Podcasts about pohjois suomen

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lapin sota alkaa syksyllä 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset evakuoidaan kodeistaan, ja yli 50 000 Lapin sodan evakkoa päätyy Ruotsiin turvaan.Ranualaiset Katri, 8, ja Eevi, 14, ovat osa tätä tuhansien naisten, lasten ja vanhusten joukkoa. Katri vaeltaa Ruotsiin perheen lehmien kanssa – matkaa on lähes 150 kilometriä. Eevi matkustaa Ruotsin puolelle auton lavalla ja junalla.Evakkoaika koettelee erityisesti lapsia. Kuolleiden suomalaisten lasten listat ovat pitkiä. Samaan aikaan, kun suomalaiset evakot elävät uutta arkea Ruotsissa, sota pyyhkäisee Pohjois-Suomen yli: Lappi palaa.Katri, Eevi och Lapplandskriget – barnens flykt till SverigeLapplandskriget bryter ut hösten 1944. Tiotusentals människor evakueras från sina hem och fler än 50 000 nordfinska flyktingar söker skydd i Sverige.8-åriga Katri och 14-åriga Eevi är två av de tusentals evakuerade bestående av barn, kvinnor och äldre. Katri tar sig över gränsen till fots med familjens kor – en resa på nästan 150 kilometer. Eevi tar sig till Sverige med bil och tåg.Evakueringen är särskilt svår för barnen. Listorna över döda finska barn är långa. Samtidigt som de evakuerade lever ett nytt liv i Sverige sveper kriget över norra Finland: Lappland brinner.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Katri Impiö, Eevi Heinonen, Outi Autti/yliopistotutkija Oulun yliopisto/forskare vid Uleåborgs universitetOhjelman teki/programmet gjordes av: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta Hoppu Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Arkistomateriaali: Sveriges Radio ja Yle Ohjelma tehtiin syksyllä 2024.  Programmet gjordes under hösten 2024.Mikä oli Lapin sota?Lapin sota alkoi syksyllä 1944 ja on Suomen kolmas sota toisen maailmansodan aikana. Suomi oli hävinnyt jatkosodan Neuvostoliittoa vastaan ja rauhanehdot vaativat, että Pohjois-Suomi oli tyhjennettävä Suomen entisistä aseveljistä, saksalaisista. Heitä oli Pohjois-Suomessa enimmillään yli 200 000.Aluksi saksalaiset vetäytyvät rauhanomaisesti, mutta lokakuussa 1944 Suomi aloittaa Neuvostoliiton painostuksesta sotatoimet ja Saksa ottaa käyttöön potetun maan taktiikan. Sota lasketaan päättyneeksi 27.4.1945, kun viimeisetkin saksalaiset olivat poistuneet Suomesta. Sota jättää jälkeensä pahoin palaneita paikkakuntia ja yli miljoona miinaa ja räjähdettä.Lapin sodan evakot olivat lapsia, naisia, vanhuksiaJuuri ennen Lapin sodan alkua Suomen viranomaiset päättivät, että Lapin siviiliväestö on evakuoitava mahdollisen sodan tieltä. Suomen valtio päätti kiireesti siirtää yli 100 000 naisen, lapsen ja vanhuksen joukon turvaan kodeistaan. Ruotsi otti Suomen pyynnöstä vastaan yli 50 000 suomalaista evakkoa eli pakolaista. Loput evakuoitiin Suomen rajkojen sisään, pääosin Pohjanmaalle. Evakot olivat pääosin vanhuksia, kaikenikäisiä naisia ja lapsia. Myös lehmiä evakuoitiin tuhansittain.Lapin sodan evakot RuotsissaRuotsissa Lapin sodan evakoi sijoitettiin eri puolille Pohjois-Ruotsia: Norrbotteniin, Västerbotteniin, Västernorrlantiin, Jämtlantiin ja Gävleborgiin, yhteensä 359 eri paikkakunnalle.Ruotsissa sijaitsi myös pakolaisleirejä. Västerbottenin läänissä oli kaksi suurta leiriä: Kusforsin leiri ja Jörn-Lindån leiri, jotka saivat kansan suussa nimet Pikku-Helsinki ja Pikku-Rovaniemi. Niissä asui satoja ihmisiä parakeissa.Vad var Lapplandskriget och den nordfinska evakueringen?Lapplandskriget bryter ut hösten 1944 och är Finlands tredje krig under andra världskriget. När fortsättningskriget mot Sovjetunionen tar slut 1944 kräver fredsvillkoren att norra Finland töms på landets forna vapenbröder tyskarna. Det finns över 200 000 tyskar i Lappland. De finska myndigheterna fruktar en ny väpnad konflikt och att tyskarna inte kommer att ge sig av frivilligt. Den finska staten beslutar därför att omgående evakuera över 100 000 kvinnor, barn och äldre från sina hem.Strax före Lapplandskrigets utbrott beslutar sig Sverige för att hjälpa Finland: på kort tid tar man emot över 50 000 nordfinska flyktingar. En del av dem korsar gränsen till fots, andra med tåg eller bil. Hösten 1944 strömmar människor över gränsen till Sverige. Haparanda är den sydligaste av gränsövergångsställena. Hundratals, ibland tusentals äldre, kvinnor och barn i alla åldrar anländer dit varje dag. Med dem kommer också tusentals kor.De evakuerade flyttas till olika delar av norra Sverige: Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland, Jämtland och Gävleborg. Även flyktingläger upprättas i Sverige. I Västerbottens län finns två stora läger: Kusforslägret och Jörn-Lindå-lägret, i folkmun kallade Lilla Helsingfors och Lilla Rovaniemi. Här bor hundratals människor i baracker.

