Podcasts about tilanne

Allan Lindeman opiskeli lähihoitajaksi ja teki töitä lasten suojelussa. Hän sai tehtäväksi hakea poliisilaitokselta nuoren lastensuojelulaitokseen. Koska hälytys tuli illalla, Lindemanilla oli yllään arkivaatteet. Poliisilaitoksella romaniasuun pukeutunut Lindeman kohtasi poliisin, joka pelästyksissään meinasi tarttua aseeseen. Tilanne järkytti Lindemanin. Hän ei osannut tehdä muuta kuin nostaa kädet ylös ja sanoa “työasioilla”. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Päivän mietelause kuvaa tilannetta, kun poissaolevat yksinäiset ihmiset kokoontuvat vanhaan puutarhaan. Tilanne kuvataan Paul Valéryn kirjassa Teste. Sen on suomentanut Sampsa Laurinen. Mietelauseen on valinnut Jakke Holvas ja sen lukee Tuomas Niemelä.

Tässä jaksossa kerromme tärkeän tarinan siitä, miten elämän suunnan muuttaminen on mahdollista, vaikka lähtökohdat olisivatkin hankalat.   Jasminin ja Kaisan vieraana on sijoitusbloggaaja Jesse Viljanen, joka tunnetaan Osinkoinsinööri-blogistaan. Jesse kertoo tarinansa ja sen, miten löysi tiensä leipäjonoista varakkaaksi säästämällä ja sijoittamalla.   Jesse eli lapsuuden köyhässä perheessä yksinhuoltajaäidin kasvattamana. Tilanne oli tukala, mutta Jesse päätti jo lapsena, että köyhyyden kierre on päätettävä ja se on tehtävä itse.  Kuinka Jesse on onnistunut avaamaan uusia ovia, tarttumaan kiinni mahdollisuuksiin ja oppimaan uutta asennetta sekä uusia toimintatapoja, vaikka elämän lähtökohdat eivät olleet missään nimessä helpot? Mistä motivaatio muutokseen kumpusi?  Jesse kertoo jaksossa kuinka lapsuuden köyhyys vaikuttaa häneen tänä päivänä, mitkä ovat olleet käänteentekeviä hetkiä matkan varrella ja mitä hän tavoittelee varallisuuden suhteen. Taloudellista vapautta tavoitteleva Jesse kertoo myös, mikä on hänen mielestään on riittävä määrä rahaa. 

Onko joulusesonki nyt jo pilalla...?

Keskustelemassa ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta ja senioriekonomisti Joona Widgrén OP:sta. Toimittajana Mikko Jylhä. Nordean mukaan suomalaisten asuminen on kallistunut 25 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Samaan aikaan ansiotaso on noussut vain puolet siitä eli noin 12 prosenttia. Kulutuskorissa asumisen osuus onkin noussut 24 prosentista 29 prosenttiin. Tänä vuonna asumisen kustannukset ovat kääntyneet laskuun. Nordean ennusteen mukaan asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna koko maassa noin 2,5 prosenttia korkojen laskun vetämänä. OP arvioi hintojen nousevan 2,8 prosenttia. 00:40 Asumisen hinta 06:12 Tilanne asuntomarkkinoilla 17:27 Asumisen preferenssit 21:15 Hintaennusteet, talouskuva 35:50 Rakentaminen 44:10 Vuokramarkkinat 50:25 Tyhjät toimitilat 55:15 Yhteenveto

