Podcasts about kaukana

Se, ettei Tom Rider nähnyt vaimoaan Tanya Rideria muutamaan päivään, ei ollut poikkeuksellista. Pariskunnan arki oli syksyllä 2007 todella kiireistä, sillä he viettivät lähes koko valveillaoloaikansa töissä rahoittaakseen talonrakennusprojektinsa. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, kun Tom sai yhtäkkiä kuulla, että Tanya oli jättänyt menemättä töihin. Se ei ollut Tanyan tapaista, ja Tom olikin alusta asti vakuuttunut siitä, että jokin oli vinossa. Poliisi ei ollut yhtä vakuuttunut, ja tutkinta sakkasi – lähes hengenvaarallisin seurauksin. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram & Threads: hiljaisiahuutoja Facebook: Hiljaisia huutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/50lahteet

Onko Nato-Suomi valmis uusiin haasteisiin lähellä ja kaukana? Miten Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen konflikti vaikuttaa satojen miljoonien eurojen arvoisiin asekauppoihin, joista Israelin kanssa on sovittu? Puolustusministeri Antti Häkkänen haastateltavana. Toimittaja Sampo Vaarakallio raportoi Israelista. Sodan oikeussäännöt. Haastateltavina Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson sekä apulaisprofessori Ukri Soirila oikeustieteellisestä tiedekunnasta (HY). Vieläkö flunssaoireiden tuntuessa kannattaa testata koronan varalta? Haastateltavana THL:n ylilääkäri Tuula hannila-Handelberg. Juontajnaa Jaakko Parkkinen. Toimittajina Anna Lehmusvesi, Kreeta-Maria Kivioja, ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

10 lyhyttä ja ytimekästä tarinaa pelottavista kohtaamisista, kutsumattomista vieraista ja muista selittämättömistä asioista metsien siimeksessä.

Aisha fills in for Tammy to give us news updates including what happened in Kaukana yesterday.

There is an active situation in Kaukana plus more local news from WBAY's Tammy Elliot

Tänään puhumme ulkopolitiikasta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä on ollut hankalin jakso nauhoittaa koska ajatukset eivät meinaa pysyä kasassa. Mutta Natoon pitää mennä, öljystä pitää päästä eroon ja todennäköisesti ensi eduskuntavaalit eivät ole bensa- vaan natovaalit. Lauri ja Tuomas analysoivat sitä miten sota näkyy ennenkaikkea energiassa, ja miksi tämä on Euroopalle niin vaikea pala.

Kaikista oudoimmat asiat tuntuvat tapahtuvan silloin, kun olemme eristyksissä muusta maailmasta.

Iron Maidenin uusi "Senjutsu"-albumi on täällä. Rautaneidon järjestyksessään 17. studioalbumi herättää yli 80 minuutin kestollaan kuitenkin runsaasti kysymyksiä bändin työtavoista sekä Kevin Shirleyn tuotannosta. Onko Iron Maidenin rima laskenut ennenkuulumattoman alas? Entä onko Iron Maidenin nykykunnon vertaaminen bändin kultaisiin vuosiin epäreilua, vai sen tekemättä jättäminen epä-älyllistä bändin säälimistä? Iron Maidenin "Senjutsu"-albumia Vesa Winbergin kanssa on puimassa Panu Markkanen. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla rocknrollneverdies 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakao -verkko-ostoksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Kuka" Kudjoi

Lääkäri ja kirjailija Helinä Siikala pohtii hengittämistä runossaan, joka löytyy hänen varhaisesta teoksestaan Kenellä on kotinsa kaukana. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukija on kuuluttaja Jalmari Laine.

Brittiläinen kaivosyhtiö Pallagen Oy on tehnyt miltei 500 neliökilometrin malminetsintävarauksen Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueelta. Mitkä ovat tässä vaiheessa yksittäisen kuntalaisen tai maanomistajan mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ja miten suuri osa varauksista etenee kaivostoimintaan asti? Radio Voiman keskiviikkoiltapäivässä aiheesta oli haastattelussa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kaivosasioiden ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa. Ali Elkharam haastattelee.

