Podcasts about minulle

Moi kaikki! Tervetuloa Finking Cap Podcastiin! Alkaa toinen kausi. Tässä ensimmäisessä jaksossa minulla on vieraana ystäväni Hanna Korf. Me juttelemme kyläilystä ja siitä, millaista on vierailla suomalaisessa kodissa. Puhumme myös erilaisista tavoista tervehtiä, kahvikulttuurista ja pienimuotoisista kulttuurishokeista. Saatat huomata, että puhumme jaksossa talvesta. Tämä jakso äänitettiin jo viime talvena. En ole ollut varma, miten minun pitäisi kehittää tätä podcastia. Olisin tosi iloinen, jos kuulisin teiltä kuulijoilta, mitä tykkäätte podcastista. Minua auttaa myös suuresti, jos jätätte arvostelun podcastiin. Silloin tiedän, että tätä kuunnellaan ja että tätä kannattaa jatkaa. Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen emmi@finkingcap.com. Muut opetuspalveluni löydät sivuiltani: https://finkingcap.com/ You will find my other services at https://finkingcap.com/. This is a podcast for Finnish learners. We try to speak a little slower than usually, and you also get to follow the Finnish transcript on the video.

Se, asuuko vuokra- vai omistusasunnossa, on usein kiinni elämäntilanteesta. Ideaalitilanteessa kummallekin asumismuodolle on paikkansa eri vaiheissa elämää! Uusin Mimmit sijoittaa asuntoihin -podcast-jakso sukeltaa kahden yleisimmän asumismuodon maailmaan: omistusasuminen vs. vuokra-asuminen. Miksi jollekulle vuokra-asuminen sopii paremmin kuin omistusasuminen? Kuvittelemmeko omistusasumiseen kiinni pääsemisen vaikeammaksi kuin se oikeasti on? Miltä vuokramarkkinoiden tulevaisuus näyttää asiantuntijan silmin? Entä omistusasumisen tulevaisuus? Kristallipalloa ei ole, mutta dataan pohjaavaa spekulaatiota voidaan silti tehdä!Kuuntele jakso ja opi yhdessä Suvin ja Vuokraoven liiketoimintapäällikkö Henrik Laakkosen kanssa vuokra- ja omistusasumisen hyödyistä ja haitoista, mutta hauskasti! Ja ennen kaikkea: muodosta oma näkemyksesi. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Herra, kuule rukoukseni, vastaa minulle, minä olen köyhä ja avuton. Herra, armahda minua! Kaiken päivää huudan sinua avukseni. Minä ylennän sydämeni sinun puoleesi. Täytä palvelijasi ilolla! Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat. Kuule minun rukoukseni, Herra, ota vastaan avunpyyntöni. Sinua minä hädässäni huudan, ja sinä vastaat minulle. Sinä olet suuri ja teet ihmetekoja, sinä yksin olet Jumala. Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan.Psalmi 86: 1, 3-7, 10-11Seurassasi on Kirsi Jokela

Peloteltiinko sinuakin lapsena, että jos vielä kiroilet niin Jumala heittää sinua kuumalla kivellä? Minulle tuli yllätyksenä, että Jumala on kerran heittänyt kokonaista kaupunkia kuumalla kivellä 1.Moos.18-19 ja tästä on jäänyt vakuuttavia arkeologisia ja geologisia todistusaineistoja. Mutta toimiiko kristinuskon Jumala tällä tavalla? Musiikkina Vihtori Leskelän esittämä ja säveltämä "Katariina" -valssi. Music performed and composed by Vihtori Leskelä, "Katariina" waltz.

-Muistan, miten ensimmäisen vaimoni ystävät sanoivat: ”You will never learn this language”. Minulle kerrottiin myös, että meillä on semmoinen ihmelapsi kuin Neil Hardwick, joka on ainoana oppinut kunnolla suomea. Minussa heräsi kunnianhimoinen pikkupiru, että näytän teille, sanoo suomen kielen virtuoosi, toimittaja ja kirjailija Roman Schatz. Toimittajana Rita Trötschkes

Mitä jos PR-outreachin sijaan toimittajat soittaisivatkin sinulle? Vieraana PR-strategi Taru Tammikallio.

Tällä kertaa Maaltavastaajat saavat vieraakseen MTK:n yhteistyöurheilijan, hiihtäjä Perttu Hyvärisen! Kun kisakauden päätteeksi urheilijat suuntaavat lomailemaan, Perttu Hyvärinen suuntaa Pohjois-Savon metsiin raivaussahan kanssa. Jo nuorena maataloustyöt ja urheilu kulkivat käsi kädessä, kun ennen treenejä oli iltanavetta tehtävänä. Miten Perttu Hyvärinen kokee, että maatilalla kasvaminen on vaikuttanut häneen urheilijana? Miten Perttu kiinnostui opiskelemaan metsäalaa ja hankkimaan omaa metsää? Entä millaisia joulusuunnitelmia Pertulla on? Kuuntele jakso, niin tiedät!

Raamattutunti 15.11.2023: Jouni Tajasvuo

Syksy on ehdottomasti parasta aikaa meille paranormaalien podcastien tekijöille. Pimenevät illat ja viilenevä sää luovat täydellisen ilmapiirin vähän kummallisemman sisällön kuluttamiselle, ja tämä näkyy selkeästi ainakin minun kuuntelutilastoissani. Minulle syksy ja erityisesti syyskuun loppu, on myös henkilökohtaisesti erittäin tärkeä aikaa, sillä se merkitsee jälleen yhden Suhtnormaalin parissa vietetyn vuoden täyttymistä. Suhtnormaalin vuosipäivä perinteitä noudattean, pyysin teitä lähettämään minulle omia paranormaaleita kokemuksianne, sillä muiden kanssa jaettu tarina on aina parempi tarina. Ja tiedättekö mitä? Tänäkin vuonna meillä on luvassa oikein mainio kattaus erilaisia tarinoita. Meillä on hohtavia kummituksia, otuksia, jotka liukenevat ilmaan savun lailla, ja kirsikkana kakun päällä, huimat kaksi potentiaalisesti paranormaalia mummoa. #suhtnormaali #Suomipodcast #mysteeripodcast #dokumentti #suhtnormaalipodcast #Viihdepodcast #Opettavainenmuttahauska #Outoudenytimessä #Kummitustarina Intro musiikkina toimii: Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License Lähteet: Kaikki jaksossa kerrotut tarinat on lähetetty minulle sähköpostitse

Kongon demokraattisen tasavallan itäisissä osissa yli puolet väestöstä elää alle 2,15 dollarilla päivässä ja elinkustannukset ovat kohtuuttomat. Kristittynä eläminen on vähintään yhtä kallista, ellei kalliimpaa. Kristityt voivat myös joutua kapinallisryhmien iskujen kohteiksi.   https://opendoors.fi/gertrude-yksin-jumala-antaa-minulle-voimaa/  

Lisää Murha Pohjolassa -jaksoja osoitteessa www.podimo.fi. Uutinen 14-vuotiaan Sonayn kuolemasta ei tullut yllätyksenä tytön lähipiirille. Sekä hänen opettajansa että nuorisotyöntekijät olivat tehneet parhaansa suojellakseen tyttöä, joka oli tullut Tanskaan Irakista 9-vuotiaana ja joka oli sopeutunut isänsä mielestä liian nopeasti uuteen kulttuuriin. See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Ehdottomia totuuksia, tosiasioiden sivuuttamista ja sitoutumisen puutetta – kuulostaako tutulta? Minulle ainakin! Tässä jaksossa nostamme kissan pöydälle *miau* ja käymme läpi kolme tylsää, mutta todellista ansaa, joita henkisellä polulla voi helposti kohdata. Jakson lopussa jaan sinulle myös vinkin, miten tuoda tällä viikolla henkisyyden osaksi arkeasi helpolla tavalla, joten ota mukava asento ja tervetuloa mukaan! Jaksossa mainittu meditaatiosovellus: Insight Timer. Käy lataamassa sovellus ja tule seuraamaan minua nimellä Iisa Heinola, niin saat kuulla ensimmäisenä uusista harjoituksistani! Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Kaupallinen yhteistyö: Saranen Työelämä ja moni ala on jatkuvan ja jopa kiihtyvän muutoksen keskellä. Tämä tuo muutoksia myös monen uralle. Oletko ajatellut koskaan, että työttömyydessäkin piilee mahdollisuuksia? Se pakottaa työntekijän pysähtymään ja pohtimaan omaa rooliaan työelämässä. Hakisinko uutta työtä? Kerryttäisinkö lisää osaamista? Tai suuntaisinko kokonaan uudelle alalle?Tämän jakson aiheena on työelämän muutospaineet ja se, miten rekrytoivat koulutusohjelmat voivat auttaa uramuutoksen toteuttamisessa - silloin kun se on syystä tai toisesta ajankohtaista.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana aiheesta keskustelemassa on Sarasen Sandra Välikoski. Sandra toimii Business Managerina Sarasella. Työssään hän keskustelee yrityspäättäjien kanssa tulevaisuuden osaajatarpeesta. Työnhakijoille Sandra kertoo siitä, minkälaista osaamista yritykset etsivät nyt ja tulevaisuudessa. Nina ja Sandra käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miltä työelämä ja sen tulevaisuus näyttää? - Miten voit valmistautua urallesi mahdollisesti tuleviin muutoksiin? - Mitä rekrytoivat koulutusohjelmat ovat? - Milloin rekrytoiva koulutusohjelma on sopiva ratkaisu uramuutoksen toteuttamiselle? - Milloin organisaatioiden kannattaa hyödyntää rekrytoivaa koulutusohjelmaa?Lisätietoja:Sandra Välikoski LinkedIn:ssa Rekrytoivat koulutusohjelmat ovat työvoimatuettua koulutusta, jonka tarkoituksena on auttaa työtöntä tai työttömyysuhan alaista työnhakijaa työllistymään uudelle uralle. Rekrytoiva koulutusohjelma ei ainoastaan auta uuden työpaikan löytämisessä, vaan sen avulla hakija saa kasvatettua osaamistaan. Rekrytoivien koulutusohjelmien kautta organisaatioihin saadaan työntekijöitä, jotka pääsevät kasvamaan juuri tarvittuun rooliin ja tehtävään. Koulutusohjelmat onkin suunniteltu aloille, joilla osaajapula on suurin. Kiinnostuitko rekrytoivista koulutusohjelmista? Näistä linkeistä saat lisätietoa:Rekrytoiva koulutusohjelma työnhakijoille Rekrytoiva koulutusohjelma organisaatioilleIlmainen työnhaun verkkovalmennusBlogi-kirjoituksia:Haaveissa alanvaihto? He nappasivat paikan uudelta alalta kuudessa kuukaudessa3 vinkkiä oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen5 syytä palkata rekrytoivan koulutusohjelman kauttaSaranen on Suomen johtava rekrytointikoulutus- ja urapalveluyritys. Olemme suunnannäyttäjiä ja sparrailijoita yksilöiden uramatkalla. Yrityksiä autamme kasvamaan työelämän murroksen keskellä toimimalla yritysten osaamisen, rekrytoinnin, muutostilanteiden ja uudistumisen kumppanina.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Joosuan kirjassa on ihmeellinen lupaus: ”Minä hyvitän sinulle ne vuodet” (Joosua 2:25).   Elämämme on epätäydellinen ja meillä on kaipuu täydelliseen rakkauteen, jonka vain Jumala voi antaa.  Parhaimmillaan kaipuumme vie läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa. Ymmärrämme, että Jumala on meidät nimeltä kutsunut yhteyteensä ja että hän murtaa menneisyyden kahleet.  Sovintoon elämän kanssa, Osa 12/12 – Saara Kinnunen. Tutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

On viileä syysilta, olet ulkona, katselemassa yötaivasta ja nauttimassa ihanan rentouttavasta hiljaisuudesta. Yhtäkkiä havahdut läheltä kantautuvaan kova ääniseen rapinaan, käännyt katsomaan ja näet kummallisen hahmon vaappuvan pihasi poikki. Hetken hahmoa tuijotettuasi ajattelet itseksesi – ”huh tuohan näyttää yllättävän paljon siivekkäältä Torsolta” Siinä samassa, olento kääntää päänsä kohti sinua ja katseesi osuu sen suuriin punaisiin silmiin, jotka tuntuvat porautuvan suoraan sinun sieluusi. Tällaisen kummallisen tapahtuman todistettuaan voisi helposti tulla siihen johtopäätökseen, että on kohdannut legendaarisen koiperhosmiehen. Sitten alat kuulla naapureiltasi tarinoita heidän näkemistään lentävistä lautasista, sekä heidän uniinsa tunkeutuneista oudoista vierailijoista. Palaset loksahtavat ajatuksissasi ja tajuat, että nämä eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä vaan ne kaikki ovat peräisin samasta lähteestä. Silloin sinä ymmärrät kamalan totuuden. Ei ole olemassakaan sellaista olentoa kuin koiperhosmies tai ei ainakaan sellaisena kuin me kuvittelemme, vaan kaiken takana ovat pahamaineiset AVARUUSOLIOT!

Jaksossa 44 Suomen Backyard Ultra kuningatar Kati Ahokas juoksee kanssani Paloheinässä toukokuun Backyard Masters tapahtumaan Saksassa tähtäävän 6,7km lenkin. Kati vastasi samalla 20 kysymykseen. Minulle riitti yksi kierros, kun Kati veti niitä 7 peräkkäin eli yhteensä 47km. Vegaanijuoksijoita edustava Kati voitti Big's Backyard Ultra MM 2020 Suomen satelliittikisan 40h eli 268km suorituksella ja oli naisten ykkönen Nuuksio Backyard Ultrissa 2020-21. Kati on juossut hyvin myös NUTS Karhunkierros 166, NUTS Ylläs Pallas 160, Vaarojen Maraton 130 ja Nuuksio 70km kisoissa.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjaan alennuskoodi "KOTIMATKA”, jolla saa 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. E-kirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä. Olen kertonut jokaiselle Ostan Asuntoja Podcastin vieraalle, että minun puoleltani ei tule aikarajoitusta, vaan mielelläni kyselen ja kuuntelen vieraan tarinaa niin pitkään kuin hänestä luontevalta tuntuu. Odotin Antti Rintasen olevan introvertti, jonka hän itse vahvisti. Etukäteen mietin, kuinkahan vaikeaa on saada vastauksia kysymyksiini. En odottanut, että juttelemme 4 tuntia. Välillä en ollut varma, pitäisikö minun vain kuunnella hiljaa ja antaa Antin puhua. Minulle tämä oli ainutlaatuinen kokemus. Vielä editoidessakin moni asia pisti ja jäi mietityttämään. Uskon, että moni löytää itsestään jonkun palan Anttia ja toivon, että moni kuuntelija saa ajateltavaa ja inspiraatiota omalle matkalleen, tai löytää omasta menneisyydestään jotain, jonka käsittelyyn Antin tarina tuo uusia näkökulmia (ja nyt palautteen perusteella tiedän, että toooosi moni). Jos et vielä ole kunnellut Osaa 1 , aloita siitä ja etenä Osaan 2. Antti on "Kotimatkan Viivin mies". Viivi oli kertomassa ensin omaa tarinaansa ja sitten yhteistä tarinaansa Antin kanssa Ostan Asuntoja Podcastin jaksoissa 153-154 Rakkautta ja asuntosijoittamista Viivi Kotimatka Rintanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #153. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Taas UUTTA Asuntosalkunrakentaja.fi Blogissa: Sijoitusasunnon kylpyhuoneremontti Flippaus, pito, flippaus, pito Topias “Me” Tervasmäki – Ostan Asuntoja Podcast #179  Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Mitä tapahtuu, kun asuntomarkkinat viilenee? – Tiistaiaudio #206 Asuntosijoittajan 2 suurinta haastetta vieraalle paikkakunnalle sijoittamisessa – Blogi #294

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjaan alennuskoodi "KOTIMATKA”, jolla saa 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. Ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä. Olen kertonut jokaiselle Ostan Asuntoja Podcastin vieraalle, että minun puoleltani ei tule aikarajoitusta, vaan mielelläni kyselen ja kuuntelen vieraan tarinaa niin pitkään kuin hänestä luontevalta tuntuu. Odotin Antti Rintasen olevan introvertti, jonka hän itse vahvisti. Etukäteen mietin, kuinkahan vaikeaa on saada vastauksia kysymyksiini. En odottanut, että juttelemme 4 tuntia. Välillä en ollut varma, pitäisikö minun vain kuunnella hiljaa ja antaa Antin puhua. Minulle tämä oli ainutlaatuinen kokemus. Vielä editoidessakin moni asia pisti ja jäi mietityttämään. Uskon, että moni löytää itsestään jonkun palan Anttia ja toivon, että moni kuuntelija saa ajateltavaa ja inspiraatiota omalle matkalleen, tai löytää omasta menneisyydestään jotain, jonka käsittelyyn Antin tarina tuo uusia näkökulmia. Jos et vielä ole kunnellut Osaa 1 , aloita siitä. Alkuperäinen suunnitelma oli, että loppuosa haastatelua olisi tullut kokonaisuudessaan ulos tänään. Omat kohdeanalyysit, rahoitusneuvottelut, remonttiasiat ja vuokraustoiminta ovat häirinneet podcasthommia sen verran, että piti jakaa loppu vielä kahteen osaan, jotta sain tätä odottaville kuunneltavaa myös tälle illalle. Antti on "Kotimatkan Viivin mies". Viivi oli kertomassa ensin omaa tarinaansa ja sitten yhteistä tarinaansa Antin kanssa Ostan Asuntoja Podcastin jaksoissa 153-154 Rakkautta ja asuntosijoittamista Viivi Kotimatka Rintanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #153. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa vuodelle 2021 päivittyneet nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Näin ostat sijoitusasunnon Sijoitusasunnot.com:lta Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen Blogista: 6 vinkkiä parempiin sijoitusasuntokauppoihin julkisessa markkinassa KÄY KATSOMASSA PÄIVITETYT NETTISIVUT!  Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Olen kertonut jokaiselle Ostan Asuntoja Podcastin vieraalle, että minun puoleltani ei tule aikarajoitusta, vaan mielelläni kyselen ja kuuntelen vieraan tarinaa niin pitkään kuin hänestä luontevalta tuntuu. Odotin Antti Rintasen olevan introvertti, jonka hän itse vahvisti. Etukäteen mietin, kuinkahan vaikeaa on saada vastauksia kysymyksiini. En odottanut, että juttelemme 4 tuntia. Välillä en ollut varma, pitäisikö minun vain kuunnella hiljaa ja antaa Antin puhua. Minulle tämä oli ainutlaatuinen kokemus. Vielä editoidessakin moni asia pisti ja jäi mietityttämään. Uskon, että moni löytää itsestään jonkun palan Anttia ja toivon, että moni kuuntelija saa ajateltavaa ja inspiraatiota omalle matkalleen, tai löytää omasta menneisyydestään jotain, jonka käsittelyyn Antin tarina tuo uusia näkökulmia.  Antti on "Kotimatkan Viivin mies". Viivi oli kertomassa ensin omaa tarinaansa ja sitten yhteistä tarinaansa Antin kanssa Ostan Asuntoja Podcastin jaksoissa 153-154 Rakkautta ja asuntosijoittamista Viivi Kotimatka Rintanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #153. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa.Lisätietoa asuntopehtoori.fi Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Onko sinulla ollut pitkään asunto myymättä? Tai onko asuntoa vaikea saada vuokralle kovan kilpailun takia? Rentel tarjoaa virtuaalisisustuspalvelua, jonka avulla saat asunnon erottumaan muista kohteista. Rentel sisustaa asuntosi kuvat tyylikkääksi moderneilla huonekaluilla jolloin potentiaalinen ostaja tai vuokralainen pystyy helposti hahmottamaan mittasuhteet ja näkemään asunnon kotinaan. Alla esimerkki Rentelin virtuaalisisustamasta 70-luvun kerrostaloyksiöstä. Jos olisit itse etsimässä asuntoa kumpi herättäisi mielenkiintosi? Virtuaalisisustus nopeuttaa tutkitusti* myyntiä ja vuokraamista, erottaa kohteen muista asunnoista ja auttaa parhaassa tapauksessa saamaan korkeamman hinnan tai vuokran. Käy katsomassa esimerkkejä sisustuksista ja tilaa virtuaalisisustus osoitteesta rentel.fi/virtuaalisisustus. Mainitse ensimmäisen tilauksen yhteydessä "Huru-ukko" ja saat 10 %:n alennuksen.

Kevätkaudella 2022 Raamattuohjelma Hetkisessä keskustellaan Raamatun lukemisesta ja tutustutaan raamattulähettiläisiin ja erilaisiin tapoihin viedä Raamatun sanomaa eteenpäin. Tässä jaksossa vieraina ovat Suomen Raamattuopiston peruskurssilla opiskelevat nuoret Julia Niiniharju ja Ville Puuri, jotka kertovat miten he lukevat Raamattua ja mitä se heille antaa. Toimittajana Anu Ylhäisi. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Uuden vuoden ollessa vasta aluillaan on hyvä kurkata hetkeksi vuoteen 2021. Tänään Mukillisella Motivaatiota listataan 5 asiaa, joita mennyt vuosi on opettanut ja jotka kannattaa napata mukaan vuoteen 2022.