Miten Israelin ja Libanonin täysmittainen sota voidaan estää? Onko iskuissa kyse ennemminkin terrorismista kuin sodasta? Miten Yhdysvaltain seuraava presidentti suhtautuu Israelin tukemiseen? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän ja Persianlahden yksikön tiiminvetäjä Sami Wacklin. Libanonissa räjähti hakulaitteita viime viikolla ja tekijäksi epäillään Israelia. Sen jälkeen Libanon ja Israel ovat iskeneet toistensa maaperälle. Juusola arvioi, että jos tilanne olisi ollut toisinpäin eli Libanon tai Hizbollah olisi tehnyt Israelissa hakulaitteisiin kohdistuvan iskun, sitä kutsuttaisiin kansainvälisesti ja myös Suomessa terrorismiksi. – Tässä näkyy se että Israelin toimia ollaan haluttomia tuomitsemaan, Juusola toteaa. Wacklin korostaa, että ratkaisu Gazan sodassa rauhoittaisi Israelin välejä myös Libanoniin, mutta Israel haluaisi ratkaista Pohjois-Israelin tilanteen erillisenä Gazan sodasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jokin on muuttunut – yhtäkkiä tuhannet työikäiset nuoret hakeutuvat Suomessa varhaiseläkkeelle. Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi aikavälillä 2018–2023 jopa 41 prosenttia. Jo vuonna 2016 sairauspoissaolot mielenterveyssyistä räjähtivät selvään kasvuun. Tilanne ei kerro esimerkiksi erityisesti syrjäytyneiden nuorten aikuisten kohtaamista haasteista, vaan laajemmasta, jo työelämään kiinnittyneitä koskettavista muutoksista. Mistä on kyse ja mikä tilannetta voisi selittää? Löytyykö ongelmien taustalta enemmän yksilöiden elintapoihin vai työelämän kuormittavuuteen liittyviä haasteita? Vai onko käsillä oleva mielenterveyskriisi seurausta sellaisen yleisen epävarmuuden ja turvattomuuden kasvusta, jonka juuret ulottuvat jo monia vuosia kauemmas kuin globaali pandemia tai Ukrainan sota? Miten tukea työssä jaksamista, jos työelämä koetaan jatkuvana sinnittelynä ja toivottomana suorittamisena – vai onko tällöin viisautta sanoutua irti siitä, mikä tuntuu vievän elämästä viimeisenkin ilon ja merkityksen? Keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja identiteetin tutkija, dosentti Päivi Fadjukoff Jyväskylän yliopistosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Auroraliigaksi nimensä muuttaneen naisten pääsarjan runkosarja alkaa pian, joten Lapa jäähän -podcastkin palaa kesätauolta. Uuden kauden avausjaksossa vieraana on pelaaja jokaisesta auroraliigajoukkueesta kertomassa tunnelmiaan ennen sarjan käynnistymistä. Osansa pohdinnoista saavat myös naisten ja tyttöjen maajoukkueet, jotka jo aloittivat oman EHT-urakkansa. 00.00 Alkusanat 03.10 Asiaa Nais- ja Tyttöleijonista 08.50 Vierailijat sisään - 10.00 Veera Pitkänen, Kärpät - 15.10 Anna Kalová, RoKi - 21.45 Kerttu Lehmus, Kuortane - 27.00 Iiris Falck, TPS - 33.10 Salla Sivula, KalPa - 37.50 Nelly Andersson, HIFK - 44.30 Johanna Siira, Ilves - 50.40 Mikaela Saukkonen, HPK - 56.30 Tea Villilä, Kiekko-Espoo 1.02.35 Mitä tuleman pitää?

Millaiset ovat edellytykset rauhaan Gazan sodassa? Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken kertoi tällä viikolla, että Israel on suostunut sopimukseen tulituosta, jolla saataisiin Gazan sodan taistelut katkeamaan. Blinken vaatii myös Hamasia allekirjoittamaan sopimuksen. Miltä tilanne vaikuttaa Lähi-idässä? Puhelimessa Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Miten Lähi-idän tapahtumat heijastuvat Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjaan? Yhdysvalloissa käydään kovaa vaalikampanjaa, jossa istuva presidentti ja demokraattien ehdokas ovat hieman eri linjoilla Palestiinan asemasta. Miten hallinnonvaihdos näkyy Yhdysvaltojen vaaleissa ja millainen politiikan muutos on nähtävissä? Studiossa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä. Britannian vankilat ovat täynnä rikollisia eivätkä kovat tuomiot helpota tilannetta. Southportin mellakoista tuomittuja yritetään nyt saada kalterien taakse, mutta tilaa on vähän. Samaan aikaan Itämeren rannalla, Virossa ollaan valmiita ottamaan jopa lisää vankeja. Kirjeenvaihtajamme Kirsi Crowley ja Rain Kooli avaavat maiden tilannetta. Digijätit markkinoivat alaikäisille. Financial Times -lehti paljasti tässä kuussa, että Google ja Meta olisivat tehneet salaisen sopimuksen markkinoinnista alaikäisille. Käytännössä oli Metan mainostamisesta Googlen omistamassa Youtubessa 13-17-vuotiaille. Lehden mukaan kummankin yhtiön sisäinen sääntely kieltää alaikäisille markkinoinnin. Nyttemmin sopimus olisi peruttu. Mistä tapauksessa on kysymys ja millaista kamppailua alaikäisistä yleisöistä käydään? Studiossa Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen ja Someturvan toimitusjohtaja Suvi Uski. Nuorten sijoittaminen on kasvussa ja Danske Bankin mukaan rahaa menee talteen enemmän kuin vanhemmilla. Mistä muutos kertoo ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Puhelimessa sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Ville Orava Danske Bankista Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Feel good to be back! Jo on oltu kauan poissa. Nyt jatkuu!Keskustellaan Suomen Ev. lut. kirkon tilanteesta ja avioliittokäsityksestä.Pitääkö tämä hyväksyä? Onko aihetta erota kirkosta?Disclaimer! : Nämä ovat meidän mielipiteitämme ja asioita tuodaan välillä kärkkäästi esille. Yksin Jumala voi tuomita kuka pääsee taivaaseen, ja kuka on erehtynyt! Me emme tuomitse ketään. Podcast on luotu, jotta pohdintojamme voidaan tuoda esille. Tarkoitus on luoda sivistynyttä keskustelua aiheiden tiimoilta.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä ja syksyn työmarkkinanäkymistä keskustelemassa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja EK:n pääekonomisti Penna Urrila. Matkustaminen Venäjälle Viron kautta vaikeutuu entisestään: Viro aloittaa tänään täydet tullitarkastukset. Narvan rajanylityspaikalta raportoi Rain Kooli. Merihanhen ja kanadanhanhen metsästys alkaa pelloilta huomenna. Aikaistetulla metsästyksellä halutaan estää hanhiparvien aiheuttamia viljelyvahinkoja ja mahdollistaa riistavaran hyödyntäminen. Metsästyskauden alkamisesta kertoo Riistakeskuksen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson. Syksyn tautitilanne: mikä kaataa työikäisiä petiin. Studiossa HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen ja THL:n tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander, Seppo Kivimäki ja Mikko Haapanen. Tuottaja Anna-Maria Haarala.

