POPULARITY
Ohjelmointi oli tuskaista, vuosien harjoitusta vaativaa älyllisesti äärimmäisen vaikeaa puuhaa – siis oli, kunnes nyt yhtäkkiä kaikki onkin tosi kivaa ja helppoa, suorastaan fiilispohjaista. Tai näin väittävät internetissä ihmiset, jotka ovat antaneet tälle ilmiölle hienon nimenkin: vibe coding.Vikasietotilan troikka keskustelee siitä, onko kyseessä aito uutuus vai pelkkä vanha tuttu ilmiö uudella nimelläasia, joka tarkoittaa jotain muuta kuin tekoälyavusteinen ohjelmointiratkaisu, jolle etsitään kuumeisesti sopivia ongelmiaMikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on DiariumKarin lukuvinkki on How to Enter the US With Your Digital Privacy IntactMateriaalitKarpathyn vibe coding -tweetSimon Willison: Not all AI-assisted programming is vibe coding (but vibe coding rocks)Robin Sloan: Five years of home-cooked appsMaggie Appleton: Home-Cooked Software and Barefoot Developers
Päivitetyt näkemykset lihaskasvutreenin perusteista: 00:00 intro 09:03 mekaaninen tensio (intensiteetti) 26:02 voluumi (ja frekvenssi) 33:14 lihaskasvun paikallisuus 42:23 tekniikka 51:15 kehityksen seuranta ja ohjelmointi 01:12:46 laadulliset tekijät 01:28:44 yhteenveto Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.instagram.com/punttisaaga/ Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa:https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla
Petteri Järvinen keskustelee tekoälyn rajoista, tulevaisuudesta ja tuleeko ATK viimeinkin ihmisten apuriksi. Keskustelu pohjautuu Tekoäly ja Minä : Ihmisenä tekoälyn aikakaudella (Tammi, 2023) -kirjaan. 00:00 Petteri Järvinen, Minä ja Tekoäly. Ihminen pärjää hyvin tekoälyn kanssa ja vastaan 00:40 Audiokanava, äänikirjat, puhe ja palauttava hiljaisuus. Hetkessä eläminen vs. jatkuva syöte 02:40 Hidastuuko ihmisten “kellotaajuus” ikääntyessä? Miten ihminen sopeutuu somen pätkätykitykseen 04:11 Lineaaritelkkari on roskaa 04:44 Jyri Engeström, YES VC. Tekoälyvisio 1: Tekoäly tuo vihdoinkin suuremmoisen käyttöliittymän ja delegointialustan ihmiskomennoille 05:52 Puheohjaus on ollut pettymys. Emme ole vieläkään saamassa ATK:ta eli Automaattista Tietojen Käsittelyä. 07:20 Flynnin ilmiö on huolestuttava. Ihmiset tyhmenevät ja menettävät keskittymiskyvyn. Kultakalat 08:43 Tekoälyvisio 2: Henkilökohtainen dataismi eli omalla käytöksellä ja datalla koulutetut apurit, mini-Petterit ja mini-Samit. Kahnemann-mehu-utopia kulman takana? 