Podcasts about tutkimusty

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui suomalaisisraelilainen Galit Hasan-Rokem. Hän on Jerusalemin yliopiston folkloristiikan eli kansanrunouden tutkimuksen professori emerita sekä runoilija ja runouden kääntäjä. Vuonna 1945 syntynyt Galit kertoi lapsuudestaan Helsingissä ja myös sukunsa tarinan. Vuonna 1957 perhe muutti Israeliin, missä Galit koulun päätyttyä suoritti asevelvollisuutensa etelässä Gazan tuntumassa ja pohjoisessa lähellä Golanin kukkuloita. Vuonna 1968 hän palasi stipendin turvin Helsinkiin jatkamaan folkloristiikan opintojaan ja oli mukana jo miltei myyttiseksi muuttuneessa Vanhan ylioppilastalon valtauksessa. 1980-luvulla Galit Hasan-Rokem aloitti professorina Jerusalemissa. Hän on kansainvälisesti erittäin arvostettu tutkija alallaan. Tutkimustyön lisäksi Hasan-Rokem on myös runoilija ja runouden kääntäjä. Hän on kääntänyt hepreaksi muun muassa Edith Södergranin runoutta. Lopuksi Galit kertoi suurtyönsä etenemisestä, koko Kalevalan kääntämisestä hepreaksi. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Avainmedian tutkija, Mohammed Lamsiah, on tutkinut koraania vuodesta 2008 lähtien. Hänen aloittamansa tutkimustyö islamin historiasta hänen ollessaan vielä itse muslimi, muutti hänen elämänsä suunnan. Hän jätti islamin. Tutkimustyötä tekee tänään laaja tutkijoiden joukko ja todistusaineiston määrä koraanin alkuperästä ja siihen liittyvistä epäkohdista on kasvanut merkittäviin mittoihin. Tuloksien johdosta myös moni muu on jättänyt islamin. Ohjelmassa vieraana Mohammed Lamsiah.

Kaupallinen yhteistyö: JanssenMasennus on kansantautimme. Kasvava määrä ja yhä nuorempia ihmisiä jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnan kustannukset ovat suuria. Tässä jaksossa (uusintajulkaisu: julkaistu alunperin 23.11.2020 vain Suplassa) psykologi Nina Lyytinen keskustelee psyykenlääkkeistä ja masennuksen hoidosta proviisori, farmakologian dosentti ja Janssenin lääketieteellinen asiantuntija Saara Rannanpään kanssa. Hän on tehnyt lähes parikymmentä vuotta riippuvuus- ja Parkinsonin tauti -tutkimusta ennen siirtymistään lääketieteellisen asiantuntijan tehtäviin Janssenille. Tutkimustyön ohella Saara opetti Helsingin yliopistossa farmakologiaa eli lääkeaineoppia.Masennus voidaan jakaa oirekuvan mukaisesti lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Lievää masennusta sairastava selviää usein vielä arkielämästä, työstä ja/tai opinnoista ja kykenee ylläpitämään ihmissuhteita. Keskivaikean ja vaikean masennuksen oireet heikentävät usein toimintakykyä ja myös ihmissuhteita.Masennuksen hoito riippuu sen vakavuudesta. Keskivaikeassa ja erityisesti vaikeassa masennuksessa lääkehoito on suositeltava osa hoitoa. Lääkehoidon lisäksi masennusta voidaan hoitaa erilaisilla neuromodulaatio-hoidoilla, psykoterapialla, psykososiaalisella tuella, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykenlääkkeet ovat? - Miten psyykenlääkkeet vaikuttavat aivoissa? - Miten eri tavoin masennusta hoidetaan? - Millaista masennusta hoidetaan lääkehoidolla? - Mitkä tekijät vaikuttavat masennuksen lääkehoidon onnistumiseen? - Mitä hyötyä ja haittaa lääkehoidosta voi olla?Lisätietoa ja linkkejä:Saara Rannanpää LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/saara-rannanpaa-1005082/ Lisätietoa masennuksesta Janssenin sivuilla: https://www.janssen.com/finland/masennusMasennuksesta voi toipua, kun saa tehokasta hoitoa. Kun omat voimat ovat vähissä, tehokkaan hoidon saamiseen tarvitaan tukea. Ratkaisevassa roolissa ovat niin terveydenhuollon ammattilaiset – hoitajat, lääkärit, terapeutit – kuin omat läheiset: vanhemmat, sisarukset, sukulaiset, lapset ja ystävät. Janssenin Ratkaiseva tuki -kampanja (https://www.janssenwithme.fi/fi-fi/ratkaisevatuki/) jakaa tietoa masennuksen tehokkaasta hoidosta sekä sairastuneille että heidän läheisilleen. Tavoitteemme on, että jokainen masennusta sairastava tietäisi, että tehokkaalla hoidolla masennuksesta voi toipua. Ja että masentuneet ja läheiset saisivat selkeää tietoa ja tukea tehokkaan hoidon hakemiseen. Sivuston tiedot tehokkaasta masennushoidosta perustuvat suomalaisten lääkärien Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun tietoon.Lääkeyhtiö Janssen on osa maailmanlaajuista Johnson & Johnson -konsernia. Janssen haluaa muuttaa ratkaisevasti tapaa, miten sairauksia hoidetaan. Yhtiö sijoittaa voimakkaasti innovatiivisten alkuperäislääkkeiden tutkimukseen ja kehitykseen sekä ratkaisujen löytämiseen jo ennen sairauksien puhkeamista. Janssen on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista lääkeyhtiöistä. Ydinalueita ovat neurotieteet, onkologia, immunologia, tartuntataudit sekä sydän- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntasairaudet. Janssen työllistää yli 40 000 työntekijää yli 150 maassa. Janssenin Pohjoismaiden organisaatiossa työskentelee yli 300 henkilöä. Suomessa henkilöstöön kuuluu noin 70 eri alan huippuosaajaa. Lisätietoja osoitteessa: www.janssen.com/finland Jos kommentoit jaksoa, kommentit voidaan lähettää Janssen Finlandille.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ensihoitolääketiede on nuori, mutta vilkas tutkimusala. – Tutkimustyö liittyy sydänpysähdyksiin, hengitystiehoitoon ja muihin henkeä uhkaaviin hätätilanteisiin. Suurin osa tehtävistä ei kuitenkaan ole hätätilanteeksi luokiteltavia tilanteita eli erityisesti näissä tutkimusta tarvitaan lisää, toteaa uuteen ensihoidon professorin tehtävään nimitetty Jouni Kurola.