Opetus pidetty 1.12.2021

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui sosiologi, VTT, Linda Hart. Keskustelimme Lindan kanssa biologisesta sukupuolesta (sex) ja sukupuoli-identiteetistä tai koetusta sukupuolesta (gender) liittyen erityisesti englanninkielisen maailman viimeaikaisiin keskusteluihin ja kohuihin. Suomessakin on huomattu kirjailija J. K. Rowlingiin kohdistuneet syytökset 'transfobiasta'. Mutta ainakaan vielä en ole Suomessa huomannut juuri mitään filosofi Kathleen Stockin tapauksesta. Hän on, tai oli, Sussexin yliopiston filosofian professori ja lisäksi aktiivinen feministi ja lesbo. Stock on puolustanut näkökulmaa, jonka mukaan biologista sukupuolta ei voida noin vain sivuuttaa, sillä on merkittävä rooli ihmisenä olemisessa. Tämän näkemyksensä takia Stockia on syytetty 'transfobiasta'. Häneen kohdistui työyhteisössä painostusta, lähes koulukiusaamismaista häiriköintiä, johon hän lopulta uupui ja erosi. Britanniassa onkin herättänyt laajaa huomiota ns. gender-kriittisyys. Mediassa on haastateltu lesbonaisia, jotka ovat kertoneet painostuksesta hyväksyä transnaisia kumppaneiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Näitä naisia on syytetty jopa 'seksuaalisesta rasismista'. Mitä on gender-kriittisyys? Entä miksi jotkut biologit eivät uskalla enää puhua julkisuudessa sukupuolesta ollenkaan? Pitääkö olla olemassa tiloja, joihin pääsevät vain biologiset naiset vai onko se syrjintää? Entä transnaiset ja urheilu? Myös tämä aihe on nostattanut kiivaita keskusteluja. Laajemmassa katsannossa kyse on feminismin tulevaisuudesta yleensä. Minulle selvisi keskustelun kuluessa monia asioita. Ymmärsin, että tässäkään asiakokonaisuudessa maailma ei ole mustavalkoinen vaan harmaalla maalataan harmaalle. Ihmettelin myös termiä 'female penis', johon olen törmännyt. Mikä se on? https://jarkkotontti.net/

Kun Valtterilta kysyy, kuinka hän identifioisi itsensä, on uskovaisen miehen helppo vastata: “Jeesuksen seuraaja”. Mutta mitä Jeesuksen seuraaja Valtterin näkemyksen mukaan tarkoittaa? Valtteri kasvoi nuoreksi aikuiseksi Vantaan Myyrmäessä. Kasvavan pojan kotiolot olivat epätasapainoiset. Samassa huushollissa asuneet mieshahmot vaihtuivat usein ja perheväkivalta oli alati läsnä. Kun Valtteri tapasi lukiossa Saaran, tutustui hän lähemmin myös Jeesukseen ja raamattuun. Saaran perheolot olivat myös hyvin poikkeavat Valtterin perheeseen nähden. Saaran perheessä vallitsi turva, lämpö ja rakkaus. Tähän ympäristöön myös Valtterin oli helppo viehättyä. En ole itse koskaan perustanut uskonnoista. Minulle uskonnot ovat satuja, joiden nojalla ihmismassoja on hallittu jo vuosituhansien ajan. MUTTA samaan aikaan, kun vähättelen esimerkiksi kristinuskoa, voinko rehellisesti todeta että en itse olisi uskonnollinen ihminen? Asun Suomessa, jossa hyvinvoivan ja onnellisen yhteiskunnan rattaat pyörivät kuluttamisen voimalla. Onko väärin todeta, että raha ja materia toimii Jumalan roolissa tämän päivän Suomessa? Jos näin on, eikö ole minulta tekopyhää tuomita uskontoja, jos samaan aikaan kapitalismi ja materialismi toimivat onnellisuuteni mittareina?

Lähes yhdeksän sotavuoden jälkeen myös koronavirus saapui Syyriaan. Vuotta myöhemmin virus on yhä läsnä. Moni on nähnyt sukulaisten ja ystävien sairastuvan tai kuolevan koronaan.   https://opendoors.fi/2021/09/28/korona-aika-syyriassa-seurakunta-antoi-minulle-happipulloja/  

Vanhurskas tarkoittaa Jumalalle kelvollinen. Luterilaisen opetuksen mukaan ihminen voi olla Jumalalle kelvollinen ainoastaan uskon kautta Jeesukseen. Keskustelemassa ja omia löytöjä uskoon ja vanhurskauteen liittyen jakamassa Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen.

Sairastumisen ja toipumisen jälkeen koomikko katselee maailmaa uudelta kantilta. Julkaistu 10.04.2018, kirjoittaja Nina Riutta, lukija Outi Ikonen.

Tämän viikon jaksossa tehdään OlympiaCastissa historiaa, sillä ensimmäisen kerran jakson kieli on englanti. Vieraana on Tokiossa olympiaohjelmaan liittyvän rullalautailun suurimpiin naistähtiin lukeutuva, Suomea edustava Lizzie Armanto. Yksi Suomen olympiajoukkueen keihäänkärjistä Tokiossa on rullalautailija Lizzie Armanto. Yhdysvalloissa varttuneen Armanton isä on suomalainen, ja kun se olympiakisoissa oli mahdollista, Armanto halusi edustaa isänsä kotimaata. 28-vuotias Armanto ei pääse Tokioon ihan optimaalisella valmistautumisella. Loppuvuodesta 2020 hän loukkaantui pahasti, ja olympiavuoden ensimmäistä puoliskoa on värittänyt kuntoutumisprosessi. - Päädyin kokeilemaan toista rullalautailumuotoa. Siinä tapahtui oikeastaan se, mitä ihmiset ajattelevat, että ei voi tapahtua, tapahtui. Se oli ikään kuin auto-onnettomuus – se oli aika brutaalia. Siitä toipuminen on ollut paitsi fyysisesti myös henkisesti melkoinen prosessi. Itsekin julkaisin videon siitä loukkaantumisesta vasta hiljattain, ja sen katsominenkin vihdoin oli osa toipumista, Armanto kertaa OlympiaCastin vieraana. - Alku oli todella pelottavaa, mutta leikkauksen jälkeen päätin, että tästä selvitään. Piti ottaa vain askel kerrallaan: ensin toipua leikkauksesta, aloittaa kuntouttaminen heti, kun mahdollista ja niin edelleen. Täytyi vain kuunnella kehoa. Koskaan ei ole hyvä aika loukkaantua vakavasti, mutta tavallaan se oli aika kätevää, että se tapahtui korona-aikana, jolloin ei tapahtunut oikein mitään, eikä kukaan oikein hengaillutkaan yhdessä. ”Eniten olen ylpeä siitä, että olen saanut nimeni rullalautaan” Armanto on yksi rullalautailun naispioneereista ja menestyneimmistä urheilijoista. Hänen meriittilistaltaan löytyy paitsi isojen kilpailujen – kuten X Gamesin – voittoja myös mullistavia temppuja, kuten 360-loopin tekeminen ensimmäisenä naisena maailmassa. - Eniten olen ylpeä siitä, että olen saanut nimeni rullalautaan. Se hetki tavallaan kruunasi tavoitteeni tulla ammattiskeittaajaksi. Sekin on iso juttu, että ympärilläni on Birdhouse-tiimi – esimerkiksi Tony Hawkin tuki merkitsee paljon. Kun aloitin skeittaamisen, en koskaan nähnyt tällaista tulevaisuutta itselleni. Se oli mahdotonta. Rullalautailu nähdään Tokiossa olympiaohjelmassa ensimmäistä kertaa, ja lajin harrastajienkaan parissa näin vahvaa kilpailuelementin korostamista ei ole otettu mukisematta vastaan. Armanto on kuitenkin loistava esimerkki siitä, että urheilullisuus on tässäkin lajissa merkittävä tekijä. - Rullalautailu ei ole koskaan ollut tällaisella alustalla. Olen niin innoissani, koska moni näkee rullalautailua ensimmäisen kerran ja toivottavasti myös innostuu kokeilemaan sitä. Minulle laji on antanut niin paljon. Siisti juttu rullalautailussa on se, että siihen ei tarvita paljon – lauta ja tasainen maa riittää jo opetteluun. Mikään ei vedä vertoja uuden tempun oppimisesta tulevalle fiilikselle. Perinteiselle urheilun seuraajalle rullalautailu edustaa vähän tuntemattomampaa maailmaa. OlympiaCastin vieraana Armanto avaakin harjaantumattomalle katsojalle, mitä ja miksi tätä lajia kannattaa Tokion olympiakisoissa seurata.

Päivän mietelause on Ilpo Tiihosen runo Lue minulle nuoruus, kokoelmasta Largo, WSOY 2004. Lukijana on Timo Teräsvuori. Mietelauseen on valinnut Nina Naakka.

Soturiäiti Podcast Verkkosivut https://kristalomas.fi/fi/ Instagram https://www.instagram.com/krista.lomas/ Facebook https://www.facebook.com/krista_lomas Pinterest https://fi.pinterest.com/kristalomas/_created Mietitään kesäloman alkua, koulutodistusta ja opiskelun merkitystä. Toivottavasti jakson kuunneltuasi koet saaneesi jotain uutta ja inspiroivaa arkeesi!

Kirjailija ja runoilija Jarkko Tontti puolustaa kiihkeästi sananvapautta. Hänen mukaansa nykyinen vihapuhehysteria muistuttaa 1980-luvun "VHS-paniikkia". Kiitosta ei saa myöskään vihreät, jonka lainsäädäntösihteeri Tontti oli. Hän erosi puolueesta noin kymmenen vuotta sitten. - Vihreiden ylimielisyys ja pilkka tavallisia ihmisiä kohtaan oli shokki, sanoo Tontti. Tontin mukaan Suomessa vain näytellään liberaalia demokratiaa, mutta sellaista ajava todellinen puolue puuttuu.

Ihmiset pelkäävät useita asioita koiriensa ruokavaliossa. Ne ovat usein samoja, joita pidetään epäterveellisenä omistajalle. Koira ei ole kuitenkaan ihminen ja se tarvitsee erilaista ruokaa kuin omistajansa, ja liha on silloin tärkein. Silti koiran ruokinnassa ei tarvitse pelätä suolaa eikä lihan väriä. Itseasiassa punainen liha olisi paras vaihtoehto koiralle. Podcast voidaan kiteyttää yhteen toteamukseen: punainen liha ei ole vaarallista omistajalle, eikä se ole haitaksi koirallekaan. Jotta tuohon toteamukseen päästään, niin taas kierretään pitkä matka mutkitelle ja asiasta toiseen hyppien. Punaisen lihan ja suolan kammoaminen tulee ihmisten omista terveysasioista. Ajattelutavassa muinainen Pohjois-Karjala projekti on tärkein. Itärajalla syötiin aikoinaan epäterveellisesti, tehtiin kovaa työtä ja kuoltiin sydänkohtaukseen keski-iässä. Syyksi nostettiin liiallinen suolan käyttö sekä punaisen lihan suuri osuus ruokavaliosta. Aidommin kyse oli kasvisten puuttuminen, karut elinolot, lapsuusajan aliravitsemus sekä kehno terveydenhoito. Ihmisten ruokintasuosituksia kuitenkin painotettiin ja samalla opeteltiin syömään järkevämmin. Kehitys oli järkevä ihmisille ja paransi terveydentilaa sekä leikkasi kuolleisuutta. Mutta tuo koskee koiranomistajia, ei koiria. Samalla opittiin syömään ravintolisiä. Jopa liioitellen, mutta valokeilaan saatiin uusiakin, jo unohdettuja asioita - kuten D-vitamiini. Unohdettuja siksi, että kalanmaksaöljy oli laajasti käytössä risitaudin ehkäisyssä, mutta kehityksen myötä sen käyttö unohdettiin (onneksi, nimim. kalanmaksaöljysukupolveen kuuluva). Sittemmin tuli pillerit kuvioihin ja samaan aikaan THL päätti romauttaa ihmisten D-vitamiinisaannin. Jotenkin se liittyy terveyteen, mutta en ole koskaan oivaltanut miten. Itselläni D-vitamiinitasot olivat kuitenkin vain niukinnaukin riittävät, vaikka koin huolehtineeni asiasta. Samalla hypätään ensimmäiseen sivujuonteeseen. Ravintolisien käyttöä omistajan omassa ravitsemuksessa pystyisi vähentämään lautasmallin avulla, mutta mitä sitten tehdään kun ei vaan halua? Minulle tulee vahvasti kasvispohjaisesta ruokavaliosta laihdutuskuurin aikana aivan tolkuton ummetus. Se ei jihdu sinällään kasvisruuasta, vaikka korkea kuitupitoisuus altistaakin. Se tulee ruuan vähyydestä. Koirilla yleisimmät ummetuksen aiheuttajat ovat liian vähäinen liikunta ja liian alhainen ruokamäärä, usein jopa päivätasolla, mutta varsinkin per annos. Uusi tietoisuus terveellisestä ruokavaliosta siirtyi myös koiriin. Ongelma on siinä, että siirto tarkoitti ihmisten ravintosuositusten ja lautasmallin kopiointia koiran ruokakippoon. Se on väärin, koska koira ei ole ihminen. Yhtä vähän lintua, marsua tai akvaariokalaa voi tai saa syöttää kuin ihmistä. Sitten siirrytäänkin toiseen sivujuonteeseen. Syy siihen, että ei tajuta erottaa koira ihmisestä, on koiran inhimillistäminen. Oman käsitykseni mukaan se jihtuu vahvasti siitä, että ihmisiltä puuttuu ihmissuhteet tai suhteet muihin ihmisiin on tavalla tai toisella vääristyneet niin odotusten kuin oletustenkin mukaan. Kun lemmikki korvaa ihmiset, niin ihminen alkaa suhtautumisessaan muuntamaan koiraa ihmisen rooliin, koska on sosiaalinen laumaeläin. Mutta se ei toimi, aivan yhtä vähän kuin että marsu olisi koiran laumakumppani tai russeli hevosen. Ihmisten ruokapyramidi ei kerro ruoka-aineryhmien tärkeyttä. Se kertoo vaadittavat syöntimäärät, jotka perustuvat niin ravintoaine- kuin energiatiheyteen. Sen jälkeen asian lipsahti käsistä ja siirryin suoraan hevosten ruuansulatukseen ja siitä seuraavassa hypyssä selittämään miksi hevosten syömättömyys ja koirien jatkuva syöminen aiheuttaa kummallekin ruuansualtusongelmia. Syy on eläinlajille väärä tapa altistua vatsahapoille - hevosella on oltava koko ajan ruokaa, koska sillä on keskeytymätön ruuansulatus, mutta koiran pitää syödä paljon harvakseltaan, jotta sillä ei olisi keskeytymätöntä ruuansulatusta. Eläinlajit määräävät omat taroeensa, ei miten ihmisellä asiat ovat. Tarkoitus oli kuitenkin muistuttaa, että koiran ravintopyramidi oli täysin päivastainen ihmisten malliin. Siksi kumpaakaan mallia ei voida siirtää toiselle. Terveillä koirilla kaksi tai kolme ruokintakertaa ei perustu koiraan, vaan omistajaan itseensä - ja omistaja heijastaa omat halunsa koiraan. Koiralle terveellisin tapa syödä olisi kuitenkin kerran päivässä melkein joka päivä.  Ihminen saattaisi aika ajoin tarvitakin suolaa lisää, varsinkin jos jodioidun pöytäsuolan käyttöä on leikattu piilosuolapelon takia tai hikoillaan paljon kuntoilun yhteydessä, mutta koiralla ei ole varsinaista lisäsuolan eli natriumin tarvetta oikeastaan koskaan. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin että lisäsuola olisi koiralle haitallista, Koira saa natriumin ja kloorin ravinnostaan. Määrä lähtee helposti kohoamaan, jos ruuan osana käytetään munuaisia tai vaikka haetaan jodia tai kaliumia mineraalisuolasta. Koiralla on petona korka suolan sietokyky, aivan samoin kuin vaikkapa A-vitamiininkin suhteen. Se tarkoittaa sitä, että suolan saantia ei tarvitse koskaan terveellä koiralla miettiä tai laskea - ellei ole utelias. Punaista lihaa tutkittiin ongelmien aiheuttajana siksi, että sitä syötiin eniten. Mutta se oli enemmältikin seuraus, ei syy. Oikeastaan mitään muuta kuin punaista lihaa ei ollut. Broileri löysi itsensä suomalaiseen ruokapöytään vasta 80-luvun alussa ja 10 vuotta aiemmin moista ei ollut edes olemassa. Joten lähelle nykyaikaa ainoa korvike punaiselle lihalle oli kala, ja se mahtui ruokavalioon ainoastaan rannikkoalueilla. Merialueella syötiin silakkaa ja sisämaan järvialueilla muikkua. Ylipäätään lihan syöminen niissä määrin kuin sitä nykyään kulutetaan on uusi asia. Kivikautista ruokavaliota suosivat mielellään puhuvat metsästäjäkeräilijöiden ruokavaliosta ja ohittavat sen, että moinen syöminen loppui kivikauden loppuessa, metsäsuomalaisia lukuunottamatta. Keskiaikaisissa kaupungeissa, itseasiassa jo aiemmin viikinkikaudella, syötiin vahvasti viljaa ja naurista, lihaa nähtiin harvoin - ellei kuulunut varakkaaseen luokkaan. Siitäkin vähästä katolisen kirkon monet paastopäivät kielsivät lihan ja sen tilalla syötiin kalaa. Useimmiten suolattuna. Paitsi, jos kuului työväkeen, eikä talo tarjonnut paastokalaa. Taas poiketaan hieman syrjäteille ja muikun myötä ihmettelen miten Pohjois-Savon maitokarjan laitumet kyettäisiin muuttamaan tuottavaksi viljelymaaksi. Levesyasteet ja maaperä kun eivät muuksi muutu, vaikka kuinka haluttaisiin palata Babylonin aikoihin ja laittaa koko kansa maata viljelemään. Punaista lihaa koitetaan välttää, jopa pelkokertoimeen asti, koska punainen liha lisää tulehduksia punainen liha altistaa paksusuolen syövälle Kumpikaan väite ei sinällään pidä paikkaansa. Se, että (punaisesta) lihasta saadaan rasvahappoa arakidonihappo, josta valmistetaan mm. tulehdusvälittäjäaineita, on päätetty ymmärtää niin, että (punaisen) lihan rasvan sisältämä arakidonihappo aiheuttaisi tulehduksia. Ei se sitä tee. Tulehdusvälittäjäaineet reagoivat tulehdustiloihin, joka on eri asia. Jopa asiateksteissä törmää väitteeseen, että omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA lisääminen vähentäisi arakidonihapon tuotantoa, koska kilpailu arakidonihappoa tuottavasta entsyymistä vähentäisi tuotantoa. Tuo ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ensinnäkin lihasta nimenomaan saadaan arakidonihappoa suoraan (hassua, että kaikilla syötävillä eläimillä se on ollut oleellinen osa niiden aineenvaihdunnan vaatimia rasvahappoja). Toiseksi, entsyymikilpailu tapahtuu vain, kun muutetaan perus-omega-6 rasvahappo linolihaposta (LA) ja samaan aikaan perus-omega-3 rasvahaposta alfalinoleenihappoa (ALA) reitin kautta kuutosissa arakidonihappoa ja kolmosissa EPA:aa. Mutta lihasta saatiin suoraan arakidonihappoa riittävästi (joka on de facto koirille ehdollisesti välttämätön ja kissoille käytännössä välttämätön rasvahappo), joten muunnoksella LA:sta ei ole merkitystä, ja EPA on jo mikä on, ei siihen tarvita enää muunnosta. EPA/DHA-lisä vähentää hieman tulehdusreaktioita, mutta aivan toista kautta. Linolihappo on ehdottomasti välttämätön rasvahappo. Yksi sen merkityksellinen rooli on ihossa ja puutos aiheuttaa mm. ihon kuivumista, hilseilyä ja kutinaa. Siksi suosittelen aina iho-oireisille perusruuan rasvamäärän lisäämistä, koska jos rasvaa saadaan grammoina liian vähän, niin silloin saadaan liian vähän myös tärkeintä rasvahappoa linolihappoa. Linolihapon tärkein saantitie on lihan rasva. Jossain määrin myös osa kasviöljyistä. Sen sijaan niin usein ehdotettu, ja käytännössä aina tyrmäämäni, omega-3 lisät kalaöljynä eivät käytännössä tee mitään hyödyllistä, iho-oireissakaan. Myös kolesterolia pelätään rasvoissa, ja varsinkin punaisen lihan rasvassa. Se on suora kopio ihmispuolelta, ja täysin väärä. Koira säätelee kolesterolia tehokkaasti maksassa ja rasva-aineenvaihduntansa kautta, eikä koiralla ole koskaan mitään terveysriskejä kolesterolista. Jos verikoe näyttää korkeampaa kolesterolia, niin joko on juuri syöty tai rasvaa tarvitaan kolesterolin kuljettamana. Se, että omistaja voi kuolla sydänkohtaukseen pitkäaikaisen korkean kolesterolin seurauksena, on vain ja ainoastaan omistajan ongelma. Se muuttuu koiran ongelmaksi vasta sitten, jos omistaja ei anna ruokaa tuuperrettuaan lattialle. Punainen liha altistaa suolistosyöville, ja varsinkin paksusuolen syövälle. Paitsi että ei altista. Ei ole koskaan altistanut. Kyse on lihajalosteista (luonnollisuusihmiset riemuitsee, koska nyt prosessointi on paha). Omistaja alentaa riskiään syömällä vähemmän meetvurstia ja grillimakkaraa ja koiraa harmittaa, koska makupalojen saanti vähenee. Mutta jos koiralta otetaan nakit pois tuon pelon takia, niin liioitellaan. Nakit eivät ole sinällään terveellistä ruokaa, mutta eivät ne koiran suolistoa riko. Jos saman pelon takia poistetaan myös (punainen) liha, niin siirrytään liioittelusta vahvasti ruokintavirheen puolelle. Punaisen lihan ravintoarvot ovat parempia kuin valkoisen. Hiukan, ja useimmiten merkityksettömästi, mutta on kuitenkin. Kalaa ja lihaa taasen ei pitäisi sinällään laittaa edes vastakkain, sillä vaikka kalankin liha on perusteiltaan vastaavaa kuin maaeläinten, niin se on kuitenkin niin aminohappo-, mineraali- kuin rasvakoostumukseltaan sen verran erilaista, että vertailu on turhaa. En sano sitä podcastissä, mutta kala täydentää punaista lihaa. Sen sijaan jos pohja on kalalla, niin samaa etua ei saada käyttämällä punaista lihaa täydentäjänä - silloin aletaan poistumaan optimista. Mutta tuokin on nippelitason rakettitiedettä, ei varsinaisesti merkityksellinen asia. Punainen liha ei ole yleisin allergian aiheuttaja. Ei ole koskaan ollut. Ehdottomasti suurin osa allergisiksi diagnosoiduista ei ole koskaan edes saanut punaista lihaa, nautaa tai mitään muutakaan. Ne ovat saaneet broileria, joskus kalkkunaa, viljoja, perunaa ja hernettä. En osaa muutenkaan päättää kumpi on suurempi hoitovirhe ja osoitus eläinlääkärin laiskuudesta, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hoitaa koiraa: allergiadiagnoosi itsessään vai sen hoitoon määrätyt funktionaalisten ruokien häpeäpilkut anallergenicit ja hyporuuat. Se, että punaiseen lihaan perustuvat tuotteet eivät aina kuitenkaan sovi koiralle, johtuu monista muista syistä. Sellaisista kuten huonosta laadusta, kehnosta sulavuudesta tai koiran muista terveydellisistä ongelmista. Kyse on kuitenkin aina ruuasta, ei siitä minkä väristä liha on. Koska kiukutteluun päästiin, niin ei voida ohittaa kollageenituotteina nivelten hoitoon myytäviä vedätyksiä. Ne ovat broilerin rustoa ja sitä saa paljon enemmän huomattavasti halvemmalla mistä tahansa broilerin jauhelihasta. Niveliähän moinen teurasjäte ei tietenkään hoida. Punainen liha on mahdollisuus, ei uhka. Mutta jos joutuu miettimään koiran ongelmia ruuan kautta, niin miettikää ruokaa kokonaisuutena ja mistä oleellisista komponenteista se koostuu. Lihan väri on totaalisen toissijaista. Koira ruokintaan kuin koira. Ihminen ei ruoki muitakaan lemmikkejään kuten itseään, joten miksi koiraa pitäisi kohdella eri tavalla? Podcastissä mainittiin Meta-foorumi. Se on Katiskan virallinen keskustelufoorumi. Monellakin tapaa kuin Facebook, mutta parempi, laadukkaampi ja paljon toimivampi. Tutustu, testaa ja kokeile.

