Podcasts about juuri

Tissit, peput ja toksinen pukukoppihuumori heiluvat vaarallisilla rajoilla. Esko kertoi kohdanneensa epämukavan tilanteen useaan otteeseen miesten pukkarissa. Suvi puolestaan on saanut kommentteja hampaistaan, ja tämä ei ollut hirveän imartelevaa. Juuri kun tv-lupatarkastajista päästiin eroon, on ihmiskunnalla uusi koputteleva uhka. Eskon ja Suvin jumppavideot saavat ylistystä, mutta itse persoonat eivät kuitenkaan miellytä kaikkia. Lisäksi Erika Vikmanin viisuasu ja leijonien menestys sai melkein lähetyksestä otteen.Tässä jaksossa sydän sulaa, hermo palaa ja höllytys käy kuumana!

Välijakso numero 99.6 pureutuu SaiPan menestykseen, joten on nyt taas niin insidejakso kun puhutaan vähän Lappeenrannasta. No todellakin puhutaan kun kerrankin kovin juttu koko kylässä on jokin muu kuin muikkumarkkinat! Vähän tykitellään nuorison puhekielestä mielipidettä ja ehkä muutama sananen vaaleista. Joten kalja lapaseen ja nauti.Ps. ihan lopussa jotain särinää äänessä ja en saanut korjattua. Mutta hei tällä budjetilla saa tätä ja jollain toisella budjetilla saisi toista.(00:28) Alkuhöpinät(13:00) SaiPan mestaruusjuhlat(39:50) Mediakatsaus

Robert Pattinson on tehnyt uuden elokuvan Parasite-leffan ohjaajan hoteissa, ja se kiinnostaa meitä! Juuri vauvan saanut Robert on pr-kiertueella Koreassa ja naureskelee Tiktok-videoissa.Taylor Lautner ei missannut mahdollisuutta tehdä vaimostaan samannimistä kuin itse on, ja nyt kaksi Taylor Lautneria hassuttelee somessa, tekee podcastia yhdessä ja katsoo Twilight-leffoja maratonina. Miten he tapasivat ja kuka toimi amorina?Kristen (Julialle huomio, ei Kirsten) Stewart kertoo meille värikkäällä kielenkäytöllään rakkaustarinaansa kihlattunsa Dylan Meyerin kanssa. Kristenillä on rokkistaran energia ja toivomme häneltä elämäkertakirjaa, NYT! Kristen on hiljattain myös puolustanut popkulttuurin vihattua hahmoa eli näyttelemäänsä Twilight-Bellaa, we love it.

Saadaanko Ukrainaan tulitauko? Studiossa Charly Salonius-Pasternak kommentoimassa uusimpia uutisia!Ukrainan tilanne rupesi elämään kesken toisen jakson äänityksen, joten tässäpä kommentit Charlylta Ukrainan 30 päivän tulitaukoon liittyen. Mitä se tarkoittaa? Missä mennään?Pääjakso ulos aamulla!Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Puhuttiin Universumin Mika Sallisen kanssa tärkeimmistä työelämän trendeistä. Nyt totta kai riennät kuuntelemaan koko keskustelun (linkki kommenteissa) mutta alla muutama tiiseri:  

Uusien jaksojen ensimmäiset 50 minuuttia jatkossakin ilmaiseksi ja loput jäsenille edulliseen kuukausi hintaan: 4,99e. Liity tilaajaksi ja tue Suomen Nostatusta!

