Podcasts about parhaimmillaan

Parhaimmillaan autollakin on sielu ja toisinaan sellainen voi auton tarinan mukana sille muodostua, vaikka ensin yhteyttä kuskin ja moottoripelin välille ei syntyisikään. Mikä on sielukkain auto, jolla olet ajanut ja mitä kokemuksia löytyy autotoimittajilta Jaakko Isoniemi ja Arttu Toivonen sekä tuottaja Mikko Räsäseltä? Ja miten Räsäsen ajotapaan vaikutti, kun räyhäkäs lempiauto vaihtui niin sanotusti keski-ikäisempään malliin?Jakson editoi Riikka Nyman.

Suomen tieverkoston korjausvelka on viime vuodet kasvanut kasvamistaan. Parhaimmillaan kasvu on saatu pysähtymään, mutta teiden kuntoa ei ole pystytty parantamaan, koska rahaa siihen ei ole. Minkälaisia riskejä huonot tiet aiheuttavat ja miltä teiden tulevaisuus näyttää? Studiossa Arttu Toivonen ja Mikko Räsänen.

Seurakunta parhaimmillaan - Osa 4

Seurakunta parhaimmillaan

Seurakunta parhaimmillaan

Seurakunta parhaimmillaan - Juan aloittaa sarjan johdattamalla meidät seurakuntana etsimään omaa paikkaamme Jumalan suunnitelmassa.

Sampsa Astala on monessa marinoinutunut musiikkimies, joka on soolouransa ja projektiensa lisäksi soittanut mm. Lordissa. Astala on myös pitkän linjan musadiggari, joten tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa fiilistellään niin tuoreita julkaisuja, Kissin hienoimpia hetkiä kuin Top-3 -albumeitakin. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Lasse" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Parhaimmillaan some opettaa uutta, inspiroi ja auttaa ymmärtämään erilaisia todellisuuksia. Lisäksi se voi kasvattaa empatiaa erilaisten ihmisten välillä! Mimmien toimittaja Iines Joronen kertoo, mitä hän on oppinut Instragramin suosituilta meemitileiltä työstä, rahasta ja taloudesta.Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle. Hyppää Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin saadaan, vaikka varmasti petrattavaakin jäi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Olet varmasti joskus kuullut, miten joku toteaa, että hän ei vaihtaisi elämästään päivääkään. Olet saattanut miettiä niin jopa itse. Ei kannattaisi, sillä kyseessä on mielen defenssi, puolustusmekanismin muoto, jolla suojelemme haurasta psyykettämme. Todellisuudessa jokaisella ihmisellä on elämässään asioita, joita kannattaisi katua. Katuminen kehittää ihmistä. Se antaa asioille merkityksiä sekä auttaa tekemään parempia päätöksiä. Parhaimmillaan katuminen voi johtaa trauman jälkeiseen kasvuun, joka muuten olisi jäänyt toteutumatta. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Kaupallinen yhteistyö Kalaneuvos kanssa. Tässä jaksossa puhumme ammatista osana ihmisen identiteettiä. Ammattiin opiskelu ja ammatissa työskentely muokkaa ihmisen käsitystä itsestään: kuka minä olen ja mitä minä teen? Parhaimmillaan vahva ammatti-identiteetti antaa merkitystä elämään ja suojaa itsetuntoa kolhuilta. Huonoimmillaan siitä tulee rajoittava ja näköaloja kaventava uskomus, joka tekee elämästä yksipuolista.

Jigistä on tullut parissa vuosikymmenessä ylivoimaisesti käytetyin heittoviehe kesäisessä kuhan pyynnissä. Monet muutkin viehetyypit soveltuvat kuitenkin tarkoitukseen. Parhaimmillaan ne voivat olla jopa yhtä tehokkaita tai tehokkaampiakin. Vaihtelua ne tarjoavat varmasti. Monien viehetyyppien käytössä on yhtymäkohtia jigaukseen, mikä on omiaan helpottamaan uuden opettelua Kalastustoimittaja Jari Rannisto tarjoaa ajatuksia, omia kokemuksiaan ja vinkkejä aiheesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pilkkiminen ei ole pelkästään talvilaji. Parhaimmillaan veneestä pilkkiminen on helppo ja antoisa kalastustapa myös avoveden aikaan. Lisää välineitäkään ei ole edes pakko hankkia, sillä alkuun pääsee loistavasti talvivälineilläkin. Toimittaja Jari Rannisto kertoo omia vinkkejään vuosien varrelta pilkeillä veneestä kalastamiseen. Usein yksinkertainen on kaunista ja vanhat keinot ovat parempia kuin pussillinen uusia. Kokeile sinäkin veneestä pilkkimistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Ovatko oireitasi väsymys, levottomuus ja selkeyden puute? Saatat kärsiä empatiamyrkytyksestä (joka ei millään mittapuulla ole siis virallinen diagnoosi). Empatia on selvätunteen aiheuttama kokemus, joka auttaa samaistumaan toisiin ihmisiin. Parhaimmillaan se tarjoaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun taas pahimmillaan se voi jopa lamaannuttaa tunnetaakan alle. Tässä jaksossa pilkotaan esille empatian anatomia ja muistutetaan itseämme siitä, että rajat ovat rakkautta. Meillä jokaisella on kyky hallita omia henkisiä kykyjämme ja tämä on yksi esimerkki monien joukossa. Tervetuloa siis kuuntelemaan! Liity mukaan Sisäisen johdatuksen salaseuraan ja paljastan sinulle joka viikko niitä salaisuuksia, joiden avulla voit oppia kuulemaan omaa sisäistä johdatustasi ja valjastamaan omat henkiset kykysi. Tule mukaan osoitteessa ⁠www.iisaheinola.fi/linkit⁠ Sisäisen johdatuksen Oppikoulu on auki juuri sinulle. Jos haluat oppia hyödyntämään omassa arjessasi kaikista tärkeimpiä henkisen työskentelyn työkaluja, vastaanottamaan informaatiota selväaisteillasi ja kommunikoimaan henkimaailman viisaiden kanssa, Oppikoulu on sinun paikkasi. Aloita Oppikoulu-matkasi jo tänään osoitteessa ⁠www.iisaheinola.fi/oppikoulu⁠ - odotan sinua siellä! Kaipaatko henkilökohtaista tukea omalle polullesi? Tutustu yksilövalmennuksiini osoitteessa www.iisaheinola.fi/valmennus ja lähetä minulle viestiä. Katsotaan yhdessä, voisinko olla oikea henkilö tukemaan sinua matkallasi. ⁠Instagram ⁠| iisa@iisaheinola.fi |  ⁠iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Signaaleja kuuntelemalla ja analysoimalla voi tutkia olemassaolevan järjestelmän toimintaa. Parhaimmillaan näistä signaaleista voi takaisinmallintaa miten joku ohjelma on toteutettu. Asiantuntijavieraana meillä asiasta kertomassa on tunnettu signaalihakkeri Oona Räisänen. Jaksossa käymme läpi muutamia mielenkiintoisia signaalimysteerejä, joita Oona on ollut tutkimassa. LinkkejäHDMIDVIDisplayPortTakaisinmallinnusOonan blogiDisobey -tapahtumaLiquid DSP -kirjastoSoX -komentorivityökalucsdr -komentorivityökalugqrx -softaradioFourier -muunnosSignal Identification GuideSpectogram ViewRTL-SDR Quick Start GuidePea Whistle SteganographyData Radio Channel (DARC)VierasOona Räisänen: @windyoonaJuontajat Markus Hjort: @mhjortYrjö Kari-Koskinen: @ykarikosÄänityötTuomas Ahva: @tuomasahva Seuraa podcastia Kotisivu: https://koodiapinnanalla.fi/Twitter: @KoodiPinnanAllaSähköposti: koodaillaan@koodiapinnanalla.fiYhteistyökumppani: Vuono GroupAnna palautetta podcastista

