Podcasts about nykyajan

Kulttuurin ja median ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset jälleen syynissä vakiraatilaisten voimin! Tällä kertaa mukana eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Tiina Raevaara, eläköitynyt elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Uusi alkoholiuudistus toi entistä vahvemmat alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Vapauttaako se kansaa asteen verran valtion holhouksesta, parantaako se ruokakauppojen menekkiä ja luo vaurautta vai syventääkö se entisestään kansanterveydellistä pommia ja väkivaltaista käyttäytymistä, mikä johtuu alkoholin liikakäytöstä? Suomalaiset juovat tilastollisesti vähemmän kuin monet muut EU-maat, mutta silti meidän alkoholinkäyttökulttuuria pidetään primitiivisenä ja humalanhakuisena. Miksi näin on? Eurovaalien todellisen jytkyn teki vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi uuden ääniennättyksen lähes 250 000 äänellä. Mistä Anderssonin menestys kertoo? Liittyykö se pelkästään henkilöön, ja mistä syystä juuri hänen takseen asetuttiin niin sankoin joukoin? Sisältääkö menestys siemenen suomen vasemmiston tuhosta, kun tähtipoliitikot siirtyvät kansainvälisille areenoille Marinia myöten? Mielipidemittaukset ja gallupit ovat olleet arvostelun kohteena vaalien jälkeen, koska ne eivät osanneet lainkaan ennustaa perussuomalaisten tappiota ja vasemmiston nousua eurovaaleissa. Onko mielipidemittauksiin luottamista, ja ohjailevatko ne liikaa meidän käyttäytymistä? Millaisia asioita niiden tulkitsemisessa pitää ottaa huomioon, ja pitäisikö asettaa ennen vaaleja mielipidemittauskarensseja? Useiden kansalaisjärjestöjen valtiontukia leikataan hallituksen säästökuurilla, mutta mitä se meinaa kansalaisyhteiskunnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille, jotka ovat perinteisesti paikanneet julkisten palveluiden sokeita kohtia ja auttaneet ymmärtämään palveluiden todellisen tarpeen ja laajuuden. Onko kansalaisjärjestöjen tarkoituskin toimia lähinnä vapaaehtoispohjalta vai olisiko ammattimainen kansalaisjärjestötoiminta turvattava kansalaisyhteiskunnan nimissä? Pitäisikö kirjastosta saada lainattua juhlapuvun tai traktorin? Nykyajan kirjastot ovat ottaneet palvelulistalleen paljon muitakin lainauskohteita kuin kirjat, levyt ja elokuvat. Kirjastoista saa lainattua käyttö- ja harrastustavaraa soutuveneistä porakoneisiin ja sauvakävelysauvoihin. Polkeeko kiertotalouden suosiminen jo yksityisyrittäjien oikeuksia ja kuinka uussosialistisesta hankkeesta onkaan modernien kirjastojen kohdalla kyse?

Euroopassa yritetään käydä läpi kolonialismin aikakautta ja sen väärinkäytöksiä yhdessä entisten siirtomaiden kanssa. Samaan aikaan maailmassa syntyy uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma pohtii tällä viikolla, keitä ovat uudet siirtomaaherrat ja mistä uusia alusmaita löytyy. Samaan aikaan vanhat vallat yrittävät tehdä tiliä menneisyyden kanssa. Historioitsija-toimittaja David van Reybrouck on kirjoittanut Hollannin entisen siirtomaan Indonesian historian. Kiina puolestaan rakentaa suhteita ja riippuvuuksia Eurooppaan. Suomen kansallismuseon johtaja Elina Anttila kertoo ryövätyn ja säästyneen kulttuuriperinnön merkityksestä. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Onko liikunnalla arvoa työelämässä? Pärjääkö kovakuntoinen paremmin kuin peruna? Miksi johtajan pitää pystyä suorittamaan täysimittainen triathlon? Liikuntaa markkinoidaan täsmäaseena työssä jaksamiseen. Eiköhän sitä väsytä enemmän kun rankan työpäivän päätteeksi joutuu vielä lähtemään pelaamaan padelia, joka sekin väsyttää? Tänään puhumme liikunnasta, urheilusta ja työssä jaksamisesta.

Vieraana kirjailija, sijoittaja Karo Hämäläinen. Keskustelun pohjana Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun kirja Nykyajan sijoitusgurut – Kymmenen tapaa rikastua. Toimittajana Mikko Jylhä. Warren Buffett, Ray Dalio, Christer Gardell, Carl Icahn, Bill Miller, Charlie Munger, Jim Simons, Paul Singer, Peter Thiel ja Cathie Wood. Suursijoittajia ja persoonallisuuksia, joiden toimet heiluttelevat markkinoita. Ruotsalaista Christer Gardellia lukuun ottamatta kaikki heistä ovat tehneet uransa Yhdysvalloissa, mutta menestyneet varsin erilaisin menetelmin. Yksityissijoittajan kannalta kirjan tärkeimmiksi henkilöiksi nousevat Warren Buffett ja Charlie Munger. Heidän kauttaan saa kaiken, mitä järkevästä osakesijoittamisesta tarvitsee tietää, Hämäläinen perustelee. 01:08 Karo aktiivisesti ostolaidalla 17:00 Berkshire Hathawayn yhtiökokous 20:04 Nykyajan sijoitusgurut 23:33 Warren Buffett ja Charlie Munger 35:20 Cathie Wood 44:48 Bill Miller 52:35 Aktivistisijoittajat, yritysvaltaukset 58:54 Ray Dalio 1:03:16 Mies, joka ratkaisi markkinat

Minäkin olin ennen jotakin, nyt en ole enää mitään. Pienellä eläkkeellä elelevä naapurin mummo syöttää ja juottaa lomalaiset, mutta kansanedustajat istuu kruunu päässä kultaisella pytyllä eikä maksa mistään mitään. Virkamies hyödyntää eläkeläisiä samalla lailla kuin hanhet kuumaa ilmaa muuttoreissullaan. Yksi rakastaa harakan naurua ja toinen luottaa eläimiin ihmistä enemmän. Peräkärryn uudet liikennesäännöt, muistutus huomiovaatteiden tärkeydestä ja työllistymisvinkki pariskunnille. Nykyajan pirttimummot, isojen herrojen alkoholinkäyttö ja oikeistohallituksen kiristykset. Töiden saamisen vaikeus, italialaiset jätteet ja saksalaisen ruuan hinnat. Positiivinen käärmemuisto sota-ajalta sekä joensuulaisen kalakukon ja espanjalaisen perunamunakkaan epätasa-arvoiset tuontiohjeet. Tyhjännauraminen johtuu epävarmuudesta eikä Charlesin ja Camillan tarina ole viihdeuutinen. Valtionjohdolta osingot pois, kokoomuslaiset leipäjonoon ja kauniita sanoja jokaiseen suuhun. Ohjeita juustopakkauksen säilyttämiseen, kela- taksien käyttöön, bussimatkustajien käyttäytymiseen, pyöräilijöiden soittokelloon reagoimiseen sekä ulosottovelan hoitamiseen. Arton vessalaulu. Toimittaja on Mira Selander. Puhelinvastaaja: 0800 154 64 (soittajalle maksuton) WhatsApp: 044 55 154 64 Sähköposti: kansan.radio@yle.fi Postiosoite: Kansanradio PL 79, 00024 Yleisradio

