Podcast appearances and mentions of Laura Kolbe

The patient-doctor relationship is complicated and fraught. Patients often feel confused and talked down to, in part because doctors feel like they need to project authority. As a physician and a poet, Laura Kolbe is trying to make room for uncertainty and humility from both sides in the exam room. Kolbe's new collection of poetry, Little Pharma, explores the messy and human side of doctoring. And: The Covid-19 pandemic has exposed so many vulnerabilities in our healthcare system, from racial inequities to provider burnout. Irène Mathieu is a writer, pediatrician, and medical teacher. She argues that poetry can be a small part of fixing those vulnerabilities. Later in the show: What if the difference between the right diagnosis and the wrong diagnosis is whether or not a doctor thinks you're believable? Cathryn Molloy shares why education, socio-economic status, and especially gender influence how doctors listen to and treat their patients. Plus: What happens when we empower on-the-ground healthcare workers like nurses with the ability to solve problems and make real changes in their workplace? Nursing and design thinking expert Erica Lewis says the lives of both healthcare workers and patients are transformed.

Jotain isompaa on tapahtumassa Venäjän hyökkäyssodan rauhansuunnitelmissa, lisäksi lähetyksessä pohditaan sunnuntain alue- ja kuntavaalien vaikutuksia. Juontrajana Linda Vettanen. klo 8.10 aloitus klo 8.11 kirjeenvaihtajan tunnelmat Kiovasta klo 8.16 keskustelu Ukrainan tilanteesta klo 8.33 väliotsikot klo 8.34 kuntavaalien vaikutukset Rovaniemellä ja Kajaanissa klo 8.41 kunta- ja aluevaalien merkitys demokratialle ja kuntalaisille klo 8.55 verottajan tervriset veroilmoituksen tekijöille Luopuvat kuntavaalikonkarit muistuttavat, että kuntademokratia on hidasta Helsinkiläiset valtuutetut Laura Kolbe (kesk.) ja Pekka Sauri (vihr.). Juontajana Markus Liimatainen.

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Vakiraatilaisista ovat mukana professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. KORJAUS (7.4.2025 klo 8:40): Lähetyksessä keskusteltiin (kohdassa alkaen 33min:16) näyttelijä Gwyneth Paltrow'sta. Alustuksessaan Jarkko Tontti mainitsi Paltrow'n näytelleen Frendit-sarjassa Phoeben roolissa. Sarjassa Phoebea näytteli kuitenkin Lisa Kudrow. Paltrow tunnetaan mm. elokuvasta Shakespeare in love. Ensimmäisenä aiheena ovat jalkaväkimiinat ja Suomen mahdollinen irtautuminen Ottawan sopimuksesta. Keskustelu miinojen paluusta on herättänyt voimakkaita tunteita ja jakaa mielipiteitä. Onko miinakielto vain idealistista haihattelua nykymaailmassa, vai pitäisikö Suomen pyrkiä pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista? Keskustelu siirtyy seuraavaksi koulutusmaksuihin. Sivistysala ry:n ehdotus toisen yliopistotutkinnon maksullisuudesta herättää kysymyksiä maksuttoman koulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Onko kyseessä Pandoran lipas, joka avaa tien maksulliselle korkeakoulujärjestelmälle? Vai onko aika ottaa "omaa vastuuta työmarkkinoilla", kuten järjestö esittää? Kolmas keskustelunaihe liittyy sananvapauteen ja sen rajoituksiin yliopistoissa. Trumpin hallinnon vaikutus tieteelliseen tutkimukseen, ja erityisesti Helsingin yliopiston Fulbright-stipendien tiedotteisiin kohdistunut sensuuri, herättää huolta. Miten sananvapauden rajoitukset Yhdysvalloissa vaikuttavat suomalaiseen tiedemaailmaan? Ja onko Trumpin hallinnon painostus vakavampi uhka kuin vasemmistolainen woke-ajattelu? Neljänneksi keskustellaan elokuvamaailman normeista. Gwyneth Paltrow'n kieltäytyminen intiimikoordinaattoreista elokuvatuotannossa nostaa esiin kysymyksen, ovatko kyseiset koordinaattorit ylilyönti vai tarpeellinen muutos. Elokuvatuotannon eettiset käytännöt ovat nousseet keskusteluun metoo-liikkeen myötä, mutta missä kulkee raja ammattitaidon ja suojelun välillä? Viimeiseksi keskustellaan Temun kaltaisten halpisnettikauppojen vaikutuksesta kulutukseen, niissä shoppailun oikeutukseen ja uuden designin syntyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vem bestämmer vem som får föreläsa på universitet? Är universiteten platser där idéer skall mötas och nötas mot varandra, eller skall de vara så kallade safe spaces? Frågorna aktualiseras efter att Åbo Akademi och Helsingfors universitet inhiberade en föreläsning om antisemitism i Sovjetunionen efter att ha utsatts för en påtryckningskampanj på social media. Dekan Peter Nynäs från Åbo Akademi (bilden), professorn i historia Laura Kolbe från Helsingfors universitet och professor emerita i socialpsykologi, Karmela Liebkind diskuterar under ledning av Bettina Sågbom. E-post: slaget@yle.fi

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa tärkeimmistä kulttuuri- ja media-aiheista ja arvokysymyksistä viikon varrelta ovat keskustelemassa tutkija Jori Grym, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja professori Laura Kolbe. Aiheina mm. miten tekoäly muuttaa todellisuuttamme ja kielen oppimista. The Brutalist -elokuvassa on näyttelijän aksenttia paranneltu teloälyn avulla. Keskustelussa on myös Euroopan idea, onko Eurooppa väsynyt ja hukassa Trumpin uhon edessä ja Venäjän uhatessa idässä? Lähetyksessä käsitellään myös miksi työpaikkojen monimuotoisuuskoulutuksista on noussut kulttuurisota. Trump kielsi valtaan noustuaan liittovaltion DEI-hankkeet ja Yhdysvalloissa yritykset myös lakkauttavat koulutuksia.

