Podcasts about uumajassa

Enempi rahhaa kielikeskukshiin. Joulukonssäriä Luulajassa ja Uumajassa. Jonas Jaakon palloosauna. Prufili Bosse Pääjärvi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

STR-T hakkee alkuperäiskansa-staattystä tornionlaaksolaisile, kväänile ja lantalaisile. Kierunan uutheen sentrymhiin tullee suomen-, saamen- ja meänkielisiä katunimiä. Käymä Kotirannalla, Haaparannan uuessa vanhainkodissa. Meänkielen ampasatööriä puuttuu Uumajassa. Uusi filmi antaa kuvan lantalaisitten suuresta merkityksestä histuurialisessa tapahtumassa. Tornedalens folkhögskola tekkee työtä meänkielen puolesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Daniel Haataja on neljännen sukupolven amerikansuomalainen, jonka äidinkieli on englanti. Hän lähti 16-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Suomeen vuodeksi, ja toimii nyt suomen kielen lehtorina Uumajassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Daniel Haatajan esivanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa.Danielin kotikielenä on ollut englanti, mutta suomalaisuus on kuitenkin aina ollut iso osa hänen identiteettiään: "Amerikkalaisena on ihan ok sanoa I'm Finnish, mutta kun puhun suomea, en ikinä sanoisi Olen suomalainen, koska merkitys on toinen."Vierailulle tulleet suomalaiset sukulaiset innostivat 1970-luvun loppupuolella Danielia hakemaan vaihto-oppilasohjelmaan, kun he huomasivat kuinka innokas nuorukainen oli oppimaan suomea.Hän on toiminut suomen kielen lehtorina Minnesotassa, ja myös vuoden Norjan Tromssassa, ennen kun hän vuoden 2023 alussa aloitti työt Uumajan yliopistossa.Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Jan Jacobsonjan.jacobson@sverigesradio.se

Hilja Byströmmin päivää juhlithaan ja uuet runonkoelmia pästehään. Uumajassa oon maholisuus keittää soppaa, syöä sen ja samala käyttää meänkieltä eli suomea. VR-silmiklasit saatta auttaa lukemista näin meinathaan Haaparannan pipliuteekissä.

Tornionlaaksolaisitten, kväänitten ja lantalaisitten ruuhmiitten jäänöksiä oon levitetty jopa franskalaisheen musehoon. Arbetsmiljöverket oon kontroleeranut rakenus-fööretaakia Malmikentilä ja puolet niistä ei seuraa turvalisuus-sääntöjä. Uumajassa järjestethään alkuperäskansa- ja minuriteettifestivaalia. Region Norrbotten meinaa kokohnaans päästä erhoon livmoderhalskanserista. Pajalan Smedskola satsaa kläpitten liikkumisen ilhoon. Ja uuesta versuunista virsistä "Den blomstertid nu kommer".

Ruotti tulle hakehmaan jäseneksi NATO-järjesthöön. Näyttää ette tinka siittä kuka pittää hoitaa jahti-, ja kalastusasiat tunturikunnissa oon tulossa tärkeäksi kysymykseksi syksyn vaalissa. Jääpato oon Lainionväylässä ja vesi oon alkanu nousemhaan Kangosessa. Uumajassa järjestethään festivaalia, missä alkuperä- ja kansanväliset minuriteetit oon fuukyksessä. Tämän viikon veres kappale, eli "veckans färsking" P4 Norrbottenissa oon Pajalalainen artisti.

Radio Cityn Aamun pojilla oli tänään loppujen lopuksi helppo tehtävä selvittää, miksi Uumajassa syntyvyys on laskussa. Jere kohtasi golfkentällä vanhan rouvan, joka kiroili kuin merimies ja Samuel koittaa kapinoida yleisiä ruokailunormeja vastaan. Alkoholin hankkiminen on tehty nykynuorisolle helpoksi, toista se oli ysärillä. Oletko koskaan ollut hierojalla, joka yrittää tehdä olosi mukavaksi riisumalla omat vaatteensa? Mukana myös totuus lapsen suusta, kuukautishanskat ja syy sille miksi aamun pojilla on todennäköisesti dementia vanhana!

