Podcasts about koneen

Tällä kertaa mukana Ile Uusivuori! Ilen Onlyfans on mennyt Suvilta ohi. Kiinnostaisiko ihmisiä Erika Vikmanin lihapullat? Mitä Ile haluaisi Koneen työntekijöiden suunnittelevan seuraavaksi hisseihin? Millaisia ihmisiä ovat Kaverin puolesta kyselen -osiossa jaetaan kaikki sentilleen tasan. Suomeen on tulossa pian uudenlaisia automaatteja. Haluttua kamaa on napinpainallukset, yläpunkat ja ikkunapaikat. Mitä Ile teki isältänsä salaa?Kuuntele Suvin ja Ilen parhaimmat palat täältä!

Narsistinen Media | Sulopuisto | #neuvottelija 297. Olli Sulopuisto on Jaksomedian perustajia ja mediatutkija ryhmässä, joka on saanut apurahan Koneen säätiöltä tutkia podcasteja ja tubeja. Olli ja Sami törmäsivät töksähtäen somessa Samin tahdittoman postauksen kautta. He pohtivat narsistisen median olemusta ja eroja muihin median tyyppeihin. Voiko podcasteja ja tubeja asettaa vasemmisto-oikeisto-akselille riippumattomien muuttujien kuten rahoituksen lähteen ja vieraiden määrän avulla? Onko #neuvottelija narsistinen media? Miten lyhytvideot tukevat pitkiä tubejaksoja? #neuvottelija Sisäpirissä Olli arvioi USA:n top 10 podcastit kuten Joe Rogan, Call Her Daddy ja The Diary of a CEO. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Henrik Ehrnrooth on tehnyt huikean uran hissiyhtiö Koneen talous- ja toimitusjohtajana. Keskustelemme Henrikin kiehtovasta urapolusta Lontoon investointipankkimaailmasta Koneen johtoon, ja hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan toimitusjohtajan uran jälkeen. Miksi follow your dreams on huono uraneuvo? Mikä on ollut uran vaikein hetki? Ja miten Roger Federer liittyy yrityselämän päätöksentekoon ja johtamiseen? Henrik paljastaa myös tärkeimmän työhaastattelukysymyksensä. 

Etiikan tutkija Mikko Puumalan mielestä moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ilmastonmuutoksen torjuntaan Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta. Ympäristö- ja ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta toteaa, ettei ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä velvoitteita voi jättää yksin yksilöiden vastuulle. Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Mutta vaikka kyseessä on kollektiivinen ongelma, yksittäinen ihminen voi osallistua henkilökohtaisin teoin esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ja osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Moraalifilosofian asiantuntijana Puumala tarkastelee ilmastonmuutosta arkimoraalin näkökulmasta. Hän sanoo, että moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ja suostumista arkea mahdollisesti hankaloittaviin ilmastotoimiin. Humanisti vastaa -podcastissa hän kertoo, miten arkimoraalimme selviää stressitestistä. Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu. Parhaillaan Puumala on mukana Koneen säätiön rahoittamassa Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -tutkimuksessa. Tästä näkökulmasta hän arvioi elokuussa paljastunutta poikkeuksellista raakkutuhoa Stora Enson työmaalla. Filosofian oppiaine siirtyi Turun yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteelliseen vuonna 1967. Podcastin pikatestissä yhteiskuntatieteiden tohtori paljastaa, onko hän filosofina humanisti vai yhteiskuntatieteilijä. Kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi. Greene puhuu siitä, miten kaikki ihmiset tavoittelevat hyvinvointia ja vaikka ihmisillä on eri näkemys hyvästä elämästä, yhteinen sävel voi silti löytyä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy sosiaaliturvan leikkauksista Helsingin kaupunginjohtajan Juhana Vartiaisen somepäivityksen pohjalta. Juha Itkonen puhututtaa ritareita työeläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta. Hilkka Olkinuora pohtii hitaita juttuja. Opiskelijat haluavat katsoa luentostriimejä nopeutetusti. Vain luuserit kuuntelee äänikirjoja ykkösellä. Tunnetteko kiirellistymisilmiön? Mika Pantzar on tutustunut tutkimussuunnitelmaan Ratkaisuja pönötyksen muotoihin utopioiden avulla. Se on saanut apurahan Koneen säätiöltä. Keskustelua siis pönötyksen tai patsastelun muodoista!

Erkki Salonen asuu Lahden Nastolassa ja on ollut näissä maisemissa koko elämänsä. Metsäkonehommia on takana tasan 50 vuotta ja näihin vuosikymmeniin mahtuu paljon erilaisia tapahtumia. Asko Hauta-aho kävi Nastolan Järvistenkylällä Erkki Salosen luona.