Genesiksessä kerrotaan Joosefista, jonka veljet heittivät hänet kaivoon ja myivät orjaksi, mutta joka nousi lopulta Egyptin valtakunnan johtoon unien tulkitsemisen kykynsä kautta. Nykylukijoilta jää monesti huomaamatta tavat, joilla Joosef kuvataan sukupuolirajoja rikkovana (nykytermein queerina) hahmona ja se, että hän joutuu toistuvasti seksuaalinen väkivallan uhriksi. Entä miksi kesken kaiken kerrotaan yhtäkkiä tarina seksityöntekijäksi tekeytyvästä Tamarista? Jakso on itsenäinen toinen osa Joosefin tarinaa käsittelevästä neljän jakson adventtispesiaalista, joka ei liity adventtiin ja sopii siksi kuunneltavaksi ympäri vuoden ilman että ahdistaa liikaa. Mukana jälleen Harhaoppia-podcastin epävirallinen virallinen joulunajan kanssaharhaopettaja, helluntailais-luterilainen uskonnon opettaja Pasi Schultz. Kuuntele myös Pasin aiemmat jaksot 26. Maria, Taivaan kuningatar ja 37. Auringonkierron evankeliumi. Jakson aiheita - Oliko vaate, jonka Joosef sai isältään, sittenkin prinsessamekko? - Miksi Raamattu on huono kirja lapsille, mutta hyvä teineille? - Joosef androgyyninä hahmona - Ilmestyskirjan luvun 12 nainen taivaalla Joosefin tarinan huipentumana - Potifar ja Potifera - Vanhan testamentin kaksi Tamar-nimistä naista avaimina Joosefin tarinan ymmärtämiseen - Juutalaisen perinteen kaksi messiasta: nöyrä Messias Joosefin poika ja voitokas Messias Daavidin poika - Miksi 1. Mooseksen kirjassa on niin paljon seksuaalista väkivaltaa? - Lastenraamattujen harjoittama sensuuri - Nykyajan transfobia ja veljien viha Joosefia kohtaan - Jeesus seksuaalisen väkivallan uhrina - Onko Jeesus intersukupuolinen? - Keksivätkö Pasi ja Markus jouluun liittyvää aasinsiltaa? Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Mitä kaikkea rakkaus on? Se on ainakin tunteiden vuoristorataa, ystävyyttä, turvallisuutta ja vaaleanpunaisia hetkiä. Vasan tuoreessa podcast-jaksossa Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Aurora Kuusisto keskustelevat rakkauden sävyistä ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat parisuhdeihanteisiin. Nykyajan nettideittailu on kuin verkkokaupassa paidan etsintää, mutta paitoja onkin tarjolla satoja ja jokainen on erilainen. Maailma vaikuttaa olevan täynnä mahdollisuuksia. Rakkaudelle asetetut odotukset luovat kuitenkin mielikuvaa siitä, että rakkaus olisi pelkkää huumaa ja täydellisyyttä, mutta todellisuus voi olla toinen. Podcastissa keskustellaan myös siitä, kuinka tärkeää parisuhteissa on tottua tylsyyteen toisen kanssa.

Jeesuksen kerrotaan ajaneen ihmisistä ulos pahoja henkiä eli demoneita. Harhaoppia-podcastin juontajan, kuten monen muunkin länsimaisen kristityn, on kuitenkin vaikea ajatella, että demoneita olisi oikeasti olemassa. Tässä jaksossa aiheesta tulee keskustelemaan teologian tohtori Sanna Urvas, joka on Suomen ykkösasiantuntijoita demonologiassa eli pahoja henkiä koskevissa käsityksissä. Ohjelmassa Sanna Urvas vastaa oman asiantuntemuksensa perusteella harhaopettaja Markuksen syihin suhtautua skeptisesti aineettomien pahantahtoisten olioiden olemassaoloon. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Nykyajan riivausilmiöt psykologian ja teologian näkökulmasta Kolmannen aallon helluntailaisuuden ylikorostunut ja vahingollinen demonipainotus Mikä erottaa demoniposessiota psykoosista? Voidaanko pahat henget nähdä ihmisten kollektiivisesta vahingollisesta toiminnasta syntyvinä emergentteinä ilmiöinä Maailmankuvan vaikutus demonisina pidettyjen ilmiöiden esiintymiseen Nykyajan noituus. Eksorsismin eli manauksen ja terapian suhde Miten suomalainen ja globaali helluntailaisuus eroavat toisistaan? Miten Sanna Urvas on löytänyt hengellisen kodin suomalaisesta helluntailaisuudesta, vaikka hänen käsityksensä eroavat sen opetuksesta olennaisilla tavoilla? Perinteisen käsityksen demoneista langenneina enkeleinä epäraamatullisuus Christus Victor -teologian sanoittaminen niin, että nykyajan länsimainenkin ihminen sen tajuaa Linkkejä: Sanna Urvaksen väitöskirja Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism. : Two case studies. Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Huoltamolla pohditaan työelämän tulevaisuutta ja uusvanhoja taitoja, joita tämän ajan työelämä painottaa. Terveystalon johtavan organisaatiopsykologi Outi Ikosen mukaan kovimpana ytimenä työelämän taidoissa nähdään nyt mielentaidot, joita ovat muunmuassa vastuullisuus, motivaation ja merkityksen johtaminen sekä myötätunto. Myötätuntoa niin omaa itseä kuin myös muita ihmisiä kohtaan. Samoista teemoista puhuu myös tietokirjan työelämän tähtitaidoista kirjoittanut Anu Kuistiala: työssä ja muussa elämässä menestyminen vaatii myötätuntoa niin omia ajatuksia kuin toisia ihmisiä kohtaan. Hän vinkkaa pohtimaan, miksi ajattelet niin kuin ajattelet tai mitä jonkun toisen ihmisen toiminnan takana oikein on. Pysähdy myös epämiellyttävien tunteiden kohdalla pohtimaan, miksi tämä tuntuu tältä. Itsetuntemuksen lisääntyminen voi viedä konta merkityksellisempää työelämää ja ihmissuhteita. Työterveyslaitos on julkaissut Miten voit? -työhyvinvointitestin, jonka voi tehdä maksutta verkossa. Tavoitteena on herättää suomalaiset huolehtimaan omasta työhyvinvoinnistaan ja auttaa tunnistamaan mielen hyvinvoinnin riskejä. Huoltamolla tutustutaan testiin projektipäällikkö Nina Panganniemen kanssa.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta – tarkemmin sanottuna toimenpiteistä, joilla huippupelaajien kasvamista urheilijoina ja ihmisenä etenkin kriittisessä toisen asteen nivelvaiheessa tuetaan. Keskustelemassa ovat Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala sekä Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka. Jalkapallossa merkittävä kilpailutekijä maajoukkuetasolle on se, että pelaajia saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyviin ammattilaisseuroihin ja -liigoihin. Etenkin miesten puolella ammattilaisuus tarkoittaa myös merkittäviä tulovirtoja, joten oleellisin vaihe tukea pelaajia ei ole enää ammattilaisvaiheessa, vaan nivelvaiheessa matkalla sinne ammattilaisuuteen. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä Suomessa? Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lahjakkaimpien nuorten pelaajien nuoruusvaihetta pyritään tukemaan, jotta heille mahdollistetaan huippupelaajaksi kasvaminen urheilun ehdoilla – samaan aikaan kuitenkin koulutusväylät vastuullisesti huomioiden. Päästään kolminaisuuteen, jossa ovat mukana Suomen Palloliitto, Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto ja pelaajien seurat. Kokonaisuutta ovat OlympiaCastissa avaamassa entinen Veikkausliiga-pelaaja, nykyään urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala. - On äärimmäisen tärkeää, että me teemme yhteistyötä. Ylipäätään yhteistyö on suomalaisen urheilun voima. On tosi tärkeää, että jalkapallossa otamme kaiken tuen, mikä on mahdollista. Urheiluakatemioissa on paljon sellaista osaamista, jota Palloliiton ja seurojen kannattaa käyttää suomalaisen futiksen hyväksi – ei kahta sanaa siitä, Rantala sanoo. - Lähtökohta on se, että järjestelmämme on lukioissa tai ammattioppilaitoksissa niin joustava, että urheilu määrittää arkea. Sen ympärille rakennetaan muut tärkeät asiat – kuten toisen asteen opiskelu. Urheilun ehdoilla mennään, mutta niin vastuullisesti, että siihen arkeen pystytään yhdistämään opinnot toisella asteella, Parikka avaa filosofiaa urheiluakatemiaohjelman näkökulmasta. Kumpikin vieras oli aikanaan lukioikäisenä urheiluakatemiatoiminnan vaikutuspiirissä pelaajana. Rantala toimi myös valmentajana Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2007-2013, jolloin hänen urheiluakatemiavalmennusryhmässään oli yli kymmenen nykyistä maajoukkuepelaajaa. Nykyisin akatemialta tuleva valmennusresurssi suunnataan suoraan seuroihin. - Tärkeintä kokonaisuudessa on se, että pelaajan näkökulmasta ei ole olemassa erillistä urheiluakatemiaa ja seuraa ja vaikka maajoukkuetta. Nämä kaikki muodostavat sen arjen kokonaisuuden. Ne eivät ole irrallaan, vaan ne soljuvat siellä hyvässä yhteistyössä. Siitä syntyy se kokonaisuus ja pelaajan arki, Rantala korostaa. Kun katsoo nykyistä miesten maajoukkuetta, valtaosa Huuhkajien pelaajista on seuloutunut ammattilaiseksi suomalaista akatemiareittiä pitkin. 2020-luvulla mahdollisuudet ovat vielä moninkertaiset verrattuna esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen Parikan lukioaikoihin. - Minä kävin urheilulukion ja pelasin Suomessa. Minulla oli jo joitain pelikavereita, jotka lähtivät 16-vuotiaina Eurooppaan isoihin jalkapallo-organisaatioihin. Silloin heidän koulunkäyntinsä jäi, ja heistä esimerkiksi Tim Sparv on kertonut julkisestikin tehneensä vasta viime vuosina lukio-opintoja, Parikka pohjustaa. - Nykyään meillä on ympäri Eurooppaa paljon nuoria pelaajia, jotka sieltä käsin pystyvät hoitamaan toisen asteen opintoja. Siinä urheiluakatemioiden ja -oppilaitosten rooli on tosi keskeinen. Esimerkiksi opinto-ohjaajat tekevät tosi hyvää työtä, jotta se on mahdollista. Nykyajan teknologia mahdollistaa sen, että lukio on mahdollista suorittaa käymättä ikinä fyysisesti siinä lukion rakennuksessa.

