitä hän etsi, tai että se on vaikka liian vaikea löytää, navigaatio ei ole selkeä ja linkki veikin johonkin ylimalkaiseen isoon kauppaan jossa on nukkeja, kirahveja mutta ei montaa nallekarhua, niin hakija poistuu sun sivustolta ja palaa hakutuloksiin. Tätä et halua. Et halua, että ihmiset poistuu sun sivulta saman tien, koska Google tulkitsee tämän merkiksi siitä, että sun kirjoittama otsikko ja kuvausteksti ei vastaa sitä, mitä sivulta löytyy. Ja tää on siis se tärkein juttu. Mitä alussa sanoin. Se relevance, eli oleellisuus. Että se hakija löytää sieltä sun linkin takaa juuri sen, mitä etsikin. Eli tarkenna sun avainsanoja sellaisiksi, mitä sun kohderyhmä hakee. Älä siis laita pelkästään nallekarhu, vaan vaaleansininen nallekarhu. Jos siis tiedät varmaksi, että se on se mitä kohderyhmäsi hakee. Ja se on mitä myyt. Eli myös hakukoneoptimointia varten on tärkeää tarkentaa se, mitä palveluita myyt ja kenelle. Sillä mitä osuvampia tuloksia sivustolle vie, sen ylemmäs pääset hakutuloksissa. Eli kuten kaikessa markkinoinnissa, tavoitteenasi ei ole etsiä massoja kaikenlaisia ihmisiä, vaan laadukkaita liidejä, sellaisia ihmisiä, joista voi tulla ihanneasiakkaitasi. Ja kun tunnet kohderyhmäsi, tiedät, mitä he hakevat Googlesta. Minkälaisia kysymyksiä heillä on, joihin he hakevat vastauksia? En tiedä sinusta, mutta itse ainakin haen usein Googlesta pitkillä lausekkeilla tietoa, jotta saisin mahdollisimman tarkan hakutuloksen. Joten yritä miettiä sitä, minkälaisia lauseita, ei pelkästään sanoja, kohderyhmäsi hakee Googlesta. Ja kirjoita blogiin artikkeleita, joiden otsikkona on juuri tuo kysymys. No mitä muuta voit tehdä, jotta saisit ilmaista näkyvyyttä Googlessa? Aika paljon, ja kaikkea en pysty tässä kertomaan, etkä suoraan sanoen varmaan pysty tekemään! Ihan kaikkea ei vaan voi tehdä. Mutta jos innostut nyt hakukoneoptimoinnista ja sinulla on blogi jo ennestään, niin mieti vielä tarkemmin siinä olevia artikkeleita. Voisitko päivittää niitä? Täydentää niitä? Voisitko lisätä niihin valokuvia, graafeja ja havainnollistavia kuvia? Ja kirjoittaa artikkeleista syvempiä? Voit siis samalla kirjoittaa niistä pidempiä, mutta keskity silti syvyyteen. Älä jaarittele asian ympäriltä vaan mene siihen syvemmälle. Keskity siihen, että tarjoat tästä asiasta enemmän tietoa kuin kukaan muu. Sen lisäksi, varmista että tekstiä on helppo lukea. Että kappaleet eivät ole liian leveitä, siis rivit liian pitkiä. Ja että kappaleet eivät ole liian pitkiä. Tee väliotsikoita ja helpota tekstin lukemista ja vilkuilua. Mitä helpompi tekstiä on lukea, mitä enemmän oikeasti annat tietoa, sitä enemmän saat jakoja. Koska tietysti tärkeitä ovat linkit sivustollesi. Niin somesta kuin muilta sivustoilta (erityisesti tärkeiltä luotettavilta sivustoilta), ja sivuston sisäiset linkit. No sitten viimeisenä vielä se, miten oikeasti optimoit sisältöä sivustollasi. Jos sinulla on Wordpress, voit asentaa sivustollesi SEO-työkalun. Yoast SEO -lisäosa kertoo sinulle, miten voit parantaa artikkelin tai sivun sisällön optimointia. Valitse sivulle tai artikkeliin uniikki avainsana, siis sellainen, jota käytät vain sillä sivulla. Tai avainsanayhdistelmä. Ja käytä sitä otsikoissa ja tekstin seassa. Älä spämmää sivua avainsanoilla, sillä se voi toimia Googlessa sinua vastaan. Yoast SEO -työkalun avulla saat hyvää tietoa avainsanatiheydestä ja monesta muusta asiasta. Blogilla on merkittävä rooli siinä, saatko ilmaista näkyvyyttä Googlessa. Näin siis saat ilmaista näkyvyyttä Googlessa. Se on tärkeää brändisi ja myyntisi kannalta, joten kannattaa paneutua tähän asiaan jonkin verran. Blogilla on todella merkittävä rooli siinä, saatko sun sivustolle ilmaista liikennettä Googlesta. Se että sivustollasi on kiinnostavaa, jaettavaa, markityksellistä sisältöä, jonka kanssa vietetään aikaa, on oleellisen tärkeää yrityksesi, palveluidesi näkyvyyden kannalta Googlessa. Ei siis riitä, että sivustosi tulee hakutuloksiin yrityksesi nimen haulla. Kohderyhmäsi ei välttämättä vielä tiedä sinusta, ja hakevat Googlesta vastauksia ongelmiinsa. Ja siksi hakukoneoptimointi sisältömarkkinoinnin avulla, on iso avain kaikkeen. Noin, toivottavasti innostuit nyt miettimään tarkemmin sun sivuston optimointia. Jos sivustosi on vanha, sen tekniikka ei ole ajantasalla, sinun kannattaa pyytää ammattilaista korjaamaan asia. Mutta sinä olet se, joka voi vaikuttaa siihen, saatko näkyvyyttä Googlessa. Sinä olet se asiantuntija, joka brändää osaamistaan blogissa. Sitä et voi ulkoistaa millekään mainostoimistolle, et ihan kokonaan. Toki voit tuottaa sisällön “tekstin raakileen”, jonka joku muu viimeistelee. Mutta se ihminen, jonka ääni on ainutlaatuinen ja joka voi tuottaa syvyyttä artikkeleihin, olet sinä. Joten suosittelen ehdottomasti miettimään blogin perustamista, jos et sitä vielä ole tehnyt. Blogi on se näyteikkuna sinun palveluillesi. Ja se koukku, jolla saat kohderyhmäsi kiinni verkosta. Ensi kerralla puhutaan sitten sähköpostimarkkinoinnista. Miten se istuu tähän koko neljän ässän kokonaisuuteen? Kiitos paljon, että kuuntelit (tai luit) tämän jakson, jos siitä oli sulle hyötyä, niin jaathan sen muillekin. Iso kiitos siitä jo etukäteen. Tähän loppuun haluan vielä sanoa, että sun ei tarvitse tietää ja osata kaikkea, jotta pääsisit esiin Googlessa. Jos teet näistä asioista edes muutaman, parannat mahdollisuuksiasi päästä esiin. Maailma ei ole mustavalkoinen, että jos teet jotain niin se pitäisi olla täydellisesti tehty. Voit tehdä hakukoneoptimointia vähän kerrallaan. Tee muutama juttu, optimoi muutama sivu, kirjoita muutama artikkeli ja testaa mitä tapahtuu. Tätä kaikkea ei yksi yrittäjä voi millään tehdä yhdellä kertaa. Mutta ei tarvitsekaan. Tärkeintä on että tiedät, mikä on optimoinnissa tärkeintä, etkä osta esimerkiksi optimointipalveluita sokkona. Nyt tiedät, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, mutta se ei tarkoita ettet voisi onnistua, jos et heti pysty kaikkea tekemään. Älä siis yritä ratkaista kaikkia asioita kerralla. Vähän kerrallaan riittää. Sinä riität. Voin sanoa, etten itsekään ole tehnyt kaikkea täydellisesti. En lähellekään. Mutta olen huomannut, että kun teen sen pienen osan mihin pystyn, niin silläkin pääsee eteenpäin. Joten hei, armollisuutta itselle. Valitse tästä nyt muutama juttu, joita käytät. Ja paranna asioita pieni askel kerrallaan. Paljon nyt tsemppiä sinne markkinointiin, kiitos kun olet siellä. Kuullaan ensi kerralla.

