Podcasts about kekkonen

Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe? Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Ootko sä kuullut koirien uimahalleista ja meinaatko mennä katsomaan Barack Obamaa Tampereelle? Mitenhän Tanskan kuningaspari viihtyisi Suomessa, jos Kimmo ja Minna yhdessä kuuntelijoiden kanssa suunnittelisi heille päiväohjelman ja mistä lapsi perii älykkyytensä?

Nauretaan Kekkoselle! Miksi edesmennyt presidentti Urho Kekkonen on niin houkuttava poliittisen satiirin aihe edelleen? 1960-luvun hampaattomista Kekkoskaskuista on edetty tekoälyavusteisiin nettivideoihin, joissa Kekkosen suusta pääsee ruma sanakin. Kekkoshuumorista keskustelemassa tuoreen UKK-musikaalin tekijä, kirjailija Sirpa Kähkönen, Kekkonen-sarjakuvan tekijä Matti Hagelberg sekä tubettaja Jani "Paakkelsi" Paakala, jonka Kekkos-videot villitsevät yleisöä Youtubessa. Toimittajana studiossa Harto Hänninen.

Kekkosta kehään! Musiikiteatteri Kapsäkin Kekkosesta kertova musikaali kertoo Kekkoslovakian omituisista höpöttäjistä. Se on myös ajankuva 70-luvun virallisesta Suomesta. Vieraina studiossa ovat UKK-musiikkinäytelmän käsikirjoittaja Sirpa Kähkönen ja ohjaaja Taru Mäkelä. Keskustelemme mm. vauhdittoman kolmiloikan SM-ennätysmiehen ja takinkääntäjän ydintraumasta. Suomen nuori! Kekkonen ei ole meemi! Kekkonen saattaa nousta haudastaan kesken lähetyksen. Pysy kuulolla.

Grön.. Tankarna innan vi somnar går till grön. Varför heter det grön när man är ny? Varför kopplas grön ihop med avundsjuka? Är känslan "nyfiken" grön eller gul? Och varför kan Mark inte sluta tänka på Prinsessans bröllop eller Kekkonen?   Vi minns också tillbaka till vår weekend som vi hade i Linköping hos vår samarbetspartner  Clarion Collection (en del av   Strawberry hotels) . Så ljuvligt det var! Lite extra ljuvligt är det ju också att Clarion Collection alltid bjuder på  både frukost, fika och middag! Vill du också åka så får du just nu 20% rabatt på en weekend!  Klicka här!        Kontakt: hello@poddagency.com   Natti, Natti är en produktion av Poddagency