Jaksossa mainitut linkit: Muistiinpanot: https://iidasoininen.fi/minkalainen-verkkokurssi-sopisi-minulle-3-parasta-verkkokurssityyppia/ Liity mukaan maksuttomaan webinaariin tästä >>> https://henkinenvahvuus.lpages.co/webinaari-21/

Köyhyydessä pahinta ei ole häpeä vaan rahapula, sanoo syrjäytynyt Auli Viitala kolumnissaan.

  Miten hyvin ja oikein tehty sähköpostimarkkinointi voi kasvattaa brändiäsi osaajana? Miten saat sen kautta lisää näkyvyyttä verkossa? Ilman spämmäämistä. Tässä jaksossa opit, miten ja millä asenteella nykyaikaista sähköpostimarkkinointia tehdään. Etkä tee sitä väärin!   Tämä on Bisneskoulun podcastin "Ilmaisen näkyvyyden 4 ässää” -sarjan viimeinen eli viides osa. S niinkuin sähköpostimarkkinointi!   Kuuntele jakso tästä:     Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä: Tässä jaksossa puhutaan sähköpostimarkkinoinnista. Ja tästä ei voi puhua liikaa, koska se on niin tärkeä ja niin, esim. someen verrattuna, tuntematon alue monelle. Moni karsastaa sähköpostimarkkinointia, koska ei itse halua vastaanottaa sitä. Moni kokee sen spämmiksi, koska niin moni tekee sitä vääriin. Tavallaan sähköpostimarkkinoinnin maine onkin pilattu spämmäämisellä, tylsillä omasta yrityksestä puhuvilla uutiskirjeillä, huonolla kohdistamisella ja persoonattomalla tiedoittamisella. Tässä jaksossa kerron sinulle, miten et tee sitä väärin. Miten hyvin ja oikein tehty sähköpostimarkkinointi voi itse asiassa kasvattaa brändiäsi osaajana ja saat sen kautta lisää näkyvyyttä verkossa. Tänään en tule puhumaan GDPR-asioista, sillä se on iso kokonaisuutensa kokonaan, enkä ole siinä asiantuntija. Tänään keskitytään siihen, mitä tavoittelet sähköpostimarkkinoinnilla. Siis siihen, miten saat lisää näkyvyyttä, kasvatat brändiäsi oikein ja miten saat myyntiä. Ilman spämmäämistä. Lopussa annan vielä ihan konkreettisia vinkkejä hyvän sähköpostin laatimiseen. No kuten aina kaikessa markkinoinnissa, tärkeintä on sähköpostimarkkinointia suunnitellessa miettiä, kenelle puhut. Kuka on se ihminen, jolle laitat sähköpostia? Siis kohderyhmä. Mikä on sinun tärkein kohderyhmäsi, jolle kohdistat kaiken markkinointisi verkossa? Toki erilaisia sidosryhmiä voi olla monia. Mutta verkossa sun täytyy valita se ryhmä, kenelle puhut markkinoinnissasi. Kaikista tärkein juttu on se, että vastaanottajan täytyy kokea viestin olevan suoraan juuri hänelle. Tämän Ilmaisen näkyvyyden 4 ässää -sarjan ihan ensimmäinen ässä oli sisältömarkkinointi. Siitä siis puhuin tämän podcastin jaksossa 22. Ja sähköpostimarkkinointi on isolta osalta sisältömarkkinointia. Isolta osalta tarkoittaa siis 80 prosenttisesti. Sillä tarkoitan sitä, että 80 %, eli neljän viidestä viestistä pitäisi olla hyödyllisiä. Siis ainakin pääpiirteissään - suhteen pitäisi olla 4:1. Miksi? Koska kukaan ei halua vastaanottaa sinulta sähköpostia, jos vain myyt niissä. Jokainen ihminen miettii, “what’s in it for me”. Ja se on ihan luonnollista! Jos viesteistä ei ole iloa, ne eivät kiinnosta, eikä niiden lähettäjä kiinnosta (jos hän ei siis koskaan kerro mitään itsestään), niin listalta kirjaudutaan pois. Kukaan ei halua tilata mainoksia. Et varmasti sinäkään. Eli ihan ensin, ennen kuin teet mitään, mieti, mikä on kohderyhmäsi. Mikä on se ihanneasiakas, jonka haluat tavoittaa? Sähköpostilistasi jäsenet ovat sinun tärkeintä potentiaalisten asiakkaiden ryhmää. Missä elämäntilanteessa hän on, minkälainen ihminen hän on, mitä hän tekee päivisin, minkälaisia haasteita hänellä juuri nyt on, joissa voit auttaa? Ja auta. Auta sähköpostilistasi jäseniä elämässään. No sen lisäksi että mietit, kuka siellä vastaanottajan päässä on, niin mieti, mikä hänen tarpeensa juuri nyt on. Missä tilanteessa, minkä sisällön kautta hän on liittynyt listallesi. Mitä tietoa hän juuri nyt tarvitsee sinulta? Ja nyt kun puheeksi tuli listalle liittyminen, jatketaan siitä. Miksi siis nimenomaan liittyminen? Tiedän, että joillain voi olla mielessä kohderyhmän sähköpostiosoitteiden ostaminen. En missään nimessä suosittele sitä, sanon suoraan. Ostettuihin listoihin sähköpostimarkkinoinnin lähettäminen on hakuammuntaa. Sokkotreffejä, joissa iso osa vastaanottajista ei voi käsittää, miksi on saanut viestisi. Kun tärkeintä sähköpostimarkkinoinnissa on nimenomaan kohdistaminen. Se, että tiedät, mitä vastaanottaja juuri nyt tarvitsee. Ja kaikista paras keino tietää se, on antaa heidän itse liittyä listallesi. Koska silloin saat listallesi sellaisia ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita palveluistasi. Ja osaamisestasi. No sitten se kysymys, että pitäisikö listan olla iso? Iso lista toki tuo enemmän potentiaalia, mutta oikeasti tärkeämpää on listan laatu. Se, että listalla on juuri niitä oikeita ihmisiä, on tärkeämpää kuin se, että siellä olisi vaan hirveä määrä kaikenlaisia ihmisiä. Naapurista parhaaseen kaveriin ja vaikka niitä, jotka halusi sinulta lahjaksi ämpärin. Haha, siis ei tietenkään näin kukaan tekisi, mutta esimerkkinä. Olet varmasti törmännyt monenlaisiin oppaisiin, videokoulutuksiin, webinaari-ilmoittautumisiin. Ne kaikki ovat hyviä keinoja saada ihmisiä kirjautumaan listallesi. Ja ennen kuin ajattelet, että tämä kaikki olisi vedätystä, kuuntele tämä. Kun tarjoat oikeasti ja aidosti hyödyllistä tietoa listalle liittyvälle, hän hyötyy liittymisestä. Hän saa sinulta ilmaista koulutusta, vinkkejä, inspiraatiota. Kun tarjoat 80 prosenttisesti hyödyllistä sisältöä, vain sähköpostiosoitteen hinnalla, listasi jäsen ei voi olla kuin tyytyväinen. Kaiken sen ilmaisen avun vastineeksi pyydät häneltä vain 20 prosenttisesti aikaa siihen, että voit tarjota hänelle palveluitasi. Kun et lähetä hänelle päivittäin sähköpostia loputtomasti, et spämmää. Mutta se on tärkeää, että tarjoat jotain konkreettista, hyödyllistä sisältöä siinä vaiheessa, kun hän kirjautuu listallesi. Tällaista liittymisvaiheessa tarjottavaa koulutusta tai opasta kutsutaan liidimagneetiksi. Eli se, millä houkuttelet kohderyhmääsi liittymään listallesi. No ehkä tässä kohtaa olisi hyvä kertoa, miksi tällainen vaiva kannattaisi nähdä. Miksi antaisit jotain ilmaiseksi? Miksi näkisit sen vaivan, että tekisit jotain saamatta siitä rahaa? Miksi siis edes rakentaisit sähköpostilistan? Miten se liittyy näkyvyyteen verkossa? Sinulla on kotisivut ja somekanavat, eivätkö ne riitä? No vastaus on, että eivät. Somekanavat eivät ole omistuksessasi. Bisnestä ei kannata rakentaa niiden varaan. Koskaan et voi tietää, miten algoritmit muuttuvat, näkyvyytesi putoaa somessa, tai tilisi jopa katoaa. Olet nähnyt hirveän vaivan yleisön keräämiseen, ja yhtäkkiä se pufff… katoaa… Olet varmasti kuullut miten joillekin näin on käynyt. Ja osaksi siitä syystä, sun pitäisi nähdä se vaiva, että keräät kohderyhmääsi somesta sähköpostilistallesi. Sinun aiheestasi, osaamisestasi, sinusta kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita myös palveluistasi. Mutta sähköpostimarkkinoinnissa myös ohjaat ihmisiä sivustollesi, blogiisi, somekanaviisi, kampanjasivuillesi… missä tarvitsetkin liikennettä ja näkyvyyttä juuri nyt, on sähköposti se keino saada sitä. Kun sinulla on iso ja laadukas lista, voit saada liikennettä, näkyvyyttä ja myyntiä hyvinkin nopeasti. Teinkin juuri viime viikolla Youtubeen videon siitä, miten sain sähköpostilistani avulla uuden Digibisnes Mastermind -valmennusryhmän täyteen päivässä. Mutta saan sieltä myös liikennettä tähän podcastiin ja muihin kanaviin. Ja kun saan liikennettä blogiini ja myös jakoja sinne, myös Google huomaa sen. Jos kuuntelit podcastin edellisen osan, jossa puhuin hakukoneoptimoinnista, tiedät miksi. Kun saat sähköpostilistasi kautta liikennettä blogiisi, näkyvyytesi kasvaa niin somessa kuin Googlessa. No miten sitä sähköpostimarkkinointia sitten tehdään? Ajattele sähköpostilistan jäseniä hyvinä ystävinäsi. Joilla on todella lyhyt keskittymiskyky. Ja jotka tarvitsevat apuasi. Sähköpostimarkkinoinnissa, kuten tietysti muuallakin markkinoidessa, tosi tärkeä juttu on se oma asenne. Mikä on se fiilis, joka sinun viesteistäsi tulee? Copywriterina olen tottunut maistelemaan sanoja. Mikä fiilis niistä tulee? Joistain sanoista voi tulla passiivinen fiilis, joistain innostunut, joistain negatiivinen ja joistain positiivinen, joistain itsevarma ja joistain epätoivoinen. Mikä on se fiilis, jonka haluat vastaanottajassa herättää? Ja toisaalta, tätäkään ei pidä feikata. Puhun paljon aitousmarkkinoinnista, ja siihen liittyy se, että kirjoitat suoraan sydämestäsi. Kun itse olet innostunut, itsevarma ja uskot siihen että sinä olet huikea ammattilainen, ainutlaatuinen osaaja, niin saat viestisikin kuulostamaan siltä. Ja kun välität oikeasti ihmisistä. Sekin kuuluu tekstistä läpi. Se on se energia, jolla kirjoitat viestejä. Copywriterina huomasin aina, milloin olin onnistunut tekstissä. Silloin innostus tuli jostain tosi syvältä ja energisoi niin, että joskus jopa hyppäsin pöydälle. Siis oikeasti, joo… noh, mutta olen toki aika helposti ja paljon innostuva. Se mitä nykyään teen, jotta saisin viestin kohdalleen, ei ole kovin teknistä. Kun haluan todella puhua suoraan sydämestä, hiljennyn ennen kirjoittamista. Hiljennyn siis oikeasti meditoimalla, kuuntelemalla sitä sisäistä ääntäni, mikä on juuri nyt se tärkein asia, joka minun pitäisi sanoa? Minulle yleisöni sähköpostilistalla on kaikista tärkein vip-ryhmä asiakkaiden ohella. Se on se joukko, jotka saavat tietää asioista ensimmäisenä, joille kerron enemmän kuin muille yleisöille muissa kanavissa. Ja se on se asenne, joka sähköpostimarkkinoinnissa pitäisi olla. Listasi jäsenet ovat sinulle todella tärkeitä. Sähköpostimarkkinointi ei ole vain teknistä markkinointitekstin tuottamista, vaan ihmiseltä ihmiselle viestimistä. Se on sitä, että kirjoitat viestit mahdollisimman tuttavallisesti (ei kuitenkaan liian, rajansa kaikella) ja rakennat yhteyttä vastaanottajaan. Kerrot jotain itsestäsi, tarinoita, fiiliksiä, mitä teit tänään… kaikista kiinnostavimpia viestejä ovat ne, joissa on jotain inhimillistä ja henkilökohtaista. Ei sellaiset, joissa paukutetaan yrityksen tapahtumia, alan ilmiöitä tai alennuksia. Eli nyt vähän vedän yhteen. Sähköpostimarkkinointi on siis sisältömarkkinointia 80 prosenttisesti, viestejä ihmiseltä ihmiselle, viestejä, joissa autat vastaanottajaa elämässään, työssään, tai mihin asiantuntemuksesi liittyykin. Mutta sähköpostimarkkinointi on myös 100 prosenttisesti brändäämistä. Kaikki ne viestit, joita lähetät, brändäävät sinua osaajana, mutta myös sähköpostimarkkinoijana. Brändäät omaa lähettäjänimeäsi. Se, minkälaisia viestejä sinulta on totuttu vastaanottamaan, vaikuttaa siihen, luetaanko viestejäsi tulevaisuudessa. Jos spämmäät, viestisi jätetään lukematta jatkossakin. Jos puhut erilaisille ihmisille, kuin mitä listallasi on, jos et siis kohdista viestiäsi vain yhdelle tarkalle kohderyhmälle vaan vaihtelet sitä kenelle kirjoitat, et saa viestejäsi läpi. Mieti siis tarkkaan, minkälaisen brändin haluat itsestäsi lähettäjänä rakentaa. Varmista aina, että viesteistäsi jää vastaanottajalle hyvä fiilis. No nyt annan vielä muutaman käytännön vinkin sähköpostimarkkinointiin, ja sitten lopetellaan. Tärkeitä asioita sähköposteissa on muistaa, että Lähetät aina yhdelle, yhdenlaiselle ihmiselle Kerrot yhden asian kerrallaan, yksi tavoite, mitä haluat vastaanottajan tekevän Älä puhu logon takaa, vaan ole ihminen ihmiselle, tsemppaa, kannusta, tuo valoa hänen elämäänsä Ohjaa vastaanottaja eteenpäin jollekin sivulle, blogiin tai myyntisivulle Yksi sähköposti ei vielä myy, suunnittele useamman viestin kampanjoita. No sanoin koko ajan että 80 % sähköpostimarkkinoinnista pitäisi olla hyötysisältöä, mutta entä ne loput 20 %? Ne ovat niitä viestejä, joissa houkuttelet kohderyhmäsi jäsentä siirtymään asiakkaaksesi. Ja joita teet kampanjaluonteisesti. Älä unohda myyntiviestejä, kampanjoita, sillä ne ovat se, minkä avulla pystyt jatkamaan myös hyötysisällön tuottamista. Mistä se liikevaihto tulee. Tätäkään podcastia, näitä ilmaisia koulutuksia ei olisi olemassa, jos en välillä tekisi myös myyntiä. Mutta nyt, kiitos että kuuntelit tämän jakson. Toivottavasti innostuit siitä aloittamaan sähköpostimarkkinoinnin. Sillä se on se keino, jolla voit brändätä itseäsi ja tehdä myyntiä kaikista tehokkaimmin. Älä jätä sitä tilaisuutta käyttämättä.  Tiedän, että nyt eletään vähän rankkoja aikoja. Nämä ovat nyt muutoksen aikoja, mihin suuntaan, sitä ei voi tietää, mutta muista aina että pimeintä on aina ennen aamunkoittoa. Ihan varmasti on valoa näkyvissä ja asiat muuttuvat vielä paremmiksi. Pidä huolta itsestäsi ja pidä yllä hyvää energiaasi. Se että voit hyvin on tärkeää myös bisneksellesi. Paljon rakkautta täältä sinne, voi hyvin. Ja kuullaan taas muutaman viikon kuluttua täällä, youtubessa kerran viikossa keskiviikkoisin. Ja somessa tietysti sitä useammin. Pysy mukana. Moikka.

Mitä eläkeläisyys tarkoittaa minulle? Entäpä miksi iltakävely?Pohdin näitä teemoja ja taustoitan, mistä idea tähän podcastiin kumpuaa sekä mitä tuleman pitää.

Jumalalla on suunnitelma koko maailmaa ajatellen. Yksittäiselle ihmiselle on annettu mahdollisuus olla tuossa suunnitelmassa mukana. Jotta voit olla toteuttamassa Jumalan suunnitelmaa, on sinun oltava hänen puolellaan, hänen joukoissaan, hänen...