Kirsti Paakkanen pelasti Marimekon ja hänestä kerrotaan että hän arvosti kaikkia työntekijöitä. Paakkanen on lähtöisin vaatimattomista olosuhteista ja päätyi viettämään loisteliasta elämää Nizzassa. Vieraina ohjelmassa ovat juuri ilmestyneen Kirsti Paakkasen elämäkerran, Suurin niistä on rakkaus, kirjoittanut Ulla-Maija Paavilainen ja Paakkasen kanssa työskennellyt muotisuunnittelija Jukka Rintala. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kirjoittanut ja lukenut Elina Kiiski-Kataja. Sitran megatrendeistä innostuneena Elina pohtii, mitä sellaista voi tapahtua, jota yritykset eivät nyt osaa edes kuvitella? Elina on Ellun Kanojen tutkimusjohtaja. Hän on aiemmin vastannut Sitran megatrendityöstä ja työstää parhaillaan Ellun Kanojen erityisesti yrityksille suunnattuja Rytmihäiriötrendejä, jotka julkaistaan maaliskuussa 2020. Alkuperäinen blogi: https://ellunkanat.fi/artikkeli/yritykset-katse-tulevaisuuteen-mita-sellaista-voi-tapahtua-jota-ette-nyt-osaa-edes-kuvitella/ Sitran megatrendit 2020: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