Marjo Ahlstenin tietokirja Naiskaarti 1918 (Into, 2024) valottaa Valkeakosken naiskaartin dramaattista tarinaa Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kirja perustuu laajaan arkisto- ja muistitietoaineistoon. Se kuvaa Valkeakosken naiskomppanian syntymisen, taistelut ja lopulta sen jäsenten traagisen kohtalon teloitusrivissä. Naiskaarti 1918 ei ole perinteinen historiallinen tietokirja. Teoksessaan Ahlsten tarkastelee henkilökohtaisella otteella myös rohkeuden ja elämän merkityksellisyyttä omasta näkökulmastaan, parantumattomasti sairastuneen kirjailijan silmin. Sisällissodan naisia käsiteltiin myös Reetta Laitisen toimittamassa, Sarjakuva-Finlandialla palkitussa Sisaret 1918 -albumissa (Arktinen Banaani, 2018). Laitinen valitsi Kansan Arkistosta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista kymmenen suomalaisnaisten tositarinaa, jotka sarjakuvapiirtäjät kuvittivat teokseen. Keskustelemassa ovat tietokirjailija Marjo Ahlsten ja sarjakuvaneuvos ja Kansan Arkiston tutkija Reetta Laitinen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Nuotio räiskyy grillikodassa ja opiskelijat täyttävät ohrarieskaa karitsan lihasta tehdyllä rosvopaistilla. Tilanne voisi olla kuin mistä tahansa suomalaisesta luontokohteesta, mutta Itäväylän katkeamattoman autojonon humina rikkoo illuusion. Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikassa Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa opiskelevat Petra Savolainen ja Raine Leppinen valmistautuvat maastoruokailunäyttöön ja tarjoilevat maistiaisia Metsäradion toimittajalle. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto valmentaa monipuolisesti luontoalan tehtäviin ja esimerkiksi luonto-ohjaajan tehtäviä voivat olla erilaiset ohjaus- ja neuvontatehtävät, luonto-ohjelmapalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä ympäristönhoitoon liittyvät tehtävät viher- ja ulkoilualueilla. Helsingin Roihuvuoressa opiskelijoiden kanssa kotaan on tullut myös Stadin ammattiopiston opettaja Tero Ruokovaara. Rosvopaistia maistelee ja opiskelijoiden tunnelmia kyselee retkeilytoimittaja Joppe Ranta.

Lauantaina kisailtiin Mr. Lahti -tittelistä Lahden Teerenpelissä. Tuomaristo valitsi voittajaksi lahtelainen Markus Jokisen (36). Ehdokkaat pääsivät illan aikana esittelemään yleisölle esiintymistaitojaan vapaa-ajan- ja juhla-asu- sekä boxerikierroksilla. Jokinen kertoi maanantaina Radio Voimassa omasta suosikkikierroksestaan. - Tilanne oli kuin jostain unesta. Seisot yhtäkkiä baarissa kalsareillasi. Olin vain että, "tässä mä oon", hallitseva Mr. Lahti muisteli. Kuuntele koko haastattelu.

