Podcasts about toimittajana jarmo laitaneva

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. 1970 luvulla lottokupongin viimeinen palautuspäivä oli keskiviikko. Seuraavina päivinä kupongit mikrofilmattiin, kehitettiin kehityskoneella, tarkastettiin katselulaitteella ja etsittiin voittokupongit tarkastuskoneilla. Loton varhaisvaiheista kertovat Veikkauksen liiketoiminnan suunnittelupäällikkö Marko Aaltonen ja tiedottaja Tero Talaslahti. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee otteita Veikkauksen lopetetuista peleistä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Radiomafia oli Yleisradion vastaisku kaupallisille radiokanaville. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu radiokanava toimi kesäkuusta 1990 tammikuuhun 2003. Radiomafian maailmaan uppoutuvat tutut äänet kanavalta, Olga K ja Jusu Lounela. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee netin keskustelupalstoilta poimittuja kommentteja. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Musiikkilehti Rumban viimeinen painettu numero ilmestyi 24. toukokuuta 2019. Verkkolehden julkaisu jatkuu edelleen. Äänessä Rumban viimeinen päätoimittaja Jukka Hätinen ja lehteen aikaisemmin kirjoittanut, Nelonen Media radioiden musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee otteita Rumban sivuilta ja Wikipediasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. 1970-luvun arkkitehtuurissa tasakatto oli kova sana. Vaikka estetiikka on rakentamisessa edelleen arvossaan, tasakattojen kultakausi alkaa olla takana päin. Äänessä ovat omaa arkkitehtitoimistoa johtava Esa Ruskeepää sekä neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehityskeskukselta. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee otteita Wikipedista ja nettipalstoilta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Pelkästään hyvään tuuriin perustuvat lautapelit ovat korvautumassa pikkuhiljaa hauskemmilla party- ja haastavimmilla strategiapeleillä. Lautapeliopas.fi:n päätoimittaja Mikko Saari puhuu lautapelien evoluutiosta. Kansalliskirjaston ‘Nopista bitteihin: 200 vuotta suomalaista pelaamista’ -näyttelystä sekä lautapelien historiasta kertoo kirjastonhoitaja Jussi Omaheimo. Haastattelujen lomaan Kati Keinonen lukee lautapelitietoutta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Pöytäviina, Sorbus, Vinetto, Cat-sarja, Herba-likööri ja Minttu-Suklaa... voi olla, että aika on kullannut muistot, mutta etenkin netin keskustelupalstoilla fiilistellään vahvasti omaan nuoruuteen kuuluneita juomia. Suomalaisten kadonneista suosikkijuomista kertovat Altian tuotepäällikkö Katja Berntzen, viestintäpäällikkö Niina Ala-Luopa ja tutkimuspäällikkö Milla Sorsakivi. Haastattelujen lomaan Pekka Vitikka lukee Altian tuotetietoja. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kirjahyllyjen väheneminen suomalaiskodeista liittyy huoneistojen kokoon, sisustustrendeihin mutta myös lukemisen vähenemiseen. Ilmiö liittyy myös ajatteluun, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, mahdolliseen kirjatarpeeseen vastaa tabletilta luettavat sähkökirjat sekä kattava kirjastoverkostomme. Ulkoistammeko kirjahyllyjen myötä myös sivistyksemme? Äänessä monipuolinen kirjanrakastaja, tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä Avotakan ja Meidän Mökki lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Suomi on ollut pitkään lukevaa kansaa. Sen on voinut päätellä kirjamyynnistä, kirjastojen lainausmääristä ja kirjakerhojen suosiosta. Parhaimmillaan kirjakerhoihin on kuulunut yli puoli miljoonaa suomalaista. Nykyisiä jäsenmääriä kerhot eivät ilmoita tarkasti, mutta lukemisen vähenemisen myötä myös kirjakerhojen suosio on laskenut selvästi. Äänessä pitkän uran kirjakerhojen puolella tehnyt kirjailija Outi Pakkanen, Emmi Jäkkö Lukukeskukselta ja äänikirjapalvelu BookBeatin Sari Forsström. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Sarjakuvat suunnataan entistä useammin aikuisille, lapsille kohdistettujen sarjakuvien määrä on vähentynyt selvästi. Jopa kestosuosikki Akun Ankan levikki on laskussa. Sarjakuvien suosion lasku liittyy yleisempään trendiin, sillä lukeminen on ylipäätään vähentynyt. Äänessä ovat pitkän uran sarjakuvien parissa tehnyt, kustannustoimittaja Vesa Kataisto sekä suomalaisen sarjakuvan menestystarinoita tutkinut, tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana Jarmo Laitaneva. (Ensilähetys 15.11.2018)

Kirjoituskone yhdessä puhelimen ja laskukoneen kanssa on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen. Kirjoituskoneen ansioksi luetaan kaupan ja finanssitalouden kasvu, ja etenkin naisten parempi työllistyminen. Kirjailijoiden työhön ja teksteihin kirjoituskone vaikutti myös merkittävästi. Äänessä edelleen kirjoituskoneella tekstinsä tuottava Antti Tuuri sekä kirjoituskoneen merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa tutkinut Veijo Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Lukeminen kannattaa aina. Eikä vähiten siksi, että hyvä kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ja uusia tekstityyppejä. Näitä taitoja luulisi tässä ajassa tarvittavan. Todellisuudessa kehitys on päinvastaista. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta sekä lukeminen että lukutaito ovat rapistumassa. Äänessä on Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö sekä lukutaitoa ammattikouluihin vienyt, Kiiltomato.netin päätoimittaja Aleksis Salusjärvi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Nostalgian kohteena kaikkien aikojen legendaarisin, Nintendon kehittämä ja alun perin 1983 julkaisema, Nintendo Entertainment System, eli NES 8-bittinen videopelikonsoli. Äänessä pelaamisella elantonsa ansaitseva NESRetku Petri Himmeä, digitaalisen kulttuurin dosentti Petri Saarikoski Turun yliopistosta, sekä lukuisia tietokirjoja pelaamisesta kirjoittanut Juho Kuorikoski. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Mukana kulkevat ja ilman verkkovirtaa toimivat käsikonsolit ovat oma lukunsa pelaamisen maailmassa. Suomessa käsikonsolit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosioita kuin esimerkiksi Japanissa. Toisaalta, meillä suosittu kännykkäpelaaminen on suoraa jatkumoa käsikonsolipelaamiselle. Äänessä ovat digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopistolta, Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista sekä erilaisia pelejä myyvän Poromagian Pekka Lepistö. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kukapa meistä ei olisi pelannut nuoruudessaan flipperiä; ohjaillut metallikuulaa mailoilla, maanittelulla ja pienillä tönäisyillä. Korvissa soi vieläkin se kopsahdus, jonka vapaapeli saa aikaaan, kunnes kone tilttaa! Flipperien suosiosta kertoo sekin, että pelistä on tehty lukemattomia eri versioita videopeleinä kotitietokoneille ja pelikonsoleille. Flipperiä pelataan edelleenkin, mutta ketkä pelaavat ja missä? Äänessä flipperiharrastaja Juuso Mäkinen sekä uusia ja käytettyjä flippereitä myyvän Victor Finlandin Ilkka Hieta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

