Podcasts about reetta r

Religion är svårt för journalister. Det skriver journalisten Reetta Räty, och efterlyser frågor om presidentkandidaternas tro i valdebatterna - eftersom deras inställning till religion har relevans. Har hon rätt? Jan-Erik Andelin, som är redaktör för opinion och samhälle i Kyrkpressen diskuterar med Marcus Moberg, professor i religionsvetenskap vid ÅA. Programledare Bettina Sågbom. E-post: slaget@yle.fi

"Täytyy hyväksyä ja ymmärtää, että olemme kompleksisessa toimintaympäristössä, jolloin pitää lähteä rakentamaan toimintamalleja, jotka ovat lähtökohtaisesti joustavia ja muutoskykyisiä." Maailmasta on pysyvästi tullut kompleksinen, jatkuvasti muuttuva ja turbulentti ympäristö, jossa ennakointi on entistä hankalampaa - ellei jopa mahdotonta. Ajattelutapa, jossa ongelmiin pyritään löytämään aikaa kestäviä ratkaisuita ei toimi enää tämänkaltaisessa toimintaympäristössä. Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen toteaa, että aikamme viheliäiden ongelmien, kuten soteuudistuksen, ratkaiseminen vaatii onnistuakseen aivan uudenlaista ajattelutapaa. Miten elinvoimaetu eroaa kilpailuedusta? Miten ajattelutapojen täytyy muuttua, jotta viheliäisiin ongelmiin voidaan löytää aidosti toimivia ja muutoskykyisiä ratkaisuita? Miltä kestävä kasvu tulevaisuudessa näyttää? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Aalto Leaders' Insight -podcastin jaksossa. KTT Mikko Kosonen toimii Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajana. Kososella on pitkä työkokemus Sitran yliasiamiehenä toimimisesta sekä ennen sitä hän on työskennellyt Nokiassa useissa eri johtotehtävissä. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

”Malli kriisissä toimimiseen rakennetaan olemassa olevan organisaation päälle.” - Pipsa Lotta Marjamäki Resilienssiä ja kriisinkestävyyttä on koeteltu viime vuosien aikana päällekkäisten ja yhtäaikaisten kriisien keskellä. Kriisien vaikutuksesta on syntynyt aivan uudenlaista turvallisuuskeskustelua ja varautuminen mahdollisiin kriiseihin ja uhkiin on korostunut eri tavoin kuin ennen.  Viimeaikaiset kriisit ovat tehneet näkyväksi globaalin keskinäisriippuvuuden. Kulkutaudista äityy nopeasti pandemia ja Euroopassa riehuvan sodan seuraukset heijastuvat inhimillisen kärsimyksen lisäksi muun muassa talouteen ja arjen perustarpeisiimme. Vaikka kriisit ovat paljon yksilöitä ja yhteiskuntiakin suurempia, on jokaisella merkittävä rooli kokonaisuusturvallisuuden rakentamisessa. Kokonaisturvallisuus vaatii turvallisuutta lisääviä toimia aivan kaikilla tasoilla, yksilöistä globaaleihin toimijoihin. Mikä on tilannekuva ja millainen rooli tilannekuvalla on kriiseihin varautumisen kannalta? Miksi turvallisuuden tulisi olla osa yrityksen strategiaa ja päivittäistä toimintaa? Ja millaisista osista organisaation kriisinkestävyys rakentuu? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan tässä jaksossa! Pipsa Lotta Marjamäki toimii ohjelmajohtaja Kelan palveluliiketoiminnassa sekä hänellä on pitkänlinjan kokemus Kelan viestintäjohtajan roolista. Anna-Maija Ahonen puolestaan toimii Aalto EE:n ohjelmajohtajana. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

”Yksi ulkomaalainen työntekijä totesi, että joka aamu minun täytyy muistaa pukea suomalainen versio itsestäni päälle eli tavallaan muokata sitä omaa identiteettiä niin, että kuulun joukkoon. Tällä on hintansa ja siitä harvemmin puhutaan.” – Rebecca Piekkari Moninaisuus on tärkeää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vuoksi, mutta se on yksinkertaisesti myös hyvää bisnestä. Jos yritys esimerkiksi valmistaa kuluttajatuotteita tai palveluita laajalle kuluttajaryhmälle, on tärkeää, että sen sisällä ymmärretään aidosti erilaisia kuluttajia. Työpaikalle on kuitenkin turha rekrytoida eri taustaisia ja vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, ellei organisaation kulttuuri ole valmis moninaisuudelle. Miten rakentaa työkulttuuria, jossa kaikki ihmiset otetaan aidosti mukaan? Mihin rekrytoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota, jotta moninaisista taustoista tulevat ihmiset kokisivat voivansa hakea kyseistä työpaikkaa ja kuulua yhteisöön? Kannattaako työpaikoilla järjestää diversiteetti- ja inkluusiokoulutusta ja onko kiintiöistä hyötyä? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan tässä jaksossa. Rebecca Piekkari on Aalto-yliopiston professori (Marcus Wallenberg Professor of International Business) ja kauppakorkeakoulun tasa-arvotoimikunnan jäsen. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