"Omista Facebook-kavereistani kaksi henkilöä silloin tällöin tölväisee epäasiallisesti, aina ne samat kaksi. Olen saattanut poistaa koko aloittamani ketjun, koska en ole halunnut nähdä hämmästyttävän epäystävällisiä kommentteja", kertoo Marika. Miksi empatia toimii huonosti netissä? Voiko väärinymmärryksiä verkossa estää? Kysymyksiin vastaa aivotutkija Katri Saarikivi, joka työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän veti pari vuotta sitten NEMO-hanketta, jossa tutkittiin vuorovaikutusta netissä. "Jos visualisoitasiin keskustelijoiden sykettä, tulisiko siinä sellainen fiilis, että keskustelee ihmisen kanssa", pohtii Saarikivi. Parhaillaan Saarikivi jatkaa tutkimustyötä uuden hankkeen, HUMEX:in parissa, jossa selvitetään laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja, ja miten niitä voisi edistää verkon työkaluilla. Tutkimustyö ja kokeilut ovat tarpeen, koska kivikautiset aivomme tekevät tulkintoja digitaalisessa ympäristössä. "Tutkimusten mukaan ihmiset tutkivat neutraaleja sähköposteja lähtökohtaisesti negatiivisemmin. Meidän aivot on vain viritetty sellaisiksi", kertoo Saarikivi. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Jouni Kenttämies, Laura Koso, Salla Matusiak, Heikki Puskala ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Tutkimustyön kaupallistamisen haasteet. Miksi yliopistollinen tieteellinen tutkimus tuottaa niin vähän kaupallisesti hyödynnettäviä ideoita ja sitä myötä uutta työtä ja työpaikkoja? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Aalto-yliopiston entinen ohjelmajohtaja Mika Helenius, konsultti Juhani Lahdenperä ja Itä-Suomen yliopiston liiketoiminnan kehityspäällikkö Mika Raatikainen. Kuva: Creative Commons

