Podcasts about juuri

Me tarvitsemme vaativuutta, tavoitteita ja päämäärätietoisuutta. Samalla vaativuus voi kuitenkin kääntyä meitä itseämme vastaan ja alkaa rikkoa. Tiedämme, että vaativuus kuormittaa ja voi johtaa uupumiseen. Korkealle asetettujen tavoitteiden rinnalle saattaa hiipiä riittämättömyyden tunne.Vaativuudella on silti myös toinen puolensa. Juuri siksi on tärkeää oppia olemaan viisaasti vaativia. Olennaista on tunnistaa, milloin vaativuus tukee meitä ja milloin se muuttuu haitalliseksi.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana psykologi, psykoterapeutti, psyykkinen valmentaja ja tietokirjailija Jaana Blom. Nina ja Jaana keskustelevat siitä miten olla viisaasti vaativa. Jaana on kirjoittanut kirjan Vaativa mieli - Kuinka olla viisaasti vaativa (Atena, 2025).Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä vaativuudella tarkoitetaan? - Millaisia tekijöitä vaativuuden taustalla on? - Miten vaativuus vaikuttaa suorituskykyyn ja jaksamiseen? - Miten olla viisaasti vaativa?—Kaupallinen yhteistyö, Teollisuusliitto & vakuutusyhtiö Turva: Turvassa työpaikalla -podcast—Lisätietoja:Jaana Blomin nettisivut.Jaanan Blom Instagramissa.Vaativa mieli. Kuinka olla viisaasti vaativa (Atena, 2024).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti raamatullista toivoa, Jumalan rauhaa ja rakkautta, jotka eivät perustu ihmisen kokemuksiin, tunteisiin tai olosuhteisiin, vaan Kristuksen objektiiviseen tekoon. Jumalan rauha on todellinen Jumalan edessä – silloinkin, kun elämä on täynnä kärsimystä, ahdistusta ja keskeneräisyyttä. Opetuksessa kuljetaan Roomalaiskirjeen viidennen luvun ydinteemojen äärellä: • miksi kristillinen toivo ei ole epävarmaa optimismia, vaan varmuus iankaikkisesta elämästä • miten kärsimys synnyttää kärsivällisyyttä, koeteltua kestävyyttä ja lopulta toivoa, joka ei saata häpeään • miksi Kristus sekä ymmärtää kärsimyksemme että on ainoa, joka voi meitä siinä auttaa • mitä tarkoittaa, että Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta • miksi kristillinen rakkaus ei ole maailmallista itsekkyyttä, vaan Kristuksesta nousevaa, uhrautuvaa rakkautta Leif tuo esiin kristillisen uskon keskeisen paradoksin: Kristus kuoli meidän puolestamme silloin, kun olimme vielä syntisiä, vihollisia ja heikkoja. Juuri siksi toivomme kestää myös viimeisenä päivänä – se on Jumalassa, ei meissä. Opetus käsittelee myös: • Pyhän Hengen työtä sanan kautta ja Kristuksen kirkastamista • väärän hengellisyyden ja varman Jumalan sanan erottamista • sitä, miksi kristillinen toivo ja rauha eivät koskaan perustu ihmisen omaan hengellisyyteen • ”jo nyt – ei vielä” -jännitteessä elämistä kristittynä Lopulta katse kiinnittyy Kristukseen, joka elää ja puolustaa meitä Jumalan edessä. Hän kuoli, jotta meidät sovitettiin – ja hän elää, jotta me pelastumme. Kristus on meidän kerskauksemme, toivomme ja rauhamme.

Juuri nyt eletään revontulien huippuaikaa ja meillä suomalaisilla on eturivin paikka taivaan tulien ihasteluun. Miten revontulet syntyvät ja miksi juuri nyt niitä näkyy niin paljon? Voit kertoa meille oman revontulikokemuksesi tai kysyä revontulista suorassa lähetyksessä. Sodankylän Arktisessa avaruuskeskuksessa aiheesta keskustelevat ja kysymyksiin vastaavat avaruussään tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta sekä avaruusfyysikko Esa Turunen Oulun yliopistosta. Ohjelman juontaa luontotoimittaja Kerttu Kotakorpi ja Pasilan studiossa on Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Hanne Kinnunen / Yle