An­ti­bioo­tit mah­dol­lis­ta­vat ny­kyi­sen­lai­sen elä­män­tyy­lim­me. Jos ne lak­kaa­vat toi­mi­mas­ta, esi­mer­kik­si mat­kai­lus­ta voi tul­la hen­gen­vaa­ral­lis­ta ja pie­ni­kin haa­va olla koh­ta­lo­kas. Uusi hii­pi­vä pan­de­mia on jo tääl­lä: an­ti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­set bak­tee­ri­kan­nat tap­pa­vat jopa mil­joo­nia ih­mi­siä vuo­sit­tain. An­ti­bioot­ti­re­sis­tens­si on mo­ni­mut­kai­nen yh­teis­kun­nal­li­nen on­gel­ma, joka vaa­tii glo­baa­le­ja rat­kai­su­ja. Niitä ovat Tiedekulmassa pohtimassa Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius sekä infektiosairauksien professori Anu Kantele ja mikrobiologian professori Marko Virta Helsingin yliopistosta. Etähaastattelussa Intiasta käsin osallistuu Helsingin yliopiston akatemiatutkija Salla Sariola. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Kaiken maailman terveys -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/kaiken-maailman-terveys Katso keskustelu videona: https://youtu.be/eym-4TXlbD0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 12.4.2022.

Koronapandemia muutti työnteon tavat kertarysäyksellä ja teki maailmasta epävarman paikan. Sota Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta entisestään. Epävarmuus heijastuu paitsi yrityksiin myös yksilöihin. Eija Hakakari onkin tällä hetkellä eniten huolissaan ihmisistä. Heistä täytyy pitää erityistä huolta epävarmoina aikoina – ja riippumatta siitä, mistä he työtään tekevät. Vaikka pandemia on muuttanut työn tekemisen tapoja, ihmisen perustarpeet ovat ennallaan, Hakakari muistuttaa. Miten hybridiaika ja kriisit vaikuttavat johtamiseen? Mitä omassa tiimissä kannattaa konkreettisesti tehdä, jotta hybridityössä onnistuu? Entä mitä sanoa kollegalle, joka haluaa työskennellä täysipäiväisesti Lapin-mökiltään "eikä tarvitse työyhteisöä mihinkään"? Ylen henkilöstöjohtaja Eija Hakakari on tehnyt pitkän uran HR-johtotehtävissä paitsi Suomessa myös Kiinassa. Hän on työskennellyt myös muun muassa Finnairissa, Rautaruukissa ja Stora Ensossa. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

Moni yritys on paradoksaalisessa tilanteessa. Ympäröivä maailma vaatii uudistumista ja esimerkiksi vastuullisia valintoja. Uusien bisnesideoiden innovointi samalla, kun pyöritetään olemassa olevaa liiketoimintaa, on kuitenkin vaikeaa. Miten tässä ”kaksikätisyydessä” voi onnistua? Mitkä asiat haittaavat uuden liiketoiminnan kehittämistä ja miten pullonkauloja voidaan välttää? Missä määrin innovointia on mahdollista opetella? Entä miten selvittää, onko toimitusjohtajan suihkussa saama idea oikeasti kokeilemisen arvoinen? Keskustelemassa ovat Aalto-yliopiston johtamisen professori Nina Granqvist, joka tutkii uusien liiketoimintojen syntymistä ja kehittymistä, sekä Valion kasvuliiketoiminnasta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi, joka on ollut mukana kehittämässä muun muassa Valion kasvipohjaisia tuotteita. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

Suuremmat ikäluokat tekevät usein päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien elämään – ilmastonmuutoksesta eläkkeisiin. Miten voisimme toteuttaa ylisukupolvista demokratiaa? Kuinka suorat kansalaisvaikuttamisen ja -tottelemattomuuden tavat sekä sosiaalinen media muuttavat poliittista osallistumista? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa kaikenikäisillä on mahdollisuuksia tulla kuulluksi? Keskustelemassa yliopistonlehtori Simo Kyllönen, sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki. Etähaastatteluissa Mikko Salasuo ja Louna Yli-Hemminki. Juontajana on Reetta Räty. Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/8RM6NbGiOnM Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 3.2.2022

Mikä on luontokadon hinta? Luonnonvarojen vastikkeeton käyttö on suistamassa maapallon epätasapainoon. Luonnolle asetellaankin nyt hintalappua, joka pakottaisi miettimään jatkossa tarkemmin, onko luonnon tuhoaminen kannattavaa esimerkiksi rakennushankkeissa. Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla ovat keskustelemassa ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/gAjNlvKZXms Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.11.2021

