Podcasts about yritysten

YEL-hirviö kuntoon | Hanen Träskbäck | #neuvottelija 333. Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja ja varakansanedustaja Jocka Träskbäck ovat Suomen merkittävimpiä YEL-kritisoijia ja sen uudistamisen edistäjiä. Keskustelussa on mm. YEL:n ja TyEL:in yhdistäminen sekä osittainen rahastoeläke.00:00 Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck vieraana00:42 YEL-vertaus ja klassikkovideo setelien heittämisestä ruotsinlaivalta01:40 Jockan varhainen havainto YEL:n hyödyttömyydestä02:05 Samin oma tilanne: Neuvottelija-sivubisnes ja Translinkin palkkatyö02:40 Liisa ja MyRy auttaa yrittäjiä YEL-käytännöissä03:13 Nykyinen lainsäädäntö on epäoikeudenmukainen03:51 Sivutoimisen tulon vaikutus YEL-maksuun04:23 Eläkeyhtiöiden tulkintaeroista ja asiakkaan oikeusturvasta05:20 Mediaani- ja liikevaihtopohjaiset oikeusmurhat05:49 Aloittelevan yrittäjän vähimmäismaksu06:19 Eläkeyhtiöiden virheratkaisut ja valta06:54 Lottokonevertaukset ja ulosottokelpoiset YEL-maksut07:23 Jockan kokoomustausta ja poliittinen vaikuttaminen08:25 Väliriihen vaikutukset ja ratkaisujen puute09:26 Yritysten ahdinko ja aikataulukritiikki lainsäädännössä11:06 Korotuskatto ja menneiden virheiden vaikutus12:15 YEL:n linkitys muuhun sosiaaliturvaan13:16 Selvityshenkilö Jukka Rantalan rooli14:19 Työryhmän kokoonpano ja kritiikki kolmikannasta15:26 Valitustien puute ja virheellisten päätösten seuraukset17:05 Eläkemaksukiila ja kansainväliset vertailut18:31 Työeläkemaksun kokonaisuus ja ihmisten tietämättömyys20:18 Liikevaihtopohjaisen maksun ongelmat21:23 Hierojaesimerkki ja nykyjärjestelmän kestämättömyys22:28 Sanna Marinin esimerkki ja poliittinen viive23:27 Pääomatulojen ja ansiotulojen rajanveto25:03 Ansiotulojen verotuksen määritelmä ja tulkintaerot26:33 Brittien ja ruotsalaisten rahastomallit esimerkkinä28:08 Vaihtoehdot rahastointiin ja omistajuuden lisääminen29:11 Sijoitusosaamisen puute ja nuorten turvattomuus30:42 Samin omat sijoituskokemukset ja tuotot31:38 Suomen järjestelmän huono tuotto ja yksilöllinen valinta32:08 YEL:n rahastointiongelma ja historiallinen tausta34:08 500 miljoonan alijäämä ja valtion rooli35:10 TyELin ja YELin yhdistämisen mahdollisuus36:35 Suljettujen ovien kritiikki ja päätöksenteon avoimuus38:05 Luottamuksen merkitys ja sukupolvien ketju39:07 Alivakuuttamisen ja ylivakuuttamisen keinotekoisuus41:17 Valtion eläkerahasto ja onnistunut rahastomalli (VER)42:15 Sosiaaliturvan näkökulma ja sen vähäinen ymmärrys43:18 Eläkejärjestelmän poliittinen turva ja pitkä muutos44:58 Valtion mahdollisuus rahoittaa rahastointia46:19 Sosiaalivakuutuksen kattavuus ja suoja yllättävissä tilanteissa47:17 Periytyvät eläkesäästöt ja YELin minimimaksun määrittely48:55 Säästämisen vaativuus ja realistinen minimitaso49:56 Kansaneläkkeen “hygieniarajan” ajatus ja valtion rooli50:28 Yhdistämismalli YEL + TyEL ja 10 % rahasto50:58 Selvitystyön fokus ja toiveet rahastointiin51:28 Myryn kasvu rooli ja kenttätyö53:01 Jäsenpalvelu ja yrittäjien auttaminen käytännössä53:29 Uudistus vaatii rohkeaa keskustelua54:02 SuomiAreena54:35 Liisan ja Jockan mediataustaSisäpiirissä Liisa ja Jocka keskustelevat Suomen mediakentästä ml. MTV ja YLE

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Bayer Nordic -alueen digitalisaatiosta ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Arto Pakkalin. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten yritykset hyödyntävät tutkittua tietoa omassa päätöksenteossaan. Lisäksi kuullaan LifeFactFuture (LFF) -hankkeesta ja siitä, millaiselta yhteistyö yliopiston kanssa näyttää yrityksen näkökulmasta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Kuinka Trumpin virkaanastujaiset sujuivat? Toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Kuinka yritykset pyrkivät hyötymään vallanvaihdosta Yhdysvalloissa? Keskustelmassa Yhdysvaltain-asiantuntija Kristiina Helenius sekä toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarista. Maailman talousfoorumi kokoontuu Davosiin. Kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi. Kuinka eläkeuudistus muuttaa eläkejärjestelmää? Keskustelemassa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta sekäjohtava tutkija Ohto Kanninen Laboresta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Työnantajat ei ota tarpheeksi vasthuuta huonola ajokelilä, meinaa skyddsombud Robert Savela. Meänkielenopettaja Britta Tervaniemi kertoo kunka minuriteettikieliä vois paremin saa esile koulussa. Kaamosjuhlasta tullee pimeämpi ko ennen. Entinen kansaneustaja Linda Modig vihithään papiksi. Pyssiyrittäjillä Carl-Gunnar ja Rickard Anderssonila oon paljon tekemistä tähän aikhaan vuesta. Yritysten yhteistyö vahvistaa turvalisuutta pohjosessa, meinaa Suomen ministeri. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

Tekoälystä puhuttaessa korostuu usein henkilökohtaista tuottavuutta parantavat AI-työkalut, kuten ChatGPT, CoPilot ja lukuisat muut AI-sovellukset. Vähemmälle huomiolle jää ehkä lopulta tärkeämpi, yrityksissä syvemmällä oleva, prosesseja kehittävä ja automatisoiva, ja rakenteita muuttava AI. Meistä voi tuntua, että AI:sta on puhuttu jo pitkään, mutta tosiasiassa murroksen alkamisesta on vasta alle kaksi vuotta kun ChatGPT julkaistiin. Kaksi kuukautta myöhemmin se oli saavuttanut parin sadan miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan, nopeammin kuin mikään muu koskaan aikaisemmin. Sen jälkeen ChatGPT ja muu generatiivinen tekoäly ovat ottaneet ottaneet hämmästyttäviä kehitysaskelia tekstin, puheen, kuvan ja videon saralla, kuten olemme kaikki voineet mediasta havaita. Se mikä oli totta AI:n kyvyn rajoita keväällä, ei enää päde syksyllä.  AI muuttaa yritysten peliä nyt nopeammin kuin osaamme edes kuvitella. Suurimmat mahdollisuudet tulevat juuri prosessien automatisoinnissa, ja mahdollistaapa AI myös niiden suunnittelun, jopa toteutuksen. Eikä muutos jää yritysten sisälle, vaan tulee liikuttamaan organisaatioiden, jopa toimialojen rajoja. Mikä on mahdollista? Ja miten mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksissä oikeasti tarvitaan? Toisin sanoen, miten yrityksenne selviää murroksesta voittajana? Aiheesta podcastissa on keskustelemassa AI-tohtori ja Root Signals.ai:n perustaja Ari Heljakka. Ari on tutkinut yleistä tekoälyä (AGI) jo vuodesta 2005. Aikanaan rahoitusta ei sen jatkotutkimukselle enää irronnut, joten Ari lähti perustamaan Dreambrokeria, verkkovideotyökalua, josta kehittyi yksi Suomen menestyksekkäimpien SaaS-yritysten joukkoon noussut tähti. Siitä irtauduttuaan Ari jatkoi generatiivisen tekoälyn tutkimusta ja väitteli tohtoriksi 2021. Nyt vuorossa on Root Signals, työkalu AI:n laadunvalvontaan, sillä Arin mukaan juuri sen ratkaiseminen on yritysten murroksessa avainasemassa. Ilman toimivaa ja automaattista AI:n tuottaman materiaalin laadunvalvontaa prosesseja ei voida automatisoida. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/nain-ai-muuttaa-yritysten-rakenteita-vieraana-ari-heljakka-root-signals Seuraa Ari Heljakka https://www.linkedin.com/in/ari-heljakka/ Root Signals https://www.rootsignals.ai/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Maailma muuttuu, mikä tarkoittaa, että oppilaitosten on oltava kartalla elinkeinoelämän tarpeista - eikä haittaa ole siitäkään, jos elinkeinoelämä ymmärtää oppilaitosten sielunelämää. Pohjois-Karjalassa on tähän rajapintaa sivelty liimaa jo pitemmän aikaa, mistä tuoreena esimerkkinä korkeakoulujen (UEF:n Jatkuvan oppimisen keskus ja Karelia amk) tekemät työelämäauditoinnit. Auditointi tehtiin pilottina muun muassa Mantsinen Oy:lle, ja Bronxcastissa Mantsisen HR-päällikkö Jarmo Tossavainen ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin projektipäällikkö Liisa Porento kertovat, mitä auditoinnissa haettiin, miten se toteutettiin ja mitä jäi käteen. Auditoinnin ytimessä on tarvittavan osaamisen turvaaminen - mikään strategia kun ei voi toteutua, jos osaaminen puuttuu. Tämä vaatii henkilöstön osallistamista, jossa Mantsinen on malliesimerkki.  Pistäkääs kuunnellen! PS. Mainittu Rookien auditointi löytyy täältä: www.rookiecom.fi/auditointi 