(00:00) - NFL, NHL (07:00) - MOUZ penkittää siuhyn (18:50) - BLAST Bounty, Spirit, NAVI (26:00) - VRS rantit (42:45) - CS-Päivitys! (48:10) - Lupaavimmat suomi-liigan pelaajat (54:22) - Into the bin (59:35) - Sunpayus, HEROIC ja NIP Liity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38x https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Eteläafrikkalainen 19-vuotias Uyinene Mrwetyana unelmoi urasta vaikuttajana elokuva- ja media-alalla. Juuri opintonsa aloittaneen nuoren naisen elämä kuitenkin päättyi traagisesti sysäten liikkeelle laajoja mielenosoituksia sekä vaatimuksia tiukemmasta lainsäädännöstä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Fiare tunnetaan autojen markkinapaikka-alustoista, jotka saivat alkunsa nettiauto.com:ista.  Välillä yrityksen menestystä määrittelee onnekas sattuma, johon osattiin tarttua. Juuri startanneella Fiaren intialaisella kehitystiimillä oli työt vähissä, mutta Fiaren perustajan Hannu Kytölän entisellä kolleegalla, autoista kiinnostuneella Fagerströmin Mikalla oli sopiva harjoitusprojekti. Mikan mielestä Suomen johtava autojen markkinapaikka ei täyttänyt hänen toiveitaan. Tuskinpa tätä hanketta olisi sijoittajille saatu myytyä, sillä kuka hullu lähtee markkinapaikkabusinekseen, ja vieläpä haastamaan menestynyttä markkinajohtajaa, jonka omistajilta eivät rahat lopu.  Kolme vuotta myöhemmin Nettiautosta tuli markkinajohtaja. Sittemmin Nettiauto myytiin Otavalle, ja siitä Alma Medialle, Fiaren jatkaessa itsenäisenä ja mukana sen kehittäjänä. Nettiauton pohjalta syntyi alustatuote, jota käytetään nyt ajoneuvojen markkinapaikkoissa Yhdysvaltoja myöten.  Tänä päivänä Fiare konserni kuuluu keskisuuriin suomalaisiin SaaS-yrityksiin 4 miljoonan liikevaihdolla.  Matkaan kuuluu monta mutkaa ja projektitalotaustasta johtuen rönsyjäkin. Oppirahojakin lienee maksettu. Seuraavaksi edessä olisi kasvuloikka ja siihen luotsaamassa 100 päivää Fiaren toimitusjohtajana toiminut Juha Nurmela, jonka tarina on yhtä värikäs kuin yrityksenkin. Töihin ei ole haettu, vaan kysytty ja samalla sattuma on rakentanut juuri oikean osaamisen autoinsinöörin koulutuksesta, HR:n ja strategian myymisen kautta toimitusjohtajaksi.  Sattumaan kuuluu myös kestävyysurheilu, sillä sen kautta on auennut monta ovea. Pitkillä lenkeillä ja kisamatkoilla on luotu suhteita ja näytetty mistä mies on tehty. Nimi on tullut ennen mainetta. 56 maratonia vuodessa kertoo siitä paljon. Nyt haasteena on sovittaa yhteen lapsiperhearki, haastava toimitusjohtajuus ja urheilu, joista viimeinen on arvatenkin ollut hetken taka-alalla. Podcastissa tutustumme Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjän Antti Pietilän haastattelemana Fiaren ja Nurmelan tarinaan. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/autokaupan-haastajasta-alustaksi-ja-mediatalojen-ratkaisutoimittajaksi-vieraana-juha-nurmela-fiare Seuraa Juha Nurmela https://www.linkedin.com/in/juha-nurmela-a268b010/ Fiare https://fiare.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Ehdolla ei ole enää kahta vanhaa miestä, mutta vaalispesiaali on täällä jälleen. Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on reilut pari kuukautta aikaa, ja kisasta on tullut yllättävän tasainen. Kirjeenvaihtaja Iida Tikan mukaan kumpi tahansa ehdokas voi voittaa vaalit. Jenny ihmettelee, miten tähän on tultu. Varapresidentti Kamala Harrisin piti olla mahdoton ehdokas, mutta hän on kirinyt kiinni republikaanien Donald Trumpin monessa tärkeässä osavaltiossa. Juuri nyt vaalikampanjointi muistuttaa lähinnä alakoulun pihakiistoja: Trump haukkuu Harrisia ja Harrisin tiimi kiusaa Trumpia. Jenny pohtii, päästäänkö vaalikeskusteluissa koskaan itse asiaan. Ja mitkä asiat tai ketkä äänestäjät ovat lopulta avainroolissa? Keskustelun lomassa Iida ja Jenny muistelevat neljän vuoden takaisia Mistä maailma puhuu -jaksoja Yhdysvaltain vaaleista. Onko mikään lopulta muuttunut paitsi puhenopeus ja vitsit? Mistä maailma puhuu -podcastin kaksi viimeistä jaksoa vastaavat kysymyksiin Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Viimeinen jakso julkaistaan 5.9.

Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: »Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!» Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: – Ääni huutaa autiomaassa: »Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!»Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.»Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Matt. 3: 1-4, 11Seurassasi on Kirsi Jokela

Sosiaalisen median käyttö, ruutuaika ja keskittymiskyky ovat olleet monen mielessä kuluneiden 10 vuoden aikana. Tässä jaksossa sukellamme näiden syövereihin pohtimaan mitä plussia ja miinuksia ne tuovat tullessaan. Käymme läpi mm. mitä ovat ADHD, ADT, ADD?  Mistä johtuu, että nämä ovat yleistyneet - diagnostiikka, elinympäristö, vai jokin muu? Voiko näitä jotenkin itse aiheuttaa vai ovatko ne perimän mukana tulevia, tms? Juuri tuli ulos Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi -kirja, mitä sen löydökset meille kertovat?  Mitkä ovat vieraan ajatukset somepaastoista tai ruutuaikarajoituksista? Onko keskittymiskyky "lihas", jota voi treenata paremmaksi? Miten rakennetaan keskittymiskyvyn kannalta optimaalinen työ/opiskelupäivä?  Miksi keskittymiskyky on huono kun on masentunut / uupunut? Mitä on hermoston ylivire ja alivire ja mistä ne johtuvat? Näitä ja muita aiheen teemoja kanssani pohtii neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi Kaisu Paulanto. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Kaisu Paulanto - IG: https://www.instagram.com/roskajuoksijan_paivakirja/ - X: https://twitter.com/kaisupaulanto - https://psykologilehti.fi/olemmeko-altistaneet-lapsemme-hurjalle-ihmiskokeelle/ - mielenterveystalo.fi

Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin. Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle. Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin? Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Radio Novan Aamussa Minna on (ehkä vähän liiankin) innoissaan mansikasta ja Kimmo haluaa että Minna katsoo häntä. Tuottaja - Markus tuo pöytään tämän aamuisen tunnarin ja kuunnellaan nyt uudelleen vielä aiemmin viikolla kuullut. Mutta mikä yhdistää tuottaja - Markusta ja istuvaa Presidenttiämme? Kuuntele Iltapalat tästä!