Aurinko on periaatteessa ilmainen energialähde, jonka hyödyntäminen on nyt kasvamassa. Tämä tuo toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta. Aalto-yliopiston professori Hele Savin on kehittänyt nanorakenteisia mustia piikennoja, joiden pinta on piikikästä nanorakennetta. Tällainen pinta estää valoa heijastumasta pinnalta. Kun kennot onnistuvat nappaamaan valoa alhaisessakin tulokulmassa, ne sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin ja pohjoiselle vyöhykkeelle. Tutkimustyöstä on syntynyt myös idea soveltaa nanorakenteita uudenlaisiin antureihin, esimerkiksi röntgensovelluksiin. Professori Hele Savin palkittiin innovatiivisesta työstä äskettäin eduskunnan naisille suunnatulla innovaatiopalkinnolla. Haastateltavana ovat professori Hele Savin ja tohtorikoulutettava Toni Pasanen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva NASA

Tässä jaksossa vieraanamme on arkiliikunnan puolestapuhuja Arto Pesola. Arto on liikuntafysiologi, Luomuliikunnan vallankumous ja Luomuliikunnan työkirja kirjojen kirjoittaja ja tuore liikuntieteen tohtori Jyväskylän yliopistosta. Tutkimustyön lisäksi hän on perustanut terveysteknologiayritys Fibion Oy:n, joka on ammattilaisten työkaluksi tarkoitettu istumis- ja aktiivisuusanalyysi. Keskustelemme Arton kanssa jatkuvasti enemmän huomiota saavasta arkiliikunnan suuresta merkityksestä terveydelle ja istumisen aiheuttamista ongelmista. Arto kertoo aiheesta kannustavasti ja arjen kiireitä ymmärtäen. Jakso tarjoaa reilusti motivaatiota tuolista ylös nousemiselle ja antaa työkaluja oman arjen aktiivisuuden lisäämiselle! Fibionin löydät: https://fibion.com/ https://twitter.com/fibion https://www.facebook.com/Fibion/ https://plus.google.com/+Fibion https://www.linkedin.com/company/fibion-inc- https://fi.pinterest.com/fibion/ Tulevat tapahtumat: Hanskin Eroon Makeanhimosta verkkovalmennus alkaa 1.2.2017 http://www.hannakaisaraninen.com/eroon-makeanhimosta/ Jaskan Paleokuukausi verkkovalmennus alkaa 9.3.2017 http://jaakkosavolahti.com/paleokuukausi/ Jaskan Luonnollisen liikkumisen leirit ja Lepoleiri nyt myynnissä! http://jaakkosavolahti.com/tapahtumat/ Hanski & Jaska muualla: Hanski www.hannakaisaraninen.com www.facebook.com/hannakaisaraninen www.opcenter.fi www.optimalperformance.fi Jaska www.jaakkosavolahti.com www.helsinkipaleo.com www.facebook.com/jaakkosavolahtipersonaltraining www.lepopaiva.com

En minä niitä tunne, ei kosketa minua mitenkään - vai koskettaisiko sittenkin? Joka viides aikuinen kertoo kokeilleensa huumeita. Miksi haluamme päämme sekaisin ja mikä on vieressä kulkijan vastuu? Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 12.1.2016 vieraina olivat huumetutkija, sosiologi Jussi Perälä ja Irti huumeista -järjestön tukihenkilötoiminnan ohjaaja Pasi Tuomaila. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Jussi Perälä on pyörinyt rankoissa piireissä huumeidenkäyttäjien kaverina, mutta niin sanotusti puhtoisena, eli tutkijan roolissa. Ensin valmistui gradu käyttäjistä ja sitten väitöskirja, jossa tutkittiin diilereitä. - Rikoksiksi luokiteltavat ilmiöt ovat aina kiinnostaneet minua. Tutkimustyötä tehdessä myyttejä tuli murrettua ja kuvitelmat karisivat aiheen gloriasta. Pasi Tuomailan elämäntarina on aika karu. Hänelle on kaikki tuttua lastensuojelusta aina vankimielisairaalaan. Vakava sairastuminen toi hänet pois huumeiden parista. - 2-kymppisenä kokeilin ensimmäisen kerran amfetamiinia. Heti ekasta kerrasta se tuntui paremmalta kuin viina. Kaksikymmentä vuotta tuli kierrettyä katuja, vankiloita ja sairaaloita.

