Podcasts about Pentti

Stefania Forlani"Il testamento"Nina WähäCarbonio Editorewww.carbonioeditore.itIn una fattoria sperduta nella campagna finlandese, Pentti e Siri hanno messo su una famiglia di dodici figli. Il lavoro è duro, i soldi scarseggiano e Pentti è abituato a spadroneggiare quanto sua moglie Siri a tacere, mentre i figli si aggirano inquieti tra le mura domestiche: Esko, il primogenito, che spera di ereditare la fattoria, Hirvo, che spesso scompare nel bosco, Helmi, la sorella sposata perennemente al verde, e i più piccoli, ancora troppo giovani per poter scappare. C'è chi invece è riuscito a rifarsi una vita altrove. Come Annie, la sorella maggiore, che si è trasferita nella moderna Stoccolma, anche se adesso qualcosa sembra trattenerla alla fattoria… Quali segreti custodisce la valle del Tornio? C'è davvero speranza di espiare le colpe del passato? Dalla Guerra d'inverno alla fine degli anni Trenta in Carelia fino alla vibrante Stoccolma degli anni Ottanta, una saga familiare magnetica e audace, che traccia i sottili fili che si intessono tra le vite, i legami più torbidi, i desideri più inconfessabili. Nina Wähä, svedese, classe 1979, ex cantante e attrice, insegna scrittura creativa e lavora come editor freelance. Il testamento è il suo terzo romanzo. Tradotto in numerose lingue, ha venduto più di 120.000 copie. È stato selezionato per diversi premi letterari, tra cui l'August Prize, il Norrland's Literature Prize, il Tidningen Vi's Literature Prize, e ha ricevuto il premio letterario della Radio svedese. L'edizione francese è stata nominata al Prix Femina Étranger.Stefania Forlani"Sono una traduttrice dallo svedese e dall'inglese e mi occupo di traduzione tecnica e letteraria. Dal 1991 al 2002 ho lavorato alle dipendenze di importanti società informatiche, presso banche, assicurazioni, industrie e case editrici, ricoprendo diversi ruoli e occupandomi anche della stesura di documentazione tecnica. Ho sempre svolto il mio lavoro con passione e ciò mi ha consentito di imparare i processi e la terminologia relativi agli ambiti in cui ho esercitato la mia professione.Nel 2003 ho ricominciato tutto da capo dedicandomi allo studio delle lingue. Mi sono laureata in svedese e inglese, acquisendo anche una buona conoscenza passiva di danese, norvegese e spagnolo (studiata come terza lingua). Oltre alla traduzione sono disponibile per letture e lezioni di italiano.So usare la maggior parte dei CAT tools presenti sul mercato. Ho studiato l'HTML e i CSS da autodidatta per poter creare le mie pagine web e non potrei vivere senza un collegamento a internet. Ho scritto la mia prima tesi di laurea coniugando la mia passione per la linguistica e la sociologia a quella per le serie televisive americane, di cui sono spettatrice assidua. La tesi magistrale, invece, è una ricerca sociolinguistica sui discendenti degli immigranti svedesi negli Stati Uniti. Un lavoro che mi ha dato molte soddisfazioni personali e che ho presentato anche a due conferenze internazionali.Fin da piccola sono stata un'avida lettrice: da Topolino a Il nome della rosa, dai romanzi Harmony a tutta l'opera di Agatha Christie e dei più famosi scrittori di gialli inglesi e americani. Mi piace viaggiare alla scoperta di luoghi autentici sconosciuti al turismo di massa e immergermi nella cultura locale, soprattutto negli USA. Tra le scienze l'informatica è la mia preferita, ma mi perdo anche nella lettura di testi di medicina umana e veterinaria. Amo gli animali e la natura: l'ecologia è uno dei miei cavalli di battaglia. Mi piace lavorare nel silenzio della mia casa, con la compagnia fedele delle mie gatte.Nel 2022 ho pubblicato il mio primo racconto per bambini, “Lo sciopero degli uccellini“, nella collana “Prime letture” di Emme edizioni. È un racconto che nasce dal mio amore per la natura e dall'osservazione degli animali che popolano il mio giardino e il bosco."www.stefaniaforlani.seIL POSTO DELLE PAROLEascoltare fa pensarewww.ilpostodelleparole.itDiventa un supporter di questo podcast: https://www.spreaker.com/podcast/il-posto-delle-parole--1487855/support.

Pitkän uran luonut suomalainen 12 pillin taituri Pentti Lahti on jälleen yksi Podi Ilolle-sarjassa vieraillut täysin itseoppinut muusikko. Irwin Goodmannin studiosessiosta UMO:oon, jossa vierähti 36-vuotta. Tässä jaksossa legendaarisia tarinoita mm. Olavi Virran keikoilta.

Vaikka Pentti Sammallahti ei koekaan olevansa varsinainen luontokuvaaja, luonto ja eläimet ovat hänelle kuitenkin hyvin tärkeitä. Hän on kuvannut eri puolilla maailmaa usein esimerkiksi variksia, koiria ja erityisiä puita. Sammallahden valokuvia on nyt esillä pitkästä aikaa Valokuvataiteen museon näyttelyssä Helsingissä. Minna Pyykkö kävi näyttelyssä juttelemassa hänen kuvausreissuistaan ja niihin liittyvistä tarinoista.

Am 23. Dezember 1960 verschwindet die 33-jährige Hilkka Saarinen aus Krootila, Finnland auf mysteriöse Weise. Ihr Mann Pentti Saarinen macht sich keinerlei Sorgen über das Verschwinden seiner Frau. Es dauert 12 Jahre, bis die Polizei dank ihres Sohnes Seppo herausfindet, dass die Mutter von 5 Kindern das Haus gar nicht verlassen hatte…

Pentti Saarikoski pohtii teoksessaan Punaiset liput poliittisten väitteiden luonnetta. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Tuomas Niemelä.

Valokuvataiteilija Pentti Sammallahti ja Valokuvataiteen museon tuottaja Anna Reivilä keskustelevat filmikuvauksesta sekä pimiötyöskentelystä. Jakson juontaa Valokuvataiteen museon yleisötyön intendentti Erja Salo.