Mutta hän on vastannut minulle: »Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.» Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.2. Kor. 12. 9-10Seurassasi on Kirsi Jokela

Tekoäly tulee ja tappaa / pelastaa ihmiskunnan / jättää kaikki työttömäksi / parantaa tuottavuutta / tekee ihmisistä tarpeettomia / tekee ihmisistä onnellisimpia kuin koskaan / joku muu mikä? Millä kaikilla tavoilla tekoäly muokkaa tulevaisuutta, on mahdoton ennustaa, mutta arvailla aina voi. Valistuneimmasta päästä sellaisia tarjoilee meille Heikki Tolvanen PrivacyDesigner Oy:stä. Privacy Designer muun muassa auttaa yrityksiä käsittelemään ja säilömään dataa oikein ja tekoälyyn liittyen noudattamaan vallitsevaa sääntelyä, joten Heikki seuraa kehitystä ytimestä. Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä, selviää kuuntelemalla Bronxcast. On mielenkiintoista settiä, siis luomukorvat hörölle!  https://www.rookiecom.fi/bronxcast-172-heikki-tolvanen-ja-mita-jokaisen-syyta-tietaa-aista-juuri-nyt/

Tero Ojanperä on Silo AI tekoäly-yrityksen ja Vision+ -rahaston hallituksen puheenjohtaja ja yksi niiden perustajista. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta, ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa. Ojanperä teki töitä Nokiassa vuosina 1990–2011. Sinä aikana hän toimi Nokian teknologia- ja strategiajohtajana, Nokia Research Centerin vetäjänä ja Nokia Networksin johtajana sekä lukuisissa muissa tehtävissä. Elokuussa 2011 Ojanperä ilmoitti jättävänsä Nokian ja keskittyvänsä uuteen Vision+ -rahastoon. Ja vuonna 2017 Ojanperä siirtyi uuden tekoälyratkaisuja kehittävän startupin Silo AI:n johtoon. Muiden töidensä ohella hän toimii Aalto-yliopistossa työelämäprofessorina ja useiden suomalaisyritysten hallituksissa. Tässä jaksossa puhumme siitä, missä tekoälyn kanssa mennään tänään ja ehkä huomenna. Mitä pienen kieli- ja kulttuurialueen, kuten Suomen on ymmärrettävä laajoista kielimalleista? Miten yrittäjän tai asiantuntijan tulisi kehittää omaa tekoälytyökalupakkiaan ja -osaamistaan? Miten teokoäly muuttaa suuria teollisuusyrityksiä? Ja voiko tekoäly-Suomi oppia jotakin Nokian menestyksen vuosista.

Jos talous kuulostaa kuivalta, tämä jakso on sulle! Paketoimme  20 minuuttiin tärkeimmät asiat, jotka meidän jokaisen tulisi tietää taloudesta juuri nyt. Miten Suomen taloudella menee? Nousevatko korot? Lakkaako hintojen nousu? Millaista kehitystä asuntomarkkinoilla on näkyvissä?Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Studiossa Susan Orfinskij.

Sormuksen ritarien myyttinen tehtävä päättyy valon ja pimeyden viimeiseen taistoon kun Jumikemut katsoi Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluun (2003). Ennätykselliset 11 Oscaria pussittanut kolmas ja viimeinen LOTR-elokuva saa Jutan ja Mikon ihan tiloihin: psykoottinen mässäilijä Denethor on kamala, Sam taas käsittämättömän hyvä johtaja! Merkkitulien nostattavuus! Juuri oikealla tavalla vihreä kirottujen sotilaiden armeija! Lipun takana piileskelevä Arwen! Peter Jacksonin elokuva on niin täynnä tunnetta. Ajankohtaisessa kysymyksessä esitellään todennäköisiä Oscar-ehdokkaita ja lopuksi tietysti Sweet Chili Dipit eli meidän kulttuurisuositukset teille. Tuu mukaan, nää on mahtavat kemut!

Juuri satanut lumi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella menneitä tapahtumia. Lumeen piirtyneet jäljet kertovat monista kulkijoista, joita liikkuu lähellä asutusta. Metsäradiossa lähdetään Tuorakankoskelle Orimattilaan, siellä talvea viettää salaperäinen saukko. Harvemmin sitä pääsee päivällä näkemään ja usein se paljastuu juuri jälkien avulla. Retkelle lähtivät Harri Saarinen ja Asko Hauta-aho.

Paliskuntain yhdistyksen omistamalla Kutuharjun koeporotarhalla on tehty pitkään porotutkimusta. Tarhalla on selvitelty esimerkiksi porojen käyttäytymistä, genetiikkaa, lisääntymistä ja ravintoasioita. Juuri nyt Kutuharjussa tutkitaan loislääkkeen ja talviruokintamenetelmien vaikutusta poron suoliston bakteerikantaan. Millainen tutkimuseläin on poro? Eläin pitäisi saada astumaan vaa´alle ja siitä pitäisi ottaa erinäisiä kokeita. Ei välttämättä kovin nopeaa ja helppoa toimintaa. Tätä on seuraamassa toimittajamme Anna-Kaisa Brenner Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jukka Forsmanin opastuksella.