Millaisena Suomen turvallisuustilanteen näkee tuore sisäministeri Krista Mikkonen (vihr)? Puhelu: Hybridityö haastaa johtajia. LUT-yliopiston tietojohtamisen prof. Kirsimarja Blomqvist. Bidenin Yhdysvallat ja taantuva demokratia. Vieraina Pohjois-Amerikan tutkimuksen prof. Benita Heiskanen, Turun yliopisto ja väitöskirjatutkija Jani Kokko, Jyväskylän yliopisto. Puhelimessa kirjeenvaihtaja Iida Tikka, Washington. Korona ja joulunajan tapahtumat, kannattaako niihin mennä? Vieraana evoluutiobiologi Tuomas Aivelo.  Kolumni. Reetta Räty: On ok olla raikuli nainen.  Uusinta. Millaisena Suomen turvallisuustilanteen näkee tuore sisäministeri Krista Mikkonen (vihr)? Juontaja Pirjo Auvinen. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Päivi Dahl, Janette Leino ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti. 

Sillä on väliä, ketä ihailee ja mihin omia tekemisiään peilaa. Hiljattain kuollut runoilija Sirkka Turkka tarjosi parhaan uraneuvon, mitä kuvitella saattaa, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Tervetuloa kohtuuden aikakauteen. Luon­to­ka­to ja il­mas­ton­muu­tos ovat val­ta­van mit­ta­luo­kan krii­se­jä, joi­den taus­ta­vai­kut­ta­ja­na on jat­ku­vaan kas­vuun ja luon­no­va­ro­jen pi­däk­keet­tö­mään käyt­töön pe­rus­tu­va kult­tuu­ri. Takaisin luontoon -ohjelmassa keskustellaan siitä, minkälaista maailmankuvan muutosta ympäristökriisien torjuminen meiltä vaatii. Kuin­ka ajat­te­lum­me pi­tää muut­tua, jot­ta sel­viy­dym­me tu­le­vai­suu­des­sa? Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HpJL8c8QgwI Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.11.2021

Haahuillessa ja omaa juttua etsiskellessä voi törmätä opettajaan tai työkaveriin, joka herättää kiinnostuksen ja muuttaa elämän suunnan. Ketään ei pitäisi jättää yksin keksimään itselleen työtä, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Koronavuotena meidät komennettiin kotiin, mutta nyt elämä on siirtymässä ulos. Suomessa on opittu juhlimaan, jumppaamaan ja juomaan ulkosalla. Samalla paljastuu, kenen säännöillä elämä toimii, kertoo journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty.

Tiedekulman pormestaritentissä pohdittiin, millainen on parempi Helsinki asumisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Tentissä käsiteltiin lähiympäristön ja asumisen laatua, koulujen eriytymistä sekä osaamisen ja tutkimuksen merkitystä Helsingin elinvoimalle. Mukana ovat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Tutkittua tietoa ja näkökulmia paremmasta Helsingistä ovat antamassa vararehtori Hanna Snellman, kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen ja kaupunkimaatieteen professori Mari Vaattovaara. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.6.2021. Voit katsoa jakson myös tekstitettynä videona: https://youtu.be/rcyzMkifQEU

Kuntavaalien lähestyessä alkaa jälleen keskustelu kuinka ihmiset saataisiin äänestämään. Muistakaahan äänestää -huudahtelu perustuu vaillinaiseen käsitykseen siitä, miksi ihmiset eivät äänestä, kirjoittaa Reetta Räty.

Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epävakaa poliittinen tilanne ja ihmisoikeuskysymykset nousivat otsikoihin. Samaan aikaan valmistellaan Qatarin jalkapallon MM-turnausta ja Pekingin talviolympialaisia vuodelle 2022. Ihmisoikeudet ovat usein jääneet valtapelien ja kaupallisten intressien varjoon urheilutapahtumien kulisseissa. Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Etähaastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana on Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.4.2021.

Pitääkö meidät kaikki lähettää Kuuhun, jotta tajuaisimme, ettei ole erikseen luontoa ja ihmistä, kysyy Reetta Räty kolumnissaan.