Koe ja kuule kotimaan luonto Toiset lintulajit levittäytyvät, ja toiset vähenevät ja jopa katoavat tietyiltä alueilta kokonaan. Koillismaan ja Pohjois-Suomen linnustossa on viime vuosikymmenien aikana tapahtunut hyvinkin yllättäviä muutoksia. Luontoretkellä kemijärveläinen lintuharrastaja Pirkka Aalto kertoo, millaisia havaintoja hän on viime vuosina laajalla retkeilyalueellaan tehnyt. Hyviäkin on, mutta huonoja uutisia taitaa olla valitettavasti vuosi vuodelta enemmän. Retkikaverina Koillismaalla Oivangin komealla harjulla on Juha Laaksonen.

Mikko Ruuska valittiin hiljattain Nordea Pohjois-Savon uudeksi johtajaksi. Mikko aloitti henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaavana toimipaikanjohtajana 16.10.2023. Ennen nykyistä toimenkuvaansa Ruuska vastasi Nordean Markets -organisaation Itä- ja Pohjois-Suomen liiketoiminnasta. Kaikkiaan Ruuska on toiminut Nordeassa erilaisissa tehtävissä vuodesta 2011 saakka. Tarkemmin Mikon elämänpolkuun ja työhön rahoitusalan tehtävien äärellä saimme tutustua Savon Aalloilla, kun Mikko Ruuska saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Insinööriliiton Pohjois-Suomen alueasiamies Mikko Sormunen käy etelässä, ja sivupersoonat houkuttelevat hänet vieraaksi. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa menee hyvin, eikä luontokaan jätä toivomisen varaa. Alue ei ole vain turistien lomanviettopaikka, vaan pohjoisen teollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa monelle tekniikan alan ammattilaiselle. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Meteorologi ei yllä ennustamaan Pohjois-Suomen säätä. Terveisiä ADHD-apinan äidille. Näitä ovat klapit. Ihminen ei sovi energian tuottajaksi. Pieni vessapaperitutkimus. Sekalaisia sote-ohjeita. Kansanedustajat nostavat palkkaa vaikka eivät käy töissä. Kaikki on muka naisten syytä. Lisää naisia eduskuntaan. Tekoäly mukaan päätöksentekoon. Eläkkeellä olevat kansanedustajat pysykööt eläkkeellä. Ei ne työttömät ole kouluttamattomia. Yhteiskunta sivistää ja työpaikat kouluttaa. Hyvä veli -verkostot rehtorien rekrytoinnissa. Ei laskutaidottomia työpaikoille! Kotien tehtävä on kasvattaa lapsia. Tarina viisaasta opettajasta. Talkkarin tilitys. Isännöitsijöiden koulutustaso on heikko. Kiireinen vai ylimielinen kiinteistönvälittäjä? Ihanaa, kun ei ole pakkasta! Sinfoniaorkesteri luontodokumentissa. Tuut-tuut-tuut-säestyksiä. Musiikin asiantuntijoiden sanavarasto. Hei, kaikki levy-yhtiöt! Mitä tarkoittaa pure minua? Kielletään rap-musiikki Ylen kanavilta. Tasapuolisuutta eduskuntavaalien alla. Tuputusta ja säästövinkkejä. Toimittajana Laura Haikala. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64!