Sopraano Noora Karhuluoma joutuu harjoittelemaan monien kielten oikeinlausumista ammatissaan. -  Oopperalaulajan on kuulostettava uskottavalta niillä kiellä, joilla laulaa ja sisäistettävä kielten pienetkin sävyt, kertoo sopraano Noora Karhuluoma. - Taiteilija Sandra Wasara Hammare tuntee samankaltaista ulkopuolisuutta kuin ihmisten kieltä taitamaton Frankensteinin hirviö, koska ei osaa vanhempiensa kieliä. Sandra Wasara Hammaren Frankensteinin hirviöön liittyviä töitä on parhaillaan esillä taidenäyttelyssä Uumajassa.    -  Miksi monesti sanotaan että tehdään jotain itse eikä yksin, kyselee Annika Lantto kolumnissaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson tarttuvat muun muassa sanontaan kieli keskellä suuta. - Juontajana Merja Laitinen.

Kulttuurituottajan hikisin paikka on viikkoa ennen tapahtumaa. Finntastic- tuottajat juttelevat keskenään vuoden ohjelmasta. Sekä Södertäljen että Uumajan oopperassa nainen laulaa miesroolin. Finntastic on osa Tukholman kulttuuriyötä 21. huhtikuuta. Tukholman Suomen istituuttiin odotetaan taas noin 800 kävijää illan aikana. Tämän vuoden ohjelma on melkein valmis. Teemana oli alkujaan kulttuuriaktivismi, josta kehittyi useita saamelaista kulttuuria esitteleviä esityksiä ja näyttelyitä. Lasten osalta on luvassa ohjelmaa lapsilta lapsille. Finntastic-työryhmässä kulttuurituottajat Kimmo Tetri, Elina Ylhäisi ja Julia Radliff ovat jo sopineet monen artistin tulosta Tukholmaan Finntastic-iltaan. Oopperaa Uumajassa ja Södertäljessä Oopperaroolien joukossa on kautta vuosisatojen ollut rooleja. joita on esittäneet sekä miehet että naiset. Näin sekä Uumajassa että Södertäljessä tänä keväänä. Uumajassa Henriikka Gröndahl ja Susanna Levonen esittävät Gluckin Orfeo ja Euridike-oopperaa ja Södertäljessä nähtiin Bellinin Romeossa ja Juliassa Tessan Maria Lehmussaari Julian osassa. Kulttuurikeskustelu Koukun juonsi, miksasi ja tuotti: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Koukkupaneelina tällä kertaa räppäri Jesse Piisinen, hänen äitinsä Tea Secka ja isosiskonsa Heidi Piisinen. Aiheena ruotsinsuomalaisten päivä 24.2., joka ei ole tuttu muille kuin Jesselle. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Ruotsinsuomalaisten päivä uudella tavalla Ruotsinsuomalaisten päivä ei ole mikään iso tapahtuma Uumajassa, jossa Koukku vierailee tällä kertaa. Tea Seckalle ja Heidi Piisiselle asia oli melkein tuntematon. Tea Secka asetti koko päivän vieton kyseenalaiseksi jo siksi, ettei tunne itseään ruotsinsuomalaiseksi vaan suomalaiseksi. Heidi Piisinen kaipasi päivään muitakin tapahtumia kuin muumia, jotka sopivat myös suomea osaamattomille lapsille ja nuorille. Vaikka hän historian ystävänä haluaa mukaan myös sopivan annoksen Kalevalaa. Koukuttajamme, raptaiteilija Jesse Piisinen, on kyllä ollut mukana useammassa tapahtumassa esiintymässä itsekin, mutta hänenkin mielestään ruotsinsuomalaisten päivään pitäisi löytää jotakin uutta potkua niin, ettei se jäisi vain sisäpiirin jutuksi. Ei lapset jaksa mitään tangoja kuunnella ja kannelta. Heidi Piisinen Enkä minäkään. Tea Secka Suomikin on muuttunut, ei sielläkään ole pelkästään saunaa ja makkaraa. Jesse Piisinen Ohjelmassa myös Musiikin monitoimimies,  Esa Rautiainen tekee laulun  ruotsinsuomalaisten satavuotistaipaleen joka vuosikymmenestä. Muutama on jo valmiina. Kirsi Blomberg haastattelee. Wivica Bandlerin syntymästä on tänä vuonna  kulunut 100 vuotta. Kuulemme arkistojen aarteen vuodelta 1993. Liisa Paavilainen haastattelee Wivica Bandleria, Keittiökeskusteluja-sarjassa.  Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Tukholmassa lukupiiriläiset ihastuivat suorasukaiseen Miiraan. Haaparannalta on luvassa veteraaniautokulttuuria ja Uumajassa kuplimme kirjanjulkaisutilaisuudessa. Lukupiirissä luettiin tällä kertaa ruotsiksi. Hanna Hallakumpu, Keijo Knutas ja koukuttaja Kai Rauhansalo pitivät lukemastaan.Miira on jatkoa Eija Hetekivi Olssonin esikoiskirjalle Ingenbarnslandille. Tässä uudessa romaanissa Miira on kasvanut lukioikäiseksi ja hänellä on unelma lääkärin ammatista. Miiran kovan kuoren alta löytyy pehmeämpi ja hyvin oikeudenmukainen ja päättäväinen nuori. Miira taistelee yhteiskunnan eriarvoisuuksia vastaan ja hänen college-housujen taskussa on usein iso keittiöveitsi.Ohjelmassa mukana myösHaaparannalla kiilsi kromi, kun veteraaniautoharrastajat kokoontuivat katselemaan toistensa autoja ja näyttämään omiaan. Paikalla oli myös toimittajamme Teija Nurminen.Uumajassa Erpo Heinolainen pääsi mukaan Solja Krapu Kallion kirjanjulkaisutilaisuuteen.Studiossa Kirsi Blomberg.kultuuri@sverigesradio.se