”Jos stablecoinien markkina kasvaa merkittävästi, niistä voi muodostua merkittäväkin rahoitusvakausriski", Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo Karon Grillissä.Suomen Pankki on suhtautunut skeptisesti ja varoitellen kryptoihin. Keskuspankkia eivät kuitenkaan niinkään huoleta Bitcoin ja sen kaltaiset kryptot, joiden kurssit vaihtelevat kiivaasti.”Veikkauksen, Loton ja kryptovarojen seuranta on muiden viranomaisten tehtävä”, Olli Rehn kuittaa.Sen sijaan stablecoinit toimivat siltana kryptomarkkinan ja perinteisen pankkimarkkinan välillä. Juuri tämän kytkennän takia keskuspankissa seurataan niitä tarkasti.Karon Grillissä keskustellaan myös EKP:n päätehtävästä eli inflaation pitämisestä kahden prosentin tuntumassa - jalkapalloa tietenkään unohtamatta."Se [Mario Draghin "whatever it takes"] ei ollut catenacciota. Se oli puhdasta totaalijalkapalloa Johan Cruyffin hengessä!"Lippusten ja lappusten täyttämisestä tarpeeksi saaneelle pankkialalla Rehnillä on hyviä uutisia: raportointivelvoitteita ja pankkivalvontaa ollaan yksinkertaistamassa. Hän itse kuuluu asiaa edistävään työryhmään.”Kunhan pidetään kiinni vahvoista pääomapuskureista, niin vastaavasti on paljon varaa ja syitä ja perusteita yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja muuta pankkivalvonnan toteutusta", Rehn sanoo.#stablecoin #kryptot #pankkisääntely #vakavaraisuus #ekp #ecb #suomenpankki #hintavakaus #ohjauskorko #bitcoin #totaalijalkapallo #catenaccio

TrailPodder polkucastin jakson 132 vieraana lenkillä kestävyyskuntoilija ja tuore esikoiskirjailija Olli Kopakkala. Juuri julkaistu kirja Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle kertoo, miten laiska ja huonokuntoinen ihminen pystyy juoksemaan 300 kilometrin polkuseikkailun tai läpäisemään triathloneja. NUTS 300 finisher ja MM-tuplatriathlonin viides Olli on tehnyt tämän ja neuvoo, miten sinäkin voit onnistua. Jos ultrajuoksu ei innosta, opit ainakin parantamaan elämänlaatuasi ja elämään terveenä, muuttumaan kuntoilijaksi ja huijaamaan itsesi lenkille. Olli antaa ohjeet suosituimpien kestävyyslajien aloittamiseen hauskalla ja innostavalla tavalla.

Juuri ilmestyneen Helios -kirjan kirjoittaja Piia Helander tuli vierailulle Arkikullan studioon. Keskustelimme ainakin kirjasta, vallankäytöstä, rikoskirjallisuudesta, Hyvinkäästä, kirjoittamisen menetelmistä ja tekoälystä. Kiitos Piia vierailusta! https://www.instagram.com/helanderpiia/ https://www.threads.com/@helanderpiia https://www.tiktok.com/@helanderpiia https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/helios/5272447 Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.” Jeesus sanoi häneen viitaten: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.”Luuk. 19: 1-10Seurassasi on Kirsi Jokela

Juuri saamamme tiedon mukaan autotoimittaja Arttu Toivosen perheessä autotilanteet ovat eskaloituneet sitten viime viikon. Arttu kertoi viime jaksossa perheen leasing-sopimuksista, ja kuinka uusi sopimus oli syntymässä. Sittemmin on tapahtunut käänne jos toinenkin, ja Toivosten kotipihassa on nyt nähty uusia vanhoja autoja niin, ettei perässä meinaa pysyä. Autoharrastusmaailmaan Toivosen kanssa sukeltaa Mikko Räsänen.

Apostoli Paavali puhui synagogassa: ”Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.' Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta.”Apt. 13: 23-26Seurassasi on Kirsi Jokela

Tissit, peput ja toksinen pukukoppihuumori heiluvat vaarallisilla rajoilla. Esko kertoi kohdanneensa epämukavan tilanteen useaan otteeseen miesten pukkarissa. Suvi puolestaan on saanut kommentteja hampaistaan, ja tämä ei ollut hirveän imartelevaa. Juuri kun tv-lupatarkastajista päästiin eroon, on ihmiskunnalla uusi koputteleva uhka. Eskon ja Suvin jumppavideot saavat ylistystä, mutta itse persoonat eivät kuitenkaan miellytä kaikkia. Lisäksi Erika Vikmanin viisuasu ja leijonien menestys sai melkein lähetyksestä otteen.Tässä jaksossa sydän sulaa, hermo palaa ja höllytys käy kuumana!

