Podcasts about asiantuntijoina

Mitä seurauksia sodalla on jälkipolville? Moni meistä on kuullut isovanhempien kertomuksia sodasta ja lukenut tai katsonut Tuntemattoman sotilaan. Sota on osa yhteistä kansallista muistiamme. Mutta voivatko sodan kauhut siirtyä kuultujen kertomusten lisäksi jälkipolville myös perimässä? Nyt asiaa tutkitaan historian- ja epigenetiikan tutkijoiden toimesta. Historioitsijat ovat laatineet sotilaiden kantakorteista kattavan tietokannan, ja nyt se yhdistetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajoihin terveystietoaineistoihin. Asiantuntijoina ovat historiantutkija Ville Kivimäki Suomalaisen Kirjallisuuden seurasta, tutkijatohtori Ilari Taskinen kokemuksen historian huippuyksiköstä Tampereen yliopistosta ja akatamiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Luontoharrastajilla on valtava merkitys luontotiedon kartoittajina. Voivatko nykytekniikka ja tekoälysovellukset auttaa tulevaisuudessa tässä työssä? Voimmeko me kaikki toimia tutkijoiden apuna tulevaisuudessa, vaikka emme olisikaan huippuluokan luonnontuntijoita? Keväällä 2023 julkaistulla Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä Muuttolintujen kevät- sovelluksella on jo yli 270 000 käyttäjää ja sillä on tehty tähän mennessä jo lähes 10 miljoonaa äänitystä. Sovelluksen avulla käyttäjä pystyy tunnistamaan linnun sen laulusta ja yliopisto saa arvokasta dataa tutkimusta varten. Luonto-Suomessa jutellaan tiistaina kansalaistieteestä- sen haasteista ja mahdollisuuksista. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Jyväskylän yliopiston Kansalaistieteen Lähde -tapahtumasta. Asiantuntijoina paikalla ovat Muuttolintujen kevät -hankkeessa mukana olevat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, kehittämispäällikkö Ari Lehtiö ja Keski- Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Nokelainen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Paavo Häikiö. Kuva: Riikka Niutanen / Yle

Geenit pysyvät samanlaisina satoja tuhansia vuosia, mutta erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden säätelyyn epigeneettisten mekanismien kautta. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu näkyy miehen siittiösoluissa, nälänhätä lastenlasten sairastumisriskissä. Rasvainen ruoka tai lenkki ja monet muut ympäristötekijät vaikuttavat geenien epigeneettisiin mekanismeihin välittömästi. Kuinka pitkä on solujen epigeneettinen muisti? Nyt tutkitaan, voivatko epigeneettiset muutokset siirtyä lapsillemme. Asiantuntijoina kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki ja akatemiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kari Ketonen törmäsi kuin seinään heti näyttelijän uran alkuvaiheessa. Hän oli nopea ja tehokas, mutta nämä luonteenpiirteet haittasivat kuvaustilanteissa. Tästä syystä hänen elimistönsä kävi koko ajan ylikierroksilla. Kari Ketonen haki apua psykoterapiasta ja opetteli tuntemaan hermostonsa reaktioita. Pian hän oivalsi, ettei olekaan oman elimistönsä päällikkö ja lähti opiskelemaan psykoterapiaa itsekin. Millaista on, kun ei ehdi itse mukaan? Kuinka voi opetella elämään oman hermostonsa armoilla? Asiantuntijoina näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, ylemmän erityistason psykoterapeutti Kari Ketonen ja käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Uni ei ole vain lepoaikaa, vaan aivot käsittelevät nukkumisen aikana sekä tietoa että tunteita. Häpeällinen kokemus tai ahdistava tunne saattaa hälventyä unen aikana, mutta joskus se myös voimistuu. Jos käsiteltävä kokemus on liian raju, unettomuudesta voi olla jopa hyötyä. Miten elämän kokemukset siirtyvät uneen, ja miten tunteita käsitellään nukkuessa? Asiantuntijoina kokeellisen unitutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen ja käsikirjoittaja, standup-koomikko Jukka Lindström. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Tuleeko meistä kädettömiä? Tämäkin voi tulla mieleen, kun älylaitteiden näpyttely vie aikaa käsillä tekemiseltä. Mitä aivoissa tapahtuu, kun tartut kynään, puikkohin tai pilkot vihanneksia? Käsillä on aivoissa iso edustus. Nykyaika on vähentänyt niiden monipuolista käyttöä. Miten se vaikuttaa aivoihin ja muistiin? Mikä yhteys älylaitteilla on oppilaiden huonontuneisiin oppimistuloksiin? Voiko käsillä tekeminen on olla lääke uupuneelle mielelle? Asiantuntijoina neurologi Kiti Müller ja psykologi Liisa Uusitalo-Arola, toimittajana Minna Korhonen.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistetään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Olisiko jo aika rajoittaa rakentamista? Oletko huolissasi kaupunkiluonnon tilasta, mitä haluat tietää siitä? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueilla Suomessa tehnyt? Kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä, Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suora lähetys Helsingin Lauttasaaren kartanolta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Puhekyky erottaa meidät muista ihmisapinoista, se tekee ihmisestä ihmisen. Puheella tai siihen perustuvalla kirjoitetulla kielellä voi lahjoittaa monimutkaista tietoa muille, lisäksi ihminen on siitä erikoinen ihmisapina, että se pystyy elämään hyvin lähellä lajikumppaneitaan. Nämä ovat edellytyksiä kulttuurin synnylle. Toisaalta puhuminen on meille niin itsestäänselvää, että emme näe, miten ainutlaatuinen väline se on, tai millaisia mielen toimintoja se edellyttää. Mutta miten ihmiselle kehittyi näin monipuolinen kommunikaatiokeino, mitä siitä tiedetään? Ja millaisista elementeistä kieli on tehty? Asiantuntijoina ovat fonetiikan professori Martti Vainio digitaalisten ihmistieteiden osastolta Helsingin yliopistosta ja kädellistutkija, biologisen antropologian dosentti Sonja Koski Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Tässä jaksossa uppoudutaan eläinten kakkojen kiehtovaan maailmaan ja selvitetään esimerkiksi se, onko vompatin peppureikä kuution muotoinen niin kuin sen kakkakin on. Asiantuntijoina toimivat kakkaeksperit Annikka ja Anna. Mutta kumpi heistä on huijari? Kaverukset Feliks ja Elmeri yrittävät selvittää.

