Podcasts about urho kekkonen

Neuvostoliiton johtaja Nikita Kruschev on kuvaillut Kekkosta seuraavalla tavalla “Hän on kuin miekkalija joka hyökkää heti suoraan ja rehellisesti". Tässä jaksossa parrasvaloihin pääsee taas Urho Kekkonen, Suomen pitkäaikaisin valtionpäämies, jonka pitkää ja vaiheikasta presidenttikautta puimme oikein urakalla tänään. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään julkaistu Juhani Suomen Ulkoministeriä kaatamassa, joka löytyy näppärästi alla olevasta linkistä https://www.suomalainen.com/products/ulkoministeria-kaatamassa?srsltid=AfmBOooHsrMPBUwYK0YwilNpDVw13Tb09Nix34FFwBtRwl0R8Iwnbamx

Nauretaan Kekkoselle! Miksi edesmennyt presidentti Urho Kekkonen on niin houkuttava poliittisen satiirin aihe edelleen? 1960-luvun hampaattomista Kekkoskaskuista on edetty tekoälyavusteisiin nettivideoihin, joissa Kekkosen suusta pääsee ruma sanakin. Kekkoshuumorista keskustelemassa tuoreen UKK-musikaalin tekijä, kirjailija Sirpa Kähkönen, Kekkonen-sarjakuvan tekijä Matti Hagelberg sekä tubettaja Jani "Paakkelsi" Paakala, jonka Kekkos-videot villitsevät yleisöä Youtubessa. Toimittajana studiossa Harto Hänninen.