Välijakso numero 99.6 pureutuu SaiPan menestykseen, joten on nyt taas niin insidejakso kun puhutaan vähän Lappeenrannasta. No todellakin puhutaan kun kerrankin kovin juttu koko kylässä on jokin muu kuin muikkumarkkinat! Vähän tykitellään nuorison puhekielestä mielipidettä ja ehkä muutama sananen vaaleista. Joten kalja lapaseen ja nauti.Ps. ihan lopussa jotain särinää äänessä ja en saanut korjattua. Mutta hei tällä budjetilla saa tätä ja jollain toisella budjetilla saisi toista.(00:28) Alkuhöpinät(13:00) SaiPan mestaruusjuhlat(39:50) Mediakatsaus

Robert Pattinson on tehnyt uuden elokuvan Parasite-leffan ohjaajan hoteissa, ja se kiinnostaa meitä! Juuri vauvan saanut Robert on pr-kiertueella Koreassa ja naureskelee Tiktok-videoissa.Taylor Lautner ei missannut mahdollisuutta tehdä vaimostaan samannimistä kuin itse on, ja nyt kaksi Taylor Lautneria hassuttelee somessa, tekee podcastia yhdessä ja katsoo Twilight-leffoja maratonina. Miten he tapasivat ja kuka toimi amorina?Kristen (Julialle huomio, ei Kirsten) Stewart kertoo meille värikkäällä kielenkäytöllään rakkaustarinaansa kihlattunsa Dylan Meyerin kanssa. Kristenillä on rokkistaran energia ja toivomme häneltä elämäkertakirjaa, NYT! Kristen on hiljattain myös puolustanut popkulttuurin vihattua hahmoa eli näyttelemäänsä Twilight-Bellaa, we love it.

Saadaanko Ukrainaan tulitauko? Studiossa Charly Salonius-Pasternak kommentoimassa uusimpia uutisia!Ukrainan tilanne rupesi elämään kesken toisen jakson äänityksen, joten tässäpä kommentit Charlylta Ukrainan 30 päivän tulitaukoon liittyen. Mitä se tarkoittaa? Missä mennään?Pääjakso ulos aamulla!Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Puhuttiin Universumin Mika Sallisen kanssa tärkeimmistä työelämän trendeistä. Nyt totta kai riennät kuuntelemaan koko keskustelun (linkki kommenteissa) mutta alla muutama tiiseri:  

Uusien jaksojen ensimmäiset 50 minuuttia jatkossakin ilmaiseksi ja loput jäsenille edulliseen kuukausi hintaan: 4,99e. Liity tilaajaksi ja tue Suomen Nostatusta!