Alkutalvi on loistoaikaa retkeilylle. Ruskaretkien ja helmikuun hankien väliin mahtuu monta kuukautta ihanaa, rauhallista retkeilyaikaa, jolloin voi todella pysähtyä nauttimaan tähtitaivaista ja luonnon hiljaisuudesta. Myös moni vauhtilaji on oikeastaan parhaimmillaan juuri alkutalvesta! Talviretkeilyillassa puhutaan siitä, miten saada ilo irti retkeilystä jo ennen hiihtolatujen aukeamista, miten varustautua tähtiretkelle ja ennen kaikkea, millaiset eväät sopivat erityisen hyvin talvisille tulille. Retkeily on laji, jossa kukaan ei voi olla täysinoppinut, vaikka tietäisi paljonkin. Luonto-Suomen talviretkeilyillassa sekä annetaan että saadaan hyviä vinkkejä. Asiantuntijoina erätoimittaja Mikko Peltsi Peltola ja eräopas Kristina Latvala. Ohjelman toimittajina ovat Hanna Asikainen ja Markus Turunen.

Moni kouluttaa koiraansa rankaisemalla, eli tuottamalla sille negatiivisia tunteita. Äärimmillään koirankoulutuksen yhteydessä on koiriin kohdistunut väkivalta. Mitä koirien oppimisnopeudesta ja koulutuksen tuloksista sanoo tiede? Tieteessä on osoitettu jo kauan sitten, että toivotun käytöksen vahvistaminen palkitsemalla on parempi kuin rankaisujen käyttö sekä koiran hyvinvoinnin että oppimistulosten kannalta. Tutkittu tieto ei ole siirtynyt kaikkien kouluttajien käytäntöön ja koirille aiheutetaan turhaa kipua ja stressiä, eläinsuojelulain vastaisesti. Tilannetta voi verrata menneisiin vuosikymmeniin, jolloin väiteltiin siitä, saako lapsia kurittaa fyysisesti. Miten saisimme parannuksia parhaan ystävämme kohteluun? Asiantuntijoina eläinfysioterapeutti Tiina Kuusisto, eläinten käyttäytymisetieteen tohtori Helena Telkänranta ja eläintenkouluttajia Tampereen yliopistossa opettava Jari Parkkisenniemi. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Propaganda on muuttunut Euroopassa jälleen sodankäynnin välineeksi - eikä kukaan ei ole täysin sen tavoittamattomissa. Propagandasta tuli osa sotilaallista hyökkäysoperaatiota Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Länsimaissa oltiin totuttu ja osin turruttukin venäläiseen informaatiovaikuttamiseen, jonka päämääränä pidettiin yleisesti halua hämmentää ja heikentää läntistä maailmaa kylvämällä sisäistä eripuraa. Nyt propagandan tunteminen ja tunnistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Miten propaganda toimii ja miksi ihmiset uskovat siihen? Entä mitä ovat Venäjän propagandan erityispiirteitä historian valossa? Asiantuntijoina ovat propagandaan perehtynyt tutkijatohtori Silja Pitkänen Turun ja Jyväskylän yliopistoista, yliopistonlehtori ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopistosta sekä sosiaalipsykologian yliopistonlehtori ja dosentti Eemeli Hakoköngäs niin ikään Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Heinäkuussa 2022 järjestetyn Suomi Areena -tapahtuman tilaisuuteensa The Ulkopolitist kutsui Suomen eturivin turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita keskustelemaan vallitsevasta epävakaasta turvallisuustilanteesta Euroopassa. Asiantuntijoina mukana Mikael Wigell (Ulkopoliittinen instituutti), Pia Sarivaara (Ulkoministeriö), Heljä Ossa (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja Rasmus Hindrén (Hybridiosaamiskeskus). Keskustelun juontaa The Ulkopolitistin päätoimittaja Annastina Haapasaari.

Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään. Tekniikan kehittämisen rinnalle on otettu mukaan psykologinen ymmärrys siitä, miten ihminen vaaratilanteessa käyttäytyy. Kuinka miehistön keskinäistä vuorovaikutusta on sen perusteella pyritty kehittämään? Mitä keinoja on opittu käyttämään, jotta turvallisuusriskit minimoitaisiin? Lentäminen on kehitetty niin turvalliseksi, että taksimatka kentälle on monin verroin vaarallisempaa kuin itse lentomatka. Miksi lentämisen pelko istuu tästä huolimatta ihmisissä edelleen niin syvässä? Miten lentopelko suhteutuu muihin fobioihin? Asiantuntijoina ovat tutkijatohtori Raine Haikarainen Helsingin yliopiston ETAIROS-hankkeesta, psykologi ja aivotutkija Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Koulujärjestelmää on muuteltu nuorille monella tapaa armottomaksi. Moni nuori ahdistuu, kun strategisia päätöksiä tulevan koulutuksen suhteen pitää tehdä liian nuorena. Lisäksi nykyinen koulusysteemi rankaisee vääristä kurssivalinnoista ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Nykyongelmista ei voi syyttää ainoastaan koronaa. Nuorten ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveyshäiriöiden määrä on noussut jyrkästi jo vuodesta 2017 alkaen. Esikouluissa ja alakouluissa on liian suuria ryhmiä ja niitä sekoitellaan. Ihminen on kuitenkin laumaeläinen, joka haluaa lapsesta alkaen kuulua johonkin ryhmään. Seuraukset näkyvät nyt kouluissa, kodeissa ja psykologien vastaanotoilla sekä PISA-tulosten laskuna. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut 10 vuodessa merkittävästi. Vanhempien koulutuksen merkitys lasten opinnoissa on noussut arvoon arvaamattomaan ja luokkaerot kasvavat jyrkemmiin kuin monissa muissa OECD-maissa. Asiantuntijoina psykologian professori, emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja psykologi, FT, Ville Ojanen. Toimittaja on Leena Mattila.

Paluu tulevaisuuteen -elokuvan vuonna 1989 ilmestyneessä osassa päädyttiin tulevaisuuteen, vuoteen 2015. Silloin autot huristelivat taivaalla ja skeittilaudat lensivät. Nyt tiedämme, ettei tuo visio täysin toteutunut, mutta lentoautoja ja -lautoja on jo testikäytössä. Koska ne ovat osa liikennettämme? Ohjelmassa keskustellaan tulevaisuuden liikenteestä maalla, merellä ja ilmassa. Sähköistyminen ja automaatio ovat megatrendejä, jotka vaikuttavat kaikkialla. Monille tärkeän omistusauton asema saattaa horjua, kun autojen itseohjautuvuus lisääntyy. Kehitteillä on myös jänniä joukkoliikenteen ratkaisuja, kuten putkissa kulkevat magneettiseen levitaatioon perustuvat hyperloop-junat. Asiantuntijoina ovat uudistuvan liikenteen professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston liikenteentutkimuskeskuksesta sekä väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi ja Nato. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tekevät vierailun Yhdysvaltoihin. Iida Tikka raportoi Washingtonista. Mitä päivän huipputapaamiselta sopii odottaa? Voiko Turkki pysäyttää Nato-prosessin? Asiantuntijoina väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Kansanedustajat Nato-keskustelun jälkeen. Miten Nato-prosessi onnistui ja mitä on seuraavaksi luvassa, kun Suomen jäsenyyden ratifiointiprosessi käynnistyy? Pohtimassa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtana Juha Pylväs, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja SDP:stä sekä puolustusvaliokunnan jäsen Sofia Vikman Kokoomuksesta. Helleaalto, vakoiluskandaali, Nato; ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittajana Maija Salmi. Saamelaisparlamentaarikot Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat tänään Inarisssa. Ilmasto on keskeinen aihe, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo, Veikko Eromäki, Katariina Lahtonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa. Tarina alkaa 200 kruunun setelistä. Miksi meillä on kruunu ja mikä rooli rahajärjestelmässä on Ruotsin valtionpankilla eli Riksbankenilla? Puhumme myös rahojen painamisesta ja lyömisestä sekä mietimme kruunujen valmistamisen kustannuksia. Ohjelmassa paljastetaan myös, miten paljon kultaa me kaikki omistamme keskuspankkimme kautta.Keskustelun aiheena on myös Ruotsin valuutan turvallisuus maailmantalouden myrskyissä sekä pohdimme piensäästäjän asemaa ja kryptovaluuttoja.Käteistä ja kultaa -ohjelma kurkkaa lisäksi syvälle Ruotsin nykyisiin rahoihin, joiden symboliikkaa pohdimme.Asiantuntijoina ovat Jussi Hiljanen SEB:stä sekä arkeologi ja numismaatikko Eeva Jonsson Kuninkaallisesta kolikkokabinetista Ruotsin talousmuseosta.Käteistä ja kultaa -ohjelman on toimittanut Jorma Ikäheimo alkuvuodesta 2022. Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Tavarat vaikuttavat monin tavoin arkeemme: ne sujuvoittavat elämää, edustavat arvojamme, ovat luksusta ja välttämättömyyksiä. Mutta miten tavaran runsaus rakentaa suhdettamme tavaraan? Tavarapaljouden keskellä eläminen voi totuttaa valinnanvaraan, mutta se voi myös houkutella toimimaan toisin, jolloin minimalismista voi tulla luksusta. Tässä jaksossa pohditaan, miten omaisuuden karsiminen voi olla elämäntapamuutos. Asiantuntijoina ovat minimalisti, kirjailija-bloggaaja Teemu Kunto ja muun muassa Aalto-yliopistossa luksusta tutkiva Linda Turunen, joka on myös taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa. Toimittaja: Meri Parkkinen. *** Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Löytyykö sopua - siitä keskustelevat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sekä Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Alan sopimus on umpeutumassa. Mitä kuuluu Etiopiaan? Suomi kehotti jo tämän kuun alussa kansalaisiaan ja avustustyöntekijöitä poistumaan sisällissodan riepottelemasta maasta. Puhelimeen vastaa Suomen Etiopian-suurlähettiläs Outi Holopainen. Kuinka pitkittynyt ja muuntuva pandemia rajoituksineen vaikuttaa henkiseen jaksamiseen? Asiantuntijoina psykologi Jan-Henry Stenberg, Hus psykiatrian linjajohtaja, ja Maarit Lassander, erityisasiantuntija valtioneuvoston kansliasta. Singles´ Day, Black Friday, Cyber Monday. Miksi marraskuun alennuskampanjat laajentuvat ja miten ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu alennusten ympärillä? Studiossa vieraana on sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta. Puhelimessa on Klarna Suomen markkinointijohtaja Jannica Nyman. Asta Leppä puhuu kolumnissaan henkisestä väkivallasta Uusinnassa Riku Aalto ja Jarkko Ruohoniemi keskustelevat työmarkkinatilanteesta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Janette Leino, Anna Nevalainen, Pirjo Auvinen, Akseli Immonen, tuottaja Katariina Lahtonen.