Kaari Utrio on kuljettanut kirjoissaan naisia läpi vuosisatojen. Hän on onnistuneesti yhdistänyt faktan ja fiktion tavalla, joka on koukuttanut lukijoita jo vuosikymmenien ajan. Miksi juuri historialliset romaanit? Utrio arvioi kirjoittajana olevansa kuin entisajan tarinankertoja. - Ennen kirjoitusmerkkien olemassaoloa keräännyttiin nuotion ympärille, jossa kuunneltiin lennokkaita tarinoita. Koen olevani tälläinen nuotiopiirin tarinoitsija. Kertojan tarkoitus ei ollut kääntää itseään ylösalaisin, eikä kaivaa omaa napaansa, saati sitten muuttaa maailmaa. Ainoa tarkoitus oli nuotion ympärillä olevien ihmisten viihdyttäminen - koen olevani tällainen kertoja. Kellontarkka kirjoittaja vai inspiraation vietävissä? Lähes 50 vuotta ammattikirjailijana toiminut Utrio noudattaa tarkkaa aikataulua työpäivässään. - En voi jäädä odottamaan inspiraatiota. Minulle työ on raakaa, mutta mieluisaa ja hauskaa. Jos ajattelee, ettei romaanin valmistuminen ole yhdestä päivästä kiinni, ja sitten tällaisia päiviä alkaa vain kertymään niin siitä syntyykin yhtäkkiä hoppu. Minulla kirjailijan vuodenkierto menee niin, että käsikirjoitukseni pitää olla viimeistään toukokuussa valmiina, jotta syksyllä kirja on lukijoiden käsissä. Viimeisessä kirjassaan Paperiprinssi Utrio kirjoittaa seikkaperäisesti paperin valmistamisesta. Tarinan sankarina on raajarikko merikapteeni, joka perii paperiruukin​.​ Ensin piti tutkia paperin valmistusta ja sitten perehtyä merikapteenin ammattiin ja löytöretkeilijän hommiin. Tutkimustyö uuden kirjan aihepiiriin kestää lähes vuoden ja sen jälkeen tehdään henkilöt sekä luodaan miljööt - piirretään ne ihan paperille​.​ Kun pohjatyöt on tehty, sitten vaan hypätään pää edellä kylmään veteen ja al​oitetaan varsinainen kirjoittaminen. Se on aina kova paikka. Mitä jos tarina ei etene? ​Utrio kertoo jokaisen kirjailijan joskus kokevan ettei tarina etene. - ​Tiedän että tämä pimeä ​vaihe​ menee ohi, mutta viekö se päivän vai viikon, sitä en tiedä. ​Perinteisin keinoin kirjailija ​Utrio ​saa ​tilanteen rauhoitt​umaan.​ - Saunominen ja metsälenkit tyynnyttävät mieleni. Saan kävelylenkeillä "metsähoitoa", joka on eri asia kuin metsänhoito. Miksi naisen asema sekä perheiden historia ovat usein kirjoje​si aiheina? Utrio kertoo opiskelleensa historiaa Helsingin yliopistossa 60-luvulla. - Olin pettynyt opiskelussa siihen, että tavallisten ihmisten elämää ei historiassa ​juurikaan ​käsitelty. Opiskelu oli pelkästään vallan, talouden ja taiteen historiaa. Kleopatra, Englannin Elisabeth ja Itävallan Maria Teresia olivat opiskelussa mukana, mutta miksi pois jätettiin toinen puoli ihmiskunnasta, täysin historian kirjoituksen ulkopuolelle. Perin naisasia ajattelun isoäidiltäni. Alkuvaiheessa siihen ei liittynyt naisen aseman parantamista, vaan silkkaa uteliaisuutta: mitä naisille on tapahtunut? Olen vanhan ajan naisasianainen ja ihailen Minna Canthia. Keskusteluhetken päätteeksi puhuttiin suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta. - Suvaitsemattomuudella on historiassa kauhea jälki, paljon pahoja asioita on sen nimissä tehty. Toivon että suvaitsevaisuus, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja empatia lisääntyisivät. Kirjailija Kaari Utrio oli Sanna Pirkkalaisen vieraana Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 18.8.2015.