Muusikko Jarkko Martikainen oli nelivuotias, kun Itäsaksalainen pikkukaupunki Itämeren rannalla vaihtui Pohjois-Suomen maisemiin. Suomeen muuto 1970-luvulla oli ankeaa. Martikaisen oli aluksi vaikea löytää leikkikavereita, koska hän puhui vain saksaa. Kun muut lapset eivät ymmärtäneet Jarkon puhetta, hänet suljettiin liekkien ulkopuolelle. Yksinäisyyden kokemus kulki kuitenkin Martikaisen matkassa, kun perhe muutti vanhempien töiden takia alinomaa. Hän kyllästyi tekemään tuttavuutta aina uusien ihmisten kanssa. Tilalle tuli lapsuudessa syttynyt rakkaus lukemiseen. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.

Ukrainan romaniväestön kohtelusta on uutisoitu valtamedioissa vähän. Ukrainan romaneista suuri osa oli jo ennen sotaa maan sisäisiä pakolaisia paperittomuutensa takia. Nyt tilanne on moninkertaisesti huonompi. Romanien tarkkaa lukumäärää on vaikea tietää, mutta riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa on jopa 400 000 romania. Tämänkertaisen Romano mirits -ohjelman etähaastattelussa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston suunnittelijana ja valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimiva Henry Lindgren kertoo ajatuksiaan Ukrainan kriisistä Suomen romanien näkökulmasta käsin. Toimittajana Miriam Schwartz.

Jos tilanne sen sallii, ylitorniolainen Aawastock-festivaali järjestetään tulevana kesänä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2009. Jakso äänitettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, Oulussa, 21. tammikuuta 2022. Tue podcastin tekemistä: MobilePay 0407688249

Jokaisessa Suomen aluehallintovirastossa on nimetty oma romaniasioiden suunnittelija. Henry Lindgren työskentelee Pohjois-Suomen alueella. Häneen otetaan usein yhteyttä, kun romanit kaipaavat tukea, neuvoa ja ohjausta viranomaisasioissa. Henry Lindgren kertoo, että Pohjois-Suomen alueella tuen tarpeet ja toisaalta myös romanityön vahvuudet jakautuvat alueista riippuen eri tavoin. Ohjelman etähaastattelun on tehnyt ja toimittanut Miriam Schwartz.

Madcast haluaa piristää kesälomaa viettäviä opiskelijoita ja vasta opiskelupaikan saaneita nuoria jaksolla, joka on äänitetty jo maaliskuussa. Tämän päiväisessä jaksossa meillä on vieraana Pohjois-Suomen lukiolaisten puheenjohtaja Saku Kontturi.

24. jakso alkaa vikatiedotteella. Sitten mennään keskelle kiihkeää keskustelua Raahen saavutettavuudesta joukkoliikenteellä (00:28). Hanna ihmettelee junayhteyden huonouksia ja Niko kertoo vaihtelevista kokemuksistaan Matkahuollon matkakortin käyttäjänä. Ratkaisujakin etsitään (10:54): Voiko oman auton käytön kieltää? Kuka koodaa kimppakyytisovelluksen? Pohjoisessa lukuhaasteessa liikutaan lapsuuden kirjoissa ja Pohjois-Suomen luonnossa (26:19). Hanna on siirtänyt lapsuuden kirjamuistoja lapselleen ja Niko voimistanut ilmastoahdistusta metsäkirjan äärellä. Jakson linkit: - Pohjoinen lukuhaaste outi.finna.fi/Content/lukuhaaste - Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä, Metsä meidän jälkeemme (Like 2019) https://like.fi/kirjat/metsa-meidan-jalkeemme - Kirsi Kunnas, Puupuu ja Käpypoika (WSOY 1972) https://www.wsoy.fi/kirja/kirsi-kunnas/puupuu-ja-kapypoika/9789510448960 (linkissä äänikirjan tiedot) Musat ja äänet: www.zapsplat.com, Google Translator

Tässä episodissa Ari-Pekka Skarp haastattelee joogaopettaja Matti Pääahoa. Matti on jo pienestä pitäen perehdyttänyt seurakunnan pastoreita maailmankaikkeuden mysteereihin ja tällä matkalla törmännyt erilaisiin henkisiin harjoituksiin, joista hatha-jooga on vetänyt pisimmän korren. Matti toimii opettajana Pohjois-Suomen suurimmassa joogakoulussa, Joogastudio Oulussa. Ari-Pekka ja Matti keskustelevat joogan meditatiivisesta puolesta ja rakentavat siltoja erilaisten viisausperinteiden lähestymistapojen välille. Keskustelussa sivutaan muun muassa tantraa, hatha-joogan alkemiaa ja tyhjyysharjoituksia.