Politiikkaradion presidenttitentissä on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.  Andersson puhuu ydinaseriisunnan puolesta. – Ukrainan sodan myötä uhka ydinaseiden käytöstä on ajankohtaistunut taas ihan eri tavalla mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen. Se alleviivaa sen tarpeen edelleen puhua ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoo. – Juuri nyt meitä taas muistutetaan kuinka tuhoisia ne aseet ovat koko ihmiskunnalle, hän toteaa. Presidenttitentissä keskusteltiin myös Gazan sodasta, Suomen itärajasta, feminismistä, rasismista ja ylipäällikön tehtävistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi suunnitteilla oleva ennallistamisasetus tulee Suomelle kalliimmaksi suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuloon kuin muille EU-maille? Minkälainen luonnon ennallistaminen on edullista Suomen kannalta? Miten keskieurooppalaiset maat luonnon ennallistamista tai palauttamista hoitavat? Miksi ennallistamisasetuksen maakohtaisten kustannusten laskeminen on edelleen niin hankalaa? Haastateltavana on ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Korkosijoittaminen voi olla hyvä lyhyemmän aikavälin sijoituskohde ja varteenotettava vaihtoehto, jos uskallus ei riitä sijoittaa osakkeisiin – mutta onko asia ihan näin yksinkertainen? Mitä korkosijoittamisesta tulee tietää ja mitkä ovat ne pienet präntit, jotka tulee tarkastaa etukäteen? Entäs vastuullisuus? Onko korkosijoituksissa “hyviksiä” tai “pahiksia”?  Jasminin ja Kaisan vieraana jaksossa on Danske Bankin korkosalkunhoitaja Teemu Liikanen, joka muistuttaa hajauttamisen tärkeydestä myös korkosijoituksissa. Teemu avaa jaksossa myös, millaisia harhaluuloja korkosijoittamiseen liittyy ja millaisia ovat korkosijoittajan näkymät tällä hetkellä.

Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. (Ps.139:7-10)Vaikka sanoisin: »Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon», sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. (Ps.139:11-12)Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan. (Luuk.19:10) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Juuri kun olimme ehtineet tottua siihen, että video internetissä tarkoittaa YouTubea, TikTokia tai Netflixiä, hyppää silmille uusi lyhenne: FAST.Mistä mainosrahoitteiset suoratoistopalvelut oikein ilmestyivät ja onko niissä kyse pelkästään vanhan toimintamallin siirtämisestä internetiin? Ei kai, koska tällä kertaa ohjelmia tarjoavat mm. sellaiset tunnetut mediatalot kuin… ööh, Samsung???Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme.VinkitPanun atk-vinkki on Freetube.Kari suosittelee Evan Shapiron mediakarttaa.MateriaalitPlutoTV Ruutu.fi-palvelussaThe Roku Channel (ei toimi Suomessa)Samsung TV PlusRakuten TVYoutube TVWarner Bros. Discovery Moving HBO Shows to FAST ServicesLean Forward and Lean Back Media: explanation of difference (eikä lean in, kuten Olli innokkaasti jaksossa sanoo)Allen Media Group's Free-Streaming Service Local Now Partners With Banijay Rights To Launch Six Fast ChannelsNetflix Is Introducing Linear Channels in France, Mon AmiLearn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Juuri kun olimme ehtineet tottua siihen, että video internetissä tarkoittaa YouTubea, TikTokia tai Netflixiä, hyppää silmille uusi lyhenne: FAST. Mistä mainosrahoitteiset suoratoistopalvelut oikein ilmestyivät ja onko niissä kyse pelkästään vanhan toimintamallin siirtämisestä internetiin? Ei kai, koska tällä kertaa ohjelmia tarjoavat mm. sellaiset tunnetut mediatalot kuin… ööh, Samsung??? Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Panun atk-vinkki on Freetube. Kari suosittelee Evan Shapiron mediakarttaa. Materiaalit PlutoTV Ruutu.fi-palvelussa The Roku Channel (ei toimi Suomessa) Samsung TV Plus Rakuten TV Youtube TV Warner Bros. Discovery Moving HBO Shows to FAST Services Lean Forward and Lean Back Media: explanation of difference (eikä lean in, kuten Olli innokkaasti jaksossa sanoo) Allen Media Group's Free-Streaming Service Local Now Partners With Banijay Rights To Launch Six Fast Channels Netflix Is Introducing Linear Channels in France, Mon Ami

Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa, Suomen ortodoksinen kirkko leikkautui irti Moskovan patriarkaatista ja siirtyi vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Tänä vuonna Suomen ortodoksinen kirkko juhlii 100-vuotista taivaltaan autonomisena, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisena kirkkona, ja osana juhlamenoja nähtiin syyskuussa 2023 Helsingissä myös ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu. Vierailun yhteydessä järjestetty ristikulkue keräsi yli tuhat osallistujaa. Mitä juuri nyt olisi hyvä ymmärtää ortodoksisen kirkon satavuotisesta historiasta suomessa? Miten esimerkiksi luterilaisen kirkon perinteinen asema ”aitosuomalaisena kirkkona” on vaikuttanut suomalaiseen ortodoksisuuteen ja mitkä ovat niitä vähemmistöidentiteetin omaleimaisia ja erityisiä piirteitä, joista on haluttu pitää kiinni? Entä minkälaiset ajankohtaiset kysymykset herättävät ortodoksien keskuudessa keskustelua juuri nyt – mitä ajatuksia liittyy esimerkiksi naisten asemaan, seksuaalivähemmistöihin, kirkon yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin tai Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaan Ukrainan sodassa? Keskustelemassa ovat ortodoksisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen ortodoksisen kirkon edustaja Kirkon maailmanneuvostossa, teologian maisteri Maria Mountraki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ruotsiin on aina ollut helppo muuttaa, ja passista ja työluvasta luovuttiin jo vuosikymmeniä sitten. Ruotsi on yhä 2010-luvullakin ykkösmuuttomaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jarno Ampuja on opettaja, joka oli ollut ammatissaan jo vuosia päättäessään muuttaa Ruotsiin. Halu päästä ulkomaille oli kova, mutta ei kuitenkaan liian kauaksi kotimaasta.– Halusin muutosta ja Ruotsiin oli helppo tulla. Se on lähellä ja turvallinen, sekä tuttu laivamatkoilta, Jarno Ampuja kertoo.Tuttu, turvallinen sekä läheinen Ruotsi painaa kovasti vaakakupissa, kun Suomessa asuva puntaroi eri vaihtoehtoja suuntautuessaan ulkomaille. Ruotsi on säilyttänyt asemansa suomalaisten ykkösmuutomaana. 2010-luvulla Ruotsiin on muuttanut vuosittain noin pari-kolme tuhatta henkilöä. Tänne tullaan opiskelemaan, kehittämään uraa, kohentamaan kielitaitoa ja hakemaan kokemuksia.Jarno Ampujakin päätti kohentaa opettajan ammattitaitoaan ja pääsi opiskelemaan kasvatussosiologiaa Tukholman yliopistoon. Opinnot jäivät kuitenkin kesken.– Rahat loppuivat ja gradu jäi kesken! Ruotsissa on opettajapula, ja pääsin kansainväliseen Europa-kouluun matematiikan opettajaksi.Parin vuoden kuluttua muutosta iski kuitenkin epäilys.– Tunsin, etten ollut osa ruotsalaista yhteiskuntaa niin kuin Suomessa. Välillä mietinkin, mitä helvettiä minä täällä teen.Työn ja uusien ystävien ansiosta elämä Ruotsissa alkoi tuntua helpommalta.– En yhtään ihmettelisi, jos asuisin täällä vielä 20 vuoden kuluttua. Juuri nyt on kiva tulla kotiin, hoitaa akvaariokaloja ja katsoa TV:stä avopuolison kanssa "Vem vet mest" -ohjelmaa.Kympin oppilaan ruotsi ei riittänytKonsta Lövgren suoriutui huippuarvosanoin turkulaisesta lukiosta. Armeijan aikana hänelle tuli identiteettikriisi tulevasta.– Olin ajatellut arkkitehtiopintoja Suomessa. Mutta sitten mietin, onko Suomi se, mitä haluan. Arkkitehtiopinnot Suomessa vaihtuivat liiketaloustieteeseen Tukholman kauppakorkeakoulussa. Tosin ovet eivät heti avautuneet suosittuun opinahjoon.– Olin lukenut keskipitkän ruotsin kurssin lukiossa, mutta se ei riittänyt pääsyyn Tukholman kauppakorkeakouluun. Olin vuoden yliopistossa ja tein sitten kauppakorkeakouluun tarvittavan kielikokeen ja pääsin sisään.Konstan ruotsin arvosana lukion pääsytodistuksessa oli 10, ja hän sai laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Lukiossa opittu ruotsi ei kuitenkaan ollut täydellinen.– Tuli päin naamaa se, etten osannutkaan ruotsia niin hyvin kuin luulin. Ensimmäisillä luennoillakin valtaosa meni ohi.Nyt Konsta on päättämässä opintojaan kauppakorkeakoulussa ja tulevaisuus on taas auki.- En sulje mitään vaihtoehtoa pois. Palaan Suomeen, jos eteen tulee hyvä työtarjous. Todennäköisintä on, että jään Ruotsiin, tai tartun uuteen haasteeseen ja muutan kolmanteen maahan.Kieliaktivistit sotapolullaTukholmalainen Hanna Wåhlin muutti Ruotsiin jo vuosituhannen alussa ja tarkoituksena oli parantaa ruotsin kielen taitoa. Kuinka ollakaan hänestä tulikin suomen kielen esitaistelija.Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin vuonna 2010, ja silloin myös Tukholma liittyi siihen. Hanna Wåhlinin kannalta se oli merkittävää, ja nyt hänellä oli lain säätämä oikeus vaatia lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa ja suomen kielen opetusta koulussa. Käytäntö ja laki ovat kuitenkin kaukana toisistaan.– Minähän tiesin oikeuteni ja sanoin rehtorille, että laki on tämä ja kaupungin kotisivulla lukee, että lapsellani on oikeus saada suomen kielen opetusta. Mä vaan haluan, että järjestät sen!Hanna Wåhlin on myös ollut perustamassa Tukholman ruotsinsuomalaisten lasten yhdistystä, sekä yhteistä foorumia suomalaisille vanhemmille sosiaalisissa medioissa. Sen sivustoilla on käyty vilkasta keskustelua byrokraattien jähmeästä toiminnasta. Yhdessä he ovat onnistuneet saamaan lapsilleen suomenkielistä toimintaa ja päävoitto lienee uuden suomenkielisen esikouluosaston todennäköinen perustaminen Wåhlinin asuinalueelle, Etelä-Tukholmaan.– Olisin kyllä uskonut, että asiat menisivät nopeammin eteenpäin, ja ettei aina tarvitsisi olla muistuttamassa lainpykälistä.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se 