Suomalaisvanhemmat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan uupuneimpien vanhempien joukossa. Äitien uupumus on aihe, joka koskettaa monia, mutta se on yhä tänä päivänä jossain määrin tabu. Ihanneäitihän ei väsy, on kaikkivoipa, kyvykäs, jaksava. Tähän mielikuvaan ei kovin helposti mahdu inhimillisyys ja heikkous. Todellisuudessa moni kärsii: äitiyden paineet ovat suuret ja rakkaus lasta kohtaan ja halu onnistua vanhemmuudessa saa äidin sinnittelemään: yksin on pärjättävä. Pitkittyessään väsymys muuttuu uupumukseksi. Silloin väsymys ei enää väisty levollakaan, vanhemmuuden rooli alkaa tympiä, kokemus emotionaalisesta läheisyydestä lapsen kanssa kärsii ja olo vanhempana on riittämätön. Tässä jaksossa tuomme valoon tämän monia äitejä ja perheitä koskevan teemaan. Jaamme niin omia kokemuksiamme kuin päästämme teidät jälleen ääneen lukemalla koskettavia kertomuksianne uupumuksen syövereistä. Mistä äidit ovat tunnistaneet oman uupumuksensa? Mitkä asiat näyttävät tutkimuksen valossa vaikuttava äidin uupumiseen? Mitä voi tehdä, jos on havahtunut omaan uupumiseensa? Olet sydämellisesti tervetullut viettämään taas tovin seurassamme! Jos viihdyit jakson parissa, pyydämme, että harkitset sen jakamista ystävälle ja klikkaat ‘seuraa' siellä, missä podcastia kuuntelet! Jaksossa käytetyt lähteet: -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. (2018). Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. -Terävä, H. (2019) Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. -Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle. (2020). STT-Info.

Vaikka naisten asema on parantunut vuosikymmenten saatossa, vaikuttaa äitimyytti yhä tänäpäivänä nykyajan äiteihin. Äiteihin kohdistuu - ja he kohdistavat itseensä - monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia, minkä vuoksi moni kärsii jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta. Äitimyytin ylläpitämät paineet voivat olla osatekijänä äidin uupumisessa. Millaisia odotuksia äiteihin kohdistetaan? Kuka näitä odotuksia luo? Mitä tarkoittaa tuplaperfektionismi? Entä miten ihmeessä äitimyytin vaikutuksia omassa elämässä voisi murtaa? Tervetuloa hengähtämään hetkeksi kanssamme tämän jakson pariin. Löydät jakson tuttuun tapaan Podplaysta, Spotifysta tai Soundcloudista. -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. 2018. -Terävä, H. Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. 2019. -Törrönen, H. 2015. Vauvan kanssa vanhemmiksi – selviytymisen ja ilon kirja. Helsinki: Kirjapaja.

Minkälaista on terve ja positiivinen maskuliinisuus? Minkälaisena miehisyys näyttäytyy nykyajan kulttuurissa ja yhteiskunnassa? Saako mies enää sanoa, mitä ajattelee? Aiheesta keskustelevat Otetaan yhdet! -podcastin juontaja Renne Korppila, Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 19.10.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Milloin unettomuuteen olisi hyvä hakea hoitoa? Nykyajan korostuneen stressaavassa ja älylaitekeskeisessä maailmassa olisi hyvä pysähtyä ja varmistaa, ettei ainakaan itse aiheuta itselleen univaikeuksia. Anja Snellmanin vieraana podcastissa on sairaanhoitaja ja uniterapeutti Anna-Mari Aronen. Hän kertoo lääkkeettömästä unenhoidosta, sekä siitä että nukkumiseen kuuluu myös huonosti nukutut yöt. Millaista oikeastaan on normaali uni?  Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Vieraan teokset voit ostaa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen jaksoissa käsiteltävistä kirjoista.