I de känsliga förhandlingarna om vänskaps-, samarbets- och biståndspakten mellan Finland och Sovjetunionen 1948 fruktade finländarna att Finland skulle förlora sin självständighet i avtalet som länderna i Centraleuropa och Baltikum gjort.I delegationen ingick de två framgångsrika juristerna och politikerna Urho Kekkonen och JO Söderhjelm – den förste från ett småbrukarhem och den senare från den finlandssvenska akademiska eliten – som trots olikheterna samarbetade väl under förhandlingarna. Gemensamma hemligheter skapade ett starkt band mellan dem som bar genom det kalla kriget. Detta är ett betalt samarbete mellan Historia Nu och Svenska litteratursällskapet i Finland.I detta avsnitt av podden Historia Nu samtalar programledaren Urban Lindstedt med Henrik Meinander, professor i historia vid Helsingfors universitet utifrån böckerna Makten, marknaderna och presidenterna – En biografi om J.O. Söderhjelm av Esko Vuorisjärvi samt Kekkografi och andra politiska spånor av Henrik Meinander.Finland skulle under 1900-talet tvingas förhandla vid flera tillfällen med en hotfull granne där insatserna var Finlands självständighet. Här skulle två bemärkta jurister, som i sin ungdom stod långt ifrån varandra politiskt, framträda: den äktfinska Urho Kekkonen samt finlandssvensken JO Söderhjelm. Men bägge närmade sig varandra eftersom de tillhörde den så kallade fredsoppositionen under fortsättningskriget.Den svensksinnade J.O. Söderhjelm föddes 1898 i en känd akademisk familj och gjorde sig tidigt ett namn inom politiken. Han var en skämtsam sällskapsmänniska som samtidigt fick fiender för att han uppfattades som högdragen och formell. Han valdes till Svenska folkpartiets riksdagsman och satt i riksdagen i över 17 år. Han var justitieminister i sex olika regeringar mellan åren 1939 och 1966.Söderhjelm deltog i förhandlingar i Moskva, Berlin, London och Stockholm. Han spelade en central roll i förhandlingarna om nickelfyndigheterna i Petsamo under mellankrigsperioden 1940-1941 och var en av nyckelspelarna 1948 i förhandlingarna med Sovjet om VSB-pakten.Urho föddes den 3 september 1900 på en gård kallad Lepikko torp i Pielavesi. Fadern, Juho Kekkonen, hade avancerat från dräng och skogsarbetare till skogsarbetsledare och timmeragent. Modern, Emilia Pylvänäinen, var dotter till en hemmansägare. Urho Kekkonen kom att studera juridik. Hans ideologiska rötter fanns i den nationalistiska studentpolitiken i det nyligen självständiga Finland. Folkets enande, kampen för det finska språket och frågan om Östkarelen var också viktiga för honom och han drevs dessutom av ett rysshat.Kekkonen hörde till första generationens intelligentia från landsbygden. Han anslöt sig till Agrarförbundet 1933 och kandiderade till riksdagen. Kekkonen valdes in i riksdagen vid andra försöket 1936 och blev genast justitieminister i Kyösti Kallios regering. Kekkonen togs inte med i regeringen under vinterkriget.VSB-pakten skulle bli den karta som Finland navigerade i säkerhetspolitiken efter landets svåra erfarenheter under andra världskriget. Urho Kekkonen, som var president från 1956 fram till 1981, kom också att utnyttja pakten och sina kontakter inom den sovjetiska säkerhetstjänsten för att stärka sin egen maktposition.Bild: Ministrarna Urho Kekkonen och J.O. Söderhjelm vid förhandlingsbordet strax före vinterkrigets utbrott 1939. Museiverket, Historiska bildsamlingarna, CC BY 4.0Musik: Sibelius "Finlandia", OP. 26 av The Philharmonia orchestra; His Master's Voice 1948, Internet Archive, Public Domain.Klippare: Emanuel Lehtonen Vill du stödja podden och samtidigt höra ännu mer av Historia Nu? Gå med i vårt gille genom att klicka här: https://plus.acast.com/s/historianu-med-urban-lindstedt. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kissenger 100 yaşında hayâta vedâ etti. Son zamanlarına kadar, muvazzaf olduğu zamanlarla elbette kıyaslanamaz ama o yaşta bir insandan beklenmeyecek derecede faal idi. En son Rusya-Ukrayna savaşı husûsunda açıklamalar ve görüşmeler yapmıştı. Hâsılı emeklilik rehâvetine kapılmamıştı. Kissinger, son temsilcilerini Soğuk Savaş devrinde gördüğümüz modern devlet adamları neslindendi. Artık siyâsal elitler açısından bu tarz figürlerin çok uzağındayız. Bu durumu çeşitli vesilelerle ifâde ediyoruz. Bugünün idârecileri siliklik, vasıfsızlık ve ucuz popülist gösterilerin showman'leri olarak tezâhür ediyor. Meselâ sâbık Fransa Başkanı François Hollande'ı düşünelim. Kendisinden ne kaldı geriye? Tam bir silik başkan profiliydi Hollande. Olaf Scholz da ondan farklı değil. Ne, ne dedikleri anlaşılıyor ne de yaptıkları. Vasıfsızlık mevzû edilecek olursa aklıma ilk gelen sâbık Finlandiya Başbakanı Sanna Mirella Marin ilk aklıma gelen figür. Sanki Finlandiya'da başbakanlık yapacak kimse bulunamadı da o sırada arkadaşlarıyla çılgın bir partiye katılmak üzere otobüs bekleyen Marin apar topar başbakanlık koltuğuna oturtuldu gibi. Showman'ler ise mebzûl miktarda. İtalya bu noktada hakikaten de çok mümbit. Silvio Berlusconi herhalde bu ligde şampiyonluğu kimseye bırakmaz. Sarkozy ve Macron da bu hususta az değildir. Sanna Mirella Marin, II. Umûmî Harp sonrasında Finlandiya'yı hiçbir kampa sokmayan, tarafsızlık siyâseti üzerinden Baltık gibi son derecede nâzik bir coğrafyanın barışına katkı sağlayan Urho Kekkonen'in uzak ara da olsa halefi. Bu kadarı bile yeter. Finlandiya ne NATO ne de Varşova Paktına dâhil oldu. Finlandiya bir barış diyârı olarak, vasıflı, eğitimli ve medenî bir işgücü ve yatırımlarla göz kamaştırıcı bir kalkınmayı başardılar. Dahası, hukuk ve demokrasi gibi ilkeler üzerinden zenginliğin âdil paylaşımının nasıl sağlanabileceği husûsunda dünyâya timsal oldu. Ak Zambaklar memleketi olarak tanındı. Şimdi artık her nev'i belâyı çekecek bir kararla NATO'ya dâhil olan Finlandiya'nın hâline bir bakalım, neler göreceğiz. Marin Hanım, katıldığı narkotik yüklü çılgın partilerden kalan aklını bu yola koymuştu. Muhtemelen Kekkonen'in kemikleri sızlıyordur..