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijän­oikeus­korvaukset ääni­kirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila. Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi. Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”. Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijän­oikeus­korvausta ääni­kirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle? Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa. Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta? Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Tietokoneet ja älypuhelimet eivät muutu käyttökelvottomiksi siksi, että niihin tulisi fyysisiä vikoja. Ne hylätään siksi, että käyttäjä haluaa ostaa uuden laitteen tai vanhan vekottimen käyttistuki päättyy, jolloin uusimmat ohjelmat eivät enää toimi siinä. Mutta näin ei tarvitse olla! Vikasietotila etsii syylliset ja esittelee nipun ideoita sille, mitä viiden tai kymmenen vuoden ikäiselle atk-laitteelle voisi tehdä. Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Panun atk-vinkki on GlazeVM. Kari suosittelee The Feel of Algorithms -kirjaa. Materiaalit Lineage on yksi tapa saada vanhaan Androidiin uutta potkua Apple kills the iPhone Mini The Pretty Good Problem (ei "good enough", kuten Olli sanoo) iPhone 14 oli helpoiten korjattava iPhone aikoihin Memory price trends Framework on modulaarinen kannettava tietokone The 8-Bit Guy, esim. Rare PET-style VIC-20 restoration OpenCore Legacy Patcher pelastaa vanhat Macit pelistreamaukseen Moonlight Xposed Framework on Androidien hyvin syvällliseen nysväilyyn How to Run Linux on Android Devices

Merja Mähkä ja Esa Juntunen keskustelevat osake- ja rahastosijoittamisesta, osinkoansan kaltaisista sijoittamisen sudenkuopista, putoavista markkinoista sekä mm. kuinka säästää lapsille tai aloittaa osakesäästäminen. Jakson pohjana ovat Kirjat Esa Juntunen Viisas sijoittaja -Tunne itsesi. Omavaraisuushaaste ja käyttäytymistaloustiede sekä Merja Mähkä Sijoittajaksi 5 tunnissa. (00:00) Merja Mähkä Sijoittajaksi noin 5 tunnissa. Sijoittamisen hissiliike. Pörssin alamäki (02:55) Esa Juntunen Viisas sijoittaja -Tunne itsesi. Omavaraisuushaaste ja käyttäytymistaloustiede (04:22) Aikahajauttaminen. Laskeneen pörssin houkutus. Poikkeusaikojen strategia (07:01) Merjan salkun hajautusstrategioita. Suorien osakesijoitusten painopiste Merjalla USA:ssa. Rahastojen osuus kasvanut (08:30) Korkojen rooli palannut, CAPM (09:20) Esan salkussa työnantajan osakkeita, Suomen, USA:n ja Iso-Britannian osakkeita (10:20) Ray Dalion alfa-portfolio ei ehkä toimi (11:40) Korkojen normalisoituminen - sijoittajalla jopa ”kivaa” kun maailma taas toimii (12:10) Korkosijoittamisen yllättävä mystisyys. Asuntolainan merkitys (13:05) Pankkitilin korvaaminen rahamarkkinarahastoilla (14:20) Osinkoharha - verojen lisäksi taaksepäin katsova osinkotuotto on vaarallinen ansa (16:30) Osinkojen psykologiaa. Samin harvat osakepoiminnat OST:n kautta (18:30) Koneen pettämisen tuska. Henrik Ehrnroothin investointipankkiiritausta. Markkinaa ei voi kontrolloida. Huom! Jakso äänitetty juuri ennen hänen irtisanoutumisilmoitustaan (19:20) Nopeasti kehittyvä talous ei takaa nopeasti nousevia kursseja. USA! (20:10) Aktiivinen rahasto voi olla järkevä. Petri Deryng Vietnamissa. Samin emämoka Venäjällä (22:30) Kasvusijoittaminen vai arvosijoittaminen. Voittajat voittavat jatkossakin. Ernst Grönblom (23:30) Teknojätit kuten Apple. Bessenbinderin tutkimuksen mukaan indeksituoton tekee vain 4% osakkeista. (25:20) Matalakuluiset ETF:t salkun peruskivenä. Kuluja voi myös sietää mutta aloittaminen on tärkeintä (30:00) Lapselle sijoittaminen on vapauttavaa. Merjan tarina - pienikin pesämuna auttaa nuorena (33:00) Asuntolaina on halpaa vipua vaikka markkina on ollut viime aikoina armoton (35:50) Arvo-osuustili vs. Osakesäästötili pohdinta hankaloittanut aloittamista. Suomalaisia osinkopapereita OST:hen (37:00) Kurssinousuharha. Puolittuva kurssi voi puolittua uudestaan (39:00) Qt ja Revenio (Sijoituskästi). Momentum-sijoittaminen (40:20) Arvonmäärityskertoimet kuten EV/EBITDA ovat yrityskohtaisia. Yritysarvon merkitys (43:10) Osinkotuoton puolustus kokeneelle sijoittajalle. (44:20) Seadrill-case (45:30) Merkintäetuoikeusannit (46:10) Portfolion rakentaminen perustan päälle. Osta ja unohda -strategian vaarat (48:10) Riskitasoa saa myös laskea. Iän merkitys (50:05) Kahnemanin vinoumat Esan kirjassa. Vahvistusharhan vaarat. Ankkurointi (53.00) Mitä tehdä kun on jo aloittanut Merjan kirjassa (54:40) Sisäpiiri - Esa, Merja ja Sami pohtivat sijoituspalveluntarjoajiaan

