Podcasts about kalevalasta

Karjalaisista laulurunoista kootusta Kalevalasta tuli 1800-luvulla tärkeä suomalaisen identiteetin rakennuspala. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin, Elias Lönnrot suomensi eri murteilla ja Karjalan kielillä esitetyn aineiston, sulatti sekalaisen laulurunousmateriaalin yhteen ja takoi siitä tieteellis-taiteellis sepitteen “pakanallisesta” Suomesta. Kansalliseepoksella todisteltiin, miten Suomi kuuluu Euroopan vanhoihin kulttuureihin Karjalainen laulurunous ei suinkaan päättynyt Kalevalan ilmestymiseen vaan pysyi hyvin vireänä esimerkiksi Vienan Karjalassa. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous valjastettiin kommunistisen järjestelmän ja johtajien ylistämiseen. Selviytyäkseen hengissä karjalalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuteen yhteiskuntajärjestykseen. Näin syntyi neuvostokalevalainen runous, jota vieraamme Joonas Ahola on tutkinut ja josta hän on julkaissut kirjan. Haastateltavana on myös Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

”Mieleni minun tekevi” aivoni suunnittelevi uutta runoa, Kalevalasta kertoa. Sen Elias Lönnrot aikoinaan kirjoitti. meille kansalliseepokseksi tarkoitti. Se mytologiaa sisältää, kannattaa tutkailla sitä hieman pidempään. Sen ensimmäinen kirja on hieman lyhyempi, uudempi versio on pidempi. Kelpasi malliksi myös Satuun sormusten herrasta, olisiko alkuperäistä eeposta hieman syytä vilkaista? Ulla-Maija Mantere

Kalevala teki nuoreen J.R.R. Tolkieniin pysyvän vaikutuksen. Hän ammensi Kalevalasta aineksia fantasiakirjojensa hahmoihin, tapahtumiin ja kieleen. Pasi Heikura kysyy kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Jyrki Korpualta, löytyykö myös Lönnrotin Kalevalan takaa jokin myyttinen esikuva. Ohjelmassa selviää myös, mistä tulee langattoman yhteyden nimi: Wi-Fi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miten kansalliseepoksemme Kalevala jakselee tänä päivänä? Onko sillä enää mitään sanottavaa digiajan suomalaisille? Runonkerääjät kokosivat aikoinaan valtavan kansanrunousarkiston. Vieläkö Suomen kansan vanhoista runoista löytyy uutta tutkittavaa ja uutta tietoa juuristamme? Entä millaisilla motiiveilla kansanrunoja aikoinaan kerättiin ja Kalevala sepitettiin? Onko Kalevala kultuurista omimista? Kalevalan päivänä Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan Kalevalasta ja kansanrunoudesta.Vvieraina ovat Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen ja tampereenkarjalainen kielentutkija ja aktivisti Tuomo Kondie.

Pohjolan myyttiset naiset ovat joukko jumalattaria, haltioita, metsänneitoja ja muita esivanhempiemme kunnioituksen herättäneitä olentoja - kansanperinteemme supersankarittaria. Millä tavalla kansanuskon vanhat tarinat nyt saavat uusia tulkintoja? Kirjan 30 jumalattarella on jokaisella erilainen viesti ja voima, johon voi samastua. Tunnistatko itsessäsi metsän valtakunnan hallitsija Mielikin, vai oletko yhtä voimakastahtoinen kuin Pohjolan matriarkka Louhi? Uskontotieteilijä ja kirjailija Karolina Kouvola on vieraana. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kalevalan päivän aattona ajatuksia Kalevalasta. Mietelauseissa kuullaan ajatuksia mielen saloista, myytteistä ja nirvanastakin. Tiina Piilola kirjoittaa Kalevalan naisista. Alussa on tietenkin Ilmatar. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto ja sen lukee Jalmari Laine.

Miten löytää outous itsessään, arvostaa sitä ja ottaa siitä kaikki irti? Vieraanani oli monilahjakkuus ja tekijä Sampo Marjomaa, jonka kanssa keskustelimme mm. Kalevalasta, vanhoista suomalaisista runoista, alastomuudesta, rohkeudesta, monipuolisesta itseilmaisusta, suomalaisen kulttuurin arki- ja asiakeskeisyydestä sekä erilaisten lokeroiden rajojen kokeilemisesta ja ylittämisestä. Ai niin ja tietysti myös Sigurd Wettenhovi-Aspasta. Iso kiitos Sampo vierailusta! Alkuperäinen Sampon valokuva: Matt Linden https://sampomarjomaa.fi/ https://darkcountry.band/ https://www.goodreads.com/book/show/3062206-el-m-n-ja-kuoleman-kello

Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa. Savunhajuisia loitsuja metsästä ja savupirtistä "Rollota rollota lakea myöten  Torvesta sisällen lakeisesta pihallen!  Lauloi eräs akka savulle." Kun savolaiset tulivat 1500-1600-luvulla suomalaismetsiin, oli heillä mukanaan kirves, korpirukiin siemenviljat ja suuri määrä loitsuja ja lauluja. Metsäsuomalaisilla oli loitsu melkein kaikesta ja se tehtiin useimmiten Kalevalasta tuttuun runomittaan ja laulettiin perinteisillä sävelillä. Metsäsuomalaisilla meni jonkin aikaa paremmin kuin naapureillaan. Hyvinä vuosina oli korpiruissato valtaisa. Oppaina Alftassa: Museonjohtaja Maths Östberg ja suomalaismetsien loitsuista luennoiva laulutaiteilija Anna Fält. Toimittaja Kirsi Blomberg. Sveriges Radio Finska finska@sverigesradio.se

Tämän kauden toiseksi viimeisessä jaksossa Hanna Lakkala kertoo omasta tiestään tulevaisuuksientutkimuksen pariin. Hanna on tulevaisuuksien tutkija ja työskentelee projektipäällikkönä ja asiantuntijana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella. Hän on Lapin paluumuuttaja ja myös ylläpitää Twitter-tiliä ”aluekehityssignaaleja”Hannan kysymys kuulijoille on:Millaiset eväät olet itse saanut elämään suhtautumisessasi tulevaisuuksiin? eli miten oma taustasi on vaikuttanut tulevaisuussuhteeseesi?Voit osallistua keskusteluun Twitterissä tunnisteella #kuplakysymys.Jakso on osa Tulevaisuuden tutkimuksen seuran 40-vuotisjuhlavuoden toimintaa.Jaksoon liittyvät linkitAluekehityssignaalejaRobert Jungk: Future WorkshopFred Polak: The Image of the FutureKoronakriisi haastaa kaupungistumisen paradigmanMaaseutubarometri 2020Pupul Bisht: Decolonizing Futures - Exploring Storytelling as a Tool for Inclusion in ForesightMitä ennakointi voi oppia Kalevalasta?Foresight with SisuMarkku Wilenius: TulevaisuuskirjaElina Hiltunen: Tulossa huomenna — Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttammeNassim Nicolas Taleb: The Black SwanTulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisutJournal of Futures StudiesMiten tutkimme tulevaisuuksia

Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä. Keräämistään sadoista runoista ja tuhansista säkeistä Lönnrot loi Kalevalan, mutta miten? Mikä Kalevalassa on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Entä mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään? Tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä ja Eila Stepanova valottavat Kalevalan syntyhistoriaa ja keskustelua sen omistajuudesta, sekä pohtivat sen merkitystä Suomelle - ja Karjalalle - silloin ja nyt. Kalevalan runoja ohjelmassa laulaa Taito Hoffrén. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

Kalevalaa laavataan läpi kouluiän, mutta mitä merkityksiä kirjalla onkaan nuorten elämissä. Vasan podcastissa keskustellaan Suomen kansalliseepoksesta ja lukemisesta perjantaina vietettävän Kalevalan päivän kunniaksi. Mari Molkoselkä, Lotta Laitila ja Ellinoora Autti kertovat omista Kalevala-kokemuksistaan ja kirjoista, jotka muuttivat heidän maailmojaan lapsena. Miksi lukion jälkeen ei enää huvita lukea yhtään mitään? Miksi lukeminen muuttuu pakkopullaksi? Lukeminen on pakoreitti todellisuudesta Bridget Jonesin seikkailuihin, Tähtiin kirjoitetun virheen kyyneliin, Tylypahkan käytäville, Ankkalinnan kaduille ja Risto Räppääjän rumpusetin äärelle. Miksi keskiviikko oli lapsena viikon paras päivä?

JAKSO 9: Pornosta puuroon Surullista, köyhää & nöyrää – Suomen virallisen kansanmusiikkipodcastin yhdeksännessä jaksossa Juha Hurme puhuu vauhdikkaasti elämänsä ensimmäisessä podcast-vierailussaan Kalevalasta, KalevalaFestistä ja kansanrunouden merkityksestä suomalaisille. Petra Käppi, Paula Susitaival, Lari Aaltonen, Anne-Mari Kivimäki sekä Pekko Käppi nyökkäilevät ja maiskuttelevat innokkaasti. Erityiskiitokset saa lappeenrantalainen käsityöläinen, jonka laulut Suomen Kansan Vanhat Runot -sarjassa kattavat erotiikan koko kentän likaisimmista törkeyksistä kauneimpiin hellyyksiin. Kuukauden kallona esiintyy filosofi Jeremy Bentham. Podcastin virallinen sponsori on Matkastudio (http://www.matkastudio.fi/). Tunnusmusiikki: Teemu Korpipää