  Tänään jatketaan podcastin sarjaa “Ilmaisen näkyvyyden 4 ässää” toisella jaksolla. Viimeksi sarja alkoi introjaksolla. Näitä jaksoja voit ihan hyvin kuunnella yksittäisinäkin, et mitenkään putoa kärryiltä vaikket kuuntelisi näitä kronologisesti.   Kuuntele jakso tästä:   Jos et halua kuunnella, voit lukea tästä sisällön:   Tänään on aiheena sisältömarkkinointi, joka oli näistä neljästä ässästä ensimmäinen. Seuraavat ässät olivat somemarkkinointi, seo eli hakukoneoptimointi ja sähköpostimarkkinointi. Nämä kolme seuraavaa jaksoa tulevat olemaan siis siitä, miten eri kanavissa: sosiaalisessa mediassa, Googlessa ja sähköpostissa, saa ilmaista näkyvyyttä. Sisältömarkkinointi ei ole uusi keksintö. Sitä on tehty jo kauan esimerkiksi aikakauslehdissä. Niissä mainostaja voi julkaista informatiivisen ja hyödyllisen sisältöartikkelin, kuitenkin sillä twistillä, että sen kautta promotaan markkinoijan tuotetta. Tai ajatusta sen takana. Ja asiakaslehdet, esimerkiksi pankkien ja vakuutusyhtiöiden lehdet, joissa esitellään rahansäästövinkkejä tai kodin turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Ja siis vanhin tällainen lehti on perustettu jo vuonna 1895. Siis 125 vuotta sitten! Nämä ovat ihan perusesimerkkejä siitä, mitä sisältömarkkinointi perinteisimmillään on. Verkossa sisältömarkkinointi on ollut The-juttu reilusti yli kymmenen vuotta. Verkossa sisältömarkkinoinnin sydän on blogi. Mutta se miten blogi toteutetaan, voi saada erilaisia muotoja. Se voi olla video, podcast tai sitten vain tekstimuodossa. Koska blogeja on jo niin paljon, moni varmasti miettii, kannattaako sellaista enää tehdä. No jos vertaat sitä vaikka somekanaviin, kotisivuihin tai näyteikkunoihin, niin varmasti voit olla kanssani samaa mieltä, että sellainen kannattaa jokaisella yrityksellä olla. Mutta. Iso mutta. Älä tee siitä samanlaista kuin jollain toisella on. Se, mitä kirjoitat blogiisi on ratkaisevaa. Se kenelle kohdistat blogisi, on ratkaisevaa. Kukaan ei jaksa lukea blogia, jos sen aihe ei suoraan puhuttele häntä. Voin sanoa itsekin näin monesta blogista. Kyse ei ole pelkästään aiheesta, vaan jos kirjoitustyyli ei miellytä, kirjoittajan persoona ei miellytä, tai sitten tiedon taso, jolla blogissa kirjoitetaan, on liian kevyt. Toisin sanoen, jos se ei anna minulle mitään uutta ja toistaa jo vanhaa tiedossa olevaa asiaa, se ei yksinkertaisesti kiinnosta. Näin voin sanoa monesta aikakauslehtiartikkelista. Ne ovat liian pintaraapaisuja ja kohdistettu liian laajalle yleisölle. Ja persoonaan liittyen, jos blogissa ei olla mitään mieltä, ei kerrota kokemuksista, tai kirjoittaja ei tuo millään tavalla itseään esiin, jää mielikuva blogista oikeastaan liian laimeaksi. Hajuttomaksi. Mauttomaksi. Kaipaan siis sisältöihin sitä, että ne on kirjoitettu juuri minulle, minun elämäntilanteessa olevalle ihmiselle, tosi tarkasti kohdistettuna. Minulle pitää tulla fiilis, että tämä kirjoittaja lukee ajatuksiani. Ja se on se taso, jolla sisältömarkkinoinnissa pitäisi ajatella. Ei se, että tuotetaan vaan jotain kaikkia miellyttävää sisältöä, vaan että pistetään oma itse likoon sisältöön. Otetaan kantaa rohkeasti tai tuodaan omia elämänkokemuksia esiin. No elämänkokemuksista puheenollen, kun itse perustin ensimmäisen blogini yrityksen sivuille, tein juuri tämän virheen. Eli en kohdistanut, vaan puhuin markkinoinnista yleisellä tasolla vähän kaikille. Toki minulla oli mielipiteitä, mutta en ollut rajannut blogin lukijakuntaa millään tavalla. “Kaikki jotka tarvitsevat mainospalveluita” oli rajaukseni. Välillä kirjoitin yrittäjille, välillä vähän isommille yrityksille. Se oli selkeä virhe, eikä blogi siitä syystä, tai ehkä syitä oli muitakin, mutta blogi ei siis lähtenyt käyntiin. Eli en saanut sillä paljonkaan ilmaista näkyvyyttä Kun taas seuraava blogi, Mamaonbis-blogi, jonka perustisn 2013 oli tarkasti kohdistettu yrittäjä-äideille, jollainen itsekin olin. Eli pienten lasten äiti, joka samalla kun hoitaa lapsia, haluaa tehdä intohimotyötään, toteuttaa ideoitaan, saada asioita aikaan. Mamaonbis-blogi lähtikin hyvin käyntiin. Moni lukija kertoi, että vaikka hänellä ei normaalisti ole aikaa lukea blogeja, mutta mamaonbis-blogin hän lukevat, koska se on kohdistettu JUURI hänelle. Ja se on nyt sisältömarkkinoinnin ydin. Se, että kohdistat sisällön juuri hänelle. Kuka hän sitten on? Ja mistä asioista hän janoaa tietoa, koskien sinun palveluitasi? Ne ovat asioita, joita kannattaa miettiä. Mutta jatketaan tästä. Eli sisältömarkkinoinnin sydän on blogi, tai vlogi tai podcast. Kaikki kuitenkin kannattaa muuten tosiaan julkaista myös tekstimuodossa, koska google hakee tekstejä verkosta. Puhutaan tästä hakukoneoptimoinnista lisää osassa 24. Mutta sisältömarkkinointia teet myös muissa kanavissa. Somessa ja sähköpostissa. Sisältömarkkinoinnin tehtävä on tuoda esiin sinun osaamisesi. Se mitä mieltä olet asioista ja minkälaisia kokemuksia sinulla siitä on. Ja kun teet sisältömarkkinointia, eli jaat hyödyllistä tietoa ihmisille omasta asiantuntemuksestasi, autat ihmisiä ratkaisemaan ongelmiaan ja pääsemään tavoitteisiinsa, niin samalla annat omasta osaamisestasi maistiaisia. Se on vähän niinkuin jos olet katsonut ravintolakehittäjien tositeeveetä, niin uutta konseptia lähdetään markkinoimaan jakamalla paikallisille maistiaisia kadulle. Siis seisomaan kadulle tarjottimien ja pienten makupalojen kanssa. Ja kutsutaan syömään ravintolaan. No tää sama on mitä itse teet. Sun ravintola on sun palvelut, sali, valmennuspaikka, konsultointi-skype, verkkokurssi, mitä palveluita sitten myytkin. Niistä jaat pieniä makupaloja blogissa, somessa, sähköpostitse ja vaikka ilmaisissa videokoulutuksissa. Liidimagneeteissa, jos se terminä on tuttu sinulle. En sitä nyt lähde tarkemmin avaamaan, puhun siitä sitten tämän sarjan viidennessä osassa eli podcastin jaksossa 25 kun puhutaan sähköpostimarkkinoinnista. Mutta sisältömarkkinoinnin tavoitteena on saada siis kohderyhmän jäsen kokeilemaan palveluasi. Muistan, kun myin markkinointipalveluita, ja törmäsin usein ihmisiin, jotka kokivat, että bloggaaminen on jotain kivaa ja hauskaa jota voi tehdä jos aikaa on. Mutta sitähän ei koskaan ollut, koska piti niitä oikeitakin töitä tehdä. Ja sitten mietittiin, miten löydettäisiin verkosta uusia asiakkaita. Sisältömarkkinointi on varmasti yksi haastavimmista asioista joillekin perinteistä markkinointia opiskelleille sisäistää. Siis itsekin olen juuri perinteistä markkinointia opiskellut, ja vasta vuonna 2013 tajusin oikeastaan tarkemmin, mitä se on. Minkälaisen ajatusmallin muutoksen se vaatii. Muutos siis siitä ajatuksesta, että markkinointi olisi niinsanottua push-markkinointia, jossa vaan tykitetään mainostoistoja jokaiseen kanavaan, tavoitellaan massoja ja lasketaan rahoja. Sisältömarkkinoinnissa pitää lähteä liikkeelle ihan toisesta asenteesta. Etenkin kun tavoitellaan ilmaista näkyvyyttä. Sisältömarkkinoinnissa tavoite on auttaa ihmisiä, tarjota pyyteettömästi apuaan, mutta juuri tuossa maistiaismielessä, kuten aiemmin kerroin. Se mielen muutos on myös se, että ei voi odottaa, että jokainen ilmaisen maistiaisen ottanut heti tilaisi maksullisen palvelun. Se ei välttämättä tapahdu heti. Mutta kun tuo ihminen oikeasti ja todella tarvitsee apuasi, hän tietää kehen olla yhteydessä. Sisältömarkkinoinnin avulla pysyt hänen mielessään ja nostat omaa brändiäsi osaajana jatkuvasti. Ja miten sisältömarkkinoinnin avulla siis saa ilmaista näkyvyyttä? Kun sä teet sitä blogissa, somessa ja sähköpostissa, saat samalla liikennettä kotisivuillesi, kun siis blogi on kotisivuillasi. Ja kun optimoit artikkelit, saat niitä näkyviin myös googlessa. Sisältömarkkinointi on se avain, jonka kautta saat ilmaista näkyvyyttä eri kanavissa. Sen kautta saat syyn lähestyä sähköpostilla yleisöäsi ja sen kautta saat puheenaiheita someen. No nyt kun sisältömarkkinointi on ollut jo yli 10 vuotta The-juttu verkossa, niin muutoksiahan väistämättä tulee. Kun informaatiotulva kasvaa, blogeja putkahtaa kuin sieniä sateella, ja kiinnostavaa sisältöä on aivan liikaa, niin ihmisille tulee ähky. Olet varmasti itsekin aika ähkyssä tästä digimarkkinointisisällöstä. Silloin erityisesti täytyy kohdistaa sisältö entistä tarkemmin ja täytyy miettiä vielä tarkemmin, mikä on se ydin siinä sisällössä, siinä koko yrityksen sisältökonseptin kokonaisuudessa, jota tuottaa verkkoon. Mikä on sun missio yrittäjänä, mitä on sun arvot, miten voisit tuoda enemmän tarinoita itsestäsi esiin? Kun sisällön määrä verkossa kasvaa, niin yhä suurempi merkitys on nyt ja jatkossa sillä, kuka sitä sisältöä tuottaa. Kuka sinä olet? Miksi teet sitä mitä teet? Ja miten voisit sitouttaa oman lukijakuntasi, sun oman yleisön, ne sun kaikista ihanimmat potentiaalisimmat unelma-asiakkaat!? Sulle on varmasti tuttu sanonta se, että ihmiset eivät muista mitä sanoit vaan he muistavat, miltä sait heidät tuntemaan. Siksi mun seinällä lukee isoin kirjaimin “Inspire someone today”, koska se on se sisältömarkkinoinnin juttu. Saada aikaan innostusta, inspiraatiota, motivaatiota, tehdä jotain mikä parantaa omaa elämää. Saa aikaan positiivisia tunteita ja positiivista muutosta. Se juttu miksi mä olen yrittäjänä ei ole se, että saisin mun palveluita myytyä. Vaan se, että pystyn auttamaan yrittäjiä selviytymään kaikesta markkinointijargonista ja yrittäjyyskoulutuksista voittajina. Että yrittäjät näkisivät, mikä on se punainen lanka. Haluan oikeasti ammentaa mun 20 vuoden kokemuksesta markkinoinnissa ja mainonnassa, että yrittäjät, joiden ammattitaito on jossain muualla ihan yhtä hyvä kun mulla markkinoinnissa, näkisivät, että mikä on se juttu miten markkinointia voi tehdä sydämellä, jalat maassa, maksamatta järjettömiä summia sen tekemisestä ja ehkä ihan turhasta työstä, jos oma strategia ei ole ihan selvillä. Mun pointti on siis se, että sisältömarkkinointi ei ole jotain ylimääräistä, jotain turhaa tai jopa jo vanhanaikaista joka ei johtaisi myyntiin, koska sen avulla sä pystyt moninkertaistamaan sun myynnin, kunhan tiedät, mitä teet. Ja sun pitää löytää se oma tapasi tehdä sitä. Eli ei kangistuta tässäkään vanhoihin kaavoihin, vaan otetaan maalaisjärki käyttöön. Mistä sun asiakkaat oikeasti haluaa sulta kuulla? Ne ei varmasti halua kuulla sitä samaa mitä muilta, joten mitä uutta ainutlaatuista sulla olisi annettavana. Ja älä säikähdä, ei sun tarvitse mitään huikeita suorituksia tän eteen tehdä. Kyse on siitä, että pistät itsesi, sydämesi, likoon sisältömarkkinoinnissa. Toimit rohkeasti ja itsevarmasti. Luotat sun omaan osaamiseen ja sun mielipiteisiin. Ihmiset haluaa oikeasti kuulla sun näkemyksen, ei niitä perusjuttuja, vaan sen mitä mieltä SÄ ITSE olet asiasta, peilaten sun kokemukseen ja osaamiseen. Ja tietysti arvoihin. Mikä on se sinun ainutlaatuinen kokonaisuutesi, joka koostuu eri koulutuksista, kokemuksista, mielipiteistä, arvoista, ja missiosta. Sinä olet ainutlaatuinen, sinua ei ole toista, olit millainen hyvänsä, olet upea, mahtava, loistava, persoonallinen, sinun pitää vaan uskoa itseesi ja siihen, että sinusta tykätään just sellaisena kuin olet. Näistä asioista puhun muuten enemmän vielä Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaarissa 17.9. klo 12.30 johon voit ilmaiseksi ilmoittautua tästä >> Ja sisältömarkkinoinnista olen puhunut aiemminkin podcastissa. Käy kuuntelemassa ainakin nää kaksi jaksoa, eli jakso 10 Älä tyrkytä mulle ja jakso 15 tee markkinointia omalla tyylilläsi, älä niinkuin käsketään. Mutta iso kiitos, että kuuntelit (luit) tämän jakson. Tästä jatketaan seuraavalla kerralla siitä miten sosiaalisessa mediassa saa ilmaista näkyvyyttä. 

Kuuleeko kukaan, kun huudan? - Näin voit lukea Raamattua joka päivä: Ma: Matteus-Luukas, ti: Johannes-2. Kor., ke: 1. Moos.-2. Kun. To: Gal.-Ilm. Pe: Aik.-Laul. (ei Psalmit), La: Jesaja-Malakia, Su: Psalmit

Vuosikausia Suomen näyttelijöiden kärkikaartiin kuulunut Iina Kuustonen on kouluttautunut myös joogaopettajaksi. Rakkaus lajiin ei kuitenkaan syntynyt ensisilmäyksellä. Tasapainoa elämäänsä selvästi lasten myötä löytänyt Iina paljastaa myös impulsiivisemman puolensa: ensimmäisen asuntonta hän osti keskellä yötä ilman pankin lainalupausta.