Luuk. 19:41–48 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 19 Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi:”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi.”     Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos niitä, jotka siellä kävivät kauppaa. Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.”     Hän opetti sitten joka päivä temppelissä. Ylipapit, lainopettajat ja muut kansan johtomiehet miettivät, miten raivaisivat hänet pois tieltä. He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, sillä koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä. Sanakirjojen ja raamatunselitysteosten mukaan etsikkoaika merkitsee aikaa, jolloin Jumala lähestyy; hetkeä, jolloin Jumala puhuu ihmiselle. Tunnistanko nuo hetket? Noin 2000 vuotta sitten kaukana täältä ihmiset kokivat erään ihmisen elämänmittaisen etsikkoajan. Jeesuksen ihmeteot, parantamiset ja opetus vastasivat ihmisen tarpeisiin, konkreettisesti. Samalla niiden tarkoitus oli herättää; auttaa elämänmittaiseen uutokseen. Ihmiset todistivat ihmeitä omin silmin ja korvin. Sittenkin niin moni kielsi niiden tekijän. Kielsi, vaikka itse Jumala kävi käsin kosketeltavana vierellä.   Ajattelen jokaisen jollain tavoin merkittävän hetken ja tapahtuman, useimmiten odottamattoman, merkitsevän etsikkoaikaa. Aikaa, jossa Jumala puhuu. Miten paljon elämäämme, maailmaamme mahtuukaan. Suuret ja pienet tapahtumat ja asiat; etsikkoaikaa yhtä kaikki. Elämää jossa Jumala on vierellämme kysyen: Mikä on sydämesi suunta tänään?  Kriisi on tilanne jossa aiemmin opitut keinot selvitä eivät välttämättä enää toimi. Useimmiten se on siedettävä, kestettävissä ainakin lopulta. Kriisi on muutoksen aikaa. Parhaimmillaan siinä on lopulta jotain hyvää. Jotain joka lopulta antaa enemmän kuin se ottaa. Voin valita, otanko opikseni vai saako kriisi minut sittenkin vetäytymään ja puolustautumaan.  Jeesushan aiheutti kriisin. Kriisin, joka jakoi ihmisiä. Jumala kävi käsin kosketeltavana vierellä; mikä oli sydämen suunta? Mitä itse teen, kun kohtaan odottamattoman? Kuuntelenko, kysynkö, onko tällä jokin tarkoitus, opetus, pyyntö tai kehotus muutokseen? Pysähdynkö hetkeen vai jatkanko sittenkin kuin aina ennenkin? Puolustaudunko sulkien muutoksen mahdollisuuden? Tässä on Jeesuksella kriisi. Itkien hän katsoo pyhää kaupunkia, näkee ihmisten turtumuksen; raivoissaan kohtaa kaupankävijät, kovuuden, Jumalansa temppelissä. Voi vain kuvitella Hänen hurjuuttaan tuossa tilanteessa. Syvää surua ja voimakasta aggressiota, meistä jokaiselle tuttuja tunteita. Seuraa sittenkin hyvä. Tämä kriisi muuttuu uudeksi aluksi, puhtaaksi pöydäksi. Vaikka suru söi, vaikka raivo vei, vaikka kaikki näytti jo menetetyltä, on hän sittenkin kohta tässä, kuulijoiden, Jumalan vastaanottajien ympäröimänä. Ja antaa mahdollisuuden aloittaa alusta. Myös itsensä. Miten me kuulisimme Jumalamme äänen, myös niissä hetkissä, kun olemme mukavuusalueemme ulkopuolella? Miten ymmärtäisimme; on mahdollisuus oppia, saada, aloittaa alusta? Onko maailma, ovatko yhteiskunnat oppineet menneestä? Olenko itse oppinut elämässäni, elämästäni; ottanut vaarin siitä mikä on koetellut? Entä siitä, jonka lahjana sain? Olenko tunnistanut tarvittaessa muutoksen tarpeen, suunnannut uudelleen, muuttunut? Ymmärränkö arkisimman arjen, ihan tavallisen elämän jokaisen hetken ainutkertaisen arvon?  Kyllä, on erityisiä tapahtumia ja hetkiä, joissa Jumala erityisesti lähestyy. Samalla Jumala on, tässä. Armo, toivo paremmasta on tulevassa ja se on juuri nyt. Jokaisen hetken ja kokemuksen ainutlaatuinen armo. Jumala puhuu sinulle, kuule.      

Lean-asiantuntija Juha Ketola haastoi seuraajansa tykkäämään some-jaostaan lupauksella, että tekee yhtä monta #suomileaniksi -meemiä kuin saa tykkäyksiä ennen päivän päättymistä. Hän on nyt noin puolivälissä 185 meemin urakkaansa. Lean-filosofia on japanilaisten autotehtaiden, erityisesti Toyotan tuotantokäytäntöjen kautta luotu yritystoiminnan malli, jossa erityisesti oppiva henkilökunta ja standardoitu prosessi vähentävät huonoa vaihtelua eli hukkaa. Parhaimmillaan tämän filosofian toteutus johtaa yhden kappaleen virtauksella toimivaan erittäin kilpailukykyiseen liiketoimintaan. Jaksossa käydään läpi Juhan luomia meemejä ja pohditaan niiden takana olevia viisauksia. Alan klassikkoajattelijoita ovat James P. Wemack tiimeineen, Jeffrey K. Liker sekä Dr. W. Edwards Deming. 00:00-42:25 Juha Ketola ja Sami Miettinen keskustelevat #suomileaniksi meemihaasteesta noin kymmenen #lean -aiheisen meemin kautta #suomeleaniksi #yritykset #huumori #yhteiskunta #sijoittajat #lean #agile

Joosuan kirjassa on ihmeellinen lupaus: ”Minä hyvitän sinulle ne vuodet” (Joosua 2:25).   Elämämme on epätäydellinen ja meillä on kaipuu täydelliseen rakkauteen, jonka vain Jumala voi antaa.  Parhaimmillaan kaipuumme vie läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa. Ymmärrämme, että Jumala on meidät nimeltä kutsunut yhteyteensä ja että hän murtaa menneisyyden kahleet.  Sovintoon elämän kanssa, Osa 12/12 – Saara Kinnunen. Tutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Koti tai tila ei ole vain fyysinen paikka, vaan se vaikuttaa kaikkiin aisteihin, mieleen ja hyvinvointiin. Parhaimmillaan koti on suunniteltu niin, että se mahdollistaa haluttua olemista ja tapaa elää, ja siten tukee hyvinvointia. Podcast-vieraani, tietokirjailija Maaretta Tukiainen keskusteli kanssani tilan vaikutuksesta hyvinvointiin ja teeman äärelle sukeltavasta uudesta kirjastaan Hyvän mielen koti (Tuuma-kustannus, 2021). Keskustelemme podcastissa tilan ja paikkojen vaikutuksista hyvinvointiin sekä sisustamisen trendeistä, joissa kierrättäminen ja kestävä kehitys kulkevat mukana ajan mukaisesti. Useita kirjoja julkaisseen Tukiaisen tausta on sisustussuunnittelijana, valmentajana ja monipuolisesti yrityselämässä. Voit lukea lisää Maaretta Tukiaisesta täällä: www.maaretta.com. Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi Verkkovalmennukset ja yhteisöt: https://www.palomacoaching.fi

