Podcasts about kekkosen

Jaksossa käsitellään erämaaelämää 1900-luvulla, kun moderni maailma alkoi pikku hiljaa ylettää Kutturan kylään. Kuttura on pieni, saamelaisten ja sukuun liittyneiden asuttama kylä Inarin seudulla.Käymme Ahkkuni (isoäitini), Siiri Magga-Miettusen kanssa läpi tarinoita hänen kirjoistaan. Siiri on saamelainen tarinankertoja, kirjailija ja kenties Suomen pisimmän opettajanuran tehnyt ihminen. Hänen tarinansa ovat lapissa rakastettuja. Mihin ihmiset uskoivat? Minkälaista poronhoitajan arki oli, ja millaista Siirin vanhempien oli olla ensimmäisinä saamelaisina linnanjuhlien vieraina? Siirin kertomukset ovat täynnä ihmeellisiä, surullisia, hauskoja ja erikoisia tarinoita lapsuudesta, luonnosta, ihmeellisistä sattumuksista ja kirpakoista kohtaloista. Mukana tanssivat aina kunnioitus ja huumori.Keskustelemme myös Ahkkun vanhenemisesta, Alzheimerin taudista ja loppuelämästä. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää?Käsiteltyjä aiheita:- Jumalat ja usko yliluonnolliseen lapissa- Poronhoidon arkea- Kekkosen vierailut Kutturassa- Ihmeellinen suuntavaisto- Keuhkokuume erämaassa- Karhunmetsästys- Myyttiset hahmot pelotteena- Ajatuksia kuolemisesta ja vanhenemisesta- Ensimmäiset saamelaiset linnanjuhlissa- Alzheimeriin sairastuminen- Kirjojen kirjoittaminen perintönä jälkeläisilleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Nauretaan Kekkoselle! Miksi edesmennyt presidentti Urho Kekkonen on niin houkuttava poliittisen satiirin aihe edelleen? 1960-luvun hampaattomista Kekkoskaskuista on edetty tekoälyavusteisiin nettivideoihin, joissa Kekkosen suusta pääsee ruma sanakin. Kekkoshuumorista keskustelemassa tuoreen UKK-musikaalin tekijä, kirjailija Sirpa Kähkönen, Kekkonen-sarjakuvan tekijä Matti Hagelberg sekä tubettaja Jani "Paakkelsi" Paakala, jonka Kekkos-videot villitsevät yleisöä Youtubessa. Toimittajana studiossa Harto Hänninen.

Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen jakoi julkisuudessa mielipiteitä. Hänen oma toimintansa oli kuitenkin systemaattista: hän vaikutti kommunismin vastaisissa organisaatioissa puolustaen demokratiaa ja markkinataloutta. Vasemmistossa hänet nähtiin lähinnä sysimustana äärioikeistolaisena. Dosentti Marko Paavilaisen tutkimuksessa keskeiseksi nousee vuoden 1968 presidentinvaalit, joissa Virkkunen haastoi Urho Kekkosen. On perusteltua väittää, että ne olivat Kekkosen kauden ainoat vapaat, demokraattiset vaalit. Marko Paavilainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suomen suhteet rapakon taakse ovat olleet varin vaihtelevia kautta historian, mutta tuskin koskaan ajankohtaisempia kuin tänä päivänä. Tässä jaksossa käydään läpi Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton Markus Myllyniemen kanssa maiden yhteistä historiaa, joka pitää sisällään niin suomalaisten ja intiaanien sekoituksia, Rydin suunnitelmia Lapin miehittämiseksi amerikkalaisilla, kuin Kekkosen suuria ulkopoliittisia voittojakin.Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu:https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Kokeneen diplomaatin Pasi Patokallion muistelmat asettavat krittiseen valoon ulkoministeriön toimintaa, kärkipoliitikkoja sekä Suomen ja maailman tapahtumia Kekkosen ajasta aina Ukrainan sotaan asti. Itseäänkään Patokallio ei aina päästä helpolla. Hän edusti Suomea lukuisissa suurlähetystöissä ja lisäksi hän oli keskeisessä asemassa asevalvontaneuvotteluissa.