Tehdään mitä tahansa koirien kanssa, niin kaikilla on taipumusta keskittyä määrättyihin yksityiskohtiin. Siihen kuuluisaan nippeliin. Joskus yksityiskohdat ovat tärkeitä, varsinkin jos niillä on eräällä tavalla tukijalan merkitys, mutta usein samalla menetetään fokus tärkeimpään: tavoitteeseen. On aivan se ja sama puhutaanko jalostuksesta tai ravitsemuksesta, niin detalji ei ole se mihin pyritään, se mihin keskitytään eli fokusoidaan. Detalji on vain yksi legopalikka, mutta tarve on silti rakentaa jotain isompaa. Syy siihen miksi yksityiskohdat nousevat aina spottivaloihin, johtuu yleensä muutamasta asiasta: yksityiskohdat ovat helpompia kuin laaja kokonaisuus yhteen yksityiskohtaan on helpompi keskittyä kuin kymmeneen tai tuhanteen asioiden lokeroimisella saadaan helpommin selitettyä asioita Maksan onni ja autuus Maksan tarjoama A-vitamiini on paljon käyttämäni esimerkki siitä miten kokonaisuus jää yksityiskohdan alle. Maksan annostelu perustuu A-vitamiiniin ja maksa arvotetaan A-vitamiinilla. Vaikka retinoli, se A-vitamiini, onkin suunnattoman tärkeä, niin maksan arvo tulee sen kaikista muista ravintoaineista, jotka kuitenkin useimmiten unohdetaan. Useimmiten suositellaan naudan maksaa. Minä teen niin ja myös monet muut. Jossain välissä on syntynyt harhakäsitys, että naudan maksa on jotenkin parempaa kuin muut maksat - ja minulla on oma syntitaakkani tuonkin käsityksen itämisessä, vähintään yhtä suuri vastuu kuin maksan käytössä kerran viikossa. Mutta ei syy naudanmaksan suosimiseen ollut korkeampi A-vitamiinimäärä, vaan se oli peruste sille miksi naudanmaksaa voitiin käyttää grammoina  vähemmän. Naudanmaksan painottaminen ennen possun- tai broilerinmaksaa johtuu oikeastaan kolmesta syystä: paremmasta saatavuudesta sianmaksa haisee enemmän koirilla on sieto-ongelmia isomman gramma-annoksen kanssa (lue: vatsa menee sekaisin) A-vitamiinipitoisuus on ollut vain annostelua määräävä ja pyrkimys vähäisempiin maksagrammoihin on ollut huoli koirien vatsaongelmista ja pelko omistajien luopumisesta ylipäätään maksan käytöstä oman ruokakammon takia. Nippeli on silloin ollut A-vitamiini, joka on peittänyt alleen sen aidon asian: maksan ravintoarvon. Tehokkuus vai määrä Olen ollut jo pitkään huolissani siitä, että noinkohan painotin aikoinaan asioita väärin. Hukkasin itse eräällä tavalla fokuksen. Naudanmaksa ei nimittäin ole paras mahdollinen. Siinä on vain eniten A-vitamiinia grammassa. Paras saattaisikin olla se, jota huonoimpana pidetään eli broilerin maksa. Syy on taas kerran määrissä. Jos 20 kg koiralle annettaisiin naudanmaksaa noin 4 grammaa päivässä, joka perustuu A-vitamiinin saantiin, niin siitä saataisiin esimerkiksi rautaa 0,3 mg (tarpeesta 3 %) tiamiinia (B1-vitamiini) 9,6 µg (tarpeesta 2,4 %) Jos siirryttäisiinkin käyttämään broilerin maksaa, ja noudatettaisiin nyrkkisääntöä annetaan kolme kertaa enemmän kuin naudanmaksaa saman A-vitamiinin saantiin, niin tilanne olisikin 12 grammalla: rautaa 1 mg (tarpeesta 10 %) tiamiinia 24 µg (tarpeesta 6 %) Saataisiin enemmän kaikkea muuta vain maltillisesti korkeammalla ruokamäärällä A-vitamiinin saannin pysyessä koko ajan samana. Broilerin maksan saantiongelmat ovat kuitenkin arkirealismia. Huomasitko? Puhun kokonaisuuden huomioimisesta ja miten detaljeilla eräällä tavalla häivytetään tai piilotetaan kokonaisuus. Mutta tuo esittää miksi yksityiskohtia on pakko käyttää. Ne antavat meille jonkun mittarin, jotain konkreettista mihin takertua ja käyttää. Tavoite on kuitenkin koiran ravitsemus ja terveys. Tässä kaksi erikseen nostettua nippeliä alleviivaa tavoitetta; maksaa olisi syytä käyttää enemmän. Kahdella nippelillä annoin selityksen sille miksi broilerinmaksa voisi olla parempi vaihtoehto (enkä sanonut vielä sanaakaan sen lievemmästä tuoksusta ja mukavammasta rakenteesta). Jos olisin selittänyt käytännön tasolla nippeleitä käyttäen ja kokonaisuus huomioiden, niin minun olisi pitänyt luetella maksan kaikki tunnetut ravintoarvot ja miten ne vaikuttavat kokonaisravitsemukseen ja terveyteen. Siihen vaaditaan kirja (kyllä, minulle on runko siihen jo olemassa eikä hajuakaan saanko sitä koskaan valmiiksi). Jos kuitenkin haluat nippelin, niin tässä sellainen: broilerinmaksaa maksaa kannattaa antaa 1,5 g/kg joka päivä. Tavoite on valinta Nippelit helpottavat selittämistä. Mutta on ymmärrettävä, että ne ovat esimerkkejä niistä kaikista tekijöistä, jotka tekevät sen kokonaisuuden, jonka takia maksa on terveellistä ja sitä pitäisi ehdottomasti antaa jokaiselle koiralle. Nippelien käytössä on selvä painotusero: annostellaanko maksaa vähin mahdollinen määrä, jolla saadaan riittävä A-vitamiinimäärä annostellaanko maksaa suurin mahdollinen järkevä määrä kattavammelle kokonaisuudelle Jos fokuksessa on A-vitamiini, niin ensimmäinen on kohdallaan. Jos tähtäimessä on maksimaalinen  ravitsemuksellinen hyöty. niin jälkimmäinen on kohdallaan. Ja koira päättää kumpi tavoite on käytännön toteutuksessa oikeampi, vai onko totuus jossain siinä välissä.  Jos jätetään pois laskuista koiramaailman aloittelijat, joille kaikki on uutta sekä ihmeellistä ja ajatuksia, väitteitä sekä faktoja tulee enemmän kuin mitä aivot pystyvät hallitsemaan, niin tyypillistä Katiskan lukijaa tuskin tarvitsee kannustaa maksan käyttöön. Siltä osin maksan käyttö esimerkkinä on ehkä samanlaista ajanhukkaa, johon olen syyllistynyt raakaruokintaluennoilla kannustaessani ihmisiä raakaruokintaan; juuri sen takiahan he ovat ylipäätään luennolle tulleet, eikä aikaa olisi pitänyt hukata motivoimalla valmiiksi motivoituneita. Maksa on vain esimerkki, nippeli, ja jos nyt keskityt pelkästään maksan ravintosisältöön koirasi ruokinnassa, niin olet hukkaamassa sen ajatuksen mitä yritän kiertäen kaartan postin bussilla Porin kautta herättää: ravitsemuksen tunnusluvut asettavat eräällä tavalla sen minimirajan, jonka alle ei saa mennä ja sen jälkeen on pyrittävä näkemään asiat kokonaisuuksina. Kuten että maksan arvo on enemmän kuin A-vitamiinin määrä ja kalan arvo on enemmän kuin omega-3 rasvahappojen grammat. Se on vaikeaa. Minulla on vahva taipumus nippeleihin, mutta se ei tule siitä, että nippeli olisi itseisarvo. Se tulee halusta ymmärtää mitä, miksi ja milloin - kuten vaikka miksi eriväristen lihojen vaihteleminen on ajanhukkaa tai miksi broilerin rintaleike kuorrutettuna rypsiöljyllä ei tee samaa asiaa kuin sikanautajauheliha, vaikka excelissä ravintokoostumus olisikin samankaltainen. Silti nippelin takia Suomeen juurtui ajatus antaa maksaa kerran viikossa, en minä sitä kaikesta selittelystä huolimatta kokonaisuus edellä keksinyt. Vastasin nippelikysymykseen kuinka paljon maksaa on annettava A-vitamiinin takia, ja koska se varastoituu, niin kerta viikossa annostelu riittää - hukkasin A-vitamiinidetaljiin maksan kokonaisarvon, ja ohjasin ihmisiä huonompaan tapaan käyttää maksaa. Olen jo pitkään ohjannut puhelinasiakkaille paljon suurempia maksamääriä kuin mitä Katiskan ohjeet neuvovat (silloin kun maksa on oleellinen asia, aina se ei ole) . Se tulee maksan suuremmasta merkityksestä kuin mitä pelkkä A-vitamiinimäärä antaisi ymmärtää. Ja koska A-vitamiinin myrkyllisyys on koirilla hyvinkin suhteellista, oikeammin täysin teoreettista, niin isommat annokset ovat turvallisia. On laskuja suurempaan maksan käyttöön olemassa toinenkin syy - mutta valitettavasti melkoisen nippelikeskeinen sekin.  Maksan A-vitamiiniin perustuvassa annostelussa on käytetty Finelin arvoja. Ne ovat kuitenkin vanhoja analyysejä ja varsinkin A-vitamiinimäärä saattaa hyvinkin olla pielessä. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ilmoittavat alempia pitoisuuksia ja siellä nautoja kuitenkin ruokitaan samalla tavalla kuin täällä. Yhdysvallatkin ilmoittaa alempia määriä, mutta heidän arvonsa tuskin ovat vertailukelpoisia - rehut ja ylipäätään lisien käyttö on tyystin erilaista. Tuo tarkoittaa sitä, että ehkä Katiskan jutuissakin pitäisi tarkistaa määriä. Hyvä ruoka, parempi terveys Heti kun koiralla on mitä tahansa ongelmia, niin nippelit nousevat valokeilaan. Ei, en aja nippelikeskeisyyden ongelmallisuudessa takaa huuhaamaailman "kokonaisvaltaista ajattelua", joka on käytännössä aina kokonaisvaltaista piittaamattomuutta. Tarkoitan tapaa, jossa osoitetaan yhtä ainutta tekijää, ja sanotaan sen olevan syyllinen. Usein todellisuus on paljon hankalampi. Kyse on aniharvoin vain yhdestä tekijästä. Yleensä tekijöitä on useita ja kun rikkinäisten osien määrä ylittää koiran sietokyvyn, niin käsissä on närästystä, iho-ongelmia kuten hiivaa, suolisto-oireita...  Eläinlääkintä toki vaatii detaljeja. Ongelmaksi tulee niiden merkityksen ymmärtäminen ja siinä yksityiskohta jyrää nykyään liian usein kokonaisuuden. Lisääntyvissä määrin on alettu diagnosoimaan munuaisten vajaatoimintaa, jossa merkkinä on käytetty einen koholla olevaa SDMA:ta, kreaa tai ureaa. Siinä tuijotetaan matemaattista arvoa ja uskotaan, että se antaa abasoluuttisen totuuden. Unohdetaan kaikki muut tekijät, se ruuan ja koiran muodostama kokonaisuus, joka muuttaa laboratorioiden raja-arvoja. Yritetään pakottaa koira rajoihin, ei muuttaa rajoja sillon kun koira ei enää vastaakaan alunperin asetettuja parametrejä. Pelkästään korkeampi lihan käyttö nostaa arvoja yli ylärajan. Se on seuraus aineenvaihdunnasta ja on aidosti merkki siitä, että munuaiset tekevät mitä munuaisten kuuluu tehdä. Ei merkki sairaudesta vain siksi, että koira ei syö eikä elä kuten raja-arvojen määrittelyt olettavat. Eksyn hieman sivupoluille, mutta siinä ei ole mitään uutta. Olen pitänyt suomalaisen eläinlääkinnän suurimpina ongelmina sitä, että kympin matematiikka ylittää sosiaalisten taitojen ja pyskologisen soveltuvuuden lisäksi kyvyn ymmärtää kokonaisuuksia. Ehkä pääsyvaatimuksissa pitäisikin painottaa enemmän humanistisia aineita. Sairaudet eivät ole allekkain olevia ranskalaisia viivoja tai laboratorioanalyysejä. Työkalusta onkin tullut itseisarvo. Kun unohdetaan kokonaisuus, niin on helppo todeta ratagreyhoundin omistajalle, että vanha senkka arvolla 5,5 on normaali tai pelotella 2,5:llä omistajalta syöpädiagnoosilla löysät housuihin. Treenatulla ratakireällä valkosolut ovat aina alhaalla, kuten ihmisurheilijallakin, eikä se tarkoita leukemiaa siksi, että arvo on erilainen kuin liikaa painavalla laiskalla kotikoiralla. Silloin myös muiden koirien normaaliarvo tarkoittaa huippukuntoisella tulehdusta, ei terveyttä. Tai kun eläinlääkäri vaati samaa koiraa yön yli tehohoitoon, koska sen hematokriitti on 62. Kotikoiralla sama arvo tarkoittaa kliinistä kuivumista, mutta greyhoundilla se kertoo kovasta kunnosta ja että koira on juuri tehnyt sprinttisuorituksen. Taaskaan sama yksittäinen arvo ei ole hyödyllinen, jos ei ymmärrä sitä kokonaisuutta ja kontekstiä, josta arvo on saatu. Toki tässä kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii erikoisosaamista, mutta lääketiede on erikoisosaamista. On perusvaatimus, että erikoisia asioita osataan. Jos jämähtää vain johonkin yhteen mitta-arvoon, niin taatusti epäonnistuu. Allergia on useimmiten silmien sulkemista kokonaisuudelta ja nippeleiltä. Otetaan keksitty syy, jolla saadaan selitettyä aivan kaiken. Entisaikoina samanlainen kaiken pahan aiheuttava yleinen selitys oli huono ilma. Vielä vanhempina aikoina sellainen oli kirous. Nyt se on koiran allergia. Olen jo pitkään vaatinut, että jokaiseen allergiadiagnoosiin pitäisi lähtökohtaisesti suhtautua hoitovirheenä. Varsinkin aina, kun diagnoosi tehdään veritestillä ruoka-aineallergiaksi ja mukana on varastopunkki - ja lääkkeeksi määrätään huijaus, jota myös anallergeniciksi tai hypo-ruuaksi kutsutaan. Mutta tuossa ei ole enää kysymys nippeleistä ja kokonaisuuksista, vaan ollaan ammattitaidottomuudessa, virheissä ja valehtelussa. Funktionaaliset eläinlääkäriruuat: Onko terveysväitteille katetta? Nippelien ylivalta ruokinnassa liittyy aina sairauksiin ja mitä yritetään hoidossa tehdä. Useimmille tuttu esimerkki on hiilihydraatit ja hiiva - jos ruuassa on hiilihydraatteja, niin se ruokkii hiivaa. Väite pitää ja ei pidä paikkaansa. Sulamaton hiilihydraatti saattaa ruokkia hiivaa, koska se toimii elatuspohjana paksusuolen bakteereille. Sulava hiilihydraatti ei vaikuta mitenkään hiivaan, painoon kylläkin koiran lihotessa. Kuivamuonan maissiin on helppo takertua, mutta mitä tehdään raakaruokitulle, joka ei saa hiilihydraatteja, ja kärsii yhtä lailla hiivasta tai suolisto-ongelmista? Allergia on nippeliä pahimmillaan Allergiaväitteissä nippeliteoriaan takerrutaan koko ajan. Milloin koira on allerginen viljoille, milloin herneelle, milloin jokaiselle mahdolliselle lihalle. Uusin villitys on olla allerginen kananrasvalle, kalaöljylle allergisuus alkaa olla jo eilisen juttuja - kummallekaan ei kylläkään olla allergisia. Koskaan. Kuivamuonat ovat kokonaisuus, jonka koostumusta ei tiedetä. On täydellistä ajanhukkaa osoittaa sieltä vaikka kana ja sanoa, että tuo on syyllinen. Tai vehnä. Toki ne voivat olla ongelma, mutta ei sitä tuolla tavalla tiedetä. Syy on se, että ei tiedetä mitä se kanaksi tai vehnäksi kutsuttu ylipäätään on. Ne eivät ole koskaan samaa kuin kaupasta ostettu grillattu broileri tai kaapista löytyvä vehnäjauhoa. Ne ovat ruokana ja ruuan koostumukseltaan täysin erilaisia. Puhumattakaan mitä ne ruuan muut osat ovat. Aivan samalla tavalla kuin mitä sulamaton hiilihydraatti vaikuttaa paksusuolen bakteerikantaan, niin vaikuttavat kaikki muutkin. Jokainen niistä, proteiinit, rasvat ja ylipäätään sulamaton ruoka, vaikuttaa eri tavalla, mutta lopputulos on aina samanlainen. Hiivaa tai suolisto-oireita, niitä joita myös allergioiksi kutsutaan. Jopa ruuan kalsiumpitoisuus aiheuttaa täysin vastaavia ongelmia, vaikka kalsiumille ei taatusti olla allergisia. Syy on silloin kalsiumin lähteessä ja miten se vaikuttaa esimerkiksi ruuan sulavuuteen vatsassa, joka vaikuttaa suoliston terveyteen, joka vaikuttaa bakteerikantaan, joka voi oirella vaikka sitten ripulina tai hiivana. Jos joku nyt luulee, että raakaruokinnassa on asiat paremmin, niin valmistusaineiden suhteen ei ole. Ei kukaan tiedä mitä ruhonosia ruuassa on. Plus kun katsotaan käytännössä minkä tahansa lihatuotteen tuoteselostetta, niin siinä tuppaa olemaan yhtä paljon kysymysmerkkejä kuin kuivamuonissakin. Niitä ei vain kyseenalaisteta samalla tavalla kuin kuivamuonissa. Siksi on niin oleellista suhtautua ruokaan kokonaisuutena. Pakettina, jonka osasiin ei voida vaikuttaa. Samasta syystä ruoka myös vaikuttaa vatsassa kokonaisuutena, ei omina osasinaan. Tuo tuo mukanaan esimerkiksi eliminaatiodieetin hyödyttömyyden. Siinä on tavoitteena yrittää keksiä erillisillä nippeleillä selitystä sille, että aivan erilainen kokonaisuus, josta taasen otetaan yksi nippeli, on aiheuttanut koiralle ongelmia. Koiran oman terveyden suhteen eliminaatio on aina riski, jopa uhka. Fokus ei ole yrittää selittää, että valmistajan X tekemä keuhkoa ja rustoa sisältämä yhden proteiinin lihatuote (ihan oikeasti, siinä on kymmeniä erilaisia proteiineja) ei toimi koiralle - se tiedetään jo koiran historian myötä. Fokus on saada koiralle ruokavalio, jolla se pystyy elämään loppuikänsä. Sitä eliminaatio ei tarjoa. Se ei tarjoa edes eväitä siihen. Silloin eliminaatio itsessään on nippeli, detalji, jonka kanssa hukataan kokonaisuus: ruokakipon sisältö. Kuivamuonilla ei voi tehdä minkäänlaista eliminaatiota. Ne ovat vain kokeiluja yhdellä ruualla. Samoja kokeiluja, joita jokainen ongelmallisen koiran omistaja on jo tehnyt lukuisia ennen saapumistaan eläinlääkärin vastaanotolle. Kun eläinlääkäri mainitseekin sanan eliminaatio myymiensä hypo-ruokien yhteydessä, niin pitäisi alkaa arvuuttelemaan, että onko kyseessä hoitovirhe vai kuluttajansuojaongelma, vai molemmat. Tämä on tällä hetkellä todella suuri ongelma. Väitän, ilman näyttöä, että jos nyt pengottaisiin eläinlääkäriasemien potilastiedot, niin suolisto- ja iho-ongelmaisista 60 % on diagnosoitu allergikoiksi ja 30 % IBD-tyyppiksiksi, ja noissa koirissa 95 prosentille suositeltu hoito on aseman myymä hypo-ruoka yhdessä eliminaatioväitteen kanssa. Onneksi osaa saa myös edes jonkun lääkityksenkin. Koira ruokaa varten Ylipäätään asetelma detalji vastaan kokonaisuus on hieman abstrakti asia. Tai asennekysymys. Mitä kukakin sitten kokee nippeliksi. Yleisin väitehän lihapohjaista ruokintaa (jota myös raakaruokinnaksi kutsutaan) vastaan on nimenomaan nippeleihin keskittyminen. On turhaa nippeliä laskea sinkin tai D-vitamiinin annostus, koska ei laske omia syömisiäänkään (paitsi bikinikauden ollessa nurkan takana) ja ruuasta saa kaiken jopa miettimättä mitä ruoka on. Maksan tai munuaistenkin miettiminen on turhaa nippeliä, koska ruuasta saa kaiken, riippumatta mitä ruoka on ja piittaamatta, että myös maksa ja munuaiset ovat sitä ruokaa. Silloin ei kylläkään olla enää missään muualla kuin pahasti eksyksissä. Kokonaisuus ollaan aina hukattu siinä vaiheessa, kun halutaan ehdottomasti tehdä jotain. Ruokinnan täytyy olla raakaa tai sen täytyy ehdottomasti olla kuivamuonaa. Silloin omistaja keskittyy yhteen nippeliin, tässä ruokintatyyliin, omien halujensa takia. Usein väitetään, että halun perustana on koira, mutta ei ole. Halun perustana on silloin illuusio raakaruokinnan automaattisesta terveellisyydestä tai halu päästä mahdollisimman helpolla. Jos koira on terve, niin silloin voidaan mennä omistajan halu edellä. Jos koira on sairas tai sillä on ongelmia, niin on aivan yhdentekevää mitä omistajaa haluaa. Silloin täytyy tehdä se mitä koira tarvitsee. Halu ja tarve ovat kaksi eri asiaa, vaikka usein niiden kuvitellaan olevan sama asia. Kampaajalla voidaan maksavan asiakkaan ominaisuudessa vaatia jotain määrättyä kampausta (edellytyksellä, että ei ole aiemmin polttanut hiuksiaan permanenteilla ja kotiblondauksilla). Kun käsissä on ongelma, jota ei osata ratkaista ja tarvitaan apua, niin on täysin kestämätöntä sanella millaisen ratkaisun haluaa. Kun ei alunperin ole osannut ratkaista ongelmaa, niin mistä kumpuaa käsitys, että oma osaaminen riittää päättämään mikä apu on kelvollista? Olen aika ajoin sanonut asiakkaille, että ei minulle makseta siitä, että kerron mitä he haluavat kuulla. Minulle maksetaan siitä, että kerron mitä heidän täytyy kuulla. Ihmiset eivät pidä väitteestä, että suurin osa ei ruoki koiriaan sen mukaan mitä koira tarvitsee tai edes mitä sille olisi hyvä syöttää. Ihmisten ruokintavalintojen perusteena on turhan usein sosiaalinen hyväksyntä. Sen takia Facebookin ryhmien keskusteluissa niin usein innostutaan mistä tahansa, kunhan joku täysin randomi ja tuntematon henkilö vain sanoo jonkun olevan hyvää. Ei siihen muuta tarvita: "meillä tämä on toiminut aivan mahtavasti ja Rekkukin tykkää". Uhraa vapaa-aikaasi verkkoluentoon Ruokinnan idea. Siinä on selitetty miksi ihmiset tekevät ruokintapäätöksiä. Kun kysytään, niin koiran kanssa on olemassa jokin ratkaistava asia. Pennun ruokinta on tyypillinen esimerkki. On olemassa saatu sääntö. Joko kasvattajalta tai sitten omasta live- tai some-lähipiiristä: pentu on ruokittava kolme kertaa päivässä. Pentu alkaakin syömään huonosti, jonka takia aletaan säätämään ruokaa milloin milläkin kikka kolmosella, että saataisiin penneli syömään kolmasti. Ruokintakertojen määrä on silloin se nippeli, joka estää näkemästä kokonaisuuden. Kokonaisuus, oikeammin fokus, on tällä kertaa pennun ruokinnan tarkoituksenmukaisuus. Ei pyrkimys saa olla jonkun mielipide ruuan tarjoamiskerroista. Pyrkimys täytyy olla saada pennulle riittävästi ruokaa. Toteutus täytyy silloin olla tavoitteelle tarkoituksenmukainen. Tiedän erittäin hyvin, että pennun omistaja on huolissaan. Hänelle on sanottu, että ruokaa on syötävä määrätty määrä kolmesti päivässä, tai tapahtuu pahoja asioita. Ei omistajan fokus ole silloin kadoksissa, koska hän ei tiedä eikä osaa. Sen sijaan neuvojien fokus on jossain muualla kuin siinä pennussa - ja lähtökohta on, että jos kokee voivansa neuvoa, niin myös tietää. Ongelma on siinä, että yritetään pakottaa pentukoira ruokintaan. Asian pitäisi olla juurikin päinvastoin. Ruoka tehdään koiralle. Silloin ratkaisu on hyvin simppeli. Ruokitaan vain kaksi kertaa päivässä. Tai kerran. Ja kysytään sellaisilta, jotka tietävät, että saahan pentu silloin riittävästi kaikkea tarvitsemaansa - nukkuu paremmin, kun ei murehdi. Pennun ruokinta ja kasvu Koira ei syö ruokintakertoja. Koira syö ruokaa. Tuohon toteamukseen voidaan sijoittaa oikeastaan mikä tahansa ja aina se pitää paikkaansa. Tärkeää ei ole mitä tekee tai miten tekee. Tärkeää on vain se mitä teolla saavutetaan. Kyllä, olen usein pragmaatikko. Soveltamisen taika Tiedetään mihin pitää pyrkiä. Tiedetään myös asioiden tärkeysjärjestys. Tiedetään, että toteutustapoja on useita. Siitä seuraa automaattisesti vapaus soveltaa. Minä sanoisin jopa, että siitä seuraa pakko soveltaa. Jokainen, joka kouluttaa koiria tietää, että työkaluja täytyy soveltaa. Mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Ja kolmannelle täytyy keksiä jotain aivan uutta. Siksi yksikään koulutusmetodi, joka on sidottu sääntöihin ja toimintamalleihin, ei ole koskaan toimiva tapa - kannattaa ymmärtää, että tiukat säännöt on tehty tuotteistamista varten, ei koiria varten. Kun on sopivat hienolta kuulostavat teesit ja mielellään joku muista poikkeava nippeli tai vipstaaki, niin asia on helpompi paketoida ja myydä. Eivät ne ® ja ™ merkit tyhjän takia ilmesty metodin nimeen. Täysin sama pätee ruokintaan. Silti ihmiset ovat kautta aikain sitoneet kätensä säännöillä ja ehdottomuuksilla. Kun samaan palettiin ynnätään vielä taikausko ja vedätys, niin ollaan siinä jamassa missä barf oli - aikakauden pahin ruokintavirhe. Ruokaa ja ruokintaa saa sekä täytyy soveltaa. Se ei tarkoita sitä, että ehdottomasti pitää keksiä pyörä uudestaan, mutta jos jokin modifikaatio toimii paremmin, niin asioita saa muuttaa. On vain kaksi ehdotonta sääntöä: ruuasta saa vain sen mitä ruuassa on ruuasta on saatava se mitä koira tarvitsee Ensimmäinen kohta tarkoittaa yleensä jotain eteeristä taikauskoa ja maailmankaikkeuden värähtelyä. Valitettavasti se myös tarkoittaa tässä kurjassa arkimaailmassa, että ruokien ja lisäravinteiden myyjät valehtelevat. Esimerkkejä löytyy liikaa lueteltavaksi, joten vastuu on sinulla: opettele, äläkä usko väitteitä vain siksi, että väittäjä haluaa sinulta rahaa. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että sinun on tiedettävä, että raejuustosta ei saa energiaa eikä piimästä kalsiumia koiralle merkityksellisiä määriä. Tai että mädäntyvä ruoka ei ole jotenkin terveellistä. Tai että kasvien entsyymit eivät pysty toimimaan muissa eliöissä kuin aiheuttamassa myrkytyksiä. Toinen kohta on vielä vaikeampi, ja sen soveltaminen vaatii osaamista enemmän kuin mitä tavallisen koiranomistajan kuuluu tietää ja osata. Joten käytä hyödyksesi meitä, joiden kuuluu osata. Silti on hyvä olla hieman hajulla siitä mistä on kyse. Koiran tarpeet ovat eräällä tavalla keskiarvoisia saanteja, jotka peruslaiskan perusterveen perusaikuisen on saatava, että se pysyisi terveenä. Tai ainakaan ei saisi pahoja puutoksia. Joten kun jutuissa puhutaan koirien tarpeista, niin niillä tarkoitetaan aina tervettä tavallista kotikoiraa. Asia mutkistuu lisää, koska tarpeet myös edellyttävät, että koira syö kuivamuonaa.  Kuivamuonan takia esimerkiksi proteiinien tarve, noin 5 g/kgME, ei pidä paikkaansa raakaruokinnassa. Tuo määrä pitää sisällään myös kasvisvalkuaista, jota on syötävä lihaproteiinia enemmän, koska se on laadullisesti huonompaa. Silloin lihapohjaisella ruokinnalla olevan tarve on alempi, koska se saa vähemmästä määrästä enemmän ja parempaa. Sama pätee energiansaantiin, joka on suositusten mukaan jotain 350 - 550 kJ/kgME välillä tavallisilla koirilla tavallisissa olosuhteissa. Sekin perustuu kuivamuoniin ja olettaa, että ruuassa on noin 4o % hiilihydraattia. Raakaruokinnassa hiilihydraattia ei ole, joten ruokamäärää ei voida koostaa tuolla tarvekaavalla. Molemmat arvot ovat myös sellaisia, joissa nippeli peittää koko todellisen kokonaisuuden. Ei koiran proteiinin tarvetta voi koskaan laskea. Se arvataan, jos joku numeraalinen arvo on pakko saada. Normaalilla ruokinnalla proteiinien saanti täyttyy ilman laskujakin ja jos koiralle jostain syystä tulee proteiinien vajeen oireita - esimerkiksi kuollut turkki ja hilseilevä iho - niin proteiinien laatua ja määrää on muutettava aivan riippumatta mitä tarvelasku sanoo. Sama asia energian kanssa. Jos koira lihoo, niin se saa liikaa kaloreita. Jos laihtuu, niin liian vähän. On totaalisen yhdentekevää mitä laskenta sanoo. Koiran kalsiumin tarve on 130 mg/kgME ja siihen lasketaan usein 50 % - 100 % imeytymisvara. Aidosti tuo tarkoittaa, että halutaan taata, että koiralla on varmasti riittävästi kalsiumia ruuassaan lihaksistoa ja luustoa varten, vaikka mikä olisi ja D-vitamiinia ei saataisi. Yliannos ei ole ongelma, koska se kerätään kakkapusseihin. Mutta jos koiralle kalsium on ongelma, vaikka närästyksen takia, niin tuo määrä pahentaa oireita. Silloin on tiedettävä, että 130 mg sääntö on jo itsessään yliannoksen puolella ja oletus on, että D-vitamiinia ei käytetä. Mutta koska koiralle annetaan D-vitamiinia riittävästi, niin kalsiumin määrää voidaan laskea reippaastikin, koska D-vitamiini tehostaa imeytymistä. Koiran sinkin tarve on 2 mg/kgME ja se riittää perusimmuniteettiin ja uroksen sperman valmistamiseen.  Jos käsissä on koira, jolla on selvät sinkin vajeen oireet, mm. heikkoa turkinkasvua, niin sinkin määrää on lisättävä, koska kuivamuonien heikosti imeytyvät grammat eivät riitä. Tai jos koira ei voi vatsaongelmien takia syödä sinkkiä, niin annetaan vähemmän, koska tiedetään alemmankin määrän pitävän koiran hengissä. On siis tiedettävä nippeli. Mutta on myös ymmärrettävä mitä se tarkoittaa ja miten se suhtautuu kokonaisuuteen, jota myös kokonaisravitsemukseksi kutsutaan. Samaten on myös tajuttava mikä on tarkoituksenmukaista juuri sille koiralle. Oikeaa suurpiirteisyyttä Vanhan ja lähes kuolleen barffin yksi perusväittämä oli, että ainoastaan pitkän aikavälin ravintoaineiden saannilla on merkitystä, ei päivittäisellä. Väite on idioottimainen, koska suurimman osan ravintoaineiden saanti ja kulutus on nimenomaan päivittäistä. Helposti varastoituvat A-vitamiini tai D-vitamiini ovat poikkeuksia, paitsi että barffaajat ottivat A-vitamiinin usein porkkanasta, jonka beeta-karoteeni ei varastoidu ja luulivat D-vitamiinin saatavan auringosta tai turkkia nuolemalla, joista kumpikaan ei pidä paikkaansa. Samaten myös määrien suhteen hyvin vähän käytettävät B12-vitamiini tai jodi ovat aika yksinäisiä poikkeuksia.  Aidosti pitkän aikavälin saanti pätee vain kahden ravintoaineen suhteen. Kalsiumia ei tarvita koko ajan, koska aina voidaan purkaa luustoa (tosin, barffaajien syöttämillä luumäärillä tuo ei tullut koskaan vastaan ja siinä pitikin paradoksaalisesti saada joka päivä). Myöskään kaloreita ei tarvita joka päivä, jos läskiä on riittävästi. Mutta yleensä moinen energiavaje ei liity ruokaan, vaan että ei anneta ruokaa. Eivät barffajat aivan totaalisen väärässä olleet. Jos asia ilmoitettaisiin, että aivan joka päivä ei tarvitse syödä terveellisesti, vaan riittää, että syö useimmiten oikein, niin asia muuttuu. Tuo kaikki tarkoittaa sitä, että voi pitää paastopäivän, jos siihen on tarvetta. Tai voi antaa pitsaperjantain nimissä koiralle broilerin koipireisiä. Tai pitää maksalaatikkopäivän karkkipäivälauantaina. Silloin voi työntää syrjään nippelit, hetkeksi, ja harrastaa tarkoituksenmukaista ruokintaa - oikeammin, yhtä sen muunnoksista. Silloin koipireisipäivä ei palvele kalsiumin saantia, vaikka toki sitäkin saadaan, vaan hoidetaan hampaita ja koiran korvienväliä: annetaan sille jotain hauskaa syötävää. Samaan tarkoituksenmukaisuuteen kuuluu asioiden priorisoiminen. Meille oli syntymässä parin päivän sisään pentue. Narttu lopetti syömisen. Silloin ei mietitä montako milligrammaa se saa E-vitamiinia tai mikä on ruuan proteiinien aminohappojen laatu. Ainoat asiat, joilla on merkitystä, on saada ylipäätään jotain ruokaa sisälle antamaan kaloreita ja mielellään myös hieman kalsiumia. Yhtenä päivänä narttu söi grillimakkaraa (kyllä, grillattuna) ja pötkön maksamakkaraa höystettynä glukoosisiirapilla. Grillimakkara huijasi koiraan kalkkitabletin ja maksamakkara D-vitamiinin. Seuraavaksi meni einesmaksalaatikko, tilkka öljyä, piimää ja nakki. Vaikka ruoka kuulostaa epäterveelliseltä, niin itseasiassa se ei sitä ole. Ei se kaikki säännöt täyttävää ole, mutta se on tarkoituksenmukaista ruokaa, joka antaa sen mitä juuri sillä hetkellä tarvittiin.  Nippelin tarkoitus Yksityiskohtia tarvitaan. Jos ne unohtaa, niin menee aivan yhtä pahasti pieleen kuin jos ei muuta huomioisikaan. Olen joskus kiukutellut NRC-uskovaisista, jotka kuvittelevat ruuan ja ravitsemuksen olevan yhtä kuin NRC:n saantitaulukot. He eivät enää erota yksityiskohtia kokonaisuudesta. Pienimmät tekijät määräävät pohjan, tai kehikon, jossa toimitaan. Ja toiminnan fokus täytyy olla koira. Siis aidosti, ei vain puheissa ja väitteissä. Kun nuo saa jollain tapaa balanssiin, niin alkaa olla aika vahva tekijä. Olen tuntenut pari sellaista, joilla on lähes intuitiivinen kyky rakentaa koiralleen paras mahdollinen ruokinta helpoimmalla mahdollisella tavalla, ja kadehdin heitä - en aina, mutta välillä ja yleensä silloin, kun sorrun kolmannen pallin syndroomaan eli ajattelemaan asioita liian vaikeasti mutkan kautta. Aidostihan kyse on paljon monimutkaisemmasta verkosta. Pitää osata perusta, se nippeli. Sitten pitäisi osata soveltaa niitä niin, että saavuttaa halutun lopputuloksen järkevimmällä toteutuksella. Ja sitten pitäisi vielä ymmärtää miten kaikki eri asiat kytkeytyvät toisiinsa. Hyvä puoli on siinä, että ei tämä ole koiranruokintakeskeinen asia. Se pätee aivan kaikkeen, minä vain satun olemaan kiinnostuneempi koirien ravitsemuksesta kuin kaikesta - vaikka on se kaikkikin mielenkiintoista. 42 ja silleen. Olen puhunut aiheesta ennenkin, ehkä hieman toisessa kontekstissä: Podcast 118: Perusta aina ennen nippeliä

