Kevyet mullat

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. 1970 luvulla lottokupongin viimeinen palautuspäivä oli keskiviikko. Seuraavina päivinä kupongit mikrofilmattiin, kehitettiin kehityskoneella, tarkastettiin katselulaitteella ja etsittiin voittokupongit tarkastuskoneilla. Loton varhaisvaiheista kertovat Veikkauksen liiketoiminnan suunnittelupäällikkö Marko Aaltonen ja tiedottaja Tero Talaslahti. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee otteita Veikkauksen lopetetuista peleistä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Radiomafia oli Yleisradion vastaisku kaupallisille radiokanaville. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu radiokanava toimi kesäkuusta 1990 tammikuuhun 2003. Radiomafian maailmaan uppoutuvat tutut äänet kanavalta, Olga K ja Jusu Lounela. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee netin keskustelupalstoilta poimittuja kommentteja. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Musiikkilehti Rumban viimeinen painettu numero ilmestyi 24. toukokuuta 2019. Verkkolehden julkaisu jatkuu edelleen. Äänessä Rumban viimeinen päätoimittaja Jukka Hätinen ja lehteen aikaisemmin kirjoittanut, Nelonen Media radioiden musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee otteita Rumban sivuilta ja Wikipediasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. 1970-luvun arkkitehtuurissa tasakatto oli kova sana. Vaikka estetiikka on rakentamisessa edelleen arvossaan, tasakattojen kultakausi alkaa olla takana päin. Äänessä ovat omaa arkkitehtitoimistoa johtava Esa Ruskeepää sekä neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehityskeskukselta. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee otteita Wikipedista ja nettipalstoilta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Pelkästään hyvään tuuriin perustuvat lautapelit ovat korvautumassa pikkuhiljaa hauskemmilla party- ja haastavimmilla strategiapeleillä. Lautapeliopas.fi:n päätoimittaja Mikko Saari puhuu lautapelien evoluutiosta. Kansalliskirjaston ‘Nopista bitteihin: 200 vuotta suomalaista pelaamista’ -näyttelystä sekä lautapelien historiasta kertoo kirjastonhoitaja Jussi Omaheimo. Haastattelujen lomaan Kati Keinonen lukee lautapelitietoutta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Pöytäviina, Sorbus, Vinetto, Cat-sarja, Herba-likööri ja Minttu-Suklaa... voi olla, että aika on kullannut muistot, mutta etenkin netin keskustelupalstoilla fiilistellään vahvasti omaan nuoruuteen kuuluneita juomia. Suomalaisten kadonneista suosikkijuomista kertovat Altian tuotepäällikkö Katja Berntzen, viestintäpäällikkö Niina Ala-Luopa ja tutkimuspäällikkö Milla Sorsakivi. Haastattelujen lomaan Pekka Vitikka lukee Altian tuotetietoja. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kirjahyllyjen väheneminen suomalaiskodeista liittyy huoneistojen kokoon, sisustustrendeihin mutta myös lukemisen vähenemiseen. Ilmiö liittyy myös ajatteluun, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, mahdolliseen kirjatarpeeseen vastaa tabletilta luettavat sähkökirjat sekä kattava kirjastoverkostomme. Ulkoistammeko kirjahyllyjen myötä myös sivistyksemme? Äänessä monipuolinen kirjanrakastaja, tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä Avotakan ja Meidän Mökki lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Suomi on ollut pitkään lukevaa kansaa. Sen on voinut päätellä kirjamyynnistä, kirjastojen lainausmääristä ja kirjakerhojen suosiosta. Parhaimmillaan kirjakerhoihin on kuulunut yli puoli miljoonaa suomalaista. Nykyisiä jäsenmääriä kerhot eivät ilmoita tarkasti, mutta lukemisen vähenemisen myötä myös kirjakerhojen suosio on laskenut selvästi. Äänessä pitkän uran kirjakerhojen puolella tehnyt kirjailija Outi Pakkanen, Emmi Jäkkö Lukukeskukselta ja äänikirjapalvelu BookBeatin Sari Forsström. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Sarjakuvat suunnataan entistä useammin aikuisille, lapsille kohdistettujen sarjakuvien määrä on vähentynyt selvästi. Jopa kestosuosikki Akun Ankan levikki on laskussa. Sarjakuvien suosion lasku liittyy yleisempään trendiin, sillä lukeminen on ylipäätään vähentynyt. Äänessä ovat pitkän uran sarjakuvien parissa tehnyt, kustannustoimittaja Vesa Kataisto sekä suomalaisen sarjakuvan menestystarinoita tutkinut, tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana Jarmo Laitaneva. (Ensilähetys 15.11.2018)