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen. ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.Urho syntyi perheen esikoisena,siis vanhimpana kolmesta lapsesta.Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaanja joutui näin sisällissotaan.Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,ja kotiutui kersanttina.Hänkin lakitiedettä opiskelija valmistui lakitieteen kandidaatiksi.Urho oli myös hyvä urheilijana,Suomen mestari korkeushypyn saralla.Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,jolla Suur-Suomea tavoitellaan.Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.Liittyi rauhanopposition kannattajiin,josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,hänen ensimmäisen virkakautensa lopussayksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.Neuvostoliiton tuellaKekkonen istui toisella presidenttikaudella.Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.Ulkopolitiikassa Kekkosen apunaolivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,jotka Urho ulkoministeriöön junaili,kun lähes diktaattorina maata hallitse.Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.Etyk-kokousta isännöi hän,loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaanmeinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.Kekkonen uhkaa taas erollaan,ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.Kekkonen hiihti, metsästija kalasti,ja vieraita suhteita harrasti.Kekkosella oli useita rakastajattaria,vaikka hän rakastikin vaimoa.Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.Viimeisellä presidenttikaudellaanhänen terveytensä alkaa horjumaan,Hänellä oli muistikatkoksia,eikä enää valtavaa auktoriteettia.Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavanja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.Kekkonen kuolee Tamminiemessäsairaana ja vanhana miehenä.Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. ...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Flipperit elävät uutta renessanssia ajassamme, ja uusia yksityisiä pelisaleja on avattu Suomeen useita. Lisäksi flipperitaidoilla kisaaminen on yleistynyt huomattavasti - kilpailuja järjestetään kiihtyvää tahtia, ja suomalaiset pelaajat ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan kansainvälisestikin. Tästä todisteena flippereiden MM-kisojan hopeamitali, joka tuli Suomeen keväällä 2023. Teräskuulan ohjaamista lapojen avulla valojen välkkeessä ja kovan metelin saattelemana on alettu harrastaa Yhdysvalloissa jo 1940-luvun lopulta lähtien, mistä se levisi ympäri läntistä maailmaa tehokkaasti. Fortuna-maa Suomi intoutui peliharrastuksesta 1960-luvulla, kunnes presidentti Kekkosen aikaan säädetty laki vuonna 1976 vei suurimman osan peliautomaateista pois julkisilta paikoilta, ja osa koneista päätyi jopa kaatopaikoille. Lisäksi videopelien ja muiden kolikkoautomaattien yleistyminen 80-luvulla nakersi flippereiden suosiota. Vastaavaa flippereiden kiirastulta koettiin myös niiden syntymaassa, missä mm. New Yorkin osavaltio kielsi koneet kokonaan 40-luvulla rappiollisina uhkapeleinä. Yksittäinen flipperiharrastaja-journalisti Roger Sharpe osoitti oikeussalissa vuonna 1976, että kyseessä ei ole pelkkä tuuripeli, ja vuosikymmenten flipperikielto raukesi muissakin osavaltioissa. Tästä tapauksesta on julkaistu vuonna 2022 elokuva Pinball: The Man who Saved the Game. Tänä päivänä uusia flippereitä tehtaillaan edelleen, mihin teemoja lainataan isoimmista populaarikulttuurin ilmiöistä kuten suosituimmista supersankarielokuvista aina mammuttiluokan rock-bändeihin saakka. Kulttuuriykkönen kysyy, millainen paikka kulttuurissamme ja sen amerikkalaistumisessa flippereillä on ollut? Miksi se yhdistetään alakulttuureihin ja aikoinaan myös maineeltaan vaaralliseen ja rappiolliseen rock-imagoon tai jopa mafia-meininkiin? Onko sen asema tänä päivänä silkan nostalginen, keski-ikäisten varakkaiden miesten keräilyharrastus vai millaista vastapainoa flipperit kaikessa mekaanisuudessaan tarjoavat tämän päivän harrastus- ja pelikulttuurille? Flipperikulttuurin historiasta ja nykypäivästä ovat keskustelemassa tuore flippereiden MM-kisojen hopeamitalisti, vasta 19-vuotias Markus Virtanen sekä omia flipperihalleja pyörittävät intohimoiset harrastajat, Erno Lahdenperä sekä Jarkko Lehtola. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Edestä seuraajat ärsyttävät ja puheenaihepyörää pyöritetään. Minna pohtii, mikä olikaan Kekkosen oikea nimi. Markuksella on uusi leikki Minnalle ja Kimmolle, mutta miksi he matkivat lintuja?