(00:00) - NFL, NHL (07:00) - MOUZ penkittää siuhyn (18:50) - BLAST Bounty, Spirit, NAVI (26:00) - VRS rantit (42:45) - CS-Päivitys! (48:10) - Lupaavimmat suomi-liigan pelaajat (54:22) - Into the bin (59:35) - Sunpayus, HEROIC ja NIP Liity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38x https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Eteläafrikkalainen 19-vuotias Uyinene Mrwetyana unelmoi urasta vaikuttajana elokuva- ja media-alalla. Juuri opintonsa aloittaneen nuoren naisen elämä kuitenkin päättyi traagisesti sysäten liikkeelle laajoja mielenosoituksia sekä vaatimuksia tiukemmasta lainsäädännöstä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Fiare tunnetaan autojen markkinapaikka-alustoista, jotka saivat alkunsa nettiauto.com:ista.  Välillä yrityksen menestystä määrittelee onnekas sattuma, johon osattiin tarttua. Juuri startanneella Fiaren intialaisella kehitystiimillä oli työt vähissä, mutta Fiaren perustajan Hannu Kytölän entisellä kolleegalla, autoista kiinnostuneella Fagerströmin Mikalla oli sopiva harjoitusprojekti. Mikan mielestä Suomen johtava autojen markkinapaikka ei täyttänyt hänen toiveitaan. Tuskinpa tätä hanketta olisi sijoittajille saatu myytyä, sillä kuka hullu lähtee markkinapaikkabusinekseen, ja vieläpä haastamaan menestynyttä markkinajohtajaa, jonka omistajilta eivät rahat lopu.  Kolme vuotta myöhemmin Nettiautosta tuli markkinajohtaja. Sittemmin Nettiauto myytiin Otavalle, ja siitä Alma Medialle, Fiaren jatkaessa itsenäisenä ja mukana sen kehittäjänä. Nettiauton pohjalta syntyi alustatuote, jota käytetään nyt ajoneuvojen markkinapaikkoissa Yhdysvaltoja myöten.  Tänä päivänä Fiare konserni kuuluu keskisuuriin suomalaisiin SaaS-yrityksiin 4 miljoonan liikevaihdolla.  Matkaan kuuluu monta mutkaa ja projektitalotaustasta johtuen rönsyjäkin. Oppirahojakin lienee maksettu. Seuraavaksi edessä olisi kasvuloikka ja siihen luotsaamassa 100 päivää Fiaren toimitusjohtajana toiminut Juha Nurmela, jonka tarina on yhtä värikäs kuin yrityksenkin. Töihin ei ole haettu, vaan kysytty ja samalla sattuma on rakentanut juuri oikean osaamisen autoinsinöörin koulutuksesta, HR:n ja strategian myymisen kautta toimitusjohtajaksi.  Sattumaan kuuluu myös kestävyysurheilu, sillä sen kautta on auennut monta ovea. Pitkillä lenkeillä ja kisamatkoilla on luotu suhteita ja näytetty mistä mies on tehty. Nimi on tullut ennen mainetta. 56 maratonia vuodessa kertoo siitä paljon. Nyt haasteena on sovittaa yhteen lapsiperhearki, haastava toimitusjohtajuus ja urheilu, joista viimeinen on arvatenkin ollut hetken taka-alalla. Podcastissa tutustumme Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjän Antti Pietilän haastattelemana Fiaren ja Nurmelan tarinaan. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/autokaupan-haastajasta-alustaksi-ja-mediatalojen-ratkaisutoimittajaksi-vieraana-juha-nurmela-fiare Seuraa Juha Nurmela https://www.linkedin.com/in/juha-nurmela-a268b010/ Fiare https://fiare.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Ehdolla ei ole enää kahta vanhaa miestä, mutta vaalispesiaali on täällä jälleen. Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on reilut pari kuukautta aikaa, ja kisasta on tullut yllättävän tasainen. Kirjeenvaihtaja Iida Tikan mukaan kumpi tahansa ehdokas voi voittaa vaalit. Jenny ihmettelee, miten tähän on tultu. Varapresidentti Kamala Harrisin piti olla mahdoton ehdokas, mutta hän on kirinyt kiinni republikaanien Donald Trumpin monessa tärkeässä osavaltiossa. Juuri nyt vaalikampanjointi muistuttaa lähinnä alakoulun pihakiistoja: Trump haukkuu Harrisia ja Harrisin tiimi kiusaa Trumpia. Jenny pohtii, päästäänkö vaalikeskusteluissa koskaan itse asiaan. Ja mitkä asiat tai ketkä äänestäjät ovat lopulta avainroolissa? Keskustelun lomassa Iida ja Jenny muistelevat neljän vuoden takaisia Mistä maailma puhuu -jaksoja Yhdysvaltain vaaleista. Onko mikään lopulta muuttunut paitsi puhenopeus ja vitsit? Mistä maailma puhuu -podcastin kaksi viimeistä jaksoa vastaavat kysymyksiin Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Viimeinen jakso julkaistaan 5.9.

Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: »Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!» Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: – Ääni huutaa autiomaassa: »Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!»Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.»Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Matt. 3: 1-4, 11Seurassasi on Kirsi Jokela

Sosiaalisen median käyttö, ruutuaika ja keskittymiskyky ovat olleet monen mielessä kuluneiden 10 vuoden aikana. Tässä jaksossa sukellamme näiden syövereihin pohtimaan mitä plussia ja miinuksia ne tuovat tullessaan. Käymme läpi mm. mitä ovat ADHD, ADT, ADD?  Mistä johtuu, että nämä ovat yleistyneet - diagnostiikka, elinympäristö, vai jokin muu? Voiko näitä jotenkin itse aiheuttaa vai ovatko ne perimän mukana tulevia, tms? Juuri tuli ulos Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi -kirja, mitä sen löydökset meille kertovat?  Mitkä ovat vieraan ajatukset somepaastoista tai ruutuaikarajoituksista? Onko keskittymiskyky "lihas", jota voi treenata paremmaksi? Miten rakennetaan keskittymiskyvyn kannalta optimaalinen työ/opiskelupäivä?  Miksi keskittymiskyky on huono kun on masentunut / uupunut? Mitä on hermoston ylivire ja alivire ja mistä ne johtuvat? Näitä ja muita aiheen teemoja kanssani pohtii neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi Kaisu Paulanto. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Kaisu Paulanto - IG: https://www.instagram.com/roskajuoksijan_paivakirja/ - X: https://twitter.com/kaisupaulanto - https://psykologilehti.fi/olemmeko-altistaneet-lapsemme-hurjalle-ihmiskokeelle/ - mielenterveystalo.fi

Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin. Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle. Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin? Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Radio Novan Aamussa Minna on (ehkä vähän liiankin) innoissaan mansikasta ja Kimmo haluaa että Minna katsoo häntä. Tuottaja - Markus tuo pöytään tämän aamuisen tunnarin ja kuunnellaan nyt uudelleen vielä aiemmin viikolla kuullut. Mutta mikä yhdistää tuottaja - Markusta ja istuvaa Presidenttiämme? Kuuntele Iltapalat tästä!