I de känsliga förhandlingarna om vänskaps-, samarbets- och biståndspakten mellan Finland och Sovjetunionen 1948 fruktade finländarna att Finland skulle förlora sin självständighet i avtalet som länderna i Centraleuropa och Baltikum gjort.I delegationen ingick de två framgångsrika juristerna och politikerna Urho Kekkonen och JO Söderhjelm – den förste från ett småbrukarhem och den senare från den finlandssvenska akademiska eliten – som trots olikheterna samarbetade väl under förhandlingarna. Gemensamma hemligheter skapade ett starkt band mellan dem som bar genom det kalla kriget. Detta är ett betalt samarbete mellan Historia Nu och Svenska litteratursällskapet i Finland.I detta avsnitt av podden Historia Nu samtalar programledaren Urban Lindstedt med Henrik Meinander, professor i historia vid Helsingfors universitet utifrån böckerna Makten, marknaderna och presidenterna – En biografi om J.O. Söderhjelm av Esko Vuorisjärvi samt Kekkografi och andra politiska spånor av Henrik Meinander.Finland skulle under 1900-talet tvingas förhandla vid flera tillfällen med en hotfull granne där insatserna var Finlands självständighet. Här skulle två bemärkta jurister, som i sin ungdom stod långt ifrån varandra politiskt, framträda: den äktfinska Urho Kekkonen samt finlandssvensken JO Söderhjelm. Men bägge närmade sig varandra eftersom de tillhörde den så kallade fredsoppositionen under fortsättningskriget.Den svensksinnade J.O. Söderhjelm föddes 1898 i en känd akademisk familj och gjorde sig tidigt ett namn inom politiken. Han var en skämtsam sällskapsmänniska som samtidigt fick fiender för att han uppfattades som högdragen och formell. Han valdes till Svenska folkpartiets riksdagsman och satt i riksdagen i över 17 år. Han var justitieminister i sex olika regeringar mellan åren 1939 och 1966.Söderhjelm deltog i förhandlingar i Moskva, Berlin, London och Stockholm. Han spelade en central roll i förhandlingarna om nickelfyndigheterna i Petsamo under mellankrigsperioden 1940-1941 och var en av nyckelspelarna 1948 i förhandlingarna med Sovjet om VSB-pakten.Urho föddes den 3 september 1900 på en gård kallad Lepikko torp i Pielavesi. Fadern, Juho Kekkonen, hade avancerat från dräng och skogsarbetare till skogsarbetsledare och timmeragent. Modern, Emilia Pylvänäinen, var dotter till en hemmansägare. Urho Kekkonen kom att studera juridik. Hans ideologiska rötter fanns i den nationalistiska studentpolitiken i det nyligen självständiga Finland. Folkets enande, kampen för det finska språket och frågan om Östkarelen var också viktiga för honom och han drevs dessutom av ett rysshat.Kekkonen hörde till första generationens intelligentia från landsbygden. Han anslöt sig till Agrarförbundet 1933 och kandiderade till riksdagen. Kekkonen valdes in i riksdagen vid andra försöket 1936 och blev genast justitieminister i Kyösti Kallios regering. Kekkonen togs inte med i regeringen under vinterkriget.VSB-pakten skulle bli den karta som Finland navigerade i säkerhetspolitiken efter landets svåra erfarenheter under andra världskriget. Urho Kekkonen, som var president från 1956 fram till 1981, kom också att utnyttja pakten och sina kontakter inom den sovjetiska säkerhetstjänsten för att stärka sin egen maktposition.Bild: Ministrarna Urho Kekkonen och J.O. Söderhjelm vid förhandlingsbordet strax före vinterkrigets utbrott 1939. Museiverket, Historiska bildsamlingarna, CC BY 4.0Musik: Sibelius "Finlandia", OP. 26 av The Philharmonia orchestra; His Master's Voice 1948, Internet Archive, Public Domain.Klippare: Emanuel Lehtonen Vill du stödja podden och samtidigt höra ännu mer av Historia Nu? Gå med i vårt gille genom att klicka här: https://plus.acast.com/s/historianu-med-urban-lindstedt. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pakotteet nousivat kaikkien tietoisuuteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan yli kaksi vuotta sitten. Kahden vuoden aikana kaikki merkittävät Venäjän talouden sektorit on asetettu pakotteiden piiriin. Mitä pakotteet ovat ja mitä niillä tavoitellaan? Mitä pakoterintamalla tapahtuu juuri nyt? Vieläkö on odotettavissa uusia pakotteita? Entä mitä yritysten tulisi tällä hetkellä ottaa huomioon? Uusimmassa podcastissamme pakotteisiin erikoistunut asiantuntijamme Counsel Juho Keinänen ja riidanratkaisutiimimme Senior Associate Anni Laitasalo Kekkonen avaavat, missä mennään tällä hetkellä pakotteisiin liittyen ja mitä tulevaisuudessa on odotettavissa.