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Ovatko yritysten vastuut mullistumassa EU:n käskystä? Keskustelemassa ovat yritysvastuujärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér  ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Yritysvastuudirektiiviä on on valmisteltu noin kaksi vuotta. Viime viikolla EU-maiden suurlähettikäät käsittelivät asiaa Brysselissä, ja kokouksessa kävi ilmi, että jäsenmaiden keskuudessa ei löydy riittävää enemmistöä direktiivin hyväksymisen taakse. Puheenjohtajamaa Belgia ei vienyt asiaa äänestykseen vaikka siitä oli jo aiemmin sovittu. Finér ja Romakkaniemi toivovat, että yritysvastuudirektiivi saadaan äänestettyä läpi vielä ennen toukokuun EU-vaaleja. Yritysvastuudirektiivi puuttuisi lapsityövoimaat, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saasteisiin ja luontokatoon. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Yritysten kulttuurityöpajat saattavat tuntua päälleliimatulta workshop-humpalta ja joskus ne myös ovat sitä. Sen sijaan kun yrityksen arvot ohjaavat vahvasti koko liiketoimintaa, alkaa yritykselle luontaisesti muodostua oma tarinansa: “tällaisia me olemme”. Tuosta tarinasta syntyy kulttuuri, jonka arvopohjainen ydin voi säilyä kulttuurimurroksessakin. Jakson vieraana on aiheeseen intohimoisesti suhtautuva Outi Sivonen, Solitan CHRO:n ja Yrityskulttuurit murroksessa -kirjan kirjoittaja.Jakson muistiinpanotYrityskulttuurit murroksessa – Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudellaWorking CultureSolita 

Kansainvälisten osaajien houkutteleminen Suomeen on saanut viime aikoina runsaasti huomiota. Yritysten näkökulma ja rooli on kuitenkin jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Eriikka Paavilainen-Mäntymäen professoriluennolla tarkastellaan viimeaikaisia havaintoja aiheesta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/eriikka_paavilainen_mantymaki

Miksi Suomessa on nähty alkuvuonna poikkeuksellisen paljon konkursseja? Mitä vaikutuksia YEL-uudistuksella on ollut ja miksi YEL-järjestelmä ei palvele yrittäjiä parahaalla mahdollisella tavalla? Studiossa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén. Jakso on kuvattu 30.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Konkurssit (4:23) Hankintaketjut (6:38) Mikroyrittäjät (11:14) Suomen yritysrakenne (15:04) Startupit (19:04) Alustatalous (21:11) YEL-uudistus (30:07) Sosiaalivakuutus (34:52) YEL-varat (38:40) Vaihtoehtoinen järjestelmä (44:25) 6v siirtymäaika (52:23) Työelämän murros (1:00:19) Perustulo (1:05:33) Keskiansiot (1:12:48) Terveiset hallitukselle

Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Maailmassa muuttuu asiat aivan jäätävää tahtia, ja on vaikeaa pysyä perässä siitä, mitä kannattaisi seuraavaksi seurata tai oppia. Monia taitoja ei haluta oppia tylsyyden takia, monia estää pelko. Mitkä taidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä? Himmentääkö meidän kulttuuri meidän yhteistä oppimishalua? Miten tehdä muutoksesta hieman helpompaa itselleen? Tervetuloa kuuntelemaan. ____ Kiinnostaako sinua tekoäly, johtaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen tai vastuullinen markkinointi? Tule kehittämään osaamistasi Diakonia-ammattikorkeakoulun ilmaisiin työpajoihin ja webinaareihin tänä syksynä tai opiskele omin päin maksuttomilla mikrokursseilla. Lue lisää www.reacthanke.diak.fi ja tule mukaan! Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hanke on rahoitettu REACT-EU -rahoituksella osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Yritysten muutoskumppanina -kokonaisuuteen, jossa 22 ammattikorkeakoulua ympäri Suomen tarjoavat yrittäjille tapahtumia ja kursseja erityisesti työn lomassa opiskelua ja ammatillista kehittymistä varten. Tapahtumakattauksen, mikrokurssit ja muuta hyödyllistä sisältöä löydät www.yritystenmuutoskumppanina.fi LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/yritysten-vihrea-siirtyma/ Facebook: @Diakonia-ammattikorkeakoulu Instagram: @DiakAmk X: @Diakonia-amk ___ ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tuloskausi meneillään. Kuinka voi SUomen talous? Uhkaavatko konkurssit, onko invesetointehin varaa? Keskustelemassa pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä sekä toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta.  Viljakuljetukset ongelmissa. Millaisia vaikutuksiaon Mustanmeren viljakuljetuten sopimuksen raukeamiselle. Haastateltavana vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta.  Viron maatalouteen on julistettu hätätila. Etelänaapurista raportoi toimittaja Rain Kooli.  Simputusta vai syväjohtamista. Kuinka varusmiehistä saadaan irti paras potentiaali? Puolustusvoimien johtamiskulttuurista keskustelmassa Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta sekä Pääesikunnan koulutusosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Vesa Helminen. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Ville Kilpeläinen. Tuottajana Marija Skara. 

Mitä ahneusinflaatiolla tarkoitetaan ja mitä vaikutuksia sillä on talouskasvuun? Onko Suomessa ahneusinflaatiota? Ovatko markkinat Suomessa liian keskittyneitä ja miten yritysten kilpailua voisi lisätä? Studiossa Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. Jakso on nauhoitettu 15.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Ahneusinflaatio (2:19) Hintavakaus (5:20) Inflaatiotavoite (9:10) Hinnoitteluvoima (16:06) Vähittäiskauppa (18:58) Kansantalous (23:50) Varallisuuserojen kasvu (28:47) Globaali vaurain prosentti (34:09) Korot (39:27) Epävarmat näkymät

Jos jossain on pelkkiä voittajia, niin yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä. Niinpä molempien osapuolten intresseissä on tätä liittoa vaalia ja tiivistää. Mutta mitä,  miten, kuka ja häh, siitä kertovat Pohjois-Karjalan kauppakamarin projektipäällikkö Liisa Porento ja Karelia ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen.  Bronxcastissa Liisa ja Harri kertovat muun muassa meneillään olevan Työnantajat koulutuksen tukena -hankkeen löydöksistä, miten yritykset suhtautuvat oppilaitosyhteistyöhön (ja tietävätkö firmat ylipäätään mahdollisuuksista), kuinka oppilaitokset pysyvät vauhdissa mukana, miten yritysten ääni saataisiin kuuluviin jo koulutusten sisältöjä suunniteltaessa ja paljon muuta! Aihe lienee ajankohtaisempi kuin koskaan, siis korvat hörölle!

“Jos me ei saada merkittäviä käännöksiä tässä viiden vuoden sisällä, niin kyllä mä sen jälkeen rupean menettämään toivon, että sitä ihmiskunta pystyisi järkevästi hillitsemään”, toteaa Jouni Keronen ilmastomuutoksen tilasta. Miten valtiot, yritykset ja kansalaiset voisivat ripeämmin torjua ilmastonmuutosta? Studiossa asiasta keskustelemassa työelämäprofessori Jouni Keronen, Third Rock Finlandin toimitusjohtaja Leo Stranius, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Yksi alkavan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä on uuden kasvun synnyttäminen. Leikatessa taloudesta innovaatiojuhlapuheet usein unohtuvat. Millaisia toimia hallituksen pitäisi tehdä, jotta kasvua syntyisi? Keskeisiin maihin verrattuna Suomen panostukset viennin edistämiseen ovat alhaisia, ja myös viennin osuus Suomen kansantaloudesta on matala. Miten vientiä voitaisiin vahvistaa? Lisäksi jaksossa pohditaan innovaatioiden roolia ja kiperää osaajapulaa ja ratkaisuja niihin. Vieraina pääjohtaja Nina Kopola Business Finlandista sekä politiikan toimittaja Lauri Nurmi Iltalehdestä.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa on jännittäviä irtiottoja, mutta kiinnostavinta oli alkumetreillä valtiovarainministeriön ehdotus ylivaalikautisesta budjettikurissa. Yksi vaihtoehto on velkakatto.

Ostovoiman pudotus Suomessa on merkittävin 60 vuoteen. Samaan aikaan yritysten voittomarginaalit ovat euroalueella 2021 alusta lähtien merkittävämpi syy inflaatiolle kuin vaikka palkkojen nousu. Energian hinta ei enää nouse, palkatkin hitaasti, silti Euroopan keskuspankki päätti nostaa taas korkoja 0,25 prosenttiyksiköllä – ja siten kurittaa lisää velkaantuneita kotitalouksia.

 Kuka kuninkaaksi kannattaa valita? Nyt on Ruotsissa ja Britanniassa Kaarle (Charles) kuninkaana, ja sehän mainiota, pohtii Kalle (oik. Kaarle).
 Italiassa pastan hinnannousu on hallituskriisin aihe. Pitäisikö meidän olla huolissaan? Vai onko meiläisellä makaroonilla mitään tekemistä italialaisen pastan kanssa? Nootit viuhuvat Helsingin ja Moskovan välillä. Enää meillä ei mene vetelät housuun, jos itänaapurimme älähtää! Sen sijaan meillä pannaan protestioluita.

Uusi hallitus joutuu säästöliekille, mihin hallituksen politiikka ja leikkaukset purevat, arvioimassa uuden hallituksen valintaan saakka valiokuntia johtavat puheenjohtajat, Eu-asioita hoitavasta suuresta valiokunnasta kokoomuksen Heikki Autto, valtiovarainvaliokunnasta keskustan Eeva Kalli ja sosiaali- ja terveysvaliokunnasta SDP:n Suna Kymäläinen. Skotlannissa kuohuttaa itsenäisyyttä ajavan SNP puolueen talousskandaali, mistä on kyse ja miten se vaikuttaa itsenäisyyden ajamiseen, Edinburghissa on toimittajamme Erja Tuomaala.  Verkkolaiteyhtiö Nokian liikevoitto laski, teleyhtiö Elisan nousi, miten yrityksillä menee, miltä näyttää työllistämiskyky ja investoinnit hiilivapaaseen energiaan ja tuotteisiin. Näitä arvioimassa tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta ja toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen CLC-yhdistyksestä, joka auttaa elinkeinoelämää vastaamaan ilmastonmuutokseen.  Juontajana Aki Laine, valmistelijat Elina Sonkajärvi ja Matti Konttinen, tuottaja Marja Ala-Kokko

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin seitsemännessä jaksossa aiheena on talousjohdon rooli yritysten resilienssin vahvistamisessa. Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja vuoden talousjohtajaksi valittu Marimekon Elina Anckar keskustelevat siitä, mitkä ovat talousjohdon tärkeimmät tehtävät organisaatioiden päätöksenteossa ja mikä merkitys terveellä taloudenpidolla on muutostilanteissa.Numerot kertovat yrityksen tilanteesta yhdestä kulmasta, mutta ne eivät saa olla mitään salakoodeja, joista vain harvat saavat selvää. On tärkeää, että organisaatiossa kaikki ymmärtävät, mitä erilaiset luvut tarkoittavat ja mikä merkitys niillä on liiketoiminnalle. Vasta ymmärryksen kautta ihmiset pystyvät sitoutumaan tavoitteisiin.Muutos on joka tapauksessa pysyvä olotila. Yrityksen muutosmatkaa tehdään kuitenkin aiempaa arvaamattomammassa ympäristössä. Tällöin tarvitaan erityisesti kykyä ymmärtää organisaation ulkopuolisten tekijöiden merkitystä yrityksen luovuudelle ja prosesseihin – ja myös taloudelliseen päätöksentekoon.Yritysten pitää osata luovia uusilla vesillä ja pystyä muuttamaan suunnitelmaa nopeastikin. Skenaarioita ja erilaisia varautumissuunnitelmia tarvitaan useampia. Talousjohdon täytyy tuntea lukunsa ja uskaltaa haastaa organisaatiota myös silloin, kun asiat ovat hyvin. Kun ajat ovat epävarmat ja poikkeukselliset, on tärkeää, että yrityksissä on taloudellinen kyky ottaa vastaan ensimmäinen isku. Ja nämä yritykset menestyvät myös pidemmällä aikavälillä.