Uskotteko, että kaikki maailman ankeriaat ovat syntyneet Pohjois-Atlantilla Sargassomeressä? Ja että kaikki kynnelle kykenevät yksilöt myös palaavat tuhansien kilometrien päästä takaisin tuolle merialueelle lisääntymään. Entä tuntuuko uskottavalta, että jos joku keksisi miten ankeriaat saadaan lisääntymään kala-altaissa, hänestä tulisi miljardööri. Keskiviikkona Luonto-Suomen ankeriasillassa kerrotaan hämmästyttäviä tarinoita tästä mystisestä kalasta, jonka ulkonäkö ja elintavat ovat jo vuosisatoja kiehtoneet ihmismieltä. Mitä haluaisit tietää ankeriaiden elämästä? Kysy mitä et tiedä tai kerro jännittävimmät ankeriashavaintosi. Asiantuntijoina studiossa ovat Ari Saura ja Jouni Tulonen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ihminen on olemassaolonsa aikana muodostunut niin houkuttelevaksi paketiksi lihaa ja verta, että vedämme puoleemme suorastaan magneetin lailla erilaisia eliölajeja. Ne tulevat iholle, muuttavat vaivihkaa suolistoomme, nauttivat asumustemme lämmöstä ja ruuantähteistämme. Tiedeykkösessä tutustutaan tarkemmin näihin kutsumattomiin vieraisiin, joita me emme valinneet, mutta jotka ovat valinneet meidät. Syyhyttävä aihe - mutta miksi syöpäläisiä ja ihmisen asuinympäristössä viihtyviä tuholaisia on olemassa? Miten ihminen ei ole saanut hävitettyä niitä maailmasta, vaikka on kehittänyt vaikka millaisia hirmumyrkkyjä? Suomalaiset saunoivat itsensä sota-aikana turvaan vakavalta syöpäläisten levittämältä kulkutaudilta, mutta yksi loinen ei ole saunomisesta moksiskaan - lapsiperheiden inhokki kihomato on supersitkeä sanansaattaja ihmiskunnan historian alkulehdiltä. Lisäksi puhutaan rotista: Helsingin yliopiston kaupunkirottaprojektissa selvitellään parhaillaan ihmisen ja tuholaisena pidetyn jyrsijän välistä suhdetta. Asiantuntijoina ovat lääketieteen historioitsija Helene Laurent ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Anna-Kaisa Brenner.

Yaran Leipä leveämmäksi -podcastjakson aiheena metsä ja lannoituksen vaikutus metsän kasvuun, puun laatuun ja hiilensidontaan. Lisäksi keskustellaan metsänlannoituksen vesistövaikutuksista. Asiantuntijoina metsänhoitotieteen professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta ja Yaran metsälannoitteiden myyntipäällikkö Juho Räsänen. Jakson juontajana toimii Linnea Nordling Yaran markkinointiviestinnästä.