Vitsit sikseen! -podcastin 36. jaksossa vieraana stand up -koomikko Paul Westlake. Paul on virallisesti Suomen vanhin stand up -koomikko. Miten ihmeessä brittiläinen nuori opettaja päätyy seitkytluvun Suomeen? Kuinka taas menestynyt oppikirjojen tekijä päätyykään stand up -lavoille viisikymppisenä? Lisäksi jaksossa vastataan millaista on tavata Urho Kekkonen, Harri Holkeri ja John Wayne sekä haetaan olutta Monty Pythonille.Kuuntele!Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen ja niin edelleen. Urho K. Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti ja yksi suurimmista valtiomiehistä. Hän luovi Suomen itsenäisenä valtiona halki Kylmän sodan vaarallisten karikoiden itsenäisenä maana.Mutta Kekkosella oli myös toinen puoli. Vanhana tiedustelumiehenä hän pelasi vaarallista peliä niin neuvostoliittolaisten, kuin läntisten tiedustelupalveluiden kustannuksella. Näistä uskomattomista tapahtumista Kesärannan kulisseissa saadaan kuulla tässä jaksossa, tietokirjailija Mikko Virran kertomana. Jos haluat tukea podcastin tuotantoa, se onnistuu ostamalla meille tämän podcastin pääasiallista raaka-ainetta, eli kahvia alla olevan linkin kautta.https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Henrik Torehammar ser en gråmulen tv-dokumentär om finlandiseringen och frågar sig om Tobias Billström håller på att förvandlas till Urho Kekkonen. Torbjörn Nilsson fastnar på Gösta Rehns namn i en inflationsrapport och undrar om Elisabeth Svantesson ska börja hata arbetslösheten.

Miksi läntiset tiedustelupalvelut olivat kylmän sodan aikana kiinnostuneita Suomesta? Vaikuttiko tiedustelupalveluiden toiminta Suomen ulkopolitiikan suuntaan? Kuinka brittiläinen tiedustelu-upseeri Rex Bosley ystävystyi Urho Kekkosen kanssa ja miksi Kekkonen ylläpiti suhteita tiedustelu-upseereihin? Mikä merkitys alkoholilla ja saunomisella on ollut tiedustelutoiminnassa ja ulkopolitiikassa? Studiossa vieraana tutkija, toimittaja ja kirjailija Mikko Virta. Jakso on nauhoitettu 1.11.2022. (0:00) Intro (1:12) Lontoon arkistot (6:59) Urho Kekkonen (8:59) Meemi-Kekkonen (10:40) Salainen poliisi (12:52) Tiedustelu (17:22) Salainen kanava (19:23) Suhteet länteen (22:29) Yöpakkaskriisi (27:15) Wilho Tikander (29:16) Hirvijahti (31:11) Alkoholi (37:42) Länsimielisyys (40:04) Kekkosen valtaannousu (42:41) Henkilösuhteet (45:13) Rex Bosley (47:13) Suojelupoliisi (50:35) Englannin opettaja (58:20) Operaatio Thread (1:08:18) Operaatio Elder (1:10:06) Propaganda (1:12:41) Helsingin nuorisofestivaalit (1:18:30) Noottikriisi (1:23:18) Lähteet (1:32:12) Sohvan alla piilossa (1:36:54) Palaute kirjasta Vieras Mikko Virta: @mavirta

Urho Kekkonen served as President of Finland between 1956 and 1982. Kekkonen towered over the Finnish political system, creating a complex system whereby he co-opted his potential adversaries into an ever-larger coalition, such that at election time, he was safe from serious political opposition. Early on in his political career, Kekkonen decided that faced with a much larger much stronger neighbour, Finland's best hope was to give the Soviet Union just enough control over Finland that the Soviets wouldn't lose their temper with them.  As you're about to hear, this had mixed results, but succeeded in its principal aim of maintaining Finland's de facto independence. My guest today points out that Finland cannot have a bad relationship with Russia; their proximity to each other makes this utterly out of the question. My guest today is Finnish historian Henrik Meinander, who is a professor at the University of Helsinki. Henrik's English-language book, A History of Finland, was released in 2011 and updated in 2019. As well as discussing Kekkonen's life and politics, I asked Henrik what he thought of Finland joining NATO, and whether he really thought the Finns are the happiest people in the world, as they're often designated. 