Yritykset tuottavat meille kuluttajille palveluita ja tavaraa. Tähän kuluu luonnonvaroja ja toiminnasta aiheutuu luontohaittoja. Mikä merkitys luonnon monimuotoisuudella on elinkeinoelämälle ja mitä yritykset jo tekevät luontokadon pysäyttämiseksi? Entä minkälaiset yritykset ovat edelläkävijöitä ja minkälaiseen sääntelyyn elinkeinoelämä on valmis? Aiheesta kanssamme keskustelemassa Mari Pantsar, joka on toteuttanut ympäristöministeriölle selvityksen elinkeinoelämästä ja luonnon monimuotoisuudesta.

Mitkä ovat Suomen julkistalouden suurimmat haasteet? Kuinka pitkän Suomi voi vielä velkaantua ja mistä menoista on mahdollista leikata? Miten Suomeen saadaan lisää investointeja? Pitäisikö veroja nostaa tai laskea? Kaipaako eläkejärjestelmä uudistamista ja tulisiko Veikkauksen monopoli purkaa? Studiossa kokoomuksen ehdokas Martin Paasi ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo. Jakso on nauhoitettu 10.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Velkaantuminen (4:18) Suomen ongelma (10:58) Tuottavuus (14:04) Työllisyysaste (17:03) Koulutusromahdus (25:44) Varhaiskasvatus (28:47) Tasa-arvo (31:40) Holhous ja vastuu (34:00) Investoinnit (38:07) Työvoiman kustannukset (39:58) Talouskasvu (46:23) Työn verotus (49:37) Yritysten verotus (53:52) Eläkejärjestelmä (58:21) Valtion yhtiöt (1:04:08) Leikkauskohteet (1:06:50) Yritystuet (1:10:36) Velkataso on ongelma (1:12:11) Leikkauslista (1:16:09) Kolmas sektori (1:19:04) Veikkaus (1:22:13) Poliittiset järjestöt (1:28:37) Tuhlaaminen (1:32:03) Kaupan katteet

Tietokirjailija, yrittäjä Mikko Leskelän teos Bisnesantropolgia ja muut ihmistieteet strategiatyössä voitti toissa viikolla sekä raadin että yleisön suosikkina Suomen ekonomien business-kirjapalkinnon. Teoksen perusväite on, että perinteiset strategiatyön menetelmät ovat kriisissä, koska ne tutkivat maailmaa liian kapeasti. Yritysten globaali kilpailukenttä ja toimialarajojen hämärtyminen edellyttävät entistä syvempää ymmärrystä ihmisistä. Onko siis niin, että perinteisesti humanistisille aloille yhdistetyt aineet, kuten psykologia, filosofia, taidehistoria tai kulttuurintutkimus tekevät tuloaan yritysmaailmaan, jossa markkinat ja raha määrittävät arvon ja onnistumisen? Kulttuurykkosen vieraana on tietokirjailija Mikko Leskelä, Kuluttajatutkimuskeskusken tutkimusjohtaja Päivi Timonen sekä strateginen konsultti Lauri Vaisto. Toimittajana on Ville Talola.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin viidennessä jaksossa aiheena on luovuus. Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja innovaation, designin ja johtamisen professori, kirjailija, puhuja ja yritysten neuvonantaja Alf Rehn keskustelevat siitä, miten luovuutta ja innovaatiota voidaan vahvistaa yksilötasolla ja mitä organisaatio voi tehdä, että sen ihmisillä säilyy kyky olla luova muutoksen ja epävarmuuden keskellä.Onko luovuuden säilyttämiseen ja vahvistamiseen olemassa jotain prosessia? Ainakin luovuudelle tarvitaan aikaa. Ihmiset tarvitsevat työpäivän aikana taukoja ja tyhjää tilaa ajatuksille – tämä luo ja vahvistaa resilienssiä. Parhaimmat organisaatiot ovat myös sellaisia, joissa ihmiset ymmärtävät, ettei tietty rooli määritä heitä. Kaikilla työntekijöillä on oikeus ja lupa kokeilla erilaisia asioita. Yritysten täytyy luoda organisaation sisälle ympäristö, jossa ihmisillä on vapaus toimia. Johdon tehtävänä on pitää huoli siitä, että ympäristö on psykologisesti turvallinen ja yksilöt uskaltavat tuoda ideoitaan julki.Työelämässä resilienssi näkyy parhaimmillaan siinä, että ihminen samanaikaisesti pysyy kiinni siinä mitä osaa, mutta samalla tuo mukanaan jotain uutta ja muuttuvaa.Entä miten innovaation ja johtamisen professori itse johtaa itseään ja pitää huolta omasta luovuudestaan? Ja miten armo liittyy tähän?

Vastuullinen sijoittaja huomioi sijoituskohteissaan myös sosiaalisen vastuun teemat. ESG-asiantuntija kertoo, mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa ja miten näkemykset vastuullisuudesta ovat muuttumassa myös lain silmissä.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/esg-kriteerien-s-mika-on-yritysten-sosiaalinen-vastuu Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Verneri Pulkkinen ja Karoliina Loikkanen pohdiskelevat tässä podissa vastuullista sijoittamista käytännön näkökulmasta. Aiheet: 00:00 Aloitus 01:14 ESG 02:42 Yritysten näkökulmasta 26:25 Sijoittajan näkökulmasta 50:40 Yhteenveto

"Ole tyytyväinen työhösi tai lähde". Tätä ei ole hyvä työntekijäkokemus. Mitkä asiat ovat tärkeitä työntekijäkokemuksen kehittämisessä ja mitkä taas paljastavat, että siihen ei ole kiinnitetty huomiota yrityksen sisällä? Minkälaiset haasteet ovat yrityksissä tyypillisimpiä ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos haluaa kehittää työntekijäkokemusta?

Kauden viimeisen jakson vieraana on Accenturen Suomen maajohtaja, Pohjoismaiden teknologian johtaja Tomas Nyström. Hän arvioi, että metaversumi tulee vaikuttamaan kaikkiin yrityksiin ja organisaatioihin seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Millaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen metaversumi tuo mukanaan? Miten digitaalista omistajuutta voi hyödyntää todellisessa maailmassa? Muuttuuko kaupankäynti digitaalisessa todellisuudessa B2B:stä B2C:ksi? Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Yhä useammat yritykset ovat valinneet kasvustrategiansa ytimeen yritysostot. Yritysten lisäksi yrityksiä shoppailevat ahkerasti ammattimaiset pääomasijoittajat. Toimialojen konsolidaatio kiihtyy, ja yhä pienempiä yrityksiä napsitaan pois kuleksimasta. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Otimme myös puhelun liittoon ja kysyimme Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsasen näkemystä asiaan.

Kesä on monelle yritykselle hiljaista aikaa, kun henkilöstö lähtee kesälomille. Samalla saattaa takaraivossa olla ajatus, että myös asiakkaat lomailevat, eikä heille kannata mainostaa. Onkin siis ehkä yllättävää, että kesä on mainostajalle ihan sitä parasta aikaa. Miksi näin? Kuuntele podcastista Fonectan Senior Marketing Specialist Miikka-Markus Leskisen käytännön vinkit kesän mainostamiseen. Podcastissa mainitaan aiempi Black Friday -podcast, jossa puhutaan mainonnan sesongeista vielä tarkemmin: https://youtu.be/8Pp_wxlF-WA Tutustu Fonectan digimarkkinoinnin palveluihin: https://www.fonecta.fi/palvelut Lisää Podcasteja löydät osoitteesta: https://www.fonecta.fi/tietopankki/po...