Luonto-Suomen sieni-ilta tulee taas! Millainen onkaan tämän syksyn sienisato? Helteisen kesän jälkeen tulivat runsaat sateet, jotka osaltaan mahdollistavat sienet metsiin. Oletko kenties törmännyt johonkin uuteen, kiintoisaan sienilajiin? Entäpä miten sienestys kannattaa aloittaa? Kysy meiltä kaikkea mahdollista noista metsiemme kenties jännittävimmistä eliöistä. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Marjo Ranta Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Joutomailla, kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja taapertajia on myös paljon. Ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Suora lähetys tulee tällä kertaa Lahdesta, joka on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Mitä haluat tietää kaupunkiluonnosta? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueella tehnyt? Soita ja kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä ja yli-intendentti Henry Väre. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Mika Saarelainen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mikä vaalikoneissa on pielessä? Entä miten puhua kunta-asioista paremmin? Asiantuntijoina haastattelussa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja Tampereen yliopiston tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkonen. Toimittajina Olli Seuri, Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Keskustan puoliväliriihituska, THL:n kritisoidut koronamallinnokset ja bensan hinta poliittisena aktivoijana. Toimittajina Olli Seuri, Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. Asiantuntijoina äänessä sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja taloustieteilijä Marita Laukkanen. #jetp

Ihmiskunnan tarve siirtyä päittäisestä, reaaliaikaisesta vaihtokaupoista arvonsa säilyttävään välineeseen on kulkenut monen mutkan kautta eläinten nahoista arvometalleihin kuten kultaan ja hopeaan ja siitä kolikoihin ja seteleihin, pankkikortteihin ja kokonaan digitaaliseen maksamiseen. Miten rahan siirtely muotoillaan? Millaiset tekijät lisäävät ostokokemuksen turvallisuutta ja konkretisoivat asioiden arvoa? Asiantuntijoina johtava suunnittelija Siina Tanninen ja senior palvelumuotoilija Ville Immonen Nordealta. […]

Aika moni meistä on nähnyt majavan kaatamia puita, majavien tekemiä puuröykkiöitä, rantapenkereeseen kaivamia koloja tai jopa padon. Mutta kuinka moni on nähnyt majavan uimassa tai työn touhussa? Majavat liikkuvat enimmäkseen ilta- ja yöaikaan, joten jos haluaa tutustua niihin, on oltava itsekin liikkeellä hämärissä. Silloin voi nähdä suuren tumman hahmon uimassa kotikosteikollaan. Suuri, lättänä häntä toimii melana ja peräsimenä. Majavat ovat merkittäviä maisema-arkkitehtejä, ne voivat paikoittain tuhota metsäaluetta, mutta niiden on todettu olevan myös erittäin tärkeitä kosteikkojen luojia. Mitä haluat tietää majavista? Asiantuntijoina ovat Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg ja tutkija Paavo Hellstedt. Juontajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Suomen talvet muuttuvat. Kun ilmasto lämpiää, lumen määräkin vähenee. Miten talvet ovat jo muuttuneet kotiseudullasi vai onko mielestäsi kaikki kuten aina ennenkin? Asiantuntijoina studiossa ovat professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta, ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF-Suomesta ja Ylen:n meteorologi Kerttu Kotakorpi. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Jyrki Hakanen.

Yhä useampi haluaa ostaa sellaista ruokaa, joka on tuotettu ilmastoystävällisesti ja muutenkin maapallomme rajat huomioiden. Nykyisen ruokajärjestelmän pitää muuttua, mutta ruokakriisiä ei ratkaista vain kuluttajille uusia tuotteita kehittämällä tai maanviljelijöitä syyllistämällä. Myös jalostajien ja vähittäiskaupan on tultava mukaan työhön, ja digitalisaation toivotaan vauhdittavan murrosta. Ehkäpä tulevaisuudessa skannaamme kaupan hyllyillä tuotteita kännykällä, ja etsimme parasta yhteensopivuutta ja pienintä hiilijalanjälkeä Tinderin tapaan. Toisaalta isoja askelia ravinnon hiilijalan jäljen pienentämiseksi voi saavuttaa helpoillakin teoilla - jopa ilman yhdestäkään herkusta luopumista. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat tutkimuskoordinaattori ja ohjelmajohtaja Laura Forsman Turun yliopistosta ja Food Tech Finland Platformista, tutkimuskoordinaattori Pauliina Ojansivu Turun yliopistosta, projektipäällikkö Sanna Vähämiko Turun yliopistosta ja aistinvaraisen havaitsemisen professori Mari Sandell sekä Turun että Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen (Kuva: Alamy / All Over Press)

Tässä jaksossa paneudumme penikkataudin saloihin. Mikä penikkatauti on? Mistä penikkatauti johtuu? Miten penikkataudin aiheuttaja selvitetään? Miten voit kuntouttaa omaa penikkatautiasi? Asiantuntijoina fysioterapeutit Arttu Peltola ja Joel Jokinen Testaa säären etuosan ja pohkeen voimatasot näillä ohjeilla: Jakson tiivistelmään pääset tästä: https://www.proximafinland.fi/blogi/kestava-vahva-nopea-podcast/penikkatauti-kestava-vahva-nopea-podcast-proxima-finland/