”Mä mietin että voinko mä mennä pelaamaan sulkapalloa, koska mä oon skeittari?” Pentti Järvelin on monelle enemmän skeittauksesta tuttu Tekijä isolla T-kirjaimella. Pena on nimittäin tehnyt 55 jaksoa podcastia skeittauksesta, nimellä Skeittauksesta. Perinteinen painettu media on myös hallussa – leikkaa-liimaa-tee-se-itse -meiningillä tehtyjä Hai Jump -lehtiä ilmestyi 10 numeroa, näistä useassa pitkälti yli 200 sivua! Niissä saattoi tulla seuraavalla sivulla vastaan mitä vaan. –Ja tulikin, Pentti myöntää. Lopulta lehden tekeminen vei Pentiltä kaiken vapaa-ajan kolmeksi kuukaudeksi ennen julkaisua, sivuja oli piirtäjille postitettuna ympäri Suomen ja äidiltä oli painokustannuksia varten tuhansia euroja velkaa jotta lehti saatiin painettua Suomessa ja Kelasta haetuilla vastakkain liimatuilla kirjekuorilla ja vajailla postimerkeillä lukijoiden laatikkoon. Toisin sanoen Pena on tottunut touhuamaan lajikulttuurin eteen hyvin pitkälti omasta persnahasta repien. Kaikkia kulttuurin jäseniä Penan touhut eivät aina täysin ole miellyttäneet – mutta koskapa mikään tekemisen arvoinen on kaikkia miellyttänyt? Tässä Arktiset Linjat -jaksossa puhutaan monenlaisista asioista, mutta lähtökohtana oli puhua ainakin lumilautailun ja skeittauksen välimaastossa harmaalla alueella elävästä lumiskeittauksesta – eli snedeyksestä – joka lajina on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa pientä paluuta 2000-luvun alun hypen jälkeen. Korona tyhjensi skeittihallit, ja ajoi rullalautailijat korvikkeiden pariin. Onko kyse hassuttelusta vai vakavasti otettavasta lajista tai alakulttuurista? Mitä ylipäätään elämässä kannattaa ottaa vakavasti? Pena ennakkoluulottomana kaverina on ottanut haltuun snedeyksen lisäksi myös lumisurffauksen, murtomaahiihdon, bleidauksen, avantouinnin ja melonnan kaltaisia aktiviteettimuotoja. Keskustelu rönsyilee näistä vähän kaikissa, ja lisäksi luovuudessa, riittämättömyyden tunteessa, alakulttuurin vaikutuksessa identiteettiin, sulkapallon pelaamisessa (läpällä), kulttuurien käytöskoodeissa, ”aitoudessa” sekä vaikka ja missä. Toivottavasti rohkenet Pentin tavoin ottamaan uutta vastaan ja kuuntelemaan jakson, oli oma identiteettisi sitten skeittari, snoukkari, skimbaaja, snedeejä tai ei mitään näistä. Ja hei, Penan Skeittauksesta-podcast oli iso inspiraatio sille, että Arktiset Linjat on olemassa, jotenka vain ja ainoastaan kunnollista on, että saamme miehen itsensä linjoille. Ensimmäiset 40 minuuttia puhutaan Skeittauksesta-podcastista, Hai Jump -lehdestä ja niihin liittyvistä koukeroista. Siitä liukastutaan kohti Pentin henkilökohtaista elämää, harrastuksia ja sitä luvattua lumiskeittausta. Pentti Järvelin, Arktiset Linjat. Snedeyksestä ja elämästä. Olkaa niin hyvät!

Originally published in 2004, 'Can Life Prevail?' is a collection of essays by the Finnish deep ecologist and eco-fascist Pentti Linkola. If mainstream environmentalism doesn't have enough genocide, fatphobia and Finnish waterfowl for your tastes, then Mr Linkola might just make a greenie of you yet.Patreon: www.patreon.com/TheBookClubfromHellJoin our Discord (the best place to interact with us): discord.gg/ZMtDJ9HscrWatch us on YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC0n7r1ZTpsUw5exoYxb4aKA/featuredTwitter: @bookclubhell666

In ihrer Unfähigkeit, die kulturelle Bedingtheit des eigenen Denkens zu reflektieren, weltpolitische Ereignisse unvoreingenommen in einem umfassenden Zusammenhang zu erkennen, die Legitimation des politischen Handelns mit höheren Werten als längst überholt zu begreifen, verwandelt die westliche Wertegemeinschaft die Notwendigkeit des gesellschaftlichen Zusammenhalts in eine aus den vergangenen Herrschaftssystemen vertraute Selbstmanipulation. Eine philosophisch-ironische Analyse von PenttiWeiterlesen

Morleyn uusi EP julkaistaan maaliskuussa. Jakso äänitettiin Pentin studiolla, Kempeleessä, 11. tammikuuta 2023. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Anneli Jussilan kirja Pentti Linkola ja minä kertoo Linkolasta läheltä ja yksityiskohtia säästelemättä. Muutamassa kohdassa Jussila vilauttaa myös omaa maailmankuvaansa ja mitä on elämästä oppinut. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma.

Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila oli kirjailija ja luonnonsuojelija Pentti Linkolan kumppani ja ystävä yli 30 vuoden ajan. Kirjassaan Pentti Linkola ja minä hän avaa Linkolan persoonaa, elämäntapaa ja ajattelua. Samalla Jussila kertaa myös luonnonsuojeluaatteen historiaa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Jari Aula.

Kaunokirjallisuus auttaa kohtaamaan elämän suttuisuuden ja monimutkaisuuden.

Otteita Pentti Haanpää novellista Maantietä pitkin novellikokoelmasta Elämän valtateiltä. Otava 1989. Päivän mietelauseen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Maaria Holma.

Pentti Saaritsan ajaton runo Pientä ja hidasta on vuodelta 1976. Se kuuluu kokoelmaan Tritonus Päivän mietteen on valinnut Raili Tuikka. Runon lukee kuuluttaja Heikki Puskala.

Ensimmäiset Oopperajuhlat järjestettiin Savonlinnassa jo vuonna 1912. Tapahtuma hiipui 37 vuoden ajaksi, kunnes Pentti Savolainen sai idean elvyttää ne uudelleen. Olavinlinnan oopperajuhlista tuli nopeasti Pohjoismaiden suurin musiikkitapahtuma ja Pentti Savolaisesta kansainvälisten oopperajuhlien johtaja. Toimittaja on Vesa Kytöoja.

Luonnonsuojelija Pentti Linkola kuoli huhtikuun alussa kaksi vuotta sitten. Anneli Jussila tunsi hänet yli 30 vuoden ajan, ja he ehtivät retkeillä monenlaisissa metsissä ja jakoivat huolen metsien tilasta. Minna Pyykkö kävi Hämeenlinnassa Aulangon metsässä juttelemassa Anneli Jussilan kanssa heidän yhteisistä metsäretkistään.

Nastolalaisen Dieffenbacher Panelboard:n edustaja Pentti Kirjola on asennusvalvojana, kun Rivnen kaupunkiin Ukrainassa rakennetaan osb-levytehdasta. Pentti Kirjolan mukaan tilanne Ukrainaissa on paljon rauhallisempi mitä läntinen media antaa ymmärtää. Pentti Kirjola oli Voiman aamuvieraana.

Puupäähatulla palkitun sarjakuvataiteilija Pentti Otsamon uusi kirja, 'Välittäjä', julkaistiin viime syksynä. Jakso äänitetiin Pentin työhuoneella, Maaningalla, 3. helmikuuta 2022. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Pentti Järvelin on mm. sarjakuvapiirtäjä ja omakustannejulkaisija, joka tunnetaan HaiJump-skeittilehdestä sekä Skeittauksesta-podcastista. Penan ensimmäinen novellikokoelma ilmestyi tämän vuoden alussa. Jakso äänitettiin Tuisku pubissa, Tuirassa, 19. tammikuuta 2022. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Hän jää Suomen lintutieteen historiaan yhtenä sen kirkkaimmista johtotähdistä, totesi prof Pertti Saurola ystävästään Pentti Linkolasta. Linkola oli tuhansien tarinoiden lintumies. Nyt joulukuussa Linkolan syntymäpäivien aiikaan tässä ohjelmassa kuultiin niistä muutamia.