Johanna Pystynen, LaaS Companyn toimitusjohtaja, keskustelee Auntien CEO Mervi Lammisen kanssa tekoälystä ja miten tekoälyä voi hyödyntää työhyvinvoinnissa. Tekoäly parhaimmillaan tuo ymmärrystä, jotta tiedetään mihin kannattaa keskittyä, mikä ei ole aina itsestäänselvyys HR:lle eikä ihmisille itselleen. Parhaimmillaan tekoäly pureskelee dataa ja näyttää asioiden välisiä yhteyksiä, joihin pääsee syventymään paremmin. Datan avulla voi tarkastella mitä tapahtuu erilaisissa skenaarioissa ja tehdä päätöksiä sen pohjalta. Miten varmistetaan, että datalla on myös seurauksia? Hyvinvointidata on aina henkilökohtaista, ja siksi henkilön pitää kokea itse hyötyvänsä sen jakamisesta, mutta miten on tietoturvan laita? Mikä on tekoälyn rooli hyvinvoinnissa ja sen ennakoinnissa tulevaisuudessa? Korvaako tekoäly HR:n? Kuuntele Johannan vinkit tekoälyn hyödyntämiseen työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Mikä ihmeen työntekijälähettiläs? Parhaimmillaan yrityksen viestintä ja työntekijän henkilöbrändi lyövät kättä, pahimmillaan duunari yritetään painostaa firman megafoniksi. Viestinnän moniottelija Hanna Roihuvaara jakaa tässä podcast -jaksossa Dos and Don'ts -listansa kummallekin osapuolelle työntekijälähettiläänä toimisesta sekä siitä, miten omaa tiimiä voi siihen kannustaa.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 8.8.2021Matt. 11: 20-24Päivän evankeliumissa Jeesus saarnaa kiehtovalla tavalla kaupungeille. Korasin, Betsaida ja Kapernaum saavat moitteita, Tyros ja Sidon kehuja. Kaupungeista tulee ilosanoman todeksi eläjiä.Kristinusko on alun perin syntynyt Lähi-idän kaupungeissa; Rooman, Efesoksen ja Korintin kaduilla. Se on syntynyt uskontojen ja aatteiden mosaiikin keskellä. Viime vuosisadalta lähtien olemme myös täällä Suomessa liikkuneet kohti samantapaista henkistä maisemaa. Maaseudun elämäntapaan rakentunut yhtenäiskulttuuri on murtunut. Maaseudulta ollaan muutettu moniarvoisiin kaupunkeihin. Karjan kutsuhuuto on vaihtunut ratikoiden kirskunaksi.Kaupungistuminen on iso muutos sekä Suomessa että koko maailmassa. Monessa mielessä elämme kaupunkien aikaa. Mitä evankeliumin kuuleminen voisi käytännössä tarkoittaa tässä ajassa, tässä kaupungissa? Millainen sanoma meidän pitäisi Helsingissä kuulla ja miten tehdä siitä totta?I Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tanssiaAloitan yhteisöllisyydestä. Olen itse Helsingissä kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti junantuoma. Kolmisenkymmentä vuotta tulin junalla Vaalasta Helsinkiin. Kannoin Rautatieasemalta kamani rinkassa opiskelijakämppääni Dommalle, Hietaniemen hautausmaan kupeeseen. Karussa huoneessa ei ollut edes patjaa. Myös oma elämäni tuntui pitkään tyhjältä. En oikein löytänyt paikkaani isossa kaupungissa. Vaikka seinien takana asui naapureita, yhteys puuttui. Vähitellen se kuitenkin löytyi, ja nyt olen iloisesti stadilainen. Kannatan kyllä edelleen jääkiekossa Oulun Kärppiä mutta fudiksessa tunnustan HJK:n värejä!Kaupungissa voimme valita ne yhteisömme, joihin haluamme kuulua. Täällä on tilaa luoda omannäköistä elämää. Jumala on luonut meidät yksilöiksi. Kaupungissa luomistyön rikkaus pääsee valloilleen. Parhaimmillaan kaupunkielämä on vähän kuin luovaa tanssia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.Yhteisöjen valitsemisen tanssilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Lukemattomien omannäköisten ihmisten ja ryhmien keskellä iso kysymys on, miten säilytämme kosketuksen yhteiseen elämään. Tästä kirjoittaa hienosti historiantutkija Francis Fukuyama kirjassaan Identiteetti. Kaupungissa on mahdollista löytää omannäköisiä ryhmiä, mutta samalla omat näköalani voivat kaventua. Siksi tarvitsen aktiivista asettumista toisen asemaan.Kristityn kutsumus on rakentaa yhteisöjä, jotka eivät saa voimaansa toisten asettamisesta oman ryhmän alapuolelle. Olemme erilaisia mutta samanarvoisia. Voima syntyy yhteydestä, ei ulos sulkemisesta. Tämä on näkymme myös täällä Hyvän toivon kappelissa.II Polis-tiikkaa kaupungissaYhteisöjä tarvitaan, sillä yksinäisyys on Helsingissä todellinen kipupiste. Keskellä kaupungin kuhinaa voin olla myös todella yksinäinen, niin kuin minäkin olin Domman opiskelijakämpässäni. Kiire, kilpailu ja työn paineet ajavat myös ihmisiä syrjään, tuntemaan itsensä tarpeettomiksi.Syrjäytyneiden ihmisten kasvot ovat Kristuksen kasvot. Jumala kutsuu meitä kutomaan yhteyksiä ja rakentamaan yhteisöjä kaupungin keskelle. Yhteisön rakentaminen voi lähteä vaikka siitä, että moikkaan tuttuja ja tuntemattomia kotipihallani. Silloin tuntemattomista voi vähitellen tulla tuttuja. Tuttujen ja tuntemattomien auttaminen kadulla ja muut pienet hyvät tahdon eleet kutovat myös meitä yhteen. Tästä hyvä esimerkki oli vähän aikaa sitten Hesarissa. Pyörällä Pasilan asemalla kaatunut kertoi siinä saaneensa ylitsepursuavan ystävällistä apua monelta ihmiseltä.Kristityn kutsumusta on myös toimiminen verkostoissa. Niin kuin Jeesus evankeliumissa julistaa, pelastus ei tarkoitettu vain omalle sielulleni. Se on tarkoitettu myös yhteisöille. Siksi kaupunginosaliikkeet ja taloyhtiöt, kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ovat hyviä paikkoja kristityn kutsumuksen toteuttamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Yhteisöjen rakentamisessa tarvitaan myös politiikkaa. Politiikka-sanan juuret ovat kreikan polis-sanassa. Se tarkoittaa kaupunkia. Laajasti ajatellen politiikka on hyvän kaupungin rakentamista. Sitä tapahtuu puolueiden kautta, mutta se tarkoittaa kaikkea yhteisten asioiden hoitoa. Kun mahdollisimman moni on rakentamassa hyvää kaupunkia, estetään monien jääminen yhteisöjen ulkopuolelle.III Hetkessä eläminen kiireen keskelläYhteisöllisyyden lisäksi toinen tärkeä kysymys kaupungissa on aika. Usein kaupungissa on kiire. Kiire kertoo, että ihmiset touhuavat monenlaisia asioita. Tässä on paljon hyvää. Touhu synnyttää uusia ideoita, saavutuksia ja työtä.Tiukat aikataulut kuitenkin myös ajavat meitä ahtaalle. Ne ruokkivat stressiä ja estävät meitä elämästä nykyhetkessä. Aina pitäisi olla jokin projekti vireillä! Elämän eläminen edeltä käsin estää Jumalan läsnäolon kuuntelemista nykyhetkessä. Jumalan aika on nyt.Suunnittelemisen ja varmistelun sijaan Jumala kutsuu meitä spontaaniuteen. Spontaanit kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat yksi suuri kaupunkielämän lahja. Kadun vilinän keskellä vaihdetut sanat ja hymyt koskettavat. Ne vahvistavat syvässä mielessä kokemusta yhteisestä kaupungista, yhteisestä ihmisyydestä.Kiireen keskellä tarvitaan ihmettelyä. Kaupungissamme on lukemattomia Jumalan ihmeitä: rakennusten muotoja, taidegallerioita, bändien keikkoja, puistoja, patsaita. Niiden ihmettely kirkastaa niiden merkityksen ja Jumalan luomistyön kauneuden. Ihmettely vie meitä kohti ilmiöiden sisintä, niin että emme jää vain pintaan.Kiire pitää välillä katkaista, muistuttaa itseä siitä, että lopulta meillä ei ole kiire mihinkään. Yksi hyvä tapa tähän on hengitys. Kiireisessäkin hetkessä voin pysähtyä hengittämään sisään ja ulos ja tuntemaan Pyhän Hengen sisälläni. Henki tuntuu hengityksessä. Lopuksi: kiireen ja asioiden paljouden keskellä pysähtyminen auttaa myös näkemään olennaisen. Se palauttaa meidät rakkauden luo, josta kaikki kumpuaa. Rakkaus vie meidät kaupungin sykkeeseen, sen iloon ja tuskaan. Siellä, kaupungin keskellä, Jumala tarvitsee meitä. Ja siellä, kaupungin keskellä Jumala on läsnä.