Rovaniemeläinen Juhani Vanhatapio oli Libanonissa rauhanturvaajana vuonna 2018. Hän yritti aina olla ystävällinen ja kohtelias paikallisia kohtaan. Mutta mitä muita henkisiä valmiuksia rauhanturvaajilla tulee olla, että jaksaa ja kestää kriisinhallintaoperaatiossa? Kaikki paikalliset eivät rauhanturvaajista välitä, mutta monet ymmärtävät heidän merkityksensä. Onko silti oikein turvata rauhaa asein? Vanhatapio, Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat rauhanturvaamisesta ja maanpuolustuksesta. Miten nuoret voivat osallistua maanpuolustukseen Suomessa armeijan lisäksi?

Neljä vuotta sitten Helena Rostedt oli työtön yksinhuoltaja. Hän kyllästyi siihen, että kaupasa piti miettiä laskimen kanssa, onko hedelmiin tänään varaa. Helena Rostedt sisuuntui ja alkoi sijoittaa 15 euroa kuussa tuistaan – ja jäi sijoittamiseen koukkuun. Toimittaja-bloggaaja Julia Thurén juttelee Helenan kanssa jaksossa siitä, miten Helena uskalsi aloittaa sijoitustaipaleensa.

See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Neuroottinen vai muuten vain outo? Kaukana suomalaisesta ja Jyväskylän helmet. Podcastin tarjoaa www.metropoli.net

KalloCastin kakkoskausi starttaa tymäkällä paketilla. Keskustelunaiheita on useita, mutta suurimman osan jaksoa puidaan mennyttä siirtokesää. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n päätoimittaja Joel Siltanen sekä Ylijohtava Toni Lötjönen. Kesäkuulumisten jälkeen keskustelukaksikko siirtyi muutaman kesän sekä alkusyksyn kohun pariin. Grippikohu valloitti salibandymaailman alkukesästä, mutta tapaus kuopattiin tällä viikolla, kun hölmöltä vaikuttanut sääntö lopulta kumottiin. Uusin varusteisiin liittynyt kohu oli IFF:n uusi pelipallo "Hot Orange", joka aiheutti hiukan närää viikonlopun peleissä. Aihe oli eritoten Ylijohtavan sydämellä. Viikonlopun maajoukkuepelitkin vedettiin yhteen nopeasti, ja samalla samaan syssyyn mahtui pohdinta Suomen U23-maajoukkueen menestysmahdollisuuksista miesten MM-kisoissa. Kaksi pienempää aihetta olivat vielä suomalaisen salibandyn päättäjäiskysymys sekä ensi kauden Divarin laaja lähetyspooli. Siirtokesäkeskustelun tueksi kannattaa lukea Lötjösen kirjoittama analyysi aiheesta. Jaksossa käydään läpi kaikki joukkueet erinäisten näkökulmien kautta. Pääkallo.fi:n podcastit löydät nykyisin useasta lähteestä "Pääkallon podcastit" nimikkeen alta. Jaksoja voit kuunnella Soundcloudista, Itunesista, Acastista ja Spotifysta. Jakson teknisestä toteutuksesta vastasi Reeo Tiiainen ja se nauhoitettiin Gamesaverin tiloissa Lauttasaaressa.

