Podcasts about urho kekkosen

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen jakoi julkisuudessa mielipiteitä. Hänen oma toimintansa oli kuitenkin systemaattista: hän vaikutti kommunismin vastaisissa organisaatioissa puolustaen demokratiaa ja markkinataloutta. Vasemmistossa hänet nähtiin lähinnä sysimustana äärioikeistolaisena. Dosentti Marko Paavilaisen tutkimuksessa keskeiseksi nousee vuoden 1968 presidentinvaalit, joissa Virkkunen haastoi Urho Kekkosen. On perusteltua väittää, että ne olivat Kekkosen kauden ainoat vapaat, demokraattiset vaalit. Marko Paavilainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kansallispuistojen suosio ei näytä laantumisen merkkejä. Viime vuonna niihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä. Eniten kävijöitä keräsi Lapissa sijaitsevat Pallas-Ylläksen ja Urho Kekkosen kansallispuistot. Kolmanneksi suosituin kohde oli pääkaupunkiseudulla sijaitseva Nuuksio, jossa vieraili melkein 300 000 luonnonystävää. Nuuksiolla on toinenkin syy juhlaan – kansallispuiston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner lähti aamuiselle retkelle Metsähallituksen Luontopalveluissa työskentelevän Joel Heinon kanssa. Kohteena oli talvinen Nuuksion Haukkalampi. AUDIO: 13'30 / MR Nuuksio 30 vuotta [MR Nuuksio 30 vuotta, 00:13:30]

Eräopas sekä moninkertainen vaelluskaverini Petteri Veijonen antaa alottelijoille vinkkejä talvivaellukselle. Etenkin kun kyseessä on talvivaellus, kannattaa turhimmat kantapäänkautta oppimiset jättää pois. Petteri tekee ohjattuja vaelluksia wildadventuresnorth.fi yrityksensä kautta. Olen lähdössä Petterin asiakasryhmän matkaan hiihtovaelluksella Urho Kekkosen kansallispuistoon. Tässä jaksossa keskustelemme tulevasta vaelluksesta. Loppupuolella tulee taas vinkkejä myös kesävaelluksiin.  https://www.youtube.com/@sakkeraappana https://www.instagram.com/sakkeraappana/ https://www.facebook.com/profile.php?id=100064004742199

Ote 30-vuotiaan Urho Kekkosen kirjeestä kotiin 8.5.1931. Kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Miksi läntiset tiedustelupalvelut olivat kylmän sodan aikana kiinnostuneita Suomesta? Vaikuttiko tiedustelupalveluiden toiminta Suomen ulkopolitiikan suuntaan? Kuinka brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley ystävystyi Urho Kekkosen kanssa ja miksi Kekkonen ylläpiti suhteita tiedustelu-upseereihin? Mikä merkitys alkoholilla ja saunomisella on ollut tiedustelutoiminnassa ja ulkopolitiikassa? Studiossa vieraana tutkija, toimittaja ja kirjailija Mikko Virta. Jakso on nauhoitettu 1.11.2022. (0:00) Intro (1:12) Lontoon arkistot (6:59) Urho Kekkonen (8:59) Meemi-Kekkonen (10:40) Salainen poliisi (12:52) Tiedustelu (17:22) Salainen kanava (19:23) Suhteet länteen (22:29) Yöpakkaskriisi (27:15) Wilho Tikander (29:16) Hirvijahti (31:11) Alkoholi (37:42) Länsimielisyys (40:04) Kekkosen valtaannousu (42:41) Henkilösuhteet (45:13) Rex Bosley (47:13) Suojelupoliisi (50:35) Englannin opettaja (58:20) Operaatio Thread (1:08:18) Operaatio Elder (1:10:06) Propaganda (1:12:41) Helsingin nuorisofestivaalit (1:18:30) Noottikriisi (1:23:18) Lähteet (1:32:12) Sohvan alla piilossa (1:36:54) Palaute kirjasta Vieras Mikko Virta: @mavirta

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se   Tuottaja: Lotta Hoppu  Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.  Ohjelma on tehty vuonna 2021.   