Onko meillä yhteistä kansallista tarinaa? Vai kuljemmeko pirstoituneen tarinan raunioilla Linnan juhlia tuijottaen? Itsenäisyyspäivän ohjelmassa keskustellaan Linnan juhlien merkityksestä, suomalaisten historiakäsityksestä ja kansallisen tarinan tulevaisuudesta. Vieraana on professori Laura Kolbe. Kyllästyttääkö teitä naisten iltapukujen arviointi? Hmmm…

Aalto-yliopistossa taiteilija, luennoitsija Aku Meriläinen näytti luennoillaan itse itsestään tekemiään pornovideoita. Hänen mukaansa kyseessä on keskustelu taiteen keinoin vammaisten ihmisten tuottaman pornografian tabuista. Mutta missä kulkee taiteen ja provokaation raja? Viikon shokkiuutinen kertoi jopa neljäsosan nuorista miehistä pitävän naisia itse syyllisenä heihin kohdistettuun väkivaltaan. Tieto on peräisin kyselytutukimuksesta, jonka on teettänyt naisten syrjintää ja sukupuolten tasa-arvoa ajava Nytkis ry. Mitä tästä tutkimuksesta ja sen tuloksista tulisi ajatella? Kuluneella viikolla puhututti myös kirkkonummelaisessa koulussa peruttu barokkimusiikkikonsertti, koska koulu katsoi sen mahdollisesti sisältävän uskonnollisia elementtejä. Viikolla on myös julkaistu tutkimus siitä, miten suomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen. Keskusteluaiheena on myös eroottisen ja pornografisen sisällön tuottamisen ikärajat, jotka taiteilija Katariina Souri nosti esiin esseessään Helsingin Sanomissa. Nämä puheenaiheet perkaavat raadissa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistojohtaja Outi Hupaniittu, professori Laura Kolbe sekä elokuvan ja television historian asiantuntija dosentti Jari Sedergren. Toimittajana on Ville Talola.