Join this episode of the Nordic Natural Beauty Podcast, where the host Satu Mäkinen talks with Kristina Pentti, the founder and the CEO of the Finnish skincare brand - Laponie of Scandinavia, and the brand's own chemist Jaana Ailus. In the episode, Kristina and Jaana share their experience in the skincare industry as well as Laponie's behind-the-scenes stories.You can follow Laponie on Instagram @laponieskincare and find more about the brand's products, read their blog, as well as find other contact information at laponieskincare.comThis podcast is powered by Nordic Natural Beauty Awards.Nordic Natural Beauty Awards is a yearly online awards contest to celebrate the best all-natural cosmetics made across the Nordic and Scandinavian countries – Denmark, Finland, Iceland, Norway, and Sweden.The nominated cosmetics are tested and the winners are selected by an internationally renowned Nordic Beauty Jury. The jury is formed each year of 50 Nordic stars coming from different fields, such as music, cinema, sports, and also fashion.The yearly process goes as follows; The registration is open in the springtime. During the summer and early autumn, the nominated products are being tested by the jury members, and the yearly awards are always organized in October, ready for the holiday season.The nominees of the Nordic Natural Beauty Awards 2021 are out now. You can pre-apply to the 2022 awards, get to know all this year's nominees and previous winners, as well as find all other info on the awards' website at nordicnaturalbeautyawards.com.Follow the Nordic Natural Beauty journey also on Instagram, Facebook, and LinkedIn.Disclaimer: This podcast is for entertaining and educational purposes only. If you have health concerns, seek professional medical advice.(Music by Wataboi from Pixabay.)

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan. 88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952. Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan. "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina." Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

Ote Pentti Haanpään teoksesta Maantietä pitkin sekä muita kertomuksia. Otava 1989. Mietteen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Heikki Puskala.

Onko elvyttäminen EU:n koronaelvytyspaketin avulla tehokasta? Miten paljon tässä EU:n koronaelvytyspaketissa oli kyse Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta? Ja miten todennäköistä on, että nykyisen elvytyspaketin jälkeen tullaan ehdottamaan uusia paketteja? Entä miten tämän elvytyspaketin suhteen Suomessa kannattaisi toimia? Ja miten elvytyspaketin yhteydessä kannattaa suhtautua turvallisuuspoliittisiin näkökulmiin? Ja onko nyt aivan liian aikaista sanoa, oliko brexit Britannialle taloudellisesti hyvä vai huono ratkaisu? Haastateltavana on työelämäprofessori Pentti Pikkarainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Chad A. Haag is deeply committed to the project of developing a Philosophy of Peak Oil by joining the insights of John Michael Greer, Dmitry Orlov, and Richard Heinberg with the philosophical rigor of Aristotle, Kant, Zizek, and Heidegger. He left behind the academic path to relocate in India and dedicate himself to sustainability. He lives in the village of Uchakkada with his wife Minu. In this episode we discuss his book The Later Philosophy of Pentti Linkola. Alongside discussions on the ecology of Pentti Linkola, sustainability, consumerism and ecology. Become part of the Hermitix community: Hermitix Twitter Hermitix Discord Support Hermitix: Subscribe Hermitix Patreon Hermitix Merchandise One off Donations at Ko-Fi Hermitix Twitter Bitcoin Donation Address: 3LAGEKBXEuE2pgc4oubExGTWtrKPuXDDLK Ethereum Donation Address: 0xfd2bbe86d6070004b9Cbf682aB2F25170046A996

Chad A. Haag is deeply committed to the project of developing a Philosophy of Peak Oil by joining the insights of John Michael Greer, Dmitry Orlov, and Richard Heinberg with the philosophical rigor of Aristotle, Kant, Zizek, and Heidegger. He left behind the academic path to relocate in India and dedicate himself to sustainability. He lives in the village of Uchakkada with his wife Minu. In this episode we discuss his book The Later Philosophy of Pentti Linkola. Alongside discussions on the ecology of Pentti Linkola, sustainability, consumerism and ecology. Become part of the Hermitix community: Hermitix Twitter Hermitix Discord Support Hermitix: Subscribe Hermitix Patreon Hermitix Merchandise One off Donations at Ko-Fi Hermitix Twitter Bitcoin Donation Address: 3LAGEKBXEuE2pgc4oubExGTWtrKPuXDDLK Ethereum Donation Address: 0xfd2bbe86d6070004b9Cbf682aB2F25170046A996

