Podcasts about vaasan

Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema | Tällä kertaa vieraanani Maija-Sofia Ulmanen, joka tekee artikkeliväitöskirjaa Vaasan yliopistoon. Väitöskirjan aiheena on tutkia sitä mekanismia, jonka kautta ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnan valtavirrasta yhteiskunnan ulkokehälle ja minkälaisia rooleja psykiatria ja oikeuskäytäntö näyttelevät tässä prosessissa, ja mitä ovat parannusehdotukset havaittuihin ongelmiin. Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema – Vieraana Maija-Sofia Ulmanen Tässä […] The post Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema – Vieraana Maija-Sofia Ulmanen appeared first on Astetta parempi elämä.

Hylätty huvila pilkottaa rantametsän takaa kerrostaloalueen laidalla Vaasassa, Lohjansaaressa seisoo monisatavuotinen, monumentaalinen ja palvottu Paavolan tammi. Mikä todellisissa, tutuissa paikoissa inspiroi kauhukirjailijoita, ja miten he ammentavat historiasta kehittäessään värisyttäviä lukukokemuksia? Keskustelijoina kirjailijat Marko Hautala ja Melina Marras. Haastateltavana myös argentiinalainen kirjailija Mariana Enriquez. Marko Hautala on kirjoittanut lukuisia Vaasan seudulle sijoittuvia teoksia, kuten urbaania legendaa rantametsissä väijyvästä surmaajasta hyödyntävä Musta kieli (2023) ja Kuokkamummo (2014). Leväluhta-romaanin (2018) tapahtumat ammentavat Isonkyrön samannimisestä, arvoituksellisesta rautakautisesta suohaudasta. Melina Marraksen suomalaisesta kansanperinteestä ammentava esikoisromaani Para (2024) kertoo Lohjansaaresta. Novellikokoelman Hitonhauta ja muita puolielävien kohtaloita (2020) tarinat pelottelevat lukijoita Jyväskylän seudun järvimaisemissa. Paikat kantavat mukanaan muistoa menneestä, minkä voi aistia tunnelmana, tai se voi ottaa aaveen muodon, sanoo argentiinalainen Mariana Enriquez, laajasti julkaissut ja palkittu kirjailija, joka on noussut viime vuosina kansainväliseksi ilmiöksi. Kirjailijaa on kutsuttu goottisen realismin kuningattareksi ja poliittisen kauhun mestariksi. Romaaneissaan ja novelleissaan hän kirjoittaa kauhun keinoin ja mustaa huumoria viljellen Argentiinan sotilasdiktatuuriajasta, Buenos Airesin sivukujista, rock-kulttuurista ja feminismistä. Enriqueziltä on suomennettu novellikokoelmat Sängyssä tupakoimisen vaarat (2024) sekä Mitä liekit meiltä veivät (2021) ja romaani Yö kuuluu meille (2021). Lähetyksessä kuultava Enriquezin haastattelu on nauhoitettu toukokuussa 2024, kun hän vieraili Suomessa Helsinki Lit -tapahtumassa. Toimittajana Hannamari Hoikkala.

Työtilojen muutokset vaikuttavat ihmisten työntekemiseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Meillä ei ole omia työhuoneita, mutta ei onneksi monitoimitilakaan. Olen ne jo kokenut, enkä pysty niissä työskentelemään, kertoo nimimerkki Sotealan asiantuntija Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Virve Peteri on tutkinut viidentoista vuoden ajan monitoimitiloihin siirtymisestä aiheutuneita muutoksia eri työpaikoilla. Olen käynyt useissa eri organisaatioissa, jossa ihmiset ovat kertoneet, etteivät he aamulla töihin tullessa moikkaa kollegaa. Avotilassa et voi tietää, että onko työkaveri juuri tekemässä keskittymistä vaativaa tehtävää, kertoo tutkija Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Luoma-Aho, Veera (2021) R.I.P. toimisto, Helsingin Sanomat Hyvärinen, Hanna (2020) Joka neljäs työntekijä uupuu - onko työuupumus uusi normaali, Tampereen korkeakouluyhteisö Riskinä työyksinäisyys? (2023) Vaasan yliopisto

Tiian hämärien lapsuusmuistojen joukosta löytyi sanomalehtikatsaus-niminen ilmiö. On hyvinkin mahdollista, että ilmiö oli oikeasti unta, mutta päätimme leikkiä sen todeksi. Keräsimme viikon varrelta parhaat, pahimmat ja oudoimmat seksuaalisuuteen liittyvät uutiset (ja ”uutiset”), ja teimme niille hellän kuusikätisen ruumiinavauksen. Kyytiä saavat tässä jaksossa mm. dickpicit, toinen toistaan urpommat suhdenormit ja seksiin liittyvät oletukset, Vaasan hovioikeus sekä paavi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/hsana/message