Perjantaistudiossa kulunut viikko laitetaan pakettiin kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta. Aiheina maahanmuuttajataustaisten lasten heikko lukutaito ja koulumenestys, uudet Journalistin ohjeet ja journalismin luotettavuus, kuinka saadaan toivo ja ilo takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun joka nykyään on kovin pessimismin kyllästämää. Aiheena myös ikäsyrjintä ja ulkonäköpaineet uuden Hollywoodin kauhuleffan The Substance ja juuri edesmenneen vanhusnäyttelijä Dame Maggie Smithin kautta tarkasteltuna. Raatia puhuttaa myös kolonialismin ja rasismin esiintyminen vanhassa kotimaisessa lastenkirjallisuudessa. Perjantaistudion raadissa ovat professori Laura Kolbe, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen ja uutis- ja ajankohtaistoimittaja Matti Virtanen. OIKAISU ma 7.10 klo 10:09: Podcastin kohdassa 14.30 sanotaan, että uusien Journalistin ohjeiden mukaan ulkopuolisesta rahoituksesta pitää kertoa. Tämä pitää paikkansa mutta vain silloin, kun rahoittaja vaikuttaa aihepiirin valintaan. ”Ohje 17. Toimituksellisella työllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja. Rahoittaja on tuotava esiin, mikäli se vaikuttaa aihepiirin valintaan. Journalistista sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa rahoittajasta riippumatta.” Kohdassa 15.05 sanotaan, että toimittajalla olisi velvollisuus ohjeistaa yleisöä (onnettomuus)paikalla, miten vältetään vaaraa. Tässä on väärinkäsitys. Tässä viitataan ohjeiden kohtaan 28. Kyseisellä kohdalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tiedotusvälineen palstoilla pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta. ”Ohje 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan turvallisuutta vaarantamatta. Ohje 29. Erityisen huolellinen tulee olla tilanteissa, joista uutisoiminen voi vaarantaa jonkun henkeä tai terveyttä.” Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Helsingin Kaupunginteatteri toi ohjelmistoonsa pohjoismaista yhteistuotantona värikylläisen musikaalin Moulin Rougen. Se perustuu samannimiseen Baz Luhrmannin ohjaamaan menestyselokuvaan vuodelta 2001. Mutta miksi juuri vuonna 1889 perustetusta Moulin Rouge -kabareeteatterista on tullut legendaarinen? Ja millainen oli kabareen maailma ja Montmartre 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? Moulin Rougen -tarinan sankaritar Satinen tausta on köyhä, eikä hänellä ole varaa antaa sydämensä valita. Naisen asema oli ankea, jos niin oli kyllä köyhän miehenkin. Euroopan kulta-aika "Belle Époque" ei todellisuudessakaan ollut kaikille kaunista ja ihanaa aikaa. Kabareessa sääntöjä rikottiin: alaluokkaan kuuluvalla tanssijattarella oli halutessaan oikeus potkaista silinteri yleisössä istuvan yläluokkaan kuuluvan miehen päästä, ja tälle hurrattiin riemulla. Keskustelemassa ovat Moulin Rougen apulaisohjaaja Kirsi Karlenius, historiantutkija Laura Kolbe ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Helsingin Wladimirinkadulla eli nykyisellä Kalevankadulla avasi elokuussa 1924 ovensa ravintolaliike. Elettiin kieltolain aikaa, joten sen tarkoitus oli, niin kuin ravintoloitsija Yrjö Lindfors maaherralle lähettämässään anomuksessa toteaa, harjoittaa "pääasiallisesti ruoan, kahvin, teen ynnä virvokkeiden tarjoilua". Ravintola Kosmos toimii yhä samoissa tiloissa, ja sen vetäjinä on edelleen 30-luvun alussa nimensä Hepolammeksi muuttanut perhe, vastuuhenkilöinä ja suunnannäyttäjinä nimenomaan sen naispuoliset jäsenet. Laura Kolben tuore kirja Kosmos - ravintola ja perhe 1924-2024 kertoo muutosten ja pysyvyyden kanssa taiteilleesta ravintolasta, jonka alkuvuodet olivat "oppikirjaesimerkki itsenäisyyden varhaisvuosien perhe- ja pienyrittäjyyden karikoista ja suvanteista". Se kertoo kaksinaismoralismista, johon kieltolaki ja sittemmin Alkon pikkutarkka sääntelyvimma ajoivat. Se on tarina legendaarisesta taiteilijaravintolasta, jossa matriarkaatti suvaitsi boheemien miespiirien ilonpidon ja murheiden hukuttamisen, kunhan toleranssia ei liikaa koeteltu. Kulttuuriykkösessä on vieraana historioitsija Laura Kolbe. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, historian professori Laura Kolbe ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Perjantaistudio aloittaa arkaluontoisella kysymyksellä siitä, pitäisikö kouluissa antaa pornokasvatusta. Opettajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret törmäävät pornoon yhä nuorempina. Osa asiantuntijoista vaatii asiaan puuttumista ja seksuaalikasvatuksen päivittämistä. Mutta miten tämä käytännössä tehtäisiin? Pornon ohella sivuamme myös lapsipornon ja yksityisyydensuojan dilemmaa. EU haluaisi purkaa viestinnän salausta tilanteissa, joissa epäillään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Suomi on asiassa myötämielinen, mutta toisaalta yksityisyyden suojan rikkominen herättää huolia. Uhraammeko salauksen lasten suojelemiseksi? Toinen aihe liittyy mediakritiikkiin. Toimittaja Sanna Ukkola väitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla yleisön luottamuksen mediaan laskeneen ja arvosteli median naisistumista ja vihertymistä ja toimittajien ottavan aktivistien asenteen. Palkittu toimittaja Olli Seuri puolestaan syytti Ukkolan kirjoitusta vääristelystä ja sensaatiohakuisuudesta. Lisäksi puidaan Ylen pyrkimystä lisätä moninaisuutta sisällöissään ja tavoittaa “ei-korkeakoulutettuja”. EU-äänestäminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Filosofi Tuomas Nevanlinna pohtii, miten EU:sta pitäisi puhua, jotta instituutio tuntuisi tärkeämmältä, ja ymmärrettävämmältä. Historioitsija Laura Kolbe puolestaan ruotii sitä, miksi menestyneet suomalaiset parjaavat Suomea ja miksi kotimaansa arvostelijat kuuluvat usein eliittiin ja älymystöön. Mihin on kadonnut terve kansallisylpeys? Lopuksi pohdimme klassisen musiikin käyttöä nuorisokarkottimena Kari Enqvistin johdolla. Mitä klassinen musiikki edustaa vuonna 2024, ja miksi se ärsyttää? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Netflixin hittisarja Bridgerton on 1800-luvun Englantiin sijoittuva leikkisä ja rohkea epookki, jossa valtaa monella tasolla käyttää kuningatar Charlotte, alkujaan saksalainen prinsessa, josta tuli Yrjö III:n puolisona Englannin ja Irlannin kuningatar. Bridgerton-sarjassa hän on tummaihoinen, mitä hän ei perintötietojen mukaan ollut. Yhdysvaltalaisen Julia Quinnin vuosituhannen alun kahdeksanosaiseen romaanisarjaan perustuva Bridgerton eli ole ainoa tuotanto, jossa historiaa muokataan moninaisuuden nimissä. Osa yleisöstä tervehtii tulkintoja riemulla, osa suhtautuu niihin penseästi. Historian uusista tulkinnoista ovat keskustelemassa näyttelijä ja aktivisti Laura Eklund Nhaga, taiteilijafilosofi Maija Kalikwela Baijukya, historiantutkija Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ajankohtaisista kulttuuriuutisista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa uusi raatilaisemme, historiantutkija Laura Kolbe sekä yrittäjä Sami Kuusela ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Aloitamme Sami Kuuselan aiheella, joka käsittelee boikotoinnin vaikeutta lapsiperheissä. Hän pohtii, kuinka suhtautua televisiotapahtumiin kuten jalkapallon MM-kisoihin tai Euroviisuihin, joihin liittyy poliittisia ja eettisiä ongelmia. Käsittelemme myös sitä, millaisen vastaanoton Israelin edustajan Eden Golanin Hurricane -kappaleen hyvä yleisöäänestystulos sai. Seuraavaksi siirrymme liiallisen turismin aiheeseen. Espanjan suosituilla lomasaarilla on nähty massaturismia vastustavia mielenosoituksia, ja joissain kaupungeissa alkoholinmyyntiä rajoitetaan. Ja mikä mahtaa olla lyhytvuokrauspalveluiden vaikutus kaupunkien sieluun? Kolmantena aiheena on Laura Kolbeen nostama kasvatus ja sen merkitys yhteiskunnassamme. Hän kysyy, miksi nyt puhutaan enemmän kiusaamisesta kuin kasvattamisesta ja miten voisimme paremmin tukea vanhempia tässä tärkeässä tehtävässä. Heikki Pursiainen puolestaan pohtii poliittisten pilapiirrosten kuolemaa. Onko perinteinen suomalainen karisuomalaismainen pilapiirros kuollut ja miten pilapiirros se pärjää pikavauthtia somessa leviäville meemeille, joita voi tehdä ja jakaa kuka vain? Lopuksi pureudumme presidentti Alexander Stubbin järjestämiin "lastenkutsuihin" kulttuurialan vaikuttajille. Oliko kyseessä aito kädenojennus vai pelkkää poseerausta? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Juhliminen on aina ollut tärkeä osa kaupunkilaiselämää ja helsinkiläisyyttä, jota tänään vieraana olevan Laura Kolben kanssa tarkastellaan. Ylioppilaiden merkitys on ollut suuri, ja kokonaisia kaupunginosiakin on nimetty opiskelijoiden suosimien ravintoloiden mukaan. Helsingissä tällainen on esimerkiksi Kaisaniemi. Näin vappuna juhlilla on ollut myös poliittisempi puoli, mutta loppujen lopuksi vappukin on leimautunut ennen kaikkea kevään juhlaksi ja siten samalla kaupunkijuhlaksi. Alkoholitarjonnan kontrollin pitkä historia on kuitenkin muuttanut ravintolakulttuuria ja piirtänyt liiallisen synkän kuvan ravintolaelämästä. Laura Kolbe sanookin, että Alkon olisi aika pyytää anteeksi tärkeän elinkeinon ja elämäntavan tukahduttamista. Näillä mielillä suunnataan kohti vappua Euroopan historian prof. Laura Kolben kanssa, joka on tänään Kalle Haatasen vieraana.