09:40 ChatGPT:n käyttöliittymä on vasta alkua. Vastauksien optimaalisuuteen ei voi luottaa olivat ne sitten itse koulutetusta aineistosta tai massasta 11:20 Varjoja robottiutopian paratiisissa 12:05 Tekoälytiivistykset ovat luotettavampia kuin tekoälyhallusinaatiot. Voiko alkuperäisaineistoon perehtymistä kuitenkaan ikinä välttää? Kuratointi ja ChatGPT:n kiusaaminen kehityksen välineenä 13:18 ChatGPT:eiden ylilyönnit – eduskunnan tekoälyapuri 14:49 Aliohjelmat ja erikoistuneet pluginit kuten Wolfram Alpha ja AI PDF hallunisoinnin vähentäjinä 15:33 Ohjelmointi kansalaistaitona – hyödytöntä vai ei? 16:08 Tekoälyn historiaa. Elon Muskin neurolinkki – vammautuneet ensimmäinen käyttäjäryhmä 17:43 Muskin autonomiset autot eivät tulleet vuonna 2017 kuten visioitiin, eivätkä vieläkään toimi 19:02 Sandstorm, DARPA ja Kalifornian merkitys 20:28 Vaunuonglema, trolley problem ja tekoälyn etiikka. Juridiikka länsimaissa vs. Kiina 22:48 TikTok vaikutusalustana ja urkinta. Meta tutkii silmän liikkeitä 24:33 Samin ränttäys radikaalista rehellisyydestä. Voiko sisältötulvalla puolustautua cancel-höykkäyksiltä? 25:51 GDPR ja yksityisyyden suojeleminen. Hollannin viranomaisten tekoälypilottikatastrofi 29:51 Neuroverkon päätöksiä ei ole helppo analysoida. Neuroverkko ei ole tietämysjärjestelmä tai päätöspuu 31:18 Tekoäly syrjii, mutta korjausyritykset voivat vääristää todellisuutta. Adoben Fireflyn monimuotoisuus 32:08 Ennakkoluuloa vai rationalisuutta? Keinotekoiset lopputulosten koodaukset eivät ole läpinäkyviä. Yksityiset koulutusympäristöt yksi ratkaisu 34:28 Talousteoreettinen tuuppaus tai nudge-ohjaus voi olla perusteltua. ESG-ohjaus voi mennä vikaan 35:38 Samin räntti Nordnetin kuluttomien indeksirahastojen muutoksesta yleisestä indeksistä ESG-painoiseksi 38:08 Miksi ihmistyö ei ole täysin uhattuna. Polarisointi vaarana. Ihmiskunta on tavattoman joustava. Luomureaktio 40:44 Ihmisälyn mysteeri. Luovuus pohjautuu aiemmin luotuun ja satunnaisvaihteluun 42:36 Miten tekoäly voi ohjelmoida. Alatason koodaustaidon turhuus. Singulariteetti ja tekoälydystopiat 44:46 Miten Sami säilyttää tarkkaavaisuuden äänikirjassa tekemällä oheistoimintoja kuten mobiilipeliä 46:04 Väite hyödyntämättömästä aivokapasiteetista. Alitajunnan ja intuition hyödyntäminen 48:00 Ihmisen ja tekoälyn yhdistäminen. Google Glass ei tullutkaan 49:33 Timo Honkelan merkitysneuvottelu 50:27 Minä ja Tekoäly-kirja 50:55 #neuvottelija Sisäpiiri 18 Suomen kirkot dronekuvissa #tekoäly #kognitio #neuvottelija #neuvottelijat #tietokirja #ai
Onko Crossfit-ohjelmointi vain sekalainen kasa liikkeitä sekalaisessa järjestyksessä vai onko ohjelmoinnissa ihan ajatustakin takana? Minun ammattitaito ei tähän riitä, mutta onneksi sain Lasse Rantalan avaamaan aihetta! Seuraa Lassea: https://www.instagram.com/coach_lasser www.athletetrainingprotocol.com
Huippumoodi Podcastin liikkuva studio on pysäköinyt tällä kertaa Tanhuvaaran urheiluopistolle. Jaksossa keskustellaan huippu-urheilijan sekä kuntoilijan harjoittelun ohjelmoinnista niin viikko, kuin kuukausitasolla.www.huippumoodi.fi