Mikko Hyppönen, WithSecuren CRO keskustelee tietoturvasta, kybersodasta sekä Hyppösen lain mukaan nimetystä tulevasta englanninkielisestä kirjastaan “If it is smart, it is vulnerable”, joka perustuu WSOY:n julkaisemaan Internet-kirjaan. Elon Musk-sukupolveen kuuluvat Mikko ja Sami pohtivat myös C64-ajan maanisen ohjelmointikulttuurin vaikutusta. 00:00-07:04 Internet (WSOY 2021) ja If it is smart, it is vulnerable (Wiley, 2022) -kirjan myynti maailmalle. Hyppösen laki. Luovatko älylaitteet ja IoT-yhteydet Black Mirror-dystopian? Palvelunestohyökkäykset (DOS). Kirjan nimen tausta ja TED-puheen merkitys 07:05-13:09 Elon Muskin VIC20-ohjelmointitaidot Blastar-peli. Commodore 64 -arkkitehtuuri. Mikko ja Ari Hyppösen 1987 suomalainen seikkailupeli Paha Juttu vs. Sami ja Topi Miettinen EPROM-koodaus. Maaninen pelaamisen ja koodauksen aikakausi 1980-luvulla. Elon Muskin tavoitteet Marsin ja tekoälyn suhteen sekä Iain M. Banksin vaikutus. Mark Shuttleworth, SSL ja Certficate of Authority-bisnes, Ubuntu. 13:10-17:59 F-Securen ja WithSecuren jakautuminen B2C ja B2B yrityksiksi pörssissä. nSense ja MWR-yrityskaupat. Norton, 2NS, Nixu. White Hat-hakkerointi ja turvallisuuskonsultointi. Tanskalaisen pankin “ryöstö” eli tietoturva-auditointi serverihuoneeseen saakka. 18:00-19:47 Virusten, matojen ja haittaohjelmien lyhyt historia: 1986 Brain, nettivirukset, sähköposti, rahan teko haittaohjelmilla vuodesta 2003. 98% haittaohjelmista nyt rahan vuoksi, 19:48-26:18 Haittaohjelmista 2% liittyy valtioiden vakoiluun ja kybersotaan. Venäjän kybersota Ukrainaan, NotPetya vs A.P. Møller. USA:n ja Israelin Stuxnet-hyökkäys Iranin ydinvoimalaan. 26:19-28:54 Kybersodan säännöt kuten kill switch. NATO:n osaamiskeskus Tallinnassa. Pohjois-Korean WannaCry ransomware. 28:55-28:48 Bitcoin, Dark Web ja Tor-verkko. Teknologian vastuu ja eettisyys. Tor-verkon sisäiset palvelimet. Case Torilauta ja Silk Road. 28:49-42:50 Martti J Kari ja näkemys Venäjän kyberarkkitehtuuriin Ukrainan sodassa. USA:n tiedustelu. Telegram-kanavat ja Anonymous. Drone-sota, geolokaation voima. Venäjän vähät teknologiayritykset kuten Kaspersky Lab ja Yandex. 42:51-44:20 Linux, GitHub, Android. “Suomen tärkein ihminen” Linus Torvalds. 44:21-49:31 Kiinan Internet-infrastruktuuri, ohjelmistojen hidastaminen vs. blokkaaminen. Venäjä ei lähde internetistä. Löytyykö #neuvottelijat -yhteisöstä vinkkejä Kiina-asiantuntijoista? #internet #kybersota #haittaohjelmat #virukset #elonmusk #ohjelmointi #neuvottelija #neuvottelut #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Pohjoisen listautujat, Norrhydro Group Oyj (NORRH) ja LapWall Oyj (LAPWALL) listautuivat Nasdaq First North -markkinapaikalle 1.12.2021 ja 8.4.2022. Molemmat toteuttivat osakeannin, joka ylimerkittiin moninkertaisesti. Yritysten pääomistajat ja toimitusjohtajat Yrjö Trög ja Jarmo Pekkarinen kertovat listautumisen huippukohdista sekä toiminnastaan Rovaniemellä ja Pyhännällä Pohjois-Suomessa. Jaksossa keskustellaan yritysten kasvustrategiasta nyt pörssissä ja aiemmin, joihin kuuluvat uusia tuotantolaitoksia, yrityskauppoja sekä harkittua kansainvälistymistä. Myös taka-askelista on opittu, Yrjön sanoin "kulttuuri syö strategian aamupalaksi". Translink Corporate Financen toteutti Norrhydron osakeannin Nordnetin, Castrén & Snellmanin, Bravuran, PwC:n ja Inderesein kanssa. Kuuntele myös samaan aikaan äänitetty inderesPod, jossa Sauli Vilén ja Sami Miettinen keskustevat miten listautumisanti Suomessa kannatta toteuttaa. 00:00-44:26 Yrjö Trög, Jorma Pekkarinen ja Sami Miettinen Norrhydron ja LapWallin listautumisannista, toiminnasta Pohjois-Suomessa ja antavat vinkkejä muille pörssilistautijoille #ihmiset #yritykset #IPO #pörssi #listautumisanti #neuvottelija #neuvottelut #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Yritysaktivismilla tarkoitetaan yritysten ja yritysjohtajien kampanjointia sekä kannanottoja kiistanalaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Yritysten kannanotot nostattavat tyypillisesti kahtiajakautuneita reaktioita puolesta ja vastaan. Lue juttu: https://politiikasta.fi/yritykset-yhteiskunta-ja-aktivismi/

Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi kertoo kauppakamirtoiminnasta Suomessa sekä yritysten verojalanjäljestä. Valtion keräämät veroluonteiset maksut ovat yli 100 miljardia vuodessa, josta yritysten keräämä osuus on yli 2/3. Jakso kuvattiin Ivan Puopolon Viikon viistasteluklubi yhteydessä. Viisastelu pe 19.11. / Palkkajulkisuus, itärajan aitaaminen, Linnan juhlat, HVK:n tj. bussin alle. 00:00-00:45 Yritysten kerääminen verojen koko ja merkitys Suomessa. Keskuskauppakamarin toiminta, rahoitus ja periaatteet 00:45-30:15 Juho Romakkaniemi ja Sami Miettinen keskustelevat Keskuskauppakamarista sekä alueellisten kauppakamarien toiminnasta ja yritysten verojalanjäljestä #yhteiskunta #neuvottelu #neuvottelijat #työmarkkinat #politiikka Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Nykyään yrityksen, joka haluaa menestyä, on pakko olla kiinnostunut vastuullisuudesta. Vastuullisuudesta onkin nopeasti noussut yritysten kärkiteema. Mitä aiheesta on hyvä ymmärtää? Mitä kohti vastuullisuudessa ollaan seuraavaksi menossa? Toimittaja Reetta Rädyn kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Lenita Toivakka ja Katri Koivula. Lenita Toivakka toimi syksyyn 2021 saakka pääsihteerinä YK:n Global Compactissa, joka haastaa yrityksiä laajasti vastuullisuuteen. Tällä hetkellä hän on Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja. Katri Koivula työskentelee apulaisliiketoimintajohtajana Aalto EE:ssä.

Tässä jaksossa Jone ja Lari juttelevat yksityissektorin innovoinnin prosesseista sekä sen merkityksestä.

Miksi keskusta voitti nuorisovaalit? Kepu sai 20 prosenttia nuorten äänistä, demarit vain 12. Mistä on kyse? Saako aikuisten keskusta lisää virtaa nuorten äänivyörystä? Yritysten investoinnit ovat nousussa, varsinkin maailmalla. Jipii. Myös vihreät investoinnit ovat suosiossa. Ympäristöpäätöksiä tekevät nyt suuryritysten yhtiökokoukset. Siellä ne vaikuttavat päätökset tehdään. Muun muassa Exxon ja Shell valmistautuvat nyt aikaan öljyn jälkeen. Olisiko riippumattoman konklaavin tekemä polittinen tilinpäätös kuinka vaikuttavaa mikin politiikka on, jotta voisimme oppia menneistä päätöksistä?

Yritysten ja urheiluseurojen yhteistyöllä voidaan levittää hyvinvointia ja rakentaa parempaa arkea. Uusimmassa Recoding-podcastin jaksossa pohditaan, millaista on uudenlainen yrityskansalaisuus ja entistä syvempi kumppanuus. Vieraana on TPS Salibandyn toiminnanjohtaja ja hyvinvoinnin puolestapuhuja Toni Autio.

Äänirunopuro Äänirunopurolla voit ilahduttaa montaa erilaista tapahtumaa: sopii esimerkiksi pikkujouluun, tai jopa leirikouluun. Polttareissa sitä voi kuunnella, tarpeenntullen runoa voi muunnella. Yritysten illanviettoihin sen voi tilata, enkä aio silloin aikaanne pilata. Runo toiveista ja tarrpeista rakentuu, toivon, että runon lopussa hymyssä on suu. Häihin pientä extraa äänirunolla tuotua saa. Tuote on uniikki, ainutlaatuinen, ja sinä voit päättää sisällön sen. Tarvittaessa runoa muokataan, niin saadaan se tilanteeseesi mahtumaan. Saunaillan ratoksi, tai ihan omaksi iloksi. Yritysten palaveria keventämään, mitä tarpeita lieneekään? Runo taipuu tietenkin myös suruun, enkä silloinkaan turvaudu guruun, vaan koetan runolla lohduttaa, luoda uskoa tulevaan. Tekniikkaa Tuomo hoitelee, itselleni tekniikka tuskin aukenee. Yhteistyötä, sillä pärjätään, tuodaan hieman väriä elämään. Ulla-Maija Mantere

Ei kipuu, ei hyötyy? Yritykset puhuvat pehmeistä arvoista ja välittämisestä paljon, mutta näkyvätkö puheet myös käytännössä. Entä mitä ovat keinot, joilla yritykset pitävät huolta ihmisistä? Yritysten sosiaalisesta vastuusta keskustelevat työ- ja elinkeinoministeriön yritysvastuuasiantuntija Linda Piirto, UPM:n sosiaalisen vastuullisuuden johtaja Nina Norjama ja UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta.

Mitkä ovat suomalaisen vientiteollisuuden suurimmat pullonkaulat ja mitkä toimenpiteet lisäävät Suomen kilpailukykyä? Mitä mahdollisuuksia globaalit kehityskulut, kuten digitalisaatio ja vihreä siirtymä, tarjoavat Suomen viennille? Mikä ohjaa yritysten päätöksiä investoinneista ja miten Suomesta tehdään houkutteleva kohde näillä investoinneille? Studiossa vieraana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sekä vuorineuvos ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta. Juontajana Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 19.2.2021. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Luovan osaston vieraana Aki Pohjola. Keskustelua yritysten kasvurahoituksesta ja kehittämishankkeista, esim. Business Finlandin ja Ely-keskusten rahoitusvaihtoehdoista. Rahaa hyville hankkeille on saatavissa, mutta miten hommaa kannattaa lähestyä? Vieras: Aki Pohjola Grants Funding Oy http://grants.fi/ Äänitys, editointi ja tuotanto: Mikki Rousi – Music & Audio Production www.mikkirousi.com Luova osasto podcastia kipparoi Jussi Junikka, joka toimii päivätyönään Fulmoren toimitusjohtajana ja muotoilee tiiminsä kanssa yrityksistä parempia ja tuloksellisempia.

Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää, UPM Kymmenen viestintä- ja brändijohtaja Hanna Maula ja Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Elina Kiiski Kataja

Strategiakonsultti Mikko Leskelältä julkaistiin lokakuun alussa teos ‘Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä’. Nimensä mukaisesti kirja valottaa, miten yritysten strategiatyö on muuttunut, miten ihmistieteellisellä osaamisella voidaan selvittää strategiatyön vaikeimpia kysymyksiä ja miten ihmistieteellistä konsultointia käytännössä tehdään. Design-antropologi Anna Haverinen tarttuu teokseen kirja-arvostelussa.

Jaksossa keskustellaan siitä, kuinka pelkän voiton tavoittelun sijaan yritysten on tänä päivänä ennemmin ratkottava ihmisten ja planeetan ongelmia. Timo Brunsin vieraana on yritysten yhteiskunnallista tehtävää väitöskirjassaan tutkinut ja Co-founders-konsulttitoimiston tutkimusjohtaja Sonja Lahtinen.

Mika Leskinen on työskennellyt 20 vuotta osakemarkkinoilla, joista 15 vuotta on mennyt vastuullisen sijoittamisen parissa. Hän toimii sijoitusjohtajana sekä vastuullisen sijoittamisen johtaja FIMissä nyt toista vuotta. 00:15 Mika Leskinen 01:46 Mitä on vastuullinen sijoittaminen? 03:25 Miten vastuullinen sijoittaminen on noussut valtavirtaan? 06:40 Suurimmat väärinymmärrykset vastuullisesta sijoittamisesta 12:04 Vastuullinen sijoittaminen käytännössä 16:50 Perinteisellä varainhoidolla vaikuttaminen? 25:48 Yhteisvaikuttaminen varainhoidossa 33:55 Tekeekö ESG osakerahaston omistaminen hiilineutraaliksi? 35:15 Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet 38:01 Missä on isoin mahdollisuus vaikuttaa? 39:20 Tekeekö nollasta rakennetun tuulirahaston omistaminen hiilineutraaliksi? 40:28 Vastuullinen sijoittaminen indeksisijoittamisen trendissä 47:09 Yritysten vastuullisuus 50:52 Finanssisektorin rooli 57:30 Miten sijoittaa vastuullisesti 01:03:21 Miten sijoittaja voi itse vaikuttaa 01:06:03 Miltä vastuullinen sijoittaminen näyttää 10 vuoden päästä Twitter/ Mika Leskinen: https://twitter.com/mikapleskinen FIM https://www.fim.com/

Yritysten hallitukset ovat monelle tuttu konsepti, jonka toiminnasta harvempi ymmärtää. Mikä on hallituksen rooli? Mitä hallitus käytännössä tekee? Kenet valitaan hallitukseen? Miten hallitukset vaikuttavat roolillaan siihen, miten liikemaailma ja yhteiskunta muuttuu? Tätä aihetta varten löytyy tuskin parempaa vierasta Suomesta, kun hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae. Studion kalusteet: www.mjuk.fi Mjukilta saat hyvälaatuisia käytettyjä kalusteita edullisemmin kuin saisit ne uutena. Säästät samalla kun tuet kiertotaloutta ja hyviä tyyppejä. Futucast on Mjukin kaveri. Osallistu keskuteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Euroopan Suunta -podin EU & Afrikka -erikoistuotantokauden 2. jakso. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu puhuttaa Euroopassa ja Afrikassa, EU:n julkinen maakohtainen veroraportointi ei etene toivotusti ja miljardit valuvat vääriin taskuihin verokilpailun seurauksena. Studiossa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kertoo, mitä vaikutuksia verovälttelyllä on yhteiskunnalle. Jakson juontaa Aku Aarva.

Euroopan Suunta -podin EU & Afrikka -erikoistuotantokauden 2. jakso. Yritysten yhteiskunnallinen vastuu puhuttaa Euroopassa ja Afrikassa, EU:n julkinen maakohtainen veroraportointi ei etene toivotusti ja miljardit valuvat vääriin taskuihin verokilpailun seurauksena. Studiossa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kertoo, mitä vaikutuksia verovälttelyllä on yhteiskunnalle. Jakson juontaa Aku Aarva.

Haastateltavana oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Oikeusministeriössä valmistellaan lakiuudistusta, jossa sukupuolesta tulee rangaistuksen koventamisperuste viharikoksissa samaan tapaan kuin ihonväri ja seksuaalinen suuntautuminen. "Suomi on ensimmäisenä maana Euroopassa tekemässä tällaista lakia. Suomi haluaa olla tasa-arvon kärkimaa", Henriksson kertoo. Koronatilanne näyttää Suomessa heikkenevän. Henriksson kuitenkin korostaa, että Suomessa tilanne on huomattavasti parempi kuin muissa maissa. Hallitus ei ole tekemässä kovia rajoituksia, kuten alueiden sulkemista, jos koronatilanne ei selvästi pahene. Henrikssonin mukaan vastuu on nyt alueilla, ja alueilla voidaan ottaa rajoituksia käyttöön jos tarvetta on. Koronakriisi on tuonut lakien uudistamisen tarvetta Suomessa, Henriksson kertoo. Esimerkiksi valmiuslakia pitäisi päivittää. Syksyn budjettineuvotteluissa RKP lähtee tavoittelemaan kunnianhimoisia työllistäviä toimia. Esimerkiksi paikallista sopimista pitäisi Henrikssonin mukaa lisätä ja työttömyysturvaa voitaisiin porrastaa. "Ruotsissa työllisyys lähentelee 80 prosenttia. Kyllä me Suomessakin pystymme parempaan", hän toteaa. Yritysten verotusta ei pitäisi Henrikssonin mielestä korottaa. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Yritysten väliset riidat voivat tulla hyvin kalliiksi ja siksi on tärkeää pystyä välttämään niitä. Koska suurin osa liike-elämän riidoista johtuu epäselvistä sopimuksista tai sopimusten puutteesta, on erittäin tärkeää opetella laatimaan sopimukset oikein. Asianajaja Jussi Lehtinen on riitojen ratkaisun asiantuntija, mutta hän myös opettaa asiakkaitaan välttämään riitoja. Podcastissa hän tiivistää tärkeimmät opit hyvän sopimuksen tekemiseen. Riitelykoulun oppilaana Ani Rumpu.

A/M Podcastin pääjuontaja Mika Maliranta kuvaa talouskilpailua urheiluvertauksin pelikentän tasoittamisena. Sami Miettinen johdattelee keskustelun yritystenvälisen kilpailun ja Kilpailuviraston tekemän tuomarointityön lisäksi muiden hyvien instituutioiden rooliin talouden pelikentän mahdollistajina. Yritysten muodostumisen ja kasvun talousteoreettinen ymmärtäminen otti suuren askeleen oikeustaloustieteilijä Robert Coasen teoreemoilla. Niissä tiedon epäsymmetrisyys ja transaktiokustannusten korkeus ovat merkittäviä syitä kilpailla markkinoiden tai yksittäisten ihmisten sijaan (osake)yhtiöitä käyttäen. Osakeyhtiöiden kilpailun taas on oltava tasapuolista ja reilua, jotta kansantalouden kasvu ja tuottavuus kehittyisivät. Yksi Malirannan suosikkiajattelijoista, MIT:n professori Daron Acemoğlu, on tutkinut erittäin kattavasti talouden lainalaisuuksia Italian mafian muodostumisesta hegeliläiseen systeemiteoriaan. Mahtipontisten maailmanselitysten sarja on kulminoitunut kahteen merkittävään kirjaan: Miksi maat kaatuvat (Why Nations Fail) sekä The Narrow Corridor, joissa pohditaan tasapuolisten, luotettavien ja erityisesti kansalaisten hyvinvointia rakentavien instituutioiden optimirakennetta. Maliranta pohtii vaaraa, joka vaanii sekä liian heikon julkistalouden Mad Max-yhteiskunnissa, että ylisuurten valtioiden tukahduttavissa rakenteissa. Kapea kieleke näiden välissä johtaa hyvinvointiin, jossa erityisesti Pohjoismaat ovat olleet maailman johtotähtiä, osin hyödyntäen raadollisempien yhteiskuntien innovointivoimaa. Lopussa lähtee terveiset Matti Apuselle! #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Jaksossa Sami Miettinen haastattelee #puheenaihe -podcastin perustajaa Rami Kurimoa. Rami on nauhoittanut nyt jo yli sata jaksoa ja hänellä on hyvä kuva somealustojen algoritmeista ja strategioista. #puheenaihe -podcastin alku oli hidasta mutta sinnikkyys on palkittu ja kanava on lähtenyt hyvään nousuun. Jaksossa keskustellaan yritysten somealustoista; niiden ongelmista ja vinkeistä hyvään alkuun. Ramilta löytyy kokemusta podcastin menestyksekkäästä pyörittämisestä pienellä budjetilla. Myös Sami jakaa omia kokemuksiaan podcastin pyörittämisestä ja antaa vinkkejä etenkin yritysten sosiaalisiin medioihin liittyen, mukaan lukien YouTube, Spotify, LinkedIn, Insta sekä uutena tulokkaana TikTok. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

00:38 Alexanderin esittely 05:20 Ravintolakriitikot 08:35 Demokeittiökokkina & bloggaamisen aloittaminen 12:30 Reseptejä ja muuta ruokaan liittyvää 17:00 Oregano pizzassa? 18:40 KESÄKEITTO 22:40 Suolakurkku & BigMac-soosi 24:00 Kievin kana 25:55 UJOSTELU / ROHKEUS 29:20 Yritysten somemarkkinointi 36:00 Urheilu nuorena VS. viina ja naiset 37:20 Sisällöt TikTokissa ja muualla 48:40 Jätskille markkinointi-idea 50:08 VÄLINEET videoiden tekemisessä 56:36 Top safkamestoja eri paikoissa

Kirjoittanut ja lukenut Reetta Nurmo. Yritysten maine rakentuu tässä maailmanajassa useammasta osasta kuin koskaan ennen. Monikanavaisuus ei ole valinta, se on pakko. Harvalla yrityksellä on varaa pysytellä logon takana, vaan nyt kaivataan edustuksellisia kasvoja käymään vuoropuhelua suoraan asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Linkki alkuperäiseen blogiin: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/johtaja-sosiaalisessa-mediassa-on-yritykselle-voimavara/

Yritysten koronatukimiljoonista äityi valtaisa kohu. Erityisesti Business Finlandin jakamat tuet puhuttavat: koronarahoja on mennyt konsulteille, hyvää tulosta tekeville yrityksille, tai vaikkapa huutokauppakeisarille. Miksi koronatukiraha olisi parempaa rahaa kuin kehittämisraha? Saiko somelynkkaus huutokauppakeisarinkin luopumaan bisneksensä kehittämisprojektista? Onko koronatalouspuhe muutakin kuin tukipuhetta? Eroaako kotikutoinen koronakriisipuhe EU-tason tukipakettipuheesta? Minkä koronastrategian Suomi valitsee: jarruttaminen, tukahdutus vai hallittu avaaminen? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Suomen hallitus tiedotti perjantaina 20.3.2020 15 miljardin euron tukipaketista koronaviruskriisin kanssa kamppailevien yritysten auttamiseksi. Riittävätkö toimet ja kuinka nopeasti ne auttavat? Entä mitä pitäisi tehdä, että rahoitus saadaan jaettua sitä tarvitseville yrityksille? Näihin kysymyksiin vastaa PwC:n sijoitus- ja rahoitusalan asiantuntija Antti Palkén.