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa kirkkohallituksen jumalanpalvelusasiantuntija Terhi Paananen kertoo siitä mitä hänen työhönsä kuuluu ja miten hän pitää yhteyttä eri kirkkoihin. Kaikkiin kirkkoihin ja yhteiskuntiin, jossa seurakunnat toimivat on korona vaikuttanut rajusti. On hyvin erilaisia tapoja, joilla Jumalanpalveluksia ja kokoontumisia on toteutettu. Yhteistä on se, että ne ja kaikki yhteydenpito on jouduttu ja joudutaan tekemään etänä. Terhi tuo esiin myös yksityisen ja yhteisöllisen hengellisyyden puolia. Hän avaa näkökulmia tähän aikaan ja nouseviin trendeihin. Niistä hän ottaa esiin kehollisuuden tulemisen vahvemmin osaksi hengellistä elämää. Hän toteaa yhteisöllisyyden ja sen kaipuun olleen jo vahvasti nouseva trendi ennen koronaa ja korostuneen korona-aikana. Tämän vuoksi syntyy uusia jumalanpalvelusyhteisöjä, kun ihmiset haluavat antaa oman panoksensa seurakuntien toimintaan. Terhi Paananen kertoo myös pienen tuokiokuvan, siitä millaista on ollut kasvaa Kalevi Lehtisen tyttärenä ja miten arjen hengellisyys näkyi lapsuuden kodissa. Terhi Paanasta jututti KRS:n varatoiminnanjohtaja Kalle Virta. Haastattelu on palasteltu tämän jakson ensimmäiseen ja toiseen osuuteen. Ohjelman kolmannessa osuudessa juuri eläköitynyt kanttori Pentti Solje kertoi siitä miten usko kirkastui rippikoulussa. Musiikki ja usko kietoutuivat yhteen. Näin kutsumus julistaa evankeliumia musiikin keinoin, kanttorina kirkastui. Pentti kertoi myös vuonna 1987 pidetystä Missio Helsingissä, jossa Billy Graham puhui ja Kalevi Lehtinen tulkkasi. Sen jälkeen syntyi hoitava pienryhmä, joka on kokoontunut näihin päiviin asti. Pentti on kantanut siinä vastuuta, mutta kokenut sen itselleen erittäin hoitavaksi. Kokoontumisissa on ensin puoli tuntia hengellisiä lauluja, sitten puoli tuntia Raamatun lukua ja sen äärellä viipymistä ja lopuksi puoli tuntia rukousta. Pentti kertoi myös Jumalan huumorintausta ja jakoi hauskan rukousvastauksen. Pentti Soljetta jututti KRS:n kouluttaja Kristiina Nordman. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kohtaamisia Attendolla -podcastin toisessa jaksossa hyppäämme asiakkaan kenkiin ja mietimme kohtaamisia heidän näkökulmastaan. Miten asiakas kohdataan yksilöllisesti hoito- tai ohjaustyössä ja mihin kaikkeen hyvä asiakaskohtaaminen oikein vaikuttaa. Keskustelemassa mukana on Muutostoimisto Flowsta innomoottori Kalle Ruuskanen. Ääneen pääsevät myös Attendon hoivakodissa asuvat herrasmiehet Pentti ja Kari.Kohtaamisia Attendolla on hoiva- ja sosiaalialan kulttuurinmuutokseen keskittyvä podcast, jossa tunnustetaan hoiva-alalla esille tulleet epäkohdat, ja nostetaan esiin myös hyvin toimivia asioita. Etsimme yhdessä ratkaisuja ja ideoita keskustellen. Vieraina keskustelemassa on sote-alan ammattilaisia, Attendo-kotien johtajia, asiakkaitamme ja läheisiä, sekä tunnettuja muutoksentekijöitä. Podcastia juontaa Attendon asiakaskokemus- ja viestintäjohtaja Susanna Paloheimo. Vieraat:Kalle Ruuskanen, muutostoimisto FLOWKari, Attendo-kodin asukasPentti, Attendo-kodin asukas See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pentti Haanpään Joulu kasarmissa -novellin alku. Novelli on ilmestynyt osana Kenttä ja kasarmi -teosta vuonna 1928. (Kansanvalta, 1928) Kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamien asioiden puolesta myös lyhyesti rukoillaan. Samalla periaatteella otetaan esiin Raamatunkohtia, joiden avulla asiaa syvennellään. Tämän jakson ensimmäisessä osuudessa Irma Obele-Luoma kertoo uskostaan ja rakkaudesta Raamattuun sekä miten ja miksi hän sitä opettaa muille. Tässä tulee esiin hyvin Raamatun arvo- ja armovaltaa. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee L10T nettikoulutukseen osallistuneiden kanssa siitä miten he ovat Virpin koulutuksen kokeneet. Osallistujat nostavat esiin löytöjään L10T elämäntapaan liittyen. He tuovat myös esiin innostustaan tämän Jeesuksen opettaman elämäntavan äärellä. Ohjelman kolmannessa osuudessa Pentti Pynnonen kertoo siitä, millä tavalla rukous on ollut luonteva osa hänen elämäänsä lapsuudesta asti. Riparilla tapahtunut uskoontulo syvensi rukouselämää. Pentti on rukoillut elämäänsä aikana monen asioiden puolesta. Hän on saanut monia rukousvastauksia, joista hän tuo esiin työpaikan omalla paikkakunnallaan sekä puolison löytymisen. Jumala on ollut lähellä myös elämän pimeissä hetkissä. Ohjelmassa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamien asioiden puolesta myös lyhyesti rukoillaan. Samalla periaatteella otetaan esiin Raamatunkohtia, joiden avulla asiaa hieman syvennellään tai käsitellään. Tämän jakson ensimmäisessä osuudessa Margit Ruotsalainen kertoo rukouksen ja siunaamisen merkityksestä omassa elämässään. Hän tuo myös esiin rukoustapojaan. Toisen ihmisen siunaaminen muuttaa myös siunaajaa. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Ali-Haapala avaa rukouksen merkitystä äidin, isoäidin, maanviljelijä- ja yrittäjäperheen elämässä. Perheyritys Finn Spring on syntynyt, kasvanut ja kansainvälistynyt rukouksen ja johdatuksen ilmapiirissä. Asioiden puolesta on rukoiltu, kun päätöksiä on tehty tai on oltu haastavissa tilanteissa markkinoiden tai ihmisten kanssa. Virheiltä ei yrittäjä voi välttyä, mutta niistä on selvitty. Seurakunta on Virpille tärkeä latautumisen ja rukouksen paikka. Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma on tehnyt sekä Margit Ruotsalaisen että Virpi Ali-Haapalan haastattelut. Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee Pentti Pynnösen kanssa. Pentti kertoo siitä, miten hän paloi loppuun. Monen asian yhteisvaikutuksesta Pentti väsähti ja paloi loppuun. Siitä alkoi syöksykierre ja masennus, joka vei yhä syvemmälle. Pentti sai inhimillistä apua, mutta se ei riittänyt. Sanan suvipäivillä Pentti kuuli Erkki Lemisen puheen. Silloin Jumala kosketti ja alkoi nostaa miestä hämärästä valoon. Toipuminen tapahtui yllättävän nopeasti. Pentille monet asiat kirkastuivat, hän näki elämän ja värit uudella tavalla. Hän myös löysi palvelupaikkoja seurakunnasta ja vapaaehtoistyöstä. Vaikeasta vaiheesta löytyi myös jotain oikein hyvää. Ohjelmassa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Jamie O'Connor, a Teaching Associate Professor in the College of Applied Health Sciences at the University of Illinois, speaks with Allison Pentti, department chair of physical education and health at Urbana High School.

Très peu connu à l'extérieur de sa Finlande native, Linkola a cependant été un des environnementalistes les plus importants du mouvement écologiste. L'esprit de sa pensée radicale, exprimé en de francs et frappants manifestes, fait de lui un véritable prophète de l'écocatastrophe à laquelle nous faisons présentement face, mais d'autant plus, enlève à l'homme son arrogance et remet à la Terre et ses sauvages créatures sa nature inviolable et sacrée. Un virulent hommage lui est alors dû, un porté sur les airs sublimement agonisés du Black verdoyant… ☩ LISTE LITURGIQUE ☩ 1. ARGUSS (Ukraine) - Ashes of the Future 2. FOREST : SOUNDS OF NATURE - Tranquil Breezy Early Morning Forest (en fond) 3. WALDEN - (Colombie-Britannique) - Arrival/There Was A Forest 4. SLOWMODE - Lake (Bølling Sø) (en fond) 5. AZOTH (États-Unis) - Černâ 6. MARY SHELLEY (États-Unis) - Crimson Dream 7. SLOWMODE - Wind and Raindrops in forest (Moselundgård plantage) (en fond) 8. KØMPRE$$ (Royaume-Uni) - Cosmic Rite / Ecocide 9. SOUNDS OF NATURE - In Willows Besides a Lake, Southern Finland (en fond) 10. WILD'S REPRISAL (États-Unis) - Silent Spring 11. FOREST : SOUNDS OF NATURE - Spiritual Evening Forest Stroll (en fond) 12. WOLVES IN THE THRONE ROOM (États-Unis) - The Old Ones Are With Us 13. MASTER'S HAMMER (Tchéquie) - Linkola (extrait)

“Olet kaikkine virheinesi yleisön edessä. Miten kestää kritiikki?” Pentti Helin on Tampereen Työväenteatterin näyttelijä, joka oli Annikan ja Marian haastateltavana 24 tunnin hyväntekeväisyys live streamissa 25.-26.10.2019. He keskustelevat näyttelijän työstä. Kuuntele jaksosta mitä asioita Helinin mielestä jokaisen tulisi tietää näyttelijän työstä! Live streamissa kerättiin varoja Lasten ja Nuorten Säätiölle, joka tekee tulevaisuuteen katsovaa nuorisotyötä. Heidän työnsä tähtää siihen, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi. www.nuori.fi

Pentti Linkola teki vuonna 1974 legendaarisen souturetken Ahvenanmaan ympäri. Retken pituudeksi tuli lähes 1000 km ja sen aikana hän havainnoi lintuja lähes tuhannelta paikalta. Panu ja Sanna- Mari Kunttu tekevät tämän saman retken nyt tänä kesänä meloen. Samalla he havainnoivat saariston ja sen linnuston muutoksia. Minna Pyykkö tapasi heidät lähtötunnelmissa Kemiönsaarella. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Markku Yli-Pentilä

Pentti Saarikoski piti tärkeimpinä teoksinaan Tiarnia-trilogiaa. Sen ensimmäinen osa Tanssilattia vuorella ilmestyi vuonna 1977. Päivän mietelauseen on valinnut Simo Sipola. Lukijana on kuuluttaja Heikki Puskala.