Papoilla jäi putki päälle syyslomilta ja nauhotuksien välille tuli pieni tauko. Nyt on nutut suorassa ja vieraaksemme saapui palkittu valokuvaaja, markkinoinnin ammattilainen ja yleisesti hieno ihminen Harri Tarvainen, jonka mukaan on nimetty myös ensimmäiset revontulimyrskyt maailmassa. Harrin kanssa tarkoituksena oli puhua luontosuhteen vaalimisen ja luonnon suojelun välisestä jännitteestä. Tavallaan siitä puhuttiinkin, mutta myös paljon muuta. Tämä jakso käsittelee muun muassa seuraavia aiheita: Saako taidemuseossa juopotella? Pimiössä litkujen haistelu. Miten teknologinen kehitys on vaikuttanut valokuvaukseen? Imatra. Hippien ampuminen. Kuvan käsittelyn ja totuuden välinen jännite. Imatra.. Onko Vain elämää maailman paras TV-sarja Onko suomalaisten luontosuhde vain myytti? Imatra... Kuoleman pelko motivaation lähteenä. Nykyajan roolimallit ja vaikuttajamarkkinointi Merkityksettömällä työllä ihmisten kiduttaminen. Imatra, Imatra, Imatra ja aina vaan Imatra.... Maistila myös mainittu. Harriin kannattaa tutustua myös lähemmin seuraavista linkeistä: https://www.instagram.com/kaffegram/ https://www.instagram.com/harritarvainen/ https://www.facebook.com/harritarvainenphoto/

Tiedättekö keitä ovat Mmiisas, Pikku-Pinsku, Lakko ja Herbalisti? He ovat merkittäviä suomalaisia mediavaikuttajia, joiden sisällöillä on enemmän tilaajia kuin Helsingin Sanomilla ja kuuntelijoita enemmän kuin tällä ohjelmalla. He ovat Suomen tunnetuimpia tubettajia. Mitä somevideokulttuurin eturintamalla tapahtuu? Miten tullaan suosikkitubettajaksi? Ovatko tubettajat nykyajan mielipidejohtajia tai jopa tiedon portinvartijoita? Saako perinteinen media kadottamiaan yleisöjä koskaan takaisin? Tubettajista ja uuden median mahdista keskustellaan RSMK:ssa, vieraina digistrategi Anne Saloranta ja tubettaja Juuso Karikuusi alias Herbalisti.

Tom Sjöberg on tunnettu muun muassa lestinheitostaan, nyrkkeilytallistaan, kabaree-baaristaan sekä pornon tuomisesta Suomeen. Hänen ja muiden punavuorelaisten alamaailman legendojen kokemukset muotoiltiin vuonna 2005 kirjaksi Rööperi – Rikoksen vuodet, jonka pohjalta tehty elokuva sai ensi-iltansa neljä vuotta myöhemmin. Helsingin Punavuoresta, Rööperistä, herra Sjöbergin löytää helposti - etenkin kesäisin, jolloin hän viettää paljon aikaa nautiskellen auringosta pornokauppansa edustalla. Kyseinen kauppa on pitänyt ovensa auki samalla paikalla jo yli 50 vuotta. Katupoika ja puistorokkari on myös aktiivinen somettaja terävällä sanansäilällä. Hänellä on vahvat mielipiteet erityisesti nyky-yhteiskunnasta sekä politiikasta, eikä hän epäröi tuoda niitä esille. Jean ja Mancini kävivät jututtamassa Sjöbergiä 10.6.2020 nykypäivän polttavista kysymyksistä, politiikasta, koronaviruksesta sekä kansakuntamme tilasta. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Runonlaulanta oli entisaikojen tapa muistaa ja välittää perinnettä sekä kertoa tarinoita. Ja laulaenhan Kalevalankin runot alunperin esitettiin, ei runoja lausuen. Kalevalamittainen runolaulu on perinteistä itämerensuomalaista kerrontaa, jota lauletaan ja käytetään vaikkapa sananlaskuissa vielä tänäkin päivänä. Runolaulun perillinen tuottamistavan perusteella ja tarinankerronnan keinoin on improvisoitu rap eli freestyle, joka on merkittävä ilmiö nykypäivän Suomessa. Runolaulusta ennen ja tänään kertovat tutkija Venla Sykäri sekä muusikko, runolaulaja Taito Hoffrén, joka myös laulaa Vienan karjalaista ja omaa runolaulua. Freestyle räppiä esittävät YleX:n Lyömättömät. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Jyri Kosola on upseeri ja insinööri. Puolustusvoimien tutkimusjohtajana työskentelevä insinöörieversti Kosola päätti tulevan ammattinsa jo kuusivuotiaana ja on sittemmin viettänyt yli 30 vuotta sotatekniikan parissa. Mikään elämänalue ei enää säästy disruptiolta, ei myöskään vihollisuuksien ylläpito, joko erilaisten konfliktien tai varsinaisen taistelun muodossa. Kuinka autonomisia aseet voivat olla ja miten ihminen pärjää niille? Miten piiloudutaan ja hämätään, kun dronet ja sensorit näkevät kaikkialle? Miten muodostetaan tilannekuva, kun informaatiota on ylenpalttisesti lukuisissa ulottuvuuksissa? Ja lopulta, miten muuttuva sodan käsite vaikuttaa johtamiseen, aseistukseen, valmistautumiseen ja rauhan ylläpitämiseen?

Nykyajan legendan, Taika Waititin, uutuuselokuva jatkaa herran menestysputkea. Nyt se on myös Oscar-ehdokas! Keskustelemassa Niklas Tirkkonen, Jouni Vikman ja Jussi Huhtala.