Nyt on hyvä aika osoittaa, että erimielisyys ei tarkoita samaa kuin faktojen vääristely, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Venäjä valmistautuu vuoden suurimpaan juhlaan uuteen vuoteen Putinin vankistaessa otettaan. Venäjän kirjeenvaihtajat Jussi Niemeläinen Helsingin Sanomista ja Erkka Mikkonen Ylestä.  Viro kiristää koronarajoituksia, toimittaja Rain Kooli. Journalismin ja median vuotta arvioimassa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson ja journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty.  Koronavuodesta ei tarvitse olla kiitollinen, sanoo kolumnisti, vapaa toimittaja Laura Hallamaa. Juontajana Marjo Näkki, lähetystoimittaja Kaija Kellman, toimittajana Jukka Vanninen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Julkinen puhe väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ääriliikkeiden toiminnasta on usein pintapuolista. Keskustelussa tarkastellaan harvoin laajempia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja olosuhteita, jolloin syiden monimuotoisuus jää huomioimatta. Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Miten väkivaltaisten asenteiden omaksumista ja väkivaltaiseen toimintaan ryhtymistä voidaan ennaltaehkäistä? Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Videokommentissa ylikomisario, ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen Helsingin poliisista. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 25.11.2020.

Ensin aikuiset pilaavat maapallon omilla toimillaan ja syyttävät sen jälkeen nuorisoa siitä, että joulu on uhattuna. Pystymme parempaan, sanoo Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty kolumnissaan.

Maaliskuussa 2020 opettajat ja oppilaat joutuivat hyppäämään hetkessä tuntemattomaan. Yhtäkkinen etäopetus ei sopinut kaikille ja koronakevään jälkiä korjataan todennäköisesti pitkään. Kriisi paljasti eroja opetuksessa ja korosti oppilaiden perhetaustan vaikutusta. Mitä keväästä voi tutkimusten valossa oppia ja kuinka kouluissa nyt menee? Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/lDWl50Pyu-8

Maaseutu tyhjenee mutta sitä myös tyhjennetään. Nuorten on lähdettävä syrjäkyliltä muualle kouluun, halusi sitä tai ei, sanoo Reetta Räty.

Säästämistä pidetään hyveenä, mutta sekin on kaunis teko, että ostaa rahoillaan palveluita, jotka tarjoavat toisille säällisen työn ja toimeentulon, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Toivottavasti nuoria kuullaan, kun heille suunnattuja tukimiljoonia käytetään, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Valtio-omistaja suivaantui ja vaihtoi Postin hallituksen. Postin hallituksen uusi puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae. Kuka? Journalistiikan uusi työeläprofessori, toimittaja Reetta Räty. Tauti hellittää, politiikka virkoaa? Ylen politiikan toimittaja Pirjo Auvinen, Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen ja Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento. Luonnon monimuotoisuus ja suojelun onnistuminen? WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen ja Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila. Kolumni Rysky Riiheläinen. Mitä Suomi nyt sanoo ydinaseista? Juontaja Hanna Juuti. Toimittajat Jukka Vanninen, Pia Pakarinen ja kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista. Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inversio-ongelmia ja sitä, mitä tekemistä Instagramin filttereillä on matematiikan kanssa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa? Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo tässä jaksossa, mitä on moraalinen lisensointi: kuinka ihminen hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään ja mistä se johtuu. Entä kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua? Utelias mieli on Helsingin Yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.

Koulussa kaikilla on lukujärjestys, välitunti, ruokaa, seuraa ja turvallisia aikuisia. Kotona näin ei välttämättä ole, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Ilman koronaa emme näe, miten sidoksissa olemme muuhun maailmaan. Vasta kun ketjut katkeavat, ne muuttuvat näkyväksi, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä? Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoälystä älynä, sillä kyse on yksittäisiin tehtäviin erikoistuneista koneoppimista käyttävistä ohjelmista, jotka eivät tiedä muusta maailmasta mitään. Reetta Röngän juontamassa podcastissa pohditaan myös, miksi hypetetyn ja pelätyn big datan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota small dataan. Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastissa puhutaan tieteestä tunteella.

Kun alueiden ja todellisuuksien erot kasvavat ja edessä on niukkuuden jakamista, toivon päättäjiltä yhtä: älkää usuttako ihmisiä toisiaan vastaan, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Ovatko uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet ihmekeino masennuksen hoitoon, vai voisiko lisäapu löytyä unesta? Lähes puoli miljoonaa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki sanoo, että saisimme pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme paremmin aivojen mukautuvuutta ja unta. Reetta Röngän vetämässä ohjelmassa pohditaan myös, toimisiko masennuslääke esimerkiksi eri tavalla, jos sen ottaisi keskellä yötä.

Mitä jos puhuttaisiin työajan sijaan hetki siitä, miten työt kannattaisi tehdä niin etteivät kaikki turhaudu, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio on vankilassa, mutta toimivatko hänen verkostonsa edelleen? Aarniosta ja korruptiosta keskustelemassa Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth ja entinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. EU:ssa ja Natossa valmistaudutaan myös hybridiuhkiin, mitä se tarkoittaa, vastaamassa Helsingissä toimivan Euroopan hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Bakteerit, joihin antibiootit eivät pure yleistyvät ja niistä ennakoidaan tulevan syöpääkin tappavampi vitsaus. Erikoistutkija Kati Räisänen THL:stä päivittää tilanteen. Suomalaisilla on edelleen kapea käsitys sairastamisesta ja ihmisen voimavaroista, ymmärrystä pitäisi lisätä, katsoo Reetta Räty kolumnissaan. Ykkösaamun juontajana Marjo Näkki, toimittajina Mira Stenström ja Hannele Muilu ja tuottajana Marja Ala-Kokko.