Vastauksia treeniaiheita koskeviin kysymyksiin: 00:00 Intro, ajankohtaiset ja kaupalliset 02:43 Alustus 1. kysymykseen (RIR) 16:01 RIRn vakiointi sarjoissa? 36:08 Sarjamääräprogressio? 54:01 Liikkeiden vaihtelu fiilispohjalta? 01:14:16 Etukäteisväsytys? Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.mikkoellmen.fi https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa:https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla
Liikuntalabran podcastissa vieraanani on jälleen liikuntabiologi ja voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, ja tämän toisen osan aiheena on voimaharjoittelun ohjelmointi. Miten mikrosyklin sisällä tapahtuva ohjelmointi kannattaa toteuttaa? Mitkä ovat periodisaation sisällä tapahtuvan ohjelmoinnin kulmakivet? Mitkä liikkeet sopivat erityisesti lihasmassan kasvatukseen? Miten ohjelmoida CrossFit-harjoittelua? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti tavoitteellisen voimaharjoittelijan tai urheilijan ohjelmoinnista kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina ja ohjelmoit tavoitteellisen kuntoilijan tai urheilijan voimaharjoittelua, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa ja Anchorissa Sisältö: (2:09) Mikä on periodisoinnin mikrosykli? (6:00) Mitkä ovat periodisaation sisällä tapahtuvan ohjelmoinnin kulmakivet? (09:30) Miten valmennettavan harjoittelutausta vaikuttaa ohjelmointiin? Liikuntalabra #4 Miten muokata heikosti kehittyvän voimaharjoitusohjelmaa ja saavuttaa tuloksia?– Aapo Räntilä (LitM) Liikuntalabra #3 Miten seurata palautumista kestävyysharjoittelusta? – Olli-Pekka Nuuttila (LitM) (20:00) Mitkä liikkeet sopivat erityisesti lihasmassan kasvatukseen? (35:30) Miten harjoitukset rytmitetään mikrosyklin sisällä? Liikuntalabra #5 Mitkä ovat tärkeimmät opit fysiikkavalmennuksesta Yhdysvaltojen lukioissa ja yliopistoissa? – Anssi Saari (PhD) NewtonFinland Podcast: #3 Liikuntaravitsemuksen jaksotus – Ida Heikura (LitM) (51:00) Mitkä liikkeet sopivat erityisesti maksimivoiman kasvatukseen? (55:00) Mitkä liikkeet sopivat erityisesti nopeusvoiman kasvatukseen? (59:10) Milloin hyödyntää painonnostoliikkeitä nopeusvoimaharjoittelussa? (1:03:40) Kuulijakysymys: Voiko taidollisilla harjoitteilla kehittää progressiivisesti suorituskykyyn tarvittavia fyysisiä ominaisuuksia? (1:07:20) Kuulijakysymys: Mitä vinkkejä CrossFit-urheilijan ohjelmointiin? (1:12:20) Kuulijakysymys: Miten ohjelmoisit harjoittelua, kun kilpailun ajankohta ei ole tiedossa? (1:18:10)Kuulijakysymys: Toimiiko samassa treenijaksossa ylävartalolle maksimivoimaa ja alavartalolle perusvoimaa? (1:18:30) Kuulijakysymys: Onko kuntoilijan hyvä pitää vuodessa muutaman viikon ylimenokausi ilman ohjelmaa (1:21:45) Miten Tuomakseen saa yhteyttä, jos voimaharjoittelun periodisaatio kiinnostaa? Tuomas Rytkösen yhteystiedot: Instagram Athletica.fi Mistä teemasta haluaisit lisää jaksoja? Käy vastaamassa spotifyssa, niin kehitetään yhdessä liikuntalabraa.