”Ihmiset ja siteet heidän kanssaan tekevät työstä tärkeää.” – Umppu Koskinen Umppu, eli Ulla-Riitta Koskinen (@umppu), on pitkän linjan bloggaaja ja hänen bloginsa kuuluu Suomen suurimpien blogien joukkoon. Prime life by Umppu blogi on perustettu vuonna 2012. Blogin puolella hän kirjoittaa asioista avoimesti ja rehellisesti, eikä pelkää sanoa mielipiteitään ääneen. Umppu toimii päätoimisena yrittäjänä parturi-kampaajana, Tampereella sijaitsevassa Prime Hair and Beauty Design -liikkeessään. Hän järjestää myös erilaisia koulutuksia liittyen kauneudenhoitoon. Nuoruutensa Umppu on viettänyt voimistelun parissa ja hän on myös kuulunut Suomen maajoukkueeseen. Myöhemmin Umppu on osallistunut useisiin Bikini Fitness -kilpailuihin ja siitä myös bloggaaminen aikoinaan alkoi. Elämässä hänelle tärkeimpiä asioita ovat perhe, hänen kolme lastaan sekä yritystoiminta. Sivusto: umppu.vaikuttajamedia.fi Facebook: facebook.com/primelife.vaikuttajamedia.fi Instagram: instagram.com/umppu SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Muotoilussa puhaltavat uudet tuulet. Ilmastonmuutos kyseenalaistaa suhteemme kaikkeen ylimääräiseen kauniiseen ja sen kuluttamiseen. Silti muotoilu tekee arjestamme miellyttävämmän. Kulttuuriykkösen vieraana on Vuoden nuori muotoilija 2019, Laura Väre. Miltä hänen estetiikkansa näyttää ja mitä ajatuksia se kätkee sisäänsä. Design Forum Finland on jakanut Vuoden nuori muotoilija -palkintoa vuodesta 2000 lähtien. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on osoittanut uutta luovaa, eteenpäin pyrkivää näkemystä ja osaamista muotoilun alalla. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa nuoria muotoilijoita tinkimättömään ja omaleimaiseen työskentelyyn. Muotoilija Saara Renvall kuului palkintoraatiin ja hän kertoo oman näkemyksensä uudesta nuoresta muotoilijasta. Suomalaiset muotoilijat ovat metsänjumala Tapio Wirkkalan ja funkkiksen rakastajan Alvar Aallon jälkeläisiä muotoilun saralla, millä tavalla se näkyy tänä päivänä? Suomessa oli 1950-luvulta lähtien sääntö että dekoratiivisuus, koristelu, oli huonoa muotoilua ja taidetta. Mikä on koristelun merkitys tänään? Onko vihdoinkin sallittua tuoda tunteita ja muistoja omaan muotoiluun? Laura Väreen palkintonäyttely avautuu keskiviikkona 4.9. Lokal Plus-galleriassa, Annankatu 11 Helsingissä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Nykyään on myös muita keinoja kouluttautua kuin amis ja lukio. Miikka, Vili ja Ida keskustelevat tästä omien kokemuksien kautta.

Nykyään on myös muita keinoja kouluttautua kuin amis ja lukio. Miikka, Vili ja Ida keskustelevat tästä omien kokemuksien kautta.

Ellips eli Haloo Helsinki -bändin solisti Elli Haloo lähti elämänsä tärkeimpään palaveriin suoraan hautajaisista.

Nykyajan työelämässä moni kamppailee tunteiden ja tosiasioiden ristiaallokossa. Oman itsensä ja muiden johtaminen, esimiestyö ja menestystä synnyttävä tiimihenki onnistuvat sitä paremmin mitä kehittyneemmät tunnetaidot kaikilla osapuolilla on. Entä kuuluvatko tunteet työpaikalle ja onnistuuko johtaminen pelkällä fiiliksellä tai numeroilla? Erilaisia näkemyksiä aiheesta riittää ja niitä läpikäymässä tällä kertaa vieraana luennoitsija, kirjailija ja startup-yrittäjä Camilla Tuominen.

Nykyajan sanotaan olevan pirstaleinen. Maailmankuva on pirstoutunut, työelämä on pirstoutunut, politiikka on pirstoutunut, talous on pirstoutunut, sosiaaliset suhteet ovat pirstoutuneet. Kaikki muuttuu jatkuvasti, kaikkialla, mutta muutoksen suuntaa on vaikea hahmottaa. Tuntuu vain siltä, että jokin särkyy. Jokin mikä on ollut aiemmin ehjä. Mikä se jokin on ollut? Ja milloin se on alkanut pirstoutua? Sarjan ensimmäisessä jaksossa etsitään modernin Suomen järjestystä, hetkeä jolloin kaikki on ollut paikallaan kuin halot pinossa. Ohjelman on toimittanut Matti Johannes Koivu. Käsikirjoitus Matti Johannes Koivu ja Hannu Linkola. Äänisuunnittelu Eetu Pylkkänen.

Suomessa tapahtuva poliittinen väkivalta heijastelee suoraan ulkomaiden tapahtumia ja kansainvälisiä kehityssuuntia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. Tämä pätee niin Turun puukotusiskuun kuin äärioikeistolaisiin väkivallan tekoihin. Nykyajan poliittinen väkivalta on monimuotoista ja monikasvoista. Tekijä voi olla yksittäinen henkilö, pieni ryhmittämä tai kansainvälinen terroristijärjestö. Keinot vaihtelevat lievästä uhkailusta verilöylyyn. Väkivalta saa koko ajan uusia muotoja. Järjestäytynyt poliittinen väkivalta on Suomessa edelleenkin harvinaista. Esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike on tehnyt vain kymmenkunta väkivaltatekoa kun taas yksittäisiä poliittisen väkivallan tekoja poliisin tietoon tulee ainakin tuhatkunta vuodessa. Silti ilmiö on vakava, koska teot tulevat usein yllättäen ja niitä vaikea ennalta ehkäistä. Poliittisen väkivallan kitkeminen on vaikea tehtävä. On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että kovaotteiset vastatoimet usein vain lisäävät väkivaltaa eivätkä vähennä sitä. USA:n 9/11 –terrori-iskun jälkeinen terrorismin vastainen sota on siitä yksi esimerkki. Teemu Tammisen mukaan väkivaltaa voidaan vähentää vain tarttumalla sen juurisyihin.

Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan monessa mukana olevan Antti Haapakorvan ajatuksia johtamisesta, nykyajan organisaatioista sekä tulevaisuuden työelämästä. Mitä tekee Hallituspartnerit?Mitä eroa on mies- ja naisjohtajuudella?Entä mitä on hyvä työ?Onko johtajuus muuttunut?Millainen on hyvä johtajuusNappaa myös Antin kirjavinkki hyvään johtajuuteen!Nuhainen haastattelija olisi voinut Nailon Beatia loppuun laulaa. Kiitos Antti ajastasi!

Helmikuussa uudet abiturientit viettävät taas penkkareitaan. Samaan aikaan moni perhe miettii, pidetäänkö vastasyntyneelle vauvalle ristiäiset vai nimiäiset. Joku taas valmistautuu kevään koittaessa pyhiinvaellusreissulle. Mihin tarvitsemme riittejä ja rituaaleja? Mistä riitit syntyvät? Miltä näyttävät tämän ajan rituaalit ja miten vanhat riitit uusiutuvat? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Timo Kallinen, psykoterapeutti Mikko von Bruun sekä pyhiinvaelluspappi Kalle Elonheimo. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

Niin kuin uskot, siten kulutat. Konsumerismi avautuu elämän merkityksen etsintänä ja julistamisena kauden viimeisessä Homo religiosus -jaksossa. Mainostaja noudattaa ilosanoman kertojien ikiaikaisia kaavoja. Tuotteet ja palvelut ovat kuluttajuuden sakramentteja ja rituaaleja: merkkejä ihanteista, joita kohti ihmiset pyrkivät elämässään. Sekä instituutiot että yksilöt näyttäytyvät yhä enemmän tuotteina tai palveluntarjoajina, kun konsumeristinen ajattelutapa valtaa alaa ympäri maailman. Onko tämä uhka perinteiselle uskonnolliselle elämälle? Entä miten konsumerismin ymmärtäminen uskonto-näkökulmasta voi hyödyttää kestävää kehitystä? Vieraana uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti Helsingin yliopistosta.