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä? Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä. Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt? Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista? Toimittajana Linda Pelkonen.

Brändit ovat osa ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa. Samalla niihin vaikuttavat myös erilaiset trendit ja ilmiöt. Mitä yritysten tulee tietää trendeistä ja niiden hyödyntämisestä? Mihin niistä kannattaa tarttua ja miten? Miten yritykset voivat hyödyntää Dagmarissa tehtyä mittavaa trendikatsausta? WTF Markkinointi -podcastissa aiheesta ovat keskustelemassa Dagmarin asiakkuusjohtaja ja strategi Outi Hämäläinen ja Dagmar Driven trendiasiantuntija Salla Lukkari. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tässä jaksossa Kati Uusi-Rauva pohtii luovien alojen yritysten yhteiskuntavastuuta yrittäjä Anna Moilasen ja yrittäjyyden asiantuntijan Leena Janhilan (Creve) kanssa. Onko murros tapahtumassa, ja yritykset ottamassa enemmän vastuuta ilmastonmuutoksesta? Onko luovilla aloilla vastuun ja merkityksen näkökulma keskeisempi kuin muilla aloilla? Kuuntele podcastista!

Kolmen vuoden työ tulee päätökseensä - mitä OsaavaPK -hankkeen valmennuspolulla saatiin aikaan yritysten kanssa? Kuuntele jakso! Työkirjan voit ladata täältä: jamk.fi/osaavapk. OsaavaPK – Tuottavuutta pk-yritysten rekrytointia, osaamista ja uudistumiskyvykkyyttä kehittämällä on vajaa kolmevuotinen (1.3.2017-31.12.2019) ESR-hanke, jossa parannetaan yritysten tuottavuutta ja hyvinvointia pk-yrityksille suunnatun henkilöstöjohtamisen valmennusohjelman avulla. Hankkeen toteuttajia ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja LUT-yliopisto. Hankkeen rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus. Alussa oleva musiikki: Windswept - Kevin MacLeod

Dagmarin WTF Markkinoinnin syksyn toisessa jaksossa puhutaan luovuudesta. Kaikilla luovaa työtä tekevillä tulee välillä eteen hetki, jolloin kaikki ideat tuntuvat kädenlämpöisiltä. Mikä pelastaa tällaisessa tilanteessa, eli mistä luova voi saada uutta intoa ideointiin? Yritysten ja brändien markkinoinnissa liikkuu myös hyvin erilaisia summia. Onko mitään keinoa räjäyttää pankki ja tulla huomatuksi, jos budjetti on kymmenen kertaa pienempi kuin markkinajohtajalla? Podcastissa aiheesta on keskustelemassa luova AD Essi Manni Dagmarin Stories-yksiköstä. Juontajana on Sanna Ala-Seppälä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Johtajilla olisi vieläkin parannettavaa asenteissaan viestinnän merkitystä kohtaan. Näin sanoo Osuuspankin entinen pääjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Reijo Karhinen. Viestinnällä rakennetaan luottamusta, joka puolestaan on tärkeä avain menestykseen. Yritysten pitäisi myös katsoa peiliin, kun valittavat osaamispulasta: jokaiseen yritykseen pitäisi luoda sisälle jatkuvan oppimisen kulttuuri eikä heti huutaa yhteiskuntaa apuun. Tässä jaksossa aiheenamme on uudistuminen, osaaminen ja viestinnän johtaminen.

Mariannen vieraana Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. Kiinan työikäisen väestön supistuminen ja elintason nousu ovat vaikuttaneet talouskasvun hidastumiseen. Lisäksi viime aikoina etenkin kauppasota on lisännyt epävarmuutta. 00:55 Onko Kiina länsimaalaistunut? 03:15 Mihin Suomen Pankin Kiina-ennusteet pohjautuu? 04:38 Kiinan poliittinen järjestelmä 07:40 Elvytys 09:20 Yritysten velkaantuneisuus 11:55 Talousnäkymät 12:51 Kiinan talouden rakennemuutos 18:33 Kotitaloudet 20:02 Kauppasota 24:23 Autotullit 27:09 Eristäytyykö USA muusta maailmasta? 29:00 Valuutat 32:40 Kiinan osakemarkkina Lisää Suomen pankin materiaalia mm. Kiinasta ja Venäjästä löydät täältä (https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tietoiskut/kiina-tietoisku/).

Ensimmäisen kasvu360-jakson vieraaksi saapuu Growth Triben maajohtaja Anssi Rantanen, joka herättää kuuntelijat kasvuajatteluun ja kokeilukulttuurin luomiseen. Anssi on työskennellyt myös Googlella kasvukonsulttina auttaen yrityksiä kasvamaan performanssimarkkinoinnilla. Yritysten kasvu ja sen systematisointi on Anssille luontainen kiinnostuksen kohde. Mitä on kasvuhakkerointi ja miten sen avulla voidaan maksimoida yrityksen kasvu? Entä mitä kasvuhakkerointi vaatii onnistuakseen?

Suomen valtio on viime vuosina sijoittanut merkittäviä summia palveluiden digitalisointiin. Osa näistä toimista vaikuttaa vahvasti myös yrittäjien arkeen, kuten tulorekisteri. Miksi digitalisaatio on niin vahvasti valtion agendalla ja mitä yrittäjiä koskevia digihankkeita on vielä tulossa? Näistä on Bisnespöydässä Ani Rummun kanssa keskustelemassa Valtionvarainministeriön digitalisaatioyksikön päällikkö tietohallintoneuvos Maria Nikkilä.

Yritysten kilpailu osaavista ja motivoituneista työntekijöistä markkinoinnin alalla on merkittävä haaste, jota on alettu taklaamaan systemaattisen työnantajamielikuvan kehittämisen kautta. Miten työnantajamielikuvaa määritellään, johdetaan ja rakennetaan ja kauan siinä oikeasti kestää? Muun muassa näitä seikkoja pohditaan kun MarkkinointiRadion vieraaksi saapuvat DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen sekä viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck. Lisää aiheesta DNA:n blogissa: https://www.dna.fi/elamaa#uusi-tyo Vilhelmiina linkkarissa: https://www.linkedin.com/in/vilhelmiinawahlbeck/ Marko linkkarissa: https://www.linkedin.com/in/marko-rissanen-b9675913b/ MarkkinointiRadion mahdollistaa Columbia Road - Digitaalisen kasvun asialla. Tsekkaa myös toukokuun 17. päivä järjestettävä Growth Forum osoitteessa growthforum.fi

Yritysten kilpailu osaavista ja motivoituneista työntekijöistä markkinoinnin alalla on merkittävä haaste, jota on alettu taklaamaan systemaattisen työnantajamielikuvan kehittämisen kautta. Miten työnantajamielikuvaa määritellään, johdetaan ja rakennetaan ja kauan siinä oikeasti kestää? Muun muassa näitä seikkoja pohditaan kun MarkkinointiRadion vieraaksi saapuvat DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen sekä viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck. Lisää aiheesta DNA:n blogissa: https://www.dna.fi/elamaa#uusi-tyo Vilhelmiina linkkarissa: https://www.linkedin.com/in/vilhelmiinawahlbeck/ Marko linkkarissa: https://www.linkedin.com/in/marko-rissanen-b9675913b/ MarkkinointiRadion mahdollistaa Columbia Road - Digitaalisen kasvun asialla. Tsekkaa myös toukokuun 17. päivä järjestettävä Growth Forum osoitteessa growthforum.fi

Datalla johtamisesta on puhuttu jo kauan – valitettavasti vain todellisuus ei ole seurannut perässä. Digitaalinen aikamme on pullollaan informaatiota, mutta hämmentävän monessa yrityksessä sitä jaetaan yhä työläästi ja näköalattomasti exceleillä. Yritysten bisnesdatan visualisoinnille ja reaaliaikaiselle seurannalle on huutava pula. Tähän huutoon vastaa kotimainen startup Dear Lucy. Yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan Taina Sipilän mukaan datalla johtamisen suurin ongelma on, että siitä tehdään turhan vaikeaa. Jos liiketoiminnan ajantasainen informaatio on yrityksen hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä helposti, voidaan arvokas kokousaika käyttää tiedon perkaamisen sijasta analyysiin ja ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin. Hyvässä kasvussa oleva Dear Lucy on alusta asti ollut kansainvälinen yritys, jonka asiakkaista puolet on ulkomaisia. Tässä jaksossa toimitusjohtaja Sipilä kertoo, miksi viisaus ei asu vain johtoryhmässä ja mitä hyötyä reaaliaikaisen bisnesdatan läpinäkyvyydestä on.