Monen meren äärellä asunut, Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari sukeltaa Annamarin kanssa syvälle taiteen, meren ja teknologian suhteeseen. Parhaimmillaan taide koskettaa ja herättää tunteita, mutta millainen taide muuttaa käytöstä? Teknologia tuo uusia ulottuvuuksia taiteeseen - miten sitä käytetään tunnetta unohtamatta?

Tuloiselan Marjatila sijaitsee Hämeenkosken Putulassa, jossa suvun isännät ovat viljelleet peltoja ainakin 1700-luvun alusta lähtien, ja viimeiset sukupolvet ovat vaihtaneet karjan marjaan jo 42 vuotta sitten. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti tilan yrittäjälle Katriina Tuloiselalle, joka hoputtaa mansikan ostoon heti! - Nyt on parhaat avomaan mansikat (Polkat) myynnissä. Ne ovat laadullisesti upeimmat, ne on kooltaan hyviä ja kiinteitä. Aurinko on oikein hellinyt. Niiden maku aivanmielttömän makea. Säilöjän unelma ja syöntiin myöskin. - Uskon, että hinta on matalimmillaan juuri tällä hetkellä, Katriina Tuloisela pohtii. - Kannattaa katsoa marjoja ostaessaan laatua, mitä lajia se on ja milloin marja on poimittu. Marjaa pakataan eri kokoisiin laatikoihin ja silloin hinta voi hämätä. Ostajille Katriina vinkkaa kiinnittämään huomiota kilohintaan, jossa voi olla huomattavia eroja. Kuuntele haastattelu: Lisätietoja

Kotimaiset avomaan kasvikset ovat nyt parhaimmillaan! Miltä satokausi näyttää ja mitä on saatavissa juuri nyt? Kuuntele makuisa varhaisvihannes jakso ja inspiroidu nauttimaan kesän värikkäitä herkkuja!

Milleniaalit ja sukupolvikäsite yleisesti. Aina silloin tällöin törmää keskusteluihin siitä, miten tulevat sukupolvet muuttavat työelämän. Totta tässä ehdottomasti on se, että tulevien sukupolvien aikana työelämä ja arvot yleisesti ovat muuttuneet/muuttumassa. Mutta muutos sen sijaan on jo käynnissä ja muutos on muutenkin jatkuvaa. Ongelmalliseksi näiden asioiden tulkkaamisessa tekee sen kun tämmöisellä makrotason asialla aletaan määrittelemään tai luomaan yleistyksiä yksilötasolla. Käytetään sukupolvea esimerkiksi automaattisena määrittelevänä tekijänä tai oikotienä. Tai vastaavasti esimerkiksi tekosyynä jonkun asian epäonnistumiseen tai tekemättä jättämiseen. Pahimmillaan sillä luodaan eriarvoa ja vastakkainasettelua, mikä ei koskaan ole hyväksi missään. Muutoksia eivät tee yksittäiset sukupolvet tai muutoskykyä, -halukkuutta tai onnistumisia ei määrittele absoluuttinen synnyin vuosi. Sen sijaan kyseessä on monen asian summa, johon vaikuttaa mm. kasvatus, mahdollisuudet, omat edellytykset sekä luonteenpiirteet. Ennen kaikkea muutokset ja onnistumiset vaativat rohkeita edelläkävijöitä jotka uskaltavat tehdä asioita toisin. Ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Parhaimmillaan nämä edelläkävijät, asioista samaan tapaan ajattelevat sekä saman arvomaailman omaavat, tukevat toisiaan ja ajavat muutosta yhdessä. Iästä tai mistään muustakaan irrelevantista tekijästä riippumatta.

Akilleen ja JPS:n Bandyliigan ottelu keräsi varsin mukavasti katsojia livestriimiin. Parhaimmillaan liveä seurattiin noin 700 päätteeltä. Sunnuntai-iltaan mennessä tallennetta oli katsottu jo noin 2500 kertaa. – Aika hyvin tavoitimme porukkaa, eli näyttäisikin selvästi, että livestriimin seuraaminen kiinnostaa ihmisiä, Akilles Bandyn puheenjohtaja Jari Kettunen toteaa.

Intuition käyttäminen rekrytoinnissa Järjestyksessä ensin mainitulla termillä on monta nimitystä, niin kuin rakkailla lapsilla monesti on. Itseasiassa parempi voisikin olla sanoa, että termiä käytetään laajasti selittämään mm. perstuntumaa, alitajuntaa, kokemusten tuomia signaaleita kuin puhdasta mutuakin. Parhaimmillaan äärettömän hyvä ohjaaja ja pahimmillaan ladattu ase täysin väärissä käsissä. On erittäin tärkeää ymmärtää konteksti, jossa intuitiota käytetään ja mitkä sen mahdolliset vaikutukset ovat. Jos intuitioon perustuen päättää syödä tänään pastan sijaan kalaa, niin seuraukset tuskin ovat katastrofaaliset. Sen sijaan ne saattavat hyvinkin olla sellaiset, jos esimerkiksi rekrytointipäätös tehdään puhtaasti ”kädenpuristusfiiliksen” pohjalta. Silloin kyse ei olekaan enää intuitiosta vaan mutusta, joka pohjautuu arvailun lisäksi usein myös ennakkoajatuksiin ja oletuksiin, joilla lopulta vaan vahvistetaan omia biaseja. Parhaimmillaan intuition takana on käytännön kokemusta, osaamista sekä analyyttista ja objektiivista tiedon käsittelyä. Eli raamit tulevat sieltä, ja intuitio ohjaa osuman maaliin. Työelämästä -podcastin kolmas jaksosarja käynnistyy näissä merkeissä. Oikeastaan tämä aihe oli katalyytti Susannan päätymiseksi meidän vieraaksi

Juhlapuheissa korostetaan yritysten vastuullisuutta, mutta mikä on todellisuus? Vastuullisuudesta on tullut modernin ajan mantra. Tässä podcastissa käsittelemme, mitä vaatii olla aidosti sosiaalisesti vastuullinen yritys ja toisaalta miksi moni ei ota koko asiaa vielä vakavasti. Käymme läpi mm. kestävän kehityksen trendiraportin ja ne keskeiset syyt, miksi yritykset epäonnistuvat olemaan vastuullisia. Parhaimmillaan vastuullisuus on koko yrityksen läpi kulkeva arvo, joka nostaa yrityksen oman alansa johtavaksi toimijaksi. Vastuullisuus on keino voittaa isojakin kauppoja, kun ostokriteerit painottavat vastuullisuusperiaatteita. Kilpailu ammattiostajien huomiosta on kovaa. Siksi osa lankeaa lupaamaan maat ja mannut, vaikka todellisuus ei kohtaa lupausten kanssa. Heikoimmillaan vastuullisuus loistaa poissaolollaan johdon agendalla. Edelleen moni yritys julistaa olevansa vastuullinen ymmärtämättä mitä sillä tarkoitetaan tai mitä se käytännössä vaatii. Jani ja Ruba esittävät vahvoja näkemyksiään siitä, miten vastuullisuuden avulla yrityksestä tehdään johtavin ja luotetuin toimittaja omilla markkinoillaan. Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://ipaper.ipapercms.dk/Dustin/SE/annual-and-corporate-responsibility-report/annual-and-corporate-responsibility-report-2018-2019-eng/?page=66 https://www.dustin.fi/kestavaa https://www.forbes.com/sites/timothyjmcclimon/2020/01/02/5-corporate-social-responsibility-trends-to-follow-in-2020/#493bf8cb7e69 https://www.dustin.fi/kestavaa#electronics https://www.dustin.fi/kestavaa#workplace https://www.dustin.fi/kestavaa#minerals https://www.dustin.fi/kestavaa#chemicals https://www.dustin.fi/kestavaa#recycling https://www.theatlantic.com/business/archive/2014/04/why-making-corporations-socially-responsible-is-so-darn-hard/360984/ https://edition.cnn.com/2020/03/18/economy/ecb-bailout/index.html Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Seksuaalikasvatuksessa ei saa keskittyä vain riskeihin vaan seksuaalisuudesta on puhuttava myönteisesti, korostaa kliininen seksologi Hilkka Putkisaari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Parhaimmillaan seksuaalikasvatus antaa tarvittavia tietoja ja taitoja.Se auttaa ihmistä tekemään itselleen parhaita valintoja ja tarvittaessa myös puolustautumaan. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia seksuaalikasvatuksesta. Nimimerkki Gay Girl on parikymppinen ja kertoo peruskoulussa saamastaan seksuaalikasvatuksesta näin: ”Seksuaalikasvatuksessa ei ollut mitään mainintaa HLBTQ-yhteisöstä missään muodossa. Koin osittaista häpeää seksuaalisesta suuntautumisestaan”, kertoo nimimerkki Gay Girl. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Juha Jäntti. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Marja Vehkanen, Tuomas Vauhkonen, Tanja Kröger, Susanna Vainiola ja Silja Raunio. Musiikki: Epidemic Sound.

