Podcasts about saunominen

Vilman löytämä matkalaukku osaa lentää! Ensimmäisellä seikkailulla Vilma auttaa äreää saunatonttua. Vilmas resväska kan flyga! På sitt första äventyr får Vilma hjälpa en ilsken bastutomte. Del 2 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Papperslapp – PaperilappuFlyga – LentääStuga – MökkiBastutomte – SaunatonttuArg – VihainenMantel – ViittaOm bastutomten – Tietoa saunatontustaI det här avsnittet träffar Vilma på en bastutomte, som är en är en mytisk varelse i finsk folktro. Bastutomten bor i bastun och har koll på att allt går rätt till där. Den finska bastutomten beskrivs ofta som en liten, gammal man med långt skägg. Han är bastuns beskyddare och ser till att alla som använder bastun respekterar den och håller den ren. Ibland lämnar man små gåvor till bastutomten, som mjölk eller bröd, för att visa sin uppskattning. Att bada bastu är en viktig del av livet även för många sverigefinnar som är en nationell minoritet i Sverige.Saunatonttu on suomalaisen kansanperinteen myyttinen olento. Se asuu saunassa ja varmistaa, että kaikki sujuu siellä hyvin. Saunatonttu kuvataan usein pienenä, vanhana miehenä, jolla on pitkä parta. Hän on saunan suojelija ja huolehtii siitä, että kaikki saunojat kunnioittavat saunaa ja pitävät sen puhtaana. Joskus saunatontulle jätetään kiitokseksi pieniä lahjoja. Saunomisen jälkeen saunatontulle jätetään löylyvettä, jotta sekin voi saunoa. Saunominen on tärkeä osa myös monen ruotsinsuomalaisen elämää. Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilman reisuväsky saattaa lentää! Ensimäiselä seikkalulla Vilma saapii auttaa vihasta saunatonttua. Vilmas resväska kan flyga! På sitt första äventyr får Vilma hjälpa en ilsken bastutomte. Del 2 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ord till avsnittet:Papperslapp – PaperilappuFlyga – LentääStuga – Styyka / Kämppä Bastutomte – SaunatonttuArg – VihanenMantel – MantteliOm bastutomten - SaunatontustaI det här avsnittet träffar Vilma på en bastutomte, som är en mytisk varelse i finsk folktro. Bastutomten bor i bastun och har koll på att allt går rätt till där. Den finska bastutomten beskrivs ofta som en liten, gammal man med långt skägg. Han är bastuns beskyddare och ser till att alla som använder bastun respekterar den och håller den ren. Ibland lämnar man små gåvor till bastutomten, som mjölk eller bröd, för att visa sin uppskattning. Att bada bastu är en viktig del av livet även för många sverigefinnar, som är en nationell minoritet i Sverige.Vilma kohtaa saunatontun, joka oon myyttinen olento suomalaisessa kansanuskossa. Saunatonttu assuu saunassa ja pittää vaaria siittä. Suomalainen saunatonttu kuvathaan useasti pienenä, vanhana miehenä, jolla oon pitkä parta. Hään oon saunan suojelija ja varmistaa ette kaikki jokka käyttävä saunaa respekteerava sitä ja pitävä sitä puhtaana. Joskus saunatontule jätethään pieniä lahjoja, niinku maitoa eli leipää, jolla näytethään ette häntä arvostethaan. Saunominen oon tärkeä osa elämästä monele ruottinsuomalaisele, joka oon kansalinen minuriteetti Ruottissa.Om Serien - SarjastaLentävä reisuväsky oon kaksikielinen sarja Vilmasta, 8-vuotias tyär joka lähtee jännile seikkailuile auttamhaan niin ihmisiä ko myyttisiä olentoja.Den flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på meänkieli, finska, jiddisch, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Randiga sagor på meänkieli för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Myötä / MedverkandeManus: Tuomas OjalaMeänkieliöversättning: Elina Isaksson KruukkaBerättare: Mervi JaakoMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent på Meänraatio: Elina Isaksson KruukkaTeknik och slutmix: Elina Isaksson KruukkaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Palautuminen | Sauna | Voima- ja kestävyysharjoittelu | Miten saunaa voi hyödyntää palautumisen edistämisessä? Mitkä ovat suurimmat eri palautumismenetelmiin liittyvät myytit? Mitä tiedetään kuumaan perustuvien palautumismenetelmien vaikutusmekanismeista?   Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti fysiikkavalmennuksesta ja palautumisesta kiinnostuneille. Vieraana on kuumaan perustuvia palautumismenetelmiä tutkiva väitöskirjatutkija Essi Ahokas Jyväskylän yliopistosta. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voima- tai kestävyysvalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää palautumisesta, et voi jättää tätä podcastia väliin.    Podcastin kuulet Spotifyssa, ITunesissa ja blogissa  

Mihin ikään asti on soveliasta saunoa alasti omien lapsien kanssa?