Helsingin Kruununhaassa avattiin joulukuun lopussa uusi luksushotelli vanhaan arvorakennukseen. The Hotel Maria on nyt historiallisen Hotel Kämpin kategoriassa. Millainen on luksushotellin estetiikka? Mitä luksushotellilta vaaditaan? Millainen on tämän uuden hotellin tuleva asiakaskunta? Millaisia riskejä hotellimaailmassa on parhaillaan? Ohjelmassa kuullaan Grand hotellien historiasta Euroopassa ja Suomessa. ‌Ohjelman vieraina ovat Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe, sisustusarkkitehti Kristiina Michelsson ja hotelliasiantuntija Pirjo Ojanperä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Presidenttiehdokkaat mittelivät Ylen vaalitentissä, miten he pärjäsivät? Vieraina viestinnän prof. Pekka Isotalus Tampereen yliopisto sekä toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehti ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti. Ylen tuore vaalikone esittelyssä. Tuottaja Ville Laakso.  Maailmanpolitiikan hullu vuosi alkaa olla takana, miltä näyttää tästä eteenpäin? Vieraina Euroopan historian professori Laura Kolbe, Helsingin yliopisto ja tutkimusjohtaja Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Joulun sää ja menoliikennevinkit. Studiossa meteorologi Laura Tuomola. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Janette Leino. Tuottaja Anne Achté.

Työväen vappuperinne alkoi, kun 1.5.1886 ammattiliitot Yhdysvalloissa järjestivät laajan yleislakon kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Ylioppilaiden vappu taas tuli Suomeen Ruotsista, jossa sitä juhlittiin perinteisesti syömällä ja juomalla runsaasti. Suomessa vapusta on ajan mittaan kehitelty ikioma juhla, jolla on ihan omat perinteensä ja rituaalinsa. Mistä suomalainen vappu on tehty ja kuinka se kehittyy globaalissa maailmassa? Vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Corsage on historiallinen draamaelokuva Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabetin, Sissin, elämästä. Sissi oli syntynyt 1837 ja hän koki väkivaltaisen kuoleman 1898. Sissi on säilynyt legendana ja yhä uusien elokuvien aiheena. Nyt käsikirjoittaja ja ohjaaja Marie Kreutzer on tehnyt Sissistä villin ja kurittoman. Onko tämän uuden elokuvan Sissi todellisempi kuin Romy Schneiderin esittämä Sissi? Mistä Sissin eksentrisyys kumpusi? Millainen tyyli-ikoni hän oli 1800-luvun Euroopassa? Sotkeeko elokuva historian? Sissiä esittää luxemburgilainen näyttelijä Vicky Krieps, joka palkittiin Cannesin elokuvajuhlissa Un Certain Regard -sarjassa parhaana näyttelijänä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tämän viikon perjantaina tasan vuosi. Armeijan t-paidassa esiintyvä presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut maailmalla ukrainalaisten taistelulle kasvot ja äänen. Viime viikolla Otava julkaisi kokoelman taitavaksi sanankäyttäjäksi ja viestijäksi osoittautuneen Zelenskyin puheita. Missä piilee Zelenskyin retoriikan vahvuus ja minkälaiseen jatkumoon historian suurien puhujien joukossa hänet voidaan asettaa? Kun tarkastellaan historiaa laajemmin, ketkä ovat omalla tavallaan olleet zelenskyijä ennen Zeleskyiä. Mikä tekee puheesta tai puhujasta suuren? Mitä muuta hyvä puhuja on tarvinnut kuin oikeita ja sattuvia sanoja? Suurista historiallisista puhujista ja retoriikastan jalosta taidosta keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Söderman sekä Helsingin yliopiston historian professori Laura Kolbe ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Ville Talola on juontajana.