Kirjoituskone yhdessä puhelimen ja laskukoneen kanssa on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen. Kirjoituskoneen ansioksi luetaan kaupan ja finanssitalouden kasvu, ja etenkin naisten parempi työllistyminen. Kirjailijoiden työhön ja teksteihin kirjoituskone vaikutti myös merkittävästi. Äänessä edelleen kirjoituskoneella tekstinsä tuottava Antti Tuuri sekä kirjoituskoneen merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa tutkinut Veijo Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Lukeminen kannattaa aina. Eikä vähiten siksi, että hyvä kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ja uusia tekstityyppejä. Näitä taitoja luulisi tässä ajassa tarvittavan. Todellisuudessa kehitys on päinvastaista. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta sekä lukeminen että lukutaito ovat rapistumassa. Äänessä on Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö sekä lukutaitoa ammattikouluihin vienyt, Kiiltomato.netin päätoimittaja Aleksis Salusjärvi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Nostalgian kohteena kaikkien aikojen legendaarisin, Nintendon kehittämä ja alun perin 1983 julkaisema, Nintendo Entertainment System, eli NES 8-bittinen videopelikonsoli. Äänessä pelaamisella elantonsa ansaitseva NESRetku Petri Himmeä, digitaalisen kulttuurin dosentti Petri Saarikoski Turun yliopistosta, sekä lukuisia tietokirjoja pelaamisesta kirjoittanut Juho Kuorikoski. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Mukana kulkevat ja ilman verkkovirtaa toimivat käsikonsolit ovat oma lukunsa pelaamisen maailmassa. Suomessa käsikonsolit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosioita kuin esimerkiksi Japanissa. Toisaalta, meillä suosittu kännykkäpelaaminen on suoraa jatkumoa käsikonsolipelaamiselle. Äänessä ovat digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopistolta, Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista sekä erilaisia pelejä myyvän Poromagian Pekka Lepistö. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kukapa meistä ei olisi pelannut nuoruudessaan flipperiä; ohjaillut metallikuulaa mailoilla, maanittelulla ja pienillä tönäisyillä. Korvissa soi vieläkin se kopsahdus, jonka vapaapeli saa aikaaan, kunnes kone tilttaa! Flipperien suosiosta kertoo sekin, että pelistä on tehty lukemattomia eri versioita videopeleinä kotitietokoneille ja pelikonsoleille. Flipperiä pelataan edelleenkin, mutta ketkä pelaavat ja missä? Äänessä flipperiharrastaja Juuso Mäkinen sekä uusia ja käytettyjä flippereitä myyvän Victor Finlandin Ilkka Hieta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

1970-luvun öljykiriisin jälkeen etsittiin maailmalla kuumeisesti vaihtoehtoja bensiinille. Yhdeksi ratkaisuksi syntyivät petrolikäyttöiset autot, joita valmistettiin myös Suomessa. Vaikka Talbot Horizon Petro ja Saab 99 Petro jäivät aikansa ilmiöksi, petroliautoille povattiin aikoinaan auvoisaa tulevaisuutta. Äänessä on - aikoinaan harjoittelijana Saab-Valmetin tuotekehityksessä toiminut - VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko. Puhelimitse ohjelmaan osallistuvat Uudenkaupungin Automuseosta Ilkka Ruohonen ja Aulis Santa. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Agraari-Suomessa töiden jälkeen oli luonnollista kokoontua samaan aikaan saman pöydän ääreen ruokailemaan. Nykyajan epätyypilliset työsuhteet ja työajat yhdistettynä ihmisten aikataulutettuun elämään tukevat huonosti yhteisiä ruokailuja. Sentään kouluissa vaalitaan yhteisruokailun perinnettä. Äänessä ovat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELOn toimitusjohtaja Bettina Lindfors, laillistettu ravitsemusterapeutti Mervi Isoherranen Vantaan kaupungilta sekä Jyrki Sukula. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Vielä muutama vuosikymmen sitten tapana oli kiikuttaa kovalla pakkasella petivaatteet ulos. Tällä tavalla tapettiin inhottavat pölypunkit suomalaisista kodeista. Sitten tapahtui jotakin, pölypunkit katosivat kokonaan. Kriittiset äänet ovat sitä mieltä, ettei pölypunkkeja koskaan ollutkaan. Onko pölypunkkien katoaminen pelkästään hyvä asia? Äänessä ovat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen sekä punkkitutkija Ritva Penttinen Turun yliopistolta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Digitalisaatio, aikataulutettu elämämme sekä myös kyläilykulttuurin muutokset, siinä syitä, jonka vuoksi ovelta ovelle-kauppiaita ei näy enää entiseen malliin. Toki luukuttajia edelleen on, mutta moni myyntimies tarttuu tänä päivänä mieluummin puhelimeen kuin rattiin. Äänessä ovat imureiden myyntiennätystä Suomessa edelleen hallussaan pitävä Eero Lehtinen sekä tietokirjoja seitsemäntoista vuotta kaupannut Timo Lindgren. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Vapaa-ajankalastus on perinteisesti ollut yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Kalastusharrastus elää edelleen, muuta kalastajamäärät ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Etenkin satunnainen onkiminen on vähentynyt selvästi. Äänessä ovat järjestöpäällikkö Olli Saari Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä ja yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta. Juhani Siljon sata vuotta sitten tehdyn Vastavirtaan runon tulkitsee Luken rapututkija Esa Erkamo. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kirkonrotta, kymmenen tikkua laudalla, rosvo ja poliisi, peili, ruudun ja narun hyppääminen - pihaleikeistä on moneksi. Mutta siinä, kun lapset leikkivät edelleen kirkkistä tai polttista, monet perinne- ja pihaleikit, kuten vaikkapa twistin hyppääminen, alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Muuttuvaa pihaleikkiperinnettä käyvät läpi leikki-innovaattori Isa Pelto sekä pihapelipäivän puuhamies Vili Nurmi. Perheiden ulkoilutottumusten muutoksista kertoo Susanne Blomqvist Suomen Ladusta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Saunominen on muuttunut juhlasta arkiseksi kokemukseksi. Siinä, kun ennen lauantaisaunassa suoritettiin sekä konkreettista että rituaalista puhdistautumista, nykyään saunominen edustaa meille enemmän rauhoittumista ja nautintoa, arjen luksusta. Äänessä saunomista kehollisena kokemuksena tutkinut Laura Seesmeri sekä Suomen Saunaseuran pitkäaikainen aktiivi ja Kansainvälisen Saunaliiton hallituksen jäsen Jussi Niemelä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Rock on kuollut, kauan eläköön pop. Tai hip hop. Tai trap... Ehkä koko rocknrollin kuoleman julistaminen on ennen aikaista, mutta vanhemman kitararockin merkitys on vähentynyt melkoisesti. Myös dekadentit kitarasankarit alkavat olla historiaa. Ainoaa oikeaa kitararockia, stadionbändejä ja rokkikukkoja kaipailevat musiikkitoimittaja Anne Lainto sekä levy-yhtiö KHY:n toimitusjohtaja Kari Hynninen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katujengeillä on ikävä maine. Katujengien synty ja yleistyminen liittyvät yleensä nopeaan kaupungistumiseen. Viranomaisten mukaan Suomessa ei ole ollut varsinaisia katujengejä, mutta etenkin 1970-luvulla meillä yleistyivät kaupunginosajengit. Jengiytymisestä ja nuorisokulttuurin muutoksista kertovat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo ja pitkän uran nuorisotyön parissa tehnyt, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kädentaitojen hiipuminen mutta