1970-luvun öljykiriisin jälkeen etsittiin maailmalla kuumeisesti vaihtoehtoja bensiinille. Yhdeksi ratkaisuksi syntyivät petrolikäyttöiset autot, joita valmistettiin myös Suomessa. Vaikka Talbot Horizon Petro ja Saab 99 Petro jäivät aikansa ilmiöksi, petroliautoille povattiin aikoinaan auvoisaa tulevaisuutta. Äänessä on - aikoinaan harjoittelijana Saab-Valmetin tuotekehityksessä toiminut - VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko. Puhelimitse ohjelmaan osallistuvat Uudenkaupungin Automuseosta Ilkka Ruohonen ja Aulis Santa. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Agraari-Suomessa töiden jälkeen oli luonnollista kokoontua samaan aikaan saman pöydän ääreen ruokailemaan. Nykyajan epätyypilliset työsuhteet ja työajat yhdistettynä ihmisten aikataulutettuun elämään tukevat huonosti yhteisiä ruokailuja. Sentään kouluissa vaalitaan yhteisruokailun perinnettä. Äänessä ovat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELOn toimitusjohtaja Bettina Lindfors, laillistettu ravitsemusterapeutti Mervi Isoherranen Vantaan kaupungilta sekä Jyrki Sukula. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Vielä muutama vuosikymmen sitten tapana oli kiikuttaa kovalla pakkasella petivaatteet ulos. Tällä tavalla tapettiin inhottavat pölypunkit suomalaisista kodeista. Sitten tapahtui jotakin, pölypunkit katosivat kokonaan. Kriittiset äänet ovat sitä mieltä, ettei pölypunkkeja koskaan ollutkaan. Onko pölypunkkien katoaminen pelkästään hyvä asia? Äänessä ovat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen sekä punkkitutkija Ritva Penttinen Turun yliopistolta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Digitalisaatio, aikataulutettu elämämme sekä myös kyläilykulttuurin muutokset, siinä syitä, jonka vuoksi ovelta ovelle-kauppiaita ei näy enää entiseen malliin. Toki luukuttajia edelleen on, mutta moni myyntimies tarttuu tänä päivänä mieluummin puhelimeen kuin rattiin. Äänessä ovat imureiden myyntiennätystä Suomessa edelleen hallussaan pitävä Eero Lehtinen sekä tietokirjoja seitsemäntoista vuotta kaupannut Timo Lindgren. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Vapaa-ajankalastus on perinteisesti ollut yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista. Kalastusharrastus elää edelleen, muuta kalastajamäärät ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Etenkin satunnainen onkiminen on vähentynyt selvästi. Äänessä ovat järjestöpäällikkö Olli Saari Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä ja yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta. Juhani Siljon sata vuotta sitten tehdyn Vastavirtaan runon tulkitsee Luken rapututkija Esa Erkamo. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kirkonrotta, kymmenen tikkua laudalla, rosvo ja poliisi, peili, ruudun ja narun hyppääminen - pihaleikeistä on moneksi. Mutta siinä, kun lapset leikkivät edelleen kirkkistä tai polttista, monet perinne- ja pihaleikit, kuten vaikkapa twistin hyppääminen, alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Muuttuvaa pihaleikkiperinnettä käyvät läpi leikki-innovaattori Isa Pelto sekä pihapelipäivän puuhamies Vili Nurmi. Perheiden ulkoilutottumusten muutoksista kertoo Susanne Blomqvist Suomen Ladusta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Rock on kuollut, kauan eläköön pop. Tai hip hop. Tai trap... Ehkä koko rocknrollin kuoleman julistaminen on ennen aikaista, mutta vanhemman kitararockin merkitys on vähentynyt melkoisesti. Myös dekadentit kitarasankarit alkavat olla historiaa. Ainoaa oikeaa kitararockia, stadionbändejä ja rokkikukkoja kaipailevat musiikkitoimittaja Anne Lainto sekä levy-yhtiö KHY:n toimitusjohtaja Kari Hynninen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katujengeillä on ikävä maine. Katujengien synty ja yleistyminen liittyvät yleensä nopeaan kaupungistumiseen. Viranomaisten mukaan Suomessa ei ole ollut varsinaisia katujengejä, mutta etenkin 1970-luvulla meillä yleistyivät kaupunginosajengit. Jengiytymisestä ja nuorisokulttuurin muutoksista kertovat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo ja pitkän uran nuorisotyön parissa tehnyt, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kädentaitojen hiipuminen mutta myös kulutuskulttuurin muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että yhä harvempi