Miksi flunssa kelpaa sairausloman syyksi, mutta voimien loppuminen ei, pohtii Reetta Räty kolumnissaan.

Koulussa luodaan tulevaisuuden Suomea – ja siitä tulevaisuudesta on monta eri näkemystä. Millainen maailmankuva koulun ja opetussuunnitelman taustalla on nyt ja miten se eroaa aiemmista? Onko koulun tehtävä heijastella valtavirran arvoja vai seistä etujoukoissa muuttamassa yhteiskuntaa? Pitäisikö esimerkiksi ennustettuun ekokriisiin varautua kouluissa nykyistä radikaalimmin? Tämän päivän koulusta ja huomisen Suomesta ovat keskustelemassa dosentit Hannele Cantell ja Jari Salminen Helsingin yliopistosta sekä filosofian ja psykologian opettaja Arno Kotro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty. Keskustelu on nauhoitettu Tiedekulmassa 26.11.2019 ja se on osa Smart as HEL -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/smart-as-hel Videotallenteen tapahtumasta voit katsoa täältä: https://youtu.be/NbehOfqt7MI

Miksi pääministeripuolue SDP:n kannatus on romahtanut? Oletko veropäivänä #thankful, #blessed vai #angry? Aiheena myös suurten tunteiden Kela-draama. Vieraana toimittaja Reetta Räty. Toimittajina Olli Seuri, Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Taas kerran ihmiset pakenevat kodeistaan tällä kertaa Syyriassa. Suomalaisten jos jonkun luulisi ymmärtävän heitä, jotka nyt jättävät kotinsa, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Talouden, työllisyyden ja väestörakenteen ennusteet ja mittarit hallitsevat suomalaista talouskeskustelua. Samalla ilmastonmuutos ja digitalisaatio ravistelevat työn, yritystoiminnan ja kaupankäynnin rakenteita perusteellisesti. Miten työn yhteiskunnallinen rooli, toimeentulon tavat ja kulutus muuttuvat? Kuka voittaa, kuka häviää? Talouden uudesta jaosta ovat puhumassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, professori Juha Siltala ja apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta sekä BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde. Haastattelijana toimii Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Talouden uusjako -tapahtumassa 26.9.2019. Tapahtuma on osa Crazy World -sarjaa, katso koko ohjelma: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world

Kaupunkilaisia pidetään asuntokaupan voittajina, mutta eivätkö voittajia ole myös ne, joilla on maakunnissa halpa asunto ja töitä? Sellaisia ihmisiä on Suomessa paljon, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

The urban inequality of large cities and the accumulation of disadvantage present a problem all across the globe. People from similar backgrounds occupy the same areas, resulting in the division of urban space and city districts, among other factors, by ethnicity, income level, religion and language. Why is this and how can this trend be influenced? Florencia Quesada Avendaño, Filip de Boeck and Anja Nygren talk about cities in Latin America and Africa. The event is hosted by Reetta Räty. Podcast is recorded in Divided City event at Think Corner on 19 September 2019. Event is part of the Crazy World event series in Think Corner. See the programme: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world

Suurten kaupunkien urbaani eriarvoisuus ja huono-osaisuuden kasaantuminen ovat ongelma kaikkialla maailmassa. Ihmiset samanlaisista taustoista elävät samoilla alueilla, kaupunkitilat jakautuvat ja asuinalueet eriytyvät muun muassa etnisyyden, tulojen, uskonnon ja kielen mukaan. Mistä tämä johtuu ja miten kehityskulkuun voidaan vaikuttaa? Keskustelussa apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista ja tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä tarkastelevat Helsingin alueellista eriytymistä. Tilaisuuden juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu 18.9.2019 Tiedekulman Jakautunut kaupunki -tapahtumassa. Keskustelu on osa Tiedekulman Crazy World -tapahtumasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/crazy-world

Onko feministi aina oikeassa? Onko termistä ”patriarkaatti” tullut tyhjä mantra, joka sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen? Ruben Stillerin ohjelmassa keskustellaan hyvisten keskustelukulttuurin ongelmista. Vieraina ovat tutkija Lotta Aarikka, kansalaisaktivisti Veikka Lahtinen ja toimittaja Reetta Räty..