KalloCastin jaksossa numero 37 paketoidaan useita pienempiä aiheita viimeiseltä salibandyviikolta. Sen lisäksi pidemppään puintiin otetaan Kooveen tarina viikonloppuna julkaistun reportaasin perusteella. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Acastista, Spotifysta ja itunesista. --- 1. Erä: Ajankohtaiset aiheet 00.00-31.38 - Salibandyliigan tilanne - Classicin ylivoima - Johanssonin hurja tahti - Kemppaisen kommentit - Kainulaisen loukkaantuminen - SPV:n 9-1-maali Tiikereitä vastaan - Naisten MM-kisat alkavat 2. Erä: Kooveen tarina 32.39-1.02.44 - Mitä Kooveelle tapahtui? - Onko Kooveen tarina seurana tyypillinen? - Mitä asioita meni pieleen? - Mitä Koovee voi tehdä tulevaisuudessa 3. Erä: SaiPa ja Brandytyöryhmä 1.02.45-1.22.20 - Minkälaisia fuusioita lajissa on nähty? - Miten fuusiot ovat onnistuneet? - Brandytyöryhmän fuusioehdotus - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunostot Jatkoaika: Veteläinen ja Karvonen 1.22.21-1.25.11 - Viikonloppu värivaloissa

Koirien sisäelinsairaudet ovat aina hankalia sairauksia hoidon suhteen. Niissä ei oikein ole mitään mitä voisi hoitaa. Eläinlääkärien työkalut ovat huomattavan vähissä. Omistajat lähtevät silloin etsimään tukihoitoja, joita niitäkään ei yleensä löydy. Yleisin kysytty asia on miten ruualla voisi helpottaa, mikä olisi koiralle tervehtymistä auttava maksaruokinta. Vastaus on säännönmukaisesti, että itse sairauteen ei mitenkään, mutta oireisiin voidaan ehkä tuoda helpostusta. Maksasairaudet eivät ole poikkeus tästä, paitsi että usein ei voida niitä oireitakaan helpottaa. Maksa on tärkein sisäelin. Se tekee aivan kaikean mitä koiran elimistön aineenvaihdunta vain pystyy keksimään. Ja vielä hieman edemmän. Elimistössä on kolme, jotka tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä: aivot, sydän ja maksa. Ne eivät lepaa koskaan, eikä niitä voida lepuuttaa. Kun koiralla lähtee maksa-arvot nousuun ja etsitään jotain maksan tervehtymistä tulevaa ruokaa, ja vielä mielellään sellaista, joka antaisi maksalle aikaa toipua. niin vastaus on masentava. Sellaista ei ole. On mahdollista tehdä ruoka, joka hieman aika ajoin saattaa helpottaa maksan urakkaa, mutta aidosti kyse on enemmän teoriasta kuin käytännöstä. Jos haluaa tehdä maksayställistä ruokaa koiralleen, niin on muutama pääsääntö: liioittelu on pahasta yliannostus on pahasta puutteet ovat pahasta Kun nuo pitää mielessä, niin ruuassa pitäisi olla juuri sille koiralle mahdollisimman oikeat määrät proteiinia, ja nimenomaan lihasta rasvaa, myös kalaöjyä ja hieman kasvirasvaa yksinkertaisia hiilihydraatteja, ei viljaa sisäelimiä, ainakin maksaa kaikki vitamiinit, myös C-vitamiini ja foolihappo kaikki mineraalit Tuon tekeminen on vaikeaa. Ja työlästä. SIlti ollaan lähempänä plaseboa kuin aidosti hyödyllistä ruokaa. Jos maksa-arvot ovat nousseet lääkityksen takia, niin arvot palautuvat (yleensä) normaaliksi, kun lääkitys loppuu. Jos maksa-arvot nousevat akuutin sairauden vuoksi, niin arvot palautuvat (yleensä) normaaliksi, kun sairaus on selätetty. Jos maksa-arvot nousevat kroonisen sairauden takia, niin sitten vain odotellaan. Yksinkertaistetusti tuossa olivat vaihtoehdot. Jos sinulla on maksasairas koira, ja haluat sille täsmäruuan, niin varaa ensin puhelinaika Katiskasta. Ihan siksi, että saisit selvyyden mitä voidaan ja varsinkin mitä ei voida tehdä.

