Jarkko Tontti

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, kirjoittamisenopettaja Sinikka Vuola.Vuola on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran runouden, proosan ja kirjoittamisen opettamisen parissa.Puhuimme muun muassa kirjallisuuden muuttuneesta asemasta yhteiskunnassa. Onko runoudella varsinkaan enää mitään sijaa maailmassa?Miten huolissaan lukemisen vähenemisestä pitää olla? Vai onko huolipuhe liioiteltua?Entä englannin kielen ylivalta maailmassa ja Suomessa? Onko se uhka suomen kielelle vaiko vain normaalia kielen muuttumista? Miksi kirjojen alut ovat lähes aina parempia kuin kirjojen loputLopuksi puhuimme unettomuudesta, traumoista ja addiktioista. Vuola on kirjoittanut esseetekstin omasta unettomuudestaan ja unilääkeaddiktiostaan.Onko kaikilla kirjoittavilla ihmisillä jokin trauma, haava, jota kirjoittamisella laastaroidaan?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/ 

Jarkko Tontti -podcastin vieraana suurlähettiläs emeritus, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi.Pitkän uran diplomaattina tehnyt Rusi kertoi uudesta kirjastaan Venäjää emme eristä (2025).Sitä ennen muistelimme Rusin opiskelijanuoruutta 1970-luvulla, kun äärivasemmisto häiriköi yliopistolla. Rusi kertoi myös, kuinka päätyi töihin ulkoministeriöön ja eri tehtävistään diplomaattina, lopulta presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana.Muistelimme Rusiin kohdistuneita perättömiä vakoilusyytöksiä. Kuka niitä lietsoi ja miksi?Entä miten oli mahdollista, että Vasemmistoliiton edeltäjä SKP ei milloinkaan joutunut vastuuseen siitä, että sai suoraan rahoitusta ja toimintaohjeita Moskovasta?Miksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustui vuosikymmenten ajan vakavasti virheellisiin arvioihin Venäjästä? Viimeiseen asti Venäjän ymmärtäjien ja puolustelijoiden joukko oli sankka ja Nato-jäsenyyttä vastustettiin kiihkeästi.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa sekä suoraan tästä.https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Markus Nummi.Nummen tuore romaani Käräjät (2024) on saanut paljon kiitoksia. Kirja ammentaa innoitusta Nummen äidin suvusta Etelä-Pohjanmaalta. Mikä onkaan faktan ja fiktion suhde? Mikä erottaa kirjallisuuden ja historiankirjoituksen vai erottaako mikään?Aluksi Markus kertoi siitä, kuinka päätyi kirjailijaksi. Hän muisteli opiskeluvuosiaan 1980-luvulla ja silloista ajan henkeä sekä isäänsä, runoilija Lassi Nummea.Puhuimme myös taiteenvapaudesta ja sananvapauden nykyhaasteista. Olimme taannoin yhtä aikaa kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin johtokunnassa.Keskustelumme soljui lisäksi Markuksen muihin kirjoihin, alkaen vuonna 1994 ilmestyneestä romaanista Kadonnut Pariisi. Sitä seurasi kauas Turkestaniin sijoittuva historiallinen romaani Kiinalainen puutarha (2004), josta paljastui yllättäviä yhteyksiä Nummen suvun historiaan. Vuoden 2010 romaani Karkkipäivä sisältää kirjailijahahmon, Arin. Mitä tekemistä Arilla on Markus Nummen kanssa vai onko mitäänKuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana viestintäjohtaja Mikael Jungner.Jungner on tehnyt monipuolisen uran politiikassa, mediassa ja liike-elämässä. Aluksi muistelimme Jungnerin nuoruutta, sukua, 1990-luvun ja lamaa ja siitä nousua. Suomettumisesta ja jälkisuomettumisestakin puhuimme. Opiskeluaikanaan Jungner osallistui Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittaman Maailman rauha -patsaan tervaamiseen Hakaniemessä. Se oli aikanaan iso uutinen.1990-luvun loppupuolella Jungner toimi Paavo Lipposen ja muiden SDP:n kärkipoliitikoiden erityisavustajana. Tästä ura jatkui Microsoftiin ja sen jälkeen Yleisradion toimitusjohtajaksi vuosiksi 2005–2010.Ylestä puhuimme pitempäänkin. Tarvitaanko sellaista sen kokoisena kuin se nyt on?Myöhemmin Mikael Jungner palasi politiikan maailmaan SDP:n kansanedustajaksi ja puoluesihteeriksi. Vuonna 2017 hän erosi puolueesta. Miksi?Viime vuodet Jungner on työskennellyt viestintätoimisto Kreabissa ja ollut Liike Nytin riveissä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2024 hän erosi Liike Nytistä. Mikä tässä oli taustalla?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/ 

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Virtanen on tehnyt pitkän uran journalistina Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Talouselämässä. Aloitimme pohtimalla sitä, miten Matista tuli Matti. Virtanen on parhaillaan kirjoittamassa kirjaa pietarinsuomalaisista isovanhemmistaan Venäjän sisällissodan melskeissä. Mutta miten maantieteen ja taloustieteen opiskelijasta tuli toimittaja? 1980-luvulla Virtanen oli perustamassa Suomeen Skepsis ry:tä, joka yhä jakaa vuosittan Huuhaa-palkinnon pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa kunnostautuneelle. Kuka sen sai tänä vuonna? Vuonna 2019 Virtanen julkaisi tietokirjan Ilmastopaniikki. Hoito-opas, joka herätti paljon keskustelua. Hän toivoi suomalaiseen ilmastokeskusteluun maailmanlopun lietsonnan sijaan malttia ja järkeä, enemmän harmaan sävyjä. Virtasen toinen tietokirja Ääripäät: Miten identiteettipolitiikka hajottaa Suomea? käsitteli myös aikakauden kuumia puheenaiheita, identiteettipolitiikkaa ja erityisesti woke-ideologiaa. Onko woken aika ohi vai onko pahin vielä edessä? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui pilapiirtäjä Jyrki Vainio. Hänen piirroksiaan on julkaistu muun muassa Ilta-Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa, Karjalaisessa, Länsiväylässä ja Vantaan Sanomissa. Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt kirja Kansalaistottelemattomuutta, johon on koottu piirroksia vuosien varrelta. Mikä innoitti nuoren rymättyläläispojan sarjakuvien maailmaan ja opiskelemaan alaa? Miten ihmisestä tulee ammattipilapiirtäjä? Onko Kari Suomalainen kaikkien suomalaispiirtäjien esikuva? Entä millaista on pilapiirtäjän arki? Onko kalmalinja muusista kaunein? Millaista palautetta tulee varsinkin yhteiskunnallisista ja poliittisista kuvista? Ovatko kaksoisstandardit eli kaksinaismoralismi herkullisin aihe? Millainen on pilapiirtäjän sananvapaus Suomessa? Yrittääkö punavihreä eliitti vaientaa tavalliset ihmiset? Piirtäisikö Vainio pilakuvan profeetta Muhammedista? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Anja Snellman, kaikkien suomalaisten tuntema pitkän linjan kirjailija. Hänen ensimmäinen teoksensa Sonja O. kävi täällä (1981) on yhä Suomen parhaiten myynyt esikoisromaani. Myöhemmin, 2000-luvulla Snellman kouluttautui terapeutiksi. Tätä työtä hän yhä tekee kirjoittamisen lisäksi. Mikä innosti hankkimaan uuden, toisen ammatin? Pohdimme myös kirjallisuutta kansakunnan terapiana. Mitä traumoja suomalaisuudessa yhä tänäänkin piilee? Snellmanin uusin teos Kirjeitä sotapäällikölle (2024) luotaa myös terapian maailmaa. Snellman joutui myrskyn silmään vuonna 2020, kun hänen työpaikkaansa Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto tuli julkisuuteen. Kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastiedot varastettiin ja osittain julkaistiin Tor-verkossa. Kirjassa seurataan tapahtumien kulkua siihen asti, kunnes tietomurron tekijä saa tuomionsa oikeudessa. Samalla kirjailija-terapeutti kirjoittaa hänelle kirjeitä. Oliko tekijän saama rangaistus oikeudenmukainen? Miten ymmärtää rikollista ja miten ymmärtäminen eroaa hyväksymisestä ja tuomitsemisesta? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Ari Wahlsten. Hän on käsikirjoittaja, ohjaaja, kirjailija, näyttelijä, laulaja, sarjakuvantekijä - todellinen kulttuurin monitoimimies. Monet muistavat hänet Lapinlahden linnut -yhtyeestä. Miten Kallion Kurvin kundista tulee kirjailija ja teatterimies? Millaista oli keikkaelämä Lapinlahden linnuissa? Iltapäivälehdetkin uutisoivat Wahlstenin ensimmäisestä romaanista Kosteiden mestojen balladi: ”Romaani suututti teatteripiirit - kirjailijalle sataa uhkauksia.” Kirjailijana Wahlsten tunnetaan nykyään Kit Karisma -dekkareista, joita on ilmestynyt kahdeksan. Kit on amerikkalaissuomalainen ja musta. Saako valkoinen mies kirjoittaa tummaihoisista? Tarvitaanko kirjallisuudessa sensitiivisyyslukijoita? Entä teatterissa, kuka saa näytellä ketä? Puhuimme myös kirjoittajakoulutuksesta. Wahlsten on opettanut sekä dekkarin kirjoittamista että sketsien tekemistä. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Miten kuopiolainen kokoomusnuori päätyi opiskelemaan filosofiaa Tampereelle? Mitä on liberalismi ja mitä se ei ole? Mitä eroa on sanalla liberaali Euroopassa ja Yhdysvalloissa? Pitkän uran kärkipoliitikkojen avustajana tehnyt Romakkaniemi kertoi harmaiden eminenssien vallasta ja siitä, mikä erottaa poliitikon taustavaikuttajasta. Entä mikä on Euroopan unionin tulevaisuus? Onko Euroopalla mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuudessa vai tuleeko meistä pelkkä ulkoilmamuseo, kun Yhdysvallat ja Kiina porskuttavat ohitsemme? Mikä on mennyt pieleen Unkarissa ja miksi? Juho jakoi myös taloustietoa runoilijalle: Mitä Keskuskauppakamari oikein tekee ja kuka sen maksaa? Miten Suomen surkeassa jamassa oleva talous saadaan kuntoon? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana opettaja ja kolumnisti Arno Kotro. Puhuimme koulusta erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Vuosikausia jatkunut digihypetys on päättymässä. Monet koulut ovat kieltämässä kännykät oppitunneilla. Oliko idea opetuksen ”pelillistämisestä” harha-askel? Lisää perinteisiä kirjoja ja keskustelua? Tähän liittyen puhuimme myös Jonathan Haidtin kirjasta Ahdistunut sukupolvi, jossa pohditaan sosiaalisen median ja älypuhelinten vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Toinen aiheemme oli tasa-arvo. Arno ja Jarkko olivat yhtä mieltä siitä, että tasa-arvokeskustelu on vinossa. Naisten kokemat tasa-arvo-ongelmat ovat vahvasti esillä vuodesta toiseen. Mutta niillä elämänalueilla, joilla miehillä menee huonommin, vallitsee hiljaisuus: syrjäytyminen, heikompi koulumenestys, asunnottomuus, vangit, itsemurhat, alhaisempi elinikä. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kapteeni Tommi Kangasmaa. Kangasmaa on VTM, ammattisotilas ja turvallisuuspolitiikan blogisti. Hänet tunnetaan myös elokuvatuottajana puolustusvoimissa. Puhuimme armeijasta yleensä sekä erityisesti informaatiovaikuttamisesta ja sodankäynnistä esimerkiksi Gazassa. Onko Suomessakin Hamasin hyödyllisiä idiootteja? Pitäisikö asevelvollisuuden koskea myös naisia? Aiheina olivat myös Nato ja Venäjä, tietysti. Osuiko Kangasmaa oikeaan kymmenen vuotta sitten vuonna 2014 kirjoittamissaan pohdinnoissa Venäjästä? Tommi kertoi myös komennuksistaan ulkomaille, esimerkiksi Balkanille. Entä millaista on opiskella sotilaana yhteiskuntatieteitä punavihreäksikin kuvaillussa Helsingin yliopistossa? Ja mikä on taistelukamerasuorituskyky, jonka Kangasmaa toi Suomen puolustusvoimiin? Tommi kertoi myös osuudestaan Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan teossa sekä Louhimiehen tulevasta tv-sarjasta, jossa hänellä ja puolustusvoimilla on myös roolinsa. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui suomalaisisraelilainen Galit Hasan-Rokem. Hän on Jerusalemin yliopiston folkloristiikan eli kansanrunouden tutkimuksen professori emerita sekä runoilija ja runouden kääntäjä. Vuonna 1945 syntynyt Galit kertoi lapsuudestaan Helsingissä ja myös sukunsa tarinan. Vuonna 1957 perhe muutti Israeliin, missä Galit koulun päätyttyä suoritti asevelvollisuutensa etelässä Gazan tuntumassa ja pohjoisessa lähellä Golanin kukkuloita. Vuonna 1968 hän palasi stipendin turvin Helsinkiin jatkamaan folkloristiikan opintojaan ja oli mukana jo miltei myyttiseksi muuttuneessa Vanhan ylioppilastalon valtauksessa. 1980-luvulla Galit Hasan-Rokem aloitti professorina Jerusalemissa. Hän on kansainvälisesti erittäin arvostettu tutkija alallaan. Tutkimustyön lisäksi Hasan-Rokem on myös runoilija ja runouden kääntäjä. Hän on kääntänyt hepreaksi muun muassa Edith Södergranin runoutta. Lopuksi Galit kertoi suurtyönsä etenemisestä, koko Kalevalan kääntämisestä hepreaksi. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Jukka Palo. Palo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, populaatiogeneetikko, oikeusgenetiikan dosentti. Keskustelimme geenien vaikutuksesta ihmisenä olemiseen ja yhteiskuntaan. Uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet ihmispopulaatioiden historian tutkimisen geenien kautta. Kun geeniperimää katsotaan, suomalaiset ovat eurooppalaisittain poikkeuksellinen joukko, varsinkin suomalaiset miehet. Mistä tämä johtuu? Oikeusgeneetikkona Palo on ollut mukana myös sotavainajien tunnistustyössä. Jarkko kaipasi geneetikkojen ja biologien vahvempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät suhtautuvat usein epäillen ihmisten ja yhteiskuntien selittämiseen ja ymmärtämiseen geeneistä ja biologiasta lähtien. Entä ihmislajin tulevaisuus? Miten kaupungistuminen ja kulttuurinen muutos vaikuttaa ihmisen evoluutioon? Marvel-harrastaja Jarkko muisteli X-Men-mutanttisupersankareita ja kaipasi lisävalaistusta mutaatioiden roolista ihmisen evoluutiossa. Entä mitä on epigenetiikka? Uudet tutkimustulokset ovat murtaneet vanhan oletuksen, jonka mukaan hankitut ominaisuudet eivät periydy. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Pekka Väisänen.   Väisänen on yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija ja toimittaja. Hänen erityisalaansa on Ranskan yhteiskunnan tuntemus ja erityisesti presidentti Emmanuel Macron, josta hän on tehnyt väitöskirjansa. Puhuimme Macronin ällistyttävästä ”demokraattisesta vallankumouksesta” Ranskassa. Koko politiikan kenttä meni uusiksi hänen noustessaan presidentiksi vuona 2017. Jarkkoa Macronissa on erityisesti kiinnostanut hänen taustansa. Macron lienee ainoa valtionpäämies tällä hetkellä, joka on koulutukseltaan filosofi. Opiskelijana hän työskenteli maailmankuulun ranskalaisfilosofi Paul Ricoeurin tutkimusavustajana. Miten tämä näkyy Macronin politiikassa? Entä miten ranskalaisen liberalismin perinne näkyy presidentin toiminnassa? Lisäksi puhuimme tulevista europarlamenttivaaleista. Eri puolella Eurooppaa on ennustettu kansallismielisen laitaoikeiston voittoa, erityisesti Ranskassa. Marine Le Penin Kansallinen liittouma on vakiinnuttanut kannatuksensa korkealle. Onko koko Euroopan unioni vaarassa? Ovatko laitaoikeistolaiset puolueet Putinin taskussa vai on tämä liioittelua ja pelottelua? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Ranskan jyrkkä vasemmisto tunnetaan EU kriittisyydestään, Nato-vastaisuudestaan ja Venäjä-sympatioistaan.   Huom! Jarkko muisti keskustelussa väärin. Sanoin, että Emmanuel Macron olisi pyrkinyt opiskelemaan eliittikorkeakoulu ENA:an (École nationale d'administration), mutta ei päässyt. Oikeasti hän pyrki ylioppilastutkinnon jälkeen kaksi kertaa opiskelemaan toiseen arvostettuun eliittikorkeakouluun ENS:ään (École normale supérieure), jonne hän ei päässyt. ENA:ssa Macron opiskeli yliopisto-opintojensa jälkeen 2000-luvun alussa.   https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Bijan Rezai Jahromi. Iranilaistaustainen Bijan saapui Suomeen lapsena, ja hänet tunnetaan perusteellisesti Iranin historiaan ja nykypäivään perehtyneenä toimittajana. Keskustelimme juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta Lähi-idässä ja sen historiallisista juurista. Mihin sunnien ja šiiojen ero perustuu ja mitä vaikutuksia sillä on nykyään? Jarkko muisteli lapsuutensa uutisia Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta ja tuumiskeli V. S. Naipaulin teosta Matka islamin maailmaan. (Among the believers: An Islamic journey). Nobel-kirjailija vieraili Iranissa vain muutama kuukausi vallankumouksen alkamisen jälkeen. Puhuimme myös Salman Rushdiesta ja ajatollah Khomeinin hänelle langettamasta kuolemantuomiosta. Mitä siinä oli taustalla? Suuri osa iranilaisista on tyytymättömiä imaamien ja islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) hallintoon. Onko muutos mahdollinen? Muutama vuosi sitten ympäri maailmaa uutisoitiin 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta poliisin käsissä ja siitä alkaneista mielenosoituksista. Iranin islamilaisen tasavallan vaikutusvalta ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Bijan kertoi millä tavalla se näkyy Suomessa nykyään. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Laajasalo on ollut tunnettu julkisuuden hahmo jo pitkään ennen kuin hänestä tuli piispa. Moni muistaa hänet kohua herättäneestä pro-gradu-opinnäytteestä, joka käsitteli masturbaatiota. Laajasalo on ollut tekemässä myös television viihdeohjelmia. Miten se sopii yhteen papin tai piispan roolin kanssa? Keskustelimme muun muassa kirkon asemasta yhteiskunnassa, varsinkin kiihkeän politisoitumisen aikana. Onko hyvä, että papit ja kirkon työntekijät ottavat kantaa politiikkaan? Kauan sitten kirkko oli perusluonteeltaan kansalliskonservatiivinen. Onko se hiljakseen muuttunut yhä punavihreämmäksi? Keskustelimme myös Israelista ja suomalaisten suhtautumisesta siihen sekä kirkon jäsenmäärän laskusta ja sekularismista. Lopuksi Jarkko tiedusteli mahdollisuuksistaan päästä taivaaseen, uskonnoton pakana kun on. https://jarkkotontti.net/

Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 125-vuotisjuhlaseminaarissa. Helsingin yliopisto 10.11.2023. https://jarkkotontti.net/esseet-ja-arvostelut/globaali-sananvapauskriisi-ja-oikeuskulttuuri/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola. Miten oikeushistoria eroaa muusta historiasta ja miten sitä tutkitaan ja opetetaan? Miksi juristin koulutusta tarvitaan oikeushistorian tutkimuksessa? Korpiola on tutkinut ja kirjoittanut muun muassa avioliiton historiasta keskiajalta lähtien. Aikanaan avioliiton täyttymisen edellytys oli vuoteeseen johdattaminen? Mitä se tarkoitti? Entä millä tavalla kansainväliset vaikutteet kuten katolisen kirkon kanoninen oikeus ja roomalaisen oikeuden perintö vaikuttivat Suomessa ja Ruotsissa menneinä vuosisatoina? Voiko sitä verrata nykytilanteeseen, jossa kansallinen oikeusjärjestelmä on vuorovaikutuksessa esimerkiksi EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa? Turun hovioikeus täyttää tänä vuonna 400 vuotta ja Korpiola on parhaillaan tutkimassa sen historiaa. Miten se on mahdollista, kun Turun palossa vuonna 1827 arkistot tuhoutuivat? Puhuimme myös historiallisista romaaneista, ja niiden vaikutuksesta ihmisten näkemyksiin historiasta. Vääristääkö Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarja käsitystämme vuoden 1918 tapahtumista? Korpiolan kirjoittaman opiskelijajärjestö Pykälän historiikin tiimoilta tuumimme myös oikeustieteen opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden muuttumista. 1960- ja 1970-luvuilla monet nykyäänkin yhä tunnetut juristit olivat mukana laitavasemmistolaisessa aktivismissa. Sen jälkeen opiskelijaelämä on ollut selvästi vähemmän poliittista, vai onko? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana työelämäprofessori Matti Apunen. Onko journalismi politisoitunut? Miten journalistien poliittiset mielipiteet vaikuttavat journalismin sisältöihin – vai vaikuttavatko? Onko perinteisellä journalismilla ylipäätään tulevaisuutta, kun digitalisaatio on kovaa vauhtia disruptoimassa pelikenttää? Maailma on täynnä laadukasta mediasisältöä helposti saatavilla jokaisen ihmisen puhelimeen ja usein ilmaiseksi. Mihin enää tarvitaan Yleisradion ja Helsingin Sanomien kaltaisia kalliita, menneen maailman dinosauruksia? Aluksi pohdimme kuitenkin sitä, miten Matti Apusesta tuli Matti Apunen. Jarkko ja Matti ovat molemmat Tampereen klassillisen lukion kasvatteja. Ikäerosta huolimatta löytyi jopa yhteisiä opettajia. Entä mitä Matti Apunen muistaa 1980-luvun Tampereen yliopistosta ja sen laitavasemmistolaisesta ajan hengestä? Onko se tehnyt paluun 2020-luvulla? Jarkko tenttasi Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Mattia myös siitä, palveleeko YLE tosiaankin kaikkia kansalaisia vaiko vain pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettua ja keskiluokkaista punavihreimmistöä? ⁠https://jarkkotontti.net/⁠