Urho Kekkonen charmade kvinnorna, han var atleten som krossade sina konkurrenter och han var Finlands mångårige och nästan mytomspunna president. Han personifierade den politiska makten under flera årtionden och lyckades med det omöjliga; att hålla Sovjet på gott humör, men till vilket pris? Var han i själva verket en marionett och envåldshärskare eller var det tack vare hans politiska skicklighet som Finland behöll sin självständighet och inte ockuperades?Kekkonen var både älskad och föraktad, samtidigt som hans privatliv fylldes av festande och otrohetshistorier. Efter årtionden vid makten kantades hans sista tid i livet av sjukdom. Han lämnade ifrån sig makten för 40 år sedan, men hans ande vilar fortfarande över republiken Finland. Medverkande:Timo Kekkonen, barnbarn till Urho Kekkonen.Henrik Meinander, professor i svenskspråkig historia, Helsingfors universitet.Kati Katajisto, historiker vid Helsingfors universitet.Pär Stenbäck, före detta politiker (SFP) och kollega till Urho Kekkonen.Jaakko Iloniemi, tidigare toppdiplomat.Staffan Bruun, tidigare journalist vid Hufvudstadsbladet. Programmet har gjorts av Julia Wiræus.julia.wiraeus@sverigesradio.seProducent var Lotta Hoppu. Källor: Hyvärinen, Pekka: Suomen mies - Urho Kekkosen elämäMattson, Anne: Sylvi Kekkonen - Kiteitä, Sylvi Kekkosen elämäkertaMeinander, Henrik: Finlands historia.Venho, Johanna: Ensimmäinen nainenYle:s tv-serie Kekkonen av journalisten Jari Tervo. 

Järvenpääläinen Olli Järvenkylä on kokenut vaeltaja. Viisi vuotta sitten hän irtisanoutui työstään ja vaelsi 100 päivää Urho Kekkosen kansallispuistossa. Reissun tavoitteena oli kokea pohjoisen syksy kesästä kaamokseen. Millaisia muistoja syksystä jäi? Minkälaisia vaellusreissuja hän on viime aikoina tehnyt? Minna Pyykkö tapaa Olli Järvenkylän Järvenpään hämärtyvässä illassa.

Urho Kekkonen allekirjoitti eropaperinsa tasavallan presidentin tehtävästä tasan 40 vuotta sitten, 26. lokakuuta vuonna 1981. Vakavasti ja parantumattomasti sairaan Kekkosen tilaa oli pimitetty jo pidemmän aikaa, mutta lopulta peittelyn tie kävi mahdottomaksi. Urho Kekkosen erossa päättyi ainutlaatuisen vallan ja vallankäytön kulttuurin aikakausi. Yhä 40 vuotta Kekkosen vallan päättymisen jälkeen ilmestyy uutta tutkimusta, jossa kuvaa Kekkosesta yritetään hahmottaa tarkemmaksi. Hän kuitenkin vaikuttaa pakenevan kaikkia määritelmiä, eikä tutkimuksessa ole konsensusta edes Kekkosen toiminnan keskeisimmistä vaikuttimista. Minkälaiset olivat Kekkosen vallan viimeiset päivät? Minkälaista oli Kekkosen vallankäyttö? Minkälaisena kekkoslaisen ajan perintö näkyy edelleen poliittisessa kultturissamme? Ja kuka hän oikeastaan oli? Haastateltavina Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen sekä Kekkos-asiantuntija, tietokirjailija ja vapaa toimittaja Timo J. Tuikka. Toimittajana on Ville Talola.