Vanhempien kunnioitus, lähimmäisen rakkaus ja toisen ihmisen kunnioitus ovat viikon koukuttajan Tanja Hagertin mukaan romanitapojen perusta. Keskustelussa mukana Orvokki Palm ja Sabina Hagert. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Romanitapoja ei opeteta ne ovat lahjaKuulin kerran laululun tään, kun vanhemmat lauloivat. Menneet ajat vielä näin, oli heillä mielessään. Koditonna kuljettiin, hevosia vaihdettiin, ulkosalla yövyttiin, ympärillä nuotion.Phirro romane, sanat Rikhard "Hartti "PalmUudet ja vanhat tavatMyös monilla nuorilla romaneilla on kokemusta hevosista ja lapsuus on vietetty kiinteässä perheyhteisössä, jossa tavat ovat säilyneet.Vaikka nuorempi romanipolvi onkin kasvanut omissa kodeissaan, eikä ole ollut pakotettu tien päälle, ovat jopa perheenjäsenten muinaiset rekipaikatkin monella nuorella hyvässä tiedossa. Joillakin ei ole ja silloin on keksitty uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat elämää, arvioivat keskustelijat Orvokki Palm, Sabina Hagert ja koukuttaja Tanja Hagert.Monella on semmosia uusia säännöksiä, ettei voi istua samassa autossakaan vaikka istuis takapenkillä, jos on vanhuksia autossa./Orvokki Palm.Tämä on nyt tyttölasten kohalla, nämä on niitä uussäännnöksiä, ettei voi mennä mäkiä ylös, jos siellä on vanhempia ihmisiä./Orvokki Palm.Ohan mekin aikuiset ihmiset tässä vuosien mittaan vanhoista säännöistä pyritty vähän niin kuin pääsemään, mutta nuoriso keksii niihin lisää vielä/Orvokki Palm.Ohjelmassa myös:Käydään Uumajassa oopperassa. Siellä toimittajana Erpo Heinolainen. Malmön toimittajamme Jyri Markkula esittelee kamarimusiikin Oktober juhlat, jotka jatkuvat vielä kahden sunnuntain verran.Studiossa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kultuuri@sverigesradio.se