Kulttuuriykkönen avaa taas Perjataistudion ovet. Raatilaiset keskustelevat poikkeuksellisesta selonteosta, joka tunnetaan hallituksen "rasismitiedonantona". Miten se tulee vaikuttamaan yleiseen keskusteluilmapiiriin, vihapuheeseen ja hallituksen toimivuuteen. Miksi selonteon yhteyteen on ympätty natsien hakaristin ohella myös sirppi ja vasara -symbolin kieltäminen? Miksi hallituksen kanta rasismiin saatiin vasta nyt ja sisältääkö selonteko mitään konkretiaa? Raati pohtii myös eikö oikeistolla ole enää muuta tarjottavaa köyhille kuin tukien leikkaaminen ja häätäminen pois kasvukeskuksista. Keskustelua myös kansanedustaja-miljonääri Noora Fagerströmin haastattelusta, joka aiheutti kohun liittämällä köyhyyden saamattomuuteen ja laiskuuteen. Lisäksi pohdimme, kuinka perusteltua ja osuvaa Koneen säätiön oli myöntää kansalaistottelemattomuustempauksistaan tunnetulle Elokapina-aktivistiryhmälle 200 000 €:n tuki toiminnan kehittämiselle. Keskustelussa myös älylaitteiden lisääntynyt ja häiritsevä käyttö kulttuuritapahtumissa sekä hautajaisissa. Ajankohtaisia kulttuuriaiheita ja mediailmiöitä ovat ruotimassa vakiraatilaisista liikemies Sami Kuusela, yrittäjä Anna Moilanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Mitä köyhyys tekee ihmiselle ja miksi duunariammatteja ei arvosteta, pohti Noora Vallinkoski romaanejaan Perno Mega City ja Koneen pelko kirjoittaessaan. Vallinkosken toisen romaanin Koneen pelko tarina nousee teollistumisen raunioista. Siinä päähenkilö Johanna yrittää pyristellä irti moniongelmaisen perheensä otteesta ja lähteä opiskelemaan, mikä on suorastaan ennenkuulumatonta, mutta luokkaretki keskiluokkaan tai edes sen suuntaan on kivulias. Johannan lisäksi tarinan keskiössä ovat duunarimiehet, jotka jäävät automaation ja koneiden jalkoihin. Myös Tanskassa asuvan Noora Vallinkosken esikoisromaani Perno Mega City (2018) käsitteli köyhyyttä ja osattomuutta. Lähetyksessä kuullaan myös vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi valitun professori Juho Saaren ajatuksia siitä, mitä köyhyys merkitsee Suomessa tänä päivänä. Saari on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Legendaarinen Hassisen Kone päätti 40 vuotis juhlakiertueen 30-tuhannen katsojan edessä Tampereen Ratinassa. Bändin alkuperäinen lahtelainen rumpali Harri Hate Kinnunen ei olisi koskaan uskonut, että vuosikymmeniä sitten huipulla ollut Hassisen Kone saisi tuollaisen vastaanoton. Hate Kinnunen oli Voiman aamuvieraana.

Tässä jaksossa jatkamme hallitustyötä koskevaa neliosaista sarjaa yhteistyössä Directors' Institute Finlandin kanssa. Aiheena on tulevaisuus ja monimuotoisuus hallituskontekstissa. Vieraanamme on Jussi Herlin ja Saara-Sofia Sirén. Jussi on Koneen hallituksen varapuheenjohtaja ja sukunsa viidennen polven omistaja hissiyhtiössä. Saara-Sofia on puolestaan kansanedustaja ja poliitikko, joka toimii mm. Me-säätiön hallituksessa. Keskustelemme hallitusten koosta ja kokoonpanoista sekä kansainvälisyydestä. Miksi Suomi ei ole hallitustyön mallimaa? Miltä hallitustyön tulisi näyttää tulevaisuudessa? Kysymme myös, minkä neuvon vieraamme antaisivat vanhemmalle itselleen eläkkeen kynnyksellä.