(00:00) - Robun askartelema intro-biisi (olkaa armollisia + tee parempi ja lähetä meille, niin ehkä tekeleesi pääsee tilalle!) (00:24) - Jääkahvi, Thorin, iRacing, sää (12:45) - Suomi-skenen tilanne (25:10) - Töihin esports-alalle? (32:50) - electronic Virtus.Pro (39:00) - FURIA-muutokset (43:10) - doto ja Banjo jättävät tiiminsä (51:30) - Chengdun turnaus (Faze, MOUZ, device) (01:01:50) - m0nesy on huikea Kysykää kysymyksiä! https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/

Työmarkkinajumi jatkuu ja saa lisää kierroksia. Hallitus seisoo ohjelmakirjaustensa takana, satamat ovat kiinni, tehtaita on suljettu ja työnantajat ilmoittavat keskeyttävänsä palkanmaksun. Sivupersoonat pohtivat keinoja ratkaista tilanne ja perkaavat, mitä on sanottu tai jätetty kertomatta. Tilanne ei naurata, ei ainakaan sivupersoonia. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Yhdysvalloissa vallitsee fiilistaantuma eli "vibecession". Kyse on tilanteesta, jossa taloudella menee hyvin, mutta ihmiset eivät koe asiaa näin, selittää kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Faktat ovat kuitenkin olemassa: palkat ovat nousseet, pörssiyritykset takovat voittoa ja pienipalkkaisten ihmisten asema on parantunut. Silti moni pelkää taantumaa ja työpaikkojen menetystä. Tilanne on haastava etenkin istuvalle presidentille Joe Bidenille, jonka suosio ei ole kummoinen. Iida muistuttaa, että Biden on tehnyt useita talousuudistuksia, joista yhdysvaltalaiset ovat hyötyneet. Presidentin kannalta kiusallista on, että äänestäjät eivät yhdistä näitä muutoksia häneen. Mutta mitä Biden on saanut aikaan, ja miksi hänen tekemisiään ei muisteta? Ja miksi Iida alkaa yhtäkkiä puhua lännensarjoista? Jennyn perimmäinen kysymys on, voiko talous ratkaista vaalit. Kyllä voi, sanoo Iida. Mutta kyse ei ole siitä, miten asiat ovat vaan siitä, miten ne koetaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jakso 172. Meille jäi Motörhead hampaankoloon, ja moottoripäisyydestämme huolimatta emme ehtineet kaikkea käymään läpi edellisessä jaksossa tästä legendaarisesta yhtyeestä ja sen keulahahmo Lemmystä. Tilanne vaatii siis jatko-osan, jossa tarkastellaan paremman ajan kanssa yhtyeen loppuvaihetta sekä sen vaikutusta ja merkitystä.

Mitä Haaviston olisi pitänyt tehdä voittaakseen? (0:27) Kokoomuksen komissaaribingo (15:24) Saarikko luopuu, kuka jatkaa? (21:37)

Miten eri maat ja eri ryhmittymät Gazan lähialueilla suhtautuvat tilanteeseen Gazassa ja miksi? Miten hankala EU:lle ja on ollut muodostaa yhtenäistä näkökulmaa Gazan kriisiin? Miksi tilanteeseen tähän kriisin kannan ottaminen on ollut erityisen hankalaa paitsi Saksalle, niin myös Ranskalle? Onko olemassa vaara, että Gazan sota leviää jossain muodossa EU:n alueelle? Ja mikä on EU:lle tärkeän Turkin kanta nykykriiseihin? Haastateltavana näistä asioista on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Radio Novan Aamussa Kimmolla on ollut tilanne keittiössä ja Minna liittyi tähän vahvasti. Käydään läpi Linnan juhlia ja Minnalla on mielenpäällä mainoskasvot, kuuntele Iltapalat tästä!

Blessing oli 21-vuotias, raskaana, miehensä hylkäämä ja ilman ammattia tai keinoa ansaita elantoa. Tilanne olisi vaikea kenelle tahansa naiselle, mutta Blessingin kotimaassa Kenian rannikolla vaikeudet tuntuivat lähes ylitsepääsemättömiltä. https://opendoors.fi/aiti-ja-yrittaja-23-vuotiaana-blessing-loysi-toivon-taydellisessa-umpikujassa/  

Miltä näyttää opiskelijoiden tilanne kun kokoomusvetoinen Petteri Orpon hallitus leikkaa opiskelijoilta? Keskustelemassa kansanedustajat Mari-Leena Talvitie (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Onko oikein, että opintotuesta tehdään yhä lainapainotteisempaa? Vai pitäisikö palata 1970-luvun malliin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon jaksossa aiheina Ukrainan tukemisen tulevaisuus, kun Yhdysvaltojen politiiikka ajautuu kohti republikaanien äärilaitaa, taskulämmin veropäivä ja pressaehdokkaat musiikkiviihdeohjelmassa. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anni Keski-Heikkilä. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: https://drive.google.com/drive/folders/1lzLkroMLas8pqtX1sX2XxEPUhn-NoXCK?usp=share_link. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Vaikka suuret kansainväliset kriisit tapahtuvat yleensä kaukana Suomesta, jää niidenkin jalkoihin suomalaisia. Kun oman maan kansalaiset täytyy saada turvaan, on keskellä tapahtumia ollut usein ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Hän on ollut pelastamassa suomalaislapsia Al Holin pakolaisleirin helvetillisistä olosuhteista ja edistämässä panttivangeiksi jääneiden suomalaisten vapauttamista. Tilanne on jälleen paha, sillä Gazan kriisin keskellä on yhä suomalaisia, joita ei ole saatu turvaan Israelin ja Hamasin välisen sodan jaloista.Jakson tuotti ja leikkasi Mikko Räsänen.