Solja Krapu-Kallio löysi miehen Suomesta ja otti uudelleen haltuun suomen kielen. Solja kirjoittaa runoja ja kirjoja, esiintyy, vetää autotalliteatteria ja remontoi taloa. Solja Krapu-Kallio syntyi vuonna 1960 Konginkankaalla Keski-Suomessa. Perhe asui pitkään Keiteleellä, Savossa, ja siellä ovat Soljan juuret. Hän muutti Uumajaan 15-vuotiaana isosiskonsa kanssa. Neljänkymmenen Ruotsin-vuoden jälkeen hän tapasi keikkamatkalla Suomessa miehen entiseltä kotiseudultaan.Yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyi paljon. Nyt he ovat aviossa ja Soljalla on kaksi kotia: toinen Uumajassa, toinen Kuopiossa. Kuopion-kodissa on myös autotalliteatteri, jota Solja vetää yhdessä miehensä kanssa.Eihän mulla ollut niitä sanoja, joita sanotaan suomeksi, kun aikuiset menevät piiloon eikä kukaan etsi.Solja Krapu-Kallio on voittanut kahdesti Poetry Slam -kilpailun ja julkaissut useita kirjoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Hän on kuvaamataidon opettaja, lavarunoilija, esiintyvä taiteilija.Uusin kirja "Sanningen - en roman om förälskelse", jonka Solja on kirjoittanut yhdessä Helena Öbergin kanssa, käsittelee ihastumista ja parisuhteita. Kirja kertoo viidestä naisesta, jotka kaikki ovat löytäneet elämänsä rakkauden. Hän sattuu vaan olemaan yksi ja  sama mies..."Sain rautakangen häälahjaksi, ihanaa!"Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Gränslöst tar tempen på Norrlands största stad Umeå, som vill växa från 120 000 invånare till 200 000 innan år 2050. Är det ens möjligt? Före detta Pajalaborna Mervi Erkheikki och Emil Enbuska samtalar om kulturhuset Väven som nästan kostade 1 miljard - var det värt det? Reporter: Annika Lantto Gränslöst tar tempen på Norrlands största stad Umeå, som vill växa från 120 000 invånare till 200 000 innan år 2050. Är det ens möjligt? Före detta Pajalaborna Mervi Erkheikki och Emil Enbuska samtalar om kulturhuset Väven som nästan kostade 1 miljard - var det värt det? Norrlannin isoin kaupunki on Uumaja ja sinne rakennettiin muutama vuosi sitten uuen kulttuuritalon. Hintalappu: melkein miljardi. Oliko se sen väärti? kysyy Mervi Erkheikki ja Emil Enbuska