Asioita, joista ei pysty sanomaan, kohdat, joissa haparoi. Tämän viikon vieraan Silja Kejosen kanssa puhutaan runokokoelmasta Lähetä minulle ympyrä (Gummerus) . Podcastin esittely on lyhytsanainen, sillä en osaa tiivistää, mistä kaikesta puhuimme! Ainakin installaatioiden ja runon tekemisen samankaltaisuuksista, menneisyyden rohkeista naisista, jotka ovat olleet niin omanlaisiaan, etteivät suostu edes meidän jälkipolvien tarkasteluun ja ennakkoluuloihin nätisti, taidekokemusten somejakamisen tärkeydestä, ihanuuden överiksimenemisestä ja karmeudesta, ja siitä miksi ruusu on ruusu on ruusu. Silja Kejosen kuva: Liisa Valonen

Juttelemme liikkuvuusjutuista ja vastaamme seuraaviin kuuntelijoiden kysymyksiin: "Hei, kiitos loistavasta podcastista! Olen kuunnellut teitä jo vuosia. Minulle todettiin elokuun lopulla jonkinasteinen välilevyn pullistuma. Välilevy on hieman litistynyt ja painaa iskias-hermoa vasten. Hermo oli tulehtunut pari kuukautta ja olin 4 viikkoa sairaslomalla, koska en pystynyt istumaan kunnolla ja siten tekemään töitä. Side notena asun Italiassa, ja täällä ei ole seisomatyöpisteistä vielä kuultu yhtikäs mitään. Kipu säteili oikeaan takareiteen ja pakaraan. Nyt tulehdus on voitettu, ja vain joissain asennoissa tuntuu kipua. En vielä uskalla kävelylenkkejä kummempaa urheilua tehdä. Kävin teetättämässä myös "spinometrian", joka on italiankielinen nimi eräälle selkärangan kuvausmenetelmälle, joka käytännössä tekee tietokoneelle selästä ja selkärangasta 3d-mallin, josta näkee sen muodon. Siitä selvisi, että minulla ei ole käytännössä lordoosia ollenkaan, eli kun selkärangan kuuluisi olla sivulta katsottuna S:n muotoinen, niin alempi vatsaanpäin suuntautuva mutka puuttuu. Tätä kompensoi toisaalta liian suuri rinnasta taaksepäin menevä mutka (cifosis). Kävin kuvien kanssa fysioterapeutilla, jonka kanssa teen seuraavat 5 viikkoa harjoituksia tilanteen parantamiseksi. Selkärankaa ei tietenkään saa kokonaan normalisoitua, koska muoto kaiketi johtuu genetiikasta, mutta Jaakko on tutustunut enemmän PRI hommiin, niin voisiko näin podcsatin välityksellä saada jotain vinkkiä asian tiimoilta? Kiitos ja jatkakaa samaan malliin! -Samu" "Moi! Pari jaksoa takaperin oli lyhyesti puhe joogan/venyttelyn mahdollisista yhteyksistä takareisien tai pohkeiden oireiluun. Tarkemmin taisi olla kyse siitä, että jos takareisissä on jotain häikkää, niin jooga ei välttämättä ole aina se paras idea. Onko tähän liittyen enemmän ajatuksia tai kokemuksia joogan tai liiallisen venyttelyn vaaroista? Tarkemmin jaksossa taisi olla kytkös jo valmiiksi liikkuvien tai yliliikkuvien ja joogan yhteyksistä, kun venyttelyä kohdistuu paljon takareisiin ja pohkeisiin. Itse innostuin käymään joogatunneilla tauon jälkeen useamman kerran viikossa ja kappas sain akillesjänteeni tulehtumaan, vaikka koitinkin tehdä harjoitukset omaa kehoa ja tuntemuksia kuunnellen. Muita merkittäviä muutoksia en treeneihini tehnyt ja sen vuoksi jäin miettimään joogan ja akillesten tulehtumisen yhteyttä. Olen itse hyvin liikkuva ja venyttelyn ja joogan sijaan/ohella koitankin panostaa myös voimaharjoitteluun. Olisi kiinnostava kuulla, jos tästä löytyy enemmän näyttöjä ja ajatuksia. Ja jos vaikka olisi vinkkejä jalkapöytien/pohjien, pohkeiden yms. huoltamiseen. Pallot ja rullat toki myös jo käytössä."

Katri Niemi toimi ensin Kari Niemen henkilökohtaisena avustajana. Hiljalleen Katri havaitsi pieniä merkkejä siitä, että mies oli kiinnostunut häne…

Jeesuksen antama lähetyskäsky Matteuksen evankeliumissa lienee useimmille meistä se tutuin. "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja...

Oletko koskaan pohtinut minkälainen on kamppailulajeja kansainvälisellä tasolla ottelevan ihmisen sielunmaisema? Minulle vinkattiin sosiaalisen median kautta, että vieraaksi kannattaisi pyytää vapaaottelija Maiju Suotama, jonka asennoituminen voittoihin, menestykseen, tappioihin ja kilpaurheiluun on vertaansa vailla. Niinhän siinä kävi, että Väkevä elämä -podcastiin tallentui mainio tunti vastauksia miten paljon huipputasolla treenataan, onko kilpaurheilija aina motivoitunut, miltä tuntuu voittaa ja hävitä sekä paljon muita hienoja pohdintoja elämästä, urheilusta ja asenteen merkityksestä.

Lapsen vilpitön rakkaus vanhempiinsa on eheyttävää. Siksi on surullista, jos nuoret naiset kokevat niin syvää huolta tai ilmastoahdistusta, etteivät halua lapsia, sanoo ympäristöfilosofi Leena Vilkka kolumnissaan.

Haastateltava oli Columbia Road Oy:n Principal Consultant Mari Sivennoinen. Keskustelimme palvelumuotoilusta Lean Service Creation mallin avulla. Lean filosofia ja prosessia tukevat Canvas mallit tukevat palvelumuotoilun onnistumisessa. Kun mietit uusia palveluja ja niiden suunnittelua tähän kannattaa tutustua. Linkistä ilmaiseen työkaluun: https://leanservicecreation.com/ Minulle voit laittaa palautetta Twitterissä #3LPodi tai jp@jannepyrro.fi Itunes: https://podcasts.apple.com/us/podcast/mari-silvennoinen-palvelumuotoilua-lean-opein-3l-learnership/id1477899687?i=1000462076759 Spotify: https://open.spotify.com/episode/4d8lQHbbKOuS84uxuQTKFA

Mäkihyppääjä Eddie Edwards tulisi lyödä ritariksi, sillä niin paljon hän levitti iloa ympärilleen urheilu-uransa aikana, kirjoittaa mediatutkija Sami Kolamo.

Olen kokeillut erilaisia ostolakkoja viime vuosien aikana, ja tällä viikolla oivalsin jälleen uutta. Vaattelakko on opettanut eri asioita kuin kosmetiikanostolakko, luulen että se johtuu siitä että hintahaitari on erilainen. Ostamani vaatteet ovat kalliimpia kuin käyttämäni kosmetiikka (usein) ja siksi olen … Lue loppuun → The post 86. Mitä ostolakko on opettanut minulle? appeared first on Arkijärki.

Sopraano Karita Mattilan, 59, kaulalla kimaltaa kultainen alligaattori. Hän hankki riipuksen tammikuussa 2018 kotikulmiltaan Floridan Naplesista. Hän oli vaihdattamassa kultasepänliikkeessä kelloihinsa pattereita, kun hän huomasi korun vitriinissä. Lue myös: Karita Mattila: ”Minua ajaa itsekritiikki” Alligaattori edustaa Karitalle kotiseutua, jonka lammissa niitä ui. Karita osti korun, koska hän tarvitsi piristystä elämäänsä. Viime talvena Karita ja hänen puolisonsa Tapio Kuneinen jättivät avioerohakemuksen. Kolmekymmentä vuotta kestänyt liitto päättyi yhteisestä sopimuksesta. ”Pitkästä liitosta erotaan vain todellisista syistä. Eromme ei ollut kuitenkaan riitainen”, Karita Mattila kertoi Kotiliedelle heinäkuussa Etelä-Ranskassa, Aix en Provencen pikkukaupungissa. Erossa katosi arkiturva: "Tunsin itseni ajopuuksi" Eron myötä huippusopraano Mattilan arki mullistui. ”Avioero vaikuttaa kaikkeen. Sitä ei voi peittää, enkä haluakaan.” Lue myös: Maailmalle muuttanut Karita Mattila: ”Menestyjät eivät mahdu Suomeen” Hän rinnastaa eron hetkeen, kun parikymppisenä menettää lapsenuskonsa. Kotiopit eivät enää päde, ja arvomaailma menee uusiksi. Erossa elämästä katosi arkinen turva, johon pitkässä liitossa tottui. Samoin harmonia. Varmuus. Ja manageri, sillä Tapio oli hoitanut niitä hommia. ”Arjen manageeraaminen tuli harteilleni, ja aluksi se pelotti.” Karita tunsi itsensä ajopuuksi. ”Joku on sanonut, että jos on ajopuu, ei ole muuta kuin luottamus, että pysyy pinnalla.” Karita Mattila tähditti heinäkuussa Mahagonny-oopperaa Ranskassa. Usko pärjäämiseen palasi Pikkuhiljaa Karita alkoi uskoa pärjäävänsä ja oppi hoitamaan asioita, joista puoliso oli vastannut. Työku­vioissa on apuna agentti. Sopraanon työtahti on kova, ja hän sanoo, että uusien roolien opiskelu, liikkeellä olo ja esiintyminen ovat auttaneet pysymään pinnalla vaikeinakin hetkinä. Kuluneena vuonna Karita on itkenyt usein. Tunteet ovat purkautuneet yksin ollessa, klassista musiikkia kuunnellessa. Vaikka hän on viihtynyt aina myös yksin, avioeron jälkeen hän on tuntenut itsensä välillä yksinäiseksi. ”Vaikka tunteeni ovat menneet vuoristorataa, en ole voinut ryhtyä surkeilemaan kohtuuttomasti ja ajattelemaan, että uuteen elämäntilanteeseen tottuminen olisi ylivoimaista.” Hän miettii hetken ja lisää: ”Olematta uskovainen sanon, että työ on minulle siunaus.” Toinen iloa elämään tuonut asia on ollut Twitteriin liittyminen. Vuoden sisällä 7500 ihmistä ympäri maailmaa on ryhtynyt seuraamaan sopraanon elämänmakuisia päivityksiä. Kuuntele Karitan koko haastattelu podcastina! Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa Karita Mattila kertoo uudesta elämäntilanteestaan, tunteistaan, haaveistaan ja työstään. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 20/2019 (tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!) tai kuunnella sen jo nyt podcastina: 

Toimittaja Jessikka Aro on pitkään kirjoittanut Venäjän maailmanlaajuisesta informaatiovaikuttamisesta, ja tuli tunnetuksi häneen kohdistetusta trollikampanjasta. Hän tuli futucastiin kertomaan tarinansa. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Haastateltava oli Kalle Härkönen Teknos Oy:ltä. Kalle toimii varastoimistusjohtajana ja toimitusketjun johtajana. Kallen vastuualueena Teknoksella on konsernintoiminnot ja logistiikka. Kalle on työskennellyt tätä ennen johtajana toimitusketjun hallinnassa mm. Fazerilla ja Sartoriuksella. Tämän lisäksi hän on ollut Lean yhdistyksen hallituksessa. Hän on myös intohimoinen Leanin filosofian haltuunottaja ja puolestapuhuja. Minulle voit laittaa palautetta Twitterissä #3LPodi tai jp@jannepyrro.fi Itunes: https://podcasts.apple.com/us/podcast/kalle-h%C3%A4rkonen-tuloksellista-johtamista-teknos-oy-ll%C3%A4/id1477899687?i=1000450048183 Spotify: https://open.spotify.com/episode/78khoJOwrDojWxNVmqpgv7

Haastateltava oli Ferroplan Oy:n toimitusjohtaja Minna Patosalmi. Oli hienoa kuulla perheyrityksen avoimesta johtamisjärjestelmästä ja päättämisen ketteryydestä. Erityisesti pinnalle nousi #mulkkukortti apuna vastuullisen ja suoran johtamisen tukena. Uskon että saat tästä podcastista uusia ajatuksia. Minulle voit laittaa palautetta Twitterissä #3LPodi tai jp@jannepyrro.fi Itunes: https://podcasts.apple.com/us/podcast/minna-patosalmi-olen-ennemmin-mulkku-kuin-lammas-3l/id1477899687?i=1000449324455 Spotify: https://open.spotify.com/episode/31XbYuoGN2pDRQgGj0sWy5

Haastateltava oli Rakentamistalouden apulaisprofessori Antti Peltokorpi. Oli mukava kuulla Antin ajatuksia rakennusalan ja terveydenhuollon tuotannonohjauksesta, leanistä ja johtamisesta. Itselle jäi erityisesti mieleen logistiikan palvelufunktio esimerkiksi asennustyössä ja hoitotyössä. Uskon että sait tästä podcastista uusia ajatuksia. Löydät Antti Peltokorven löydät Linkedinin kautta ja hän vastaa mielellään lisäkysymyksiin ja kommentteihin. Minulle voit laittaa palautetta Twitterissä #3LPodi tai jp@jannepyrro.fi Itunes: https://podcasts.apple.com/us/podcast/antti-peltokorpi-leani%C3%A4-ja-johtamista-rakennusalalla/id1477899687?i=1000448375392 Spotify: https://open.spotify.com/episode/3soJ8TCaeVYWZqNBP6p79r

Tätä äänittäessäni tunnettu amerikkalainen markkinointilegenda Dan Kennedy on sairaalassa kuolemassa. Hän on vaikuttanut minuun kuten monin muihin markkinoijiin ympäri maailmaa. Tässä lähetyksessä puhun mitä tämä omalaatuinen markkinointivelho opetti minulle. LISÄÄ TIETOA DAN KENNEDYSTÄ... Hänen elämästä ja kuolemasta: https://dankennedytribute.com/ Voit tilata videolla esittelemäni Dan Kennedyn "No B.S. Time Management for Entrepreneurs: The Ultimate No Holds Barred Kick Butt Take No Prisoners Guide to Time Productivity and Sanity" kirjan täältä: https://amzn.to/2KMdkXu Mainitsemani "Magneettinen markkinointi" -video löytyy täältä: https://youtu.be/Md7fxDv_t4I

Yksittäinen näyttelijä voi jättää itsestään vahvan jäljen jo ensimmäisellä kerralla koettuna. Minulle kävi näin teini-iässä, kun näin ensimmäistä kertaa Yleisradion Elmo syntyy -elokuvan ja siinä Elmoa näytelleen Sulevi Peltolan. Legendaarinen Sulevi Peltola on ollut elämänsä aikana monta asiaa: aseistakieltäytyjä-aktivisti, näyttelijä, yksi KOM-teatterin perustajajäsenistä, ohjaaja. Keskustelemme Sulevin kanssa hänen tiestään näyttelijäksi, hänen näyttelijäurastaan sekä kokemuksistaan ohjaajana. Lisätietoja https://www.elonet.fi/fi/henkilo/713000 Foto ©MInnaSirnö

Juuri nyt vältän kehossa tulehdusta aiheuttavia ruoka-aineita: maitotuotteita, viljoja ja sokeria.

Jakso 4/6. Villiä opiskelijaelämää viettänyt Henry ei saanut silmiään irti eräästä myyjättärestä. Äkkiä vakiintuminen tuntui oikeammalta kuin mikään muu. Elämä eteni suunnitelman mukaan, kunnes eräs matka muutti kaiken. Kuuntele, mitä Henry kertoo rakkaudesta. Iida Rauhalammin toimittamassa Rakkaudesta-podcastissa suomalaiset kertovat tositapahtumista, jotka muuttivat elämän suunnan.

Kaikki on hyvin? Ja paskat! Minulle selvisi juuri, että koko maailma ympärilläni on käsikirjoitettu. Mikä selittää kyllä Sami Hedbergin huonouden.