(1:16) DCA-puolustusyhteistyösopimus (11:22) Tilanne työmarkkinoilla kiristyy (22:05) Vihreiden ehdotus eläkkeiden leikkaamisesta

Vaarallinen tilanne Israelissa Hamasin aloittaman terroristihyökkäyksen jälkeen jatkuu yhä. Israel valmistautuu nyt jatkotoimiin ja Gaazan alueen uskovat ovat nyt yhtälailla vaarassa kuin alueen muutkin asukkaat. Yhteys heihin pyritään säilyttämään vaikka tilanne on vaikea. Sekä messiaaniset seurakunnat että arabiuskovat pyrkivät antamaan apua ja tukea molemmin puolin niin kuin vain tilanne antaa myöden. Esirukousta tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan.

Humanitaarinen kriisi Gazassa on vaikea, vaikka muun muassa vettä ja lääkkeitä toimittamaan lähetettyjä rekkoja pyritään saamaan rajan yli Egyptistä. Israel valmistautuu laajamittaiseen operaatioon alueella samalla kun iskut jatkuvat molemmin puolin. Studiossa Ulkopoliitisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja Anssi Munkki. EU:n ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa. Asialistalla on Venäjän ja Ukrainan taistelujen lisäksi tilanne Lähi-idässä. Paikalla EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Ranskassa Arrasin opettajapuukotus ja Lähi-idän tilanne on nostanut valmiustilaa ja sotilaita näkee kaduilla. Miten monet uhat tuntuvat ranskalaisten arjessa? Toimittajana Jari Mäkinen. Sotilasliitto Nato lisää valvontaa Itämerellä samalla, kun Suomen ja Viron välillä kulkevan kaasuputken vaurioiden aiheuttajaa selvitetään edelleen. Miten turvallisuustilannetta Itämerellä voidaan parantaa? Studiossa puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston johtaja Janne Kuusela ja vedenalaisen valvontajärjestelmän kehittäneen Image Soft -yrityksen liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuomas Pöyry. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Veera Sinervo ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara.

Neljän lapsen äiti, 27-vuotias Venla haaveili jo lapsena isosta perheestä ja meni naimisiin 20-vuotiaana. Keskenmeno ja lapsettomuuden pelko varjostivat ensimmäistä raskautta. Raskauden loppupuolella Venla paransi todetun raskausmyrkytyksen kotikonstein.  Esikoinen syntyi sairaalassa perätilassa. Toinen lapsi syntyi myös sairaalassa. Synnytys oli lääkkeetön hypnosynnytys, ihana kokemus, jonka jälkeen Venla tiesi, että haluaa synnyttää seuraavan kotona. Kotisynnytys oli ollut haaveena jo nuorempana, ennen perheen perustamista. Koronarajoitukset sinetöivät päätöksen ja mukaan palkattiin kotikätilö.  Kotisynnytys oli ihana kokemus, mutta jälkikäteen Venlaa jäi vaivaamaan, että synnytyksessä oli mukana liikaa ihmisiä. Kotilon mukana tuli myös kätilöharjoittelija sekä ystävä oli doulana. Heidän tulonsa Venlan kotiin häiritsi Venlan synnytyskuplaa. Alkoi kypsyä ajatus vapaasynnytyksestä.  Venla kuunteli ja fiilisteli Vapaasynnytys Suomi -podcastia. ❤️