Pitääkö ilmastopolitiikan perustua tieteeseen? Keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja tutkija Anna Kukkonen. Kukkonen on mukana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Tieteellinen tieto ja politiikkaverkostot ilmastopoliittisessa päätöksenteossa”. Kukkosen mukaan politiikassa ei hyödynnetä tieteellistä tietoa monista syistä: tutkittu tieto ei sovi poliittiseen agendaan tai se uhkaa tiettyjen taloudellisten eturyhmien intressejä. Hukkisen mielestä nyt keskitytään liikaa psykologisiin tutkimuksiin ilmastonmuutoksen ympärillä. Hän näkee, että järjestyksen pitäisi yhteiskunnassa olla se, että ensin tehdään yhteiset säännöt yhteiskunnassa ja sitten vasta psykologista tutkimusta. "On pilvin pimein ympäristötieteen tutkimusta, että kaikkein heikoimmat ohjausinstrumentit ovat niitä joissa yritetään hellästi informoida ja hellästi tuupata", Hukkinen sanoo. Ongelmana ilmastonmuutostyön kannalta on, että se uhkaa monien eturyhmien intressejä. Esimerkiksi Influencemap-tutkimusorganisaation mukaan viisi maailman suurinta pörssilistattua energiayhtiötä, Chevron, BP, ExxonMobil, Shell ja Total käyttävät vuosittain noin 178 000 miljoonaa euroa lobatakseen ilmastonmuutoksen pysäyttämistä vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Legendaarisen Hassisen Koneen alkuperäinen basisti Jussi Kinnunen on innoissaan vihdoin tapahtuvasta yhtyeen 40v juhlakiertueesta. Jussi piipahti Voiman aamuvieraana.

Miten ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti nyt ja tulevaisuudessa? Noin miljardi ihmistä käyttää Koneen hissejä, liukuportaita ja ovia yhden päivän aikana. Yhtiössä pyritään hyödyntämään dataa, tekoälyä ja koneoppimista monin tavoin, muun muassa ennakoivassa huollossa. Koneen tulevaisuuden visioissa on hyvinkin älykästä liikkumista hotelleissa, toimistorakennuksissa ja sairaaloissa. Voisiko hissi esimerkiksi priorisoida liikuntaesteiset ja toimiston ovi jo tunnistaa työntekijän ilman kortin vilautusta? Vieraana on Koneen palveluiden ja ratkaisujen tuotekehityksestä vastaava johtaja Johannes Rastas. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

UUSI KAUSI! Miten luodaan Suomen pk-yrityksistä maailmanluokan toimijoita digitalisaation avulla? Voiko Suomi saavuttaa teknologiajohtajuuden Euroopassa? Millainen haaste on kaksoissiirtymä: teollinen digitalisaatio + vihreä siirtymä? Kauden avausjakson vieraana on Jussi Herlin, Koneen hallituksen varapuheenjohtaja ja elinkeinoministeriön asettaman Tekoäly 4.0 -ohjausryhmän puheenjohtaja. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Design auttaa parhaimmillaan ratkomaan ongelmia ennen kuin ne syntyvätkään. Se on avainasemassa, kun suunnitellaan ihmisen ja koneen välistä kommunikointia, ja design-ajattelusta saa ammennettua oppeja elämään myös softakehityksen ulkopuolella. Designin ja ohjelmistokehityksen yhdistäminen on ollut Taisteen genetiikassa alusta alkaen. Ville Kaisla, yksi yrityksen perustajista, jakaa tässä jaksossa pitkän kokemuksen tuomia ajatuksiaan aiheesta.

A Ryanair flight unexpectedly diverted to Minsk because of a bomb threat and upon landing, Belarusian authorities took journalist Roman Protasevich into custody. The Opposition and western officials have suggested the decision was a hijacking move by the government. - Minskin viranomaiset käyttivät tekosyynä pommiuhkaa pakottaessaan Kreikasta Liettuaan matkalla olleen Ryanair koneen laskeutumaan Minskiin. Koneen laskeuduttua, Valkovenäjän viranomaiset pidättivät matkustajana olleen toimittajan, Roman Protasevichin.

Koronatartuntoja on vähemmän kuin aiemmin. Syyttäjä vaatii Niko Ranta-aholle 13 vuoden vankeustuomiota. Koneen rakennus paloi Hyvinkäällä. Norppalive on suljettu.