Pentti Linkola (1932 - 2020) oli kenties Suomen tunnetuin syväekologi ja luonnonsuojelija. Pitkän elämänsä aikana hänet opittiin tuntemaan ennen muuta intohimoisesta suhtautumisesta luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Elantonsa Linkola sai kalastamalla, mutta kaikista rakkainta hänelle olivat linnut ja suomalainen metsä. Syväekologisessa filosofiassaan Linkola oli tinkimätön ja johdonmukainen, ja kirjoituksillaan sekä julkisilla esiintymisillään hän sai lukemattomat ihmiset pohtimaan luonto- ja ihmiskäsitystään. Voikin aivan perustellusti sanoa, että sellaista suomalaista ei olekaan, jolla ei olisi Linkolasta jotain mielipidettä. Tässä Naavaparran tarinat -erikoisjaksossa istumme yhdessä vieraidemme kanssa erätulille pohdiskelemaan Linkolan perintöä. Leiripaikkana toimii Kytäjän Suolijärvi Uudenmaan ja Hämeen rajoilla, aivan Linkolan kalastusseutujen tuntumassa. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Kääpä Health: https://www.kaapahealth.com/ - Suomen Luonto - Pentti Linkola 1988: Luonnonystävän elämäkerta: https://suomenluonto.fi/artikkelit/pentti-linkola-1988-luonnonystavan-elamankerta/ - Suomen Luonto - Pentti Linkola keräsi korvaamattoman havaintosarjan linnuista: https://suomenluonto.fi/artikkelit/pentti-linkola-kerasi-korvaamattoman-havaintosarjan-linnuista/ - Avohakkuut historiaan! -kansalaisaloite: http://avohakkuuthistoriaan.fi/ - Luonnonperintösäätiö: https://www.luonnonperintosaatio.fi/

Pentti Linkola nukkui pois 5. huhtikuuta. Kirjoitustensa lisäksi muun muassa Luonnonperintösäätiön perustajana tunnetuksi tullut syväekologi oli monien tunnustama ja ihailema luonnonsuojelija, ornitologi ja ajattelija, monien ekofasistiksi luonnehtima äärimmäisyyksien mies. Mitä Linkolan elämäntyöstä pitäisi ajatella ja miten häneen suhtautua nyt kuoleman jälkeen? Keskustelemassa Pentti Linkolan elämäkerran kirjoittanut toimittaja Riitta Kylänpää, Linkolan eläinsuhteesta kirjoittanut eläinaktivisti ja sosiologian tohtori Salla Tuomivaara sekä Linkolan kanssa vihreän liikkeen suunnasta 80-luvulla peistä taittanut entinen poliitikko Osmo Soininvaara. Tuukka Pasanen juontaa.

Jamie O'Connor, a Teaching Associate Professor in the College of Applied Health Sciences at the University of Illinois, speaks with Allison Pentti, department chair of physical education and health at Urbana High School.

The EBL crew examines the article "Humanflood" by deep ecologist Pentti Linkola, discussing overpopulation, urbanization, the wolf culling debate and ecology from the Right. The very special guest this week is Rich Houck, author of Liberalism Unmasked and writer at Counter Currents.

In this episode we discuss with Professor Kujala from Aalto university about his research work in Marine technology with a focus on the arctic (being located in Finland, there is always a focus on ice) and the expertise that the University and companies in Finland have acquired over the years. We go through Ice breaker technology, how does an ice breaker actually works and then all the studies that are done on the ice itself to understand its behavior as a material and in relation to ships and, nowadays, offshore wind turbine in cold climates. More info in the website of the project https://www.aalto.fi/department-of-mechanical-engineering/marine-and-arctic-technology As always come to talk @STG_podcast and share this episode around if you found it interesting! Find us also on PocketCasts, iTunes, Spotify and probably in your favorite podcast service! Podcast music by: Punch Deck

Ruohonjuuren asiakkaitakin jo vuoden verran ihastuttanut, kotimainen Laponie on Scandinavia on ihonhoitosarja, joka perustettu ratkaisemaan herkän ja reaktiivisen ihon haasteita. Mutta mistä sarja oikein sai alkunsa? Tässä jaksossa haastateltavana on Laponie of Scandinavian perustaja Kristina Pentti.

Virtanen, M., Jokela, M., Lallukka, T., Hanson, L. M., Pentti, J., Nyberg, S. T., ... & DeBacquer, D. (2019). Long working hours and change in body weight: analysis of individual-participant data from 19 cohort studies. International Journal of Obesity, 1-8.

Toimittajina Olli Haapakangas, Jaana Selin ja Airi Saastamoinen puheenaiheita: naakat ja muut haittaeläimet, roskaaminen on rumaa, kaksipa poikaa Laihialta, villasukkamies, maailmanparantajapariskunta, Kansanradio on paras ohjelma, Pentti ja Kaija ja Postin riidat, kuntaliitos ja terveyspalvelut, kuntaliitos ja kunnantalon paikka, poliisille lisää paukkuja, miesten ja naisten hiilijalanjälki, kaasuöljykysymys

Mitä Euroopan keskuspankin kannattaisi tehdä tässä nykyisessä taloustilanteessa? Mihin Suomen Pankkia nykyään tarvitaan kun EKP on olemassa. Miten Kreikan kriisin aikana tilanne olisi pitänyt hoitaa? Entä miltä vaikuttaa yhteisvaluutta euron tilanne ja sen hyödyt. Ja miltä näyttää keskustelu EVM:n kehittämisestä? Haastateltavana on entinen valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin entinen osastopäällikkö Pentti Pikkarainen. Toimittajana on Maija Elonheimo

Pentti Sammallahti est un photographe finlandais.   L’article Pentti Sammallahti | EP04S01 est apparu en premier sur Tribulations photographiques.

Sous le commissariat de Michaël Houlette, avec la collaboration de la galerie Camera Obscura, à la Maison Robert Doisneau de Gentilly, avait lieu l'inauguration, jeudi soir, de la très subtile exposition des photographies de Pentti Sammallahti, photographe finlandais, d'une extrême délicatesse, grand voyageur aussi semble t-il, tout en discrétion et en proposition rêvée.