Kulttuuriykkönen selvittää, miltä näyttää taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus Petteri Orpon pääministerikaudella. Keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, tietokirjallisuuskustantamo Terra Cognitan Juha Pietiläinen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua? Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista. Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia? Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia. Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa. Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuinka EU-maiden velkaisuustilanne kannattaisi ratkaista ja miksi velkaisuustilanne tilanne kaipaa ratkaisua? Mihin suuntaan EU:ta olisi järkevää muuttaa? Miten Ukrainan sota etenee, jos asiaa tarkastelee peliteorian avulla? Ja miltä vaikuttaa nyt kysymys ydinaseiden käytöstä? Näistä asioista puhuu emeritusprofessori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Mitä jokaisen ja erityisesti sijoittajan tulisi ymmärtää talouden tilasta juuri nyt? Aiheuttaako taantumasta puhuminen lopulta itseään toteuttavan ennustuksen? Mitä ovat talouden kovat ja pehmeät laskut ja kumpaa kannattaisi toivoa? Onko kaikki koronnostot Euroopassa nähty ja koska korkojen laskua on luvassa?  Jasminin ja Kaisan vieraana Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Päijät-Hämeen Hyvinvointialue järjesti eilen torstaina asiakas- ja osallisuuslautakunnan kanssa asiantuntijoiden keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin haavoittuvassa tilanteessa olevia aikuisia ja nuoria. Keskustelussa mukana olivat myös sosiaalialan osaamiskeskus Verson erityisasiantuntija Tuula Carroll ja Osallisuuden versoja -hankkeen projektisuunnittelija Emmi Fjällström, jotka vierailivat perjantaina Radio Voimalla kertomassa alueemme tilanteesta. - Puhuimme meidän tavattoman pirstoutuneesta järjestelmästämme. Meillä on vähän joka lähtöön oma asiantuntijansa. Lisäksi alueellamme on 350 sote-alan järjestöä, Carroll pohti ja jatkoi. - Jos edes viranomaiset eivät välttämättä saa pidettyä pakkaa kasassa, niin miten ihmeessä kriisitilanteessa oleva ihminen tietäisi, mitä apua ylipäätään on tarjolla. Miten löytää kriisin keskellä keinot, miten avun piiriin pääsisi. Asiantuntijat tiedostivat keskustelussa myös esimerkiksi sen, että sote-alan työntekijät saattavat joskus pelätä asiakkaita. - Mutta vielä enemmän asiakkaat saattavat pelätä työntekijöitä. Esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuden oireet ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat lisääntyneet, Carrol muistutti. Tilanne voi aiheuttaa sen, että vaikka nuori aikuinen kuinka pinnistelisi, hän ei pääse avun piiriin, kun ei kerta kaikkiaan uskalla mennä siitä ovesta sisään. - Ei tiedetä, onko se oikea ovi, oikea kerros ja mitä siellä tehdään. Tilanteessa voi erityisasiantuntijan mukaan käydä niin, että jos nuori kerää lopulta rohkeutensa ja saa aikaiseksi mennä palveluun fyysisesti, hän saattaa kuulla lannistavat sanat. - "No, nyt sinulla jäi kaksi aikaa käyttämättä, tämä palvelu on sulkeutunut. Menepäs takaisin sinne lääkärin puheille, että saat uuden." Apu ei myöskään asiantuntijoiden mukaan aina toimi. - Sotejärjestelmässä oli tunnistettu nuori aikuinen, jolla oli vuoden aikana 300 kontaktia eri sote-viranomaisten kanssa. Heitä oli kaikkiaan 97 eri viranomaista, eikä asia tullut ilmeisesti vielä silläkään hoidettua. Asiantuntijat pohtivat myös esimerkiksi sitä, pitäisikö tässä tilanteessa palata muutama pykälä taakse päin. - Siihen aikaan, kun jokaiseen asiaan ei ollut omaa asiantuntijaansa, vaan ihminen kohdattiin vähän kokonaisvaltaisemmin. Kuuntele koko haastattelu.

Inssi-Divarin virallinen äänitorvi Kelpaako piste? nostaa kauden kakkosjaksossa prässin korkealle. Jaksossa Atte ja Niklas käyvät läpi kauden avausta ja erityisen huomion saa Inssi-Divari X Salibandyliitto yhteistyö. Puhelussa soitetaan Severille sängyn pohjalle ja TOP 3-listauksessa käydään läpi pelaajia keneen haluaisi tutustua! Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo toiselle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Mikä maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä? Onko 2023 ollut taantuman vuosi ja miltä kehitys näyttää Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa? Mitkä ovat tärkeimmät raaka-aineet globaalissa taloudessa ja kaupassa? Miten kansantalouden vaihtotase on yhteydessä raaka-ainemarkkinoihin?Studiossa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen. Jakso on kuvattu 22.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taloustilanne (3:59) Kiina (7:47) Yhdysvallat (11:08) Eurooppa (12:21) Suomalainen kuluttaja (15:18) Raaka-aineet (21:24) Kansantalouden vaihtotase (27:22) Euro (28:54) Venäjä (35:48) OPEC-maat (39:09) Uraani

Tuoreessa jaksossa käydään läpi vaiherikas Span viikonloppu. Sprintti oli jo täynnä tapahtumia, samoin kilpailu. F1:llä on yhä isompi sadekeliongelma käsissään - mikä neuvoksi? Ferrari paransi, McLaren otti ison riskin, Bottaksen kisa oli anonyymi - ja todella paljon muuta!