Keskustelu suomalaisen synnytyskulttuurin ongelmakohdista ja synnyttäjien kokemasta turvattomuudesta on viime aikoina lisääntynyt. Yhä useammin puheeksi nousevat synnytysyksiköiden aliresurssointi, hoitohenkilökunnan ajautuminen ahtaalle ja synnyttäjien kokemukset oman ihmisyytensä ohittamisesta. Elämän suuri taitekohta, äidiksi tuleminen, onkin saattanut tarkoittaa kokemuksia itsemäärämisoikeuden ja oman äänen menettämisestä, kivusta ja traumasta sekä yksinjäämisestä ja hylkäämisestä. Mistä ongelmat kertovat, miten rakenteista kumpuavat kokemukset synnytysväkivallasta vaikuttavat äitiyteen ja miten ottaa askelia kohti kokonaisvaltaisen ihmisyyden tunnustavaa synnytyskulttuuria? Vieraina ovat Kolme rukousta äidille -kirjan (Gummerus 2021) kirjoittanut Anna-Liisa Ahokumpu, synnytysaktivisti ja Kohtu on kaunein sana –teoksen (Kulttuurivihkot 2021) julkaissut Katri Kiukas sekä Koneen säätiön rahoittaman “Kamppailu synnytyksestä – Suomalaisen synnytyskulttuurin murros” -tutkimushankkeen johtaja, sosiologian dosentti Kaisa Kuurne. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Radio Novan Aamussa on TippaleipäShow! Kuka muumilaakson asukkaista saisi vihkiä Akin ja mistä löytyi Minnan kadonnut luuri? Onneksi Akin tuolisäädöistä ei tehdä numeroa. Kuuntele parhaat palat tästä!

Salesforcen virtuaalitapahtuma Salesforce Live kokosi jälleen yhteen Suomen liike-elämän huiput ja maailmalla tunnetut nimet. Tässä jaksossa Älyradion juontajat Jenny Tallholm ja Eero Öster käsittelevät Salesforce Liven antia.  Jaksossa kuullaan muun muassa Koneen uudesta strategiasta, Varman ja Kalmarin markkinoinnin tekemisen isoista uudistuksista sekä siitä, miten sovelluskehitys on nopeutunut viime vuosina. Jaksossa kuullaan myös klippejä Salesforce Liven puheenvuoroista. Klippien lomassa Eero ja Jenny keskustelevat muun muassa kestävästä liiketoiminnasta, markkinoinnin ja sovelluskehityksen muutoksesta sekä hieman omista uravalinnoistaan.

Venäjän aikeet Ukrainassa ja sen ympärillä, everstiluutnantti Simo Pesu, Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, Sotataidon laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu. Eduskunta, ravintolalaki ja hallituksen koheesio, politiikan toimittaja Ari Hakahuhta. Koronarokotukset askarruttavat ihmisiä. Ylilääkäri Hanna Nohynek, THL ja palvelualuejohtaja Jukka Aro. Tiede, tieteentekeminen ja ideologiat. Keskustelemassa vt. johtaja Ulla Tuomarla, Koneen säätiö ja puheenjohtaja Maija S. Peltola, Tieteentekijöiden liitto. (Huom. Ulla Tuomarla on Koneen säätiön johtajan opintovapaan sijainen) Kolumni. Matti Mörttinen: Meillä on liikaa vaaleja ja siksi samat päättäjät kaikkialla. Uusinta. Venäjän aikeet Ukrainassa ja sen ympärillä, everstiluutnantti Simo Pesu, Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, Sotataidon laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Atte Uusinoka, Marja Ala-Kokko ja Mira Stenström. Tuottajana Tarja Oinonen.

Toisen maailmansodan jälkeen natseista, fasisteista ja äärioikeistolaisesta kuvastosta on tullut populaarikulttuurin peruskauraa. Kansallissosialistisen Saksan symboleita paheksutaan katukuvassa, mutta niillä tehdään rahaa elokuvissa, videopeleissä ja tv-sarjoissa. Black metal -musiikkityylin sisällä on taas oma “kansallissosialistinen siipensä”. Tutkija Aila Mustamon tekemän tutkimuksen pohjalta voi kuitenkin todeta, että jokainen “natsibändien” keikoilla kävijä ei kuitenkaan välttämättä allekirjoita äärioikeistolaista maailmankuvaa; ilmiö on monisyinen ja osin ristiriitainen. Jaksossa ovat haastateltavina tutkijat Kimi Kärki, Kari Kallioniemi ja Aila Mustamo. He ovat mukana Koneen säätiön rahoittamassa projektissa, jossa tutkitaan fasismin pimeää kulttuuriperintöä Suomessa. Projektissa keskitytään erityisesti fasismin kulttuuriin jättämän jäljen tunneilmastoon. Lisäksi mukana keskustelussa on (tietysti) kuunatseista kertovien Iron Sky -elokuvien alkuperäisidean isä Jarmo Puskala. Kohtaamisia syvässä päässä.