Agraari-Suomessa töiden jälkeen oli luonnollista kokoontua samaan aikaan saman pöydän ääreen ruokailemaan. Nykyajan epätyypilliset työsuhteet ja työajat yhdistettynä ihmisten aikataulutettuun elämään tukevat huonosti yhteisiä ruokailuja. Sentään kouluissa vaalitaan yhteisruokailun perinnettä. Äänessä ovat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELOn toimitusjohtaja Bettina Lindfors, laillistettu ravitsemusterapeutti Mervi Isoherranen Vantaan kaupungilta sekä Jyrki Sukula. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Whisky & Shit Talk on vuoropuheluja vaihtuvalla kokoonpanolla ilmiöistä, yhteisöistä ja ympäröivästä maailmasta. Tulossa on keskusteluja ja pohdintaa iloista, suruista, murheista ja vaikeuksista. Koetaan voiton tunteita ja intohimoista innostumista. Whisky & Shit Talk on itsereflektiota ja yhteiskuntakritiikkiä, naurua sekä herkistymistä. Puhetta meille tärkeistä asioista. Kahlataan syvissä vesissä ihmisyyden äärelle. Anything goes. #12 -Vanhuus Tällä kertaa perataan vanhuutta. Vaikka kokemus asiasta puuttuukin, ei se estä kuvittelemasta miltä vanhuus tuntuu. Mikä siinä pelottaa vai pelottaako ollenkaan? Lisätään vastakkainasettelue sukupolvien välillä ja rasautellaan keski-ikästen maailmankuvaa. Kannattaako niille ees yrittää opettaa mitää ja saada ymmärtämään nykymenoa? Vai pistää paukut johonki ihan muuhun. Nykyajan esikuvat ja idolit kiehtoo myös. Yhteiskuntakritiikkiä syntetisoimassa Melissa ja Kasper https://onequartmagazine.com/life/09/2018/whisky-shit-talk-12-vanhuus/ Facebook: www.facebook.com/whiskynshittalk/ IG: www.instagram.com/whiskynshittalk/

Populismilla tarkoitetaan tavallisimmin poliittista aatetta tai liikettä , joka rakentaa kuvaa väheksytystä tai unohdetusta kansasta, jonka eliitti on unohtanut tai jota eliitti ei ota päätöksenteossa huomioon. Populistiset liikkeet syntyvät usein jonkinlaisesta taloudellisesta tai poliittisesta kriisistä, jolloin ihmiset menettävät uskoaan poliittiseen järjestelmään tai puolueisiin. Ensimmäiset modernit populistiset liikkeet syntyivät USA:ssa ja Venäjällä 1800-luvulla, sanoo akatemiatutkija Juha Herkman. Näitä olivat muun muassa USA:n Kansanpuolue ja Venäjän narodnikit. Varhaiseen populismiin liittyi usein maaseudun ihannointi ja maaseutuväestön oikeuksien ajaminen ja kaupunkilaiseliitin vastustaminen. Ajatuksena oli, että kaupungin eliitti on vieraantuntu oikeasta, luonnollisesta elämäntavasta. Nykyajan populismi sen sijaan pyrkii usein kyseenalaistamaan asiantuntijavallan. Asiantuntijaeliitti sanelee yhteiskunnan kehityksen suunnan ja kansa joutuu tottelemaan. Sosiaalinen media mahdollistaa vaihtoehtoisen informaation levittämisen tehokkaasti. Populismiin liittyy usein myös voimakas vastakkainasettelu sekä uhka- ja viholliskuvien rakentaminen. Juha Herkman toteaa, että populismi ei kuitenkaan ole vain populististen liikkeiden ominaisuus. Populistisia keinoja käyttävät hyvin monet puolueet ja poliitikot. Viime vuosikyymeninä popuolismista on tullut merkittävä polittinen voimatekijä. Esimerkiksi Turkissa, Puolassa ja U nkarissa populistisina kansanliikkeenä aloittanet puolueet ovat päässeet sellaisenn valta-asemaan, että ne ovat pystyneet murtamaan perinteisiä demokraattisia rakenteita. Akatemiatutkija Juha Herkman on perehtynyt populismin historiaan ja kehitykseen. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Nykyajan lapsi oppii käyttämään älylaitteita jo ennen kouluikää. Yhä suurempi osa lasten ajasta kuluu puhelimen tai tabletin ääressä. Korvaako ruutuaika vähitellen lasten perinteiset leikit? Ovatko pihapelit jo kadonnutta kansanperinnettä? Mullistaako digitalisaatio myös leikki- ja lelukulttuurin? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan siitä, mitä lasten leikeille on tapahtumassa. Ja miten lasten maailma on nyt muuttumassa? Vieraina ovat kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen ja Suomen Lelumuseon johtaja Johanna Rassi.

Osaatko käyttäytyä? Käytätkö v-sanaa, istutko invalideille varatulla paikalla raitiovaunussa? Maanantaina puhetta tapakulttuurista ja tapojen rappiosta. Studiossa herrasmieheksi muuttunut Joonas Konstig ja feministi Saara Särmä.

"Melu kuormittaa aivojani. Nykyajan äänet, autojen ja koneiden hurina väsyttävät mieltäni. Joidenkin koneiden matalataajuiset äänet tekevät minut niin huonovointiseksi, että minun on poistuttava paikalta", kertoo perheellinen Henna. Ihmisen kuuloalue kattaa 20 - 20 000 hertsiä. Lepakot kuulevat korkeimpia ääniä ja myyrät matalimpia. Ihmisellä on suuntakuulo. Emme kykene sulkemaan korviamme epämiellyttäviltä ääniltä, vaikka haluaisimme. Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampujan mukaan ennuste on se, että melulle altistuvien määrä tulee lisääntymään kaupungistumisen myötä. Jos ihminen altistuu jatkuvasti riskirajat ylittävälle ympäristömelulle, miten se meihin vaikuttaa? Mitä on tehtävissä? Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Annina Aho, Jouni Kenttämies, Tuija Kurvinen, Eve Mantu, Tatu Tamminen ja Salla Matusiak.

Suomalaisen tiedepolitiikan arvomaailma on ollut viime vuosien ajan murroksessa, sanoo Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori Sari Kivistö. Nykyään korostetaan dynaamisuutta ja ketteryyttä ja yliopistolaitosta pidetään vanhanaikaisena. Kuitenkin monet tutkimuksen prosessit ovat väistämättä hitaista ja tieteen vaikutustakin voimaan usein arvioida vain pitkällä aikavälillä. Varsinkin humanististen aineiden ominaispiirre on se, että niissä tavoitellaan tietoa ja totuutta itsearvoisina eikä välttämättä pyritä ratkaisemaan ongelmia. Kaikkea tutkimusta ei voi tuotteistaa. Kivistön mukaan tutkijoiden tulee osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun mutta heidän pitää osallistua siihen kriittisesti ja omilla ehdoillaan. Nykyajan tiedepolitiikka pyrkii moniin tavoin rajoittamaan akateemista vapautta. Tieteeltäkin vaaditaan tiukkaa profiloitumista, brändäämistä ja painopisteiden hakemista. Tämä kaventaa tutkimuksen moninaisuutta ja rikkautta. Kirjallisuuden tutkija Sari Kivistö on pohtinut akateemisen sivistyksen perusluonnetta, merkitystä ja arvoa sekä Suomen tiedepoltiikkaa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Ajankohtaiset  Somecast on merkittävä mediakasvatustoimija suomessa. http://www.mediakasvatus.fi/uutinen/tutustu-naihin-mediakasvattajiin-somessa-5-tarppia/?cn=bWVudGlvbg%3D%3D Tuleeko Facebookista seuraava Netflix? https://thenextweb.com/facebook/2017/06/26/facebook-wants-to-be-your-next-destination-for-streaming-tv-shows/#.tnw_GRIvbmXd Unohdetaan diginatiivi käsite, puhutaan sen sijaan digitaalisista orvoista, -pakolaisista sekä -perillisistä. http://ideas.ted.com/opinion-forget-digital-natives-heres-how-kids-are-really-using-the-internet/ Kaikki Segan vanhat retropelit on pelattavissa ilmaiseksi kännykällä. http://forever.sega.com Some nuorille pääasiallinen uutislähde http://www.medialiitto.fi/vts/raportit/reuters-instituutin_digital_news_-raportti  