Romano missio palkittiin hiljattain kriminaalihuollon vuoden 2017 palkinnolla työstään romaninaisvankien hyväksi. Senja Valentin on yksi neljästä vankilatyöntekijästä. Hänen työkenttänään ovat Pohjois-Suomen vankilat. Valentinin mukaan vankilatyö on käytännönläheistä ja lähtee vankien tarpeista. Vangit saattavat kaivata apua arkisiin asioihin kuten talous, työelämä, asuminen tai perhesuhteiden hoitaminen. Valentin toteaa, että vankeusrangaistus voi olla myös mahdollisuus ja käännekohta: Silloin on pakko pysähtyä miettimään elämää ja valintoja. Senja Valentinin tapasi Oulussa toimittaja Jaakko Laakso.

Henry Lindgren haluaa kohdata romaneja ja tehdä osallistavaa romanityötä. Hän on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston suunnittelija. Henry kokee romanitaustansa vahvuudekseen, koska hän tuntee asiakasryhmänsä ja omaa laajan verkoston yhteisön sisällä. Lindgrenin tavoitteena on rohkaista alueensa romaneja osallisuuteen ja yhteistyöhön. Hän kokee vakinaisen työn hienona mahdollisuutena vaikuttaa asioihin ja tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Toimittajana Miriam Schwartz.

Luonnonsuojelualueittemme suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Etenkin metsäisissä kansallispuistoissamme vierailee entistä enemmän kävijöitä. Mutta miten niiden suojelumääräyksiä ja käyttömahdollisuuksia olisi tarpeellista kehittää. Esillä on ollut, pitäisikö vaikkapa hirvieläinten metsästys sallia eteläisissä puistoissamme. Pohjois-Suomen suurissa kansallispuistoissa se on jo mahdollista. Miten tämän asian näkee Jukka Pekka Flander. Hän on ympäristöneuvos, joka keskeisesti vastaa Ympäristöministeriössä valtion maiden luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen suunnittelusta. Flanderin tapasi alkusyksyn pääkaupunkiseudun metsämaastossa toimittaja Riku Cajander. Kuva: Riku Cajander

5.10. Jennin vieraaksi saapuu pitkän linjan asuntosijoittaja Pasi Orava, joka toimii myös Suomen Vuokranantajat ry:n Pohjois-Suomen paikallisasiamiehenä. Pasi panostaa vuokraustoiminnassaan luotettavaan ja välittömään suhteeseen vuokralaisen kanssa, samalla ollen kuitenkin myös erittäin järjestelmällinen sen suhteen mitä ja mistä ostaa. Hän toimii yhdessä puolisonsa kanssa ja heillä on selvä jako sen suhteen, kumpi keskittyy mihinkin osa-alueeseen. Yhdessä luodaan silti tilannekatsaukset ja uudet välitavoitteet. Kuuntele maanantaina puolilta päivin Jenni From the Blockissa millainen oli Pasin asuntosijoitusuran alkutaival, sekä käytännönläheiset vinkit asuntosijoittamiseen strategiasta aina pankkisuhteeseen.

Homma vaatii sveitsiläisen kellosepän tarkkuutta, kuvailee työtään luukonservaattori Janne Granroth. Itse varsinaiseksi mämmikouraksi tunnustautuva Jokapaikan Reetta seuraa ihaillen Luonnontieteellisen museon väkeä työssään ja heidän kisavalmisteluissaan. Oulussa on nimittäin meneillään Pohjois-Suomen erämessut, joiden yhteydessä järjestetään myös eläintentäytön Euroopan mestaruuskilpailut. Erikoiselta kuulostavaan, kansainväliseen ammattilaisten ja harrastajien, mittelöön lähdettiin tohinalla myös museolta.