Markkinatilanne on lähtenyt rauhoittumaan suurten kuohujen jälkeen. Kysyimme OP:n ja Danske Pankin asiantuntijoilta näkemyksiä markkinatilanteen nykytilaan ja lähitulevaisuuteen. Mitä yrityksille kuuluu, miten pankit pärjäävät ja mihin piensijoittajan kannattaisi laittaa rahansa?Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Juuri uuden W1ndy Season -albuminsa julkaissut Tuuli on ollut julkisuuden valokeilassa lapsesta asti, eikä matka lapsitähdestä Blockfestin lavalle sitä ”oikeaa debyyttiä” juhlistamaan ole ollut kovin helppo. Tällä hetkellä määrätietoinen artisti kuitenkin suorastaan uhkuu tyytyväisyyttä uransa uudesta suunnasta, ja tuntuu siltä, että uusi albumi on vasta alkusoittoa. YHTEISTYÖSSÄ: Organia ALE -30% Organia-kauppaan koodilla TAAKKA30 https://organia.fi

Joskus Jumala näyttää viivyttelevän vain siksi, että meidän uskomme vahvistuisi.

Uusi kausi starttaa rakkaudellisella räntillä ja oh boy meillä on asiaa! Mennyt kevät on ollut meille hosteille kasvun aikaa ja tuomme nyt parhaita paloja omista oivalluksistamme sinulle. Siispä syvään päätyyn; tiedätkö sinä mikä pitää sinut paikallaan juuri siellä missä et ehkä edes halua olla? Jos et, tämä jakso on juuri sinulle ja kuulet vastaukset miltä askarruttaviin kysymyksiisi. Tässä jaksossa haastamme sinut ottamaan vastuun omasta elämästäsi ja luomaan unelmaelämäsi, askel kerrallaan. Mikä estää sinua ottamasta vastuuta ja miksi aiemmat muutosyritykset ovat epäonnistuneet? Tämä on tosi tavallista ja mekin olemme käyneet tämän läpi, mutta asiat voisivat olla myös toisin. Kuvittele, millainen elämäsi voisi olla, jos tekisit muutoksia niihin osa-alueisiin, joihin et ole nyt tyytyväinen. Miltä elämäsi näyttäisi vuoden päästä? Tärkein oivalluksemme on, että jokainen meistä kirjoittaa oman elämäsi tarinan. Keskeistä on siirtyä tyytyjästä tekijäksi eli luoda elämääsi uudet standardit. Luo rutiineja ja systeemejä, jotka auttavat sinua pysymään kaidalla tiellä kohti tavoitteitasi. Ethän sinä heitä kymmentä tikkaa tikkatauluunkaan yhtä aikaa toivoen, että joku tai kaikki osuu kymppiin?      Tässä jaksossa opit: ·        Ottamaan vastuun omasta elämästäsi ·        Tunnistamaan esteet ja rajoitteet, jotka estävät muutoksesi ·        Hyväksymään epäonnistumiset osana matkaa ja oppimaan niistä ·        Lopettamaan jahkailemisen ja käärimään hihat ·        Astumaan ulos mukavuusalueeltasi sopivasti, jotta muutos on mahdollista   TULEVAISUUDEN MINÄ- valmennus   Kuinka monta kertaa olet halunnut muutosta elämääsi, onnistumatta siinä?  Oletko vain tyytynyt haaveilemaan uskoen, ettei muutos ole sinulle mahdollista?  Onko unelmiesi arki jotain täysin mukavuusalueesi ulkopuolella etkä tiedä miten saavuttaisit sen?    Sen sijaan että yrittäisit räpiköidä muutoksen suossa yksin, voit valita mennä suorempaa, nopeampaa ja mielekkäämpää reittiä kohti unelma arkeasi. Tulevaisuuden minä- valmennus on ratkaisusi muutoksen käynnistämiseen. Me autamme sinua omaksumaan kasvun ajattelutavan ja saavuttamaan vaurautta, jotta voit aloittaa matkan kohti unelmiesi arkea ja omannäköistä elämää.    Tulevaisuuden minä- valmennus auttaa ja ohjaa omaksumaan kasvun ajattelutavan, jotta vaurastuminen on mahdollista. Kasvun ajattelutavan avulla oikeanlaisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttaminen on mahdollista ja unelma arjen luominen on vain aloittamisesta kiinni. Valmennuksen ainutlaatuisuus syntyy verkoston voimasta; oikeanlaisen tuen ja kannustavan ympäristön avulla jokainen meistä voi olla mitä vain. Ainoastaan selityksesi siitä, miksi et ole siellä missä haluaisit olla, pitävät sinut siellä missä et halua olla. Seuraava valmennus alkaa 6.9 joten tule mukaan nyt! Lisätietoja saat tästä.