Kansanradiossa on ajankohtaisten vaaliteemojen lisäksi esillä sähkönhinta, itäraja ja sote. Ratkaisuksi ehdotetaan kaikkien sairaaloiden lakkauttamista ja siirtymistä takaisin saunaan. “Kuka helkkari menee yöllä kauppaan?” jaksossa kysellään ja toinen kansalainen toteaa, että kai se on köyhien pakko mennä myymään itteensä! Loppukaneetiksi vielä: Ihanaa Jumala on sittenkin olemassa - tässä jaksossa myös Väyrynen ja Kekkonen! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Hurmet Ilus & Janno Kekkonen

9. presidentti Koivisto Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11 1923 Turussa,hän kuoli 12.5 2017 pääkaupungissa.Mauno syntymäån aikaan perhe asui pienessä hellahuoneessa,Turun keskustassa.Maunon ollessa 10-vuotias,lienee ollut kolmella lapselle kohtalokas,heidän äitinsä menehtyi,ja laivapuuseppä-isä perheineen jotenkin menestyi.Jo nuorena poikanaMauno oli kirjakaupan juoksupoikana.15-vuotiaana hän pääsi apupojaksi telakalle,siltäkö johtui poliittinen suuntaus vasemmalle?Toimi talvisodan aikana 16 vuotiaana vapaaehtoisenakotirintamalla sammutusyksikössä.Siltä hän lähti varusmiespalvelusta Hyrylään suorittamaan,puolen vuoden koulutuksen jälkeen siirtyi Lauri Törnin jääkärikomppaniaan,Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti,ja jälkeenpäin viisaita sodasta lausahti:”Kun on ollut mukana pelissä,missä oma henki on panoksena,niin kaikki muut pelit ovat sen kokemuksen jälkeen pieniä!”Puumies-nimimerkillä lehteen kirjoitti,ja satamassa satamakonttorinhoitajana kommunistien ylivaltaa murensi.Mauno kävi iltaoppikoulua työn ohessa,opiskeli lukiossa ja Turun yliopistossa,valmistui filosofian kandidaatiksi ja lisenssiaatiksi,ja siitä vielä tohtoriksi.Opiskelujen ohessahän oli ahtaajana satamassa.Työskenteli hetken opettajanaja ammatinvalinnanohjaajana.Mauno siirtyi Helsinkiin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi,parin vuoden jälkeen hän nousi pankin toimitusjohtajaksi.Sosiaalidemokraattisen puolueen hajaannuksen aikanaMauno ajoi suhteiden solmimistapresidentti Kekkoseen, Neuvostoliittoon ja kommunisteihin,ja pääsi näin valtakunnan sisäpiireihin.Valtiovarainministerinä Koivisto sai kritiikkiä osakseen,Koiviston keskittyessä markan arvon vakauttamiseen.Hallitusneuvottelijan tehtävät Koivistolle vähän vahingossa tulivat,kun kokeneempien ehdokkaiden luottamukset sulivat.Hän nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi poliitiikoksi,koska esiintyi arkisesti ja kansanomaisesti.Presidentti Kekkonen olisi halunnut Kalevi Sorsan seuraajakseen,mutta Koiviston huomattiin presidentin tehtäviä tuuranneenKekkosen dementtian aikana,Koivisto oli pääministerinä vallassa.Hänellä oli näin etulyöntiasema nousta maan presidentiksi,jota vielä Neuvostoliittokin pönkitti.Koiviston aikanavahvistettiin Suomen demokratiaa,jo pääministerikaudella Koivisto uudistuksia aikaan saa.uudistettiin rikoslaksia,aborttil laillistettiinja tuotiin keskiolut maitokauppaan.Manu mielellään taka.alalla pysyttelija tilannetta tarkkaili.Hän tarttui itse ohjaksiinvasta kun häntä tarvittiin.Idänänsuhteita aluksi vaali niin,että hänet Leninin kunniamerkillä palkittiin.Suomen hakemus Euroopan Unioniin jätettiin,ja presidentin toimikaudet kahteen kauteen rajattiin.Koiviston presidenttikaudella Suomesta tuli EFTA:n täysjäsenja Euroopan neuvoston jäsen.Koivisto suhteita länteen lämmittija varovaisuutta idän suhteissa noudatti.Kekkonen nimitti tehtäviin kavereitaan,ja Koiviston mielestä tähän muutosta tarvitaan.Vain kerranhän antoi periksi sen verran,että tuki Holkeria pääministeriksi,ja sekin vain siksi,että ns. kassakaappisopimus oli paljastunut,ja siitä Koivisto oli suuttunut.Tarkoitus kun oli maahan porvarihallitus muodostaa,ja tämä ei Koivistolle sopinut laisinkaan.Koivisto maan demokratiaa vahvisti,ja maan yhtenäisyyteen vaikutti........ Ulla-Maija Mantere