Impulsiivinen ja itsenäinen koira haastaa omistajansa jatkuvasti, rauhallisen ja ihmiseen tukeutuvan kaverin kanssa kaikki on helppoa. Koirillakin on persoonallisuuseroja - toisten koirien kanssa täytyy tehdä enemmän työtä kuin toisten - mutta tiedätkö millainen koira kotonasi asuu? Ja mitä siltä on kohtuullista odottaa? Vaikka kaikki ei aina suju oman mielen mukaan, kyse ei välttämättä ole kyse koiran tyhmyydestä. Päin vastoin, nokkela ongelmanratkaisija voi tuntua sellaiselta, ettei se opi mitään, mutta koirien "älykkyystesteissä" se loistaa kyvyillään. Ymmärrämme usein koiriamme väärin, ja kohtelemme niitä epäreilusti. Monesti arjessa ei tule ajatelleeksi, mihin kaikkeen koirat pystyvätkään. Ja toisaalta, miten moni asia vääristyy, koska katsomme koiraa ihmismielen läpi. Kun ihminen on jalostanut koiraa, koirassa on suosittu yhteistyötä ihmisen kanssa. Siinä missä koira hakee ihmisen katseesta apua, moni muu eläin kokee meidät kilpailijakseen. Tämä havainto sysäsi nykyaikaisen koiratutkimuksen liikkeelle, myös katseenseurannan suhteen. Tässä Tiedeykkösessä kurkistetaan koiran pään sisälle, ja kysytään, miten tiede tutkii koiran mieltä. Ja miksi ihminen ymmärtää koiraa lähtökohtaisesti väärin. Asiantuntijoina ovat koiran persoonallisuutta ja kognitiivisia kykyjä tutkinut Katriina Tiira Smartdog Oy:stä, koiran katseen seurantaa selvittänyt tutkija Sanni Somppi Helsingin yliopistosta ja tutkija Miiamaaria Kujala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen

Suomen talvet muuttuvat. Kun ilmasto lämpiää, lumen määräkin vähenee. Miten talvet ovat jo muuttuneet kotiseudullasi vai onko mielestäsi kaikki kuten aina ennenkin? Katoavatko Suomesta pakkasten myötä myös havupuut? Askarruttaako sinua ilmastonmuutos? Asiantuntijoina studiossa ovat tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta ja ryhmäpäällikkö Hannakaisa Lindqvist Ilmatieteen laitokselta. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina olivat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sienikoria ei kannata vielä varastoida kaapin perukoille. Loppusyksy on hyvää aikaa esimerkiksi herkullisille suppilovahveroille ja hallavahakkaille. Mitä sieniä metsästä voi löytää vielä marraskuussa ja millainen sienivuosi onkaan ollut? Näihin ja muihin kysymyksiin vastataan Luonto-Suomen sieni-illassa. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Pirkko Haikkala Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Paula Jokimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä tänä kesänä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat. Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastettiin Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tuli paraatipaikalta Suomen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Asiantuntijoina lähetyksessä olivat Aleksi Lehikoinen, Aki Aintila ja Kari Soilevaara. Suoran lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Mistä musiikissa kilpaillaan? Asiantuntijoina musiikin tohtorit Markus Mantere ja Niklas Pokki. Käsikirjoitus: Markus Mantere,

Lasten Luontoiltaan otetaan mukaan nuorimpien kuuntelijoiden soittamia kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Joulua odotellessa lapsille syntyy luontoon liittyen paljon havaintoja ja selvitettäviä asioita. Asiantuntijoina studiossa Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen ja Henry Väre. Juontajana Pirkka-Pekka Petelius.