Finlandisering blev under det kalla kriget en nedsättande beteckning på mindre staters följsamhet mot större grannländer. Men Finland lyckades trots allt upprätthålla ett nationellt oberoende till skillnad mot Baltikum och Östeuropa som hamnade under Stalins stövel.Efter fortsättningskriget 1940-44 tvingades Finland till stora eftergifter och betala ett högt krigsskadestånd till Sovjetunionen. Det var osäkert om Finland ens skulle överleva som självständig stat. Spelreglerna för relationerna till Sovjetunionen kom att kodifierades i Vänskaps-, samarbets- och biståndspakten som undertecknades i april 1948.I detta avsnitt av podden Historia.nu samtalar programledaren Urban Lindstedt med Henrik Meinander, professor i historia vid Helsingfors universitet och författare till böckerna Finlands historia samt Finland 1944 – Mellan Hitler och Stalin.Efter rikssprängningen 1809 blev Sveriges östra rikshalva storfurstendömet Finland inom det ryska imperiet. Men Finland fick behålla Gustav III:s lagstiftning och från 1863 tillät tsaren Alexander att den finska lantdagen kunde sammanträda regelbundet. Finland kom att utvecklas till en autonom del inom kejsardömet ända fram till att Finland utropade sin självständighet den 6 december 1917 i kaoset efter den Oktoberrevolutionen i Ryssland.Under vinterkriget 1939-40 och fortsättningskriget 1940-44 slogs Finland tappert mot Röda armén för sitt oberoende. Efter stilleståndet ställdes Finland under de allierades kontrollkommission som helt kontrollerades av Sovjet. När fredsfördraget undertecknades 1947i Paris tvingades Finland tillbaka till 1940 års gränser, förlorade Petsamo i norr och tvingades betala ett krigsskadestånd på 300 miljoner dollar. Finland tvingades upplösa 400 föreningar och lagföra de som Sovjetunionen uppfattade som skyldiga till kriget. I detta läge stod Finland risken att sovjetiseras som Baltikum och Östeuropa. Stalin yrkade att Finland skulle sluta ett avtal med Sovjetunionen om ”samarbete och vänskap” för att förhindra att Finland blev en del av Nato. Finland tvingades också tacka nej till Marshallhjälpen.I Vänskaps-, samarbets- och biståndspakten som undertecknades 1948 förband sig finska staten att avvärja varje angrepp som riktades mot Finland eller Sovjetunionen via finskt territorium. Resultatet blev en stor följsamhet från Finlands sida mot Sovjetunionens intressen under perioden 1948 till 1991 när Sovjetunionen kollapsade. Till den följd att parlamentarismens principer kom att frångås då Moskva gärna såg att president Urho Kekkonen, som hade kontakter med Sovjetisk underrättelsetjänst sedan 1944, skulle sitta kvar.Efter att krigsskadeståndet var betalt kom också Finland att tjäna ekonomiskt på handelsutbytet med Sovjet. Samtidigt som man kunde ha ekonomiska relationer till Västeuropa.Bild: Undertecknande av VSB-pakten mellan Finland och Sovjetunionen i Moskva den 6 april 1948. Undertecknad av den sovjetiske utrikesministern Vyacheslav Molotov, följt av den sovjetiske statschefen Josef Stalin. Till vänster om Stalin står Finlands statsminister Mauno Pekkala, till höger om Stalin utrikesministrarna Carl Enckell och Reinhold Svento, inrikesminister Yrjö Leino och riksdagsledamöterna Urho Kekkonen, Onni Peltonen och JO Söderhjelm. Wikipedia. Public Domain.Musik: Pisces av Humans Win (formerly Lance Conrad), Soundblock Audio. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information. Become a member at https://plus.acast.com/s/historianu-med-urban-lindstedt.

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se   Tuottaja: Lotta Hoppu  Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.  Ohjelma on tehty vuonna 2021.   

Urho Kekkonen charmade kvinnorna, han var atleten som krossade sina konkurrenter och han var Finlands mångårige och nästan mytomspunna president. Han personifierade den politiska makten under flera årtionden och lyckades med det omöjliga; att hålla Sovjet på gott humör, men till vilket pris? Var han i själva verket en marionett och envåldshärskare eller var det tack vare hans politiska skicklighet som Finland behöll sin självständighet och inte ockuperades?Kekkonen var både älskad och föraktad, samtidigt som hans privatliv fylldes av festande och otrohetshistorier. Efter årtionden vid makten kantades hans sista tid i livet av sjukdom. Han lämnade ifrån sig makten för 40 år sedan, men hans ande vilar fortfarande över republiken Finland. Medverkande:Timo Kekkonen, barnbarn till Urho Kekkonen.Henrik Meinander, professor i svenskspråkig historia, Helsingfors universitet.Kati Katajisto, historiker vid Helsingfors universitet.Pär Stenbäck, före detta politiker (SFP) och kollega till Urho Kekkonen.Jaakko Iloniemi, tidigare toppdiplomat.Staffan Bruun, tidigare journalist vid Hufvudstadsbladet. Programmet har gjorts av Julia Wiræus.julia.wiraeus@sverigesradio.seProducent var Lotta Hoppu. Källor: Hyvärinen, Pekka: Suomen mies - Urho Kekkosen elämäMattson, Anne: Sylvi Kekkonen - Kiteitä, Sylvi Kekkosen elämäkertaMeinander, Henrik: Finlands historia.Venho, Johanna: Ensimmäinen nainenYle:s tv-serie Kekkonen av journalisten Jari Tervo. 