Janno Kekkonen

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen. ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.Urho syntyi perheen esikoisena,siis vanhimpana kolmesta lapsesta.Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaanja joutui näin sisällissotaan.Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,ja kotiutui kersanttina.Hänkin lakitiedettä opiskelija valmistui lakitieteen kandidaatiksi.Urho oli myös hyvä urheilijana,Suomen mestari korkeushypyn saralla.Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,jolla Suur-Suomea tavoitellaan.Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.Liittyi rauhanopposition kannattajiin,josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,hänen ensimmäisen virkakautensa lopussayksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.Neuvostoliiton tuellaKekkonen istui toisella presidenttikaudella.Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.Ulkopolitiikassa Kekkosen apunaolivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,jotka Urho ulkoministeriöön junaili,kun lähes diktaattorina maata hallitse.Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.Etyk-kokousta isännöi hän,loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaanmeinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.Kekkonen uhkaa taas erollaan,ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.Kekkonen hiihti, metsästija kalasti,ja vieraita suhteita harrasti.Kekkosella oli useita rakastajattaria,vaikka hän rakastikin vaimoa.Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.Viimeisellä presidenttikaudellaanhänen terveytensä alkaa horjumaan,Hänellä oli muistikatkoksia,eikä enää valtavaa auktoriteettia.Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavanja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.Kekkonen kuolee Tamminiemessäsairaana ja vanhana miehenä.Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. ...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Hurmet Ilus & Janno Kekkonen

Pitäisikö Geneven pakolaissopimusta uudistaa? Keskustelemassa pitkän linjan vihreä poliitikko Osmo Soininvaara ja oikeushistorioitsija Jukka Kekkonen. Soininvaara pitää Geneven pakolaissopimusta ja koko pakolaisjärjestelmää vanhentuneena, ja ehdottaa useita muutoksia siihen. Soininvaara haluaisi Suomeen maahan muuttaville uudenlaisen sosiaaliturvan. Kekkonen arvioi, että Suomi voisi tehdä kansallista tulkintaa Geneven sopimuksesta, mutta toivoo, että tulkintaa ei tehdä liian pitkälle, koska se voisi johtaa moraalikatoon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Janno Kekkonen

Ohjelmassa myös korppi keppostelee ja odotellaan Kela-taksia turhaan. Paaviakin kaivataan ja Kekkonen mainitaan. Pesäpallo on vääränvärinen, eikä Frederikillä ole tarpeeksi arvostusta. Lopulta päästään yöllisiin kesätöihin! Toimittajana Lauri Koivisto.