Lapsityövoimaa, kiellettyjä kirjoja, naisten oikeuksien tallomista. Kuka uskoisi, että nyt puhutaan Yhdysvalloista! Eikö maan pitäisi olla vapaan maailman johtotähti? Jenny pohtii, mitä ihmettä tapahtuu uutispaitsioon jääneessä suurvallassa, ja soittaa kirjeenvaihtaja Iida Tikalle. Iida haluaa avautua lasten synkästä tulevaisuudesta ja presidentti Joe Bidenin epäonnistumisista. Maa peruuttaa, hän sanoo. Parhaillaan Iida on Miamissa seuraamassa entisen presidentin Donald Trumpin oikeudenkäyntiä. Paikalla on sata muuta toimittajaa ja huomattava joukko Trumpin tukijoita. Tilanne kuvaa hyvin sitä, miksi Yhdysvallat on jumissa. Republikaanien kannattajista suurin osa rakastaa entistä presidenttiä syytteistä huolimatta, demokraattien päähuomio on Trumpin vastustamisessa. Samalla maan demokratia rapistuu ja yksilöiden vapaudet kaventuvat. Kouluista poistetaan orjuutta käsitteleviä kirjoja, lapsille ei saa kaikkialla puhua homoudesta ja abortin saamista vaikeutetaan. Usein taustalla häärää Trumpin haastaja Floridan kuvernööri Ron DeSantis. Voiko hänestä tulla seuraava presidentti? Yhdysvaltain kehitys saa Iidan muistelemaan viimeisiä vuosiaan Venäjällä, ja Jennyn puhumaan Kiinan sensuurista. Samaan aikaan Eurooppa nojaa yhä Yhdysvaltoihin Venäjän uhan ja Naton vuoksi. Onko tässä enää mitään järkeä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

2. kauden päätösjakso. Käsittelyssä mm. autokoulun tuhahteleva opettaja, pahin auto-onnettomuus, jossa olen ollut ja ensimmäinen muutto kotoa. Host: Tomas Grekov Ajatuksia / Palautetta: @tomasgrekov (Instagram)

Miltä näyttävät suurvaltojen suhteet kun G20-maat kokoontuvat? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen. Suurvaltojen suhteet ovat heikentyneet entisestään Ukrainan sodan jälkeen, Sinkkonen kertoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys on kasvanut, Kiina ja Venäjä muodostavat jonkinlaisen blokin. Tilanne on äärimmäisen haastava. Venäjä voi pyrkiä käyttämään Ukrainan viljatoimituksia kiristyskeinona, mutta Sinkkonen ei usko, että Venäjä pystyy edes sillä saamaan myönnytyksiä länneltä. Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Globaalissa etelässä Venäjän narratiivi on Sinkkosen mukaan uponnut. Toisaalta monet valtiot eivät halua valita puolia. Afrikassa painaa imperialismin historia. "Narratiivien kamppailu siitä miten sota nähdään, siinä länsi on ollut globaalissa etelässä alakynnessä", Sinkkonen toteaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan Xi Jinping tapasivat eilen ensimmäistä kertaa näissä tehtävissään. Maiden välit ovat niin huonot, että Sinkkosen mielestä on jo sinänsä voitto, että he edes suostuvat tapaamaan. Maat ovat kauppasodassa ja niiden välejä hiertävät Taiwanin kysymys, Ukrainan sota ja Pohjois-Korean tilanne. Erimielisyydet Taiwanista ovat jopa niin suuret, että se voi johtaa sotilaalliseen yhteenottoon näiden suurvaltojen välillä. Yhdysvallat haluaa eroon Kiina-riippuvuuksista, ja tämä merkitsee sitä, että Euroopassakin tulee todennäköisesti tilanteita, joissa pitää valita Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä, kun tehdään kauppaa, Sinkkonen kertoo. Erityisesti sotilaspuolella käytettävistä teknologioissa ei pidä olla riippuvainen Kiinasta. "Venäjä-keissi on opettanut sen, että näitä asioita ei pidä tarkastella pelkästään taloudellisen edun vaan myös turvallisuuden näkökulmasta", Sinkkonen toteaa. Entä miltä näyttävät suurvaltojen suhteet pikällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jos antibioottiresistenssi yleistyy, niin palataan aikaan ennen antibiootteja ja kuollaan haavatulehduksiin, keuhkokuumeeseen ja muihin bakteeri-infektioihin. Jo penisilliini "keksijä" Alexander Fleming varoitti, että antibioottien holtiton käyttö vie niiltä tehon. Ahne Homo sapiens ei tietenkään uskonut, vaan hölvää puolet maailman antibiooteista eläinten lihotukseen ja valintajalostaa samalla bakteereista paremmin lääkkeitä kestäviä, resistenttejä. Jo nyt yli miljoona ihmistä kuolee lääkkeitä kestäviin bakteeritauteihin vuodessa maailmalla. Myös Suomessa kuollaan resistentteihin bakteeri-infektioihin. Tilanne pahenee, jos kaikkia antibiootteja kestävät bakteerit yleistyvät. Jos moniresistentit superbakteerit yleistyvät, ihmiskunta palaa aikaan ennen antibiootteja ja keuhkokuume, synnytykset ja haavat ovat taas hengenvaarallisia. Leikkausten ja syöpähoitojen riskit kasvavat ja osa käy mahdottomiksi. Mikrobiologian professori Marko Virta aloittaa mikrobievoluutiosta ja bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen jatkaa bakteeriinfektioista. Toimittaja on Leena Mattila.