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia →

This week, we revisit Lauren's conversation with physician and writer Laura Kolbe, author of ‘Little Pharma' (University of Pittsburgh Press, Pitt Poetry Series), a book that uses poetry as the doctor's tool into empathy, into the interior lives of patients and beyond the material relationships between bodies.

This week, we revisit Lauren's conversation with physician and writer Laura Kolbe, author of ‘Little Pharma' (University of Pittsburgh Press, Pitt Poetry Series), a book that uses poetry as the doctor's tool into empathy, into the interior lives of patients and beyond the material relationships between bodies.

Dr Laura Kolbe joins Ethics Talk to discuss her article, coauthored with Drs Ryan Nelson, Joelle Robertson-Preidler, Olivia Schuman, and Inmaculada de Melo-Martín: “Is a Video Worth a Thousand Words?” Recorded May 13, 2022 

In this episode, Emily speaks with poet, physician, and medical ethicist Dr. Laura Kolbe about her poetry collection, Little Pharma, the languages of poetry and medicine, and how poetry can help illuminate the various aspects of self. The Nocturnists is partnering with VCU Health Continuing Education to offer FREE CME credits for healthcare professionals. Visit ce.vcuhealth.org/nocturnists to claim credit for this episode. Find show notes, transcript, and more at thenocturnists.com.

The patient-doctor relationship is complicated and fraught. Patients often feel confused and talked down to, in part because doctors feel like they need to project authority. As a physician and a poet, Laura Kolbe is trying to make room for uncertainty and humility from both sides in the exam room. Kolbe's new collection of poetry, Little Pharma, explores the messy and human side of doctoring. And: The Covid-19 pandemic has exposed so many vulnerabilities in our healthcare system, from racial inequities to provider burnout. Irène Mathieu is a writer, pediatrician, and medical teacher. She argues that poetry can be a small part of fixing those vulnerabilities. Later in the show: What if the difference between the right diagnosis and the wrong diagnosis is whether or not a doctor thinks you're believable? Cathryn Molloy shares why education, socio-economic status, and especially gender influence how doctors listen to and treat their patients. Plus: What happens when we empower on-the-ground healthcare workers like nurses with the ability to solve problems and make real changes in their workplace? Nursing and design thinking expert Erica Lewis says the lives of both healthcare workers and patients are transformed.

Laura Kolbe kirjoittaa teoksessaan Keho - Matkoja ikään, mieleen ja minuuteen, naisen ikääntymisestä ja kehon muutoksista iän myötä. Muutokset vaativat sopeutumista ja rehellisyyttä itseä kohtaan. ”Historioitsijana minua kiinnostaa kehosuhteessani ilmenevä jatkuvuus, sen suomalaisuus, eurooppalaisuus ja paikallisuus”, Kolbe sanoo. Millä tavalla Suomessa suhtaudutaan ikääntyvään naiseen? ”Koetan katsoa kehoani ja mieltäni historiantutkijan viileydellä, ja asettamalla oman elämäni osaksi laajempia voimavirtoja”, Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo teoksestaan. ”Minua on jo varhain kiinnostanut etenkin häpeän tunne, koska aistin sitä ympärilläni ja yhteiskunnassa – häpeää omasta historiasta, luokkataustasta, perheestä ja juurista, häpeää omasta kehosta”, Kolbe kirjoittaa. Miten päästä häpeästä eroon? Kaksi somevaikuttajaa teki modernin teoksen Naiseuden tie, jossa pohditaan kehoa, uraa ja omia rajoja. Sosiaalisen median vaikuttaja ja malli Sofia Ruutu analysoi naisen elämään liittyviä teemoja. Mikä on yllättänyt äitiydessä ja mitä rakkaus on opettanut hänelle? Ohjelman vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja toimittaja ja kirjailija Anna Horppu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tanken på Ryssland och krig väcker blandade minnen och känslor bland finländarna. Att kriget i Ukraina får stora säkerhetspolitiska och ekonomiska följder är redan klart. Men hur påverkas Finland av att Ryssland utesluts ur den internationella gemenskapen? I stället för ett berikande gränsland mellan öst och väst - blir vi en avkrok, en återvändsgränd i Europas nordöstra hörn? I Slaget efter tolv diskuterar Laura Kolbe, professor i historia och Johan Strang, biträdande professor i nordenstudier, båda vid Helsingfors universitet. Programledare: Stefan Winiger E-post: slaget@yle.fi