Janno Kekkonen

Janno Kekkonen

Hurmet Ilus & Janno Kekkonen

Janno Kekkonen

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ja niin edelleen. Urho K. Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti ja yksi suurimmista valtiomiehistä. Hän luovi Suomen itsenäisenä valtiona halki Kylmän sodan vaarallisten karikoiden itsenäisenä maana.Mutta Kekkosella oli myös toinen puoli. Vanhana tiedustelumiehenä hän pelasi vaarallista peliä niin neuvostoliittolaisten, kuin läntisten tiedustelupalveluiden kustannuksella. Näistä uskomattomista tapahtumista Kesärannan kulisseissa saadaan kuulla tässä jaksossa, tietokirjailija Mikko Virran kertomana. Jos haluat tukea podcastin tuotantoa, se onnistuu ostamalla meille tämän podcastin pääasiallista raaka-ainetta, eli kahvia alla olevan linkin kautta.https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Puhe politiikasta pelinä istuu kuin täi tervassa: Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) keskustelivat hallituksen pelisäännöistä; uusi turvallisuuspolitiikan virka on ulkopolitiikan valtapeliä; Turkki pelaa Nato-asiassa ihan sikaa! Miksi politiikka nähdään ensisijaisesti pelinä? Jäsentääkö pelipuhe politiikan maailman ymmärrettävään muotoon? Miksi politiikan pelejä pidetään epärehellisinä? Miksi Veikko Vennamo puhui pelin politiikasta? Minkälaisella pelikirjalla presidentti Kekkonen hallitsi politiikan areenaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Edestä seuraajat ärsyttävät ja puheenaihepyörää pyöritetään. Minna pohtii, mikä olikaan Kekkosen oikea nimi. Markuksella on uusi leikki Minnalle ja Kimmolle, mutta miksi he matkivat lintuja?

Janno Kekkonen

10-15-vuotiaille jalkapallojunioreille ja heidän valmentajilleen suunnattu Huuhkaja- ja Helmaripolku uudistui tälle kaudelle. Mitä kaikkea toiminta pitää sisällään, mitkä ovat Palloliiton ja Eerikkilän roolit ja miten Huuhkaja-Helmariliiga nivoutuu osaksi toimintaa? Jakson isäntänä toimiva Ville Laine kysyy myös vierailtaan Antti Kekkoselta ja Tero Koskelalta, mitä tiedolla johtamisella ja tukiprosesseilla tarkoitetaan ja miltä näyttää Huuhkaja- ja Helmaripolun toimintavuosi 2023. Seurojen pelaaja- ja valmentajakehityksen tueksi luotu Palloliiton Huuhkaja- ja Helmaripolku on toiminut uudessa muodossaan pian ensimmäisen vuoden ajan. Eerikkilän liikunnanohjaaja Ville Laine selvittää tässä jaksossa, mitä Huuhkaja- ja Helmaripolun kokonaisuuteen kuuluu ja mitä vierian kuultavien, Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikön Antti Kekkosen sekä Palloliitossa Huuhkaja- ja Helmaripolun vastaavana toimivan Tero Koskelan puheissa vilisevät tiedolla johtaminen, tukiprosessit ja MyE.Way tarkoittavat. Kekkonen ja Koskela avaavat myös, minkälaisia kokemuksia ensimmäinen toimintavuosi on tarjonnut ja miltä näyttää vuosi 2023. E.Pod – Urheilijan polku on podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta. Autamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

Vuonna 1968, kun neuvostopanssarit vyöryivät Tsekkoslovakiaan, moni uskoi, että myös Suomen turvallisuus oli uhattu. Varusmiesten lomia peruttiin, kovia ammuksia jaettiin ja valmiutta nostettiin. Mutta sitten tuleekin vastaan iso sana MUTTA. Näin ei oikeasti tapahtunut. Tuon ajan painostava ilmapiiri on värittänyt monien muistoja, ja jotkut satunnaiset yksittäistapaukset ovat saaneet historiassa väärän sijan. Ei kuitenkaan ole mikään ihme, että ilmapiirin painostavuus tuotti vääriä muistoja. Maan johto oli äärimmäisen paineen alla. Pääministeri Koivisto itki automatkan Tamminiemeen, ja presidentti Kekkonen suorastaan lamaantui ja katsoi koko historiallisen työnsä valuneen hukkaan. Tutkija Pekka Turunen valottaa tuota aikaa, mutta samalla koko tämän radiokeskustelun taustalla kaikuu Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen melske.