Venäjä suuntasi hyökkäyssodan alussa ydinaseuhkauksensa erityisesti Natoon, mutta viimeisimmät uhkaukset ovat kohdistuneet enemmän sodassa menestyneeseen Ukrainaan. Asiantuntija pitää tätä huolestuttavana. Politiikkaradio pureutuu siihen, että Venäjä on uhkaillut puolustavansa Ukrainalta valtaamiaan alueita vaikka ydinasein. Mitä uhkailu voi tarkoittaa, kun Ukraina nyt etenee ja Venäjä vetäytyy? Miksi presidentti Vladimir Putin on poikennut lausunnoissaan Venäjän julkilausutusta ydinasedoktriinista ja madaltanut ydinaseen käyttökynnystä? Tilannetta analysoivat suurlähettiläs, asevalvonnan johtava asiantuntija Jarmo Viinanen ulkoministeriöstä sekä ydinasevalvontapolitiikkaan perehtynyt tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta. Mitä tapahtuisi, jos Venäjä käyttäisi ydinasetta? Mihin Venäjä uhkailulla pyrkii? Miten länsi vastaisi? Asiantuntija arvioi, että Yhdysvallat ei ryhtyisi suoriin sotatoimiin Venäjää vastaan. Toimittajana on Antti Pilke.

Asiantuntija pitää huolestuttavana, että Suomen naapurissa tulee olemaan valtio, joka on määrittänyt itsensä sotatilaan. Mihin Venäjällä viime viikolla aloitettu liikekannallepano voi johtaa? Liikekannallepano itänaapurissa on ollut edellisen kerran Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan aikana, vuonna 1941. Rajantakaista tilannetta ja uhkaa Suomen turvallisuudelle arvioivat Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta. Ohjelmassa kysytään, mihin presidentti Vladimir Putin voi vielä ryhtyä. Voiko Venäjältä alkaa laaja joukkopako? Toimittajana on Antti Pilke.

Moni tuskailee oman jaksamisensa, elämän päämääriensä ja perusarkensa kanssa jouduttuaan ruuhkavuosien sekamelskan keskelle. Arjesta tulee helposti selviytymiskamppailua kun kiirettä, paineita ja vastuita sataa niskaan työelämässä, kotiarjessa ja muun elämän vastuiden parissa. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton kuten jakson vieraiden kanssa voimme todeta.  Miten ruuhkavuodet eroavat niitä edeltävistä vuosista? Miten ruuhkavuosien läpi selviää täysijärkisenä ja hyvinvoivana? Jakson vieraat ovat haastatelleet pitkän listan ihmisiä kysyen ohjenuoria ruuhkavuosien keskelle, mitä näistä on jäänyt päällimmäisenä mieleen? Miten ruuhkavuosien keskellä voi huolehtia myös omista elintavoista?  Näitä ja muita ruuhkavuosien ajatuksia pyörittelin Ruuhkavuosirakkautta-podcastin Krista Pohjanlehdon ja Heta Kärjen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Krista Pohjanlehto ja Heta Kärki - Saku Tuominen -jakso: https://open.spotify.com/episode/4I44qnOvtuL6qLbT0GK8U6?si=92d38679c1194661 - Anna Perho -jakso: https://open.spotify.com/episode/1U5G9AK0iwlDOfNFmRLQXM?si=998758b578cc470b - IG: https://www.instagram.com/ruuhkavuosirakkautta/

Venäjä ja Valko-Venäjä ovat aloittaneet yhteiset sotaharjoitukset, samaan aikaan Nato haluaa vahvistaa itäsiipensä turvaamista. Ukrainassa odotetaan Venäjän uutta hyökkäystä. Geopolitiikan kiemuroita analysoi Politiikkaradiossa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Toimittajana on Marjo Näkki.

Jenna löytää sanan mitä ei voi suomentaa. Ei vaan yksinkertaisesti voi..vai voiko? Auttakaa meidän instagramissa @nikotellenStudiossa on joskus mietitty tinderin sanastoa.. mutta mitenkäs sitten nettikirppisten? Apua! Tilanne on perkelöitynyt (jälleen). Hauskaa perjantaita!