Miten kuntaviestintä poikkeaa yritysviestinnästä, vai poikkeaako mitenkään? Onko mahdollista tavoittaa kaikki kuntalaiset jopa Helsingin kokoisessa kaupungissa, kun sana pitää saada kaikille elämäntilanteesta, kielitaidosta tai teknologiaosaamisen tasosta riippumatta? Yrittävätkö poliitikot vaikuttaa kaupungin viestinnän suuntiin? Millainen koronanyrkki Helsingin kaupungilla jauhaa ja olisiko valtakunnan viestinnällä ehkä jotakin oppimista siitä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tässä jaksossa vastaa Helsingin kaupungin viestintäjohtaja, entinen Koneen viestintää johtanut Liisa Kivelä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Älyradion tuoreimmassa jaksossa Jennyn ja Eeron vieraaksi saapui Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki.  Etteplan on yritys suomalaisen insinööritaidon ytimestä. Sen kädenjälki löytyy niin Koneen hisseistä, Postin pakettiautomaatista, Husqvarnan moottorisahoista kuin 3D-tulostuksestakin. Yritys on globaalisti monen teknologian etulinjassa. Jaksossa onkin luvassa kiinnostavaa puhetta 3D-tulostuksesta ja valmistavasta teollisuudesta.  3D-tulostus mahdollistaa nopeat tuotannot ja helpon tuotevarioinnin lähellä markkinoita. Korvaako 3D-tulostus perinteiset valmistustavat, ja mitä Etteplan teki ensimmäisenä maailmassa? Kuuntele niin tiedät!

Neljännen kauden toisessa jaksossa vieraana tohtoriopiskelija Pekka Koskinen. Tällä hetkellä Pekka tekee väitöskirjaansa Suomen vammaisliikkeen nykyisyydestä ja historiasta osana Koneen säätiön rahoittamaa hanketta. Kuulemme häneltä, millainen polku tohtoriopiskelijaksi on kuljettu, mitä opinnot pitävät sisällään ja minkälaista väitöskirjatutkijan arki on. Lisäksi kuulemme, pitävätkö muutamat tutkijan rooliin liitetyt stereotyypit paikkansa ja mistä ominaisuuksista tai valmiuksista tutkijan työssä voi olla hyötyä. Mukana studiossa Suvi Poikela ja Jasmin Seppälä.

Shopifyn Tuomas Hurmerinta on nuorella urallaan saavuttanut jo paljon. Koneen strategiatiimistä aina Delivery Heron Euroopan liiketoiminnan vastaavaksi johtajaksi. Tässä jaksossa hän tuli antamaan sisäpiirin näkemystä verkkokaupoista, ja miten ne ovat muuttamassa maailmaamme. Tässä jaksossa sivutaan montaa aihetta, aina ruokalähettifirmojen koronavuodesta ja työllistämismallista vähittäiskaupan tulevaisuuteen ja Amazonin maailmanvalloitukseen. Tuleeko meistä Jeff Bezosin omistama hyytelöinen, sohvalla makaava ja turhakkeita tilaava krääsädystopia, tai hengitetäänkö raitista ilmaa myös huomenna? --- Jakson yhteistyökumppanina Springvest. "Springvest on sijoituspalveluyritys, joka järjestää Suomen suurimmat yleisöannit listaamattomille kasvuyrityksille. Springvest haluaa maksimoida yritysten mahdollisuudet kasvaa nopeammin kansainvälisille markkinoille. Rahoituskierrokset ovatkin aina toteutuneet 100-prosenttisesti!   Sijoittajille Springvest antaa mahdollisuuden päästä omistamaan näitä tulevia menestysyrityksiä, joista moni on teknologian alalta.   Toki tarkan valintaprosessin jälkeenkin on mahdollista, ettei yritys menesty. Mutta viimeisten tilinpäätösten mukaan Springvestin rahoituskierroksilla olleet yritykset kasvoivat viime vuonna keskimäärin 38 prosenttia. Kymmenen suurinta jopa 73 %!   Kun haluat maksimoida mahdollisuutesi, sijoita kasvuun." https://www.springvest.fi --- ▶️ Tilaa Youtube kanava: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast?sub_confirmation=1

Kauden kolmannessa jaksossa Roosa-Maria Säntin vieraaksi saapuu Koneen Global Head of Analytics Maija Hovila. Jaksossa jutellaan muun muassa urheilusta, Suomen kyvykkyydestä datan hyödyntämisessä sekä Koneen innovatiivisesta otteesta tuotekehitykseen. Lisäksi paneudutaan visioihin datan ja analytiikan hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Laita Tietoa tulevasta -podcast seurantaan Spotifyssä. Liity myös TietoEVRYn datasta ja sillä johtamisesta kiinnostuneiden #datainsiders-yhteisöön osoitteessa http://www.tietoatulevasta.fi. Tervetuloa mukaan!