Hanavesi maistuu suolalta samalla kun teollisuus tarvitsee yhä enemmän makeaa vettä. Miksi uruguaylaiset eivät tuki suomalaisen sellutehtaan portteja tai kapinoi massoittain kaduilla ympäristön puolesta? Koska koko pienen valtion talous riippuu lihasta ja sellusta, sanoo Uruguaysta vasta palannut Ylen toimittaja Maija Salmi. Pieniä protesteja on, mutta suurin osa kansasta kannattaa selluteollisuutta. Latinalainen Amerikka on joutumassa Euroopan vihreän siirtymän maksajaksi. Ulkomaiset yhtiöt hamuavat alueen luonnonvaroja, kuten akkumineraaleja ja nopeasti kasvavaa metsää. Siksi Uruguayssa on kaksi suomalaisen metsäyhtiö UPM:n sellutehdasta. Juuri nyt maassa on vakava vesipula, mutta ratkaisua ei etsitä talouden rakenteista. Uruguayssa kukaan ei äänestäisi ympäristö- tai ilmastoasiaa ajavaa puoluetta, Maija sanoo. Jennyä kiinnostaa ympäristöaktivismin tulevaisuus. Suomen ja koko Euroopan pitäisi siirtyä vihreämpään elämäntapaan, mutta kapinat halutaan siivota kaduilta. Ilmaston kannalta on jo kiire, mutta sen näyttämisestä voi joutua vankilaan. Ehtivätkö uruguaylaiset herätä ajoissa puolustamaan ympäristöään? Mitä on ekokolonialismi? Entä vaaditaanko Uruguayssa suomalaistoimittajaa vastuuseen ekologisesta velasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Toukokuun 10.päivä on vietetty teeveessä ja radiossa muuttolintujen kevättä. Metsäradiossa lähdettiin peukaloisen reviirille, hakkuualueen reunalle. Kuusien jättimäiset juuripaakut nousevat siellä metrien korkeuteen tuulen kaatamien puiden ansiosta. Tässä on peukaloisen maailma. Juuri nyt peukaloinen kuuluttaa reviiriään varsin voimakkaalla äänellä ja sen kuuluvaa uhoa voi havaita myös hieman kauempaa. Itse lintu on vaatimattoman kokoinen ja se piilottelee taitavasti ryteikön keskellä. Tämä on peukaloisen tarina, metsässä hiipivät Pirkka-Pekka Petelius ja Asko Hauta-aho.

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuluttajat törmäävät lukemattomiin brändeihin arjessaan joka päivä. Miten massasta voi erottua? Millaiset brändit puhuttelevat juuri nyt? Turvavyöt kiinni ja jäitä hattuun, sillä kokosimme kuumimmat vinkit brändirintamalta! Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/mita-kaikkien-tulisi-tietaa-brandeista-juuri-nyt Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jättiläisplaneetta Jupiterin kuu Ganymedes on planeetan kokoinen maailma, jonka pinta on jään peittämä. Todennäköisesti pinnan alla on valtava meri, jota pitää nestemäisenä kuun sisältä tihkuva lämpö ja Jupiterin aikaan saamat valtavat vuorovesivoimat. Oletettavasti tässä koko kuun kattavassa, täydellisen pimeässä maailmassa on yksinkertaiselle elämälle otolliset olosuhteet. Euroopan avaruusjärjestön JUICE-niminen luotain laukaisiin avaruuteen 14. huhtikuuta. Kyseessä on jännittävin ja kunnianhimoisin avaruulento pitkiin aikoihin: kun luotain saapuu pitkän matka jälkeen jättiläisplaneetta Jupiterin luokse, se alkaa tutkimaan erityisesti Jupiterin suurinta kuuta Ganymedestä. JUICE-luotaimesta, sen lennosta ja sen edessä olevista haasteista kertovat projektipäällikkö Giuseppe Sarri ja JUICE:n tieteellinen johtaja Nicholas Altobelli Euroopan avaruusjärjestöstä sekä llmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Haluaisitko tunnistaa lintujen ääniä? Nyt tämä on mahdollista, sillä tekniikka on tullut avuksi lintujen lajimääritykseen. Kännykkään voi ladata sovelluskaupasta ilmaisen äänitys- ja tunnistusohjelman - Muuttolintujen kevät, jota Jyväskylän yliopisto käyttää samalla tutkimuksen tekemiseen. Juuri nyt lintujen kevätmuutto on käynnistynyt ja joka aamu korviin saattaa kuulua uusia ääniä. Jyväskylän yliopiston professori Otso Ovaskainen johtaa ainutlaatuista tutkimusta, jossa luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan samaan aikaan ympäri maailmaa. Näin Ovaskainen kertoo lintujen tunnistusovelluksen tämän hetken tilanteesta. Toimittajana oli Asko Hauta-aho.

Otsikko kertoo kaiken, tässä jaksossa jutellaan ei yhtään sen enemmästä tai vähemmästä. Ihmisistä, jotka pitävät kehosi jatkuvassa hälytystilassa. Lukon takana olevat PREMIUM-jaksot ovat suljetun Hyvä tytär -yhteisön uusia ja jo aiemmin julkaistuja podcast -jaksoja, ja nyt tarjolla myös ⁠⁠täällä⁠⁠. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠tästä⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä @katjakesti ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Kai te haluatte Karjalan takaisin? Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan. Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen. Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä. Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta. Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Juuri kukaan ei tunnu tietävän mitä kauppakamarit oikeastaan tekevät, tämän jakson jälkeen sinun ei enää tarvitse viettää unettomia öitä miettiessäsi, että mitä ihmettä he siellä kauppakamareissa puuhastelevat. Jaksossa keskustelemme toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen kanssa myös kauppakamareiden kehityksestä merirosvoajoilta tähän päivään ja siitä miten Keskuskauppakamarista on tullut merkittävä tämän ajan influensseri. Tässä jaksossa opit: Mitä Keskuskauppakamari tekee? Mitä alueelliset kauppakamarit ja nuorkauppakamarit tekevät? Kauppakamarit perustettiin alun perin puolustamaan kauppiaita merirosvoja vastaan, suojeleeko kauppakamarit yrityksiä myös tämän päivän merirosvoilta kuten hakkereilta? Kauppakamarit puhuvat aina avoimen kilpailun puolesta, mutta kenen kanssa Keskuskauppakamarit kilpailee? Miksi Suomen laki määrää Kauppakamarin olemassaolon sekä monia sen tehtäviä asioita, miksi samanlaista pakkoa ei ole esim. Urheiluliitolle? Keskuskauppakamari pyrkii vaikuttamaan moniin asioihin meidän yhteiskunnassa ja onkin nykypäivän suuri influensseri, kehen, millä tavalla ja miksi he yrittävät vaikuttaa? Paljonko Suomen hallitus kuuntelee kauppakamarilaisten vaikuttamista? Jaksossa mainitut: Keskuskauppakamari Muuta: Juhon twitter Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram #kauppakamari #keskuskauppakamari #nuorkauppakamari #juhoromakkaniemi #romakka #politiikka #vaikuttaminen #hallitus #talous #vapaatalous #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #merirosvot #koulutus