Kaksplussan bloggaaja Reetta Ek joutuu selittelemään muille, miksi hän on nelikymppisenä sinkku. Podcastissa hän kertoo, millaisissa hetkissä hän kaipaa kumppania.

Suomessa kuka tahansa saa ostaa koiran, tai minkä tahansa seuraeläimen. Suomessa kuka tahansa saa tehdä lapsen, useammankin. Suomessa kuka tahansa saa myös äänestää, kunhan on täysi-ikäinen. Suomessa kuka tahansa ei kuitenkaan saa pitää kanoja tai hevosia ja myyjä päättää myydäänkö alkoholia. Kaikissa kaupoissa ei saa edes ostaa ikärajattomia energiajuomia, edes aikuinenkaan, jos erehtyy menemään itsepalvelukassalle. Kuka tahansa ei saa myöskään omistaa maata Ahvenanmaalla. Koiran omistaminen on silti vapaa oikeus. Eräs kädetön harrastaja tappoi jokin aika sitten koiransa harrastaessaan. Tai kuten minä sen ilmaisen, harrastellessaan. Kun kuvittelee, että mitä tahansa voi tehdä kun vain haluaa, niin lopputulos on tuo. Koiralle tapahtunut saattoi olla paras mahdollinen vaihtoehto, koska koiraa ei kuolema haittaa. Sen sijaan minun häiritsee suunnattomasti kaksi asiaa: miksi noin tapahtui miten ympäristö siihen reagoi Syy on selvä. Kun ei osata ja piittaamattomuus, välinpitämättömyys sekä kädettömyys yhdistyy katteettomaan itseluottamukseen, niin homma menee aina ja poikkeuksetta peppulleen jossain vaiheessa. Joskus vähemmän, joskus enemmän ja silloin tällöin lopputulos on täydellinen katastrofi. Tekisi mieli sanoa, että mitä minä sanoin. Hapenhuuskaamista, koska niitä sanomisia ei koskaan uskottu. Somemaailma on hauska, omalla tavallaan. Vaikka tehdään asiat väärin, oikeammin jätetään tekemättä, niin reagointihan on hyvinkin ymmärtävä: lohdutellaan ja kannustetaan. Sellaista sattuu. Mutta kun ei satu, kun tehdään asiat oikein., Tai edes tehdään. Suomessa on vallalla ajattelutapa, että kaiken on oltava hauskaa merkityksessä, että vaivaa ei tarvitse nähdä eikä poistua omalta mukavuusalueelta, kunhan perustarkoitus oli olla kiva, kiltti ja tehdä asiat oikein. Asenne on täysin sama, jos ajaa jonkun yli suojatiellä, mutta se ei merkitse mitään, koska oltiin iloisella mielellä sunnuntaiajelulla eikä se käymätön autokoulukaan mitään merkitse, koska oltiin menossa mummoa moikkaamaan, kun se niin tykkää. Ja kaverit peukuttaa ja neuvoo ostamaan uuden auton. Positiivisuus omaa itseään kohtaan ylittää kaiken muun. Koiran omistaminen ei saisi olla kansalaisoikeus, ei edes ihmisoikeus. Sen kuuluisi olla velvollisuus, koska se tuo mukanaan vastuuta. Siksi aito kyky huolehtia koirasta pitäisi punnita. Ihmettelen hetken (taas) suomalaisen peruskoulun totaalista epäonnistumista peruskertolaskujen opettamisessa. Ilmeisesti se kulkee käsi kädessä sen kanssa, että lukionkaan käyneistä niin moni ei osaa kuin auttavasti lukea ja kirjoitustaito alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Ei, en usko Suomen pisa-menetykseen. Koira ei enää useinkaan ole koira. Se on lasten korvike tai paikkaamassa ihmisten puuttumista omassa sosiaalisessa elämässä. Siihen miksi koira on nostettu yli ystävien, minulla ei ole ratkaisua enkä moista edes mieti. En myöskään puutu siihen miksi koiran inhimillistäminen termin negatiivisessa merkityksessä on lähtenyt käsistä, mutta se selittää miksi niin monelle koiran kuolema on elämän järkyttävämpiä asioita, Ilmeisesti nykyisessä yhteiskunnassa ei ole enää mitään kosketuspintaa kuoleman käsitteeseen. Podcastissä mainitaan