Podcasts about arktisen

Arktisen alueen merkitys kasvanut: millaisiin asemiin eri maat ajavat nyt itseään? Keskustelemassa Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki Ulkoministeriöstä sekä tutkija Liisa Kauppila Ulkopoliitisesta instituutista. Ruotsin Sälenissä kokoonnutaan keskustelmaan turvallisuuspolitiikasta. Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi. Los Angelesin maastopalot. Millaista ilmastopolitiikkaa on odotettavissa Donald Trumpin presidenttikaudella Yhdysvalloista? Keskustelemassa vihreän kasvun vastuualue johtaja Ulla Heinonen Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen ja Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara.

Nyt eletään kaamosaikaa. Pohjoisimmassa Suomessa kaamos on jo alkanut ja etelämpänä valo vähenee aina talvipäivän seisaukseen asti. Kaamos näyttää Lapissa erilaiselta kuin Etelä-Suomessa, ja se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Millainen on Lapin kaamos, eletäänkö siellä täydessä pimeydessä? Miksi Etelä-Suomessa on silloin niin harmaata? Ovatko revontulet erityisen aktiivisia juuri kaamoksen aikana? Millaista on liikkua ulkona, kun valoa on vähän tai ei ollenkaan, ja millaisia kokemuksia luonto silloin tarjoaa? Luonto-Suomessa vietetään kaamosiltaa. Soita ja kerro meille kaamosajan luontoelämyksistäsi. Kuuntelijoiden kysymyksiin kaamoksesta, revontulista ja luonnon hämäränhyssystä ovat vastaamassa saamenkielisistä uutisista tuttu Kaisa Aikio ja Arktisen avaruuskeskuksen päällikkö Jyri Heilimo. Suoran lähetyksen Utsjoelta toimittaa Anna-Kaisa Brenner ja studiossa juontajana on Markus Turunen.

1800-luvun lopussa pohjoisnapaa pyrittiin valloittamaan samankaltaisella kiihkolla kuin Mount Everestiä 1950-luvulla ja Kuuta 1960-luvulla. Arktisen alueen olosuhteet olivat kuitenkin armottomat, ja ymmärrys Maan napaseuduista oli puutteellista. Ilmailusta kiinnostunut ruotsalainen insinööri Salomon August Andrée päätti kokeilla jotain ennenkuulumatonta ja pyrkiä pohjoisnavalle vetykaasupallolla lentäen. Ilmailualakin oli vasta kehittymässä, mutta vetykaasupallo oli yksi aikakauden uraauurtavista keksinnöistä. Andrée sai rinnalleen kaksi muuta maanmiestä, Knut Frænkelin ja Nils Strindbergin, ja niin sai alkunsa Andréen retkikunta – retkikunta, jonka jäseniä pidettiin kansallissankareina jo ennen matkaanlähtöä. Retkikunta nousi ilmaan heinäkuussa 1897, mutta lento ei sujunut suunnitelmien mukaan. Kansallissankareista kouliintui selviytymistaistelijoita, joiden jäänteet löydettiin vasta 33 vuotta myöhemmin. Tarinan toisessa osassa käsitellään retkikunnan löytymistä ja teorioita siitä, mikä miesten kohtaloksi lopulta koitui. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1mwtMtovYrTbXmOfa7lFFy0CHuPTsUf-F/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