Pentti Lahti Quintet esiintyy Tampere-talon Jazzin Legendat sarjassa. Tapio Ylinen haastatteli.

Kokemäen uunimurha on Suomen rikoshistorian kuuluisimpia tapauksia. Kaikki alkoi, kun 33- vuotias perheenäiti Hilkka Saarinen katosi juuri ennen joulua vuonna 1960. Hilkan aviomies Pentti oli hyvin haluton keskustelemaan poliisien tai kyläläisten kanssa vaimonsa katoamisesta. Hilkan ja Pentin poika Seppo alkoi huomata outoja asioita isänsä käytöksessä ja lähetti jopa poliisille kirjeen, jossa epäili isänsä surmanneen äidin ja piilottaneen hänen ruumiinsa hyvin outoon paikkaan. 12 vuotta katoamisen jälkeen Hilkan ruumis löydettiin - yllättävän läheltä katoamispaikkaa.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLähteet:Rikostarinoita historiasta, jakso 3 "Uunisurma"Pohjolan poliisi kertoo 1974-kirjahttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/12/rikostarinoita-historiasta-murha-maalaiskylassahttp://kokemakelainen.net/2015/03/13/uunisurma-puhuttaa-edelleen-yle-kavi-murhapaikalla/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pietarsaarelainen arktisen Nanoq-museon johtaja Pentti Kronqvistin elämän on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia seikkailuja, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavarojaan on koeteltu. Kesäkuussa 80 vuotta täyttävä Kronqvist ponnisti lapsuutensa köyhyydestä pelottomaksi napapiiriretkeilijäksi ja sitkeäksi museonjohtajaksi, joka osaa unelmoida ja toteuttaa unelmiaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Pentti Kronqvistin Pietarsaaren vanhassa kaupungissa.

Kuuntele jakso kansainvälisestä metsäedunvalvonnasta. Heidin haastateltavana MTK:n metsälinjan asiantuntija Pentti Linnamaa.

Olutteltassa oli tarkoitus pohtia yleisön edessä, mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri. Yleisö tahtoi toisin ja keskustelu kääntyi tulevaisuuteen. Epäilijöitä oli, mutta positiivisia enemmän. Kirsi Blomberg: Tuhannet kiitokset keskustelijoille! Axevallan kesä järjestettiin 31. kerran ja Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku äänitti toista kertaa avoimen keskustelun olutteltassa. Koukussa ei koskaan tiedä etukäteen, mihin keskustelu vie ja tälläkin kertaa seurasin yleisön kommenttien mukana pois suunnitelllusta aiheesta. Tarkoituksena oli määritellä yhdessä, mitä ruotsinsuomalainen kultuuri on, mutta yleisö oli selvästi enemmän huolissaan nuorten puuttumisesta kulttuurikentästä kuin siitä, mitä kenttään oikeastaan kuuluu. Tietenkin puhuimme sitten siitä. Meillä oli myös pikkulavallamme mukana 16-vuotias Emilia Ruottinen ja hänen isänsä Pentti.  Emilia kertoi haluavansa lisää suomenkielistä nuorten toimintaa, vaikka hänen paras kielensä on tällä hetkellä ruotsi. Tärkeää on, että toiminnasta saa päättää itse. Emilia esitti myös kaksi laulua. Yleisöäänestyksessä uskottiin ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyvän. Epäilijöitä oli kuitenkin melkein yhtä paljon kuin positiivisia. Joidenkin mielestä juna oli mennyt jo. Mitä mieltä sinä olet? Kuuntele ja kerro. Ohjelmassa mukana myös Pirkko Karjalainen ja Seppo Puolle. Pirkko Karjalainen kertoi, mitä he oppivat YHDESSÄ-projektista ja Seppo Puolle piirsi pitkää viivaa Axevallan 31-vuotisesta historiasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Yhteydenotot: pena.internet@gmail.com Lisätietoa jaksosta: https://melumagazine.com/skeittauksesta-27-pentti-jarvelin/

Olutteltassa oli tarkoitus pohtia yleisön edessä, mitä on ruotsinsuomalainen kulttuuri. Yleisö tahtoi toisin ja keskustelu kääntyi tulevaisuuteen. Epäilijöitä oli, mutta positiivisia enemmän. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kirsi Blomberg: Tuhannet kiitokset keskustelijoille! Axevallan kesä järjestettiin 31. kerran ja Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku äänitti toista kertaa avoimen keskustelun olutteltassa. Koukussa ei koskaan tiedä etukäteen, mihin keskustelu vie ja tälläkin kertaa seurasin yleisön kommenttien mukana pois suunnitelllusta aiheesta. Tarkoituksena oli määritellä yhdessä, mitä ruotsinsuomalainen kultuuri on, mutta yleisö oli selvästi enemmän huolissaan nuorten puuttumisesta kulttuurikentästä kuin siitä, mitä kenttään oikeastaan kuuluu. Tietenkin puhuimme sitten siitä. Meillä oli myös pikkulavallamme mukana 16-vuotias Emilia Ruottinen ja hänen isänsä Pentti.  Emilia kertoi haluavansa lisää suomenkielistä nuorten toimintaa, vaikka hänen paras kielensä on tällä hetkellä ruotsi. Tärkeää on, että toiminnasta saa päättää itse. Emilia esitti myös kaksi laulua. Yleisöäänestyksessä uskottiin ruotsinsuomalaisen kulttuurin säilyvän. Epäilijöitä oli kuitenkin melkein yhtä paljon kuin positiivisia. Joidenkin mielestä juna oli mennyt jo. Mitä mieltä sinä olet? Kuuntele ja kerro. Ohjelmassa mukana myös Pirkko Karjalainen ja Seppo Puolle. Pirkko Karjalainen kertoi, mitä he oppivat YHDESSÄ-projektista ja Seppo Puolle piirsi pitkää viivaa Axevallan 31-vuotisesta historiasta. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Kauden viimeisessä Noin viikon radiossa tavataan käsikirjoittaja-ohjaaja Pentti Järvinen. Hän loi 80-luvulla tv-viihteeseen uudenlaisen ohjelman. Hukkaputki-sketsisarjan aiheet otettiin päivänpolitiikasta ja poliitikoille irvailtiin ensimmäistä kertaa näiden oikeilla nimillä. Noin viikon radiossa Järvinen kertoo, miten hän päätyi uutistoimittajasta tv-viihteen ammattilaiseksi, ja miten jopa kolme miljoonaa katsojaa kerännyt Hukkaputki syntyi. Noin viikon radio on Jukka Lindströmin syy päästä tapaamaan mielenkiintoisia ihmisiä. Ohjelma julkaistaan torstaisin.