Eetu Kemppanen toimittaa Youtubeen Eetun völjyssä -kanavaa, jolla on lähes 20 000 tilaajaa. Erämaassa tehdyt videot keräävät parhaimmillaan yli 200 000 katselukertaa. Eetu kertoo podcastissä, miten hänestä tuli Youtube-tähti, ja mitä kaikkea videon tekeminen erämaassa vaatii. Haastattelu tehtiin Lapissa, Perttausjoen äärellä, halkoliiterissä sadetta pidellen 16.9.2020.

Helsingin legendaarisen Tavastia-klubin kellarissa toimivan Semifinal-klubin parissa jo sen perustamisesta saakka puuhaillut Tomi "Roudi" Hämäläinen on Uudenmaan jaksomme nk. "tähtivieraanamme". Parhaimmillaan 150 henkeä vetävän klubin lauteilla on nähty Suomen rockhistorian suurimpia nimiä vielä ennen kuin niistä tuli suuria. Mm. HIM, Egotrippi, Ultra Bra, Mokoma ja monet muut ovat esiintyneet vannoutuneille diggareille jo ennen kuin heidän nimensä tulivat tutuiksi radioaalloilta ja listoilta. Tomi on ollut mukana buukkaamassa heitä kaikkia klubilleen, mutta on jotenkin maagisesti onnistunut välttämään antamasta kourallista enempää haastatteluja vuosien saatossa. Joten pakkohan mieheltä oli käydä lypsämässä kaikki pieniä bändiä ja ihan tavallista rockdiggariakin kiinnostava tieto irti! Haastattelu nähtävissä liikkuvan kuvan kera myös Youtubessa.

Mahtavaa, että NBA-kausi on edennyt jo näin pitkälle ja pudotuspeliasetelmat vaikuttaa kuumottavan kutkuttavilta! Aluksi käydään läpi ajankohtaisia matseja ja puheenaiheita eri puolilta liigaa. Puheisiin pääsee mm. Tatumin nousu, Westbrookin paluu huipulle, Giannisin ja Hardenin nokkapokka ja Bucksin yksi kautta aikojen runkosarjakausista, Pudotuspeliasetelmissa (13:02) korostuu se, miten joukkueet pystyvät pidättelemään tiettyjä supertähtiä. Yksittäiset puolustuspelaajat nousevat isoon rooliin, kun pysäytetään LeBron Jamesin ja Anthony Davisin kaltaisia kaksikoita. Onneksi liigasta löytyy monta syvällä rosterilla varustettua joukkuetta (mm. Toronto, Miami, Denver, Utah), jotka pystyvät aiheuttamaan ongelmia ennakkosuosikeille (Milwaukee, Lakers, Clippers). Lännessä kilpaillaan vielä viimeisestä pudotuspelipaikasta (17:15). Palkintona turpasauna LeBronilta ensimmäisellä kierroksella, mutta mukana on nuoria joukkueita (Memphis, New Orleans) joita valokeila varmasti kiinnostaa. Pelicansilla on muutama voitto pudotuspeleihin, mutta helpoin loppukauden ohjelma, kun taas Memphisillä vaikea loppukausi matsien ja loukkaantumisten puolesta. Zion Williamson on ottanut oman roolinsa supertähtenä todella nopeasti, mutta rookie-palkinto kuulunee koko kauden loistaneelle Ja Morantille. Parhaimmillaan kisa viimeisestä pudotuspelipaikasta käydään New Orleansin ja Memphisin välillä ja samalla jaossa on vuoden tulokas -titteli. (Jaksossa ei mainita lainkaan San Antonio Spursia, joka historiallisen todistusaineiston perusteella on todennäköisesti se joukkue, joka viimeisen pudotuspelipaikan ottaa. Sori, Gregg Popovich.) Dallasin ja New Orleansin matsi (20:07) toi lavalle kaksi nuorta supertähteä, kun Zion Williamson kohtasivat ekaa kertaa. Luka vei näyttävästi pidemmän korren jatkoajalla. Näistä joukkueista kuullaan varmasti tulevina kausina paljon lisää. Pieni nyanssi blokkaamisesta (31:38): kannattaako pallo lyödä katsomoon? Chicago Bulls on saanut Laurin ja kumppanit kuntoon (40:34). Se ei valitettavasti poista Bullsin haasteita ja valmennuksen ongelmia, joihin jaksossa pureudutaan. Lauri pelasi rajoitetuilla minuuteilla ihan ok matsin, kun Bulls hävisi Minnesotalle. Uskollisen kuulijan kysymyksen perusteella on tarkoitus kartoittaa, mikä tekee Jim Boylenista huonon valmentajan (51:35) . Boylen on puolustus edellä ajatteleva, old school valmentaja, joka pelaa yksinkertaista hyökkäyspeliä. Militanttia meininkiä ja pelaajien nöyryytystä. Pelaajat ei kunnioita valmentajaa, jolloin minkä tahansa pelisysteemin asettaminen on vaikeaa. Bulls on hyökkäyksessä parhaimmillaan, kun puolustus toimii ja joukkue pääsee juoksemaan. Hitaassa hyökkäyksessä homma jämähtää paikalle. Ideat loppuu ja kunnioituksen puute näkyy. Täksi kaudeksi kaverit on pakotettu kaarelle, mistä vuorotellen pusketaan yksitellen kohti ruuhkaa. Puolustuspäässä Boylen haluaa pelata rajua puolustusta, johon joukkueen taso ei näytä riittävän. Isot äijät pakotetaan pelaamaan palloscreenit liian kovaa, jolloin syntyy tarve apupuolustukselle ja rotaatiolle, jota joukkue ei pysty toteuttamaan. Ehkä valmentaja on vaan marionetti-nukke pelaajien ja joukkueenjohdon välissä? Kaikkea hyvää Jimille. Kivaa kuitenkin, että Lauri on taas kentällä ja toivottavasti joukkue pelaa hyvän loppukauden ja saa itseluottamusta eteenpäin.