Rajoittavien uskomusten tunnistaminen ja muuttaminen  Jaksossa 26 kurkistetaan tilanteeseen, kun tiesin tarkalleen mitä halusin ja mitä AIOIN tehdä, mutta en vain saanut aikaiseksi...Minulle tärkeä asia, jonka todellakin HALUSIN tehdä, ei edennyt mihinkään hyvistä aikeista huolimatta.  Joskus on niin, että tahtotilaa on, mutta silti et pääse eteenpäin. Mikä on rajoittava uskomus? Rajoittava uskomus on ajatus, jota on ajatellut niin monta kertaa, että siitä on tullut sisäinen totuus. Rajoittavista uskomuksista muodostuvat tavata ja tottumukset, ja kaikki tämä yhdessä estää sinua elämästä unelmiesi elämää.   Uskomus ei ole aitoa sinua. Miksi? Uskomukset heijastavat aina menneisyyttä. Ne ovat muodostuneet kasvuympäristön ja menneisyyden pohjalta.   Mihin rajoittavat uskomukset liittyvät? Aivan mihin tahansa tilanteeseen, elämäntapamuutokseen, työhön, rakkauselämään… Kun tietoinen ja tiedostamaton mieli ovat ristiriidassa, on taustalla on rajoittavia tapoja ajatella asiasta - ja näitä ajatuksia kutsutaan rajoittaviksi uskomuksiksi. Tylsää niissä on, että ne voittavat niin kauan kunnes ne nostetaan tietoisuuteen ja löydetään uusi tapa ajatella, suhtautua ja toimia. - Mitä siis teet, kun et pääse eteenpäin? - Mitä käytännössä tarkoittaa uskomusten muuttaminen?  - Entä kuinka se näkyy, kun uskomukset muuttuvat? Eli mitä hyötyä on uskomusten tunnistamisesta ja muuttamisesta? Ensinnäkin, kun niksautat mielesi oikeaan asentoon, pääset tekemään sitä mille sydän sykkii… Toiseksi, kun pelot sulavat pois, pääsevät elämänilo, luovuus ja HENKI sinussa esille. Rajoittavat uskomukset ovat puhdasta pelkoa. Pelko puolestaan pitää meitä erilaisissa mielen luomissa karsinoissa ja vanhoissa tekemisen tavoissa.    Valo minussa -jaksossa #26 selitän tuoreen oman kokemukseni kautta kolme vaihetta rajoittavien uskomusten tunnistamiseen ja muuttamiseen. Tässä vaiheet, joista jaksossa puhutaan yksityiskohtaisemmin, pähkinänkuoressa: 1)   "Tunnista" Opi HELPPO tapa löytää juuri ne asiat, jotka sinua estävät. Asenne tutkimiseen: Inhorealismi ja ehdoton rehellisyys.  2)   "Heivaa ulos systeemistä" Kun saat rajoittavat uskomukset ulos systeemistäsi (kehosta&mielestä) ne näyttävät naurettavilta & menettävät voimansa!  3)   "Muuta, käännä ja veivaa"  Käännä rajoittavat uskomukset linjaan sen kanssa mitä haluat. Valitse tulkinta, joka saa sinut liikkeelle, toimimaan, tekemään sitä mille sydämesi sykkii. Hae uutta tulkintaa (ajatusta) niin kauan, kunnes puhkut intoa päästä liikkeelle.   Oleellista on, että teet tämän kaiken syyttelemättä ja vellomatta. Katso ajatuksiasi rehellisesti ja rohkeasti. Ne ovat vain ajatuksia (vaikka saattavatkin olla aika kamalan kuuloisia...;)  

“Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin.” – 1. Mooseksen kirja 50. luku, 20. jae

“Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino. E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon. “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen. “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään. Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden. “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen. Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot. “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis. Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Vieraana älysormus Ouralta Marjo Piirto ja Soile Hällfors. Käsittelemme Ouraa monesta näkökulmasta ja vastaamme kuulijoiden kysymyksiin. Koodilla "palauduparemmin" saat 50 euroa alennusta Oura-älysormuksesta. Lue lisää Ourasta täältä: https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/ Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion (https://www.floatkallio.fi/) kanssa. "Miksi aktiviteettien kalorimäärät vaikuttavat kovin alhaiselta? (Esim cross training 45 min antaa ouralla alle 200 kcal )" - Tuula "Mulla laski illan kova treeni readiness scorea enemmän kuin pullo viiniä. Minulle toi Ouran logiikka ei vielä ihan auennut, siellä on niitä muuttujia niin paljon...mutta tuntui oudolta, että vaikka pullollisen viiniä jälkeen hrv ihan alhaalla, pulssi jopa yli 10 lyöntiä normaalia korkeammalla...niin Oura huutelee, että rise and shine, tänään lähtee! Ja yhden reippaan jumpan jälkeen seuraavana päivänä tosi iisisti. Kysymykset: 1) mikä siihen readiness scoreen vaikuttaa eniten 2) mitä tuosta hengitystiheydestä voi päätellä ja 3) mitä uutta tulossa/ suunnitelmissa" - Manne "Moi Jaakko! Mulla ois pari kyssäriä Oura-podcastiin! 1) Miten voin vaikuttaa HRV:v nostamiseen? Mulla pyörii keskiarvo noin 20 paikkeilla. 2) Mitä yölliset piikit HRV:ssä tarkoittavat? Vai tarkoittaako mitään? 3) Mulla paukkuu Recovery time jatkuvasti punasella ja minimissä. Miten voisin siihen vaikuttaa? 4) Kuinka huonoa on se että leposyke on matalimmillaan vasta noin 1h-1,5h tuntia ennen heräämistä? Nii ja taustatiedoiks vois varmaan sanoa että ikää 40v ja voimatreeniä 3krt/vko" - Maikku "Moikka Jaska, Oura-kysymyksiä kyselit? https://www.youtube.com/watch?v=bEbtf7uS6P8 Tässä Matthew Walkerin haastattelussa (kohdassa 1:41) Walker kertoilee että kaikenlaisten unitrakkereiden tarkkuus etenkin unen eri vaiheiden osalta olisi aika heikkoa. Mielipiteitä tähän ja onko tehty tutkimusta esim Oura vs unitutkimus. Kiitos!" - Saija "Eri uni jaksojen tarkkuus? Erityisesti syvä uni tuntuu olevan kortilla käyttäjä foorumien mukaan. Muut mittarit antavat ronskimmin syvää unta kuin Oura esim. Emfit?" - Jarkko "Moro Jaska! Hieno tuote ja oli mulla hiljattain testissä. Treenin, palautumisen, "hyvinvoinnin" mittaamiseen on useita eri vaihtoehtoja, joten "Devil's advocate" -kysymys: Mitä Ouran mielestä on parasta kilpailijoiden tuotteissa mitä tulee treenin ja/tai palautumisen mittaamiseen verrattuna Ouraan? - Polar, Firstbeat, Garmin, Suunto, jne." - Antti "Moi Jaska, ihan huippua että pääset suoraan "tiedon lähteille" Ouran velhojen kanssa. Olisi kivaa jos vähän keskustelisitte syvästä unesta. En tunnu millään saavan sitä tarpeeksi, meditoin päivittäin, urheilen ja nukun muuten hyvin, mutta syvää unta en saa koskaan yli puolta tuntia per päivä. Kaikki perusjutut on kunnossa, en syö myöhään, en juo ollenkaan eikä kofeiinia puolen päivän jälkeen. Aikamoista taistelua ollut tämä.." - Artjom "Tuleeko realiaikainen mittaus?" - Sami "Huomasin, että kyselit OURA kysymyksiä, tässä yksi. Minulla on ollut Oura noin viikon,tosi hvän tuntuinen gadget. Nyt katson OURAn tietoja kännykän näytöstä. 1. Onko olemassa WEB-sovellusta, josta voisin katsella samoja tietoja tietokoneelta? 2. Saako ”johonkin WEB sovellukseen” siirrettyä OURan tiedot ja esim. Päivttäiset vaakalukemat (kehon paino, koostumnus, yms). Nytrhän on semmoisia vaakoja, jotka tuuppaavat tiedot nettiin. " - Erkki Linkit - Oura Cloud https://cloud.ouraring.com - Jaakon yritysvalmennuspalveluista voit lukea lisää www.tuottavaterveys.fi

Henkinen kasvu - mitä se oikeastaan on? Tämän sanaparin alle mahtuu monenlaista, chakroista egoon ja manifestoinnista ykseyteen ja siksi tuntuukin tärkeältä tarkastella hieman, mitä se henkinen kasvu oikein on, mihin se oikein tähtää?Myönnän heti kättelyssä, että minulla henkinen kasvu käynnistyi varsin naiivisti ja jotenkin arkeen juurtumatta. Se oli enemmänkin hieman levottoman tuntuista mantrojen hokemista, jossa koitin mahtua johonkin uuteen muottiin. Henkisen ihmisen muottiin. Henkisyydestä voi myös tulla defenssi, jolla vältetään katsomasta elämää ja todellisuutta tässä ja nyt. En halunnut nähdä addiktiotani, parisuhteeni haasteita, en halunnut nähdä sisäistä tuskaani vaan ahmin kirjoja, kursseja ja koitin ikäänkuin ohittaa ihmisyyteni haasteet liimaamalla henkisen kuoren suojaksi. Luulin, että vapaus on sitä, että saa tehdä mitä haluaa. Että vapaus olisi vapaissa työajoissa, ulkomaan matkoissa ja ties missä. En halunnut nähdä mieleni vankilaa, jonka katsominen oli vielä liian kipeää. En siis tietoisesti paennut henkisyyteen, vaan tiedostamattani. Onneksi kuplani kuitenkin puhkesi, vaikka se tuntuikin siltä kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Ai, mitään pikaratkaisua ei olekaan? Oli oikeasti suostuttava ei-tietämisen tilaan, oli suostuttava sietämään epämukavuutta, oli katsottava omia kaavojaan hyvin rehellisesti. Oli annettava ”Hyvin mulla menee” -maskin sulaa ja uskaltautua tuntemaan syvälle haudattu tuska. Tällä matkalla olen toki edelleen, mutta se ei enää säikäytä minua niin, kuten aiemmin. Nyt ymmärrän, että itsensä ja todellisuuden katsominen on hidasta, paikoin hyvin epämukavaa ja sitoutumista vaativaa. Mutta palkinto on myös todella sen arvoinen. Minulle sitoutuminen omaan matkaani ja itseni kohtaamiseen on paljastanut että elämässä on jotakin, joka kannattelee, kamalimmiltakin tuntuvista hetkistä huolimatta. Pelko ei ole kadonnut, mutta ei sen kuulukaan. Pelollekin on kokonaisuudessa ihmisyydessä tilaa. Tuntuu siltä, että elämässä on tilaa, ennenkaikkea psykologisesti. Minulla on edelleen omat harjoituksen paikkani ja keskeneräisyyteni, tottakai. Nyt ajattelen, minun henkiselle kasvulleni suurin lahja on ollut asettua ihmisyyteen, inhimillisyyteen, ei pyrkiä sen yläpuolelle. Vapaus ei olekaan sitä, että saa tehdä mitä haluaa, vaan vapaus on ennen kaikkea vapautta omista mielen rakenteiden kaavoista. Vapaus on sitä, että ei tarvitse pelätä itsessä herääviä tunteita tai ajatuksia. Vapaus on sydämen avaamista kaikelle sille mikä itsessä tapahtuu, myös sokeudelle, naiviudelle ja varjoille. Ensimmäinen askel vapautumisen matkalla on tulla tutuksi oman vankilansa kanssa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen ei ole mitään quick fix- tietä. Se on elämään suostumista ja senkin sallimista, ettei aina kyllä huvita suostua. Pääsin keskustelemaan omien rakkaiden opettajieni, Kehto koulun Tommin ja Emilian kanssa siitä, mitä henkinen kasvu oikeastaan on, podcastille. Kuuntele keskustelumme alta.

Mausteet ovat tiivistettyjä fytoravinteita – tujumpi tapa lisätä lautaselle sitä paljon puhuttua aitoa makua ja todellista väriä. Eikä siinä kaikki: mausteet usein auttavat muutakin safkaa sulamaan ja imeytymään – mikä tarkoittaa enemmän ravintoa kehoon samalla rahalla ja vähemmillä vatsavaivoilla. Itse aloin aikanaan käyttää runsaammin mausteita niiden tulehdusta alentavien eli anti-inflammatoristen vaikutusten takia. Minulle mausteet ovat luonnon tehokkaimpia tulehduskipulääkkeitä – silloin kun laatu on riittävällä tasolla, ja safka maistuu hyvälle eli sulaa ja imeytyy ihanasti. Runsaat, laadukkaat, monipuoliset ja oikein käytetyt mausteet olivat yksi syy siihen, miksi syksyllä 2003 se sinänsä samannäköinen perusruokalautanen silloisessa Thaimaassa jätti olotilan niin paljon energisemmäksi kuin teollisempi ruoka Suomessa. Nykyään turistikeskuksissa puhutaan englantia, ja ruokakin on "sivistynyttä" eli keinotekoista teholaatua. Lue lisää: https://www.supermarketsurvival.fi/supermarket-survival-jakso-19-mausteet

Enneagrammi on persoonatyyppiteoria johon tutustuin ensimmäistä kertaa viitisen vuotta sitten. Myönnän että alkuun suhtauduin siihen skeptisesti, sillä uskon syvästi ihmisen yksilöllisyyteen ja en niinkän pidä erilaisista leimasimista. Nämä huoleni estivät minua tutustumasta oikeasti enneagrammiin. Ennakkoluuloistani päästyäni huomasin sen olevan varsin syvällinen itsetunteuksen oppi. Jopa niin syvällinen, että se teki välillä kipeää. Enneagrammi nosti esiin asioita itsestäni, joita ei ollut kovin imartelevaa huomata. Mutta samalla se tarjosi suuntaa ja tienviittoja kasvuun. Enneagrammissa on 9 erilaista persoonatyyppiä.Jokaisella ihmisellä on olemassa oma ydin persoonansa, ikäänkuin ikkuna josta käsin maailmaa katsoo. Ennearammin mukaan ihminen on kuitenkin aina enemmän kuin persoonansa. Tykkään ennagrammissa siitä, miten se yhdistää sekä psykologiaa että henkistä kasvua. Asiat eivät jää ohukaisiksi. Ja kuten henkiset viisaudet sanovat: Olemme kaikki yhtä, mutta erilaisia. Näin jokaisessa meissä on olemassa kaikki vivahteet muistakin persoonatyypeistä, mutta yksi näistä tyypeistä on meille koti. Näin saakin olla. Enneagrammi tyyppinsä löytäminen voi olla hyvin helpottavaa. Ei tarvitsekaan yrittää mahtua johonkin ihanteeseen, joka ei vaan ole itseä. Se tuo myös ymmärrystä ihmisyyttä kohtaan, täällä on niin monia tapoja toimia, tuntea ja kokea. Lopulta olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä: Henkisiä olentoja opettelemassa ihmisyyttä. Jokainen omasta kohdastamme käsin.Jokaisella persoonatyypillä on omat alitajuiset selviytymiskeinonsa, sokeat pisteet ja motiivit.Jokaisella persoonalla on myös ns. stressisuunta ja kasvusuunta. Nämä tuovat tietoisuuteen valtavan arvokasta ymmärrystä siitä, miten itse tyypillisesti stressaantuneena toimii ja mikä taas on juuri itselle tie kasvuun ja eheytymiseen. Tässä onkin oikeastaan yksi tärkein asia, miksi enneagrammi vei sydämeni: Kasvu ei ole kaikille sama asia. Se mikä on yhdelle kasvua, voi olla toiselle taantumista. Minulle ennagrammi on auttanut ymmärtämään tyypillisiä kokemuksia ja tunteita joiden kanssa olen kokenut olevani aika yksin. Esimerkkejä näistä ovat vaikkapa ulkopuolisuuden tunne ja tunne siitä että olen jotenkin viallinen. Persoonatyyppini tyypillinen selviytymiskeino on koittaa korjata jotenkin tämä ”itsessä oleva vika”. Enneagrammi on tehnyt näkyväksi myös tapojani käyttäytyä jotka eivät ole niin edustuskelpoisia. Itse olen vetäytyvää tyyppiä, eli en niinkään mene kohti konflikteja vaan vetäydyn. Mutta taas läheisessä parisuhteessa taipumukseni draamaan on tullut tutuksi. Näissä hetkissä saan lietsottua tunteeni melkoisiin svääreihin.Oman persoonatyyppini lahjoja ovat taas mm. intuitiivisuus ja empaattisuus, kyky nähdä asiat syvällisesti ihmisyyden varjopuolia pelkäämättä.Lue lyhyet kuvaukset eri enneagrammityypeistä:1. Uudistaja: Rationaalinen, periaatteelinen, itsekontrolli, kovat vaatimuset, objektiivinen1. tyypin alitajunnassa:Peruspelko:Että on huono/viallinen/pahaRatkaisuyritys:Korjata, parantaaParhaimmillaan: Tyyneys, viisaus, hyväksyntä2. Auttaja: Välittävä, antelias, hoitava, omistushaluinen, empaattinen, uhriutuva2. tyypin alitajunnassaPeruspelko: Että ei tule rakastetuksi omana itsenäänRatkaisuyritys:Hoivata tai auttaa muita, jotta ansaitsisi rakkaudenParhaimmillaan: Hyväsydäminen, vilpitön ja aidosti nöyrä, ehdoton rakkaus3. Saavuttaja / Menestyjä: Mukautumiskykyinen, kunnianhimoinen, imagokeskeinen, esimerkillinen, suorittava3. tyypin alitajunnassaPeruspelko:Että on omana itsenään arvoton, ei ole toivottuRatkaisuyritys:SuorittaminenParhaimmillaan:Hellä, autenttinen, itseohjautuva4. Individualisti: Intuitiivinen, esteettinen, itseorientoitunut, luova, dramaattinen, romantikko4. tyypin alitajnnassaPeruspelko:Että ei ole omaa identiteettiä, ei merkitystäRatkaisuyritys:Löytää oma identiteettiParhaimmillaan: Tasapainoinen, universaali luovuus, syvällisesti kiinni elämässä5. Tutkija: Tarkkailija, vetäytyvä, innovatiivinen, irrallaan "maailmasta", valtavasti tietoa5. tyypin alitajunnassaPeruspelko:Että on avuton ja tarpeeton, kykenemätönRatkaisuyritys: Tiedonkeruu loputtomiinParhaimmillaan: Suuria visionäärejä ja pioneereja, näkee elämän ihmeellisyyden, syvällisiä näkemyksiä ja läpimurtoja6. Uskollinen / lojalisti: Kohtaava, vastuulinen, puolustautuva, sitoutunut, omistautunut6. tyypin alitajunnassaPeruspelko:Jää vaille tukea ja ohjausta, turvattomuusRatkaisuyritys: Etsii ulkopuoleltaan auktoriteettia tai asiaa/ihmistä johon voisi luottaa ja turvata7. Innostuja: Ylävireinen (innokkuus), saavuttamiskykyinen, impulsiivinen, energinen, spontaani, positiivinen7. tyypin alitajunnassaPeruspelko: Jäädä kiinni henkiseen kipuunRatkaisuyritys: Suunnittelu, kokemusten jahtaaminen8. Haastaja Itsevarma, päättäväinen, dominoiva, konflikteja pelkäämätön, voimakas tahto8. tyypin alitajunnassaPeruspelko:Tulla kontrolloiduksi tai vahingoitetuksiRatkaisuyritys: Kontrolloida ja hallita muita9. Rauhantekijä: Sopeutuva, varmisteleva, myötäilevä, rento , haluaa välttää konflikteja viimeiseen asti9. tyypin alitajunnassaPeruspelko: Jäädä yksin ja erilliseksiRatkaisuyritys: Vetäytyminen ja muiden myötäilyHuom! Jokaisesta enneagrammityypistä voi varmasti tunnistaa jotain itsessään. Kaikki enneagrammityylit ovat olemassa meissä kaikissa, enneagrammi on dynaaminen malli, jonka sisällä tapahtuu liikettä tietyssä järjestyksessä. (Stressikäyttäytyminen ja kasvusuunta.) Jokaisella on kuitenkin oma "kotipesä", persoonallisuustyyppi, jonka löytäminen ei ole välttämättä aina ihan yksinkertaista. Näistä lyhyistä kuvauksista ei vielä kannata tehdä päätelmiä omasta enneagrammityypistä, näiden tarkoitus on lähinnä antaa yleistetty katsaus kustakin tyypistä.Podcastilla kerron lisää kokemuksiani enneagrammista: Olemme mieheni kanssa koonneet Enneagrammi itsetuntemuksen työvälineenä verkkokurssin jossa käymme Enneagrammin kaikki 9 persoonatyyppiä syvällisesti läpi. Jos aihe kiinnostaa, tervetuloa mukaan täältä

Maaret Kalliosta tuli koko Suomen terapeutti Ensitreffit Alttarilla ohjelman myötä vuonna 2015, mutta miten Maaret Kalliosta tuli Maaret Kallio? Entä kuinka elämä ja arvot ovat muuttuneet tuon jälkeen?

Ensin puhuttiin bloggaajien tekemästä kaupallisesta yhteistyöstä, sitten mukaan tulivat tubettajat, instagrammaajat ja kaikkien muidenkin sosiaalisten medioiden ammattilaiset. Halme & Saarinen puhuvat Digisessä iltapäivässä vaikuttajamarkkinoinnista, joka ei enää rajoitu yksittäiseen kanavaan tai välineeseen, vaan seuraa vaikuttajaa kaikkialle. Kaupallinen yhteistyö -leimat vilahtelevat päivityksissä, kun vaikuttajat esittelevät seuraajille parhaita leivänpaahtimia ja meikkejä. Mistä ilmiö on saanut alkunsa ja kenet kelpuutetaan vaikuttajamarkkinoijaksi? Miten raha liikkuu mainostajien, vaikuttajien ja mediatalojen välillä? Jani Halme kertoo, miten Youtube-tähti Mansikka sai lapsen haluamaan uusia kodintekstiilejä, Tomi Saarinen paljastaa nolon hetkensä ajoiltaan radiokanavapomona ja Espanjassa talvet asusteleva bloggaaja kertoo, mistä elanto tulee. Lisäksi kuulemme Halmeen valinnat viikon kivoiksi tai kauheiksi digimaailman tuotteiksi.