tekee itselleen tai perheelleen vaatteita. Myös asusteiden korjaaminen sekä tekstiilien ompelu ovat vähentyneet. Toista oli ennen, kun joka torpassa oli ompelukone ja mankeli, monessa jopa saumuri. Ompelutaidon ja ompelukoneiden kulta-aikaa muistelevat kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä Marttaliitosta sekä yli neljäkymmentä vuotta alalla toiminut Hellevi Tojkander Kaartin neule- ja ompelukone Oy:stä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Vaikka kaikki eivät pidä 24/7 yhteiskunnasta, varsin monet suomalaiset käyttävät innokkaasti erilaisia palveluja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Samaan aikaan ’aina auki olevan yhteiskunnan’ kanssa on kehittynyt aina tavoitettavissa oleva ihminen. Toista oli ennen, kun työt tehtiin työaikana ja vapaalla levättiin. 'Lepopäivä' -sanaa käytetään nykyään yhä harvemmin. Lepopäivän merkityksestä kertovat vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta sekä kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Muutama vuosikymmen sitten Suomessa oli lukuisia pieniä, yksityisiä elokuvateattereita, kunnes monisaliset multiplex-teatterit alkoivat vallata markkinoita. Viime vuosina korttelikinotoiminta on ollut virkistymään päin - intiimiys, ravintolapalvelut ja mahdollisuus vaikuttaa ohjelmistoon houkuttelevat. Korttelikinojen lumosta ja merkityksestä kertovat elokuvateatteri Rivieran Atte Laurila, elokuvia liiketoimintana tutkinut Outi Hupaniittu Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta sekä korttelikinoja harrastava Urmas A. Hilapieli. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Puutornimuuntamot ovat katoava pala sähkönjaon historiaa. Puisia monumentteja on pystyssä vielä kymmeniä, joskin vain muutamat palvelevat enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Onneksi monien kulttuurihistoriallisesti merkittävien tornien elämä jatkuu muussa tarkoituksessa. Vieraana on Puutornimuuntamot - tarinoita sähkönsiirrosta kirjan tehnyt Maarit Verronen. Puhelimitse ohjelmaan osallistuvat Koski-seuran puheenjohtaja Kari Kaivola sekä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n verkkopäällikkö Erkki Mikkola. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Lyhyt päältä ja sivuilta, takaa pitkä ja liehuva, mikä se on? No sehän on uutta tulemista tekevä takatukka! Vaikka nykyäänkin muutamat jääkiekkoniilot ja salibandystarbat rohkenevat kunnioittaa hiusmuodillaan lajilegendoja, takavuosina mulletti oli isompikin ilmiö Kevyt mullat kulkee ihmemiesten MacGyverin ja Jaromír Jágrin jalanjäljissä. Takatukkaa ja 1980-luvun muoti-ilmiöitä yleisemminkin käy läpi Tyylitoimiston Style Advisor Liina Junna. Äänessä on myös yli 50 vuotta lätkäjätkien ja valmentajien hiuksia muotoillut Vuokko Mattila. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Väestönkasvu, teollisuus ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä asioista, jotka vaikuttavat luontoon. Ihmisten luontosuhteeseen vaikuttaa vielä suurempi määrä tekijöitä, kuten esimerkiksi kaupungistuminen, digitaalisuus ja kasvatukselliset ja kulttuuriset muutokset. Korvaako digikasvio koulukirjan väliin taitellut ja säilötyt kasvit? Miten luonnontuntemukseemme vaikuttavat lasten reviirien dramaattinen pienentyminen sekä esim. kiellot puuhun kiipeämisestä? Äänessä Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä Maria Aroluoma Luontokeskus Haltiasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Myymäläautoista tulee mieleen lähinnä kumipyöräiset kirjastot. Eikä ihme, sillä perinteisiä kauppa-autoja on käytössä Suomessa enää kourallinen. Toista oli ennen, jolloin maamme routavaurioisia pikiteitä jurnutti kymmeniä ja kymmeniä kumipyörillä kulkevia ruokavankkureita. Äänessä on yli neljäkymmentä vuotta kauppa-autotyrittäjänä