Miksi läntiset tiedustelupalvelut olivat kylmän sodan aikana kiinnostuneita Suomesta? Vaikuttiko tiedustelupalveluiden toiminta Suomen ulkopolitiikan suuntaan? Kuinka brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley ystävystyi Urho Kekkosen kanssa ja miksi Kekkonen ylläpiti suhteita tiedustelu-upseereihin? Mikä merkitys alkoholilla ja saunomisella on ollut tiedustelutoiminnassa ja ulkopolitiikassa? Studiossa vieraana tutkija, toimittaja ja kirjailija Mikko Virta. Jakso on nauhoitettu 1.11.2022. (0:00) Intro (1:12) Lontoon arkistot (6:59) Urho Kekkonen (8:59) Meemi-Kekkonen (10:40) Salainen poliisi (12:52) Tiedustelu (17:22) Salainen kanava (19:23) Suhteet länteen (22:29) Yöpakkaskriisi (27:15) Wilho Tikander (29:16) Hirvijahti (31:11) Alkoholi (37:42) Länsimielisyys (40:04) Kekkosen valtaannousu (42:41) Henkilösuhteet (45:13) Rex Bosley (47:13) Suojelupoliisi (50:35) Englannin opettaja (58:20) Operaatio Thread (1:08:18) Operaatio Elder (1:10:06) Propaganda (1:12:41) Helsingin nuorisofestivaalit (1:18:30) Noottikriisi (1:23:18) Lähteet (1:32:12) Sohvan alla piilossa (1:36:54) Palaute kirjasta Vieras Mikko Virta: @mavirta

Nimipäiväonnittelut Saulille, suomalaiset - maailman onnellisin kansa, Putinille kiitos Suomen NATO-myönteisyydestä, Ahvenanmaan saaristossa tilaa uusille tulijoille, yhdistetään Ruotsi ja Suomi, kaikki pieneläkeläiset yhtykää, omaishoitajille ja sairaanhoitajille lisää palkkaa, kun hyvin toimeentuleva jää työttömäksi, ostakaa anopin asunto pakolaisille, mistä nuorelle ensimmäinen kesätyöpaikka, maatalous ei voi palata Kekkosen aikaan, akankanto ei saastuta, biokaasun puolesta, nykynuori ihmettelee nykynuorten käytöstä, pohdintaa Ukrainan kriisistä ja Putinin vallanhimon taustoista sekä kahdeksankymmentä kertaa siirrettyä aikaa. Toimittajana Airi Saastamoinen. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se   Tuottaja: Lotta Hoppu  Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.  Ohjelma on tehty vuonna 2021.   

Urho Kekkonen allekirjoitti eropaperinsa tasavallan presidentin tehtävästä tasan 40 vuotta sitten, 26. lokakuuta vuonna 1981. Vakavasti ja parantumattomasti sairaan Kekkosen tilaa oli pimitetty jo pidemmän aikaa, mutta lopulta peittelyn tie kävi mahdottomaksi. Urho Kekkosen erossa päättyi ainutlaatuisen vallan ja vallankäytön kulttuurin aikakausi. Yhä 40 vuotta Kekkosen vallan päättymisen jälkeen ilmestyy uutta tutkimusta, jossa kuvaa Kekkosesta yritetään hahmottaa tarkemmaksi. Hän kuitenkin vaikuttaa pakenevan kaikkia määritelmiä, eikä tutkimuksessa ole konsensusta edes Kekkosen toiminnan keskeisimmistä vaikuttimista. Minkälaiset olivat Kekkosen vallan viimeiset päivät? Minkälaista oli Kekkosen vallankäyttö? Minkälaisena kekkoslaisen ajan perintö näkyy edelleen poliittisessa kultturissamme? Ja kuka hän oikeastaan oli? Haastateltavina Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen sekä Kekkos-asiantuntija, tietokirjailija ja vapaa toimittaja Timo J. Tuikka. Toimittajana on Ville Talola.