Suomalainen metsästys on muuttunut. Nykymetsästäjä on usein kaupunkilainen, joka metsästää loma-aikoinaan ja usein kaukana kotoaan. Metsästäjät tuovat jo merkittävästi tuloja niille paikkakunnille, joissa on hyviä metsästysmaita. Metsästykseen ja metsästysmatkailuun liittyviä palveluja on kuitenkin vielä vähän. Mihin suuntaan suomalainen metsästys on kehittymässä? Voisiko metsästys ja erästely tuoda maaseudulle lisää toimeentuloa ja työpaikkoja? Vieraina ovat erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta ja erityisasiantuntija Lauri Kontro. Toimittajana on Jorma Honkanen.

Nykyajan kahvipöytäkeskusteluissa kauhistellaan sitä, kuinka meistä suomalaisista on tullut niin eriseuraisia. Yhteiskunnalliset kuplat ovat pirstoutuvan ja moninaistuvan yhteiskunnan arkipäivää. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcast ottaa selvää kuplien muodostumisesta ja pienistä maailmanlopuista. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Vad är nutidens barn rädda för? Ennen on pöläätty niin sanottuja valkosia spöökkejä, noitia ja mettätrollia mutta tänäpäivänä net ovat vain hauskoja satufikyyriä. Nykyajan kläpit pölkäävä aivan eri asioita. Isak Rantatalo, Vilma ja Hanna Hallergren Kvist seliittävä vampyyristä, zombista ja monsterista, nykyajan pöökäräisistä.

Maailman ongelmat ratkaistaan synteettisen biologian avulla - uskokoon ken haluaa. Optimistit väittävät sen ratkaisevan energiaongelmat ja sairauksetkin tulevat hoidettua. Kuinka tätä arvioi v:sta 2004 synteettistä biologiaa soveltanut professori Sven Panke. Hän työskentelee Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa bioprosessitekniikan yksikössä. Entä miten alan katsoo toinen pioneeri teollisen biotekniikan asiantuntija Hans-Peter Meier Sveitsistä. Häntä huvittaa synteettiseen biologiaan asetetut kovat odotukset, vaikka toki työkalua voi käyttää moneen hyödylliseen, muun muassa lääkkeiden tuotannossa prosessien tehostamiseksi, jotta jätteen määrä vähenee. On myös käytävä keskustelua, mihin resurssit laitetaan? Uutta bioteknologian alaa katsoo myös tekniikan ja innovaatioiden historiaa tutkinut professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Hän näkee yhtymäkohtia muihin tekniikan kehityssuuntiin, muun muassa atomienergian tutkimukseen ja tuoreempi esimerkki on ICT-vallankumous, jolloin kaikki voimat keskitettiin uuteen alaan. Michelsen kysyy, lisääntyykö insinööriajattelun valta yhteiskunnassa synteettisen biologian myötä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kotikaupunkini Anttila lopetti. Jotenkin tuntuu, että se jatkaa elämäänsä nimenä ja käsitteenä. Minulla saattaa jopa olla se. Kotikaupunkini Anttila lopetti viikonloppuna. En olisi arvannut, että tyhjyydentunne on näin lamauttava. Ihan kuin olisin itse uretaanin ja teryleenin tuoksuinen tyhjä halli, jossa on sisällä vain yhdet yhdenkoon sukkahousut. Haarakiila on pingotettu ehkä iäksi sieluuni. Anttila oli koko kansan kauppa, jossa en juuri koskaan käynyt. Mutta haaveilin kaikki nämä vuodet tulevani kansan mieheksi, tavalliseksi ja vahingossa onnelliseksi. Anttilassa moni koki ensimmäisen kerran vapauden huuman, irtaantumisen painovoimasta ja raskaan askeleen raskauttamasta arjesta. Puhun tietenkin liukuportaista. Se oli rakkautta ensi nykäisyllä. Se oli ensimmäinen paikka äidin sylin jälkeen, josta ei ollut kiire mihinkään. Siihen olisi halunnut jäädä. Kunpa nuo Anttilan liukuportaat olisivat kuljettaneet läpi koko elämän. Tasaisesti ja kuitenkin juuri sopivasti huipaten. Ensikänni on tärkeä etappi muistojen possujunassa. Sen hohto kuitenkin muuttuu mattapinnan suuntaan, varsinkin jos muistikuvat ovat yksittäisiä efektejä. Ja kun ikä piikkaa nousuhumalasta siivet. Liukuportailla ajelu on kestävämpi juttu. Olen itse ajellut Anttilan liukuportaita itkuun asti, nuoren järkahtämättömällä uskolla, että nyt ihmiskunnan teknologinen murros on saavuttanut päätepisteensä. Muutamaa vuotta myöhemmin sain todistaa kun maakuntien lapset ja erityisesti aikuiset tulivat ajelemaan. Maakuntamatkoillaan he kokivat ihmeen. Jokin suurempi voima kuljetti. Me kaikki saatoimme vain antautua. Ei siitä niin kauaa ole, kun ajelimme suu auki ääriasentoon retkahtaneena ja Anttilan henkilökunta yritti totutella jatkuvaan kovaääniseen kiljahteluun. Ja mikä tuska heillä on täytynyt hapottaa rinnassa, kun eivät itse päässeet työaikana koko ajan ajelemaan liukuportailla. Meitä vietiin - ja se on maaginen tunne. Nykyisinkin meitä viedään, mutta tavat ovat kierompia ja enemmän pahoinvointia aiheuttavia. Elämäämme viedään pysyvästi verkkoon. Pankki vie rahamme uusilla tuotteillaan. Meidän aikamme on lyhyttavaraa. Meitä viedään nyt valon (ja valokuidun) nopeudella. Liukuportaat tuntuvat monista nykyään liian hitailta. Nautinto on tapettu. Anttila oli synagoga. Se oli tavallisuuden paratiisi. Ympärillään tauotta risteilevät ihmeet, liukuportaat. Kun halusin päivästäni tavallisen, menin Anttilaan. Etenin niin hitaasti levyosastolla, että aikakin pysähtyi. C-kasetteihin oli talletettu kaikki maailman ihanuus kompaktiin muotoon. Nykyajan designliikkeet ja halpakaupat ovat toista maata. Ne eivät ole tavallisuuden, puhtaan maalaisjärjen, asialla. Pikkuliikkeet ovat sairaalloisen kalliita. Halpakaupat taas ihan liian halpoja. Pitääkö minun ostaa nämä kaikki, koska voin? Ihmisten suhteellisuudentaju ja rahan arvo on hämärretty, lisäksi vielä todellisten tarpeiden arvomaailma. Se ei ole ihan vähän. Anttila-kaupat häviävät. Pitääkö käsitteen hävitä? Meille monelle anttila ei ole enää ollut viime vuosina kauppana välttämätön, mutta nuoruutemme ja kauniin kohtuullisuuden nimenä, ja käsitteenä, sen soisi säilyvän. Anttila saattaa olla mielentilamme! Meidän on usein vaikea sanoa, olemmeko juuri nyt kohmelossa, masentuneita, ahdistuneita vai itse aiheutetussa autistisessa tilassa. Mikään näistä ei yksinään natsaa. Muuttomyynnin jälkeinen tyhjyys, pieni loppu, ohkanen onttous ja selittämätön kaipuu yhdistyvät usein katseessamme liikutukseen ja passiiviseen hyvyyteen. Minulla on tänään anttila. Jos haluat tietää tarkemmin, tule viereeni tuijottamaan lampea. Maallikkosaarnaaja Maasola