Miksi läntiset tiedustelupalvelut olivat kylmän sodan aikana kiinnostuneita Suomesta? Vaikuttiko tiedustelupalveluiden toiminta Suomen ulkopolitiikan suuntaan? Kuinka brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley ystävystyi Urho Kekkosen kanssa ja miksi Kekkonen ylläpiti suhteita tiedustelu-upseereihin? Mikä merkitys alkoholilla ja saunomisella on ollut tiedustelutoiminnassa ja ulkopolitiikassa? Studiossa vieraana tutkija, toimittaja ja kirjailija Mikko Virta. Jakso on nauhoitettu 1.11.2022. (0:00) Intro (1:12) Lontoon arkistot (6:59) Urho Kekkonen (8:59) Meemi-Kekkonen (10:40) Salainen poliisi (12:52) Tiedustelu (17:22) Salainen kanava (19:23) Suhteet länteen (22:29) Yöpakkaskriisi (27:15) Wilho Tikander (29:16) Hirvijahti (31:11) Alkoholi (37:42) Länsimielisyys (40:04) Kekkosen valtaannousu (42:41) Henkilösuhteet (45:13) Rex Bosley (47:13) Suojelupoliisi (50:35) Englannin opettaja (58:20) Operaatio Thread (1:08:18) Operaatio Elder (1:10:06) Propaganda (1:12:41) Helsingin nuorisofestivaalit (1:18:30) Noottikriisi (1:23:18) Lähteet (1:32:12) Sohvan alla piilossa (1:36:54) Palaute kirjasta Vieras Mikko Virta: @mavirta

Janno Kekkonen

Janno Kekkonen

Janno Kekkonen

Är Sanna Marin ett offer eller en förebild? Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Janno Kekkonen

Urho Kekkonen served as President of Finland between 1956 and 1982. Kekkonen towered over the Finnish political system, creating a complex system whereby he co-opted his potential adversaries into an ever-larger coalition, such that at election time, he was safe from serious political opposition. Early on in his political career, Kekkonen decided that faced with a much larger much stronger neighbour, Finland's best hope was to give the Soviet Union just enough control over Finland that the Soviets wouldn't lose their temper with them.  As you're about to hear, this had mixed results, but succeeded in its principal aim of maintaining Finland's de facto independence. My guest today points out that Finland cannot have a bad relationship with Russia; their proximity to each other makes this utterly out of the question. My guest today is Finnish historian Henrik Meinander, who is a professor at the University of Helsinki. Henrik's English-language book, A History of Finland, was released in 2011 and updated in 2019. As well as discussing Kekkonen's life and politics, I asked Henrik what he thought of Finland joining NATO, and whether he really thought the Finns are the happiest people in the world, as they're often designated. 

Janno Kekkonen

Janno Kekkonen

Hurmet Ilus & Janno Kekkonen

Hurmet Ilus & Janno Kekkonen

Saimaan kanavalla on aina tehty politiikkaa. Pääosia ovat esittäneet Venäjän keisarit ja Kekkonen.