Kulttuuriykkösessä tutustutaan Tamminiemen kiinnostavimpiin esineisiin ja tarkastellaan, miten ne olivat osaltaan luomassa kuvaa sekä aikansa suomalaisesta huippumuotoilusta että presidenttipari Kekkosesta. Oppaana ovat taidehistorioitsija Katja Weiland-Särmälä ja Kansallismuseon intendentti Mikko Teräsvirta. Urho ja Sylvi Kekkonen arvostivat suomalaista designia, ja tämä näkyy myös Tamminiemessä, joka on täynnä etenkin 1970-luvun kuumimpien suomalaisten muotoilijoiden ja taiteilijoiden tuotantoa. Tämä tyyli kiinnostaa tänään uusia sisustajia. Kekkoset uudistivat Tamminiemen sisustusta kahteen otteeseen, ja etenkin 1970-luvulla Timo Sarpanevan johdolla tehty uudistus näkyy museokävijöille: talosta löytyy muun muassa Yrjö Kukkapuron Saturnus, Eero Aarnion ikoninen pallotuoli, Alvar Aallon Artekia, Wirkkalan ja Sarpanevan taidelasia sekä Essi Renvallin kullattu pronssireliefi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomi on pullollaan presidenttien muistomerkkejä. Moni niistä on herättänyt laajaa keskustelua. Polemiikkia on käyty Kekkosen "käsistä", Rytin "rautaromuista”, Paasikiven "kivipaasista”. Tarja Halosen muotokuvakin oli aikoinaan kohujuttu. Myös presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun voittajateoksesta ”Välittäjä” nousi keskustelu teoksen symboliikasta. Miksi presidenttien muistomerkit ja muotokuvat puhuttavat? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Identiteettipolitiikka, kuplat ja brändääminen olivat olemassa jo Urho Kekkosen aikaan, ja Kekkonen oli loistava puhuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, miten Kekkosen tapa tehdä politiikkaa näkyisi ja kuuluisi nykypäivänä. Olisiko hän Twitterissä ja laittaisiko itse omat twiittinsä? Vieraana on politiikan tutkija ja mediatutkimuksen dosentti Jukka-Pekka Puro. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Jorma Uotinen kertoo tähdittämästään, Tamminiemessä kuvatusta monitaiteisesta teoksesta Uotinen goes Kekkonen - Rakkauden presidentti, joka on kuvattu presidentti Urho Kekkosen kodissa, Tamminiemen museossa. Tänä vuonna Kekkosen syntymästä on kulunut 120 vuotta, ja Uotinen täytti 70 vuotta. Yle Teema Fem esittää sekä Uotinen goes Kekkonen -teoksen että tuoreen, taiteilijan urasta kertovan dokumentin Jorma Uotinen, Porista Pariisiin itsenäisyyspäivänä 6.12.2020. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Toimittajina Airi Saastamoinen ja Petri Rinne. Puheenaiheita: Vieraskieliset siivoojat, opintolaina ja pätkätyöt, nykynuoriso ja armeija, laskujen maksamisen haasteita, prepaid-liittymä ja palvelunumeroissa asiointi, mistä maksaja hampaiden pohjaukselle, Kela tietää ja ei tiedä, Kelan työntekijät tekevät vain mitä on laissa määrätty, runo, ystävällinen käytös lisää ystävällisyyttä, ennen kaura oli hevosten ruokaa, Tallinnan pullat ja muut matkailevat elintarvikkeet, nakkien liha- ja rasvaprosentti hämmästyttää, kummaa vatulointia ratahankkeessa, tuulimyllyjä moottoriteiden varsille, ydinvoiman turvallisuus ja hyötysuhde, naiset ja Kekkosen lähtö aloitti katastrofien kierteen. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64!

Kirjailija-runoilija Hannu Salamalta julkaistaan helmikuussa uusi romaani. Lisäksi Salaman ja muusikko Hepa Halmeen yhteisprojekti julkaisee uutta musiikkia kevään aikana, ja Juhannustanssien uusi tulkinta pyörii Tampereen Työväen Teatterissa. Mitä elämänsä aikana niin vasemmalta kuin oikealta huutia saanut Salama ajattelee nyt 2020-luvulla nykymaailman tilasta? Entä miltä kotimaan kenties merkittävimmän sananvapaus-oikeustaiston läpikäynyt kirjailija ajattelee nykyisistä kysymyksistä sananvapaudesta ja sen rajoista? Millaisen jäljen Juhannustanssit-ruljanssi kirjailijaan jätti? Tuukka Pasanen juontaa.

Mielenosoituksia Moskovassa. Oppositiojohtaja myrkytetty? Mitä Venäjällä tapahtuu. Jussi Lassila, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Jussi Niemeäinen, Helsingin Sanomien Venäjän-kirjeenvaihtaja. Presidenttien vaimot esikuvina nykynaisille? Minja Koskela, Feministi -kirjan kirjoittaja, Reetta Räty, toimittaja, kolumnisti ja Johanna Venho, kirjailija, Ensimmäinen nainen: Sylvin tarina Kekkosen rinnalla -kirjan kirjoittaja. Kolumnisti Jari Ehrnrooth. Perustuslaki ei ole pyhä. Saako Suomessa olla eri mieltä ja saako mielipiteensä vieläpä esittää? Jari Ehrnrooth, kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Juontaja Marjo Näkki. Toimittaja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Profetia on tiedetemppuja ja stand up -komediaa yhdistelevä liveshow. Tässä podcastissa esityksen kirjoittaja ja esiintyjä Juuso Kekkonen käy lyhyitä keskusteluita vaihtuvien vieraiden kanssa, valottaen esityksen taustoja ja tavoitteita sekä pohtien muun muassa ilmastonmuutosta ja kultin perustamista. Viidennessä jaksossa Kekkonen vastaa yleisökysymyksiin. Puhetta on niin tulevaisuudensuunnitelmista, Profetian synnystä, Gilgamesh-myytistä sekä Kekkosen potentiaalisesta poliittisesta urasta. Profetia - Ainutlaatuinen tiede-komediashow Korjaamo, Helsinki Esitykset: 5.2. / 6.2. / 28.2. / 1.3. / 19.3. / 20.3. FB-tapahtuma: www.facebook.com/events/485629578592224/ Osta liput: www.tiketti.fi/tapahtuma/58742 Musiikki: Otso Helos Kansikuva: Anniina Joensalo

Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaa on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana. Professori Martti Turtola on uusimassa kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaa ja myös arvioinut presidenttiemme vallanhalua. Suomaisen presidenttivallan ehdoton ennätys on luonnollisesti Kekkosen aika. Kekkosen onnistui tehdä itsestään korvaamaton maan isä, jonka vähäinenkin arvostelu leimattiin majesteettirikokseksi. Professori Martti Turtolan mukaan ennen sotia presidenteillä oli erilainen suhde valtaa kuin sodan aikana ja sodan jälkeen. Aiemmin presidentin tehtävä koettiin ennen kaikkia velvollisuudeksi isänmaata kohtaan eikä niinkään henkilökohtaiseksi menestykseksi. Vasta Mannerheim toi presidentin asemaan henkilökohtaisen vallan tavoittelun motiivin.

Profetia on tiedetemppuja ja stand up -komediaa yhdistelevä liveshow. Tässä podcastissa esityksen kirjoittaja ja esiintyjä Juuso Kekkonen käy lyhyitä keskusteluita vaihtuvien vieraiden kanssa, valottaen esityksen taustoja ja tavoitteita sekä pohtien muun muassa ilmastonmuutosta ja kultin perustamista. Esityksen ensi-illassa 5.2. nauhoitetussa jaksossa Kekkosen vieraana on kuvataiteilija ja tohtorikandidaatti Antti Majava. Keskustelu soljuu Saimaan rantojen tulipunaisiksi värjäytyneiden mäntyjen kautta makasiinien paloon, insinööriuskon vaaroihin ja 1800-luvun lopun tekno-utopistien zombie-suunnitelmiin. Profetia - Ainutlaatuinen tiede-komediashow Korjaamo, Helsinki Esitykset: 5.2. / 6.2. / 28.2. / 1.3. FB-tapahtuma: www.facebook.com/events/485629578592224/ Osta liput: www.tiketti.fi/tapahtuma/58742 Musiikki: Otso Helos Kansikuva: Anniina Joensalo

Alivaltiosihteeri-yhtye perustettiin jo Kekkosen aikaan, mutta varsinainen ilmiö syntyi, kun paikallisradiossa hauskuuttaneet kaverukset palkattiin tekemään Suomen virallista ohjelmaa Radiomafia -kanavalle. Loppu onkin historiaa: yli 10 000 kirjoitettua sketsiä ja kaikkiaan 1233 radio-ohjelmaa. Huumorihommia-ohjelman tämän viikon jaksossa vieraana on Alivaltiosihteerin perustajajäseniin kuuluva Jyrki Liikka. Jaksossa keskustellaan Alivaltiosihteerin historiasta, radiohupailujen kirjoittamisesta sekä siitä, mitä komediakolmikon jäsenet tekevä nyt, kun lähes 30 vuoden historia radiossa on takanapäin.

Presidentti Urho Kekkosta pidettiin lujana ja laskelmoivana valtiomiehenä. Julkinen kuva ei kuitenkaan vastannut todellisuutta. Kekkosen pitkäaikainen rakastajatar Anita Hallama löysi kovan ulkokuoren alta herkän, tunteensa avoimesti näyttävän, runollisen miehen.

Neljä kuukautta sodan päättymisen jälkeen ensimmäinen neuvostoliittolainen kulttuurivaltuuskunta tuli Suomeen. Valtuuskunnan mukana tuli muun muassa Puna-armeijan kuoro, joka konsertoi Kansallisteatterissa ja Messuhallissa. Tästä alkoivat Suomen ja Neuvostoliiton väliset kulttuurisuhteet, joiden vaaliminen oli keskeinen osa maiden välistä uutta politiikkaa. Kulttuuri oli Neuvostoliitolle tärkeä propaganda-ase, jolla pyrittiin kääntämään entisen vihollismaan kansalaiset ystäviksi. Suomen ja Neuvostoliiton välisiä kulttuurisuhteita tutkinut Leena Sharma sanoo, että suurinta osaa kansasta tämä hymykampanja ei kuitenkaan koskaan vakuuttanut. Sitä kannattelivat etupäässä poliittinen eliitti, vasemmistolaiset kulttuuripiirit ja opportunistit, jotka haistoivat ystävyyspolitiikassa hyötymismahdollisuuksia. Kekkosen kaudella kulttuurisuhteissakin omaksuttiin vahva itsesensuuri. Taiteessa tai mediassa ei saanut arvostella Neuvostoliittoa. Neuvostoliitto oli hyvin herkkähipiäinen ystävä, joka loukkaantui varovaisestakin kritiikistä. Niinpä suomalaiset omaksuivat idänsuhteissa liturgisen kielenkäytön. Ne jotka poikkesivat tästä linjasta, tuomittiin julkisesti.