myös kulutuskulttuurin muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että yhä harvempi tekee itselleen tai perheelleen vaatteita. Myös asusteiden korjaaminen sekä tekstiilien ompelu ovat vähentyneet. Toista oli ennen, kun joka torpassa oli ompelukone ja mankeli, monessa jopa saumuri. Ompelutaidon ja ompelukoneiden kulta-aikaa muistelevat kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä Marttaliitosta sekä yli neljäkymmentä vuotta alalla toiminut Hellevi Tojkander Kaartin neule- ja ompelukone Oy:stä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Minun ajatukseni, minun mielipiteeni, minun haluni. Minun työni, minun kuulumiseni, minun harrastukseni. Minun puolisoni, minun lapseni, minun perheeni. Minun ongelmani, minun saavutukseni, minun ruokani. Minä, minä, minä. Onko ikävä yhteishengen, empatian ja altruismin aikoja? Vai onko sellaisia aikoja koskaan ollutkaan? Äänessä mm. Mahtava minä -kirjan tehnyt esseisti ja runoilija Jukka Koskelainen sekä filosofian professori emeritus Timo Airaksinen. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Vaikka kaikki eivät pidä 24/7 yhteiskunnasta, varsin monet suomalaiset käyttävät innokkaasti erilaisia palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Samaan aikaan ’aina auki olevan yhteiskunnan’ kanssa on kehittynyt aina tavoitettavissa oleva ihminen. Toista oli ennen, kun työt tehtiin työaikana ja vapaalla levättiin. 'Lepopäivä' -sanaa käytetään nykyään yhä harvemmin. Lepopäivän merkityksestä kertovat vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta sekä kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Muutama vuosikymmen sitten Suomessa oli lukuisia pieniä, yksityisiä elokuvateattereita, kunnes monisaliset multiplex-teatterit alkoivat vallata markkinoita. Viime vuosina korttelikinotoiminta on ollut virkistymään päin - intiimiys, ravintolapalvelut ja mahdollisuus vaikuttaa ohjelmistoon houkuttelevat. Korttelikinojen lumosta ja merkityksestä kertovat elokuvateatteri Rivieran Atte Laurila, elokuvia liiketoimintana tutkinut Outi Hupaniittu Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta sekä korttelikinoja harrastava Urmas A. Hilapieli. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Puutornimuuntamot ovat katoava pala sähkönjaon historiaa. Puisia monumentteja on pystyssä vielä kymmeniä, joskin vain muutamat palvelevat enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Onneksi monien kulttuurihistoriallisesti merkittävien tornien elämä jatkuu muussa tarkoituksessa. Vieraana on Puutornimuuntamot - tarinoita sähkönsiirrosta kirjan tehnyt Maarit Verronen. Puhelimitse ohjelmaan osallistuvat Koski-seuran puheenjohtaja Kari Kaivola sekä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n verkkopäällikkö Erkki Mikkola. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Varsin näkyvä merkkipaalu oli ennen tienvarsilta sojottava, graniittinen kilometripylväs. Ei näy enää. Nykyisin pääteiden varsilla etäisyydet kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin ilmoitetaan metallisilla etäisyystauluilla. Äänessä on karttoja, tiestöjä ja maankiertämistä harrastava Matti Grönroos. Suomessa käytettyjä tolppatyyppejä on esillä Tiehallinnon kokoelmassa, josta kertoo amanuenssi Mikko Pentti tieliikenteen erikoismuseo Mobiliasta. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Neljä kuutioita koivuhalkoja ja 250 kiloa lammasta. Kuuden tunnin kuluttua herkutellaan, kuunnellaan musiikkia ja tanssitaan lentoemäntien kanssa. Finnairin lentävä henkilöstö on järjestänyt jo 26 vuotta ympäri Suomen rosvopaistitapahtumia sotaveteraaneille. Veteraanien vähetessä myös tapahtuma on tullut tiensä päähän. Rosvopaistitapahtumaa muistelevat rintamaveteraani Erkki Tiippana, rosvopaistitapahtumasta vastannut Kalevi Rönnqvist, Anni Grundström Sotaveteraaniliiosta sekä Rintamaveteraaniliiton Heikki Karhu. Toimitttajana Jarmo Laitaneva.