Le mercredi 18 mai, il y a un peu plus d'une semaine, la Finlande envoyait sa candidature pour intégrer l'Otan, l'Organisation du traité de l'Atlantique Nord. Une décision historique pour ce pays qui était jusqu'ici neutre et qui était très attaché à cette neutralité. Et c'est le président Sauli Niiniströ, qui dirige la République de Finlande depuis 2012, qui restera dans l'histoire comme étant celui qui a opéré ce virage. Il est né à Salo, une petite localité du sud-ouest de la Finlande située à moins de cent kilomètres de la capitale Helsinki. Sauli Niinistö vient d'un milieu plutôt modeste. C'est le petit dernier d'une fratrie de quatre enfants et c'est dans sa ville natale qu'il entame en 1977 une carrière politique après y avoir ouvert son cabinet d'avocat. Député de la Diète nationale, le Parlement finlandais, depuis 1987, Sauli Niinistö a toujours été affilié au Parti de la coalition nationale, une formation conservatrice et libérale détaille Louis Clerc, professeur d'Histoire contemporaine à l'Université de Turku en Finlande. « C'est un homme politique qui vient du parti de la droite conservatrice, le Kokoomus, "le Rassemblement". Il a été longtemps député, puis ensuite il a été élu président du Parlement. Dans ses prises de position au Parlement, Sauli Niinistö était plutôt dans le camp conservateur en matière de valeur en particulier. Il s'est par exemple prononcé contre le mariage homosexuel. » Un conservateur ouvert d'esprit Un conservatisme que le futur chef d'État a su mettre de côté précise Louis Clerc : « Une fois devenu président, il a réussi à se présenter au-delà de son parti, comme un représentant de la population finlandaise au sens large. C'est un homme politique extrêmement expérimenté qui a une longue carrière derrière lui, qui vient donc de ce fond assez conservateur, mais qui en même temps a su se placer au-dessus des querelles de parti. » Sauli Niiniströ est un animal politique estime même Maurice Carrez. « Il aime bien se mettre en scène », précise ce professeur d'histoire à Sciences Po Strasbourg et grand spécialiste de la Finlande. « Il aime bien parler de lui. Il aime beaucoup la notoriété. C'est quelqu'un qui est dans la moule moderne du politicien d'aujourd'hui ». Toujours partisan pour intégrer l'Otan Le système politique en Finlande est différent de celui que l'on connait en France. Le président partage en quelque sorte le pouvoir exécutif avec le gouvernement, ce qui est également le cas en matière de politique étrangère. Et c'est donc avec son gouvernement que Sauli Niiniströ a pris la décision de demander l'adhésion de son pays à l'Otan après un vote à une écrasante majorité au Parlement : 188 voix pour et seulement 8 contre. La guerre en Ukraine menée depuis le 24 février par la Russie, pays avec qui la Finlande partage plus de 1 300 kilomètres de frontière terrestre commune, a totalement changé la donne. La décision semble logique aujourd'hui estime Maurice Carrez : « L'adhésion à l'Otan, on ne la voyait pas venir, parce que pendant très longtemps, une très grosse majorité de l'opinion avait la plus vive méfiance vis-à-vis de l'Alliance militaire atlantique, parce que les gens ne voulaient pas risquer d'avoir de mauvais rapports avec la Russie. Et puis là, la brutalité de Poutine a fait le reste. » Cette décision, Sauli Niiniströ y était depuis toujours favorable, « Niinistö vient d'un parti qui, depuis longtemps, a été de cet avis que la Finlande devrait rentrer dans l'Otan », détaille Louis Clerc. « Niinistö lui-même, une fois devenu président, a quand même adopté la ligne de politique étrangère finlandaise qui était de se maintenir en dehors de l'Otan, mais en ayant les relations les plus cordiales et les plus avancées possible. » ► À lire aussi : Otan: la Finlande officialise sa demande d'adhésion à l'Alliance atlantique Une place dans les livres d'histoire ? Avec cette demande d'adhésion à l'Otan et après l'entrée de la Finlande dans l'Union européenne en 1995, la boucle est bouclée estime Maurice Carrez. Et Sauli Niiniströ restera à coup sûr dans les livres d'histoire comme celui qui mit un terme à la neutralité de son pays selon Louis Clerc. « Cette équipe gouvernementale et ce président vont rentrer dans l'histoire pour avoir pris une des plus importantes décisions de politique étrangère de la Finlande indépendante. » Un avis que partage Maurice Carrez, même si d'après cet historien, Sauli Niinistö n'est pas un président qui aura marqué son époque. « Sans doute dans les livres d'histoire parlera-t-on de tel ou tel discours ou prise de position. Maintenant ça n'est ni Pasitivi, ni Kekkonen. Niinistö, je ne veux pas non plus le dévaloriser, mais il m'apparaît quand même nettement en dessous. Je ne crois pas qu'il puisse être considéré comme quelqu'un d'incontournable dans l'histoire de la Finlande. » Sauli Niinistö restera pourtant bien dans l'histoire à l'issue de son second et dernier mandat présidentiel, même s'il n'est pas directement responsable de ce changement historique pour la Finlande. 