Yrityksen viestintä, mukaan lukien sisällön, markkinoinnin, myynnin viestit, ja asiakaskokemus, muodostavat tarinan, joka kehittyy koko asiakkaan matkan ja asiakassuhteen ajan. Parhaimmillaan se imee asiakkaan mukaansa kuin hyvä kirja ja saa asiakkaan kääntämään suhteen seuraavan luvun, ja seuraavan ja seuraavan. Samalla asiakkaan mielestä varataan riittävän iso tontti, jolle kilpailijoilla ei enää ole asiaa. Nyt ei kuitenkaan puhuta ydinviestistä tai mainoslauseesta, vaan kaiken viestinnän ja koko asiakassuhteen yli kehittyvästä narratiivista, eli juonesta, joka sitoo yksittäiset viestit osaksi isompaa juonta. Miten tuollainen tarina rakentuu ja käsikirjoitetaan? Mikä on asiakkuuden vaiheen merkitys? Entä miten tarina kestää aikaa ja yritystoiminnalle välttämättömiä muutoksia? Entä kuinka yritys luo tarinansa uudestaan? Aiheesta Loyalisticin Antti Pietilän vieraana keskustelemassa viestinnän erikoismies, Viestintätoimisto Harkonsalo & Vesan toimitusjohtaja ja pääomistaja Mikko Sillanpää. Puhumme myös siitä, miten Harkonsalo & Vesa loi oman tarinansa uudestaan kun Mikko otti yrityksen haltuun sen perustajilta. Millä käytännön askelilla suutari siis sai lapselleen kengät, eli tässä tapauksessa tarinan. Roast 28.11. klo 9-11 (webinaari) Kerromme episodissa Roast-tilaisuudesta, jossa Antti, Mikko ja Jarno Wuorisalo arvioivat yritysesimerkkien verkkonäkyvyyden, -viestinnän, -sisällön ja konversio-optimoinnin kokonaisuutta. Eli miten asiantuntijoiden näkökulmasta yritys onnistuu, ja mistä verkko taas vuotaa. Haluatko sinä, että arvioimme Roastissa teidän yritystänne. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi antti.pietila@loyalistic.com, niin kerromme lisää. Voit ilmoittautua Roastin verkkoyleisöön tästä: https://content.loyalistic.com/hp/ilmoittaudu-roastiin

Mustasukkaisuus on yleisinhimillinen piirre.Parhaimmillaan se voi vahvistaa rakkauden tunnetta ja toimia vastavoimana toisen pitämiselle itsestäänselvyytenä. Liiallista mustasukkaisuus on silloin, kun se syttyy ilman syytä tai ilmenee tilanteeseen nähden ylimitoitettuna. Vahingollista se on silloin, kun se saa ihmisen käyttäytymään puolisoa ahdistavalla tavalla. Mitä tehdä, kun puoliso on mustasukkainen? Voiko mustasukkaisen ihmisen kanssa olla parisuhteessa? Elääkö rakkaus vain vapaudessa?

Näyttelijäntyö jää usein etenkin kameroiden maailmassa ohjaajan varjoon taiteellisesta annista puhuttaessa. Kulttuuriykkösessä kysytäänkin mikä tekee hyvän näyttelijän? Mitä roolin etsiminen oikein tarkoittaa? Kuinka luoda hahmo, mitä se vaatii ja mistä tietää sen löytäneensä? Mikä tekee hyvän näyttelijä-ohjaaja -suhteen? Näyttelemisestä saapuvat keskustelemaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen lehtori Tiina Pirhonen sekä mm. juuri elokuvateattereihin saapuvan Marian Paratiisi -elokuvan yksi päätähdistä, Satu Tuuli Karhu. Tuukka Pasanen juontaa.

Mikään yritys ei pärjää, jos omista työntekijöistä ei pidetä huolta. Parhaimmillaan yrityskulttuuri toimii kuin magneetti, joka vetää osaajia ja asiantuntijoita puoleensa. Tämä on ymmärretty myös tietoliikennekonserni DNA:ssa, joka valittiin alkuvuodesta Suomen parhaaksi työpaikaksi valtakunnallisessa tutkimuksessa. Sijoitus pohjautuu pitkäjänteiseen toimintaan hyvien työskentelyolosuhteiden luomiseksi. Tässä jaksossa DNA:n yritysmyynnistä vastaava johtaja Johan Flykt paljastaa oman näkemyksensä modernista johtajuudesta. Hän paljastaa myös, millaisia hyötyjä 5G ja ekosysteemit tarjoavat yrityksille. Jakson lopuksi Flowhavenin toimitusjohtaja Kalle Törmä kertoo, miksi maailman suurimpaan IT-tapahtumaan Dreamforceen kannattaa lähteä.

Loma on aikaa unohtaa arki ja nähdä asioita uudesta näkökulmasta. Parhaimmillaan mukana on opas.

WTF Markkinoinnissa keskustellaan tällä kerralla hyvästä markkinointi-kumppanuudesta. Miten hyvä yhteistyö rakentuu ja mitä se vaatii? Entä mitä haasteita matkan varrella voi olla? Podcastissa ovat keskustelemassa Anna Raiko ja Sami Aittovaara Dagmarista yhdessä SATOn Sanna Marttisen kanssa. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tällä podcastilla keskustelun Kehto koulun opettajan Tommi Kujalan kanssa henkisestä kasvusta parisuhteessa.Käsi ylös, kenen mielestä parisuhde on helppo juttu? Parisuhteeseen astuu kahden ihmisen eletty elämänhistoria, haavat, reaktiomallit, persoonallisuudet ja selviytymiskeinot. Parhaimmillaan parisuhde on kaunis, turvallinen, alati uudelleen uusia kerroksia itsestään ja ihmisyydestä paljastava alusta. Mutta ollaan rehellisiä, parisuhde on myös niin intiimi suhde, että siellä meistä nousee näkyville myös se, mitä emme todellakaan haluaisi itsessämme katsoa. Ja usein juuri siellä asuu juuri meidän omalla autenttiselle kasvullemme jokin avain. Miten armollista, kivuliasta ja suurta elämän viisautta.Podcastilla keskustelemme mm. seuraavista teemoista:Miten parisuhteet usein aktivoivat jo lapsuudessa omaksumamme keinot selviytyäNämä selviytymiskeinot osuvat usein kumppanin kanssa kipeällä tavalla yhteen - jolloin pahimmillaan käynnistyy uusi trauman spiraali, josta voi olla vaikea olla vaikea löytää tie ulos yhdessäSelviytymiskeinojen aktivoituminen ei ole kuitenkaan merkki epäonnistumisesta, vaan se on parhaimmillaan kiperä, mutta hyvin suora kohta katsoa omia syvälle haudattuja haavojaan ja reaktiomallejaanPariohjaus/terapia luo parhaimmillaan turvalliset ja neutraalit puitteet lähteä tarkastelemaan sitä, mitä suhteessa tapahtuu: Ilman, että etsimme syyllisiä, väärässä ja oikeissa olijoitaHakeudumme parisuhteessa usein alitajuisesti jollain tavalla meille tuttuihin rooleihin, yhä uudestaan ja uudestaan. Vaikka on houkuttelevaa ajatella että kumppanin vaihto olisi ratkaisu, oman autenttisen kasvumme kannalta on keskeistä alkaa katsomaan sitä roolia johon itse suostuu, sitä roolia jota itse pitää yllä.Henkinen kasvu parisuhteessa kysyy sitoutumista ja valintaa. Se kysyy myös epämukavien tunteiden katsomista, mutta se ei tarkoita toistuvasti satuttavan, alistavan tai henkisesti- tai fyysisesti väkivaltaisen kohtelun sallimista.Siitä, mitä parisuhteessa on inhimillistä odottaa - itseltään ja toiselta. Suosittelen suurella lämmöllä tutustumaan Kehto kouluun.