Hirven mytologinen historia on täynnä oletuksia ja arvailuja. Toimittaja Kaisa Pulakka viehättyy ajatuksesta, että luolamaalausten aikaan hän olisi ehkä kuulunut hirven heimoon. Hirvi on ollut pohjoisille kansoille tärkeä jumalolento. Kalevalasta löytyvä tarina hiiden hirven hiihdännästä on sukua useiden kansojen myytille taivaan kannen läpi juoksevasta hirvestä. Myyttisenä jumalolentoja hirvellä on ollut voima ja valta päättää ihmisten kohtalosta. Samaa perinnettä se jatkaa edelleen ilmestyessään yllättäen iltahämärissä autotielle. Salatut eläimet –sarjan on toimittanut Kaisa Pulakka. Lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: American House & Gardens lehden kuvitusta vuodelta 1906. Wikimedia Commons.

Kolme muusikkoa, Hedda Heiskanen, Saana Kähkönen ja Anna Fält pohtivat omaa suhdettaan musiikin genreihin. Muina aiheinamme kulttuurin levitys koko maahan. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Konsertti edessä Hedda Heiskanen, Saana Kähkönen ja Anna Fält esiintyvät kaikki ensi viikonloppuna Konsertissa. (14.10 ja 15.10) Hedda Heiskanen ja Anna Fält Palladiumissa Malmössä Kalevalasta suomalaiseen tangoon ja Saana Kähkönen kamarimusiikkikonsertissa.  Kulttuurikeskustelu Koukussa he kertovat, kuinka löysivät nykyisiin musiikkityyleihinsä. Vietnamissa piti kääntää itsensä ylösalaisin. Hedda Heiskanen Isä sanoi, soita tähän päälle ja minä itkin joka soittotunnilla. Saana Kähkönen Opiskellessa sitä hinkuttaa sitä yhtä kappaletta melkeen täydelliseksi. Muusikon työssä sitä aikaa ei välttämättä olekaan. Anna Fält Kulttuurin levittäminen koko maahan on avainsana, kun Suomen Tukholman-instituutti sai ensimmäistä kertaa Ruotsin hallituksen budjetista puoli miljoonaa kruunua kulttuurin levittämiseen. Näin kertoo tiedottaja Auli Sydfors. Riitta Huikko haastattelee. Korkeatasoinen, kansainvälistä kuvataidetta esittelevä taidehalli piskuiseen Övertorneån Risuddenin kylään. Tähän uskoo lujasti entinen museonjohtaja Gunhild Stensmyr, joka on puuhannut hallia synnyinseudulleen Tornionlaaksoon jo seitsemisen vuotta. Toimittaja Teija Nurminen. Kulttuurikeskustelu Koukun tuottaa ja miksaa: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Lukupiiriläiset ovat tutustuneet Tove Janssonin Kesäkirjaa. Koukussa luvassa myös kesäjuhlat. Kuulemme runoja sanoin ja sävelin sekä Ragnar Lassinantin pakinan nimeltä "Akka". Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio. Tove Janssonin Kesäkirja Kesäkirjassa Tove Jansson kuvaa rauhallista kesänviettoa mökillä, jossa karu ja koskematon saariston luonto nousee esille. Sophia ja isoäiti viettävät paljon aikaa yhdessä ja heidän suhteensa on hyvin erikoinen ja aito. Isä tekee kirjoitustyötä mökissä ja Sophia ja isoäiti keksivät yhdessä kaikenlaisia pieniä seikkailuja. Tai sitten isoäiti patistaa Sophian leikkimään yksin, koska hän haluaa ottaa päiväunet. Lukupiirissä Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttajana Kai Rauhansalo. Muita aiheita Koukussa: Luvassa arkistojen aarteita: Veikko Sinisalo lukee  Jorma Etton runon: Suomalainen Sisuradio kokosi Kalevalasta käsinkosketeltavia, arjen asioista kertovia runoja vuonna 2003 mukana oli myös Marjatasta kertova runo jossa hän tulee raskaaksi marjoja syötyään lukijana Veija Luuukkanen Ragnar Lassinantin pakinan kertoo Kaisa Valtonen. Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Brändääminen alkoi Suomessa jo 1600-luvulla kun ensimmäiset ruukit perustettiin, kertoo markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen. Tällainen varhainen brändi on esimerkiksi Fiskars. Teollistumisen alkuaikoina tuotemerkiksi otettiin usein valmistuspaikkakunnan nimi. Mutta aikojen saatossa yritysten ja tuoteperheiden nimivalinnoissa on käytetty hyvin monenlaisia periaatteita. 1800-luvun lopulla yrityksiä ja tuotteita alettiin nimetä uusilla positiivisia tunteita he4rättävillä nimillä. Tästä uudesta ajasta kertovat vakuutusyhtiöiden nimet, joissa käytettiin Kalevalasta otettua nimistöä kuten Sampo, pohjola ja Ilmarinen. 1900-luvun lopulla yleistyi käytäntö, jossa vanhat yritykset vaihtoivat nimensä uusiin nimiin jotka eivät viitanneet mihinkään eikä merkinneet mitään. Tässä oli ajatuksena usein se, että uudistunut tai toimenkuvaansa muuttanut yritys ei halunnut olla missään tekemisissä yhtiön vanhan maineen tai mielikuvan kanssa. Pyrittiin siihen, että asiakkaat suhtautuisivat siihen kuten aivan uuteen tulokkaaseen. Sittemmin saatettiin mennä jopa niin pitkälle että yritykselle keksittiin sekä fiktiivien nimi että myös fiktiivinen historia. Tällaisesta brändäyksestä on esimerkkinä mm. Ivana Helsinki, jonka taustatarina on puhdas sepitelmä. Toimittajana Kalle Haatanen.