myös koirarotujen kieltämista ja maapallon suojelemisen nimissä kulutuspisteiden käyttöönottoa. Ei-niin-kauan-aikaa sitten koiran omistaminen oli harvojen etuoikeus, koska suurimmalla osalla ei ollut varaa eikä resursseja pitää tuottamatonta eläintä. Siihen aikaan ei suuremmin pidetty edes tuottamatonta ihmistä. Ehkä vihreät ovatkin sitten oikeassa ajaessaan kulutuksen ja saastutuksen verottamista, jossa mikä tahansa kuormitus on sallittua, jos on varaa. Kun varallisuus määräisi myös oikeuden koiranpitoon, niin seuraisi kaksi asiaa: koirien määrä vähenisi radikaalisti, jonka takia ihmisten ei tarvitsisi miettiä vaikeita asioita koirien ruokinnassa, vaan voisivat keskittyä olennaisuuksiin – kuten miten fb-appsin kieli muutetaan takaisin suomeksi varakkailla on mahdollisuus ulkoistaa tekeminen osaaville Toki tuo rohmahduttaisi myös seuraeläimiin kytkeytyneen liiketoiminnan, mutta ehkä sille löytyisi korvaavia keinoja tehdä tulosta. Ja poistuisihan maailmasta turhakkeita, kuten koirien ruokinnasta nutrolinin kaltaiset tarpeettomat lisät tai puhtaat huijaukset malliin fixodida. Valtiouskontomme pohjaa tilanteeseen, jossa koko maailma oli verolle pantava. Ehkä hieman liioittelua, mutta pentutehtailua rajoitettaisiin tehokkaimmin edes valvomalla, että kasvattajat hoitavat velvoitteensa ALV-tilitysten suhteen. Kun kasvattajat joutuisivat vastaamaan tuloistaan siinä missä muutkin yrittäjät, ja pentujen hinnat nousisivat entiestään 10 – 24 prosenttia, niin se hillitsisi niin myyjiä kuin ostajiakin. Harmaata, ja pimeää, taloutta löytyy muualtakin kuin vain rakennustoiminnasta. Kourallista poikkeuksia lukuunottamatta jokainen ostettu pentu on veronkiertopentu ja tukee laitonta liiketoimintaa. Verotuksen vaatiminen muistakin kuin vain pilkkipalkinnoista nimittäin muuttaisi aika rajusti myös vuolaanavirtaa Vuolasvirta-palkintolistaa. Salakuljetustahan ei saada kuriin lainsäädäntöä lisäämällä. Jos ei olla pistetty merkille, niin salauljettajat rikkovat nyt jo lakeja – ei siinä rikos tai pari lisää mitään merkitse. Mutta edelleenkin niin terveystilanteen kuin muidenkin haittojen suhteen maahantuonnit – oli ne romanialaisia tai piittaamattomia (näyttely)turisteja – ei merkitse mitään. Kotimainen massatuotanto ja tapa pitää koiria merkitsee. Ei, podcast ei todellakaan ole tällä kertaa positiivisella ajatuksella liikkeellä.

Sattumuksia ja haaveita, toteutuneita ja toteutumattomia unelmia. Kaikkea sitä, mitä ei koskaan suunnitellut. Sellaista voi löytää lapsuuden kirjoituksista ja pienenä tyttönä kirjoitetusta kirjeestä aikuiselle itselleen. Sellaiseen törmäsi Rosita Lindgren, joka pohtii nyt nuoren naisen elämää ja sitä, millaisen kirjeen kirjoittaisi nyt tulevalle itselleen. Romano Miritsissä puhutaan tänään elämästä. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Jakso 57. Sellaista kaverit kyselivät, että haluaisitko pestä hampaat spermalla? Paljon toivottu Kovin paha kysymys -spesiaali kuulijoiden kysymyksillä! Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Herätys, kohta se alkaa! Byyrin Penkinlämmittäjät käy kattavasti läpi ensimmäisessä MM-ennakossa lohkot A-D. Lisäksi jaksossa puidaan, mikä on näiden kisojen tuleva pelillinen teema. Mukana on myös kisa: veikkaa somekanavissamme Portugali–Espanja-ottelun lopputulos ja voit voittaa Byyrin paidan. Musiikki: The League – Soundtrack Of Our Summer