Pitkästä aikaa soolo podcast! Tällä podcastilla puhuin erilaisista minä-tiloista, joidenka tunnistaminen ja myötätuntoinen havainnointi on itsetuntemustyöskentelyssä varsin keskeistä, mutta ei suinkaan aina ihan helppoa. Esimerkkejä minä-tiloista luultavasti jollain tavalla ovat tuttuja jokaiselle meistäSisäistettyjen vanhempien minä-tilatSelvitäkseen lapsuutensa tunneilmastosta, lapsi joutuu sisäistämään vanhempiensa ihanteet, toiveet, odotukset ja tavan olla vuorovaikutuksessa jotenkin itseensä. Jos on esimerkiksi kokenut lapsuuden tunneilmastossa paljon tunteiden mitätöintiä, tunteiden mitätöinti sisäistyy omaan mielen rakenteeseen ja tätä samaa perittä jatkaa usein itselleen ja joskus myös toisille, jos e valta-osan ajasta, niin aika ajoin. Jos sisäistettyjen vanhempien minä-tila on vaativa, ankara, kylmä tai jopa halveksuva, tämän minä tilan aktivoituminen on usein hyvin kipeää ja epämukavaa. Parhaimmillaan turvallisessa kiintymyssuhteessa sisäistetty vanhemmuus on lämmintä, sensitiivistä, johdonmukaista ja turvallista. Tällöin sisäistetyt vanhemmat ovat minä tilanakin turvaavia, myötätuntoisia ja suojaavia. Useimmilla meistä on monenlaisia vanhemmuuden tiloja, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia. Itsestään voi esimerkiksi tavoittaa sekä hylkäävän vanhemman että rakastavan vanhemman.Haavoitetun lapsen minä-tilaLapsi on suhteessa vanhempaansa hyvin herkässä asemassa, riippuvainen vanhempiensa hoivasta, turvasta ja hyväksynnästä. On lapselle valtavan kipeää kohdata esimerkiksi alistamista, mitätöintiä, turvattomuutta ja draamaa. Tällöin usein defenssimme tulevat apuun ja dissosiodumme kokemuksesta. Dissosioutuminen on siis ikäänkuin kokemuksesta tunnetasolla irtaantumista, vaikka järjellä tietääkin mitä kipeää esimerkiksi lapsuudessa on omalla elämänkaarella tapahtunut. Tunteesta erkaantuminen on joskus palvellut, suojannut ja sille on ollut tarkoituksensa. Se kuitenkin vaikuttaa edelleen elämään aikuisena, usein hankaluutena olla tunneyhteydessä itseen ja toisiin. Dissosiaatio vaikuttaa ihmisiin erirtavoin. Sen takana on kuitenkin haavoitetun lapsen minätila, jossa asuu edelleen haavoitetun lapsen suru, pettymys, pelko, avuttomuus, hätä, ehkä kauhukin. Tämä haavoitetun lapsen minä-tila aktivoituu usein aikuisena ihmissuhteissa ja voi tuntua hyvin kipeältä ja häpeälliseltäkin.Selviytyjä minä-tilatHaavoitetun lapsen on täytynyt löytää keinoja, kuinka selviytyä syvän kivuliaista tunteistaan, kuinka niitä välttää nousemasta pintaan ja miten ”varmistaa” ettei se sama tuskallinen tunne pääsisi enää toistumaan. Ja kuitenkin se lähes aina pääsee.Selviytyjä tilat ovat meillä hyvin erilaisia, ja jokaisella on näitkäkin luultavasti useampia. Ylianalysoimista, huumoria silloinkin kun sattuu, menestyksen jahtausta hinnalla millä hyvänsä, miellyttämistä, riippuvuuksia, välttämistä. Selviytyjä tila on ihan oikeasti joskus auttanut meitä selviytymään. Mutta usein juuri se polttaa meidät loppuun, uuvuttaa ja myöhemmin elämässä tuottaa jonkinlaista kärsimystä. Ja mikä ristiriita se onkaan, että juuri sillä millä selviytyi, nyt tuhoaakin itseään ja elämäänsä. Kukaan meistä ei myöskään aidosti ratkaise selviytyjän pyrkimyksiä järjellä. Selviytyjäänsä tutustuminen kysyy luottamusta, aikaa ja turvaa. Sillä sen takana on kipua ja surua. Hyvässä terapiassa ajanmyötä tai joskus yllättävänkin nopeasti selviytyjä uskaltaa väistyä, ja tehdä tilaa sille, miltä se koitti suojautua. Selviytyjä ansaitsee myös tulla nähdyksi, ei tuomituksi tai mitätöidyksi. Se teki, mitä se pystyi tehdä.Auttenttinen itse -tilaIhan joka-ainoa meistä on syntynyt tänne ainutlaatuisena, oman ihmeellisen olemuksensa kanssa. Elämä muokkaa ja näin sen kuuluukin meitä jollatavoin muokata, mutta siitä huolimatta että kasvamme ja kehitymme, meissä on aina jotain omaa, totta, ainutlaatuista, juuri meille autenttista. Se voi olla hyvinkin piilossa selviytyjä tilan tai riippuvuuksien takana mutta siellä se on. Millainen olet, kun olet huoleton-rento-vapautunut? Mikä on juuri sinulle ominaista, luonnollista? Autenttisuutta ei voi esittää eikä siinä tilassa luultavasti kukaan ole 100% ajasta, ja sekin on ok. On aivan ihanaa, että autenttisuutta arvosettaan ja samalla ihan yhtä arvokasta ja totta on antaa huomio myös sille, että meissä ihmisissä tapahtuu erilaista liikettä, käymme erilaisissa tiloissa ja sekin on osa ihmisenä olemista. Ne hetket, missä on autenttisen itsen tilassa kannattaa kuitenkin merkata itselleen. Mikäköhän mahdollisti autenttisuuden? Missä ja kenen kanssa tai mitä tehdessä tämä tila on tavoitettavissa?Ihmisenä oleminen on sisäistä liikettä, erilaiset elämänvaiheet, tilanteet ja kriisit saattavat aktivoida eri minä-tilojamme. Vaikka autenttisen itsen tilassa olo on levollisinta ja se on sen puolesta todellakin tavoiteltavaa, tie sinne kulkee kuitenkin sallimalla ja huomaamalla myös muut tilat osana itseään. Haavoitettu lapsi meissä kaipaa nähdyksi ja kuulluksi tuloa, rakastavaa vanhempaa tuekseen. Millaisen rakastavan vanhemman tilan sinä kaipaisit itsellesi?Kuuntele lisää podcastilta! Kuuntele kirjaani Ole itsellesi armollinen Bookbeatista maksutta 2 viikon ajan TÄÄLTÄ tai osta kirja omaksi Hidasta elämää puodista TÄÄLTÄ

Suomi on ollut pitkään lukevaa kansaa. Sen on voinut päätellä kirjamyynnistä, kirjastojen lainausmääristä ja kirjakerhojen suosiosta. Parhaimmillaan kirjakerhoihin on kuulunut yli puoli miljoonaa suomalaista. Nykyisiä jäsenmääriä kerhot eivät ilmoita tarkasti, mutta lukemisen vähenemisen myötä myös kirjakerhojen suosio on laskenut selvästi. Äänessä pitkän uran kirjakerhojen puolella tehnyt kirjailija Outi Pakkanen, Emmi Jäkkö Lukukeskukselta ja äänikirjapalvelu BookBeatin Sari Forsström. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Parhaimmillaan arvot tukevat yrityksen menestymistä ja joskus taas sabotoivat sitä. Pohdimme tarvitaanko arvojohtamista ja miten saada ihmiset sitoutumaan samoihin arvoihin.

Hyvät häiriköt -podcastin vieraana on Eeva Hellsten, jonka startup Vara.jobs on ammattilaisten verkosto, joka auttaa kehittämään ammattitaitoa tai etsimään uusia töitä, sekä Saara Kauppila, joka on tehnyt pitkän uran sijoittajana suomalaisiin kasvuyrityksiin. Jaksossa pohditaan startup-yrittäjän ja sijoittajan yhteiselämää, naisyrittäjyyttä ja tämän hetken innostavimpia toimialoja. Podcastin tarjoaa Avanto Ventures. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kaikista mahdollisista uuttomenetelmistä espresso ansaitsee oman jaksonsa Cappuzinessa. Tämä haastava, lyhyt kahvijuoma on kivijalka ylivoimaisesti laajimmalle levinneessä kahvilakulttuurissa ja rakennuspalikka koko erikoiskahvin toiselle aallolle. Parhaimmillaan se myös maistuu todella hyvältä. Studiossa äänessä ovat ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Ääntä käsitteli ex-ammattibarista Tuomas Paavola.