1800-luvun lopussa pohjoisnapaa pyrittiin valloittamaan samankaltaisella kiihkolla kuin Mount Everestiä 1950-luvulla ja Kuuta 1960-luvulla. Arktisen alueen olosuhteet olivat kuitenkin armottomat, ja ymmärrys Maan napaseuduista oli puutteellista. Ilmailusta kiinnostunut ruotsalainen insinööri Salomon August Andrée päätti kokeilla jotain ennenkuulumatonta ja pyrkiä pohjoisnavalle vetykaasupallolla lentäen. Ilmailualakin oli vasta kehittymässä, mutta vetykaasupallo oli yksi aikakauden uraauurtavista keksinnöistä. Andrée sai rinnalleen kaksi muuta maanmiestä, Knut Frænkelin ja Nils Strindbergin, ja niin sai alkunsa Andréen retkikunta – retkikunta, jonka jäseniä pidettiin kansallissankareina jo ennen matkaanlähtöä. Retkikunta nousi ilmaan heinäkuussa 1897, mutta lento ei sujunut suunnitelmien mukaan. Kansallissankareista kouliintui selviytymistaistelijoita, joiden jäänteet löydettiin vasta 33 vuotta myöhemmin. Tarinan ensimmäisessä osassa käsitellään retkikunnan alullepanoa, epäonnista lentomatkaa ja sitä seurannutta selviytymiskamppailua. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1mwtMtovYrTbXmOfa7lFFy0CHuPTsUf-F/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola keskustelee sodan realismista Sami Miettisen kanssa - Yksityinen Chatham House-säännnön alainen tapahtuma johon Aaltola ja Miettinen osallistuivat. Miten luottamuksellinen tilanne eroaa julkisesta analyysistä ja filosofian vaikutus Mikan kirjaan Mihin menet Suomi? Pelon aika Euroopassa (WSOY, 2022) - Oliko USA Suomen ja Ruotsin NATO-hakemusta vastaan sodan ensimmäisillä viikoilla Risto E. J. Penttilän kirjan nimettömän lähteen tulkinnan mukaisesti? - Sodan realismi ja realismin teoria, valtapiiriajattelu ja ”mearsheimerilaisuus” - Ase-eskalaation logiikka Ukrainassa: nyt ollaan jo Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämisen kynnyksellä - Suomen strateginen kulttuuri, kansan tahto liittyä NATO:on vs. polittinen inertia - Martti J Kari:n #neuvottelija 126 jakso Vladimir Putin ja Venäjän strateginen kulttuuri - Ukrainan ja Venäjän neuvotteluratkaisut ja jäätynyt konflikti - Arktisen konfliktin logiikka ja Pekka Toverin #neuvottelija 125 Ukrainan panssarisota ja Putinin virheet - Mika Aaltolan presidenttiyden noussut todennäköisyys ja presidentin sitoutumattomuus - Suomalainen yhteiskunta tarvitsee jykevää johtamista, poliittinen keskustelu polkee paikallaan 00:00-01:19 Mika Aaltolan näkemykset Ukrainan sodan lopputuloksesta, Suomen strateginen merkitys, realismin teoria, Suomen poliittinen debatti ja kansalaisyhteiskunnan reaktiot 01:20-54:31 Mika Aaltola ja Sami Miettinen keskustelevat sodan realismista, strategisista kulttuureista, Ukrainan sodan neuvotteluratkaisuista ja presidentti-instituutiosta #sota #neuvottelija #neuvottelijat #neuvottelu #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #presidenttivaalit #realismi #mearsheimer #EU #karnevalisointi Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Anton Keskinen on aktivisti, entinen Elokapinalainen ja työskentelee nykyisin riskianalyytikkona ja generalistina Operaatio Arktis nimisessä projektissa. Projektin tavoitteena on edistää keskustelua ilmastonkorjauksesta ja siihen liittyvistä teknologioista Arktisen merijään pelastamiseksi. Toisin sanoen, maailmassa kehitetään paraikaa erilaisia teknologioita, ei pelkästään ilmastonmuutoksen torjumiseen, vaan ilmaston muokkaamiseen jo tehtyjen haitallisten muutosten korjaamiseksi. Tämä aihe jakaa ilmastotutkijoita, ja Anton itsekin tiedostaa keskustelun olevan kesken, ja sen takia hän haluaa olla mukana lisäämässä sitä. Tervetuloa kuuntelemaan. PS. Suosittelen vahvasti teille kirjaa nimeltä Ministry for the Future, Kim Stanley Robinsonilta. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Arktinen alue on tulevaisuuden maailmanpolitiikalle yhä tärkeämpi näyttämö. Millainen kuva arktisesta piirtyy tänään ja huomenna? Asiantuntijavieraina jaksossa Nina Brander ja Johannes Roviomaa. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

Seikkailun Jokamiesluokka siirtyy talviaikaan! 12. jaksossa Toni Lund kertoo 1000 mailin mittaisesta arktisesta pyöräseikkailustaan Alaskan halki. Alaskassa järjestetään talvipyöräilijöiden Tour de Franceksi tituleerattu Iditarod-niminen kilpailu, jossa Toni on ollut mukana jo kolme kertaa. Toni kertoo talvipyöräilykokemuksistaan Alaskan talvessa ja miltä tuntuu tehdä matkaa -40 asteen pakkasissa tai keskellä arktisista myrskyä. Toni löytyy instasta: www.instagram.com/toniklund/ Tonin blogi: www.tonilund.fi/ Seikkailut instassa: www.instagram.com/seikkailunjokamiesluokka/