Mutta hän on vastannut minulle: »Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.» Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.2. Kor. 12. 9-10Seurassasi on Kirsi Jokela

Tekoäly tulee ja tappaa / pelastaa ihmiskunnan / jättää kaikki työttömäksi / parantaa tuottavuutta / tekee ihmisistä tarpeettomia / tekee ihmisistä onnellisimpia kuin koskaan / joku muu mikä? Millä kaikilla tavoilla tekoäly muokkaa tulevaisuutta, on mahdoton ennustaa, mutta arvailla aina voi. Valistuneimmasta päästä sellaisia tarjoilee meille Heikki Tolvanen PrivacyDesigner Oy:stä. Privacy Designer muun muassa auttaa yrityksiä käsittelemään ja säilömään dataa oikein ja tekoälyyn liittyen noudattamaan vallitsevaa sääntelyä, joten Heikki seuraa kehitystä ytimestä. Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä, selviää kuuntelemalla Bronxcast. On mielenkiintoista settiä, siis luomukorvat hörölle!  https://www.rookiecom.fi/bronxcast-172-heikki-tolvanen-ja-mita-jokaisen-syyta-tietaa-aista-juuri-nyt/

Tero Ojanperä on Silo AI tekoäly-yrityksen ja Vision+ -rahaston hallituksen puheenjohtaja ja yksi niiden perustajista. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta, ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa. Ojanperä teki töitä Nokiassa vuosina 1990–2011. Sinä aikana hän toimi Nokian teknologia- ja strategiajohtajana, Nokia Research Centerin vetäjänä ja Nokia Networksin johtajana sekä lukuisissa muissa tehtävissä. Elokuussa 2011 Ojanperä ilmoitti jättävänsä Nokian ja keskittyvänsä uuteen Vision+ -rahastoon. Ja vuonna 2017 Ojanperä siirtyi uuden tekoälyratkaisuja kehittävän startupin Silo AI:n johtoon. Muiden töidensä ohella hän toimii Aalto-yliopistossa työelämäprofessorina ja useiden suomalaisyritysten hallituksissa. Tässä jaksossa puhumme siitä, missä tekoälyn kanssa mennään tänään ja ehkä huomenna. Mitä pienen kieli- ja kulttuurialueen, kuten Suomen on ymmärrettävä laajoista kielimalleista? Miten yrittäjän tai asiantuntijan tulisi kehittää omaa tekoälytyökalupakkiaan ja -osaamistaan? Miten teokoäly muuttaa suuria teollisuusyrityksiä? Ja voiko tekoäly-Suomi oppia jotakin Nokian menestyksen vuosista.

Jos talous kuulostaa kuivalta, tämä jakso on sulle! Paketoimme  20 minuuttiin tärkeimmät asiat, jotka meidän jokaisen tulisi tietää taloudesta juuri nyt. Miten Suomen taloudella menee? Nousevatko korot? Lakkaako hintojen nousu? Millaista kehitystä asuntomarkkinoilla on näkyvissä?Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Studiossa Susan Orfinskij.

Sormuksen ritarien myyttinen tehtävä päättyy valon ja pimeyden viimeiseen taistoon kun Jumikemut katsoi Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluun (2003). Ennätykselliset 11 Oscaria pussittanut kolmas ja viimeinen LOTR-elokuva saa Jutan ja Mikon ihan tiloihin: psykoottinen mässäilijä Denethor on kamala, Sam taas käsittämättömän hyvä johtaja! Merkkitulien nostattavuus! Juuri oikealla tavalla vihreä kirottujen sotilaiden armeija! Lipun takana piileskelevä Arwen! Peter Jacksonin elokuva on niin täynnä tunnetta. Ajankohtaisessa kysymyksessä esitellään todennäköisiä Oscar-ehdokkaita ja lopuksi tietysti Sweet Chili Dipit eli meidän kulttuurisuositukset teille. Tuu mukaan, nää on mahtavat kemut!

Juuri satanut lumi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella menneitä tapahtumia. Lumeen piirtyneet jäljet kertovat monista kulkijoista, joita liikkuu lähellä asutusta. Metsäradiossa lähdetään Tuorakankoskelle Orimattilaan, siellä talvea viettää salaperäinen saukko. Harvemmin sitä pääsee päivällä näkemään ja usein se paljastuu juuri jälkien avulla. Retkelle lähtivät Harri Saarinen ja Asko Hauta-aho.