Teknologian vaikutus ihmiselämään ennustetaan usein pieleen: televisiosta povattiin sen keksimisen aikaan täydellistä floppia, ja toisaalta emme vieläkään pöristele lentävillä autoilla. Koneiden merkitys arjessa kuitenkin kasvaa jatkuvasti, ja siksi meidän ihmisten on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa rooliamme niiden rinnalla. Jaksossa vieraileva futuristi, kirjailija ja keksijä Perttu Pölönen kertoo, miten yritykset voivat mielikuvituksen avulla varautua tulevaisuuteen, vaikka siitä ei tiedetä mitään varmaa.Jakso sisältää otteen Ray Bradburyn romaanista Fahrenheit 451 (kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2019, kääntäjä Einari Aaltonen). See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Juuso Pekkisen haastateltavana on Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelo. Aivelo on mukana kaupunkirottien liikkumista tutkivassa ryhmässä, jolle Koneen säätiö myönsi hiljattain lähes 300 000:n euron suuruisen apurahan. Kaupunkirotan mielenmaisen lisäksi haastattelussa käydään läpi zoonoosien - eläimestä ihmiseen tarttuvien taudinaiheuttajien - leviämisen yhteyttä biodiversiteetin vähenemiseen. Haastattelua tehdessä otsikoita hallitsee (todennäköisesti) eläimistä peräisin oleva koronavirus, COVID-19 -tartuntoja aiheuttava SARS-CoV-2. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Kone ei ymmärrä, että asiakas on ärtynyt – vielä. Tässä jaksossa OP-Ryhmän Kaisu Christie, Bilotin Lasse Ruokolainen, SAS Instituten Petri Roine ja Antti Hiltunen sekä Houston Analyticsin Antti Syväniemi ja Edi Sandblom keskustelevat muun muassa siitä, mikä on päätöksentekoikkuna ihmisen ja tekoälyn yhteisessä arjessa.

Emma Falck on koulutukseltaan tekniikan tohtori, joka on työskennellyt laskennallisen biofysiikan tutkijana, Koneen johtotehtävissä Shangaissa sekä konsulttina BCG:llä. Keskustelemme Emman kanssa hänen rohkeista urahypyistään sekä kiinalaisesta työkulttuurista ja ilmiöistä. Emma kertoo myös puolison valinnan tärkeydestä ja vaikutuksista.

Karla Lindahl aloitti uransa KONEen juristina, eteni sitten täysin uuteen rooliin sijoittajasuhdejohtajaksi, siitä strategiajohtajaksi ja sen jälkeen Suomen ja Baltian toimitusjohtajaksi vain 35-vuotiaana. Keskustelemme Karlan kanssa nöyryyden ja kuuntelemisen merkityksestä, haavoittuvuuden näyttämisestä töissä sekä unen tärkeydestä. Karla kertoo myös siirtymisestään asiantuntijasta esimieheksi ja miksi hänen isänsä maksoi huonoista kouluarvosanoista!

Rasvamonttu seikkailee Siikajoella. Zetoristien puheenjohtaja Matti Laurila ja kerhon toinen perustaja Tauno Rouhiainen entisöivät Zetoreita omissa halleissaan Siikajoella. Kokoelman yksilöt on tarkkaan harkittu ja metsästetty. Kuvassa herrojen takana Matin Zetori 25K vuosimallia 1954.

Tässä hyvin erityisessä jaksossa Matti Apunen ja Mika Maliranta saavat hyvin, hyvin erityisen vieraan, kun taloustieteilijä Daron Acemogu saapuu studioon kesken Daron Acemoglu -teemaisen lähetyksen. Miten suomalaiset hyötyvät markkinataloudesta Yhdysvalloissa? Miten koneiden kumouksesta selvitään?  Ja miksi jäykät työmarkkinat ovat haitaksi automaatiokehityksessä? Entä mitä selvisi – tai oikeammin jäi epäselväksi – kun Matti luki läpi kaikkien...