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Tuomas Timonen. Onko uustaistolainen woke-ideologia vallannut teatterin ja varsinkin Teatterikorkeakoulun? Tappaako puritanistinen puhdasoppisuuden vaatimus teatterin? Pohjois-Karjalasta syntyisin oleva Tuomas kertoi miten ja milloin kiinnostui runoudesta ja kirjoittamisesta. Miten syntyi esikoiskokoelma?  Timosen palkitusta toisesta teoksesta Oodi rakkaudelle Jarkko muistaa ikimuistoisen säkeen: ”Kun kyse on väkivallasta ja seksistä toisto on se mikä toimii”. Cancelloitaisiinko puhdistavaa aggressiivisuutta ja väkivaltaa tihkuva Oodi rakkaudelle jos se ilmestyisi nyt? Tai voisiko nykyään enää edes kirjoittaa sillä tavalla? Pohdimme myös kirjojen hävittämistä. Instagramista löytyy kuvasarja, jossa Timonen tuhoaa lukuisilla eri tavoilla myymättä jääneitä satoja kappaleita kolmatta runokokoelmaansa Asetelmia. Teos huipentuu tuhoutumisessaan. Tuomaksen viimeisimmässä kirjassa Salkku pohditaan muun muassa taiteen ja yhteiskunnan suhdetta: ”Miten mielisairas ajatus kuunnella taiteilijaa, mitä politiikkaan tulee” – ”Vauvat ovat kivoja, taiteilijat rasittavia” https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Johanna Venho. Venho tuli suuren yleisön tietoisuuteen erityisesti romaanillaan Ensimmäinen nainen (2019), joka kertoo Sylvi Kekkosesta. Mikä on faktan ja fiktion suhde elämäkertaromaanissa? Toimiko Sylvi presidentin puheiden ja kirjeiden ediittorina? Kuinka paljon ja millä perusteella kirjailija saa lisäillä kohteensa elämään kuviteltuja tapahtumia? Venhon kirjallinen ura alkoi jo viime vuosituhannella, vuonna 1998 ilmestyneellä esikoisrunokokoelmalla Postia Saturnukseen. Sen jälkeen hän on julkaissut useita teoksia, runoutta, romaaneja lapsille ja aikuisille ja myös tietokirjoja. Vuonna 2022 ilmestyi Venhon kirjoittama elämäkerta näyttelijä Martti Suosalosta ja vuonna 2020 hän kirjoitti yhdessä Anne Brunilan kanssa Brunilan elämerran Kuka olisi uskonut - muistikuvia. Miten biofiktio eroaa elämäkerrasta tietokirjallisuutena? Entä väheksytäänkö lasten- ja nuortenkirjallisuutta? Miten Venhon biologian opinnot yliopistossa vaikuttivat hänen toiseen elämäkertaromaaniinsa, Toven Janssonista kertovaan Syyskirjaan (2021)? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli toimittaja ja tietokirjailija Pekka Virkki. Keskustelimme suomettumisesta ja jälkisuomettumisesta. Virkki on juuri julkaissut räväkän tietokirjan Jälkisuomettumisen ruumiinavaus (2023). Suomessa vallitsee yhä eriskummallinen vaikeneminen koko yhteiskunnan läpäisseestä kylmän sodan ajan suomettumisesta. Sitäkin vakavapampaa on ollut jälkisuomettuminen. Virkin kirja kertoo, kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yleinen Venäjän myötäily jatkui muuttaen vain vähän muotoaan. Rakenteet, perinteet ja korruptoivat henkilösuhteet olivat iskostuneet syvälle koko yhteiskuntaan. Räikeitä esimerkkejä jälkisuomettumisesta ovat olleet esimerkiksi ns. Tiitisen listan salaaminen ja Paavo Lipposen toiminta Putinin putkimiehenä. Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja lukemattomat muut keskeiset yhteiskunnalliset toimijat myötäilivät Venäjän kantoja aina helmikuuhun 2022 saakka. Vasta Venäjän avoin sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan herätti suomalaiset. Miksi siihen meni niin kauan? Millä kaikilla tavoilla mafiavaltio Venäjän lonkerot ovat tunkeutuneet Suomeen? Entä kuinka moni tietää, että suomettumisen korruptio levisi paitsi politiikan keskeisiin päättäjiin myös suojelupoliisiin. Suomeen tuli jo vuosia sitten läntiseltä kumppanilta tieto, että Supon pitkäaikainen päällikkö oli kaksoisagentti. Viime aikoina olemme saaneet lukea outoja kertomuksia siitä, kuinka Putinin oligarkeille on myönnetty Suomen kansalaisuuksia. Entä mitä tarkoittaa lustraatio ja miksi se pitäisi vihdoinkin Suomessa käynnistää? Tarvittaisiinko Idänsuhteiden historian ja muistin instituutti, johon kerättäisiin kattavasti tietoa suomettumisilmiöstä koko sen laajuudessa? https://jarkkotontti.net/

  Jarkko Tontti -podcastin vieraana viestintäalan yrittäjä Marko Kulmala. Keskustelimme tarinoista. Emme pelkästään kirjallisuudessa vaan maailmassa yleensä: politiikassa, taloudessa ja bisneksessä, ihmisenä olemisessa. Aloitimme Kulmalan omalla tarinalla, joka alkoi Tampereelta ja kulki sieltä kirjallisuuden opintojen kautta Helsinkiin toimittajaksi ja tv-tuottajaksi. Vuonna 2005 Kulmala perusti Insano-viestintäyrityksen. Tuumimme muun muassa sitä, kuinka Ukraina voitti tarinoiden sodan presidentti Zelenskyin oivaltavilla esiintymisillä. Suomen tarinaa pohdimme myös, suomettumisen YYA-vuosista aivan tuoreisiin juonenkäänteisiin asti. Entä miten teknologiset mullistukset kuten kirjapainotaito ja sosiaalinen media ovat muuttaneet tarinoiden maailmaa. Vai ovatko ne? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija ja kirjallisuudentutkija Markku Eskelinen. Markku kertoi nuoruudestaan ja 1970- ja 1980-lukujen ajanhengestä. Kouluvuosiltaan Eskelinen muistaa kuinka vasemmistonuoret kerääntyivät kirjakauppojen eteen protestoimaan Neuvostoliiton vainoaman Nobel-kirjailijan Aleksandr Solženitsynin teoksien julkaisemista vastaan. Eskelinen aloitti ensin oikeustieteen opiskelijana, mutta päätyi lopulta kirjallisuustieteeseen. Hän varasti Akateemisesta Kirjakaupasta Jacques Derridan kirjan ja oli tuomassa Suomeen mannereurooppalaista filosofiaa. Jyrki Lehtolan kanssa julkaistussa kohuteoksessa Jälkisanat. Sianhoito-opas nuoret intellektuellit hyökkäsivät rajusti aikakauden suomalaisen kulttuurin isoja nimiä vastaan. Yhä kulttimaineessa oleva teos on jo osa suomalaista kirjallisuushistoriaa. Samoihin aikoihin Eskelinen julkaisi myös ensimmäisen oman romaaninsa Nonstop. Sittemmin Eskelinen kunnostautui myös kirjallisuudentutkijana ja pelitutkijana. Tietokonepelit ovat nousseet kulttuurin marginaalista sen keskiöön. Muutama vuosi sitten ilmestyi Eskelisen suomenkielisen proosakirjallisuuden historia Raukoilla rajoilla, joka herätti kiivasta keskustelua. Keskustelumme sivusi myös kirjallisuuden ja kirjallisuuspuheen nykytilaa. Tarvitaanko kirjallisuudessa sensitiivisyyslukijoita, joita kustantamoissa nykyään käytetään? Rajoittavatko ne taiteen vapautta? Aikanaan kirjallisuustieteessä julistettiin tekijän kuolemaa ja keskityttiin teksteihin, nyt tekijänerot ovat tehneet paluun identiteettipolitiikan myötä. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen tunnetaan monipuolisena kirjailijana: runsaasti runoteoksia, esseitä, käännöksiä sekä romaani Café Cosmos. Koskelainen toimii lisäksi Helsingin Sanomain kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Aluksi etsimme vastausta kysymykseen kuinka Jukasta tuli Jukka. Tarjoaisiko vuonna 2016 ilmestynyt runoteos Idän ympäriajo vastauksen? Siinä pyöräillään Itä-Helsingin maisemissa pitkin Puotilaa, Mellunmäkeä ja Myllypuroa. Täältäkö kaikki alkoi? 1990-luvulla Koskelainen oli nostamassa Nuori Voima -kulttuurilehteä uuteen kukoistukseen ja julkaisi omat ensimmäiset kirjansa. Miltä ysärin Zeitgeist vaikuttaa nyt 2020-luvulla? Koskelainen on asunut myös Venezuelassa ja kirjoittanut esseekokoelman Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous: Suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa (2004). Monet länsimaiden vasemmistolaiset ihailivat vuonna 1998 valtaan noussutta Hugo Chávezia, jota pidettiin uutena Ernesto Che Guevarana. Paikan päällä tilannetta tarkkaillut Koskelainen näki populistisen vasemmistoregiimin ongelmat alusta alkaen. Esseeteoksessa Rakas rappio (2012) Koskelainen pohtii rappion ideaa nykyajassa ja kulttuurihistoriassa. Menneiden kulta-aikojen haikailu on yhä uudestaan toistuva tapa hahmottaa nykyaikaa ja vaatia muutoksia. Entä onko romaanin Cafe Cosmos eli jäähyväiset runoudelle (2020) päähenkilö Arno kirjailijan alter ego vaiko täysin fiktiivinen luomus? Ja olemmeko menettäneet jotain tärkeää, kun runoilijoina aloittaneet menestysprosaistit Tervo, Hotakainen ja Westö eivät enää kirjoita runoja? Lopussa puhuimme vielä Saksasta. Huhtikuussa 2023 ilmestyy Koskelaisen teos Viisi Matkaa Saksan sieluun, jossa matkaillaan junalla ympäri Saksaa ja pohditaan saksalaisuutta. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, juristi ja Väestörekisterikeskuksen entinen ylijohtaja Hannu Luntiala. Luntiala tunnetaan useista romaaneistaan ja esimerkiksi jazzmuusikko Juhani Aaltosen elämäkerrasta. Mutta kaikki alkoi runoudesta. Miten ja milloin? Miten Hannu päätyi opiskelemaan juridiikkaa ja miten hänestä sukeutui kirjailija? Entä millaista on ylijohtaa vuosien ajan Väestörekisterikeskusta eli nykyistä Digi- ja väestötietovirastoa kirjallisten intohimojen ohessa? Luntialan vuonna 2007 ilmestynyt romaani Viimeiset viestit rakentuu tekstiviestikeskustelujen ympärille. Sitä on kuvailtu maailman ensimmäiseksi tekstiviestiromaaniksi. Teos oli ehdolla European Book Prizen eli Prix du Livre Européen saajaksi ja se on käännetty usealle kielelle. Vuonna 2008 ilmestynyt In memoriam -romaani puolestaan koostuu kuvitelluista muistokirjoituksista. Identiteettivarkaudesta kertova Petri Vallin toinen elämä ilmestyi syksyllä 2010. Ihmissyöjän päiväkirja vuodelta 2016 kertoo kahden kosovolaisen vaatetäin maahanmuuttotarinan. Rekisteri-romaanissa (2021) pohditaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja sitä estäviä valtarakenteita. Hannu kertoi myös kuolemanpelostaan ja viimeistelyvaiheessa olevasta runokokoelmastaan. Sen teema sivuaa myös kuolemaa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kulttuurihistorian dosentti ja kirjailija Jari Ehrnrooth. Keskustelumme aaltoili Jarin elämänkaaresta yleiseen yhteiskunnan tilan pohdintaan. Miten mielipiteet ja ajattelu ovat muuttuneet vuosikymmenestä toiseen? Nykyään sivistysporvariksi, konservatiiviksi ja oikeistolaiseksi itseään luonnehtiva Jari oli monen muun lailla nuoruudessaan vasemmistolainen. Miksi ja miten siirtyminen vasemmistosta oikeistoon tapahtui? Pohdimme myös yliopistomaailman yleistä vasemmistoilmapiiriä ja sitä, miten se rajoittaa ajattelua. Jari on kirjoituksissaan kritisoinut hyvinvointivaltion ideologiaa. Millä perusteilla? Ja mikä on Jarin vastaehdotus? Pohdimme myös Jarin väitettä koko länsimaisen kulttuurin rapautumisesta ja meitä uhkaavasta sivilisaatioiden konfliktista. Entä mitä mieltä 15-vuotiaana kirkosta eronnut Jari on uskonnosta? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Toni Malminen. Hän on asianajaja, oikeustieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen työelämäprofessori, Professor of Practice. Malminen on harvinainen esimerkki teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhdistämisestä. Hän tutkinut oikeushistoriaa ja oikeusfilosofiaa, mutta toiminut myös liikejuridiikan parissa asianajotehtävissä. Malminen tunnetaan lisäksi aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei arkaile ottaa osaa julkiseen keskusteluun myös omaa erikoisalaa laajemmin. Keskustelimme suomalaisesta oikeuskulttuurista Malmisen väitöskirjan aiheen, amerikkalaisen oikeusrealismin, näkökulmasta. Suomessa vallitsee legalismi, luja usko lain kirjaimeen ja juridiikan objektiivisuuteen yleensä. Amerikkalainen oikeusrealismi sen sijaan kiinnitti huomion viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisuihin (law in action). Lainsäädäntö (law in books) on vain todellisen oikeuden raaka-ainetta. Suomalaisissa keskusteluissa ei ole pohdittu esimerkiksi sitä, miten juristien henkilökohtaiset poliittiset kannat ja arvomaailma heijastuvat heidän laintulkintoihinsa. Onko juridiikka vain savuverho vallankäytölle, jota esimerkiksi perusoikeusjuristit harjoittavat ajaen omia päämääriään? Entä koko suomalainen perusoikeuskoneisto? Tuskin missään muualla on vastaavaa järjestelmää, jossa kansanedustajat päättävät perustuslakivaliokunnassa itse säätämiensä lakien perustuslainmukaisuudesta. Järjestelmä siirtää myös huomattavaa valtaa perustuslakiasiantuntijoille, jotka antava lausuntoja lakien perustuslainmukaisuudesta. Heillä on valtaa ilman vastuuta. Olisiko perustuslakituomioistuin ratkaisu? Lopuksi pääsimme oikeasti tärkeisiin asioihin eli kirjoihin ja Marvel-sarjakuviin. Jarkko ja Toni ovat molemmat löytäneet nuoruutensa ja lapsuutensa sarjakuvat uudestaan. Hämmentävä yhteensattuma! https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Vesa Haapala. Hän on kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Pistimme kirjallisuuden ajankohtaisuudet pakettiin: Miksi veronmaksajien pitäisi ylläpitää kirjallisuudentutkimusta? Mikä on kirjallisuuden ja kirjallisuuden tutkimuksen suhde? Ovatko woke-ideologia ja identiteettipolitiikka vallanneet yliopiston? 