Noin 190 vuotta sitten syyskuussa 1827 Turun lähes kokonaan polttanut Turun palo vaikutti rajusti koko maamme kirjalliseen elämään. Yksi välittömistä kärsijöistä oli 25-vuotias opiskelija, joka oli saanut juuri helmikuussa maisterintutkintonsa valmiiksi. Opiskelijan nimi oli Elias Lönnrot ja hänen loppututkielmansa ”Väinämöinen, muinaissuomalaisten jumala”. Lönnrot suunnitteli alkavansa väitöskirjan tekemisen syksyllä. Mutta syyskuun 4. ja 5. päivä Turku paloi ja samalla kärähti Lönnrotin opinahjo, joka sitten seuraavana vuonna siirrettiinkin uuteen pääkaupunkiin, Helsinkiin. Näin Lönnrotin jatko-opiskelut lykkääntyivät. Nuorukainen toimi kotiopettajana Laukon kartanossa. Kun opiskeluista ei tullut vuoden 1828 alussakaan mitään, Lönnrot pakkasi huhtikuun lopussa reppunsa ja lähti ensimmäiselle runonkeruuretkelleen Savoon ja Karjalaan. Ilman Turun paloa Lönnrot olisi siis alkanut Kalevalan syntyyn johtavien runojen keruun myöhemmin. Parikymmentä vuotta kului noista päivistä ennen kuin Lönnrotin täydennetty painos Kalevalasta oli valmis. Tästä taas kului noin 150 vuotta ennen kuin helsinkiläinen heviyhtye Amorphis julkaisi toisen levynsä nimeltään Tales From The Thousand Lakes, jonka tekstit perustuivat Kalevalaan. Levy teki yhtyeestä aikansa kansainvälisesti menestyneimmän suomalaisen heavy-yhtyeen. Viime vuonna ilmestyi Amorphiksen kahdestoista levy nimeltään Under The Red Cloud. Levy on viides, johon sanat on tehnyt taiteilija Pekka Kainulainen. Mikä yhdistää Kalevalaa, death metal -yhtyettä ja kuvataiteilijaa? Miten ikivanha suullinen kansanperinne istuu moderniin mörinämusiikkiin? Taiteilija Pekka Kainulainen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Juttelimme Kaunon kanssa rattoisasti pari tuntia, jonka aikana ehdittiin sivuta yhtä sun toista, mutta pääpaino oli Kalevalassa. Kauno on uutterasti tuonut esiin kansalliseepokseemme kätkeytyvää syvempää viisautta, joka tuntuu unohtuneen niin, että kirjaa pidetään lähinnä runokokoelmana – ja sellaiseksi vaikeaselkoisena. Keskustelun aikana selviää mm. mistä kalevalainen viisaus juontaa juurensa, kuinka se voi avautua lukijalleen, ja mitä siitä voi saada. Sen lisäksi anekdootteja ja sivujuonteita tipahtelee kuin kypsiä hedelmiä puusta, sen verran laajaa on Kaunon vuosikymmenten aikana kartuttama tietämys paitsi Kalevalasta ja sen yhtymäkohdista todellisuuteen, teosofiasta ja monesta kiinnostavasta.

Mitä annettavaa 1800-luvulla kootulla Kalevalalla on nykyihmiselle? Roman Schatzin Maamme kirjassa puhutaan Kalevalasta elokuvaohjaaja Jari Halosen sekä musiikin tohtori, Kalevalaisten naisten liiton puheenjohtaja Sari Kaasisen kanssa.