Machine Nation on Eesti oma Techno esileedi, Merimelli, autorisaade.

Watch this episode on YouTube too! http://bit.ly/wthawpodcast The Azkals' new kid on the block joins us this week! Oskari Kekkonen undoubtedly earned the fans' confidence in his Philippines U23 debut last year and it's no surprise he was called up for the Senior Azkals!

Janno Kekkonen

Janno Kekkonen

Nu ger vi oss på att avhandla Finlands utrikespolitik under efterkrigstiden. Efter krigen med Sovjet hade den ett enda övergripande mål, att inte hamna i krig igen. Därför skapades och odlades goda relationer österut, vilket medförde stabilitet, fred och demokratins bevarande. Samtidigt fick det inrikespolitiska konsekvenser på olika sätt. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Janno Kekkonen

Turhat urostelijat voivat painua metsään. On oma vika, jos ei tiedä mitä tapahtuu. Runo Putinista. Kuinka pitkään Suomi on tosiasiassa ollut Venäjän tai Ruotsin alaisuudessa. Nato-jäsenyyden kannattajat, ettekö näe mitä Ukrainassa tapahtuu? Pitäkää demokratianne, jos Nato-asiasta ei pidetä kansanäänestystä. Monet Naton jäsenvaltioista ovat puolidiktatuureja ja Suomen pitäisi olla puolueeton maa, niin kuin Kekkonen sanoi. Entä mitä tapahtuisi, jos Stoltenberg menisi eturintamaan? Digitalisaatio vs. perinteinen posti ja kivijalkakaupat. Kauppojen ruokaväärennökset ja ruokahävikki. Kukkarolle ja ympäristölle sopivat ruoat, kuten silakka. Polttoaineen kulutuksesta. Mitä on onnellisuuden ja onnellisuus-tutkimuksen takana? Hoitajien lakko puhuttaa: sote-palkat, pakkolaki, terveydenhuollon arvostus. Toimittajana Laura Haikala. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Ovatko mennyt ja tuleva olemassa – kuten Kekkonen tai ensi viikon lottorivi – vai onko todellista vain tämä hetki? Entä mitä on ajateltu usein ajattomaksi ja kaikkivaltiaaksi mielletyn Jumalan suhteesta ajalliseen todellisuuteen? Häviääkö vapaan tahdon mahdollisuus, jos ihmiselämä kehdosta hautaan on jo ennalta tunnettu? Ajan arvoitus on kiehtonut ihmismieltä halki historian: mitä aika oikeastaan on? ”Jos kukaan ei kysy sitä minulta, tiedän; mutta jos toivoisin voivani selittää sen jollekin, joka kysyy, en tiedä”, pohti aikoinaan jo kirkkoisä Augustinus. Siinä missä Isaac Newtonin maailmankaikkeus muistutti vielä yhtenäistä kellokoneistoa, ovat esimerkiksi suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka mullistaneet ihmiskunnan käsityksiä ajan ja avaruuden luonteesta. Mutta mitä ajasta sitten oikeastaan voidaan sanoa ja miksi kysymys on sekä luonnontieteellisesti että teologis-filosofisesti kiinnostava? Keskustelemassa ovat ajan filosofiaan erikoistunut dosentti Matias Slavov sekä Jumalan ja ajan suhteeseen erikoistunut uskonnonfilosofian väitöskirjatutkija Sampsa Korpela. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2022.

Janno Kekkonen

Mahlasest hausist kaleidoskoopilise technoni kostitab teid Janno Kekkonen