Identiteettipolitiikka, kuplat ja brändääminen olivat olemassa jo Urho Kekkosen aikaan, ja Kekkonen oli loistava puhuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, miten Kekkosen tapa tehdä politiikkaa näkyisi ja kuuluisi nykypäivänä. Olisiko hän Twitterissä ja laittaisiko itse omat twiittinsä? Vieraana on politiikan tutkija ja mediatutkimuksen dosentti Jukka-Pekka Puro. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Juhan af Grann on maailmallakin huomiotu ohjaaja-tuottaja. Hänen ufoja sekä paranormaaleja ilmiöitä käsittelevien televisio-ohjelmiensa esitysoikeudet on myyty lukuisiin maihin. Hänen ohjelmansa ovat kahmineet hyllymetreittäin alan palkintoja. Vaikka hänen tuoreimmasta ohjelmastaan on tullut kuluneeksi melkein 20 vuotta, on hänen teostensa sisällöstä ja niiden arvosta kiistelty aina näihin päiviin asti. Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Af Grann opiskeli mainos- ja markkinointialaa Saksassa ja Puolassa. Palattuaan Suomeen hän toimi yli kymmenen vuotta Mainostelevision erikoistoimittajana, tuottaen menestyksekkäitä ja arvostettuja ohjelmia. Hänen työsuhteensa irtisanottiin keväällä 1983, jonka jälkeen hän jatkoi videoprojektiensa työstämistä oman tuotantoyhtiön, Grann Productionin, nimissä. Lista af Grannin ohjelmista on pitkä ja värikäs, mutta ainakin kotimaassa hänen tunnetuimpia teoksia lienevät toista maailmansotaa käsittelevä Kun maailma paloi (1969), Urho Kekkosen elämästä tehty dokumentti UKK - Luova valtiomies (1975) sekä tietenkin yliluonnollisia ilmiötä esittelevät Vieraita taivaalta (1992), UFOt ja paranormaalit ilmiöt (1995), Uusi ilmestyskirja - ihmiskunnan viimeinen exodus (1998) sekä Tunkeilijat (2002). Keväällä 2003 hänet saattoi nähdä Subtv:n yöchat-ohjelmassa nimeltä Hologrann. 2000-luvulla af Grannin esiintymiset julkisuudessa alkoivat vähentyä. 2010-luvulle tultaessa niitä ei ollut enää lähestulkoon ollenkaan. Pilkan ja ivan kohteeksi joutunut Juhan af Grann on viettänyt viimeiset vuodet hiljaiseloa, samalla kun hänen elämäntyöstään kiistellään edelleen. Jean Mancini haastatteli Juhan af Grannia puhelimitse 26.1.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Soppakanuuna (https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhan_af_Grann#/media/Tiedosto:Juhan_af_Grann.jpg) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/. Kuvaa muokattu.

Jorma Uotinen kertoo tähdittämästään, Tamminiemessä kuvatusta monitaiteisesta teoksesta Uotinen goes Kekkonen - Rakkauden presidentti, joka on kuvattu presidentti Urho Kekkosen kodissa, Tamminiemen museossa. Tänä vuonna Kekkosen syntymästä on kulunut 120 vuotta, ja Uotinen täytti 70 vuotta. Yle Teema Fem esittää sekä Uotinen goes Kekkonen -teoksen että tuoreen, taiteilijan urasta kertovan dokumentin Jorma Uotinen, Porista Pariisiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2020. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Mikä on Suomen paikka Euroopassa? Onko edustuksellinen demokratia kriisissä? Mikä presidentti Urho Kekkosen perintö on tärkeä yhtä nykyäänkin? Haastattelussa entinen kauppa- ja teollisuusministeri, puolustusministeri ja kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Keskustan onnistunutta vaalikampanjaa vuonna 1991 rakentanut Kääriäinen pohtii, mitkä kampanjoinnin strategiat ja tavat toimivat yhä edelleen. Mikä on keskustan tulevaisuus? Kääriäisen mielestä keskusta elää juuri nyt taitekohdassa. Uuden puheenjohtajan johdolla täytyy löytyä strategia ja uusia nousun eväitä, hän kertoo. Politiikassa paineet ovat koventuneet vuosikymmenten kuluessa. Puheenjohtajan ja pääministerin pestien yhtäaikainen hoitaminen on Kääriäisen mielestä "tappohommaa". Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Kirsin Book Clubin Kirsi Ranin ja Airi Vilhunen keskustelevat Johanna Venhon kirjasta Ensimmäinen nainen, joka kertoo fiktiivisen Sylvi Kekkosen äänellä naisen elämästä presidentti Urho Kekkosen rinnalla ja varjossa. Kirsi ja Airi antavat myös muita vinkkejä ajankohtaisista kirjoista, jotka sopivat loistavasti äitienpäivälahjoiksi ja joita kannattaa lukea myös äitienpäivän jälkeen. Podcastissa mainitut kirjat voi kerrata blogijutusta osoitteessa kirsinbookclub.com