Paliskuntain yhdistyksen omistamalla Kutuharjun koeporotarhalla on tehty pitkään porotutkimusta. Tarhalla on selvitelty esimerkiksi porojen käyttäytymistä, genetiikkaa, lisääntymistä ja ravintoasioita. Juuri nyt Kutuharjussa tutkitaan loislääkkeen ja talviruokintamenetelmien vaikutusta poron suoliston bakteerikantaan. Millainen tutkimuseläin on poro? Eläin pitäisi saada astumaan vaa´alle ja siitä pitäisi ottaa erinäisiä kokeita. Ei välttämättä kovin nopeaa ja helppoa toimintaa. Tätä on seuraamassa toimittajamme Anna-Kaisa Brenner Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jukka Forsmanin opastuksella.

Politiikkaradion presidenttitentissä on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.  Andersson puhuu ydinaseriisunnan puolesta. – Ukrainan sodan myötä uhka ydinaseiden käytöstä on ajankohtaistunut taas ihan eri tavalla mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen. Se alleviivaa sen tarpeen edelleen puhua ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoo. – Juuri nyt meitä taas muistutetaan kuinka tuhoisia ne aseet ovat koko ihmiskunnalle, hän toteaa. Presidenttitentissä keskusteltiin myös Gazan sodasta, Suomen itärajasta, feminismistä, rasismista ja ylipäällikön tehtävistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi suunnitteilla oleva ennallistamisasetus tulee Suomelle kalliimmaksi suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuloon kuin muille EU-maille? Minkälainen luonnon ennallistaminen on edullista Suomen kannalta? Miten keskieurooppalaiset maat luonnon ennallistamista tai palauttamista hoitavat? Miksi ennallistamisasetuksen maakohtaisten kustannusten laskeminen on edelleen niin hankalaa? Haastateltavana on ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Korkosijoittaminen voi olla hyvä lyhyemmän aikavälin sijoituskohde ja varteenotettava vaihtoehto, jos uskallus ei riitä sijoittaa osakkeisiin – mutta onko asia ihan näin yksinkertainen? Mitä korkosijoittamisesta tulee tietää ja mitkä ovat ne pienet präntit, jotka tulee tarkastaa etukäteen? Entäs vastuullisuus? Onko korkosijoituksissa “hyviksiä” tai “pahiksia”?  Jasminin ja Kaisan vieraana jaksossa on Danske Bankin korkosalkunhoitaja Teemu Liikanen, joka muistuttaa hajauttamisen tärkeydestä myös korkosijoituksissa. Teemu avaa jaksossa myös, millaisia harhaluuloja korkosijoittamiseen liittyy ja millaisia ovat korkosijoittajan näkymät tällä hetkellä.

Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. (Ps.139:7-10)Vaikka sanoisin: »Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon», sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. (Ps.139:11-12)Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan. (Luuk.19:10) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Juuri kun olimme ehtineet tottua siihen, että video internetissä tarkoittaa YouTubea, TikTokia tai Netflixiä, hyppää silmille uusi lyhenne: FAST.Mistä mainosrahoitteiset suoratoistopalvelut oikein ilmestyivät ja onko niissä kyse pelkästään vanhan toimintamallin siirtämisestä internetiin? Ei kai, koska tällä kertaa ohjelmia tarjoavat mm. sellaiset tunnetut mediatalot kuin… ööh, Samsung???Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme.VinkitPanun atk-vinkki on Freetube.Kari suosittelee Evan Shapiron mediakarttaa.MateriaalitPlutoTV Ruutu.fi-palvelussaThe Roku Channel (ei toimi Suomessa)Samsung TV PlusRakuten TVYoutube TVWarner Bros. Discovery Moving HBO Shows to FAST ServicesLean Forward and Lean Back Media: explanation of difference (eikä lean in, kuten Olli innokkaasti jaksossa sanoo)Allen Media Group's Free-Streaming Service Local Now Partners With Banijay Rights To Launch Six Fast ChannelsNetflix Is Introducing Linear Channels in France, Mon AmiLearn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Juuri kun olimme ehtineet tottua siihen, että video internetissä tarkoittaa YouTubea, TikTokia tai Netflixiä, hyppää silmille uusi lyhenne: FAST. Mistä mainosrahoitteiset suoratoistopalvelut oikein ilmestyivät ja onko niissä kyse pelkästään vanhan toimintamallin siirtämisestä internetiin? Ei kai, koska tällä kertaa ohjelmia tarjoavat mm. sellaiset tunnetut mediatalot kuin… ööh, Samsung??? Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Panun atk-vinkki on Freetube. Kari suosittelee Evan Shapiron mediakarttaa. Materiaalit PlutoTV Ruutu.fi-palvelussa The Roku Channel (ei toimi Suomessa) Samsung TV Plus Rakuten TV Youtube TV Warner Bros. Discovery Moving HBO Shows to FAST Services Lean Forward and Lean Back Media: explanation of difference (eikä lean in, kuten Olli innokkaasti jaksossa sanoo) Allen Media Group's Free-Streaming Service Local Now Partners With Banijay Rights To Launch Six Fast Channels Netflix Is Introducing Linear Channels in France, Mon Ami

Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa, Suomen ortodoksinen kirkko leikkautui irti Moskovan patriarkaatista ja siirtyi vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Tänä vuonna Suomen ortodoksinen kirkko juhlii 100-vuotista taivaltaan autonomisena, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisena kirkkona, ja osana juhlamenoja nähtiin syyskuussa 2023 Helsingissä myös ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu. Vierailun yhteydessä järjestetty ristikulkue keräsi yli tuhat osallistujaa. Mitä juuri nyt olisi hyvä ymmärtää ortodoksisen kirkon satavuotisesta historiasta suomessa? Miten esimerkiksi luterilaisen kirkon perinteinen asema ”aitosuomalaisena kirkkona” on vaikuttanut suomalaiseen ortodoksisuuteen ja mitkä ovat niitä vähemmistöidentiteetin omaleimaisia ja erityisiä piirteitä, joista on haluttu pitää kiinni? Entä minkälaiset ajankohtaiset kysymykset herättävät ortodoksien keskuudessa keskustelua juuri nyt – mitä ajatuksia liittyy esimerkiksi naisten asemaan, seksuaalivähemmistöihin, kirkon yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin tai Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaan Ukrainan sodassa? Keskustelemassa ovat ortodoksisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen ortodoksisen kirkon edustaja Kirkon maailmanneuvostossa, teologian maisteri Maria Mountraki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Markkinatilanne on lähtenyt rauhoittumaan suurten kuohujen jälkeen. Kysyimme OP:n ja Danske Pankin asiantuntijoilta näkemyksiä markkinatilanteen nykytilaan ja lähitulevaisuuteen. Mitä yrityksille kuuluu, miten pankit pärjäävät ja mihin piensijoittajan kannattaisi laittaa rahansa?Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Juuri uuden W1ndy Season -albuminsa julkaissut Tuuli on ollut julkisuuden valokeilassa lapsesta asti, eikä matka lapsitähdestä Blockfestin lavalle sitä ”oikeaa debyyttiä” juhlistamaan ole ollut kovin helppo. Tällä hetkellä määrätietoinen artisti kuitenkin suorastaan uhkuu tyytyväisyyttä uransa uudesta suunnasta, ja tuntuu siltä, että uusi albumi on vasta alkusoittoa. YHTEISTYÖSSÄ: Organia ALE -30% Organia-kauppaan koodilla TAAKKA30 https://organia.fi