Helsingin Sanomien omistajilla Eljas ja Aatos Erkolla olivat vahvat suhteet USA:han ja Englantiin. Myös poliittisesti Erkot olivat vahvasti suuntautuneita länteen ja läntisiin arvoihin. Kuitenkin kylmän sodan aikana Erkot joutuivat sovittamaan maailmankuvansa Kekkosen ajan realiteetteihin. Vuoden 1956 presidentin vaalien alla Eljas Erkko vastusti Kekkosta ja tämä antipatia näkyi Helsingin Sanomien sivuilla. Eljas Erkko halusi vähentää Neuvostoliiton vaikutusta julkaisemalla Helsingin Sanomissa läntisten uutistoimistojen uutisia. Erkko toi Suomeen myös Valitut Palat ja Aku Ankan. Vaaran vuosina Helsingin Sanomat ei arvostellut suoraan Neuvostoliittoa mutta muista itäblokin maista saatettiin kirjoittaa hyvin kriittisesti. Filosofian tohtori Aleksi Mainio on tutkinut Erkon dynastian suhdetta Suomen politiikkaan ja sen vaikutusta suomalaiseen mediaan. Toimittajana on Kalle Haatanen.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: seniorit somessa opetusohjelmaa kaivataan, Kiinassa seilaa jätteet, pakkauksista, vanhusten yksinäisyydestä, työn perässä, työmatkoista, tuulivoimasta, puhukaa ydinvoimalasta, opetusvelvollisuusjärjestelmän eriarvoisuus, ihminen ja luonto, missä kotimaiset palapelit, Kekkosen aikaa kaivataan vanhoja puhelinkeskuksia myöten, mikä auttaa happamaan elimistöön

Metsäradiossa kuultiin erikoisesta tapauksesta Konneveden Siikakoskella vuosikymmeniä sitten. Suomen tasavallan entinen presidentti Urho Kekkonen oli innokas kalamies ja välillä saaliin jälkeen otettiin tietysti taskumatista pieni huikka konjakkia. Siikakosken rantamaisemissa kuitenkin sattuma puuttui peliin tällä tärkeällä hetkellä ja arvokas taskumatti luiskahti adjutantin kädestä kohisevaan koskeen. Veteen pudonnut taskumatti oli arvokas lahja Neuvostoliiton entiseltä johtajalta Leonid Brezneviltä ja asia jäi vaivaamaan Kekkosta. Tapahtumasta liikkui alueella monenlaisia juttuja ja näiden innoittamina paikalliset sukeltajat lähtivät vuosia myöhemmin tutkimusretkelle Siikakoskelle. Ja mitä sitten tapahtui, tämän kertoi Metsäradiossa Kalevi Korhonen. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Radio Sodoman ikioma Aira-Mari Raitahauta-Haaparauta selvittää Kulttuurikomerossa, mitä kuuluu henkiin herätetyille vanhoille tv-ohjelmille. Kymppitonnin lavasteista löytyy Kekkosen lisäksi ainakin viikon yllätysvieras Antti Holma. Kielimakkaran kyydissä opitaan finglishiä pääministerin avustuksella. Sodoman sirkusta johtaa tänään ja aina Kalevi Tuoninen. Vieraileva ääni: Kasper Salonen Radio Sodoma on kuvitteellinen radiokanava Helvetissä. 15-osaisen podcastin kaikki hahmot kirjoittaa ja näyttelee Antti Holma. Radio Sodoma sisältää voimakasta kielenkäyttöä.