Liftaaminen alkoi yleistyä 1970-luvulla, samaan aikaan autoilun yleistymisen kanssa. Vielä seuraavalla vuosikymmenellä teiden varsilla peukaloa heiluttelevat tai määränpää-kylttejä kantavat ihmiset olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sitten aloimme vaurastua, käyttää busseja ja - epäillä. Äänessä ovat Hitchball 4000 liftauskilpailua järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa ja propagandapäällikkö Emma Vepsä. Kimppakyydeistä kertoo Itä-Suomen yliopistosta Juhana Venäläinen, hän työskentelee Koneen säätiön jakamistaloutta koskevassa hankkeessa. Ohjelmassa kuullaan myös brasilialaisen Claudio Magalhãesin kokemuksia liftaamisesta.

Lyhyt päältä ja sivuilta, takaa pitkä ja liehuva, mikä se on? No sehän on uutta tulemista tekevä takatukka! Vaikka nykyäänkin muutamat jääkiekkoniilot ja salibandystarbat rohkenevat kunnioittaa hiusmuodillaan lajilegendoja, takavuosina mulletti oli isompikin ilmiö Kevyt mullat kulkee ihmemiesten MacGyverin ja Jaromír Jágrin jalanjäljissä. Takatukkaa ja 1980-luvun muoti-ilmiöitä yleisemminkin käy läpi Tyylitoimiston Style Advisor Liina Junna. Äänessä on myös yli 50 vuotta lätkäjätkien ja valmentajien hiuksia muotoillut Vuokko Mattila. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Väestönkasvu, teollisuus ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä asioista, jotka vaikuttavat luontoon. Ihmisten luontosuhteeseen vaikuttaa vielä suurempi määrä tekijöitä, kuten esimerkiksi kaupungistuminen, digitaalisuus ja kasvatukselliset ja kulttuuriset muutokset. Korvaako digikasvio koulukirjan väliin taitellut ja säilötyt kasvit? Miten luonnontuntemukseemme vaikuttavat lasten reviirien dramaattinen pienentyminen sekä esim. kiellot puuhun kiipeämisestä? Äänessä Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä Maria Aroluoma Luontokeskus Haltiasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Myymäläautoista tulee mieleen lähinnä kumipyöräiset kirjastot. Eikä ihme, sillä perinteisiä kauppa-autoja on käytössä Suomessa enää kourallinen. Toista oli ennen, jolloin maamme routavaurioisia pikiteitä jurnutti kymmeniä ja kymmeniä kumipyörillä kulkevia ruokavankkureita. Äänessä on yli neljäkymmentä vuotta kauppa-autotyrittäjänä toiminut Pekka Lieppinen sekä myymäläautojen historiasta Viettelyksien vaunu teoksen tehnyt tutkijatohtori Jussi Lehtonen Turun yliopistosta. Kirjastoautojen kuulumisia kertoo Päivi Kuutti Tikkurilan kirjastosta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Ruokailutottumuksemme ovat muutoksessa, samalla uudistuvat myös jälkiruokamme. Jos joku tänä päivänä herkuttelee köyhillä ritareilla tai kahvikuppiin sotketulla pullamössöllä, eli pullalla, kahvilla, maidolla ja sokerilla, kyse on vahvasti nostalgiasta. Vanhoja jälkiruokia fiilistelee - toki ohjeiden kera - Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Jälkiruoan funktiota käy läpi laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Suomessa ennätettiin kirjoittaa erilaisella kaunokirjoitusjärjestelmällä reilut sata vuotta, ennen kuin opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että kouluissa alettiin opettaa vain tekstauskirjaimilla sekä erilaisilla sähköisillä laitteilla kirjoittamista. Äänessä on kirjoitusuudistuksessa mukana ollut opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta. Kaunokirjoituksen hyödyistä kertoo Suomen Kalligrafiayhdistyksen puheenjohtaja Teija Tiilimäki. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Nostalgian kohteena on liköörien, sateenvarjojen ja cocktailtikkujen maailma. 