Venäjän hyökkäys muutti Saksan ulkopolitiikan linjan. Keskustelemassa Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainalle, Saksan liittokansleri Olaf Sholtz ilmoitti perustavanlaatuisesta muutoksessa Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: Saksa kasvattaa puolustusbudjettiaan tänä vuonna sadalla miljardilla eurolla ja nostaa puolustusmenonsa yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Lisäksi Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputkihanke peruutettiin. Saksa päätti myös toimittaa aseapua Ukrainaan. "Tämä on todella iso käänne. Ennen olisin pitänyt tällaista vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä", Iso-Markku toteaa. Päätösten merkittävyyttä lisää myös se, että Saksan painoarvo Euroopassa on Kolben mukaan kasvanut. "On kiinnostavaa, miten Euroopan painopiste on siirtynyt oltuaan pitkään Lontoon ja Pariisin akselilla. Sanoisin, että Berliini on tällä hetkellä Euroopan todellinen pääkaupunki", Kolbe sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Vuotuiset juhlapäivät ovat kaikille kansoille tärkeä asia. Ilman juhlia ei synny yhteisöä. Siksi kai meillä kaikilla on synnynnäinen tarve päästä välillä juhlimaan ja juhlatunnelmaan. Nykyään meillä on perinteisten joulun, pääsiäisen, vapun ja juhannuksen lisäksi myös uusia kansainvälisiä tulokkaita juhlakalenterissamme. Monet suomalaiset viettävät ystävänpäivää, halloweeniä, Pride-viikkoa tai kiinalaista uutta vuotta. Myös juhlakalenterimme globalisoituu. Kuinka juhliminen on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessa? Kuinka vanhat perinteiset juhlapäivät ja liputuspäivät kestävät nopeasti muuttuvasssa maailmassa? Vieraina ovat eurooppalaisen historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Kuumeneva työmarkkinakevät. Lakko jatkuu paperitehtailla, myös ahtaajien lakko lähenee. Puhelimessa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, studiossa pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, SAK ja johtaja Emilia Kullas, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Tunnelmia Pekingistä ensimmäisen kisaviikonlopun jälkeen. Puhelimessa Yle Urheilun toimittaja Sari Sirkkiä.  Bosnia kolmen kansan jännitteessä. Keskustelemassa Bosniassa Ylen Ulkolinja -ohjelmaa tehnyt ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen sekä Aleksanteri-instituutin tutkija Dragana Cvetanovic. Kuningatar Elisabeth vallassa seitsemän vuosikymmentä. Tutiseeko Britannian monarkia vai pysyykö ylväänä pystyssä tuulisinakin aikoina? Vieraana Euroopan historian professori Laura Kolbe, Helsingin yliopisto.  Juontaja Marjo Näkki, toimittaja Janette Leino, tuottaja Hanna Juuti.

Mary and Wyatt are freaking out because they're so excited to welcome the inimitable Nadia Schuessler to the pod. Nadia is a social worker, public health advocate and community organizer. She cares deeply about harm reduction, integrated healthcare, trauma centered healing practices and community arts.  She has worked in a variety of fields, including mental health/addiction services, food manufacturing, a variety of seasonal tourist attractions, and most notably, the music industry with her all time favorite boss Mary. Mary and Wyatt chat with Nadia about her wide variety of experiences: community theater, driving ice cream trucks, managing logistics, doing social work, and driving a Winnebago with Mary while on tour. She talks about how a family tragedy motivated her to pursue a career in social work and public health. Also on the agenda: The Whisper Game, the ingenious design of the human butthole, and poems by Warsan Shire, Laura Kolbe, and Rumi. 

This week, Lauren talks with physician and writer Laura Kolbe, author of Little Pharma (University of Pittsburgh Press, Pitt Poetry Series), a book that uses poetry as the doctor's tool into empathy, into the interior lives of patients and beyond the material relationships between bodies.

This week, Lauren talks with physician and writer Laura Kolbe, author of Little Pharma (University of Pittsburgh Press, Pitt Poetry Series), a book that uses poetry as the doctor's tool into empathy, into the interior lives of patients and beyond the material relationships between bodies.

Suomessa elää vahvana myytti mahdollisuuksien tasa-arvosta, mikä rajoittaa puhetta yhteiskuntaluokista. Samaan aikaan varallisuuserot kasvavat, ja heikommat ovat vaarassa jäädä vahvempien jalkoihin. Kumpaa hävettää enemmän, rikasta vai köyhää? Onko vähävaraisilla varaa edes unelmiin? Helsingin tuomikirkon kryptassa Elina Hirvosen kanssa luokasta keskustelevat professori Laura Kolbe sekä kirjoittava eläkeläinen Auli Viitala. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö

Bastiljin vankila Pariisissa vallattiin Ranskan suuressa vallankumouksessa 14. heinäkuuta vuonna 1789. Ranskalaisen Éric Vuillardin teos 14. heinäkuuta laskeutuu palatsien parvekkeilta väkijoukkoihin ja kertoo arkistotietoihin nojaten valtauksesta niiden tavallisten mukana olleiden ihmisten kautta, jotka miekat, hiilihangot ja katukivet käsissään lähtivät kaatamaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä. Mitä monivaiheisessa Ranskan vallankumouksessa oikein tapahtui ja millaisen jäljen se on jättänyt maailmaan? Vieraina ovat Vuillardin teoksen suomentanut, palkittu kääntäjä Lotta Toivanen, Euroopan historian professori Laura Kolbe ja filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osaston yliopistonlehtori, Kari Saastamoinen, kumpikin Helsingin yliopistosta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Mitkä ovat keinot, joilla toteuttaa monipaikkaisuus ja toisaalta mitkä ovat esteet, joita purkaa monipaikkaisen elämän tieltä? Hyvästä, monipaikkaisesta elämästä keskustelemassa historian tutkija, professori, Helsingin kaupungin kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe sekä Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja, saarijärveläinen Petri Honkonen. Podcastin juontaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