Monissa kouluissa kokeillaan transkieleilyä, uutta tapaa hyödyntää ja arvostaa oppilaiden omia kieliä. Kielenhuoltajat selittävät muiden muassa sanaa antikristus ja Pentti pakinoi sanasta sikahyvä. Sen sijaan, että äskettäin maahantulleita lapsia pidetään niin sanotuilla valmistavilla luokilla heidän pitäisi nopeasti päästä tavallisiin luokkiin oppimaan muitakin aineita kuin ruotsin kieltä, katsovat tutkijat Eva Sundgren ja Pirjo Lahdenperä. Lasten omia äidinkieliä voidaan käyttää myös aineopetuksessa uuden translanguaging - transkieleily ajattelutavan mukaan. Kielenhuoltajille Riina Heikkilälle ja Henna Leskelälle on tullut kysymyksiä sekä antikristuksesta että pedon merkistä eli luvusta 666. Suomenopettaja Pentti Salmenranta on miettinyt onko sana sikahyvä slangia vai ei. Niinkuin monesti ennenkin laittoivat hänen oppilaansa ajatusprosessin käyntiin. Juontajana Merja Laitinen.

Yhteiskuntasopimus on syntymäisillään ja nyt lasketaan sitä, miten se saa tuottavuuttamme nostetuksi. Mutta muitakin tapoja nostaa tuottavuutta on. Lean-johtamisen väitetään nostavan tuottavuutta jopa 10-20 prosentilla. Onko Lean jonkinlainen ihmelääke – ja jos on, miksei sitä käytetä enemmän? Asian äärellä Suomen Lean-yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Putkonen, toimitusjohhtaja Heikki Lahdenperä Chiller Oy:stä ja toimitusjohtaja Pentti itkonen Eksotesta.

De två finska krigsbarnen Kielo och Pentti skickades till Sverige från Finland under andra världskriget. Mellan 70 000 och 80 000 finska barn delade samma öde. Hur var det att komma ensam till Sverige, och hur har resan påverkat dem som vuxna? För Kielo och Pentti var det en upplevelse i barndomen som satte djupa spår.

De två finska krigsbarnen Kielo och Pentti skickades till Sverige från Finland under andra världskriget. Mellan 70 000 och 80 000 finska barn delade samma öde. Hur var det att komma ensam till Sverige, och hur har resan påverkat dem som vuxna? För Kielo och Pentti var det en upplevelse i barndomen som satte djupa spår.

Merellisen perheen kasvatti Pentti-Oskari Kangas oppi rakastamaan merta Uudenkaupungin saaristossa jo 40- 50 -lukujen taitteessa. Kangas asuu nykyään Naantalissa ja rakastaa merta edelleenkin. Alunperin opettajaksi valmistunut Pentti-Oskari Kangas perusti 50 vuotta sitten edelleen ahkerasti keikkailevan Seitsemän seinähullua veljestä - orkesterin, jolle Kangas sanoo olevansa tätä nykyä vain viikonloppuisä. Positiivisuuden perikuva on keskittynyt jo vuosia matkailuyrittäjän ja Ukko--Pekka höyrylaivan kapteenin toimiin. Pentti-Oskari Kankaan talvet kuluvat Sri Lankassa. Kaukaisella saarella hän on harjoittanut vaimonsa kanssa hyväntekeväisyyttä yli 20 vuotta ja auttanut lukemattomia paikallisia lapsia mm koulunkäynnin alkuun. Pentti-Oskari Kankaan elämän valokuvat voi nähdä osoitteessa www.yle.fi/kuusikuvaa. Ohjelman toimittaa Riikka Rahi.

Ted och Kaj upptäcker en kod i Zacharias Topelius barndomshem och kommer över en hemlighet som kan skaka om hela Finlands historia. Men vem är den mystiska albinomördaren i munkkåpa som smyger omkring? I Lyckolotto är det spännande pensionärstema som gäller, och så får vi följa med Pentti som råkar kliva in i fel dusch i fel hus vid fel tidpunkt. 00:57 Ted & Kaj hälsar alla välkomna 03:45 Snabbis: Fel dusch del 1 04:59 Ted & Kaj är i Kuddnäs 07:27 Snabbis: Fel dusch del 2 09:16 Ted & Kaj är inne i det hemliga rummet 12:30 Snabbis: Fel dusch del 3 14:45 Ted & Kaj har träffat Filip 17:37 Lyckolotto 22:49 Ted & Kaj löser mysteriet

Ensimmäisen tunnin tentattavana on sosiaalioikeuden professori, Helsingin kaupunginvaltuutettu Pentti Arajärvi. Kokenut kansalaisjärjestöaktiivi ja pitkän linjan demari on aikaisemmin vaikuttanut kunnallispolitiikassa, nyt tähtäimessä on Arkadianmäki. Sosiaaliset teemat ova lähellä hänen sydäntään, mitä muuta hänellä on sanottavanaan politiikasta? Onko SDP mukana seuraavassa hallituksessa?

Pentti Lehtonen flyttade från Finland till Sverige med sin mamma när han var sju år. Mamman bytte sitt finska förnamn Inkeri till Ingeborg och kallade Pentti för Bengt när andra kunde höra. Finska språket skulle inte användas utanför hemmets väggar. Hon ville bli svensk. Men vad ville Pentti? Pentti lärde sig snabbt flytande svenska och blev svensk på ytan men inom honom började hans finska arv växa trots att det inte fanns någon som lockade fram det. Han höll på att tappa sitt finska språk, och det lilla som fanns kvar av språket stannade vid en sjuårings nivå. Dessutom var det sällan han kunde åka till Finland. – Så här i vuxen ålder har jag börjat tänka hur livet hade gestaltat sig om vi hade stannat kvar i Finland.  Jag tror att jag hade varit en tryggare person om vi hade stannat kvar, funderar Pentti Lehtonen. Pentti Lehtonen deltog i Sveriges Radios Sisuradios Twitter kampanj  #våga finska hösten 2013. Det kom tusentals twittermeddelande och flera hundra skrev om sitt förhållande till finska språket och om sina finska rötter. Jag fångades av Penttis korta mening ”När jag växte upp skulle det finska tonas ner, min mor kallade mig för Bengt när folk kunde höra...inte så kul för självkänslan”. Denna tweet ledde till att jag ringde till Pentti och frågade om jag kunde göra ett dokumentärprogram om honom. Då kunde jag inte ana hur mycket det kan finnas bakom en tweet på 140 tecken. Pentti Lehtonen har bott nästan 60 år i Sverige men har aldrig kunnat känna sig som en svensk. Trots de yttre kännetecken som bra utbildning, lysande karriär och höga inkomster, har han alltid haft en känsla av ett visst utanförskap. – Jag måste alltid prestera dubbelt så bra som andra för att bli accepterad, beskriver Pentti hur han har försökt att komma undan den tärande känslan av utanförskapet. Pentti Lehtonens hemlängtan till Finland blev allt starkare med åren men han kunde inte göra så mycket för att bemästra sin längtan efter hemlandet. Han saknade verktyg för att bygga upp sin finska identitet. Det viktigaste, språket, hade stannat vid ett barns nivå så han bestämde sig för att åretuppta sin finska. Penttis stora syster Maija-Liisa bor också i Sverige och syskonen pratade svenska med varandra i 40 år. En dag ringde Pentti till Maija-Liisa och överraskade henne. – Pentti ringde och pratade finska i 20 minuter, berättar Penttis syster Maija-Liisa. Reporter Virpi Inkeri. virpi.inkeri@sverigesradio.se