1980- ja 1990 luvuilla elettiin varsinaista drinkkien ja cocktailien vuosikymmeniä. Neonvalojen loisteessa ja strobojen välkkeessä hohtivat toinen toistaan värikkäämmät ja koristeellisemmat juomat. Caipiroskan, Valkovenäläisen ja Ville Vallattoman kaipuun lisäksi ohjelmassa selvitetään cocktailien historiaa. Äänessä Kaikkien aikojen drinkit teoksen toinen tekijä, lehtori Kimmo Aho sekä tutkija Tiina Kiiskinen Hotelli- ja ravintolamuseosta. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Television tulo ja yleistyminen vaikutti moneen asiaan, myös lelujen maailmaan. Lastenohjelmamaratonit ja ohjelmien lomaan sijoitettu tv-mainonta suosivat isoja, kansainvälisiä yrityksiä, jotka pystyivät laajentamaan tuotevalikoimaansa. Markkinoiden valtaamisessa auttoi myös hyvä tarina ja uudistumiskyky. Star Wars, Kaalimaan Kakarat, He-Man, My Little Pony, Donkey Kong, Transformers, Turtles ja moni muu 1980-luvun lelu tai tuote on onnistuneen brändäämisen tulos. Lelujen muuttunutta maailmaa käyvät läpi Suomen Lelumuseo Hevosenkengän johtaja Johanna Rassi sekä Suomen Leluyhdistyksen puheenjohtaja Riia Sandstrom. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Keskittymisen häiriöön on helppo ajautua nykyisessä työkulttuurissa ja elämäntyylissä, jossa viestiä pukkaa useista välineistä, ja sekä ihmiset että tieto ovat aina saatavilla ja tavoitettavissa. Kun ajatukset sinkoilevat asiasta toiseen, on luonnollista, että keskittyminen yhteen tiettyyn asiaan on silloin vaikeaa. Nykyihmisellä sanotaan olevan kärpäsen keskittymiskyky. Minkä verran kyse on itse aiheutetusta tilasta ja minkä verran olosuhteista? Äänessä aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen sekä käyttäytymistieteilijä Sanna Leino. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Teitittely alkaa olla Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Syitä kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaisevan puhuttelumuodon vähenemiseen on monia, kuten kielen luonnollinen muuttuminen, tasavertaisuus-ajattelu mutta myös teitittelyn vaikeus. Suomalainen on mestari keksimään kiertoilmauksia vieraampia ihmisiä puhuteltaessa. Äänessä ovat Saako sinutella vai täytyykö teititellä artikkelikokoelman toinen tekijä, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta, lehtori Sirpa Kajarinne Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta sekä virkakieliasiantuntija Ulla Tiililä Kotukselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kuin suurin piirtein kaikki esimerkiksi ravintoloissa vierailleet ihmiset olivat passiivisia tupakoitsijoita. Vuonna 2000 tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa ja yleisissä tiloissa. Ravintolan sisätiloissa tupakointi loppui kokonaan 2007. Äänessä ovat työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistolta, työympäristöasiantuntija Seija Virta ja sopimusasiantuntija Markku Björn, molemmat Palvelualojen ammattiliitto PAMista, sekä keuhkosairauksiin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Jere Reijula. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Nykyään jos henkilön nimen eteen liitetään titteli talonmies, sillä viitataan enemmänkin muilla kuin alan ansioilla nimeä saavuttaneeseen henkilöön. Mutta vaikka ammatti on harvinaistunut, toki Pikkaraisen, Nyrösen tai Sepi Kumpulaisen lisäksi, Suomessa vielä toimii ihan perinteisiäkin talonmiehiä. Vieraina kaksikymmentäviisi vuotta talonmiehenä toiminut Kalevi Korhonen sekä yksi "Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet" -kirjan kirjoittajista Esko Nurmi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.