Laura Kolbe is a writer as well as a physician and assistant professor of internal medicine at NewYork-Presbyterian/Weill Cornell Medical Center. She studied English and American literature at Harvard and at Jesus College, University of Cambridge, before studying medicine at the University of Virginia and completing her medical residency at Brigham and Women’s Hospital in Boston. This spring, her clinical work and views on patient care during COVID-19 were highlighted in The New Yorker and The New York TImes and she co-created Weill Cornell Medical Center’s COVID Palliative Care and Hospice Unit, and its COVID Recovery Unit, both among the first of their kind in the United States. Her poems, essays, and stories have appeared in Poetry, American Poetry Review, Conjunctions, The New York Review of Books, The Washington Post, and The Yale Review. This episode is brought to you by: Betterhelp. Get 10% off your first month by visiting betterhelp.com/thresholds; What Happens at Night by Peter Cameron, now available wherever you get books from Catapult; and, Luster by Raven Leilani, now available from FSG. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Historieprofessor Laura Kolbe sommarpratar om sina många identiteter: klassresenären, mamman och storstadsmänniskan. Hon bjuder på en resa till europeiska storstäder, men också till den finländska landsbygden. Om ett liv med universitetet som den stora kärleken och med familjelivet som den största utmaningen. Redaktör: Tommy Wallin, Parad Media.

Statyer över personer som förknippas med ett rasistiskt och kolonialt förflutet ifrågasätts och rivs ner över hela världen, inspirerat av Black lives matter-rörelsen. Hur ska vi hantera ett förflutet som tyckte annorlunda än vad vi gör i dag? Bevara och minnas som en förmaning eller riva och sudda ut? I Slaget efter tolv diskuterar professorerna i historia Henrik Meinander och Laura Kolbe. Programledare: Bettina Sågbom E-post: slaget@yle.fi

In the war on COVID-19, doctors face an enemy like no other - mysterious, invisible, and medically confounding. Dr. Laura Kolbe, co-founder of the COVID+ Hospice and Palliative Care Unit at Weill Cornell Medicine/New York-Presbyterian explains a new first-hour emergency room protocol. We learn how the palliative care team allays suffering, comforts the sick, and clarifies the final wishes of the most desperately ill and dying patients.

Mistä puhutaan, kun puhutaan sivistyksestä? Ainakin tavoitteista, keinoista ja toimijoista. Onko niin, että koulutusputki sivistää kansalaiset viran puolesta ja vapaa sivistystyö tukee sivusta? Kansallisen sivistysprojektin rinnalle on noussut vaatimus ekososiaalisesta sivistyksestä, kun sivistyksestä toivotaan apua ilmastokriisin ja demokratian ongelmien kaltaisten visaisten kysymysten ratkaisuun. Studiovieraina Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe ja ilmastoaktivisti, kaupunginvaltuutettu Leo … Jatka lukemista "Mitä sivistys on?"

Trumpin virkarikossyytteen tutkinta. Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori, John Morton -keskus, Turun yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus. Sara Saure, Ateena. Rauhoittuuko hallituskriisi? Päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus,  viestintäjohtaja Mikko Salmi ja päätoimittaja Kari Vainio, Turun Sanomat. Linnan juhlat. Euroopan historian professori Laura Kolbe ja ompelijamestari Janne Renvall. Kolumni Sami Kolamo. Viides joulukuuta on minulle urheilun ja huumorin merkkipäivä. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Päiivi Dahl ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Join Bishop Daly and Board Members of the new Chesterton Academy of Notre Dame: Dr. Chris Dewing, Laura Kolbe, and Zach Malahan to learn about a new Classic Catholic Education opportunity coming to Spokane in 2020. https://chestertonacademyofnotredame.org Suggested Reading on Chesterton and Classical Education: * The Collected Works of G.K. Chesterton, Vol. 1 & 2 * Reflections on the Gentle Art of Learning, Charlotte Mason * The Harp & Laurel Wreath, Laura Berquist * The Well Trained Mind, Susan Wise Bauer > Join Bishop Thomas Daly, Fr. Darrin Connall (Vicar General), Fr. Brian Mee (Vicar for Finance), and Fr. Pat Kerst (Vicar for Priests) as they talk about faith, life, and challenging issues of the day; always keeping in mind the joy our faith inspires. Music: Pedro Versus the World - Jingle Punks https://youtu.be/84eq146KLU8 Cover Photo: Chesterton Academy Photo (C) Chesterton Academy Also heard on AM 970 & FM 106.1 Sacred Heart Radio. https://sacredheartradio.org/ Special Guests: Dr. Chris Dewing, Laura Oliva, and Zach Malahan.