Kymmenes syyskausi käynnistyy Pyöreässä pöydässä Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina syyskauden ensimmäisessä väittelyssä ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. -Olimme väärässä, kun luulimme, että telakkateollisuus olisi ollut auringonlaskun ala, tunnustaa puheenjohtaja ja kysyy, mitä muita vastaavia aloja olisi. Siitä alkaakiin Pyöreä pöydän start-up-sauna. Ruben istuu lähetyksen ajan natisevalla tuolilla, mutta pystyy ehdottamaan kulttuurista uutta vientituotetta. Metsäteollisuuteen uskoo yhä puolestaan Pekka. Kaarina puffaisi suomalaista arkaaista elämäntapaa, koska kehto, maakellari ja metsästys näyttävät trendaavan. - Nyhtötuohihame! keksii Kaarinan innoittamana Pekka. - Yhdessäelämisen perusyksikön ei pitäisi olla avioliitto vaan laajempi yhteisö, talous, kuten ennenkin, ehdottaa Kaarina Hazard. - Emme koskaan lähettäisi ketään suomalaista oloihin, joihin turvapaikanhakijoita palautetaan, väittää Ruben Stiller ja kyselee kansakunnan moraalin perään. - Olemme keskustelleet liian vähän Kekkosen ajasta. 1970-luvulla Suomea hallitsi muistihäiriöinen diktaattori, kuvaa Pekka Seppänen. Hän toivoo, että keskustelu yltäisi myös suomettuneeseen 1940-lukuun. - Suomi on ainoa maa, jossa ollaan sitä mieltä, ettei Suomi ollut Saksan liittolainen toisessa maailmansodassa, hän väittää. Twitterissä #pyöreäpöytä

Urho Kekkosen kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta 31. elokuuta 2016. Oliko Kekkosen presidenttinä ollessa kaikki paremmin? Intohimoinen Kekkos-fani Sanna Pirkkalainen pohtii tätä kysymystä väitöskirjan Kekkosesta tehneen tutkija, kirjoittaja Timo J. Tuikan kanssa. Nämä "Kekkosen lapset" puhuvat myös muustakin kuin politiikasta, läpi käydään mm. Kekkosen rakkauksia ja sitä, millainen ystävä ja vihamies UKK parhaimmillaan ja pahimmillaan oli. Suomalaisiin iskostui ikuisen vahvan johtajan kaipuu Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen. Presidentin valtaa rajattiin Kekkosen kauden jälkeen, mutta Tuikka kertoo suuren johtajan kaipuun silti ajoittain palaavan. - Aina kun asiat menevät päin mäntyä muistutetaan, että kyllä se Kekkonen osasi asiat hoitaa. Mutta toisaalta, aika paljon on heitäkin, jotka Kekkosta arvostelevat. Timo J. Tuikka kertoo Kekkosen harjoittaneen "ruoska-parlamentarismia". Hallintatapa oli kyseenalainen, mutta toisaalta kansalaiset arvostivat poliitikkoja kurmuuttavaa presidentttiä. Kansallinen yhtenäisyys oli Tuikan mielestä Urho Kekkosen tärkein perintö meille suomalaisille - pääsimme eroon sisällissodan traumoista. - Kekkonen viihtyi hyvin kansan parissa, mutta toisaalta pukeutui myös mielellään frakkiin. Tuikka odottaa nyt innostuneena uutta tutkijasukupolvea, jolla ei ole mitään muistikuvaa Kekkosesta eikä Neuvostoliitostakaan. - Kekkos-tutkimus ei ole suinkaan loppunut, vielä voi tulla paljon mielenkiintoisia tutkimuksia.

Georg C. Ehrnrooth oli harvoja Kekkosen ajan poliitikkoja, joka uskalsi avoimesti arvostella Suomessa omaksuttuja poliittisia käytäntöjä.  Ehrnrooth oli laillisuusmies, joka ei hyväksynyt sitä, että ulkopolitiikkaa käytettiin sisäpolitiikan käsikassarana.  Sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja noottiikriisi olivat Ehrnroothille suuria pettymyksiä, jotka ajoivat hänet ratkaisemattomaan ristiriitaan Kekkosen kanssa. Ehrnroothia nimitettiin äärioikeistolaiseksi ja jopa fasistiksi, vaikka hän koko ajan puolusti parlamentarismia ja demokratiaa. Kalle Haatasen vieraana on tutkija, filosofian tohtori Riku Keski-Rauska.

Kekkonen kohtaa Kekkosen. Juuson veli Joonas tulee vierailemaan ja kuulemme tarinoita suurista pehmomiekkasodista, Kurun kamaluudesta ja nuorten miesten omituisesta maailmasta. Ja pornosta. Kesto: 1:54:20 Lisää Juusoa: www.juusokekkonen.fi Kappaleet 
Professor Kliq - Bust This Bust That (cc) http://freemusicarchive.org/music/Professor_Kliq/Bust_This_Bust_That/ The Insider - Intelligent Galaxy (cc) http://freemusicarchive.org/music/The_Insider/Alls_Fair_in_Love_of_Wax/the_insider_-_11_-_intelligent_galaxy This episode is lisensed under Creative Commons BY-NC-SA 4.0 (Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International). More info: creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/