Nokia korjasi palkkaerot, mutta kyseessä ei ole ihmeteko. Näin kaikkien muidenkin yritysten tulisi toimia, jos tasa-arvolain henkeä noudatettaisiin, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Reetta Räty on journalismin moniosaaja, joka osaa luoda ympärilleen poikkeuksellisen lämpimän tunnelman. Reetta tietää, miten kysymällä päästään lähelle ihmistä tai pistetään Jan Vapaavuori vastaamaan ikäviinkin kysymyksiin. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelija Eerik Purdon/Artlab Productions.

Mielenosoituksia Moskovassa. Oppositiojohtaja myrkytetty? Mitä Venäjällä tapahtuu. Jussi Lassila, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja Jussi Niemeäinen, Helsingin Sanomien Venäjän-kirjeenvaihtaja. Presidenttien vaimot esikuvina nykynaisille? Minja Koskela, Feministi -kirjan kirjoittaja, Reetta Räty, toimittaja, kolumnisti ja Johanna Venho, kirjailija, Ensimmäinen nainen: Sylvin tarina Kekkosen rinnalla -kirjan kirjoittaja. Kolumnisti Jari Ehrnrooth. Perustuslaki ei ole pyhä. Saako Suomessa olla eri mieltä ja saako mielipiteensä vieläpä esittää? Jari Ehrnrooth, kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Juontaja Marjo Näkki. Toimittaja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Michelle Obaman kirja todistaa, että tarvitsemme esikuvia, jotka näyttävät samalta kuin me itse, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Yksilön ympäristöteot kehystetään usein egoprojektina, toivottomuutena ja luopumisena. Tämä tulkinta on väärä, pohtii Reetta Räty kolumnissaan.

Apulaisprofessori Ville Hietakangas ja laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkija Tiina Jääskeläinen keskustelevat ruoasta ja lihomisesta geenien ja elintapojen näkökulmasta. Tilaisuuden juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.1.2019. Tilaisuus on osa Helsinki Health Week -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…-health-week-2019

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola ja ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen keskustelevat Reetta Rädyn kanssa ruoan terveellisyydestä ja ruokaan liittyvistä uskomuksista. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 30.1.2019. Tilaisuus on osa Helsinki Health Week -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/helsinki-health-week-2019

Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana. Milloin Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka, kysyy Reetta Räty kolumnissaan.

Mikä ihmeen mamulähiö? Tässä jaksossa keskustelemme lähiöistä ja siitä, miksi lähiöt ovat niin demonisoituja Suomessa. Molemmat meistä on kasvaneet "mamulähiöissä" ja se on vaikuttanut molempien elämään ja siihen, kuinka meidät on tässä yhteiskunnassa nähty. Vieraana on superfeministi toimittaja Reetta Räty. Kuuntele meidän ja Reetan ajatuksia aiheesta! Juontajat: Brigita Krasniqi & Pazilaiti Simayijiang Tuottaja: Miia Laine Ota yhteyttä: mitavittuapodcast@gmail.com

Miksi meillä pitäisi olla enää duunareiden, porvareiden ja maanviljelijöiden isot puolueet, kun kansa ei enää jakaudu näin? Jakolinjat ovat nyt ihan muualla, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Ville Blåfieldin vieraina Tasavallan paneelissa mediatutkija Anu Koivunen sekä toimittajat Salla Vuorikoski ja Reetta Räty. Miksei Suomessakin voisi toimia vähemmistöhallitus? Millaisia hallituskoalitioita sunnuntain vaalitulos mahdollistaa? Kuuntele koko keskustelu podcastina.

Miksi Suomen tuottavuus jämähti finanssikriisiin, ja miten tuottavuuden saa nousuun? 75%-podcastin kevään viimeisessä jaksossa TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja Etlan tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta puhuvat siitä, ovatko Suomen keinot tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun oikeat, ja mitä voisi tehdä vielä paremmin.  Podcastin juontaa Reetta Räty.

Tiedekulman vaali-illassa Helsingin yliopiston tutkijat ja neljän suurimman puolueen poliitikot keskustelevat siitä, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi tehdä juuri nyt. Teemoina ovat mm. energiapolitiikka, metsäpolitiikka ja globaali ilmastopolitiikka. Mukana keskustelussa ovat ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen, kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren sekä poliitikot Miapetra Kumpula-Natri (sd), Oras Tynkkynen (vihr), Kimmo Tiilikainen (kesk) ja Juhana Vartiainen (kok). Tapahtuman avaa Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä ja juontajana toimii Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 28.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/hope-for-globe

Uskaltavatko tiedotusvälineet tehdä pilailu-uutisia valeuutisten aikakautena? Vihastuttavat ja ihastuttavat aprillipilat ovat varsinkin paikallislehtien perinne. Suuremmat mediat vetoavat vastuuseen ja luotettavuuteen. Kulttuuriykkösen suuren aprillikeskustelun vetää Jakke Holvas ja vieraina ovat Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä median moniottelijat Reetta Räty ja Jani Halme.