Miten kuuluu saunoa vastakkaista sukupuolta edustavan henkilön kanssa, joka ei ole puoliso? Ihan Aatamina vai pitääkö olla vaatetta päällä?

Miia Kauhasen ja Kari-Otso Nevaluoman vieraana on tuore mökkeilijä, juontaja Ella Kanninen. He keskustelevat mökkeilystä ja selvittävät, millä tavoin mökkeily on parantanut elämänlaatua ja mitä muuta yllättävää se on tuonut elämään. Uusi jakso luvassa taas parin viikon kuluttua!

Juovatko setämiehet teetä? Entä miten setämiehet saunovat? Vastaamme kuuntelijan kysymykseen: Pelkäättekö kuolemaa?

Miten Suomi on muuttunut 50 vuodessa? Miten elinkeinoelämä vaikuttaa politiikkaan? Haastateltavana liikemies ja kansanedustaja Eero Lehti (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Lehti kuvailee Suomea klubiksi, jossa toimijat tuntevat toisensa. Neuvottelukulttuuri on Suomessa kokenut muutoksia. Saunominen on kuitenkin tuttua päättäjien keskuudessa edelleen. -Saunominen kuuluu suomalaiseen neuvotteluperinteeseen, ja kyllä minäkin olen monta saunaa nähnyt, Lehti kertoo. Hän kertoo olleensa saunassa muun muassa pääministeri Juha Sipilän ja kansanedustaja Hjallis Harkimon kanssa Kesärannassa. Lehti pohtii, miksi kokoomus ei ole voittanut vaaleja sitten vuoden 2011. Yksi kokoomuksen ongelmista on, että puolueen ylimmissä kerroksissa tapahtuu suhmurointia, Lehti kertoo. Presidentti Mauno Koiviston rooli 1990-luvun lamassa on Lehden mielestä vielä kirjoittamatta. Hän pohtii Koiviston antamia mielikuvia ennen laman alkua. Yksi merkittävä ongelma politiikassa on, että kansanedustajalaitos ei ole houkutteleva kaikkein kyvykkäimmille henkilöille. Entä voiko eduskuntaan päästä ilman vaalirahaa? Lehden mielestä kansanedustajina ei ole tarpeeksi yrittäjätaustaisia henkilöitä. Hän kertoo myös miten selviää siitä, että kalenteri on tehty 15 minuutin tarkkuudella ja perheelle jää vain vähän aikaa. -Ajankäyttö on maailmassa ainoa resurssi, joka on käytetty tasan. Kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa, Lehti toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Peter Wilenius ja Utti "Hulkki" Hietala höpöttävät puuta heinää kehonrakennuksesta - analyyttinen bro science podcast. Tässä jaksossa puretaan katsojien kymysyksiä. 01:24 ALKULÖPINÄT 05:24 HK:n sininen ja muut herkut 14:46 Netflix ja scifin määritelmä 22:46 KYSYMYKSIIN VASTAILUA 23:26 Salitreeni ja pituuskasvu 31:52 Hulkin blogi 32:57 Wanhukset muistelee 41:35 Michal Krizanek 43:46 Cycle Diet -kokemukset 59:31 Kirja Wileniukselta? 1:01:36 Alle 5 toiston sarjat bodauksessa 1:08:23 Saunominen, avantouinti, ym. palautumiskeinot 1:21:55 Testosteroni v/s kaikki muut tekijät kehittymisessä 1:36:48 Täydelliset v/s epätäydelliset proteiininlähteet 1:49:38 Nopea hiilari ennen treeniä 1:54:24 LOPPULÖPINÄT 1:54:52 Muscle Challenge Pro (rappiokapitalistista propagandaa) >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> MUSCLE CHALLENGE PRO starttaa 13.5. Varaa paikkasi: ► www.muscleacademy.fi >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Jolle intoutuu laulamaan lapsuudesta tuttua saunalaulua. Saunominen on suomalaisille jopa pyhä asia. Kumpi on parempi, puu- vai sähkösauna? Vai viekö telttasauna sittenkin voiton?