Jakso 29. Sellaista tässä kaverin puolesta mietittin, että onko pahin krapula se, että herää lintujen hyökkäykseen vai se, että istuu jonkun vääntämään torttuun? Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Sanomalehtiin oma nuorten osasto, lisää nuorten omia näkemyksiä uutisiin ja enemmän kirjoituksia aiheista, jotka puhuttavat välitunneilla. Näin vas .. Lisää >> http://ift.tt/2DJjN3w

Seksuaalinen häirintä ja vallankäyttö ovat nousseet julkisen keskustelun kärkiaiheeksi monessa maassa. Sellaista naista ei taida ollakaan, joka ei olisi joskus joutunut seksuaalisen väkivallan, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi. Uutta on se, että uhrit eivät enää suostu hiljaa hyväksymään ahdistelua, häirintää ja sopimatonta kielenkäyttöä. Työterveyslaitoksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Miksi metoo- kampanjasta tuli kansainvälinen ilmiö? Voiko julkinen keskustelu vähentää häirintää? Mitä seksuaaliseen häirintään syyllistyneille pitäisi tehdä? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

Sellaista asiaa ei olekaan, jota joku Piilaakson valopää ei olisi keksinyt tietokoneella tai älypuhelimella mitata. Vikasietotilan suuressa analytiikkajaksossa mitataan ihan kaikki: uni ja seksi, juominen ja juokseminen. Haastateltavana on DNA:n osastopäällikkö Leevi Kokko, joka kertoo webanalytiikan vahvuuksista ja rajoituksista.

Sellaista asiaa ei olekaan, jota joku Piilaakson valopää ei olisi keksinyt tietokoneella tai älypuhelimella mitata.Vikasietotilan suuressa analytiikkajaksossa mitataan ihan kaikki: uni ja seksi, juominen ja juokseminen.Haastateltavana on DNA:n osastopäällikkö Leevi Kokko, joka kertoo webanalytiikan vahvuuksista ja rajoituksista.Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Sellaista asiaa ei olekaan, jota joku Piilaakson valopää ei olisi keksinyt tietokoneella tai älypuhelimella mitata. Vikasietotilan suuressa analytiikkajaksossa mitataan ihan kaikki: uni ja seksi, juominen ja juokseminen. Haastateltavana on DNA:n osastopäällikkö Leevi Kokko, joka kertoo webanalytiikan vahvuuksista ja rajoituksista.

Brittiarkkitehti Ian Simpson ei arvannut, että hänen Manchesteriin suunnittelemansa pilvenpiirtäjä reagoisi myrskyihin hyytävästi humisemalla. Niinkin voimakkaasti, että paikalliset menettäisivät yöunensa. Ironista on, että Simpson tietää vallan hyvin äänen voimakkuuden, sillä hän asuu suunnittelemansa talon kahdessa ylimmässä kerroksessa. Jokainen pilvenpiirtäjä on erikoisrakennus, ja tällaisia yllätyksiä voi sattua. Ohjelma käsittelee alati suositumman ja yhä korkeamman rakentamisen haasteita. Puhetta tornitalojen suunnittelusta, tuulen ja auringon huomioimisesta, perinteisistä pilvenpiirtäjän rakennusmateriaaleista ja puun käytön mahdollisuuksista korkealle rakentamiselle. Lisäksi Koneen teknologiajohtaja kertoo, minkälaisia erikoishissejä vaaditaan kilometrin korkuiseen pilvenpiirtäjään. Sellaista ollaan paraikaa rakentamassa Saudi-Arabian Jeddaan. Haastateltavina: Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopiston talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Koneen teknologiajohtaja Santeri Suoranta Ohjelman on toimittanut Leo Kosola. Kuvan Manhattanilta on ottanut Maëlick / Flickr (CC BY-SA 2.0).

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Majoitustilojen ovet suljettiin tammikuussa monelta pakkasen kourissa palelevalta romanikerjäläiseltä. Sellaista ei saa tapahtua nykypäivän Suomessa, sanovat nuoret romanit Janina Lindgren ja Angelica Veronen. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.