Tiistain aiheita: - Aamun vieras on karlstadilainen hanuristi ja musiikinopettaja Pasi Pasanen, joka osallistui äskettäin Tukholmassa pidettyyn accordeon- eli harmonikkafestivaaliin - Lundissa on viime viikkoina käyty kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa hevosen paskasta kaupungin kaduilla - Spice-huumeen epäillään syksyn aikana myrkyttäneen useita henkilöitä ympäri Ruotsia. Spicea on monta eri sorttia,  joista osaa ei ole kielletty laissa - Marraskuisen metsän adventtiaarteita on etsimässä toimittajamme Pirjo Hamilton Bessie-koiransa kanssa. Paikka on Uppsalan tuntumassa pienen salaisen karpalosuon reunamilla - Yksi Tanskan suurimmista ongelma-asuntoalueista eteläisessä Kööpenhaminassa on rauhoittunut kaupunkiviljelyn avulla. Ilkivalta alueelta saatiin loppumaan muutama vuosi sitten alkaneen  kaupunkiviljelyhankkeen avulla. Tanskansuomalainen puutarhuri Jann Kuusisaari on mukana hankkeessa - Länsigötanmaan aluehallinnon alainen kansallisten vähemmistöjen järjestötuki jatkuu seuraavat neljä vuotta.  Jaossa on rahaa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta uuttakin on järjestötukeen ujutettu - Uumajassa eletään kulttuurivuoden viimeisiä kuukausia. Ja niinpä ne ovatkin tapahtumia täynnä. Viikonvaihteessa oli sekä viimeisen saamelaisen vuodenajan, syystalven elin tjakttjadalvvien ja uuden kulttuuritalon avajaiset - Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Eurooppa ponnistelee ylös talouskriisistä, mutta minkälainen uusi EU on kriisin raunioista kuoriutumassa? Tästä aiheesta puhutaan nyt aamun vieraan kanssa. Hän on Suomessa toimivan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen, joka on yksi vastikään julkistetun EU:n suunta -raportin kirjoittajista - Sisuradio on kysynyt EU-parlamenttivaalien ykkösehdokkailta heidän mielipidetään pohjoismaisen yhteistyön tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista EU-parlamentissa. Sosiaalidemokraattien ehdokas Marita Ulvskog on ollut mukana europarlamentissa vuodesta 2009 ja hän toivoo lisää yhteistyötä - Poetry Slam, lavarunoilu, on taiteen laji jossa harrastajat esiintyvät omien tekstiensä kanssa yleisön edessä joko avoimella lavalla tai kilpaillen.  Ruotsin Mestaruus Poetry Slamissa ratkaistaan Uumajassa 28-31 toukokuuta - Ruotsissahan on parhaillaan meneillään supervaalivuosi, joka kiinnostaa hyvin monia. Yksi heistä on piirtäjä Markku Huovila, joka seuraa maailmanmenoa omasta horisontistaan, kuuluisasta Tenstan lähiöstä käsin. Tänään uulemme Markun ajatuksia rasismista - Botkyrkan kunnassa Tukholman eteläpuolella suunnitellaan uutta suomenkielistä vanhustenhoito-osastoa - Sotalapsiasiaa valotetaan pohjoismaisesta näkökulmasta viikonvaihteessa Tukholmassa - Älypuhelin on malmöläisen opiskelijan Ulrika Peldánin mukana melkein kaikkialla. Tapa toimii hyvin täällä Ruotsissa, mutta heti kun ulkomaasta on kyse, kuva vaihtuu. Viime vuoden aikana Ulrika on matkustanut Suomeen jopa pari kertaa kuukaudessa. Ja silloin kännykän käyttäminen ei toimi, varsinkin jos ei halua maksaa kalliita puhelinlaskuja - Finska Pinnareitten illan tarjonnosta - Aamun visa. Perjjantaiaamua isännöi Jorma Ikäheimo.

Aamun vieraana on suomalaisen kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin varatoimitusjohtaja Eero Sihvonen. Ruotsissa suomalaisen Cityconin omistukset ovat mittavia: Fruängen, Högdalen, Jakobsbergs Centrum, Kista Galleria, Liljeholmstorget Galleria, Tumba Centrum, Åkermyntan Centrum ja Åkersberga Centrum. Kaikki nänä Tukholman suunnalla. Lisäksi paletissa ovat Göteborgissa Stenungs Torg ja Strömpilen Uumajassa. Aamun vieraan Eero Sihvosen kanssa olemme kävelyllä yhtiön kahdessa kauppakeskuskessa: Kistassa ja Liljeholmenilla, molemmat ovat Tukholmassa. Kista on Cityconin suurin omistus. Kista Galleriassa on vajaat kaksisataa kauppaa ja ravintolaa. Vuokrattavaa kokonaispinta-ala on noin yhdeksän hehtaaria. Vuosittain Kistan kauppakeskuksessa käy 18 miljoonaa henkeä. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Uumajassa opiskeleva ja Västeråsissa syntynyt Helena Piippo Larsson valittiin tiistai-iltana 18.5. Vuoden 2010 Ruotsinsuomalaiseksi taiteilijaksi. 28-vuotias taiteilija tekee muun muassa piirrustuksia ja pronssiveistoiksia, ja n nuoresta iästään huolimatta ehtinyt muun muassa olla jo kahdesti mukana Liljevalchsin taidemuseon kevätsalongissa. Veli Raasakka haastattelee.

Oikeustieteen professori Johanna Niemi vihittiin perjantaina 22. tammikuuta 2010 oikeustieteen kunniatohtoriksi Uppsalassa. Hän on oikeustieteen professorina Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä, mutta on aiemmin hoitanut oikeustieteen professorin virkaa myös Uumajassa. Niemi on tutkinut muun muassa velkajärjestelyjä ja parisuhdeväkivaltaa. Jorma Ikäheimo haastattelee.