Suomalaisten pako maalta kaupunkeihin on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Maaseudun asunnot jäävät tyhjilleen ja niitä ei saa myytyä järkevään hintaan. Kaupungeissa ovat vastassa ahtaammat asuinolot ja jatkuva melu, tosin myös paremmat palvelut. Uusia kerrostaloja rakennetaan entistä tiiviimmin ja yhä korkeammalle. Luonto-Suomessa selvitellään 5.12 sitä, jätetäänkö luonnolle ja metsille enää tilaa tulevaisuuden kaupungeissa ja miten asia on otettu huomioon jo tämän päivän rakentamisessa. Minkälaisella aikataululla kerrostaloihin tulevat viherkatot ja vihreät parvekkeet? Omakohtaisia kokemuksia ja toiveita sekä tulevaisuudenvisioita voi kertoa suorassa radiolähetyksessä. Asiantuntijoina studiossa ovat Elävät kaupunkikeskustat yhdistyksen toiminnanjohtaja, arkkitehti Pokko Lemminkäinen ja professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Kansalliskalamme ahven elää lähes kaikissa vesissä lukuun ottamatta pieniä tunturijärviä. Ulkonäöltään soman raitapaidan tuntevat kaikki, mutta kuinka moni tietää miten vanhaksi ahven voi elää ja miten nopeasti se kasvaa. Ovatko pienen lammen ahvenet kaikki sukulaisia keskenään ja miksi ne ovat samankokoisia? Kuinka pitkiä matkoja ahvenet vaeltavat ja mikä on painavin suomalainen ahven? Luonto-Suomen Suuressa ahvenillassa kerrottiin ahvenesta kaikki mitä tiedetään. Asiantuntijoina studiossa olivat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Meri Kallasvuo ja Ari Saura, lähetyksen toimittivat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Millainen on kunnollinen vanha metsä? Miten sen voi määritellä? Riittääkö muutama puu-, kasvi tai eläinlaji? Tarvitaanko tikkoja tai petolintuja? Entä alueen koko tai puiden ikä, onko sillä merkitystä? Onko oikealla metsällä ominainen tuoksunsa? Luonto-Suomen metsätähtiä -iltaa vietetään Evon retkeilyalueella Lammilla. Kysy vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Joutomailla, kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Asiantuntijoina ovat professori Heikki Setälä ja luontodokumenttien tekijä Petteri Saario, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Ohjelmassa pohditaan metsän ja metsien merkitystä ihmisille. Lisäksi keskustellaan metsien hoidosta ja suojelusta ja tutustutaan metsien jatkuvan kasvun tavoitteeseen. Asiantuntijoina ovat WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu ja metsänomistaja Sampo Manninen. Juontajina Juha Laaksonen ja Sanna Pirkkalainen.

Sarjassa käsitellään humoristisesti parisuhteen keskeisiä teemoja. Aiheina muun muassa ihastuminen, rakastuminen, erilaisuus, tunteet, seksi ja seksuaalisuus, puhuminen ja viestintä. Fiktiivisessä kuunnelmassa eletään paikallisradioiden kulta-aikaa 90-luvun alkupuolella. Lipevähkö Suhdetohtori kuvittelee olevansa parisuhdeasioiden ammattilainen. Hänellä on käytössään supertietokone, joka löytää aina ne oikeat vastaukset. Vakiosoittaja Ellu saa apua kysymyksiinsä, ei suinkaan suhdetohtorilta vaan alan varsinaisilta asiantuntijoilta. Asiantuntijoina jaksoissa Matti J. Kuronen, Liisa Tuovinen, Hannu Nyman ja Maija Nyman. Kirkon tiedotuskeskus tilasi sarjan, joka jaettiin kaikkien Suomessa toimivien kaupallisten radioasemien vapaaseen käyttöön. Palaute oli positiivinen ja joillakin asemilla 16-osainen sarja esitettiin useampaankin kertaan. Heikki Impiö -suhdetohtori ja Leila Jokiniemi - Ellu. Ideointi ja käsikirjoitus - Heikki Impiö.

Luonto-Suomen perhosbaarissa käsitellään puutarhan hyötyjä ja iloja monelta kannalta. Ohjelmassa ollaan myös työn touhussa ja viritellään uutta perennapenkkiä Lastenklinikan leikkipihalle Helsingissä. Asiantuntijoina ovat Mikko Lagerström ja Riku Lumiaro. Paikan päällä ovat myös Pentti Kallio, Marika Suotula ja Juha Laaksonen. Puheluja studiossa ottaa vastaan Petri Rinne.

Ihanat Ipanat on pienten lasten ja vanhempien asialla. Olemme viikottainen kysymys-vastaus podcast, jossa keskitymme pienten lasten kanssa elämisen haasteisiin. Asiantuntijoina toimivat Väestöliiton lastenpsykiatri ja lääkäri Raisa Cacciatore, sekä perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa. He laittavat kaiken osaamisensa peliin, jotta saamme teille faktaan, tutkimuksiin ja kokemukseen perustuvat vastaukset kysymyksiinne. Juontajana Hanna Westerholm, kahden pienen pojan äiti ja podcastverkosto Wecastin perustajajäsen. Tulet huomaamaan, ettet ole yksin ongelmiesi kanssa ja ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan. Tervetuloa mukaan! Huom! Tulemme keräämään kaikki kysymykset kategorioittain ihanatipanat.fi sivustolle, stay tuned. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Sanotaan, että suomalaiset ovat metsäkansaa. Milloin metsät ovat Suomeen tulleet? Mikä kaikki on metsää? Miten satavuotiaan Suomen metsät voivat? Asiantuntijoina ohjelmassa ovat metsänhoitaja ja metsäasiantutija Petri Keto-Tokoi ja pitkän linjan metsämies Heikki Lokki. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Oscar-ennakko: mitkä elokuvat menestyvät, mistä muusta puhutaan. KulttuuriCocktail selvittää, mitä kaikkea on odotettavissa viikonlopun Oscar-gaalassa. Asiantuntijoina ovat elokuvakriitikko ja Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä sekä Yleisradion toimittaja J.P. Pulkkinen. He toimivat myös varsinaisen Oscar-lähetyksen kommentaattoreina Yle Teemalla maanantainvastaisena yönä. Toimittaja: Teemu Laaksonen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Orava on yleinen nisäkäs koko Suomessa. Tuo metsän siimeksessä käpyjä nakerteleva huiskuhäntä on nykyään sopeutunut erinomaisesti kaupunkielämään. Toisin kuin maalaisserkut, kaupunkioravat ovat kesyjä ja osa lähes röyhkeän rohkeita. Mikä oravissa kiehtoo? Asiantuntijoina ovat Sanna Mäkeläinen ja Tytti Turkia, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Miten käy USA:n presidentinvaaleissa? Miten vaalit muuttavat maata ja maailmaa? Mikä vaaleissa ratkaisee? Asiantuntijoina ovat entinen suurlähettiläs Pekka Lintu, professori Markku Henriksson, toimitusjohtaja Kristiina Helenius, yliopistonlehtori Saila Poutiainen, tutkija Mari Marttila ja diplomi-insinööri Michael Mengelt. Toimittajina ovat Markus Leikola ja Jussi Lähde.