Sekaisin ilmapalloista! Vanhaan hyvään aikaan ilmapalloilla matkustettiin 1,6 miljoonaa kilometriä yhdenkään matkustajan vammautumatta. Sitten yksi yksi vetypallon poksahdus vuonna 1937 New Jerseyssä pilasi koko vehkeen maineen. Juuri kun olimme unohtaneet ilmalaiva Hindenburgin, kiinalaiset ryhtyivät käymään käänteistä pingpong-diplomatiaa halkaisijaltaan kolmen linja-auton kokoisilla, pingispalloa muistuttavilla vakoilupalloilla.

 Vain kolmannes Helsingin lukiolaisista on poikia. Vaikka työllisyysasteemme on nyt historiallisen korkealla, Suomessa on myös sitkeää rakenteellista työttömyyttä, joka osittain linkittyy kouluttamattomuuteen. Samalla vain yhdeksällä suomalaispaikkakunnalla yli 300:sta on enemmän naisia kuin miehiä. Eniten naisia suhteessa miehiin on Kittilässä (117 naista per 100 miestä), Kolari (116/100) ja Helsinki (111/100). Kovin naispula Kustavissa (52/100), Rääkkylässä (58/100) ja Kärsämäellä (59/100). Samaan aikaan keskustelu incel-miehistä eli vastentahtoisesti selibaatissa elävistä miehistä kiihtyy. Mitä peräkammarin pojille pitäisi tehdä? Entä miestarjontaan nähden ylikoulutetuille naisille?

Kesäkuun alkupuolella linnut laulavat aktiivisesti, mutta valitettavasti jo juhannuksen tienoilla alkaa paras konsertti olla loppupuolellaan, kun pesinnät ovat käynnissä ja poikasia ruokitaan. Juuri nyt on siis paras aika lähteä yölaulajaretkelle. Monet linnut aktivoituvat aamuhämärissä, mutta myös sydänyöllä, pimeimpään aikaan, on käynnissä yllättävän villi konsertto. Ja se alkaa jo illan pimetessä. Minkälaisia yölaulajaretkiä sinä olet tehnyt ja onko retkillä tullut eteen yllättäviä tilanteita? Oletko ihmetellyt luhtahuitin piiskan sivallusta, kaulushaikaran kumeaa puhallusta, pensasirkkalinnun sirinää, pöllönpoikasten vaativaa vikinää, kuikan haikeaa huutoa tai luhtakerttusen taidokasta laulua? Kysy öisistä ääntelijöistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Studiossa asiantuntijana on luontoäänittäjä Hannu Jännes, suoran lähetyksen toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paula Jokimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tämä ei ole harjoitus! Näin julistaa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja kehottaa jokaista varautumaan myrskysäähän bensa-asemalla. Hän uskoo, että energian hinta tulee sahaamaan levottomasti tulevina vuosina. Lännessä ei haluta enää Venäjän öljyä, ja bensan hinta hipoo kipurajaa myös Yhdysvalloissa. Siellä kotimaista öljyä on maaperässä, mutta sen talteenotto on kallista. Energian takia on sodittu ja jätetty sotimatta. Liekö sattumaa vai ei, mutta myös Venäjän hyökkäyssotien ajoituksella on yhteys öljyn hintaan. Jenny haluaa tietää, voiko kamalasta sodasta seurata jotain hyvää, kun Venäjän öljystä ja kaasusta halutaan irti. Voiko tämä olla se hetki, kun maailma hylkää fossiiliset polttoaineet? Voisivatko yhdysvaltalaisetkin viimein hypätä bussiin tai sähköautoon? Energiapolitiikkaan intohimoisesti suhtautuva Iida haluaa olla optimisti ja maalaa kuvaa maailmasta, jossa energiasta ei enää sodita. Toisaalta kaasukauppa naapurin kanssa ei enää silloin sido valtioita yhteen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Historia on vaikea ja laaja-alainen tiede, jonka metodeja ja tutkimuksia on pyritty mm. populismin ja nationalismin nimissä apinoimaan. Siksi historiassa täytyy aina muistaa lähdekritiikki. Juuri nyt, kun Venäjä hourii ikiaikaista myyttistä menneisyyttään ja julistaa toisia kansakuntia olemattomaksi, historian poliittinen käyttö on erityisen näkyvää ja irvokasta. Kulttuurihistorian dos. Reima Välimäki on tutkinut laajasti sepitehistoriaa oikean historian marginaaleissa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.