Urho Kekkonen allekirjoitti eropaperinsa tasavallan presidentin tehtävästä tasan 40 vuotta sitten, 26. lokakuuta vuonna 1981. Vakavasti ja parantumattomasti sairaan Kekkosen tilaa oli pimitetty jo pidemmän aikaa, mutta lopulta peittelyn tie kävi mahdottomaksi. Urho Kekkosen erossa päättyi ainutlaatuisen vallan ja vallankäytön kulttuurin aikakausi. Yhä 40 vuotta Kekkosen vallan päättymisen jälkeen ilmestyy uutta tutkimusta, jossa kuvaa Kekkosesta yritetään hahmottaa tarkemmaksi. Hän kuitenkin vaikuttaa pakenevan kaikkia määritelmiä, eikä tutkimuksessa ole konsensusta edes Kekkosen toiminnan keskeisimmistä vaikuttimista. Minkälaiset olivat Kekkosen vallan viimeiset päivät? Minkälaista oli Kekkosen vallankäyttö? Minkälaisena kekkoslaisen ajan perintö näkyy edelleen poliittisessa kultturissamme? Ja kuka hän oikeastaan oli? Haastateltavina Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen sekä Kekkos-asiantuntija, tietokirjailija ja vapaa toimittaja Timo J. Tuikka. Toimittajana on Ville Talola.

Hilma har grundat sitt egna bokningsbolag och har en lång erfarenhet av att organisera event i Sverige och i Europa. Men vad händer när man varken får gå på konsert eller spela musik inför publik? Hilma förklarar varför vi inte ser så många finska band spela live i Sverige, och är hon släkt med Finlands mångåriga landsfader Urho Kekkonen? I studion ställs allt Sanna och Kalle trott på till en spets, är finsk iskelmä Finlands motsvarighet till den svenska dansbanden? Kalle ringer också till de som legat bakom och skapat en av de mest blomstrande konsertscenerna under pandemin, nämligen Suomen verohallinto. Kalle Kinnunen & Sanna Laakso popula@sverigesradio.se

Huhtikuussa 1981 Suomen poliittinen järjestelmä mullistui. Pääministeri Mauno Koivisto ja presidentti Urho Kekkonen ottivat yhteen, ja Koivisto voitti. Siitä alkoi presidentin vallan kaventaminen.

Yöpakkasina tunnettu ajanjakso alkoi syksyllä 1958, kun vastanimetty Fagerholmin hallitus ei kelvannut Neuvostoliitolle. Suomen suhteet Neuvostoliittoon kiristyivät ja Urho Kekkonen joutui lähtemään Moskovaan tilannetta ratkaisemaan. Neuvostoliiton epäilyille oli useita syitä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing-kauppa oli vaikeuksissa, koska Suomi ei öljyn lisäksi löytänyt tarpeeksi muuta ostettavaa itänaapurista. Lisäksi Kremlissä karsastettiin erityisesti sosialidemokraattien kahta ministeriä; Väinö Leskistä ja Olavi Lindblomia, jotka olivat niin sanottuja asevelissosialisteja. Kun myös kokoomus oli mukana, Neuvostoliitto katsoi että hallituksen enemmistö edustaa sille vihamielisiä voimia. Maiden välejä hiersi myös se, että Otto Ville Kuusiselle ei myönnetty viisumia, jotta hän olisi voinut osallistua SKP:n 40-vuotisjuhliin. Neuvostoliiton painostuksen Fagerholmin hallitus erosi ja tilalle nimitettiin V. J. Sukselaisen maalaisliittolainen hallitus. Ministeri Paavo Rantanen kertoo tuoreessa kirjassaan yöpakkasten taustoista ja vaikutuksesta Suomen poliittiseen elämään. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

För författaren och journalisten Maarit Tyrkkö har det svenska språket har varit nyckeln till många spännande människomöten. Under sin karriär har hon bland annat intervjuat Astrid Lindgren och Ingrid Bergman. Och så har hon övat svenska med president Urho Kekkonen, som hon var väldigt nära vän med. Redaktör: Hanna Lämsä, Parad Media.