Liikuntalabran podcastissa vieraanani on liikuntabiologi ja voimavalmentaja Tuomas Rytkönen, ja aiheena on voimaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi. Mitä on fysiikkaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi? Mikä on periodisaation historia? Mitä ovat makro- ja mesosyklit? Mitä merkitystä on mesosyklien järjestyksellä? Mitkä ovat lineaarisen periodisaation ja blokkiperiodisaation heikkoudet ja vahvuudet? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti tutkittuun tietoon perustuva paketti tavoitteellisen voimaharjoittelijan tai urheilijan periodisaatiosta ja ohjelmoinnista kiinnostuneille. Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina ja ohjelmoit tavoitteellisen kuntoilijan tai urheilijan voimaharjoittelua, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet blogissa, ITunesissa, Spotifyssa, Anchorissa ja YouTubessa. Sisältö: (1:36) Kertoisitko vielä hieman itsestäsi? #11 Voimaharjoittelu – Tuomas Rytkönen (LitM) Hornsby et al., 2020 (8:00) Mitä tarkoittavat fysiikkaharjoittelun periodisaatio ja ohjelmointi? (Buckner et al., 2017; Kiely, 2010, 2012, 2018) (17:20) Mikä on periodisaation historia? Stone et al. 2021 (22:50) Mitä ovat makro- ja mesosyklit? (45:10) Mitä merkitystä on mesosyklien järjestyksellä? (50:10) Mikä on riittävä maksimivoimataso nopeusharjoitteluun? (1:00:03) Mikä on sopiva mesosyklin pituus? (1:03:40) Mitkä ovat lineaarisen periodisaation ja blokkiperiodisaation heikkoudet ja vahvuudet? (1:09:10) Mihin lajeihin erilaiset periodisaatiomallit sopivat? (1:17:10) Miten Tuomakseen saa yhteyttä, jos voimaharjoittelun periodisaatio kiinnostaa? Tuomas Rytkösen yhteystiedot: Instagram Athletica.fi Kenet haluaisit Liikuntalabraan vieraaksi? Mikä on työnkuvasi? Käy vastaamassa kysymyksiin spotifyssa, niin kehitetään yhdessä liikuntalabraa.
Ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa sukellamme sormusten maailmaan vieraanamme Oura-sormuksen laiteohjelmiston kehittäjä Juha-Pekka Syrjälä. Keskustelemme laiteläheisen ohjelmoinnin rajoitteista, miten ne vaikuttavat laiteohjelmiston arkkitehtuuriin, miten hardiksen ja softan debuggaus onnistuu, millainen ohjelmoinnin palautesykli on ja mikä CI/CD:n rooli on siinä.Lisäksi juttelimme laajalle levinneen laitteen ohjelmiston ja siihen integroituneiden mobiiliapplikaatioiden testauksen haasteista. Juha-Pekka antoi myös vinkkejä miten laiteläheisessä ohjelmoinnissa pääsee nykyisin varsin helposti alkuun.Linkkejä:Oura: https://ouraring.com/PPG eli Photoplethysmogram-signaali PPG-signaalin vastaanottopää fotodiodiNTC-vastusOTA-päivitysRaspberry PiArduinoMatlabC-ohjelmointikieliVierasJuha-Pekka Syrjälä, Oura Juontajat Markus Hjort: @mhjortYrjö Kari-Koskinen: @ykarikos Seuraa podcastia Kotisivu: https://koodiapinnanalla.fi/Twitter: @KoodiPinnanAllaSähköposti: koodaillaan@koodiapinnanalla.fiAnna palautetta podcastista anonyymisti
Tekoäly Nyt -podcastin ensimmäinen tuotantokausi päättyy pohdintaan siitä, mitä tekoäly on tulevaisuudessa. Avainsanoja ovat GDPR, yksityisyyden suoja, ihminen ja kone, tekoälyn käyttökohteet, konkretia ja luonnollisesti tekoälyn tulevaisuus.
Tekoälyn haltuunotto on tiimityötä, mutta valitettavan usein kukin pitää huolta vain omasta tontistaan. Tässä jaksossa Microsoftin Roope Seppälä, SAS Instituten Jussi Varjus ja Riku Jokinen sekä Houston Analyticsin Antti Syväniemi kertovat, miten kootaan huipputiimi tekoälyn valjastamiseksi.
Tekoälyn tuoma työn muutos ei ole uusi asia - työ on muuttanut aina. Tulevaisuudessa ihmisten töinä pysyvät sellaiset työt, jotka vaativat empatiaa tai toisen ihmisen kohtaamista. Suomessa tekoäly on usein vielä kokeiluasteella, mutta miten edetä skaalautuvan tekoälyn käyttöön?