Lavastus tai meikkaus mainitaan elokuvan lopputeksteissä. Niillä on suurempi merkitys kuin saattaa arvatakaan. Kolme suomalaista elokuvaa lähtee kiertämään Ruotsia ja TV-draama lähenee elokuvaa. Lavastaja ja meikkaaja ovat osa kuvaa Koukuttaja ja dokumenttielokuvaaja Manolo Diaz Rämö, lavastaja Elina Aho ja meikkaaja Tuija Valén kokoontuvat Elinan olohuoneeseen keskustelemaan elokuvatyöstä ja meikkaajan ja lavastajan asemasta tiimissä. Pohdittavana sekä plussat että miinukset. Minulle tulee aika nopeasti semmoinen fiilis, että jotenkin tämän oloinen maailma kuvastuu aivoihin. Elina Aho Dokumenttielokuvassa todellisuus on lavastus. Manolo Diaz Rämö On hauskinta työskennellä ohjaajien kanssa, jotka välittää yksityiskohdista. Tuija Valén Lisää elokuvaa Koukussa Tukholman Suomen instituutti näyttää kevään aikana Ruotsissa, yhteistyössä Folkets Bion kanssa kolme elokuvaa: Yösyöttö, Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja Perkele 2. Suomen instituutin elokuvavastaava Julia Radliff kertoo toimittajallemme Riitta Huikolle milloin ja mitä. Los Angelesissa asuva suomalaistoimittaja Kirpi Uimonen on Hollywood Foreign Press Associationin toiseksi ainoa suomalaisjäsen. Kyseinen yhdistys päättää, keille maailman tunnetuimpiin elokuva- ja tv-alan palkintoihin kuuluvat Golden Globet menevät - Toimittajamme Lotta Hoppu tapasi Kirpi Uimosen Göteborgin elokuvafestivaaleilla ja Uimosen mukaan TV-draama elää uutta kulta-aikaa. Myös kaikki ohjelman kappaleet ovat olleet mukana jossakin elokuvassa. Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Itsenäisyyden ymmärtää vasta, kun sitä ei ole. Tämän tietää juhlasumussa erityisesti Maallikkosaarnaaja Maasola. Juhlasaarna Sananen!

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu Simo Frangén. Koomikko, juontaja ja käsikirjoittaja tunnetaan parhaiten Alivaltiosihteeristä ja 2000-luvun alussa pyörineestä Maailman ympäri -tv-visailusta. Hänen kädenjälkeään tullaan näkemään vuonna 2017 ensi-iltansa saavassa Fingerpori-elokuvassa, jonka hän on käsikirjoittanut yhdessä Pertti Jarlan kanssa. Ali Show'ssa puhutaan palindromeista, odotuksista ja tietysti Tampereesta. Ali kyseenalaistaa hauskuuden riittävyyden arvona, mutta Simo väittää sen riittävän aika pitkälle. "Onko muita arvoja olemassa? Luettelepas joku, niin minä yritän miettiä onko se minulle tärkeä." Studiossa pohditaan myös sitä, mikä ongelma on ja miten se määritellään. Lisäksi Ali Show brändätään uudelleen nimellä "Riman Ali Show".

En usko, että tunteita voisi kontrolloida. Tai sanotaan suoraan, niitä ei voi kontrolloida. Tunteiden hallinta on taas jotain, mitä pidän mahdollisena ja viisaana. Hallinta ei siis suinkaan tarkoita sitä, että tunteet voisi tai pitäisi blokata pois. Minulle tunteiden hallinta tarkoittaa tunteiden hyväksymistä ja reaktiivisuuden sijaan terveempien ja itselle parempien selviytymiskeinojen harjoittelua. ( Ja realitycheck, vaikka "paasaan" asiasta, harjoittelen tätä itse ihan yhtälailla!) Useinkaan haaste ei ole itse tunteessa, vaan siinä mitä tunnemme tunteesta tai se miten vaikeat tunteet saavat meidät reagoimaan. Saatamme tuomita itsemme vihan tunntesta. Saatamme hävetä epävarmuuttamme. Saattaa olla, että kun olemme peloissamme ja huolissamme, suojaudumme hyökkäämälllä. Joskus taas arvostelua ja konfliktia pelätessämme vetäydymme ja menemme omaan kuoreemme. Emme voi kontrolloida tunteitamme mutta, reaktioitamme voimme opetella kohtaamaan inhimillisesti ja myötätuntoisesti. Podcastilla käsitellään mm. * Mistä siinä on kyse jos helposti räjähtelee puolisolleen * Mustasukkaisuuden kohtaaminen inhimillisesti * Mitä sitten, jos ei uskalla puhua puolisolleen tarpeistaan ja toiveistaan * Miten voi harjoitella ”istumaan tunteiden kanssa * Miten lähteä harjoittelemaan ymmärrystä reaktioiden sijaan. Tervetuloa kuulolle!

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin. Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään: Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia.  Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin.  Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä.  Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. No, onhan se pieni sekin.En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970.  Menin siihen majurin pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia.Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina Ei käy.  Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään nuorisonohjaaja- ja seurakonsulenttikoulutukseen Eskilstunan Suomi-seuraan. Ja niin oltiin taas ajan hermolla, järjestötoiminnassa, jonka tiimoilta järjestyi yhtä jos toistakin lisähommaa.  Sekä Eskilstunan Kuririssa että Folketissa oli suomalaisia sivuja, Ruotsinsuomalainen oli silloin RSKL:n nimissä ja julkaisi juttujani.  Sain jopa oman lehtimieskortinkin, jota en ollut koskaan Kiuruvesi-lehdessä saanut.  Minulla oli nimittäin niin huono palkka, ettei minua hyväksytty lehtimiesliittoon. Ensimmäisestä jutustani, jonka tein AMS:n lehteen sain ison rahan! Se oli yhtä paljon kuin kuukausipalkkani Kiuruvesi-lehdessä oli ollut v. 1966.Aikansa kutakin. Ilta- ja yösiivouksia eri paikoissa, töissä matkatoimistossa ja lapsenlikan pesti yms, siinä joitakin hommistani.Pari vuotta meni Eskilstunassa ja sen jälkeen oli edessä muutto Södertäljeen, piti päästä lähemmäksi Tukholmaa ja uusia haasteita.Ensimmäinen työtarjous Södertäljessä oli Eskilstunasta. En ollut koskaan hakenut sieltä töitä, mutta jotenkin maineeni nuorisonohjaajana oli levinnyt ruotsalaisten tietoisuuteen, ja minulle tarjottiin töitä jostakin vapaa-ajan talosta.  Siitä sain idean kysyä töihin vastaavanlaiseen työhön Södertäljessä ja pääsin. Luovuin siitä sitten kun sain opettajan hommia ja vakituisen leipätyön.  Ennen sitä ja siinä sivussa olin tietenkin opiskellut yhtä jos toistakin ja tehnyt erilaisia hanttihommia, mm. perustin Södertäljen Kuriiriin suomalaiset sivut. Sain ne sillä ehdolla, että sivuille hankittaisiin ilmoituksia, joiden tuloista sekä minä että ilmoitushankkija saisimme palkkamme. Joku Saabilla töissä oleva henkilö hoitikin ilmoitushankinnan ja rahoitti siten suomalaiset sivut. Ja kun hän lopetti, loppuivat sivut, sillä kukaan ei jaksanut enää hankkia ilmoituksia. Joku sitä kokeili kylläkin.Jotenkin jouduin opettajaksi Södertäljeen.  En tietääkseni ole koskaan hakenut sitä virkaa, mutta syksyllä 1975 minulle vain tuli kirje, jossa kutsuttiin töihin. Vasta ensimmäisenä työpäivänä minulle selvisi, että olin saanut ensimmäisen suomalaisen luokan opettajan viransijaisuuden! Kiitos mukavien työkavereiden, selvisin siitäkin järkytyksestä. Olinhan minä jo vähän ihmetellytkin, miksi kaikki 6-7 vuotiaat lapset alkoivat tervehtiä ja hiippailla minun perässä kesällä, kun ulkoilutin koiraani.  Kuvittelin, että ne olivat vain kiinnostuneita komeasta, sinisestä Grand Danoisistani.Varsinaista opettajakoulutusta minulla ei silloin vielä ollut, mutta olin ollut yhden kesän Jyväskylän kesäyliopistossa alkeisopetuskurssilla.  Sillä piti pärjätä, aluksi.Opettajan työtä kesti 40 vuotta. Urani aikana sain kokeilla mitä moninaisempia opettajan töitä.  Olin luokanopettajan suomalaisilla luokilla 1-9, ja myöhemmin minulla oli myös ruotsalaisia luokkia aina 6-vuotisryhmästä lähtien ja ruotsinkielisiä erityisluokkia 6-9 reilut toistakymmentä vuotta. Sain opettaa suomea kotikielenä, ja sitten myöhemmin äidinkielenä sekä valinnaisaineena aina päiväkodeista lukioon saakka. Kun viimein päätin jäädä eläkkeelle, niin sain vielä kuin boonuksena kokeilla suomen opetusta yliopistossa vieraana kielenä ja sain palata takaisin tuntemattomaksi muuttuneeseen kouluuni Nykvarniin pariksi vuodeksi ja yrittää opettaa suomea myös entisten oppilaitteni lapsille, joista suurin osa oli nyt puolisuomalaisia, kolmannen tai neljännen polven suomalaistaustaisia lapsia. Hieno kokemus sekin.Vaikka opettajan työ onkin niin vaihtelevaa ja antoisaa (en tarkoita nyt palkkaa), saattaa sekin käydä yksitoikkoiseksi, ellei keksi vähän vipinää opetukseen.  Ainakin oppilaat voivat kokea sen tylsäksi.  Paremman puutteessa keksin maustaa opetustani kielikylvyllä.  Anoin siihen projektirahaa kouluhallitukselta ja sain sekä siirtolaisrehtorin että oman paikallisen rehtorin siunauksen, joten siitä vain. Vuokrasimme sopivat tilat seurakunnan omistamasta Herrgårdenista ja olin siellä evakossa viikon suomea lukevien oppilaitteni kanssa. Kaikki opetus kaikissa aineissa sujui suomeksi, joten oppilaat eivät varmaankaan olleet pahasti jäljessä ruotsalaisista luokkatovereistaan, kun palasivat takaisin kouluun.Yhdellä koululla teimme koululehteä suomentunneilla useita vuosia. Lapset hankkivat lehteen ilmoituksia ja kustansimme sillä painokulut + maksoimme Suomen risteilymme.  Yhtenä vuonna kävimme opintomatkalla Unkarissa yhdessä unkaria lukevia oppilaiden kanssa.  Se matka kesti kaksi viikkoa, sillä matkasta innostui myös Unkari-seura ja siellä järjestettiin myyjäiset matkamme hyväksi. Omaa rahaa ei taidettu tarvita.  Seuraavana vuonna kävimme sitten samalla porukalla Suomessa opintomatkalla.Jouduin aloittamaan myös ruotsalaisen koululehden teon ollessani eräällä toisella koululla erityisopettajana. Silloisen rehtorini mielestä minun piti saada opettaa myös muita oppilaita, ja koska kävin siihen aikaan IKT-maisterin kurssia Tukholman opettajakorkeakoulussa (IKT= information-kommunikation-teknik) se sopi minulle ihan hyvin. Koululehteä tein työaikani ulkopuolella ja oppilaat tulivat koulun jälkeen toimitustyöhön.Eihän elämä saa olla vain työtä, niin mukavaa kuin se onkin!Olen aina ja kaikkialla ollut mukana monissa järjestöissä, ja minulla on ollut sormeni pelissä usean perustamisessakin. Mutta minä en aio jatkaa mitään ikuisesti. Nyt on aika jättää hyvästit yhdelle jos toisellekin. Nykvarnin suomi-seura saa etsiä itselleen uuden puheenjohtajan, Finn-Kirjalle se saatiin jo, ja ensi syksynä on kirkollisvaalit. Silloin voin jättää kirkkovaltuuston ja muut luottamustoimet siellä.En tiedä, olenko saanut jotakin aikaan järjestöelämässäni, mutta jotakin koen sentään tehneeni.Kirjoittajayhdistyksen sihteerinä ollessani aloin pitää kirjakahviloita Södertäljen kirjastossa, mutta kun kunta alkoi vaatia vuokraa, niin muutin toiminnan Nykvarniin, jossa olen jatkanut sitä jo yli 20 vuotta yhdessä Salme ja Veijo Kosusen kanssa. Saamme kokoontua seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla ja tämä on yksi seurakunnan suosituimmista toiminnoista.  Seurakunta innostui myös noin 10 vuotta sitten ajatuksestani luovuttaa Muumi kyseisen vuoden aikana viimeiseksi kastetulle ruotsinsuomalaiselle lapselle seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kaikki kunnia sotaveteraaneille, mutta suomen kielen tulevaisuuskin on kiinnostava ajatus. Kannustamme muumituksellamme suomen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta ja samalla muistutamme myös kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä.Nykvarnin kunta, Suomi-seura ja Finn-Kirja lähtivät mukaan ideaani ja Nykvarnissa järjestettiin Ruotsin ainoat runokaraokemestaruuskilpailut joku vuosi sitten. Ikävä kyllä niille ei ole ilmaantunut jatkajaa. Reija Vuorela on edelleen ainut runokaraokemestari.Toimintani Kirjoittajayhdistyksessä vaihtui LIEKKIIN, jonka päätoimittajana olin muutaman vuoden. Sitten minut houkuteltiin Finn-Kirjan puheenjohtajaksi. Se oli silloin aika heikoilla, ja jotain piti keksiä tavallisen kirjojen julkaisun lisäksi. Tuija Liiti toimi silloin Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana ja yhdessä aloimme järjestää Ruotsinsuomalaisia kirjamessuja Tukholman Suomen instituutissa. Järjestimme messut vielä yhden kerran 11 vuotta sitten kun Finn-Kirja ja Liekki täyttivät 30 vuotta, paikka oli silloin Eskilstunan kirjasto ja Maire Dahlman Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana.  Nyt messut jatkuvat, mutta nimi on muuttunut kirjallisuustapahtumaksi, mutta aika on sama; lokakuu.  Tapahtuma ei kilpaile mitenkään Kulttuuri.se:n Kirja- ja kulttuurimessujen kanssa, sillä ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden tapahtumalla on erilaiset motiivit.Olen toimittanut yhteensä kymmenkunta antologiaa, kokoomateosta ja historiikkia sekä muutaman Ruotsinsuomalaisen kulttuurikalenterin. Nyt on muiden vuoro.Neljä vuotta sitten ehdotin Vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valintaa. Finn-Kirjan johtokunta innostui, ja nyt valitaan neljäs vuoden kirjailija. Kolme vuotta sitten aloimme järjestää myös kirjailijaristeilyjä, nyt se toteutuu marraskuussa.Olen tehnyt, minkä olen keksinyt ja jaksanut. Jokkaane tuaploo tyylillään, minä tein sen jotenkin noin. Toiset tehkööt tavallaan.-Anneli Tikkanen-Rózsa Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

"Jos maailmaan hyökkäisi avaruusolioita, valitsisin pelastustiimiini Manuela Boscon", sanoi Ali Manuela Boscolle lähetyksen alussa. Manuela uhkasi lisätä tämän hienon kuvauksen omaan ansioluetteloonsa. Manuela Bosco lopetti urheilun, sillä hän ei tuntenut enää paloa alaa kohtaan. "Haluan tuntea, että olen elossa. Minulle ei riitä se, että elämä on ihan ok. Haluan, että elämässä on intohimoa, rakkautta ja paloa. Hävitin paloni urheilua kohtaan ja silloin päätin lopettaa", sanoo Manuela. Ali ja Manuela keskustelivat mm. siitä, miten Suomessa hengelliset asiat koetaan monesti hörhöilyksi, millainen suhde Manuelalla oli tiedemies isäänsä ja siitä, miten Manuela löysi taiteen elämäänsä. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Pekka Haavisto on kokeneen poliitikon lisäksi myös tietokonetuki, joka auttaa 90-vuotiasta äitiään stalkkaamaan sukulaisten Facebook-profiileja. Lapsena Pekka roikkui koulun käytävillä iltaan saakka ja keskusteli käsityönopettajansa kanssa ufoista. Seikkailunjanoiset teinivuodet johdattivat Pekan hyppäämään junaan halki Euroopan. Yösija löytyi milloin puskasta, milloin rautatieaseman lattialta. Miten nuori hulivili ajautui politiikkaan? Mihin Pekka lähtisi reilaamaan nyt? Miten 29-vuotias Haavisto halusi näpäyttää istuvaa pääministeriä? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Isoäidin vauvakuva reilun sadan vuoden takaa puhuttelee ihmisoikeuslakimies Kristiina Kourosta vahvasti. Mitä kaikkea hän ajattelee katsellessaan sitä? Miten ihmisoikeuslakimieheksi sytytään? Tässä tarinassa vaihto-oppilasvuodella oli ratkaiseva merkitys, sillä Kuopion tyttö törmäsi rasismiin ja rajuun köyhyyteen ensimmäistä kertaa Alabamassa lukioikäisenä. Toimittajana Eve Mantu.

Kaari Utrio on kuljettanut kirjoissaan naisia läpi vuosisatojen. Hän on onnistuneesti yhdistänyt faktan ja fiktion tavalla, joka on koukuttanut lukijoita jo vuosikymmenien ajan. Miksi juuri historialliset romaanit? Utrio arvioi kirjoittajana olevansa kuin entisajan tarinankertoja. - Ennen kirjoitusmerkkien olemassaoloa keräännyttiin nuotion ympärille, jossa kuunneltiin lennokkaita tarinoita. Koen olevani tälläinen nuotiopiirin tarinoitsija. Kertojan tarkoitus ei ollut kääntää itseään ylösalaisin, eikä kaivaa omaa napaansa, saati sitten muuttaa maailmaa. Ainoa tarkoitus oli nuotion ympärillä olevien ihmisten viihdyttäminen - koen olevani tällainen kertoja. Kellontarkka kirjoittaja vai inspiraation vietävissä? Lähes 50 vuotta ammattikirjailijana toiminut Utrio noudattaa tarkkaa aikataulua työpäivässään. - En voi jäädä odottamaan inspiraatiota. Minulle työ on raakaa, mutta mieluisaa ja hauskaa. Jos ajattelee, ettei romaanin valmistuminen ole yhdestä päivästä kiinni, ja sitten tällaisia päiviä alkaa vain kertymään niin siitä syntyykin yhtäkkiä hoppu. Minulla kirjailijan vuodenkierto menee niin, että käsikirjoitukseni pitää olla viimeistään toukokuussa valmiina, jotta syksyllä kirja on lukijoiden käsissä. Viimeisessä kirjassaan Paperiprinssi Utrio kirjoittaa seikkaperäisesti paperin valmistamisesta. Tarinan sankarina on raajarikko merikapteeni, joka perii paperiruukin​.​ Ensin piti tutkia paperin valmistusta ja sitten perehtyä merikapteenin ammattiin ja löytöretkeilijän hommiin. Tutkimustyö uuden kirjan aihepiiriin kestää lähes vuoden ja sen jälkeen tehdään henkilöt sekä luodaan miljööt - piirretään ne ihan paperille​.​ Kun pohjatyöt on tehty, sitten vaan hypätään pää edellä kylmään veteen ja al​oitetaan varsinainen kirjoittaminen. Se on aina kova paikka. Mitä jos tarina ei etene? ​Utrio kertoo jokaisen kirjailijan joskus kokevan ettei tarina etene. - ​Tiedän että tämä pimeä ​vaihe​ menee ohi, mutta viekö se päivän vai viikon, sitä en tiedä. ​Perinteisin keinoin kirjailija ​Utrio ​saa ​tilanteen rauhoitt​umaan.​ - Saunominen ja metsälenkit tyynnyttävät mieleni. Saan kävelylenkeillä "metsähoitoa", joka on eri asia kuin metsänhoito. Miksi naisen asema sekä perheiden historia ovat usein kirjoje​si aiheina? Utrio kertoo opiskelleensa historiaa Helsingin yliopistossa 60-luvulla. - Olin pettynyt opiskelussa siihen, että tavallisten ihmisten elämää ei historiassa ​juurikaan ​käsitelty. Opiskelu oli pelkästään vallan, talouden ja taiteen historiaa. Kleopatra, Englannin Elisabeth ja Itävallan Maria Teresia olivat opiskelussa mukana, mutta miksi pois jätettiin toinen puoli ihmiskunnasta, täysin historian kirjoituksen ulkopuolelle. Perin naisasia ajattelun isoäidiltäni. Alkuvaiheessa siihen ei liittynyt naisen aseman parantamista, vaan silkkaa uteliaisuutta: mitä naisille on tapahtunut? Olen vanhan ajan naisasianainen ja ihailen Minna Canthia. Keskusteluhetken päätteeksi puhuttiin suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta. - Suvaitsemattomuudella on historiassa kauhea jälki, paljon pahoja asioita on sen nimissä tehty. Toivon että suvaitsevaisuus, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja empatia lisääntyisivät. Kirjailija Kaari Utrio oli Sanna Pirkkalaisen vieraana Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 18.8.2015.

Taala pohjantahden alla on nyt kotimaame; Unknown title; Kuules pieni Katariina tuletkos minulle

Taalla pohjantahden alla on nyt kotimaamme; Kuules pieni Katariina tuletkos minulle

Download file | Size: 17.17MRyhmän podcast nro 5. Tämän kertainen kysymys on ”Mitä iloa ja hyötyä Ryhmästä on ollut minulle?” Paikalla ovat Juhana, Markus ja Mikko.

Kaija Hårde tekee vapaaehtoistyötä Kaupunkilähetyksen Klaragårdenissa Tukholmassa. Kaija Hårde pitää perjantaisin ompelukerhoa asunnottomille naisille. - Halusin tehdä jotain konkreettista, enkä vain antaa rahaa keräyksiin. Minulle se ei rittänyt. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Step-by-step instructions for using Pace's online tutoring platform, Minulle.

Riitänkö sinulle, riitänkö minulle