Joillekin se on ainoa vaihtoehto sodalle ja kaaokselle, toisille se on kleptomaanikerho, jossa kaikki yrittävät huijata toisiltaan niin paljoin kuin mahdollista. Toiset uneksivat vahvasta liittovaltiosta , toiset haluavat palata kansallisvaltioiden kulta-aikaan. Millainen on Euroopan Unionin ja maanosamme tulevaisuuden suunta? Onko Eurooppa siirtymässä sosialismin jälkeisen liberaalieuforian jälkeen taas kohti konservatiivisia ja nationalistisia arvoja? Onko tulevaisuuden Eurooppa entistä moniarvoisempi vai tuleeko siitä loputtomien kulttuurisotien taistelukenttä? Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja taloustutkija Antti Ronkainen.

I takt med att riksdagsvalet närmar sig, stiger också temperaturen i den politiska kampanjretoriken. Men var går gränsen mellan halvsanningar och tillspetsade politiska utspel samt ren och skär lögn? Den frågan debatteras i Slaget efter tolv av historikern Laura Kolbe och kommunikationsexperten Niklas Mannfolk. Ville Hupa leder ordet. E-post: slaget@yle.fi

Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun. Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaalia ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista. Siitä rakentuivat rintamat, joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu konservatiivisuutta. Tämä johti myös keskusteluun siitä, asuiko aito suomalaisuus maaseudulla vai voisiko myös kaupungistunut Suomi edustaa kansakunnan identiteettiä. Maaseudun ja kaupungin jännite on hyvin vanhaa eurooppalaista perua. Suomessa kuten monissa muissakin maissa kansallista identiteettiä pyrittiin rakentamaan maaseudun elämäntavan ja arvojen varaan. Kaupungit nähtiin paheellisina synninpesinä, jotka eivät kelvanneet puhtaiden ja ylevien kansallisten arvojen perustaksi. Uusimmassa kirjassaan Koti, katu, kortteli professori Laura Kolbe on tutkinut kaupunkilaisen identiteetin syntyä ja olemusta sekä kaupunkien roolia modernisaation murroksessa.

Maanantaina toivumme linnanjuhlien aiheuttamasta kansallisesta krapulasta. Matkaamme suomalaisuuden alkuhämärään. Miten suomalaisuus keksittiin? Miten meidän pitäisi suhtautua kansallisiin myytteihin? Studiossa professori Laura Kolbe ja tietokirjailija Tommi Uschanov.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kotirouvia arvostettiin ja titteliä pidettiin tavoiteltavana ja tärkeänä. Tänä päivänä kotiin jäävä nainen on yleensä kotiäiti, ja statuskin on selvästi vaatimattomampi kuin kotirouvalla. Vieraana sivistyneistöä ja eliittiä sekä kotia ja perhettä tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe, sekä nykyvanhemmuudesta kirjoittanut toimittaja Reetta Räty. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

I det här avsnittet gör vi en picknick i Paris och tar reda på mer om Frankrikes beslut att totalförbjuda engångstallrikar, muggar och bestick av plast från och med 2020. Vi talar också med Laura Kolbe, professor i Europeisk historia, om hennes lästips. Redaktör för Kvanthopp: Marcus Rosenlund.

Kan dina barn göra en klassresa? Framtiden är din; med hårt arbete och en orubblig vilja kan du nå vart som helst. Den amerikanska drömmen, och också det nordiska idealet om jämlika möjligheter för alla, innebär en tanke om att var och en är sin egen lyckas smed. Men är det i dag möjligt att skapa sig eller ge sina barn, en bättre framtid socialt och ekonomiskt? Harwardprofessorn och statsvetaren Robert Putnam varnar i sin bok, Our kids, för att klassbakgrunden igen håller på att bli det som styr hur våra barns liv kommer att bli. Hur är det hos oss? Går rikedom, makt och kultur i arv? Eller fattigdom? Vad betyder prekariatet och flyktingströmmen för vårt samhälle? Vad innebär det om resurser till utbildning stryps? I studion Laura Kolbe och Sabine Forsblom. Sociologen J-P Roos berättar om medelklass och klassmarkörer i ett samhälle i förändring. Programvärd Pia Abrahamsson. Programmet sändes den 27 september 2015.

Radio Ravun vaalitentissä Laura Kolbe.

Pullin penkissä jatketaan eduskuntavaaliehdokkaitten hidasta savustamista. Tihkuuko ulos muutakin kuin pelkää vaalijargonia? Toiselle tunnille saapuu professori, kaupunginvaltuutettu, historiantutkija Laura Kolbe (kesk.). Lauran pääteemoina vaaleihin ovat koulutus, kulttuuri ja kirjastot. Kuinka pitkälle ne kovassa nykymaailmassa riittävät?

Missä luuraa suomalainen yläluokka? Joukossa on vanhoja perinteisiä sukuja, mutta myös paljon uusia tulokkaita. Yläluokkaan yhdistetään usein raha, hyvät käytöstavat ja sosiaalinen pääoma. Mutta mikä erottaa mennyttä ja nykyistä yläluokkaa? Kalle Haatasen vieraana on historioitsija Laura Kolbe.

Teemana nainen. Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin aiheena on valta. Vieraana on historioitsija Laura Kolbe.

Miten identiteetti muodostuu? Kuka määrittää identiteettisi? Alin ja Husun vieraina suorassa lähetyksessä historioitsija Laura Kolbe, toimittaja Ruben Stiller ja Märistä säpikkäistä Suvi West.