Dataa sanotaan uudeksi öljyksi. Kuten öljyllä, datassakin määrällä on merkitystä, mutta vielä tärkeämpää on, mitä siitä jalostetaan. Tekoälyn avulla mm. DNA on parantanut asiakkaiden henkilökohtaista palvelua aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Tässä jaksossa syvennymme kuvien maailmaan. Tekoälykirjailija Antti Merilehto ja hänen vieraansa kertovat, miten tekoälyllä etsitään syöpäsoluja. Keskitymme myös kuvantunnistukseen tekoälyn avulla.
Tekoäly tulee muuttamaan työmarkkinoita merkittävästi. Suomen tavoitteena on olla myös tekoälyn paras soveltaja. Miten tietovarantoja ja tekoälyä voidaan hyödyntää entistä paremmin? Ja mitä kaikkea tiedolla johtaminen mahdollistaa?
Koko 2010-luvun ajan on yleinen puheenaihe ollut koodaaminen eli ohjelmointi. Tämä aikoinaan myyttisenä pidetty tietokoneiden käyttötaito on arkipäiväistynyt ja on jopa puhuttu sen olevan uusi kansalaistaito. Tässä jaksossa asiaa lähestytään kansalaisnäkökulmasta Sovelton kouluttajan Samu Kauppisen kertoessa mistä koodaamisessa on kyse, keille se soveltuu ja millaisia taitoja ihmisellä on hyvä olla jotta koodaaminen onnistuu.
Millaisia oppimistuloksia syntyy, kun asiasta karsitaan pois vähinten oleelliset asiat pois ja keskitytään 12 viikon ajan vain tärkeimpään? Tätä on kiihdytetty oppiminen eli accelerated learning. Tässä jaksossa Tommi Teräsvirta kertoo kouluttajan näkökulmasta katsottuna tästä vaativasta opiskelumenetelmästä, jolla on koulutettu uusia sovelluskehitysammattilaisia niin Java- kuin .Net-koodareiksi.
Ohjelmointi, Koodaus, Sorsan naputtelu. Sukelletaan tutkimaan tarkemmin mitä Kooderskin tekee.
Ohjelmointi, Koodaus, Sorsan naputtelu. Sukelletaan tutkimaan tarkemmin mitä Kooderskin tekee.
Tänä vuonna peruskoulunsa aloittaneille opetetaan koodausta alakoulusta alkaen. Mistä on kyse? Kuka opettaa ja mitä? Luetaanko siellä Stroustrupia? Entä miten Minecraft toimii opetusvälineenä? Jouluisessa kevätjaksossa tenavien tietä tasoittaa oppimiseen erikoistunut nörttipsykologi Tarmo Toikkanen.
Jaksossa keskustelua Martin Rooneyn seminaarista, zonesta ja crossfit-ohjelmoinnista. Kamppailu-urheilijan lihashuolto- ja liikkuvuussemma 14.5. Espoossa: www.facebook.com/events/1081457018578885/ takado.fi/component/content/ar…minaari-145-klo-1300 Urheilijan ravitsemusseminaari Lohjalla 21.5. www.jaakkosavolahti.com/2016/04/urhei…la-21-5-2016/ Ilmoittautuminen: www.wodconnect.com/crossfit-lohja/seminars/1727 Lepoleiri 19.-21.8.2016: www.jaakkosavolahti.com/2016/01/lepol…a-1-3-7-2016/ Antin semma Kirkkonummella: www.wodconnect.com/crossfit-kirkko…i/seminars/1449
Mitä webbipalveluiden fronttikehitykseen kuuluu? Millainen on JavaScript-maailma .NET-hemmon silmin? Jarno Tikka ja Lenard Gunda avaavat tämän päivän webbikehittäjän työkalupaketin ja esittelevät sieltä purkautuvaa työkalukaaosta.
Ahti Haukilehdolla on sanottavaa. Paitsi että hän kertoo mikä mies hän oikein on, turinoimme myös pilvestä, softakehityksen historiikista ja maailmanparannuksesta.
Säv, Sov: Henrik Anttonen San: Erkki Mervaala Kitara, Basso, Ohjelmointi, Laulu: Henrik Anttonen Äänitys, Miksaus, Masterointi: Henrik Anttonen