Kansallispuistojen uudet säännöt maastopyöräilyä koskien ja reissu Kiilopäälle Urho Kekkosen kansallispuistoon. Peltsin jututettavina ovat Urho Kekkosen kansallaispuiston johtaja Tarja Tuovinen Metsähallituksesta, Kiilopään pääopas Petri Kulha Suomen ladusta ja maastopyöräilymatkailuyrittäjä Heikki Stöckell. Asiaa kuntourheilusta ja liikunnallisen elämäntavan piiristä. Ohjelma liputtaa liikkumisen puolesta, mutta ilmeisimmät käsitykset ja totuudet tarvittaessa haastaen.

Urho Kekkosen kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta 31. elokuuta 2016. Oliko Kekkosen presidenttinä ollessa kaikki paremmin? Intohimoinen Kekkos-fani Sanna Pirkkalainen pohtii tätä kysymystä väitöskirjan Kekkosesta tehneen tutkija, kirjoittaja Timo J. Tuikan kanssa. Nämä "Kekkosen lapset" puhuvat myös muustakin kuin politiikasta, läpi käydään mm. Kekkosen rakkauksia ja sitä, millainen ystävä ja vihamies UKK parhaimmillaan ja pahimmillaan oli. Suomalaisiin iskostui ikuisen vahvan johtajan kaipuu Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen. Presidentin valtaa rajattiin Kekkosen kauden jälkeen, mutta Tuikka kertoo suuren johtajan kaipuun silti ajoittain palaavan. - Aina kun asiat menevät päin mäntyä muistutetaan, että kyllä se Kekkonen osasi asiat hoitaa. Mutta toisaalta, aika paljon on heitäkin, jotka Kekkosta arvostelevat. Timo J. Tuikka kertoo Kekkosen harjoittaneen "ruoska-parlamentarismia". Hallintatapa oli kyseenalainen, mutta toisaalta kansalaiset arvostivat poliitikkoja kurmuuttavaa presidentttiä. Kansallinen yhtenäisyys oli Tuikan mielestä Urho Kekkosen tärkein perintö meille suomalaisille - pääsimme eroon sisällissodan traumoista. - Kekkonen viihtyi hyvin kansan parissa, mutta toisaalta pukeutui myös mielellään frakkiin. Tuikka odottaa nyt innostuneena uutta tutkijasukupolvea, jolla ei ole mitään muistikuvaa Kekkosesta eikä Neuvostoliitostakaan. - Kekkos-tutkimus ei ole suinkaan loppunut, vielä voi tulla paljon mielenkiintoisia tutkimuksia.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian toisessa jaksossa tavataan Teatteri Retikan Eero Schroderus eli Rotti-Eero. Hänen kanssaan puhutaan muun muassa kulttuurista ja Raatteentien tapahtumista Kuomanjoen muistomerkillä. Historioitsija Reijo Heikkinen kertoo presidentti Urho Kekkosen nuoruusvuosista ja lisäksi tavataan Puolangan pessimisteistä Arto Korkatti, Jaakko Paavola ja Liisa Holappa. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Millainen on kainuulainen mielenmaisema? Trilogian toisessa jaksossa tavataan Teatteri Retikan Eero Schroderus eli Rotti-Eero. Hänen kanssaan puhutaan muun muassa kulttuurista ja Raatteentien tapahtumista Kuomanjoen muistomerkillä. Historioitsija Reijo Heikkinen kertoo presidentti Urho Kekkosen nuoruusvuosista ja lisäksi tavataan Puolangan pessimisteistä Arto Korkatti, Jaakko Paavola ja Liisa Holappa. Nälkämaan vaelluksella toimittajat Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.