Tiivis ydinperhe on yksi vahvimmista keskuudessamme elävistä myyteistä. Mitään tavallista lapsiperhettä ei ole olemassakaan, sanoo Reetta Räty kolumnissaan

Mikä on ilmastonmuutoksen hintalappu? Ennen teollisuus puhui halvasta energiasta, nyt tärkeiksi asioiksi ovat nousseet vähähiilisyys ja päästöttömyys. Miten päästöjä vähennetään niin, että se vaikuttaa talouden kasvuun mahdollisimman vähän? Vieraina osastopäällikkö Riku Huttunen Temiltä sekä Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Podcastin juontaa Reetta Räty.

Miten kilpailullisuus tukee talouskasvua, ja onko Suomessa ihan oikeasti avoin kilpailu? TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ja kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo miettivät, miten Suomesta saisi kilpailullisemman. TEM:n 75%-podcastin juontaa toimittaja, yrittäjä Reetta Räty.

”Kohtaaminen keskustelussa on hyvin vaikeaa, kun jäädään pyörimään oppiristiriitoihin ja kysymyksiin, joissa ei päästä eteenpäin.” Onko evankelis-luterilainen kirkko jakautunut Suomessa kahteen leiriin, liberaaleihin ja konservatiiveihin? Päästäänkö esimerkiksi avioliittokysymyksen suhteen koskaan eteenpäin? Maa & taivas -podcastissa pohditaan kirkon tulevaisuutta, ydintä ja vallankäyttöä. Reetta Rädyn vieraina studiossa ovat seurakunta-aktiivi ja luottamushenkilö Hanna Mithiku sekä Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni […]

Mielikuvat kirkosta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjivänä konservatiivisuuden linnakkeena elävät vahvoina. Miksi vähemmistöt ovat kirkolle vaikea aihe vielä vuonna 2018? Maa & taivas -podcastin seitsemännessä jaksossa pureudutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan kirkossa. Reetta Rädyn vieraina studiossa erityisnuorisotyöntekijä Mio Kivelä sekä yliopistopappi Laura Mäntylä. Tunnistavatko Mio ja Laura sen kirkon, joka näkyy uutisissa? Miten sukupuoli ja seksuaalisuus […]

Onko Suomi hyvin- vai pahoinvointivaltio? Miksi niin moni on yksinäinen ihmisten keskelläkin? Tällä kertaa Maa & taivas -sarjassa pohditaan yksinäisyyttä. Reetta Rädyn vieraana studiossa on Saapas-toimintaa koordinoiva erityisnuorisotyön sihteeri Ville Viljakainen. Lisäksi jaksossa kuullaan Turun yliopiston apulaisprofessori Niina Junttilan haastattelu. Onko yksinäisyys aikamme epidemia, jonka leviämistä ei voi pysäyttää? Keskustelu jakson teemasta jatkuu Maa & taivas -blogissa.

Mutta suurin niistä on rakkaus. Rakkaus on latautunut sana, mutta onko länsimainen rakkauskäsitys liian suppea? Miten empatia eroaa rakkaudesta, vai eroaako se? Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala sekä kirjailija ja teatterintekijä Laura Gustafsson pohtivat rakkautta yhdessä Reetta Rädyn kanssa. Populaarikulttuuri ruokkii romanttisen rakkauden ensisijaisuutta kaikkeen muuhun verrattuna, mutta onko rakkaus aina riippuvainen tunteista? Keskustelu jakson teemasta […]

Miten kulttuurikristillisyys määritellään? Entä mitä uskossa oleminen on – ja miltä sen pitäisi tuntua? Vai kuvaako termi ennemmin identiteettiä tai maailmankatsomusta? Maa & taivas -podcastissa pohditaan tällä kertaa kristittynä olemisen ydintä. Reetta Rädyn kanssa studiossa ovat kielitieteilijä Janne Saarikivi ja teologian tohtori Lauri Kemppainen. Keskustelu jakson teemasta jatkuu Maa & taivas -blogissa.

Onko ihmiskunnalla syytä toivoon, kun olemme omin käsin tuhoamassa koko planeetan? Voisiko kirkko toimia nykyistä näkyvämmin kulutusta vastaan, luontoarvojen puolesta? Reetta Rädyn kanssa studiossa keskustelemassa ympäristötutkija ja ekoteologi Panu Pihkala sekä Hyvän sään aikana -ilmastokirjan kirjoittamisessa mukana ollut toimittaja Reetta Rönkä. Keskustelu jakson teemasta jatkuu Maa & taivas -blogissa.