Saunominen on muuttunut juhlasta arkiseksi kokemukseksi. Siinä, kun ennen lauantaisaunassa suoritettiin sekä konkreettista että rituaalista puhdistautumista, nykyään saunominen edustaa meille enemmän rauhoittumista ja nautintoa, arjen luksusta. Äänessä saunomista kehollisena kokemuksena tutkinut Laura Seesmeri sekä Suomen Saunaseuran pitkäaikainen aktiivi ja Kansainvälisen Saunaliiton hallituksen jäsen Jussi Niemelä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Onko muurahaispesässä tai 110-asteisessa saunassa istuminen sankarillista? Vieraana on ennätysmies Lyde Lyytikäinen. Hän istui 2 tuntia 10 minuuttia muurahaispesässä. Hän on myös muun muassa seissyt suonsilmässä ja istunut pakastimessa aivan äärirajoille saakka. - Siinä mittelee itsensä kanssa, lopputulos palkitsee. Entä, mitä kuuluu Sauna-Timolle eli Timo Kaukoselle? Mikä saa ihmisen yrittämään kivuliaita, jopa hengenvaarallisia ennätyksiä? - Saunominen on mulle nappilaji ja kun asetan jonkun tavoitteen, niin en jätä mitään kesken. Heini Kilpamäki  on miettinyt tietokirjassaan "Suomalaisen tyhmyyden ylistys" suomalaista tyhmyyttä kulttuurihistorian näkökulmasta. Kuulemme myös hänen mietteitään. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Kaari Utrio on kuljettanut kirjoissaan naisia läpi vuosisatojen. Hän on onnistuneesti yhdistänyt faktan ja fiktion tavalla, joka on koukuttanut lukijoita jo vuosikymmenien ajan. Miksi juuri historialliset romaanit? Utrio arvioi kirjoittajana olevansa kuin entisajan tarinankertoja. - Ennen kirjoitusmerkkien olemassaoloa keräännyttiin nuotion ympärille, jossa kuunneltiin lennokkaita tarinoita. Koen olevani tälläinen nuotiopiirin tarinoitsija. Kertojan tarkoitus ei ollut kääntää itseään ylösalaisin, eikä kaivaa omaa napaansa, saati sitten muuttaa maailmaa. Ainoa tarkoitus oli nuotion ympärillä olevien ihmisten viihdyttäminen - koen olevani tällainen kertoja. Kellontarkka kirjoittaja vai inspiraation vietävissä? Lähes 50 vuotta ammattikirjailijana toiminut Utrio noudattaa tarkkaa aikataulua työpäivässään. - En voi jäädä odottamaan inspiraatiota. Minulle työ on raakaa, mutta mieluisaa ja hauskaa. Jos ajattelee, ettei romaanin valmistuminen ole yhdestä päivästä kiinni, ja sitten tällaisia päiviä alkaa vain kertymään niin siitä syntyykin yhtäkkiä hoppu. Minulla kirjailijan vuodenkierto menee niin, että käsikirjoitukseni pitää olla viimeistään toukokuussa valmiina, jotta syksyllä kirja on lukijoiden käsissä. Viimeisessä kirjassaan Paperiprinssi Utrio kirjoittaa seikkaperäisesti paperin valmistamisesta. Tarinan sankarina on raajarikko merikapteeni, joka perii paperiruukin​.​ Ensin piti tutkia paperin valmistusta ja sitten perehtyä merikapteenin ammattiin ja löytöretkeilijän hommiin. Tutkimustyö uuden kirjan aihepiiriin kestää lähes vuoden ja sen jälkeen tehdään henkilöt sekä luodaan miljööt - piirretään ne ihan paperille​.​ Kun pohjatyöt on tehty, sitten vaan hypätään pää edellä kylmään veteen ja al​oitetaan varsinainen kirjoittaminen. Se on aina kova paikka. Mitä jos tarina ei etene? ​Utrio kertoo jokaisen kirjailijan joskus kokevan ettei tarina etene. - ​Tiedän että tämä pimeä ​vaihe​ menee ohi, mutta viekö se päivän vai viikon, sitä en tiedä. ​Perinteisin keinoin kirjailija ​Utrio ​saa ​tilanteen rauhoitt​umaan.​ - Saunominen ja metsälenkit tyynnyttävät mieleni. Saan kävelylenkeillä "metsähoitoa", joka on eri asia kuin metsänhoito. Miksi naisen asema sekä perheiden historia ovat usein kirjoje​si aiheina? Utrio kertoo opiskelleensa historiaa Helsingin yliopistossa 60-luvulla. - Olin pettynyt opiskelussa siihen, että tavallisten ihmisten elämää ei historiassa ​juurikaan ​käsitelty. Opiskelu oli pelkästään vallan, talouden ja taiteen historiaa. Kleopatra, Englannin Elisabeth ja Itävallan Maria Teresia olivat opiskelussa mukana, mutta miksi pois jätettiin toinen puoli ihmiskunnasta, täysin historian kirjoituksen ulkopuolelle. Perin naisasia ajattelun isoäidiltäni. Alkuvaiheessa siihen ei liittynyt naisen aseman parantamista, vaan silkkaa uteliaisuutta: mitä naisille on tapahtunut? Olen vanhan ajan naisasianainen ja ihailen Minna Canthia. Keskusteluhetken päätteeksi puhuttiin suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta. - Suvaitsemattomuudella on historiassa kauhea jälki, paljon pahoja asioita on sen nimissä tehty. Toivon että suvaitsevaisuus, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja empatia lisääntyisivät. Kirjailija Kaari Utrio oli Sanna Pirkkalaisen vieraana Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 18.8.2015.