Rosaliina Paavilaisen videoteoksen “If you do this I will call you by your first name instead of Mom” piti olla kuvaus taiteilijan oman äidin alkoholismista, mutta se kasvoikin kuvaukseksi vaikeasta rakkaudesta. Milja Moilanen purki omia kokemuksiaan Siivooja-teoksessa. Hän halusi näyttää, miten huonosti pienipalkkaisia siivoojia kohdellaan. Ironian takaa pistää terävä yhteiskuntakritiikki. Kulttuuriykkösen vieraina videoteoksistaan keskustelemassa ovat maaliskuiseen Taiteilijaseuran Nuoret 2019 -näyttelyyn valitut videotaiteilijat Rosaliina Paavilainen ja Milja Moilanen. Mediataiteesta uuden polven mediataiteilijoiden Paavilaisen ja Moilasen lisäksi keskustelemassa on Suomalaisen mediataiteen keskuksen AV-arkin ohjelmakoordinaattori Tytti Rantanen. Suomen Taiteilijaseuran Nuoret 2019 -näyttely aukeaa Helsingin Taidehallissa maaliskuun lopussa ja on auki pitkälle toukokuuhun. Juontajana on Pauliina Grym.

Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa. Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä. Kuva: NSF/LIGO/Sonoma State University/A. Simonnet

Teatteri Jurkan Häiriö-esitys näyttää ihmisten tuskan, mutta jättää heidät tarpeeksi kunnioittavan etäisyyden päähän. Lisää >> http://ift.tt/2FrA2OZ

Teatteri Jurkan Häiriö-esitys näyttää ihmisten tuskan, mutta jättää heidät tarpeeksi kunnioittavan etäisyyden päähän. Lisää >> http://ift.tt/2Fn8UAO

Kaukana ovat ne ajat, kun kylään hankittiin yksi komia sonni, jonka luo kaikki lähiseutujen lehmät kulkivat miehelään. Perinteistä "sonni ja lehmä ne yhteen soppii" -menetelmää ei maataloudessa enää juurikaan käytetä, etenkin lypsykarja lisääntyy maassamme lähes yksinomaan keinosiemennyksen avulla. Ja sama pätee pitkälti myös hevosiin, luonnollinen astutus on hevostalleillakin harvinainen tapahtuma. Jos olet koskaan päässyt näkemään, kun sonni ja lehmä, tai ori ja tamma, kohtaavat lapsenteko mielessä, ymmärrät myös syyn siihen, miksi tähän on tultu. Harva tilallinen kun haluaa menettää hyvää lypsylehmää tai kelpo ravuria vain siksi, että jalka katkeaa lemmentöissä. Siinä nimittäin aitaa kaatuu ja tanner tömisee, kun sonni oikein lemmekkääksi ryhtyy... Sanna Pirkkalainen pääsi harvinaiselle vierailulle maamme ainoalle sonniasemalle Hollolaan. Oppaina ovat eläintenhoitajien esimies Tuula Nyström ja eläinlääkäri Henri Simonen.

Vanhat, perinteiset myllyt ovat katoavaa kansanperinnettä. Kaukana ovat ne ajat, kun maatiloilta tultiin sankoin joukoin omien jyväsäkkien kanssa jauhattamaan jauhoja. Joitakin kymmeniä sitkeitä yrittäjiä on kuitenkin vielä olemassa ja ai, että kuinka tuoreista, huolella jauhetuista jauhoista saa hyvää lämpimäistä aikaiseksi! Reetta Arvila on Porvoossa Strömsbergin myllyllä. Ensimmäinen yllätys tulee vastaan heti kättelyssä: vanhasta myllystä lähtee hillitön melu, kun jauhoja tehdään. Oppaana ovat isä ja poika, Matti ja Joni Hannula.