Irlannissa parlamenttivaalit. Väitöskirjatutkija Susanna Sulkunen, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylään vesihuolto osittain yksityiseksi liiketoiminnaksi? Jyväskylän kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tuulia Kuntsi (kesk.). Pörssiyritysten tulokset. Sijoitusasiantuntija Jukka Lepikkö, Nordnet ja ekonomisti Marianne Palmu, Inderes. Norja ja Venäjä riidoissa Huippuvuorilla. Tutkimusprofessori Timo Koivurova, Arktisen keskuksen johtaja. Blogi Erkka Mikkonen. Venäläisille raja laittoman ja laillisen välillä on häilyvä, eikä se ole mikään yllätys. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Silja Raunio ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Arktisen meriaalueen ilmaston lämpeneminen ja eliöstö. Meribiologi Jessica Haapkylä. Itävallan parlamenttivaalien tulos. Yliopistolehtori Johanna Rainio-Niemi, Turun yliopisto. Minä jaksan tämän päivän - Tarinoita lastensuojelusta. Nimimerkki "Kesäheinä" ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Onko nainen pörssiyhtiön johdossa uutinen? Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Kolumni Retta Räty. Elämää on muuallakin kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Hannele Muilu ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Rauhacastin toisessa jaksossa Pihla Hankamäen studiovieraana on Lapin yliopiston arktisen politiikan emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmakehätieteiden keskuksen tutkimusjohtaja Lassi Heininen. Keskustelun aiheena on EU:n rooli ja mahdollisuudet arktisen alueen turvallisuuskehityksessä. Reportaasitoimittaja Timo Virtala puolestaan keskustelee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtorikoulutettavan Helga Westin kanssa alkuperäiskansojen sovintoprosessien rauhaa edistävistä vaikutuksista. Rauhacast on Suomen Rauhanliiton tuottama Eurooppaa, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevä podcast. Sarjan julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Suomen kausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana päättyy - mitä saatiin aikaiseksi. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova. Espanjassa parlamentivaalit. Toimittaja Maija Salmi. Mitä hallitustunnustelijan pitää kysyä, jotta Suomi menee eteenpäin? Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho ja Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. Kolumni Joona-Hermanni Mäkinen. Lihansyönnillä ei ole tulevaisuutta. Islamistiterroristit Isisin jälkeen. Sotatieteiden tohtori Antti Paronen, Maanpuolustuskorkeakoulu. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Mira Stenström, Jukka Vanninen, Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Pietarsaarelainen arktisen Nanoq-museon johtaja Pentti Kronqvistin elämän on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia seikkailuja, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavarojaan on koeteltu. Kesäkuussa 80 vuotta täyttävä Kronqvist ponnisti lapsuutensa köyhyydestä pelottomaksi napapiiriretkeilijäksi ja sitkeäksi museonjohtajaksi, joka osaa unelmoida ja toteuttaa unelmiaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Pentti Kronqvistin Pietarsaaren vanhassa kaupungissa.

Kun maapallo lämpenee, Suomen talvet muuttuvat: pilvisyys lisääntyy ja lumipeite vähenee, kertovat ilmastomallit. Odotettavissa on entistä synkempiä ja pimeämpiä talvia, mikä puolestaan lisää ihmisten saamia kaamosoireita. Herkut maistuvat, väsymys painaa, ja toimintatarmo laskee. Mikä silloin neuvoksi? Toisaalta – kun ilmastonmuutoksesta on kyse – ennusteisiin liittyy omat kommervenkkinsä. Talvet eivät, ainakaan ihan heti, ehkä ole aivan menetettyjä. Arktisen alueen muutokset saattavat välillä myös tuottaa meille hyvinkin kuulaita pakkasjaksoja, pohtivat tutkijat. Ohjelmassa haastateltavina ovat tutkija Kimmo Ruosteenoja, meteorologi Pauli Jokinen ja tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ilmastotoimittaja Pasi Toiviainen raportoi. Kuva: Shutterstock

Arktinen alue puhuttaa: ilmastonmuutoksen vaikutus ihmiseen ja ekosysteemeihin, luonnonvarojen hyödyntäminen, Koillisväylän meritien lisääntyvä käyttö ja alkuperäiskansojen oikeudet. Toukokuussa 2017 Suomi on aloittanut Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston puheenjohtajana, ja näkemyksiä alueen kehittämisestä riittää. Rovaniemen yliopiston tutkimusinstituutti Arktinen keskus tuottaa tutkimustietoa aiheesta. Monen muun arktisen tutkimusalan ohella sieltä löytyy myös arktisen antropologian tutkimusosasto. The post Arktista antropologiaa appeared first on AntroBlogi.

Arktisen käsivarren luonto ja suurtunturit ovat kiinnostaneet tutkijoita jo vuosisatojen ajan. Minkälaisia ihmisiä pohjoisen luonnon tutkijat ovat olleet ja minkälaiset aiheet ovat kiinnostaneet heitä. Minna Pyykkö kävi Kilpisjärven tutkimusasemalla jututtamassa asemanjohtaja professori Antero Järvistä. Kuka esimerkiksi oli se herra, joka eteni maastossa kontaten? Ja miten kalatutkija selvitti huijauksen? Kuva: Juha Laaksonen / Yle