Suurlähettiläs René Nybergin äiti oli Helsingin juutalaisia, mutta rakastui luterilaiseen mieheen ja meni tämän kanssa naimisiin vastoin suvun tahtoa. Isä ja muu perhe hylkäsivät hänet – vaikka aivan kunniamurhaan saakka ei mentykään. Suomen Moskovan ja Berliinin suurlähettiläänä työskennellyt René Nyberg avautuu juutalaisesta taustastaan ja sukunsa vaiheista äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan. Kirjassa kerrotaan järkyttävistä kohtaloista, kun osa lähisukulaisista katoaa natsien keskitysleireille, mutta äidin serkku Mascha ja hänen Josef-miehensä pelastuvat kuin ihmeen kaupalla viimeisellä junalla Latviasta Siperiaan. Heidän tiensä johtaa sittemmin takaisin Latviaan, Israeliin ja lopulta takaisin Saksaan – eläkkelle. Kekkosen kaverina tunnettu Nybergin isä löytää kadonneet Neuvostoliiton salaisen poliisin avulla vuosikymmeniä myöhemmin. René Nybergin suvun uskomaton tarina on avoimesti esillä haastattelussa, isäntänä Tapani Ruokanen. Kirjailija Jörn Donner kirjoitti arviossaan Hufvudstadsbladetissa kuinka todellisuus ylittää mielikuvituksen rajat tässä tarinassa.

Kekkonen tutustuu ammattimaiseen gay lifestyle- blogaajan sisäiseen maailmaan ja ymmärtää omien hääsuunnitelmiensa olevan kovin vaatimattomia. Keskustelu vaeltelee henkilökohtaisen ja poliittisen välillä, ja ensimmäisien miljoonien ansaitsemista suunnitellaan, kun Tämän kylän homopoika -blogin Eino Nurmisto istuu alas Kekkosen kanssa puhumaan maailmasta ja kirjoittamisesta. Kesto: 1:08:33 Lue Tämän kylän homopoika -blogia: http://blogit.image.fi/tamankylanhomopoika Tykkää blogista Facebookissa: https://www.facebook.com/tamankylanpoika Seuraa Einoa Twitterissä: https://twitter.com/kylanhomopoika Kappaleet Professor Kliq - Bust This Bust That (cc) http://freemusicarchive.org/music/Professor_Kliq/Bust_This_Bust_That/Bust_This_Bust_That The Insider - Intelligent Galaxy (cc) http://freemusicarchive.org/music/The_Insider/Alls_Fair_in_Love_of_Wax/the_insider_-_11_-_intelligent_galaxy Cory Gray - Wrecking Ball (cc) http://freemusicarchive.org/music/Cory_Gray/Carcrashlander_Instrumentals/Wrecking_Ball This episode is lisensed under Creative Commons BY-NC-SA 4.0 (Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International). More info: http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/

ETYK:istä 40 vuotta, västäräkistä vähäsen, Ukrainasta ei päivääkään. ETYKin huippukokouksesta tulee ensi kesänä kuluneeksi 40 vuotta. Kuinka tuolloin alulle pantu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö pärjää Ukrainan kriisissä? Kenellä on on Ukrainan rauhan avaimet? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraana on ETYJ:in puheenjohtaja Ilkka Kanerva, ulkopolitiikan kokopäiväammattilainen presidentti Kekkosen ajoista lähtien. Leikola & Lähde puhuu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pesemättä välillä suutaan saippualla.

Kekkonen oli toimissaan nopea ja määrätietoinen. Lähipiiri, johon kuuluivat adjutantit, kansliapäälliköt, turvamiehet ja hovimestarit, pääsi seuraamaan presidentin toimia aitiopaikalta. Kalle Haatasen vieraana on Kekkosen adjutanttina vuosina 1969-71 toiminut Esa Seppänen. Hän kuvaa Kekkosta reiluksi isännäksi, joka tiesi, mitä tahtoi ja luotti alaisiinsa. Kalareissulla tai hiitoretkellä pomoa ei tosin sopinut peitota, sillä tämä oli huono häviäjä.

Rantauduin Kekkosslovakiaan 18.8.1986. 13 päivää myöhemmin presidentti Urho Kekkonen kuoli. Vaikka nämä kaksi tapahtumaa eivät ainakaan minun ymmärtääkseni liity toisiinsa mitenkään, haluan kuitenkin takautuvasti tutustua mieheen, jonka aikakauden loppua sain silloin todistaa. Kuka oli Urho Kekkonen? Tähän kysymykseen vastaa Roman Schatzin Maamme-kirjassa maailman pisimmän UKK-elämänkerran kirjoittaja, ulkoasiainneuvos, professori Juhani Suomi.