Oulun kaupungin alueella toimii useita romaniväestön kouluttamiseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin tähtääviä hankkeita. Hanketoimintapäällikkö Sari Vilminko vastaa yhdessä projektipäälliköiden kanssa siitä, että hankkeet saavuttavat niille asetettuja tavoitteita. Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipisteestä työskentelevä Vilminko iloitsee, että onnistumiset projekteissa tuottavat pysyvää hyvää romaniyhteisölle. Parhaimmillaan hyödyt kumuloituvat: Koulutuksen tai työllistymisen kautta elämässään eteenpäin päässeet romanit ovat esimerkkinä yhteisön sisällä ja herättävät työnantajien tai oppilaitosten kiinnostuksen romaniväestöä kohtaan. Sari Vilmingon tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Parhaimmillaan huumori on tärkeä defenssi, joka auttaa meitä kohtaamaan elämän kipeitäkin juttuja kevyemmin. Taito nauraa itselleen LEMPEÄSTI voi olla suuri voima itsetuntemuksen tiellä. Joskus, ja itseasiassa valitettavan usein huumoria on käytetty alistamiseen. Huumorin nimissä loukkaaminen on muka hyväksyttävä muoto "sanoa asioita suoraan". Voi olla hyvin pelottavaa myöntää, että huumorilla sanotut asiat ovat satuttaneet. Ja silti se on tärkeää, itsensä puolella olemista. Kaikelle ei tarvitse voida osata nauraa. Ajattelen, että me itse määrittelemme ne henkilökohtaiset asiat joille olemme valmiita nauramaan. Jos jokin asia on vereslihalla, ei sille edes kannata yrittää nauraa. Se on itseasiassa itse itsensä pilkkaamista ja omien tunteiden mitätöintiä. Tällä podcastilla vastaan kuulijan kysymykseen ja aihetoiveeseen liittyen siihen, että on kokemut huumorin olevan keino loukata. Kokemus on yllättävän yleinen, eikä siitä tarvitse vaieta. Tervetuloa kuuntelemaan!

Jani Leinonen varasti ja mestasi Ronald McDonaldin, avasi taiteen supermarketin ja perusti Tottelemattomuuskoulun. Hän on sukupolvensa katu-uskottavimpia ja kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia kuvataiteilijoita, jonka työt kiinnostavat niin keräilijöitä kuin suurta yleisöäkin. Parhaimmillaan hänen taidehankkeensa saavat miljoonien, jopa kymmenien miljoonien yleisöjä.   Keskustelemme tässä podcastissa taiteen lisäksi Amerikasta, rapista, feminismistä, startupien etiikasta ja kyseenalaistamisen taidosta.  Pysähdymme erityisesti sen äärelle, miten vaikeista asioista voi puhua niin, että mahdollisimman moni kuuntelee. Miten rakennetaan teos, jonka olennainen sisältö on ihmisten reaktio siihen. Hyviä kuunteluhetkiä.

Tero Saarinen on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana, että koreografina. Miten porilaisesta pojasta tuli tanssija, joka on esiintynyt yli 40 maassa ja jonka koreografia sai New York Timesin kriitikon ihastelemaan ja mainitsemaan jokaisen tanssijan nimeltä? Kuusi kuvaa-sarjassa Saarinen käy läpi tähänastista uraansa itse valitsemiensa valokuvien kautta. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

Kateuden tunnetta voi olla vaikea tunnistaa, saatikka myöntää edes itselleen. Kateuden tunteeseen liittyy usein tabuja ja häpeää. Pahimmillaan se on tunteena lamaannuttava. Parhaimmillaan se voi toimia itsetuntemuksen työvälineenä ja auttaa vapautumaan itseä rajoittavista ajatusmalleista. Kateus on tunteena inhimillinen siinä missä muutkin tunteet. Se ei tee ihmisestä huonoa eikä epäonnistunutta. Kateuden tarina kannattaa kuitenkin tunnistaa, sillä se on harvemmin totta. Kateus ei ole läheskään aina kateutta toisten autoista, ruohonleikkureista tai vaatteista. Emotionaalinen kateus on sitä, että koemme että jollain toisella on tunnetasolla jotain, minkä koemme itseltämme puuttuvan. Voimme esim. Kokea että joku saa tukea jota itse kaipaisimme. Kaipaamme tuetuksi tulon tunnetta. Kateuden tunteen salliva tutkiminen on lahja itsellesi, joka parhaimmillaan lisää itsetuntemusta ja opettaa erottelukykyä siitä, mikä on sinun tiesi ja mikä ei. Kuuntele lisää!

Radiotiedustelun menestys oli keskeinen tekijä isänmaan kohtalon hetkillä talvisodassa 1939 - 1940. Sankariksi nousee Reino Hallamaa, jonka rooli suomalaisen radiotiedusteluorganisaation synnyttämisessä oli keskeinen. Ennen talvisotaa Hallamaa komennettiin pitkälle ulkomaanmatkalle perehtymään radiotiedustelun eri puoliin ja valmistelemaan joitakin radiotiedustelun laitehankintoja ja siinä hän onnistuikin erittäin hyvin. Talvisodan syttyessä Suomen radiotiedustelu oli hyvässä tikissä ja sillä oli tietojenvaihdon seurauksena hyvät tiedot Neuvostoliiton käyttämistä salakoodeista. Parhaimmillaan neuvostokoodit oli Suomessa avattu jo ennen kuin ne olivat Neuvostoliitossa saapuneet tarkoitetulle vastaanottajalle. Vielä jatkosodan syttyessä 25.6.1941 radiotiedustelun tuloksena ulkoministeriöön voitiin ilmoittaa jo ennakkoon, että punalaivaston sukellusveneille oli aamuyöllä lähetetty sanoma: Sota Suomea vastaan alkanut. Myöhemmin eräästä sanomasta jopa ilmeni, että neuvostoliittolaiset epäilivät joukossaan olevan vakoilijan, koska sukellusveneitä vastaan hyökättiin aina, kun ne lähtivät Paldiskin rannikkoväylän kautta Itämerelle. Jatkosodan pitkittyessä tietojenvaihto kuitenkin vaikeutui, kun eri maiden intressit alkoivat mennä ristiin. Maamme radiotiedustelu oli ollut kiinteässä yhteistyössä mm. Englannin, Ruotsin, Saksan, Japanin ja Unkarin tiedusteluelinten kanssa. Lisäksi läntisten suurvaltojen rintamille tekninen kehitys oli tuonut paljon muutakin radiotekniikkaan perustuvaa välineistöä, ennen kaikkea tutkat ja navigaatiolaitteet eri muodoissaan. Tutkasta meillä ei ennen saksalaistutkiin tutustumista toisen maailmansodan loppuvaiheissa ollut minkäänlaista tietoa, joten siihen viittaavia signaaleja ei osattu etsiä. Jatkosodan loppuvaiheessa neuvostojoukot käyttivät myös paljon radiopuhelimia, joiden kuunteluun Suomessa alettiin kouluttautua liian myöhään. Erehdysekspertissä avataan Suomen radiotiedustelun onnistumiset ja epäonnistumiset toisessa maailmansodassa. Raimo Tyykiluodon vieraana on professori Ohto Manninen, joka on kirjoittanut yhdessä insinöörieversti Lauri Lehtosen ja majuri Timo Lienen kanssa kirjan Sanomasieppaajia ja koodinmurtajia - Suomen radiotiedustelu sodassa.

Uusimman podcastin aiheena identiteetit, tarinat ja roolit joihin samasitumme. Nämä voivat olla ihania, kamalia, ja kaikkea siltä väliltä. Parhaimmillaan roolit voivat tuoda selkeyttä ja rajoja arkiseen elämään, mutta hyvin usein jäämme identiteettiemme vangiksi, sekä pidämme näitä aktiivisesti yllä omalla toiminnallamme. Identiteettien kanssa työskentely vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, myötätuntoa ja ai niin, aikaa. Kuuntele uusin podcast