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”, sanoo osakeyhtiölain viides pykälä. Yritysten tärkein sidosryhmä on siis omistaja. Häntä edustaa usein analyytikko tai salkunhoitaja, jotka arvottavat yrityksiä tuloksentekokyvyn perusteella. Mutta alkaako omistajille olla merkitystä myös sillä, miten raha tienataan? Miksi analyytikot eivät pistä yritysjohtoa lujille vaikkapa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä? Yksi Suomen tunnetuimmista salkunhoitajista, finanssiryhmä Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä kertoo, miten yritysanalyysin painopisteet ovat muuttuneet ja miten vastuullisuus otetaan huomioon sijoituskohteita valittaessa. Haastattelu alkaa kohdasta: 4:21 Podcastin lopussa Ellun kanojen perustaja ja himolukija Kirsi Piha esittelee Yuval Noah Hararin kirjan 21 oppituntia maailman tilasta. Osio alkaa kohdasta 34:57 Linkki kirjaan: https://www.adlibris.com/fi/e-kirja/21-oppituntia-maailman-tilasta-9789522796103?gclid=EAIaIQobChMIt8Kxjaef4QIVB5SyCh1YSAsjEAAYASAAEgIpLPD_BwE

Kilpailu lähes jokaisella toimialalla on kasvanut. Onpa kyse teollisuudesta, tuotteista tai palveluista niin jokainen yritys joutuu kohtaamaan suotaa tai epäsuoraa kilpailua tavalla, jota ei ollut aikaisemmin. Yritysten kasvattaminen ja skaalaaminen ei koskaan ole ollut yhtä haasteellista. Tein podcastin liiketoiminnan perusteista ja siitä, kuinka keskittyminen asiakkaaseen palkitsee meidät kaikki. Kun panostat asiakastyytyväisyyteen ja asiakkaasi menestykseen voit olla varma, että fokuksesi on oikeassa paikassa. Ei ole väliä mitä myyt. Sillä on väliä, miten myyt. Podcastissa käyn läpi uusi liiketoimintoja, jotka ovat rakennettu asiakkaan kokemuksen ympärille. Uudet menestyjät myyvät perinteisiä asioita uudella tavalla kuten parturit, muoti, musiikki, taksit tai vaikkapa silmälasit. Uuden modernin liiketoiminnan keskiössä on valjastaa koko organisaatio palvelemaan asiakasta nopeasti. Tämä jakso muuttaa ajatteluasi ja tuo uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja kasvattaa liiketoimintaa.

Innovation challenge ja muut suuritysten järjestämät startup ohjelmat ovat kovassa huudossa mutta saavat myös kritiikkiä. Kuinka varmistua että ohjelmasta on kaikille osapuolille hyötyä? Kokeneet yrittäjät Aku Happo (Smartmile) ja Sami Kallinen (8-bit-sheep) antavat omat vinkkinsä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Työ on murroksessa, siksi myös työympäristöjen täytyy muuttua. Yritysten tilojen halutaan kertovan niiden kulttuurista, ja toimitiloilta halutaan yhä useammin jopa vetoapua yrityksen suuriin muutoksiin. Siis millaisia ovat tulevaisuuden halutut toimitilat? Siitä keskustelevat Newsecin Miikka Putto ja Susanna Pietarinen sekä juontaja Olli-Pekka Mustonen.

Jakson vieras Perttu Tolvanen on keskustelemassa verkkokaupoista. Verkkokaupat ovat kovin tuttu aihe niin kuluttajille kuin yrityksille. Kuluttajat pystyvät vertailemaan tuotteita ja hintoja kätevästi verkkokauppojen avulla. Yritysten välinen kaupankäynti on sekin monissa tapauksissa siirtynyt verkkoon, mutta siitä ei julkisuudessa puhuta niin paljon kuin kuluttajaverkkokaupoista. Entäpä jos sinä itse haluat verkkokauppiaaksi? Mitä pitää tehdä, mistä kannattaa aloittaa ja millaisia resursseja tarvitaan? Kuuntele mitä Perttu kertoo!

Jokainen internetselaimen joskus avannut suomalainen on varmasti joskus käyttänyt Googlen palveluita. Yritys on digitaalisten kuluttajamarkkinoiden jättiläinen, jonka emoyhtiö Alphabetin markkina-arvo on yli 700 miljardia dollaria, mikä tekee yrityksestä maailman neljänneksi arvokkaimman. Antti Järvinen on reilun kahden vuoden ajan toiminut Googlen Suomen maajohtajana. Hänellä on merkittävä näköalapaikka innovatiivisessa ja vahvan yrityskulttuurin omaavassa yrityksessä, jonka panostukset Suomeen ja erityisesti Haminan datakeskukseen ovat olleet tuntuvia. Järvinen kertoo, kuinka Googlella kannustetaan työntekijöitä yrittäjähenkisyyteen ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus innovoida. Hän kertoo myös näkemyksensä siitä, mikä suomalaisten yritysten teknologiaymmärryksessä ja kasvun tekemisessä mättää.

Tapasin Nordean Open Banking tiimin Janne Uggeldahlin ja Ville Lauttamuksen lokakuun alussa. Tapaaminen sovittiin jo APItalous101 -kirjan julkistusjuhlissa ja päätettiin silloin tehdä jakso ”Opi tuntemaan API -asiakkaasi” podcast sarjaan. PSD2 oli käynnistävä momentti – mutta Nordea ei jää siihen Nordea lähti alkuun PSD2 tielle compliance näkökulmalla. Tarvitaan rajapintoja ja huomattu että tarvitaan platformi ylläpitämiseen. Looginen hyppy oli laajentaa katsantoa P2D2:sta pidemmälle. Pankit on perinteisesti pitänyt ovet kiinni, meidän data ja sovellukset (appsit) – käyttäkää niitä. Jatkossa tilanne on toinen – aito asiakaskokemus voittaa. Jatkossa kuluttaja voi valita haluamansa appsin. APIt, ketterät menetelmät ja kumppanit APIt tuo ketteryyttä - väitetään. Pelkästään APIt ei riitä vaan tuotantoprosessit pitää myös ketteröittää. Ketterien menetelmien käyttö organisaation laajuisesti on tarpeellista mutta isommissa organisaatioissa on kymmeniä ellei satoja projekteja menossa ja niiden synkroinointi on ratkottava. Nordealla katsantokanta on ettei tarvitse olla parhaita kaikessa, kunhan me ollaan ykköspartneri. Meidän ei ole pakko keksiä killeri sovelluksia, kunhan ollaan mukana. Näiden yhdistelmänä – APIt, ketterät menetelmät ja kumppanit- syntyy kyvykkyyttä reagoida PSD2 aiheuttamaan liikkuvaan maaliin. Eikä ketteryyden hyödyntäminen rajoitu vain PSD2 vaatimusten täyttämiseen vaan palvelee Nordeaa myös laajemmin. Kehittäjäkokemus avaintekijä – nopeasti ulos Kehittäjäkokemus (DX) oli alun alkaenkin tärkeää Nordea Open Banking tiimille. Toisin sanoen asiakas on myös sovelluskehittäjä eikä vain se perinteinen loppukuluttaja. Kummatkin luonnollisesti ovat tärkeitä ja loppukuluttajien hyvä kokemus on tärkeä. Kehittäjiä hellimällä ja kuuntelemalla saadaan parempia lopputuloksia loppukuluttajille ja nopeammalla aikataululla. Tärkeää oli päästä ulos mahdollisimman nopeasti ja ilmaista Fintech yrityksille että Nordea on halukas tekemään yhteistyötä ja partneroitua. Ensimmäinen askel kehittäjäportaalissa oli kerätä sähköpostiosoitteita ja sitten kysellä että mitä te kehittäjät haluaisitte että siellä portaalissa olisi. Tämäkin oli uutta Nordealla. Ei ennen ole menty julkiseksi millään keskeneräisellä. Tässä tapauksessa ei ollut kyse edes keskeneräisestä vaan paljon pienemmästä. Kokemus oli silti positiibinen. Osa palautteesta vahvisti Nordean tekemiä olettamuksia ja nousi uusia asioita mitä ei oltu osattu ottaa huomioon. Sovelluskehittäjät kuulivat Nordean viestin ja siitä todisteena on sadat ilmoittautumiset ensimmäisten päivien aikana. Tiimiä tämä rynnistys auttoi edistämään API asiaa oman talon sisällä. Sisäinen evankelisointi APIen kehittäminen on monesti IT -lähtöistä, mutta Nordealla oli alusta lähtien business ja IT samassa tilassa – saman pöydän ympärillä. PSD2 on vielä hyvin liikkuva maali, ei tiedetä mihin se päätyy. Busineksella API -tietämys oli vähäistä, IT porukka tiesi ja koulutti. Terminologia on ongelmallinen ja monesti synnyttää seinän. Kun puhutaan APIsta, sanaan liittyy monta merkitystä ja monesti sanassa on latausta. Liiketoiminnan mukaan ottaminen johti hyvään tulokseen ja nopeaan etenemiseen. Onnistumiset ruokkivat nälkää ja lisäävät vauhtia. Sisäisesti nousi tarve tehdä sisäistä API evankelismia ja viedä sanomaa. Isoissa organisaatioissa muutos on hidasta ja vie aikaa, joten evankelismia pitää jaksaa tehdä. Kuuntelee loput podcastista Muun muassa näistä ja monista asioista puhuttiin #APItalousPodcast jaksossa Nordean Open Banking tiimin kanssa. Kuuntele jakso haluamastasi podcast virrasta (soundcloud, itunes, overcast, podcast addict, pocket casts).

Juha ja Sauli käsittelevät inderesPodin 26. jaksossa viime päivien kurssilaskujen taustalla vaikuttavia syitä. Podissa pohditaan talousnäkymiä alueittain ja käydään läpi viime vuosien makrotapahtumien vaikutuksia sijoittajille. Onko nyt aika kaivaa ostohousut kaapista? 01:10 Fedin ja muiden keskuspankkien rooli viimeaikaisissa kurssiheilahteluissa 05:40 Kauppasodan vaikutukset alkavat näkyä pikkuhiljaa – mitä jos järki ei voitakaan? 12:36 Talouskasvuennusteissa on painetta 14:15 Talousnäkymät alueittain: Yhdysvaltojen talouskasvu näillä näkymin hidastumaan päin 15:44 Talousnäkymät alueittain: Euroopasta ei ole globaalin talouden veturiksi 22:00 Talousnäkymät alueittain: Aasiassa Kiinan rasitteena kauppasota 26:00 Makronäkymän yhteenveto: ongelmat eivät ole tulleet puun takaa 28:25 Korot nousevat ja tulosennusteissa painetta – mitä tämä kaikki tarkoittaa sijoittajalle? 31:52 Arvostustasot eivät ole kuplassa 34:35 Yritysten tulostaso on erittäin vahva, voiko korkea taso jatkua? 39:05 Mitä pitäisi tapahtua, jotta näkymät kirkastuisivat? 43:46 Onko ostohousut kaivettu kaapista laskupäivien kunniaksi?