Rahamanian uusi vuosi avatutuu Julia Thurénin haastattelujaksolla. Julia puhuu rahasta hyvin maanläheisesti. Hän inspiroi olemuksellaan ja esimerkillään. Hän halusi mm. osakeomistajaksi, joten osti aikanaan 2 kpl Koneen osaketta. Julia on kirjoittanut kirjan Kaikki rahasta - näin säästin kymppitonnin vuodessa. Juliaa voit seurata: Blogi: https://www.lily.fi/blogit/juliaihminen Twitter: https://twitter.com/juliathuren Podcast: https://areena.yle.fi/1-4580170 Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan :) Facebookissa https://www.facebook.com/rahamaniavlogi/ Valmennukset ja kurssit: www.talouskoulupantteri.fi Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCTvT... LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/ninanordlund/ https://www.linkedin.com/in/tellervo-uotila-6b5a3933/ Twitter: @NinaNordlund, @UotilaTellu

"Minun ihmiskäsitykseeni liittyy vahvasti se, että ihminen ja teknologia on yksi asia.”Osuuspankkiryhmän strategiajohtaja Pekka Puustinen ja Atte Jääskeläinen keskustelevat siitä, onko tekoäly vain uusi vaihe ihmisen ja koneen – tai työkalun – välisessä suhteessa. Mikä tätä uutta vaihetta määrittää, missä ovat riskit ja mahdollisuudet?Puustiselle teknologian kehitys on jatkuvaa ihmisen ja työkalun välistä vuorovaikutusta, jossa ihminen on ’onneksi’ säilynyt ohjaksissa, kun koneet ovat alkaneet hiljalleen myös kehittää itse itseään, kuten tekoälyjärjestelmissä tapahtuu.Mutta mitä tämä uusi historian vaihe käytännössä tarkoittaa johtamisen kannalta, esimerkiksi juuri nyt uudistuvassa OP-ryhmässä. Siitä puhutaan lopuksi.

Mikaelit puhuvat syntetisaattoreista ja ihmissuhteista

Liftaaminen alkoi yleistyä 1970-luvulla, samaan aikaan autoilun yleistymisen kanssa. Vielä seuraavalla vuosikymmenellä teiden varsilla peukaloa heiluttelevat tai määränpää-kylttejä kantavat ihmiset olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sitten aloimme vaurastua, käyttää busseja ja - epäillä. Äänessä ovat Hitchball 4000 liftauskilpailua järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa ja propagandapäällikkö Emma Vepsä. Kimppakyydeistä kertoo Itä-Suomen yliopistosta Juhana Venäläinen, hän työskentelee Koneen säätiön jakamistaloutta koskevassa hankkeessa. Ohjelmassa kuullaan myös brasilialaisen Claudio Magalhãesin kokemuksia liftaamisesta.

Ovatko kirjallisuus ja kertomus pyhiä? Kuka uskaltaa väittää, että kirjallisuus ei ehkä teekään meistä parempia ihmisiä ja että tarinallistumisella on pimeät puolensa? Kertomuksen vaarat -projekti kääntää kertomuskriittisyyden yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi. Projektissa mukana olevat tutkijat eivät ole kiinnostuneita ihmisten tarinoista, vaan siitä, miksi ne kerrotaan. Kertomuksen vaarat on Koneen säätiön rahoittama kaksivuotinen (2017–2018) tutkimusprojekti, joka tarkastelee kriittisesti […]

Panostamme liian vähän markkinointiin ja siitä seuraa menetettyjä mahdollisuuksia, sanoo Koneen entinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski, markkinoinnin kummitädiksikin ristitty. Mitä pitäisi tehdä toisin vai onko se joku luonnonlaki, että suomalainen yritys osaa kyllä keksiä ja rakentaa, mutta ei myydä eikä markkinoida? Onko vika taidoissa vai asenteessa? Anne Korkiakosken kanssa markkinoinnin perimmäisten kysymysten äärellä Hankenin professori Jaakko Aspara.

Brittiarkkitehti Ian Simpson ei arvannut, että hänen Manchesteriin suunnittelemansa pilvenpiirtäjä reagoisi myrskyihin hyytävästi humisemalla. Niinkin voimakkaasti, että paikalliset menettäisivät yöunensa. Ironista on, että Simpson tietää vallan hyvin äänen voimakkuuden, sillä hän asuu suunnittelemansa talon kahdessa ylimmässä kerroksessa. Jokainen pilvenpiirtäjä on erikoisrakennus, ja tällaisia yllätyksiä voi sattua. Ohjelma käsittelee alati suositumman ja yhä korkeamman rakentamisen haasteita. Puhetta tornitalojen suunnittelusta, tuulen ja auringon huomioimisesta, perinteisistä pilvenpiirtäjän rakennusmateriaaleista ja puun käytön mahdollisuuksista korkealle rakentamiselle. Lisäksi Koneen teknologiajohtaja kertoo, minkälaisia erikoishissejä vaaditaan kilometrin korkuiseen pilvenpiirtäjään. Sellaista ollaan paraikaa rakentamassa Saudi-Arabian Jeddaan. Haastateltavina: Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopiston talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Koneen teknologiajohtaja Santeri Suoranta Ohjelman on toimittanut Leo Kosola. Kuvan Manhattanilta on ottanut Maëlick / Flickr (CC BY-SA 2.0).