Sateinen alkukesä sai aikaan poikkeuksellisen hyvän kanttarellisadon ja parhaimmillaan sienestäjien korit täyttyivät hetkessä. Miten elokuun helteiset ja kuivat olosuhteet vaikuttavat satokauteen? Luonto-Suomen sieni-ilta kartoittaa tämän vuoden tilannetta ja vastaa aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Asiantuntijoina ovat järjestöpäällikkö Anne Lempinen Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina ovat Jorma Honkanen ja Markus Turunen.

Kuinka lestaadiolainen voi elää tavallisen kansan parissa. Studiovieraana Kaarle Hurtig, lestadiolainen, skeittari, mainosmies. Asiantuntijoina kuullaan Lapin yliopiston professori Tapio Nykästä sekä vanhoislestadiolaista pastori Johanes Alarantaa.

Karhu on kautta aikain ollut pelätyimpiä ja palvotuimpia eläimiä Suomessa. Voimiensa ja ihmismäisen ulkonäkönsä lisäksi karhua on arvostettu talviunen takia. Karhun ja poikasten heräämistä keväällä pitkän talven jälkeen on verrattu uudelleen syntymiseen. Asiantuntijoina studiossa ovat tutkija Katja Holmala ja luontokuvaaja Kari Kemppainen, toimittajana Juha Laaksonen.

Millainen on kunnollinen vanha metsä?  Miten sen voi määritellä? Riittääkö muutama puu-, kasvi tai eläinlaji? Tarvitaanko tikkoja tai petolintuja? Entä alueen koko tai puiden ikä, onko sillä merkitystä? Ohjelmassa keskustellaan vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies.

Kookas hirvisonni on Suomen painavin eläin. Sillä voi olla massaa yli 500 kiloa. Suuri eläin syö paljon. Kesällä tuoreiden versojen sekä suo- ja vesikasvien kulutus on jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Syksyllä ruohovartisten kasvien lakastuttua hirven ruokavalio muuttuu varpuvoittoiseksi. Mustikka, puolukka ja kanerva tulevat tärkeiksi. Talvella hirven eineeksi jäävät vain puut ja pensaat. Miten Suomen hirvikanta nykyään voi, miten hirviaidat ovat vaikuttaneet hirvien liikkeisiin, miksi hirvet ovat vuosisatoja olleet suomalaisille tärkeitä eläimiä? Asiantuntijoina studiossa ovat Tuire Nygren ja Heikki Willamo, toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen.

Alkukesän helteet ja sen jälkeen iskeneet sateiset ja kylmät viikot loivat olosuhteet tämän vuoden sienisadolle. Luonto-Suomen sieni-ilta kartoittaa vuoden satotilannetta ja vastaa tämän aihepiirin kysymyksiin. Asiantuntijoina studiossa ovat järjestöpäällikkö Anne Lempinen Uudenmaan Martoista ja sienikirjailija Jarkko Korhonen Suomen sieniseurasta. Toimittajana suorassa lähetyksessä on Jaana Selin.

Arktisten lintujen muutto on yksi näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista. Arktikan upeimmat hetket koetaan vuosittain toukokuussa, kun Suomenlahtea pitkin matkaa miljoonia vesilintuja ja satoja tuhansia hanhia sekä kahlaajia kohti arktisia pesimäalueitaan. Näitä lintumassoja odottavat sadat innokkaat lintuharrastajat. Arktikaillassa kerrotaan arktisten lintujen muutosta, pesimisestä ja talvehtimisesta sekä muistellaan hienoja hetkiä lintujen ja retkikavereiden seurassa. Asiantuntijoina paikan päällä Seppo Vuolanto ja Jari Markkula. Toimittajina Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Rauduskoivu, kataja, vaahtera, kuusi, tammi, haapa ja pihlaja. Moni näistä on kaikille tuttuja, mutta entäpä marjakuusi, kynäjalava, metsälehmus tai pyökki. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Helsingin yliopiston tutkija Henry Väre ja laulava puutarhuri Mikko Lagerström, toimittajina Juha Laaksonen ja Markus Turunen.