Tässä jaksossa puhumme ajankohtaisten aiheiden lisäksi kybervakoilusta ja yritysten tietopääomasta. Kysymme vieraaltamme, mistä kybervakoilussa on kyse ja millaisia organisaatioita se koskettaa. Lisäksi käymme läpi konkreettisia toimenpiteitä, joita organisaatiot voivat tehdä hallitakseen uhkakenttää paremmin. Vieraanamme on tällä kertaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Susi. Mika on perehtynyt yritysturvallisuuden kokonaishallintaan ja hänen eritysosaamisalueitaan ovat riskienhallinta, turvallisuusjohtaminen ja kyberturvallisuuskysymykset. 

Verkosta Vapauteen – podcast tuo sinulle mukanaan jälleen yhden upean yrittäjätarinan kuultavaksesi. Tänään keskustelen markkinoinnin ja sisällöntuotannon alan ammattilaisen Kari Oksasen kanssa. Kari pyörittää työkseen muiden muassa ER-tuki ja Kettu Markkinointi Oy – nimisiä markkinointialan yrityksiä. Yritysten palvelut tähtäävät asiakkaan kattavampaan näkyvyyteen, tunnettavuuteen, löydettävyyteen – ja lopuksi tietysti entistä tuloksellisempaan myyntitulokseen. Hän on toiminut yrittämisen … Jatka lukemista VV 020: Kari Oksanen – ER-tuki →

Donald Trump pitää varhain keskiviikkona yhden vuoden tärkeimmistä puheistaan. HS arvioi, miltä Trumpin vuosi on näyttänyt Suomen näkökulmasta. Vai .. Lisää >> http://ift.tt/2BCCpfq

Nettopositiivisuus on yritystalouden uusi termi. Sillä tarkoitetaan sitä, että yritys pyrkii koko toiminnallaan aiheuttamaan enemmän hyvää kuin huonoa. Moni kansainvälinen suuryritys on jo alkanut laskea toimintansa kokonaisvaikutusten yhteissummaa. Onko hyvän tekeminen avain yritysten menestykseen tulevaisuudessa? Miten yrityksen nettopositiivisuutta käytännössä arvioidaan? Mikä maksaa? -ohjelman vieraina ovat nettopositiivisuudesta kirjan kirjoittaneet Kati Berninger ja Oras Tynkkynen. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Onko ennakoinnilla vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja menestykseen? Miten arvioida yrityksen ennakointikyvykkyyttä? Miten havainnoida, aavistella ja tiedustella tulevaa? Mikko Dufva haastattelee René Rohrbeckiä hänen uraauurtavasta tutkimuksestaan yritysten tekemän ennakoinnin parissa.René Rohrbeck on strategian professori Aarhusin yliopistossa. Ennen professuuriaan hän työskenteli kuusi vuotta teollisuudessa, mm. Volkswagenilla innovaatiojohtamisen parissa ja Deutche Telekomilla ennakoinnin saralla.Hän on tutkinut organisaatioiden ennakointikyvykkyyttä ja tulevaisuusorientoituneisuuden perusteita yli kymmenen vuoden ajan ja tehnyt yli 20 syventävää tapaustarkastelua ja kaksi laajaa arviointitutkimusta. Hän on kehittänyt yritysten tulevaisuusvarautuneisuutta mittaavan mallin, jota on sovellettu yli 400 yrityksen arviointiin.Linkit:Corporate Foresight: Towards a Maturity Model for the Future Orientation of a FirmSpecial Issue on Corporate ForesightStrategic Foresight Research NetworkRenén blogi: Future OrientationRenén Twitter-tiliRenén kotisivu

DevOps perustuu toimintamallina ajatukseen isommasta kulttuurinmuutoksesta, joka tähtää siihen, että yritykset pystyvät jatkuvasti toteuttamaan relevantteja palveluita loppukäyttäjille lisäämällä vuoropuhelua kehityksen ja tuotannon välillä. Toimintamalli on saanut alkunsa sitä ajatuksesta, että yritysten tuottamien ratkaisujen arvo mitataan loppukäyttäjien kokemuksella. DevOpsiin liittyy ilmiönä paljon roolin- ja prosessienmuutoksia, teknologioita ja sen käyttöönoton ja suosion ajurina toimii etenkin sen huomattava vaikutus yritysten kykyyn innovoida. Yritysten toimintaa voidaan DevOpsin avulla tehostaa ja monitoroida huomattavasti aiempaa tarkemmin. DevOps mahdollistaa ketterän toiminnan, jossa kehittäjät saavat yhä enemmän vapauksia ja vastuuta päätöksenteosta ja palveluiden muutos- ja julkaisunopeus paranee. Mitä DevOps on vuoden päästä? Mitkä yritykset ovat globaaleja DevOps-onnistuja? Sarjan kahdeksannessa jaksossa näihin vastaa DevOps-guru Lauri Kara, isäntänä Drazen Dodik.

Nettopositiivisuus on yritystalouden uusi termi. Sillä tarkoitetaan sitä, että yritys pyrkii koko toiminnallaan aiheuttamaan enemmän hyvää kuin huonoa. Moni kansainvälinen suuryritys on jo alkanut laskea toimintansa kokonaisvaikutusten yhteissummaa. Onko hyvän tekeminen avain yritysten menestykseen tulevaisuudessa? Miten yrityksen nettopositiivisuutta käytännössä arvioidaan? Mikä maksaa? -ohjelman vieraina ovat nettopositiivisuudesta kirjan kirjoittaneet Kati Berninger ja Oras Tynkkynen. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Brändääminen alkoi Suomessa jo 1600-luvulla kun ensimmäiset ruukit perustettiin, kertoo markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen. Tällainen varhainen brändi on esimerkiksi Fiskars. Teollistumisen alkuaikoina tuotemerkiksi otettiin usein valmistuspaikkakunnan nimi. Mutta aikojen saatossa yritysten ja tuoteperheiden nimivalinnoissa on käytetty hyvin monenlaisia periaatteita. 1800-luvun lopulla yrityksiä ja tuotteita alettiin nimetä uusilla positiivisia tunteita he4rättävillä nimillä. Tästä uudesta ajasta kertovat vakuutusyhtiöiden nimet, joissa käytettiin Kalevalasta otettua nimistöä kuten Sampo, pohjola ja Ilmarinen. 1900-luvun lopulla yleistyi käytäntö, jossa vanhat yritykset vaihtoivat nimensä uusiin nimiin jotka eivät viitanneet mihinkään eikä merkinneet mitään. Tässä oli ajatuksena usein se, että uudistunut tai toimenkuvaansa muuttanut yritys ei halunnut olla missään tekemisissä yhtiön vanhan maineen tai mielikuvan kanssa. Pyrittiin siihen, että asiakkaat suhtautuisivat siihen kuten aivan uuteen tulokkaaseen. Sittemmin saatettiin mennä jopa niin pitkälle että yritykselle keksittiin sekä fiktiivien nimi että myös fiktiivinen historia. Tällaisesta brändäyksestä on esimerkkinä mm. Ivana Helsinki, jonka taustatarina on puhdas sepitelmä. Toimittajana Kalle Haatanen.

Mitä Windows 10:lle kuuluu nyt kun Anniversary Update on ulkona? Miten se toimii yrityskäytössä? Miksi sovelluskauppa on sittenkin kova juttu? Ja miten teknisen asiantuntijan oikeastaan tulisi kuunnella ja puhua? MVP Petri Paavola purkaa ajatuksiaan maailmasta.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard kuvaa sydämistyneenä suomalaisia yrityksiä "pilalle lellittyinä väniseviä pentuina". - Nille pitää olla innovaatiotukea, vientitukea ja työnäytekokeilua. Hän haluaisi lopettaa yritysten "hyysäämisen". Yrittäjä Pekka Seppänen on osittain samaa mieltä Hazardin kanssa: - Yrityksiä paapotaan Suomessa aika paljon ja se aiheuttaa tietynlaista laiskuutta. On helpompi saada euro julkiselta vallalta kuin asiakkaalta, hän kuvaa. Mutta hän huomauttaa, että hallituksella hyvä tarkoitus löytää työpaikkoja. jJa että työnäyte perustuu vapaaehtoisuuteen. Pekka Seppänen on tuonut aiheekseen toisenlaisen avuttomuuden. Hän päivittelee, että Kirjakauppaliiton mukaan myytyjen tietokirjojen ykkönen on ollut jo jonkin aikaa japanilaisen Marie Kondon kirja KonMari: siivouksen elämänmullistava taika. Esa Saarinen on toimittaja Ruben Stillerin mukaan kuvannut suomalaista ilmapiiriä "latistuksen mankeliksi". Stiller pyytää vertaamaan nykyistä ilmapiiriä Nokia-Suomeen - ja niin tehdään. Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, @InkeriK

"Minä tulen teille töihin, te pidätte minusta huolta, minä teen työni suomalaisen hyvin ja tietyssä iässä saan ansaitsemani eläkkeen." Tämä perinteinen kuva työelämästä on muuttumassa eli sopimusta yhteiskunnan kanssa neuvotellaan uudelleen. Näin kuvaa meneillään olevaa työelämän muutosta innovaatioprofessori Liisa Välikangas. Hän neuvoo luopumaan ajatuksesta, että opiskelun jälkeen valmistutaan tiettyyn yhteen elämäntehtävään. Yritysten elinikä on lyhentynyt, ja toimeentulo etsitään tulevaisuudessa yhä enemmän nykyistä pienemmistä osista. Esimerkkiä hän kehottaa katsomaan edelläkävijöiden Piilaaksosta Kaliforniasta, jossa 40 prosenttia íhmisistä tekee freelance-töitä. Aalto-yliopiston professori Liisa Välikangas oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla –ohjelmassa 17.9.2015.

Tällä kerralla TuplaTurinoissa pohditaan suomalaisten jakamattomuutta, hehkutetaan TEDiä ja TEDx:ää sekä päivitellään yritysten väärinlahjoittamista.