Senior Advisor Ben Nothnagel explains to journalist Reetta Räty the power of the question: Should I? He wants leaders to ask themselves: Should I be stressed? Should I be angry? Should I be irritated? Should I this, should I that.  “There is a difference between feeling stressed or busy and actually being really stressed and too busy”, he says. “The power of should I is that you know the answer to your problems yourself.” Ben Nothnagel also talks about the concept of the “your next move”, neuroscience, emotional awareness, chronic stress, and how to be smart angry. More Aalto Leaders' Insight content can be found in our stream: https://www.aaltoee.com/aalto-leaders-insight

Yksi tärkeimpiä talentin piirteitä on uteliaisuus. Miksi? Johdon rekrytoinnin ammattilainen Pii Kotilainen ja Aalto EE:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Riitta Lumme-Tuomala kertovat journalisti Reetta Rädylle vastauksen. Aalto Leaders' Insight -sisältöä löytyy podcastien lisäksi myös streamissa: https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight Voit myös tilata käsinpoimitun englanninkielisen Highlights -uutiskirjeen: https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight#newsletter

Häivytetäänkö kuolema elämästä, kun se piilotetaan laitoksiin? Kuolema on asia, jonka kaikki kohtaavat ennemmin tai myöhemmin, mutta siitä puhumista vältellään. Maa & taivas podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa sukelletaan suoraan syvään päähän, kun käsittelyyn otetaan kuolema. Reetta Rädyn kanssa keskustelemassa ovat sairaalapastori Kristiina Hannula sekä kirjailija ja toimittaja Elina Järvi, jonka kirja Elämäni ennen kuolemaa sisältää 15 […]

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten kotirouvia arvostettiin ja titteliä pidettiin tavoiteltavana ja tärkeänä. Tänä päivänä kotiin jäävä nainen on yleensä kotiäiti, ja statuskin on selvästi vaatimattomampi kuin kotirouvalla. Vieraana sivistyneistöä ja eliittiä sekä kotia ja perhettä tutkinut Euroopan historian professori Laura Kolbe, sekä nykyvanhemmuudesta kirjoittanut toimittaja Reetta Räty. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Ilmastopodcastin ensimmäisessä teemajaksossa puhetta Lapista! Keskustelemassa toimittajat Reetta Rönkä ja Tiina Heikkilä, jotka vierailevat kirjan tiimoilta Lapin tutkimusasemilla. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken ilmestyy Into Kustannuksen julkaisemana lokakuussa 2017. Ohjelman toimittavat Tiina Heikkilä ja Reetta Rönkä. Musiikki: Jean Nine Kansikuva: Ella Kiviniemi Tuotanto: Erkki Mervaala Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. #hyvansaanaikana @hyvansaanaikana (Twitter/Facebook/Instagram)

Huolestuttavatko rinnat, jotka eivät ole enää terhakat, koska olet imettänyt kaksi lasta? Hävettääkö ylähuulen karvoitus, jonka unohdit aamulla nyppiä ? Eivätkö jenkkakahvasi suostu yhteistyöhön uusien farkkujen kanssa? Mamma Mia! Studio täynnä upeita naisia keskustelemassa naisen suhteesta omaan kehoonsa sekä yhteiskunnan aiheuttamista paineista siitä, miltä meidän naisten pitäisi näyttää. Tässä lähetyksessä avataan pandoran lipas, jossa syvennytään eri ikäisten, eri kokoisten sekä eri taustoista olevien naisten kamppailuihin itsensä kanssa. Vieraana toimittaja Ida Henrikson, rintasyövän nujertanut Marja Airola, feministipuolueesta Warda Ahmed sekä toimittaja Reetta Räty.

Alkuja-podcastin kolmannessa jaksossa keskustelemassa ovat toimittaja Reetta Räty ja bloggaaja Katri Sorsa. Ohjelman juontaa Maria Veitola. Jakson teemana on täydellinen vanhemmuus ja sen tavoittelu. Miten kohdata omat ja ympäristön odotukset? Mitä sitten kun vanhemmuudesta tulee suoritus ja oma jaksaminen ei riitä? Onko lapsen paras sama kuin vanhemman paras?

Lyhyen ja valoisan kesän aikana suomalaiset haluavat ottaa elämästä kaiken irti. Jokainen paikkakunta Hangosta Ivaloon herää eloon ja järjestää jos jonkinlaisia festivaaleja, juhlaviikkoja ja tapahtumapäiviä. Meillä on ooppera- ja olutjuhlat, valkosipuli- ja kamarimusiikkifestivaalit, tango- ja silakkamarkkinat ja eukonkannon ja kesäpilkkimisen maailmanmestaruuskisat. Miksi Suomi juhlii niin vimmaisesti koko kesän? Millainen on suomalaisen kesätapahtuman syvin olemus? Entä millainen on festivaalien tulevaisuus? Suomen hektisestä festivaalikesästä keskustelevat nyt Roman Schatzin seurassa toimittaja Reetta Räty sekä viulisti ja festivaalikonkari Pekka Kuusisto.