Hanavesi maistuu suolalta samalla kun teollisuus tarvitsee yhä enemmän makeaa vettä. Miksi uruguaylaiset eivät tuki suomalaisen sellutehtaan portteja tai kapinoi massoittain kaduilla ympäristön puolesta? Koska koko pienen valtion talous riippuu lihasta ja sellusta, sanoo Uruguaysta vasta palannut Ylen toimittaja Maija Salmi. Pieniä protesteja on, mutta suurin osa kansasta kannattaa selluteollisuutta. Latinalainen Amerikka on joutumassa Euroopan vihreän siirtymän maksajaksi. Ulkomaiset yhtiöt hamuavat alueen luonnonvaroja, kuten akkumineraaleja ja nopeasti kasvavaa metsää. Siksi Uruguayssa on kaksi suomalaisen metsäyhtiö UPM:n sellutehdasta. Juuri nyt maassa on vakava vesipula, mutta ratkaisua ei etsitä talouden rakenteista. Uruguayssa kukaan ei äänestäisi ympäristö- tai ilmastoasiaa ajavaa puoluetta, Maija sanoo. Jennyä kiinnostaa ympäristöaktivismin tulevaisuus. Suomen ja koko Euroopan pitäisi siirtyä vihreämpään elämäntapaan, mutta kapinat halutaan siivota kaduilta. Ilmaston kannalta on jo kiire, mutta sen näyttämisestä voi joutua vankilaan. Ehtivätkö uruguaylaiset herätä ajoissa puolustamaan ympäristöään? Mitä on ekokolonialismi? Entä vaaditaanko Uruguayssa suomalaistoimittajaa vastuuseen ekologisesta velasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuluttajat törmäävät lukemattomiin brändeihin arjessaan joka päivä. Miten massasta voi erottua? Millaiset brändit puhuttelevat juuri nyt? Turvavyöt kiinni ja jäitä hattuun, sillä kokosimme kuumimmat vinkit brändirintamalta! Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/mita-kaikkien-tulisi-tietaa-brandeista-juuri-nyt Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jättiläisplaneetta Jupiterin kuu Ganymedes on planeetan kokoinen maailma, jonka pinta on jään peittämä. Todennäköisesti pinnan alla on valtava meri, jota pitää nestemäisenä kuun sisältä tihkuva lämpö ja Jupiterin aikaan saamat valtavat vuorovesivoimat. Oletettavasti tässä koko kuun kattavassa, täydellisen pimeässä maailmassa on yksinkertaiselle elämälle otolliset olosuhteet. Euroopan avaruusjärjestön JUICE-niminen luotain laukaisiin avaruuteen 14. huhtikuuta. Kyseessä on jännittävin ja kunnianhimoisin avaruulento pitkiin aikoihin: kun luotain saapuu pitkän matka jälkeen jättiläisplaneetta Jupiterin luokse, se alkaa tutkimaan erityisesti Jupiterin suurinta kuuta Ganymedestä. JUICE-luotaimesta, sen lennosta ja sen edessä olevista haasteista kertovat projektipäällikkö Giuseppe Sarri ja JUICE:n tieteellinen johtaja Nicholas Altobelli Euroopan avaruusjärjestöstä sekä llmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Kai te haluatte Karjalan takaisin? Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan. Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen. Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä. Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta. Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kesäkuun alkupuolella linnut laulavat aktiivisesti, mutta valitettavasti jo juhannuksen tienoilla alkaa paras konsertti olla loppupuolellaan, kun pesinnät ovat käynnissä ja poikasia ruokitaan. Juuri nyt on siis paras aika lähteä yölaulajaretkelle. Monet linnut aktivoituvat aamuhämärissä, mutta myös sydänyöllä, pimeimpään aikaan, on käynnissä yllättävän villi konsertto. Ja se alkaa jo illan pimetessä. Minkälaisia yölaulajaretkiä sinä olet tehnyt ja onko retkillä tullut eteen yllättäviä tilanteita? Oletko ihmetellyt luhtahuitin piiskan sivallusta, kaulushaikaran kumeaa puhallusta, pensasirkkalinnun sirinää, pöllönpoikasten vaativaa vikinää, kuikan haikeaa huutoa tai luhtakerttusen taidokasta laulua? Kysy öisistä ääntelijöistä tai kerro mehevimmät havaintosi. Studiossa asiantuntijana on luontoäänittäjä Hannu Jännes, suoran lähetyksen toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paula Jokimies. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tämä ei ole harjoitus! Näin julistaa Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka ja kehottaa jokaista varautumaan myrskysäähän bensa-asemalla. Hän uskoo, että energian hinta tulee sahaamaan levottomasti tulevina vuosina. Lännessä ei haluta enää Venäjän öljyä, ja bensan hinta hipoo kipurajaa myös Yhdysvalloissa. Siellä kotimaista öljyä on maaperässä, mutta sen talteenotto on kallista. Energian takia on sodittu ja jätetty sotimatta. Liekö sattumaa vai ei, mutta myös Venäjän hyökkäyssotien ajoituksella on yhteys öljyn hintaan. Jenny haluaa tietää, voiko kamalasta sodasta seurata jotain hyvää, kun Venäjän öljystä ja kaasusta halutaan irti. Voiko tämä olla se hetki, kun maailma hylkää fossiiliset polttoaineet? Voisivatko yhdysvaltalaisetkin viimein hypätä bussiin tai sähköautoon? Energiapolitiikkaan intohimoisesti suhtautuva Iida haluaa olla optimisti ja maalaa kuvaa maailmasta, jossa energiasta ei enää sodita. Toisaalta kaasukauppa naapurin kanssa ei enää silloin sido valtioita yhteen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Historia on vaikea ja laaja-alainen tiede, jonka metodeja ja tutkimuksia on pyritty mm. populismin ja nationalismin nimissä apinoimaan. Siksi historiassa täytyy aina muistaa lähdekritiikki. Juuri nyt, kun Venäjä hourii ikiaikaista myyttistä menneisyyttään ja julistaa toisia kansakuntia olemattomaksi, historian poliittinen käyttö on erityisen näkyvää ja irvokasta. Kulttuurihistorian dos. Reima Välimäki on tutkinut laajasti sepitehistoriaa oikean historian marginaaleissa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.