Taiteilijat ovat aina puhuneet aivan omaa kieltään. Tai ehkä aivan alussa kalliomaalausten tekijät ja puunuijien paukuttajat olivat tavallisia heimon jäseniä, mutta kun artistien homma jossain vaiheessa alkoi saada arjen ylittävää hohtoa, heille on sallittu ja heiltä jopa odotetaan hiukan persoonallista puheenpartta. Muinaiset kreikkalaiset taiteilijat saivat innoituksensa suoraan taiteiden ja tieteiden jumalilta, muusilta, jotka olivat ylijumala Zeuksen ja muistin henkilöitymän Mnemosynen yhdeksän tytärtä. Kun sellaisten merkkihenkilöiden kanssa on tekemisissä, ei juttujenkaan saa olla aivan jokapäiväisiä jaaritteluja! Yhteys maailman luoneisiin jumaliin ja sittemmin yksikössä jumalaan on ollut taiteilijoilla läheinen. Pyrkiväthän he omassa työssään luomaan yhä tarkempaa kuvaa jumalten tai jumalan luomasta maailmasta. Eurooppalaisen perinteen mukaan taiteilijat olivat näin työssään mukana ylistämässä jumalaa tavallaan papiston osana. Vaikka keskiaika on takana, valokuvataide on syrjäyttänyt maailmaa tarkasti jäljentävän maalaustaiteen ja tiede sekä raha ovat syrjäyttäneet monen ihmisen uskonnolliset vaikuttimet, taiteilijat ovat yhä poikkeusihmisiä. Onneksi heiltä ei enää edellytetä tuberkuloosia, mielisairautta eikä riippuvuutta laudanumista tai muista päihteistä, mutta jonkinlaista omaperäistä näkemystä tosiolevaisesta taideyleisö ja apurahojen jakajat heiltä odottavat. Ja yksi omaperäisen näkemyksen olennainen ilmentämisväline on taiteilijoiden oma kieli. Näin pitääkin olla. Jos ihminen näkee normaalimaailman lainalaisuudet omalla tavallaan, kyllä sen selvittämisessä oma kieli tarvitaan, oli kyse sitten latomaalarista, performanssitaiteilijasta tai yhteiskuntatieteilijästä. Samalla tavalla tarvitaan niitä, jotka selittävät tätä kieltä tavalliselle kansalle. Tämä tärkeä rooli on taidearvostelijoilla eli kriitikoilla. Keväällä 2007 kaksi arvovaltaista kriitikkoa, Veli-Pekka Lehtonen ja Ilkka Mattila julkaisivat sanakirjan, jossa he selittävät taiteilijoiden kieltä suomeksi. Tosin heti on tuotettava pettymys niille taiteen ystäville, jotka vihdoin toivovat oppivansa, mitä hienoa tarkoittavat esimerkiksi ilmaukset luomisvimma, unenomainen visio ja äänet äänien takana. Lehtosen ja Mattilan kirja pikemminkin purkaa taiteilijamyyttiä kuin korostaa artistien ainutlaatuista erinomaisuutta. Kaukana ei olla muinaisen kreikkalaisen Diogenes Sinopelaisen ajattelusta, joka sai muinaiskreikan koiraa tarkoittavan sanan kyon mukaan nimen kyynisyys. Lehtonen ja Mattila selittävät muun muassa, että jos taidemuseo on ”kaupunkilaisten olohuone”, sen edusta on aamuisin täynnä olutpakkauksia, lasinsiruja ja tyhjiä pitsalaatikoita. Kun ”taiteilijalle on kunnia-asia päästä tekemään taidenäyttelyn ripustus itse” Lehtonen ja Mattila selittävät, että taulujen lateksimaali on vielä märkää. Ja kun ”muotokuva ei edusta perinteistä realismia”, kriitikkopari selittää, että alkoholisoituneen ja jo kukkeimmat nuoruusvuotensa ohittaneen taiteilijan kädet vapisevat kuin mandoliinin soittajalla. Kirja on osuvuudessaan hauska, paikoin surullisen tosi ja panee jokaisen taiteesta koskaan kiinnostuneen pohtimaan, miten tyhjiä ilmauksia onkaan tullut käytettyä. Mistä taiteilijoiden kielessä on kysymys? Miksi se on välillä hassun kuuloista? Mitä ovat murtuma, epäpaikka ja välitila? Sanakirjailija ja taidekielentutkija Ilkka Mattila vastatkoon. Ohjelma on uusinta kesäkuulta 2007. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Anu Heikkinen.