Pentti Lehtonen flyttade från Finland med sin mamma när han var sju år. Mamma ville smälta in i det nya landet så fort som möjligt och dolde därför deras finska ursprung. Hon bytte sitt finska förnamn Inkeri till Ingeborg och kallade Pentti för Bengt när andra kunde höra. Finska språket skulle inte heller användas utanför hemmets väggar och mamma pratade svenska med sin kraftiga brytning med sonen. Hon ville bli svensk. Pentti lärde sig snabbt flytande svenska och blev svensk på ytan men inom honom började hans finska arv växa trots att det inte fanns någon som lockade fram det. Han höll på att tappa sitt finska språk, och det lilla som fanns kvar av språket stannade vid en sjuårings nivå. Dessutom var det sällan han kunde åka till Finland. – Så här i vuxen ålder har jag börjat tänka hur livet hade gestaltat sig om vi hade stannat kvar i Finland.  Jag tror att jag hade varit en tryggare person om vi hade stannat kvar, funderar Pentti Lehtonen. Pentti Lehtonen deltog i Sveriges Radios Sisuradios Twitter kampanj  #våga finska hösten 2013. Det kom tusentals twittermeddelande och flera hundra skrev om sitt förhållande till finska språket och om sina finska rötter. Jag fångades av Penttis korta mening ”När jag växte upp skulle det finska tonas ner, min mor kallade mig för Bengt när folk kunde höra...inte så kul för självkänslan”. Denna tweet ledde till att jag ringde till Pentti och frågade om jag kunde göra ett dokumentärprogram om honom. Då kunde jag inte ana hur mycket det kan finnas bakom en tweet på 140 tecken. Pentti Lehtonen har bott nästan 60 år i Sverige men har aldrig kunnat känna sig som en svensk. Trots de yttre kännetecken som bra utbildning, lysande karriär och höga inkomster, har han alltid haft en känsla av ett visst utanförskap. – Jag måste alltid prestera dubbelt så bra som andra för att bli accepterad, beskriver Pentti hur han har försökt att komma undan den tärande känslan av utanförskapet. Pentti Lehtonens hemlängtan till Finland blev allt starkare med åren men han kunde inte göra så mycket för att bemästra sin längtan efter hemlandet. Han saknade verktyg för att bygga upp sin finska identitet. Det viktigaste, språket, hade stannat vid ett barns nivå så han bestämde sig för att åretuppta sin finska. Penttis stora syster Maija-Liisa bor också i Sverige och syskonen pratade svenska med varandra i 40 år. En dag ringde Pentti till Maija-Liisa och överraskade henne. – Pentti ringde och pratade finska i 20 minuter, berättar Penttis syster Maija-Liisa. Sedan dess har Pentti och Maija-Liisa alltid pratat finska med varandra och Pentti har jobbat hårt för att öka sitt ordförråd. Han berättar hur finska orden plötsligt kan komma till honom och väcka gamla, härliga minnen. – Jag var på väg till Helsingfors från flygplatsen i Vanda och såg en vägskylt där det stod ”Karkkikauppa”, alltså godisbutik. Godis det är ”karkki” och det ordet har jag inte använt sedan jag var en liten, liten kille”, berättar Pentti med ett stort leende på läpparna. Med språket kom också den finska kulturen, som Pentti har ett stort intresse för. Han läser finska klassiker, gillar finska filmer och är ett stort fan av bandet Eppu Normaali. Ishockey är förstås avgörande och speglar hans riktiga jag. – När Sverige vinner över Finland i ishockey är hela dagen förstörd, säger Pentti Lehtonen. Pentti Lehtonen är stolt över sitt hemland, Finland, och är speciellt lycklig över det att hans finska arv kommer att leva kvar i Sverige. Penttis dotter har bestämt sig för att ta sin fars efternamn och vill visa sitt ursprung. Reporter Virpi Inkeri. virpi.inkeri@sverigesradio.se

00:00:00 Hello 00:01:00 Listener Feedback 00:28:08 Carreras! 01:29:35 Grandes Viajeros 01:49:21 Hasta luego... Bueno, tras un tiempo de parón por motivos laborales diversos, por fin hemos grabado el episodio 37. ¿Hay un ERE en Charlas Moteras? O es más bien cosa de un ERTE? No os lo vamos a desvelar así que tendréis que escuchar todo el programa. Hablamos del Gran Premio de Australia y la absurda importancia que han cobrado los neumáticos, del Gran Premio de Japón y sus vicisitudes y de la ultima carrera de la temporada, el Gran Premio de la Comunitat Valenciana. En la sección de "Listener Feedback", tenemos el audio-correo de Vicente, AKA Facedor o el Hayabusero del programa, con sus problemillas con el sistema de frenado de su moto. En la sección de Joyas Moteras os dejamos una mini-crónica del viaje de Pablo a WSBK Jerez 2013. Entre otras se nos cuelan algunos inventos con el cobre (como no) y menciones a motos imposibles.

00:00:00 Hello 00:01:00 Listener Feedback 00:28:08 Carreras! 01:29:35 Grandes Viajeros 01:49:21 Hasta luego... Bueno, tras un tiempo de parón por motivos laborales diversos, por fin hemos grabado el episodio 37. ¿Hay un ERE en Charlas Moteras? O es más bien cosa de un ERTE? No os lo vamos a desvelar así que tendréis que escuchar todo el programa. Hablamos del Gran Premio de Australia y la absurda importancia que han cobrado los neumáticos, del Gran Premio de Japón y sus vicisitudes y de la ultima carrera de la temporada, el Gran Premio de la Comunitat Valenciana. En la sección de "Listener Feedback", tenemos el audio-correo de Vicente, AKA Facedor o el Hayabusero del programa, con sus problemillas con el sistema de frenado de su moto. En la sección de Joyas Moteras os dejamos una mini-crónica del viaje de Pablo a WSBK Jerez 2013. Entre otras se nos cuelan algunos inventos con el cobre (como no) y menciones a motos imposibles.

Pentti Salmenranta on juuri julkaissut akustisen soololevynsä, vaikka muusikonura onkin pitkä. Pentti on mukana norrköpingiläisessä Blå Häst-yhtyeessä, joka väittää olevansa maan vanhin. Sama yhtye ja sama kokoonpano 21 vuotta. Sitäkin on syytä juhlia. Pentti kirjoittaa tekstejään läheltä omaa todellisuuttaan. Hänen kritiikkinsä työttömiä säilöviä työtehtaita kohtaan on nostattanut aikamoisen keskustelun uutismedioissa. Pentin sanoma on suoraa ja raakaakin, mutta nuorisoon Pentti uskoo. Ja hän uskoo myös toimintaan. Pentin CD on nimeltään Nylonpunk - miksi -kuuntele perustelut. Pentti Salmenranta on tunnettu myös lastenohjelmien tekijänä, mm Radio Apinan¨'/ Radioapan / suomenkielinen versio on hänen käsialaansa. Lukuisat lastenohjelmat sekä lastenlaulut, joita Kaukoranta.yhtye esittää, ovat soineet radiossa jo vuosikausia. Pentti Salmenranta soittaa myös countrymusiikkia Trailer Park Idlersissa. www.trailerparkidlers.com/therumbletheroar.cfm Arja Claesson haastattelee Pentti