Vaikka hyvin tiedämme, että jokainen ihminen on täydellinen ja kaunein mahdollinen omana itsenään, sellaisenaan, naisten meikkiteollisuus on suuri ja yksi näkyvimpiä kemianteollisuuden aloja. Tarve korostaa eri kasvonpiirteitä on vanhempi kuin kemianteollisuus, eri meikkityyppien juuret ulottuvat usein tuhansien vuosien päähän. Esimerkiksi kajalien uskotaan polveutuvan muinaisista egyptiläisistä silmänrajausvoiteista. Huulipunan alkuperä ajoitetaan Mesopotamiaan ja ensimmäisen huulipuikon keksijäksi mainitaan vuoden 1000 molemmin puolin elänyt andalusialainen arabitiedemies Abu al-Qasim al-Zahrawi. Tietenkin biologit ovat päätelleet kasvonpiirteiden korostamiselle selityksen, jonka mukaan kaikki perustuu evoluutioon. Ja niin kuin useimmiten evoluutioselityksissä, meikkaamisenkin tarkoituksena on lisääntyminen: se, että ”naiset yrittävät saada miehet parittelemaan kanssaan”, niin kuin tutkija kertoi lehdessä vuodenvaihteessa. Kaari Utrion ja Sari Savikon kirjassa Bella Donna on kouvolalaisen Objekto-liikkeen meikkimainos 1920-luvulta. Siellä mainitaan seuraavanlaisia kauneudenhoitotuotteita: ”Ihonuudistaja – poistaa parissa, kolmessa päivässä kasvoista märkärakkulat, finnit, näpyt ja ihomadot. Uudistaa ihon täydellisesti. Poskipunaneste – tekee kalpeat posket heti kauniin punaisiksi ja sen kautta ulkonäön miellyttäväksi. Lähtee vain pesemällä pois. Kesakkoneste – vaalentaa ja poistaa taatusti kesakot, jopa yksinäiset ruskeat pilkutkin kaikkialta ihosta.” Näin ytimekkäitä meikkituotteita saa nykypäivänä kemikaliosta etsiä. Ensinnäkin 20-luvulla ei meikattu vaan ehostettiin, englannin kielen sanoista make up, kirjaimellisesti: panna kokoon, napattu uudissana meikata omaksuttiin kieleemme vasta 1960-luvulla. Nykyajan meikkituotteiden nimet vetoavat mielikuviin. Scandaleyes mascara. 1000 kisses huultenrajauskynä. Blueberry luomiväri. Luomiväri nimeltään Blueberry, eli mustikka, on tietenkin suomalaisen Lumenen tuote. Yhtiö ammentaa tuotteidensa nimistön luonnosta, mikä sopii firmalle, joka on saanut nimensä Kuhmoisissa sijaitsevasta Lummenne-järvestä. Yhtiön meikkien trendeistä, innovaatioista ja tuotteiden runollisista nimistä vastaa Maarit Veromaa. Hän kertoo seuraavassa, mitä tapahtuu runouden ja kemianteollisuuden leikkauskohdassa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Emilia Cronvall. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014.

Korkealle pyrkiminen on aina kuulunut ihmiskunnan merkkirakennuksiin pyramideista katedraaleihin. Tornien symbolimerkitys korkealle rakentamisessa on ihmisen kaikkivoipaisuus, mutta myös rappion, pahuuden ja ahneuden vertauskuva kuten Baabelin torni. Oli miten oli, niin varma on se, että tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua osattiin rakentaa kestävästi. Ennen rakentaminen perustui kokemukseen ja kokeiluihin. Pyramidi on hyvä esimerkki siitä, että se pystyy omalla painollaan stabilisoimaan rakenteen. Pyramidin käyttöikä on hyvin pitkä, koska sen oma paino on sen hallitseva kuormitus. Jos rakennus on kestänyt rakennusaikana sen oman painon, se todennäköisesti tulee kestämään kaikki muutkin kuormat, koska ne ovat huomattavasti pienempiä kuin pyramidin oma paino. Tämä on ollut perinteisesti rakentamisen turvallisuuden lähtökohta. Nykyajan rakennusmateriaalit ovat tulleet keveämmiksi, kuten teräs. 2018 arvioidaan valmistuvan rakenteilla oleva kilometrin korkuinen Kingdom Tower Saudi-Arabian Jeddaan. Pilvenpiirtäjät puhkaisevat siis kohta kilometrin rajan. Pysyykö insinööritaito mukana vai taipuuko teräs? Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, lähes 130 metriä korkea Redi, valmistuu Helsingin Kalasatamaan syksyllä 2018. Kaikkiaan Kalasatamaan tulee näillä näkymin kahdeksan tornia vuoteen 2023 mennessä. Kalasataman tornien lisäksi yli satametrisiä torneja tullee myös Espoon Keilaniemeen. Pasilaankin suunnitellaan korkeita torneja. Onko Suomessa osaamista rakentaa pilvenpiirtäjiä ja valvoa rakentamista? Entä ovatko rakennusvaatimukset ajan tasalla, kun tällä hetkellä suomalainen rakennuskanta ei ole mitoitettu esimerkiksi kestämään minkään suuruisia maanjäristyksiä? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Aalto-yliopistosta. Aivan aluksi kuullaan eräs epäonninen tarina Manhattanilta.

Diagnoosikieli. Vieraana on arkkiatri Risto Pelkonen. Kesäkuu 2006.

Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva vierailivat Turussa suomenuskoisten pyhillä paikoilla. Oppaina ovat Taivaannaula ry:n Mirka Turpeinen ja Anssi Alhonen. Miksi Tenhi ammentaa musiikkiinsa muinaisuskosta, ja miksi Oskari Ratinen palvoo karhua? Suomessa on reilu viisi miljoonaa ihmistä ja reilu viisi miljoonaa tapaa elää. Ohjelmassa tutustutaan niistä muutamiin.