1990-luvulla kirjallisuuspuhe teoretisoitui ja rummutettiin ”tekijän kuolemaa”. Teokset olivat tärkeitä, ei se, kuka ne on kirjoittanut. Nykyään kirjallisuutta arvioidaan ja mittaillaan taas tekijän identiteetin kautta. Onko sananvapaus uhattuna yliopistolla, kun 1970-luvulta tuoksahtava ilmapiiri on palannut? Vesa on juuri saanut valmiiksi tammikuussa 2023 ilmestyvän romaanin Alexis. Se kertoo ensimmäisestä suomalaisesta ammattikirjailijasta Aleksis Kivestä eli Alexis Stenvallista. Miten 2000-luvun kirjailija on onnistunut luiskahtamaan 1800-luvulla eläneen ihmisen nahkoihin? Onko Kiven surullinen kohtalo murskakritiikkeineen, mielenterveysongelmineen ja rahavaikeuksineen ainutlaatuinen vai toistuuko se yhä kirjailijoiden elämässä? Onko suomalaisen romaanikirjallisuuden tragedia se, että ensimmäinen on yhä paras? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo. Katleenan uusin kirja Journalismin kuolema - Mitä medialle oikein tapahtui? (Tammi 2022) on herättänyt laajaa huomiota. Kirjassa esitetään paljon kriittisiä ja hyvin perusteltuja huomioita suomalaisesta mediasta. Luottamus mediaan on heikentynyt. Media on polarisoitunut ja politisoitunut. Osa toimittajista on pikemminkin aktivisteja kuin puolueettomia journalisteja. Heille hyvyys on tärkeämpää kuin totuus. Onko journalismi lopullisesti rikki? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Wayne State Universityn sosiologian professori, kriminologi Jukka Savolainen. Onko yliopisto rikki? Keskustelimme Yhdysvaltojen ja Suomen yliopistoissa leviävästä woke-kulttuurista ja yleensäkin tieteen politisoitumisesta ja tutkijoiden itsesensuurista. Ajan henkeä vastaan on hankala asettua. Erityisesti puhuimme rikollisuudesta ja sen tutkimisesta. George Floydin kuolemasta käynnistynyt Black Lives Matter -liikehdintä ulottui Eurooppaan ja Suomeen saakka. Laajalle levinneen uskomuksen mukaan poliisi Yhdysvalloissa toimii rasistisesti. Mutta onko tämä narratiivi kestävä jos katsomme aiheesta tehtyä tutkimusta? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Jani Saxell. Keskustelumme polveili kirjallisuudesta politiikkaan ja sieltä tv-sarjoihin, peleihin, Marvel-sarjakuviin ja elokuviin. Kävimme läpi kirjailijaksi kasvamisen, 2000-luvun alun globalisaatiokriittisen liikehdinnän, Yhdysvallat ja Trumpin nousun, Venäjän nykytilanteen ja Jugoslavian hajoamissodat. Nostalgioimme Stranger Thingsin hengessä 1980-luvun roolipelejä ja scifi-kirjallisuusfandomia, johon koulupoikina osallistuimme omilla pienlehdillämme. TV-sarjojen nousu kulttuurin eturintamaan puhutti myös, Twin Peaksista se kaikki alkoi ja sen jälkeen 2000-luvun suuret teokset Sopranos, Mad Men, Breaking Bad ja The Wire. Pohdimme Janin vanhoja ja uusia kirjoja. Viimeisimpänä Helsinki Underground (WSOY 2020), vuoden 2047 Kalasataman ekokaupunginosaan sijoittuva scifi-romaani. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja Tuomas Enbuske. Kaksi keski-ikäistä kaljupäätä pisti maailman asiat järjestykseen. Ehdimme pistää pakettiin muun muassa politiikan, talouden, median ja uskonnot. Tuomas, entinen ateisti, suhtautuu kristinuskoon nykyään myönteisesti ja ilmoittautui konservatiiviksi. Jarkko yritti puolustaa John Stuart Millin ja kumppaneiden liberalismia Tuomaan burkelaista konservatiivisuutta vastaan. Totesimme myös, että taiteilijoilta ei pitäisi kysyä mitään. Salman Rushdiestakin ehdimme puhua, ja sananvapaudesta yleensä. Ihan aluksi Jarkko pääsi vihdoinkin avautumaan Tuomaan hänelle tekemästä vääryydestä vuonna 2007. Äntligen! https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin kesäspesiaalin vieraana kuvataitelija Tarmo Paunu. Olemme Pispalassa, Tarmon kotiateljeessa - ja tamperelaisuuden ytimessä. Puhuimme taiteesta, kirjallisuudesta ja maailmasta yleensä. Mukana vahva annos nostalgiaa, kouluvuosista Tampereen Klassillisessa koulussa ja lukiossa. Clasu on kasvattanut paljon kirjailijoita, esimerkiksi Lauri Viidan, Hannu Salaman ja Jouko Turkan. Salama oli myös Tarmon isäpuoli. Mitä jälkiä ihmiseen lapsuudesta ja nuoruudesta jääkään, ja miten se vaikuttaa taiteen tekemiseen? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Espoon modernin taiteen museon johtaja Pilvi Kalhama. Miten ihmisestä tulee taidemuseon johtaja? Mitä on taiteen portinvartijoiden valta? Pohdimme myös taiteen, politiikan ja talouden suhteita. Taide voi olla kaupungin vetovoimatekijä tai se voi nostaa esille yhteiskunnallisia ongelmia - mutta voiko taide olla myös itseisarvo? Uhkaako identiteettipoliittinen loukkaantumiskulttuuri ja kulttuurisen omimisen kritiikki taiteen vapautta? Miten varautua taidekohuihin? Onko taiteesta sijoituskohteeksi? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski. Toimittajan työn lisäksi hän on kirjoittanut tietokirjoja, viimeksi maailman tilaa luotaavan reportaasitrilogian Narrien laiva (2013), Kuolemantanssi (2016) ja Onnellisten saari (2020). Pohdimme Heikin kanssa journalismia, maailman tilaa, optimismia, pessimismiä, nationalismia ja onnellisuutta. Ja tietysti myös sitä, miten Heikistä tuli Heikki. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Aki-Mauri Huhtinen. Hän on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori ja julkaissut äskettäin yhdessä Kari Laitisen kanssa kirjan Kansallinen turvallisuus murroksessa (Docendo 2021). Upseeriksi Huhtisen tausta on kiinnostava ja poikkeuksellinen. Hän on myös filosofi, väitellyt tohtoriksi eksistenssifilofiasta vuonna 1996. Miten nuoresta sotilaasta tuli filosofi? Keskustelun kuluessa ehdimme pohtia muun muassa Martin Heideggeria ja tulemisen fenomenologiaa, Ukrainaa, Venäjää, koronakriisiä, informaatiovaikuttamista ja tietysti Natoa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui dosentti, valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen. Aloitimme katsauksella kuluneeseen kahteen koronavuoteen. Mikä kaikki menikään koronatoimissa pieleen perusoikeuksien kannalta? Hivenen perkasimme Paulin taustaa, hänen on julkisoikeuden lisäksi opiskellut myös taiteentutkimusta, erityisesti teatteritiedettä, sekä yhteiskuntatieteitä. Ei aivan tavanomainen tausta valtiosääntöasiantuntijalle. Siitä siirryimme sujuvasti pohtimaan sananvapauskysymyksiä, erityisesti taiteenvapautta, jota Rautiainen on myös tutkinut. Millä tavalla esimerkiksi yksityisyyden suoja uhkaa taiteen, erityisesti kirjallisuuden vapautta? Lopuksi pääsimme myös woke-tematiikkaan ja cancel-kulttuurin kysymyksiin sananvapauden kannalta. Entä positiivinen erityiskohtelu, onko se lopultakin vain syrjintää vaiko oikeutettua heikommassa asemassa olevien auttamista? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Pohdimme Juhan kanssa EU:n tilaa ja tulevaisuutta. Miten kävi niin, että 1990-luvun Eurooppa-innostuksesta on saavuttu 2010- ja 2020-lukujen kriisitunnelmiin? Vai olisiko esimerkiksi Brexit myös mahdollisuus päästä eteenpäin Euroopan integraatiossa, kun hankala jarrumies Britannia poistui? Entä oikeusvaltio, joka on nykyään kaikkien huulilla? Mitä termi tarkalleen ottaen tarkoittaa? Mikä erottaa liberaalin ja illiberaalin demokratian? Entä perus- ja ihmisoikeudet? Suomalaisen perusoikeusjärjestelmän erikoisuus on eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka on kansainvälinen kummajainen. Kansanedustajat valvovat itse säätämiensä lakien perustuslainmukaisuutta. Olisiko perustuslakituomioistuin parempi ratkaisu? Juha kertoi myös nuoruutensa suomen kielen opinnoista Jyväskylän yliopistossa, jonka myötä mietiskelimme suomen kielen asemaa ja kielitaidon heikkenemistä. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui sosiologi, VTT, Linda Hart. Keskustelimme Lindan kanssa biologisesta sukupuolesta (sex) ja sukupuoli-identiteetistä tai koetusta sukupuolesta (gender) liittyen erityisesti englanninkielisen maailman viimeaikaisiin keskusteluihin ja kohuihin. Suomessakin on huomattu kirjailija J. K. Rowlingiin kohdistuneet syytökset 'transfobiasta'. Mutta ainakaan vielä en ole Suomessa huomannut juuri mitään filosofi Kathleen Stockin tapauksesta. Hän on, tai oli, Sussexin yliopiston filosofian professori ja lisäksi aktiivinen feministi ja lesbo. Stock on puolustanut näkökulmaa, jonka mukaan biologista sukupuolta ei voida noin vain sivuuttaa, sillä on merkittävä rooli ihmisenä olemisessa. Tämän näkemyksensä takia Stockia on syytetty 'transfobiasta'. Häneen kohdistui työyhteisössä painostusta, lähes koulukiusaamismaista häiriköintiä, johon hän lopulta uupui ja erosi. Britanniassa onkin herättänyt laajaa huomiota ns. gender-kriittisyys. Mediassa on haastateltu lesbonaisia, jotka ovat kertoneet painostuksesta hyväksyä transnaisia kumppaneiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Näitä naisia on syytetty jopa 'seksuaalisesta rasismista'. Mitä on gender-kriittisyys? Entä miksi jotkut biologit eivät uskalla enää puhua julkisuudessa sukupuolesta ollenkaan? Pitääkö olla olemassa tiloja, joihin pääsevät vain biologiset naiset vai onko se syrjintää? Entä transnaiset ja urheilu? Myös tämä aihe on nostattanut kiivaita keskusteluja. Laajemmassa katsannossa kyse on feminismin tulevaisuudesta yleensä. Minulle selvisi keskustelun kuluessa monia asioita. Ymmärsin, että tässäkään asiakokonaisuudessa maailma ei ole mustavalkoinen vaan harmaalla maalataan harmaalle. Ihmettelin myös termiä 'female penis', johon olen törmännyt. Mikä se on? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen. Antti on kirjoittanut muun muassa hyvinvoinnista, onnellisuudesta, moraalisista tunteista, rangaistuksen teoriasta ja eriarvoisuudesta. Miten jääkiekkovalmentajan pojasta tuli filosofi? Mikä on filosofin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa? Voiko moraalifilosofilta kysyä onko tämä tai tuo asia oikein vai väärin? Miksi tutkijat vastaavat usein vain ”jyrkkä ehkä”? Juuri nyt ajankohtainen kysymys ovat rokotukset. Miten pitäisi suhtautua ihmisiin, jotka kieltäytyvät rokotuksista? Pitäisikö rokottamattoman maksaa itse hoitonsa, jos hän sairastuu? Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa. Monesta tämä tuntuu oudolta. Miksi? Ja mitä se onnellisuus oikeastaan on? Entä eriarvoisuus ja tuloerot? Onko Suomessa liian vähän rikkaita? Miten identiteettipolitiikka ja tunnustuksen penääminen omalle viiteryhmälle liittyvät yhdenvertaisuuteen? Ovatko kiintiöt oikeutettuja vai ovatko ne syrjintää? Mitä sanottavaa filosofilla on netin tiedollisista kuplista ja kaikukammioista? Ja mitä tapahtui ilmaisunvapaudelle, miksi sen puolustajat ovat kaikonneet ja vallalla ovat loukkaantumisen kulttuuri ja vihapuhehysteria? Jakaantuvatko ihmiset hyviksiin ja pahiksiin? Keskustelussa vilahtivat myös filosofit Hans-Georg Gadamer ja Jacques Derrida - suopeuden periaate vs. nyrpeyden ja epäluulon periaate somekeskusteluissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui valtiosihteeri ja SDP-poliitikko Pilvi Torsti. Pilvi on ollut tärkeässä roolissa oppivelvollisuusikärajan nostamisessa 18-vuoteen. Onko se yksiselitteisesti hyvä asia? Kritiikkiäkin asiasta on esitetty. Entä sukupuolittunut työelämä, koulumaailmassa ja muualla? Mitä mieltä siitä pitäisi olla? Ja tietysti puhuimme siitä, miten Pilvistä tuli Pilvi. Sitä kautta päädyimme karjalaiseen sukutaustaan ja evakkouteen. Pohdimme historian jälkiä ja traumoja, niin Suomessa kuin Balkanillakin, joka on Torstille tuttu pitkältä ajalta. Entä politiikka ja demarius? Nykyisen SDP:n kannatus on selvästi alempi kuin Paavo Lipposen aikana 1990-luvulla. Äskettäin Saksassa SPD voitti Olaf Scholzin johdolla. Miksi? Muutama vuosi sitten Britanniassa Jeremy Corbynin Labour kärsi sen sijaan murskaavan tappion. Miksi? Olisiko molemmissa taustalla se, mitä suomalainen sosialidemokraatti Väinö Tanner sanoi: ”Ei kannata lähteä huutokauppaan kommunistien kanssa, ne tarjoavat aina enemmän”. Jarkko antaa demaripääministeri Sanna Marinille tunnustusta – Tampereen Ilveksen kannattajassa täytyy olla jotain hyvää. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui opettaja ja kolumnisti Arno Kotro. Arno muisteli lapsuuttaan, nuoruuttaan ja opiskeluvuosiaan Helsingin Kruununhaassa. Keskustelimme muun muassa koulumaailmasta, miesten tasa-arvosta, runoudesta ja Arnon salanimikolumneista. Arno paljastaa, miten syntyi yksi viime vuosikymmenten parhaiten myyneistä runokokoelmista ja miten se päätyi kustannettavaksi. Arno kaipasi kouluihin sivistysihanteita ketteryyden sijaan, ja siinä ohessa Jarkko sai kuulla olevansa sivistysporvari. Missä vaiheessa koulua pitää nuoren erikoistua? Miksi varsinkin poikien lukutaito on heikentynyt rajusti? Onko sillä väliä? Onko luokkayhteiskunta tämän takia palaamassa? Entä minne katosivat kirjahyllyt? Johtuuko poikien lukutaidon romahdus kirjamaailman naisvaltaisuudesta? Helsingin Sanomat esimerkiksi on linjannut, että tärkeintä on saada naisten tarinoita kuuluville ja sillä perusteella valitaan myös arvosteltavat kirjat. Tarvittaisiinko lisää miesopettajia? Vai ovatko miehet lähtökohtaisesti pahiksia, kuten ajan henki meille kertoo? Mediakritiikkiä tasa-arvokysymyksistä pohdimme myös. Ihmettelimme punavihreiden toimittajien tapaa kehystää tasa-arvokysymykset ja maailma yleensä. Sedät äimistelivät kaksoisstandardeja, miehiä saa ja oikeastaakin pitää vihata, muiden ryhmien suhteen on vallalla herkkä loukkaantumiskulttuuri. Lopuksi palasimme kouluun ja tuumiskelimme elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetuksen kummallista tilannetta – ja mitä sille voisi tehdä. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin syksyn ensimmäiseksi vieraaksi saapui toimittaja, tietokirjailija ja valtiotieteen tohtori Kalle Haatanen. Hänet tunnetaan YLEn radio-ohjelmastaan, mutta nyt päästetään Kalle ääneen Kallena. Pitkäveteisyys, arjen runottomuus ja kuolema. Näistäkin puhuimme. Niiden lisäksi muun muassa koronasta, Trumpista, oikeistosta ja vasemmistosta, liberalismista ja identiteettipolitiikasta ja monesta muusta asiasta. Uutisten seuraamisen pakkomielteisyydestä myös. Lopulta pääsimme ironiaan. Sitä huomasimme kaipaavamme nykyajassa, joka on täynnä oikeassaolemista. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin kesävieraaksi saapui latinan lehtori emerita, tietokirjailija ja kääntäjä Maija-Leena Kallela. Hän on osallistunut useiden latinan kielen oppikirjojen tekemiseen ja ollut suomentamassa muun muassa Titus Liviuksen, Senecan ja Petrarcan teoksia. Mitä sanottavaa klassikoilla on 2000-luvun ihmiselle? Miksi ne ovat aina ajankohtaisia vai ovatko? Mitä mieltä Senecasta oli Suomen sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies, joka kirjoitti väitöskirjansakin latinaksi? Minkälainen maailma olisi, jos Hannibal norsuineen olisikin voittanut roomalaiset? Kertovatko Vergiliuksen runot enemmän ihmisenä olemisesta kuin ensilukemalta ehkä vaikuttaa? Jarkko kertoo myös tuntevansa suurta sympatiaa Francesco Petrarcaa kohtaan, koska tämän isä painosti nuoren miehen opiskelemaan juridiikkaa, vaikka Francescoa kiinnosti enemmän kirjallisuus. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Sanna Nyqvist. Hän on kirjoittanut kirjallisista väärennöksistä ja plagiaateista ja tuntee erinomaisesti Nobelin kirjallisuuspalkinnon historian. Miksi plagiaattikohuja syntyy tieteessä ja taiteessa koko ajan? Ensimmäiset plagiaattisyytökset singottiin jo antiikissa. Takavuosien yleiseurooppalainen bestseller Ossianin laulut esiteltiin skotlantilaisena kansanrunoutena, mutta runoilija James Macpherson olikin kirjoittanut sen itse. Lukijat eivät välittäneet, teoksesta pidettiin silti. Sepittikö Elias Lönnrot Kalevalan samaa menestyskirjallisuuden mallia toistaen? Jarkko inhoaa Nobelia ja muitakin kirjallisuuspalkintoja. Miksi ihmeessä? Sanna kertoo Nobelin palkinnon taustoja ja historiaa. Muistelemme muun muassa Jean-Claude Arnault -skandaalia. Akatemian jäsenen Alma Frostensonin puoliso oli vuosikymmenten ajan syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja raiskauksiin Ruotsin kulttuuripiireissä. Akatemian jäsenistä monet suojelivat ja puolustelivat häntä loppuun saakka. Koko instituution loppu oli lähellä. Entä saiko F. E. Sillanpää Nobelinsa vain sen takia, että koko maailma sympatisoi Suomea syksyllä 1939? Juhani Aho oli pitkään varteenotettava ehdokas. Hänen palkintonsa jäi saamatta poliittisista syistä, mutta mitä nämä olivat? https://jarkkotontti.net/

Kansanedustaja Juhana Vartiainen on parhaillaan ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa ja samalla ehdolla Helsingin pormestariksi. Politiikastakin puhumme, mutta enemmän kirjallisuudesta ja filosofiasta – ja Juhanasta noin yleensä. Mitä tapahtui Vartiaisten kotona, kun sinne vuonna 1968 kiiri tieto Neuvostoliiton panssarien vyörymisestä Tšekkoslovakiaan? Ja miten siihen reagoi kymmenvuotias Juhana? Paljastuu, että ekonomistina tunnettu Vartiainen onkin kaappifilosofi. Laajat ja perusteelliset yliopisto-opinnot 1970- ja 1980-luvuilla sisälsivät runsaasti teoreettista ja käytännöllistä filosofiaa ja myös muita aineita. Vartiainen tunnetaan Proust-harrastajana. Mutta tuumimme kirjallisuutta laajemminkin. Kadonneen ajan etsijän lisäksi Vartiaisesta kuoriutuu Homeroksen, W. G. Sebaldin ja Moby Dickin fanittaja. Runoilijoista Vartiainen nostaa esiin Inger Christensenin, Celanin ja Rilken. Politiikan suhteen tähtäämme Ranskaan. Mistä löytyisi Suomen Emmanuel Macron? Filosofitaustainen presidentti pyyhkäisi Ranskan politiikan kentän kerralla uusiksi muutama vuosi sitten. Entä mitä yhteistä on kristittyjen munkkien itse-flagellaatiolla eli itseruoskinnalla ja ilmastonmuutoksella? Vartinen paljastaa myös, miksi siirtyi sosiaalidemokraateista Kokoomukseen ja mitä Suomessa pitäisi tehdä, että meistä tulisi enemmän Ruotsin kaltainen maa. https://jarkkotontti.net/

Pekka Sauri on psykologi ja filosofian tohtori, entinen apulaiskaupunginjohtaja, entinen työelämäprofessori, entinen vihreä poliitikko - ja ehkä pian taas poliitikko. Monien yllätykseksi keväällä 2021 Pekka Sauri on jälleen ehdolla kuntavaaleissa. Jaksossa käydään läpi muun muassa legendaarinen Yölinja-ohjelma, vihreän liikkeen syntyvaiheet ja Saurin autofiktiivinen romaani Parempaa kuin seksi. Aloittiko se nykyisen autofiktiivisten romaanien tsunamin? Entä mieltä pitäisi olla Jürgen Habermasin ja Jacques Derridan ajatusten poliittisista vaikutuksista? Jarkko Tontti on tunnetusti entinen vihreä, joka on kovin sanoin kritisoinut vihreitä. Onko nyky-vihreät aivan eri asia kuin Saurin kauan sitten perustama puolue, joka silloin osittain korvasi Suomen puoluekartalta yhä puuttuvan liberaalidemokraattisen puolueen? Ovatko punavihreät uustaistolaiset vallanneet Vihreät? Jarkko Tontti kysyy, Pekka Sauri vastaa.