Presidentti Urho Kekkosta pidettiin lujana ja laskelmoivana valtiomiehenä. Julkinen kuva ei kuitenkaan vastannut todellisuutta. Kekkosen pitkäaikainen rakastajatar Anita Hallama löysi kovan ulkokuoren alta herkän, tunteensa avoimesti näyttävän, runollisen miehen.

Vanhemmiten yksinäinen presidentti tarvitsi perässähiihtäjiään yhtä paljon kuin nämä häntä.

Metsäradiossa kuultiin erikoisesta tapauksesta Konneveden Siikakoskella vuosikymmeniä sitten. Suomen tasavallan entinen presidentti Urho Kekkonen oli innokas kalamies ja välillä saaliin jälkeen otettiin tietysti taskumatista pieni huikka konjakkia. Siikakosken rantamaisemissa kuitenkin sattuma puuttui peliin tällä tärkeällä hetkellä ja arvokas taskumatti luiskahti adjutantin kädestä kohisevaan koskeen. Veteen pudonnut taskumatti oli arvokas lahja Neuvostoliiton entiseltä johtajalta Leonid Brezneviltä ja asia jäi vaivaamaan Kekkosta. Tapahtumasta liikkui alueella monenlaisia juttuja ja näiden innoittamina paikalliset sukeltajat lähtivät vuosia myöhemmin tutkimusretkelle Siikakoskelle. Ja mitä sitten tapahtui, tämän kertoi Metsäradiossa Kalevi Korhonen. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

What’s the weirdest place Finnish president Urho Kekkonen went fishing? Author Joel Willans is joined by maritime historian Aaro Sahari. The two discuss icebreaker ships and their impact on Finnish 20th century industrialization. Aaro explains how conquering nature with year-round open waterways affected Finnish national pride. Contact: veryfinnishproblems@inktank.fi Produced by Thomas Nybergh / Ink Tank Media Shownotes: Old footage with fearless strolling next to speeding icebreaker: https://www.facebook.com/veryFinnishproblems/videos/671860119621245/ Aaro’s academic record: https://orcid.org/0000-0002-5099-8249 Sahari & Matala: Small nation, big ships winter navigation and technological nationalism in a peripheral country, 1878–1978 (paywall): http://dx.doi.org/10.1080/07341512.2017.1343909 Aaro's popularized article on icebreakers (in Finnish): https://journal.fi/tt/article/view/64668 Finnish Funding Agency TEKES makes video campaign with self-mutilating daredevils group Dudesons: https://www.tekes.fi/en/programmes-and-services/campaigns/dudesons/ More: http://veryfinnishproblems.com

Kekkonen oli toimissaan nopea ja määrätietoinen. Lähipiiri, johon kuuluivat adjutantit, kansliapäälliköt, turvamiehet ja hovimestarit, pääsi seuraamaan presidentin toimia aitiopaikalta. Kalle Haatasen vieraana on Kekkosen adjutanttina vuosina 1969-71 toiminut Esa Seppänen. Hän kuvaa Kekkosta reiluksi isännäksi, joka tiesi, mitä tahtoi ja luotti alaisiinsa. Kalareissulla tai hiitoretkellä pomoa ei tosin sopinut peitota, sillä tämä oli huono häviäjä.

Rantauduin Kekkosslovakiaan 18.8.1986. 13 päivää myöhemmin presidentti Urho Kekkonen kuoli. Vaikka nämä kaksi tapahtumaa eivät ainakaan minun ymmärtääkseni liity toisiinsa mitenkään, haluan kuitenkin takautuvasti tutustua mieheen, jonka aikakauden loppua sain silloin todistaa. Kuka oli Urho Kekkonen? Tähän kysymykseen vastaa Roman Schatzin Maamme-kirjassa maailman pisimmän UKK-elämänkerran kirjoittaja, ulkoasiainneuvos, professori Juhani Suomi.

Aamun vieraana on ikipoliitikko Paavo Väyrynen, joka haluaa jälleen kerran Suomen presidentiksi. Hän on mukana tammikuun vaaleissa keskustan ehdokkaana. Katri Nisula tapasi Paavo Väyrysen Tamminiemessä, jossa Väyrysen oppi-isä, presidentti Urho Kekkonen aikanaan johti Suomea.