toiminut Pekka Lieppinen sekä myymäläautojen historiasta Viettelyksien vaunu teoksen tehnyt tutkijatohtori Jussi Lehtonen Turun yliopistosta. Kirjastoautojen kuulumisia kertoo Päivi Kuutti Tikkurilan kirjastosta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Suomessa ennätettiin kirjoittaa erilaisella kaunokirjoitusjärjestelmällä reilut sata vuotta, ennen kuin opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että kouluissa alettiin opettaa vain tekstauskirjaimilla sekä erilaisilla sähköisillä laitteilla kirjoittamista. Äänessä on kirjoitusuudistuksessa mukana ollut opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta. Kaunokirjoituksen hyödyistä kertoo Suomen Kalligrafiayhdistyksen puheenjohtaja Teija Tiilimäki. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Television tulo ja yleistyminen vaikutti moneen asiaan, myös lelujen maailmaan. Lastenohjelmamaratonit ja ohjelmien lomaan sijoitettu tv-mainonta suosivat isoja, kansainvälisiä yrityksiä, jotka pystyivät laajentamaan tuotevalikoimaansa. Markkinoiden valtaamisessa auttoi myös hyvä tarina ja uudistumiskyky. Star Wars, Kaalimaan Kakarat, He-Man, My Little Pony, Donkey Kong, Transformers, Turtles ja moni muu 1980-luvun lelu tai tuote on onnistuneen brändäämisen tulos. Lelujen muuttunutta maailmaa käyvät läpi Suomen Lelumuseo Hevosenkengän johtaja Johanna Rassi sekä Suomen Leluyhdistyksen puheenjohtaja Riia Sandstrom. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Teitittely alkaa olla Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Syitä kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaisevan puhuttelumuodon vähenemiseen on monia, kuten kielen luonnollinen muuttuminen, tasavertaisuus-ajattelu mutta myös teitittelyn vaikeus. Suomalainen on mestari keksimään kiertoilmauksia vieraampia ihmisiä puhuteltaessa. Äänessä ovat Saako sinutella vai täytyykö teititellä artikkelikokoelman toinen tekijä, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta, lehtori Sirpa Kajarinne Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta sekä virkakieliasiantuntija Ulla Tiililä Kotukselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Nykyään jos henkilön nimen eteen liitetään titteli talonmies, sillä viitataan enemmänkin muilla kuin alan ansioilla nimeä saavuttaneeseen henkilöön. Mutta vaikka ammatti on harvinaistunut, toki Pikkaraisen, Nyrösen tai Sepi Kumpulaisen lisäksi, Suomessa vielä toimii ihan perinteisiäkin talonmiehiä. Vieraina kaksikymmentäviisi vuotta talonmiehenä toiminut Kalevi Korhonen sekä yksi "Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet" -kirjan kirjoittajista Esko Nurmi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Nykyään kaikilla tuntuu olevan kiire. Etenkin työelämässä tuntuvat vaatimukset kasvaneen, mutta sama ilmiö liittyy myös vapaa-aikaamme: erilaisia harrastuksia ja aktiviteettejä on kertynyt tämän päivän ihmisille sen verran, etteivät tunnit vuorokaudessa tahdo riittää. Moni kaipaa kiireettömiä aikoja, jolloin oli luppoaikaa tavata ystäviä, käydä eväsretkillä tai laiskotella muuten vain. Vieraana ovat suomalaisten ajankäyttöä selvittänyt Tilastokeskuksen erikoistutkija Hannu Pääkkönen sekä psykologi Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Jonnet ei muista, mutta vain muutama vuosikymmen siiten urheilijan piti tehdä valinta, urheileeko hän seurassa, joka kuuluu porvarilliseen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL:iin vai työläisurheiluseurojen keskusjärjestö TUL:iin. Tilanne alkoi muuttua vasta vuonna 1993 urheilun järjestörakenteen uudistuksessa. Vanhaa SVUL-TUL kahtiajakoa muistelevat Kansainvälinen olympiakomitean urheiluvaikuttaja-palkinnon saanut, entinen TUL:in aktiivi Birgitta Kervinen sekä SVUL:n yhteysjohtajanakin toiminut, liikuntaneuvos Kerstin Ehnholm. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Huumorilehtien parhaimmistoa Pahkasikaa julkaistiin vuosina 1975–2000 yhteensä 77 numeroa. Lehden huumori vaihteli älykkäästä hölmöön, ironisesta parodiasta sarkastiseen satiiriin, pitkistä tekstiartikkeleista sarjakuviin, avantgardistisista kollaaseista irtovitseihin. Rönsyilevästä materiaalista kasvoi vähitellen omanlaisensa kokonaistaideteos. Viiston huumorilehden laadusta kertoo sekin, että lehden tekijöistä moni on ponnistanut sieltä menestyvälle uralle, kuten sarjakuvanmiehet Juba Tuomola ja Pertti Jarla tai sanataitelijat Simo Frangén ja Pasi Heikura. Äänessä yksi aviisin perustajista, Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi sekä lehteen sketsejä kirjoittanut Pasi Heikura. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet. Taiteilijat eivät ole enää aikoihin olleet boheemeja juoppoja, jotka seilasivat mielisairaalasta kapakkaan ja takaisin, ja jossakin siinä matkalla koetun maailmantuskan ajamina tuottivat taideteoksia. Missä vaiheessa taiteilijuudesta tuli porvarillinen päivätyö? Äänessä Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja kirjailija Karo Hämäläinen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

1990-luvulla kotiviinin ja oluiden valmistaminen oli muotia. Aika monessa kellarissa tai komerossa pulputteli käymisastia. Nykyään kotiviinin valmistus on harvojen ja laatua painottavien harrastus. Äänessä Viinitalo Melkon toimitusjohtaja Henrik Solin sekä erikoistutkija Thomas Karlsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Keskiaukeamajulisteet. Bees and honey palsta. Nyrok City sarjakuva. Kultaturboerikoisnumerot. Etsintäkuulutukset. Miss Farkku Suomi kauneuskilpailu… Tässä muutama esimerkki, joita Suosikin parissa kasvaneet edelleen kaipaavat. Nuorten musiikkilehti Suosikki (1961-2012) kokosi parhaimmillaan melkoisen määrän maamme nuorisoa yhteisten kokemusten äärelle. Äänessä ovat Suosikin viimeinen päätoimittaja Ville Kormilainen sekä musiikkifanitusta ja populaarimusiikin historiaa tutkinut Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Polaroid kamera on yleisesti tunnettu nimitys kaikille pikakameroille ja kameroiden valkoreunuksisille valokuville. Aikanaan suositun pikakameran otaksuttiin katoavan uusien digikameroiden myötä. Polaroid kamerat ja kuvaaminen kiinnostavat ihmisiä jälleen. Vieraina kokoelmaintendentti Anni Wallenius Suomen valokuvataiteen museosta sekä OPS! Helsinki Polaroid -kirjan tehnyt valokuvataitelija Martti Jämsä. Haastattelujen lomaan Kati Keinonen lukee otteita Otso Kantokorven blogista. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Majakoilla on kiehtova ja salaperäinen maine merenkävijöiden suunnannäyttäjinä. Valoa välkyttävillä kivitorneilla oli ennen merkittävä rooli merenkulkua turvattaessa. Tänä päivänä pienillä luodoilla tai kivisaarilla sijaitsevat majakat ovat suosittuja nähtävyyskohteita. Tuulisesta tunnelmoinnista vastaavat Suomen majakkaseuran aktiivi Pekka Väisänen ja matkailuyrittäjä Hanna Kovanen Utön majakkasaarelta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet. Aikuinen nainen, Olen suomalainen, Mombasa, Kolmatta linjaa takaisin, Kun aika on, Saat miehen kyyneliin... Ennen moni hitin aseman saavuttanut laulu oli käännösiskelmä. Nykyään musiikkia kuunnellaan yhä enemmän alkuperäisversioina. Käännösiskelmän kulta-aikaa muistelevat Topmost yhtyeessäkin soittanut, musiikkineuvos Vasilij Gugi Kokljuschkin sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kotirouvia arvostettiin ja titteliä pidettiin tavoiteltavana ja tärkeänä. Tänä päivänä kotiin jäävä nainen on yleensä kotiäiti, ja statuskin on selvästi vaatimattomampi kuin kotirouvalla. Vieraana sivistyneistöä ja eliittiä sekä kotia ja perhettä tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe, sekä nykyvanhemmuudesta kirjoittanut toimittaja Reetta Räty. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet. Maatalouden tehostumisen seurauksena pelloillamme lepää nykyään melkoiset määrät dinosauruksen munia, eli muovisia pyöröpaaleja. Heinäseipäiden katoamisen myötä katosi osa idyllistä kulttuurimaisemaa. Heinäseipäiden Suomesta kertovat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, SKS:n perinnetutkija Juha Nirkko sekä Maija Mäki Talonpoikaiskulttuurisäätiöstä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. ”Kun seurojentalolla tanssittiin, ja haitar niin haikeesti soi”. Vaikka maamme on nykyään täynnä mitä mielikuvituksellisimpia ajanviettopaikkoja, Suomessa toimii edelleen noin 2500 seurantaloa. Seurantalojen toiminta on vuosikymmenien aikana muuttunut, mutta etenkin juhlatilaisuuksia näissä kansallisromantiikan kehdoissa järjestetään edelleen paljon. Äänessä ovat arkkitehtuurinhistoriaan erikoistunut arkkitehti Johanna Hakanen ja folkloristiikan tutkija Helena Saarikoski. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Leirintäalueiden kulta-aikaa elettiin 1960-70 -luvun vaihteessa autojen lisääntymisen, teiden parantumisen ja kansalaisten lomaoikeuksien kasvun myötä. Uusi keskiluokka löysi uuden harrastuksen. Kevätkauden viimeisessä jaksossa automatkailun ja sopu-telttailun huippuvuosiin johdattelevat Suomen Leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkonen ja pitkään leirintäalueyrittäjänä toiminut Juha Oksanen. Joanna Veinio kertoo Rastilan leirintäalueella Helsingissä tehdyistä arkeologisista kaivauksista ja materiaalilöydöistä. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Muovinen 24 pullon juomakori alkaa olla historiaa. Muovikorien kulta-aikana kantovälineitä oli markkinoilla liikkeellä 8,5 miljoonaa kappaletta. Nykyään olut ja monet muut virvokkeet myydään muovisissa tai pahvisissa monipakkauksissa. Kuinka kuluttajien juomamaku ja ostoskäyttäytyminen ovat vaurastumisen ja kiireen myötä muuttuneet? Äänessä ovat Hartwallin tutkimuspäällikkö Maija Ankkuri ja erikoisoluiden tuotepäällikkö Ari Nykänen. Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen kertoo suomalaisen olutkulttuurin muutoksista. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Levymusiikin tahtiin tanssiminen ja diskoteekit olivat merkittävä osa 1970-luvun alun nuorisokulttuuria. Ilmiö oli vielä voimissaan 1980- ja 1990-luvulla, mutta 2000 luvulla discot alkoivat jäädä marginaaliin. Äänessä Stadin diskohistoria -kirjan tehnyt Mikko Mattlar, Linnanmäen Luoladiscossa nuorisoa 1970 -luvulla villinnyt, edelleen keikkaileva Dj Börje, eli Bore Wanner, sekä karhulalaisdisko Kåren Kellarista, ja sen yhteisöllisyydestä, väitöskirjan tehnyt Liisa Avelin. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vuonna 1970 Suomessa oli noin 2 000 huoltoasemaa, joilta sai tankkaamiseen ja autonhuoltoon liittyvää palvelua. Nykyään polttoaineet hankitaan liikenneasemilta, joissa myydään kyllä vaikka mitä, mutta auton palanut polttimo pitää vaihtaa itse. Toki muutamia poikkeuksiakin on, kuten toisen polven Teboil-kauppias Mika Hämäläinen Keravalla. Äänessä on myös Huoltoasemakirjan tehnyt Jukka Vesterinen. Haastattelujen lomaan luetaan otteita Hannu Laitisen kirjoittamasta Veijo Esson jäljillä -teoksesta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet. Siinä, kun ennen juhlapyhinä keskityttiin kristilliseen sanomaan, tänä päivän pääosassa ovat juhlaan sopivat ruoat ja teemapukeutuminen. Maallistuneista pyhänviettotavoista kertovat folkloristiikan dosentti Kati Mikkola Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolta sekä dogmatiikan dosentti ja teologi Jyri Komulainen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.