Jakson aiheena on viime vuonna (kiitos vuoden vaihdoksen) lanseerattu uusi FCAA opiskelija jääkieokkosarja. Studiossa vieraan on Vaasan Mahtikukkojen Elias Kyllönen ja Olli Huovinen. 00:24 Mitä miehiä ja millä asialla? 05:38 Paremmat elämäntavat 09:18 FCAA sarjana 12:33 Haasteet tekemisen taustalla 18:30 Edelläkävijät 24:32 Näkymättömät sankarit Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmisen, joka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com

This is a Legal Design Podcast special episode in Finnish - dedicated to Finnish folks interested in legal design. But no worries our English speaking friends! We will be back with a new season starting in January 2024. *** Tässä podcast-sarjamme erikoisjaksossa keskustelemme legal designista, eli suomeksi oikeusmuotoilusta, kolmen suomalaisen legal design -pioneerin kanssa. Vierainamme ovat ennakoivan sopimisen ja sopimusmuotoilun uranuurtaja, Lapin yliopiston työelämäprofessori sekä Vaasan yliopiston yliopistotutkija Helena Haapio, Laurea Ammattikorkeakoulun oikeusmuotoilu-koulutusohjelman isä Jukka Linna sekä Juristin muotoilukoulun perustaja Hannele Korhonen.    Keskustelemme vieraidemme kanssa erityisesti oikeusmuotoilun taustasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Helena kertoo miten kotimaisen ennakoivan oikeuden ja ennakoivan sopimisen 25-vuotinen tutkimus on osaltaan vaikuttanut oikeusmuotoiluilmiön syntyyn, ja Jukka avaa maailman ensimmäisen oikeusmuotoilun maisteritason koulutusohjelman, eli Laurea ammattikorkeakoulun oikeusmuotoilun ja oikeudellisen erityisosaamisen YAMK-koulutuksen alkutaivalta. Hannele kertoo puolestaan miten Juristin muotoilukoulu sai alkunsa ja millaisten muotoiluprojektien parissa hän on saanut työskennellä. Kuulemme myös miten vieraamme selittäisivät oikeusmuotoilun merkityksen kuuluisalle Pihtiputaan mummolle, sekä pohdimme kuka voi kutsua itseään oikeusmuotoilijaksi. Visioimme lopuksi oikeusmuotoilun tulevaisuutta suomalaisena vientituotteena. Miten oikeusmuotoilu onnistuu tekoälyn kanssa? Entä onko oikeusmuotoilusta apua ihmiskuntaa koettelevien isojen kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa?

Joukkoon kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Mutta mitä tapahtuu jos yksilön sosiaaliset tarpeet eivät pääse täyttymään työssä?  Tässä jaksossa sukelletaan työyksinäisyyden käsitteeseen. Mitä termi tarkoittaa, mitä siitä seuraa ja kuka asiaan voisi vaikuttaa? Heta kertoo myös omista työyksinäisyyden kokemuksistaan.  Jaksossa viitataan Vaasan yliopiston tutkimukseen: Yhdessä etä- ja hybridityössä! Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen  https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/15130/978-952-395-065-8.pdf?sequence=2&isAllowed=y Jaksoa varten on myös jututettu työyksinäisyyteen erikoistunutta viestinnän asiantuntijaa Johanna Vireniä. Johannan löytää esimerkiksi Linkedin:stä.

Suomessa julkaistaan uutta, kiinnostavaa ja laadukasta kauhukirjallisuutta. Kesällä 2023 uudet romaanit julkaisseet meritoituneet kirjailijat Tiina Raevaara sekä Marko Hautala tulevat keskustelemaan toistensa uutuusromaaneista Musta kieli sekä Uinuva solu. Hautalan Musta kieli on jatko-osa Kuokkamummo-tarinalle, joka edustaa universaalia kauhua Vaasan lähiössä. Raevaaran Uinuva solu perustuu taas virusuhkaan, mikä kuuluu Eerika Hämeranta -sarjaan. Kulttuuriykkönen vertaa trillerinomaista tieteiskauhua universaaliin kauhutarinaan sekä pohtii, millaiset ovat suomalaisen kauhukirjallisuuden perinteet. Mitä elementtejä toimivaan kauhukirjallisuuteen kuuluu ja mitkä ovat pahimmat kliseet ja sudenkuopat, jotka voivat viedä tunnelman kauhukirjasta? Vieraina kirjailijat Tiina Raevaara ja Marko Hautala. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miten yritykset voisivat kasvullaan nostaa Suomea taantumasta? Vieraina pääekonomisti Penna Urrila, EK ja johtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät.  Millaista keskustelua kryptovaluuttapörssi FTX:n konkurssi kirvoittaa Yhdysvalloissa, Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Kryptovaluuttojen tulevaisuus ja valvonta. Vieraina varapj. Martin Wichmann, Suomen kryptovaluuttayhdistys Konsensus ja rahoituksen prof. Timo Rothovius, Vaasan yliopisto.  Eurooppa haluaisi lisää jalansijaa avaruudessa. Avaruusjärjestö ESA:n kokouksesta Pariisista raportoi Jari Mäkinen.  Suuri merisotaharjoitus Freezing Winds alkaa Suomenlahdella. Puhelimessa kommondori, Merivoimien operatiivinen päällikkö Juhapekka Rautava. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Tanskan vaalitulos, Kööpenhaminasta raportoi Rikhard Husu.  Israelin vaalit ja hankala suhde Venäjään. Vieraina vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittinen instituutti ja väitöskirjatutkija Antti Tarvainen, Helsingin yliopisto.  Ukrainan tilanne ja maan puolustustarpeet. Puhelimessa sotilasprofessori Janne Mäkitalo, Maanpuolustuskorkeakoulu.  Onko Suomen maine vähäisen korruption maana vaakalaudalla? Vieraina tietokirjailija Salla Nazarenko ja hallintotieteiden emeritusprof. Ari Salminen, Vaasan yliopisto. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti

Kaupallinen yhteistyö: Vaasan sähkö – ihmiselle ja ympäristölle ystävällistä energiaaMimmien kanssa studiossa keskustelee Remppa vai muutto -ohjelmasta tuttu kiinteistövälittäjä Anne Ramsay. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pohjoismaat olivat muodostaneet 1300-luvun lopulla yhteisen liiton eli Kalmarin unionin, joka oli ollut voimassa aina 1500-luvulle asti. Unionin tanskalainen hallitsija Kristian II pani vuonna 1520 toimeen Tukholman verilöylyn. Tämä oli liikaa ruotsalaisille, jotka aloittivat kapinan. Sen johtajaksi nousi Kustaa Eerikinpoika Vaasa. Nykyisen Suomen alue oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa, ja niinpä Kustaa Vaasa oli myös valtakunnan itäisen osan hallitsija. Hänen uudistuksensa vaikuttavat yhä edelleen myös täällä Suomessa. Millaisia olivat Kustaan uudistukset? Entä millainen oli Kustaan nousu valtaan ja miten valta vaikutti häneen? Tiedeykkösen haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen sekä professori Marko Lamberg. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Meriharakoita ja lokkeja pesii talojen katoilla, sepelkyyhkyjä puistoissa ja punarintoja talojen pihoilla ja puutarhoissa. Tiklejä, pikkuvarpusia, käpytikkoja ja viherpeippoja näkee nykyään siellä täällä. Kaupunkilinnusto on muuttunut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Miten Vaasan kaupunkilinnusto on kehittynyt? Juha Laaksosen oppaana Palosaarella Vikingan rannassa on pitkän linjan lintuharrastaja Jan Nyman.

Tiesitkö, että Korsholman linna Vaasan kupeessa toimi muutaman vuoden merirosvolinnana? Vitaaliveljet, joita myös vitaliaaneiksi sanottiin, ryöstivät kauppalaivojen lasteja ja hukuttivat miehistön jäseniä Itämerellä 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa. Vitaliaanimerirosvot harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin Itämaan eli nykyisen Suomen länsirannikolla, ja heidän raakuuksiaan pelättiin myös täällä. 1300- ja 1400- lukujen vaihde oli levotonta aikaa Itämerellä. Tanskan kuningatar ja Ruotsin kuningas sotivat keskenään, ja soppaa hämmentämään tulivat nuoret alhaisaateliset miehet Pohjois-Saksasta. Heistä muodostui vitaliaanien merirosvojoukko, joka rellesti kaikkialla Itämerellä. Ohjelmassa kerrotaan kuuluisista vitaliaanipäälliköistä, kuten Pohjois-Saksassa sankariksi nostetusta juomarista nimeltä Klaus Störtebeker. Toinen saksalainen merirosvopäällikkö Otte Peccatel, vaikutti Korsholman linnassa, jota vitaaliveljet pitivät yhtenä tukikohtanaan. Millaista yhteistyötä Itämaan asukkaat merirosvojen kanssa harjoittivat? Millaista oli Itämeren merirosvojen arki? Entä minkä takia juuri keskiajan Itämerelle syntyi kaikkien pelkäämä merirosvojoukko? Haastateltavina kirjailija Juha Ruusuvuori sekä arkeologi Ilari Aalto Turun yliopistosta. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Pienellä eläkkeellä saa jyrsiä halvinta lenkkiä, poliitikot jymäyttävät teitäkin, nostakaa ny bensan hintaa kunnolla että nähdään kuka ajaa, terveisiä keinoruuan tekijöille, potkutellaanko potkulaudoilla kun julkinen liikenne loppuu, lisämaksu buffetin ruokarohmuille, vaatimus Putinille, Paavo Väyryselle oma tähti, käytöstapoja raitiovaunuun, pätevätkö jokamiehen oikeudet makkaranpaistoon, kompostintarkastajat tulevat, sammakot eivät enää laula ja papiljotteja pörröpuserossa. Juhannuksena syödään makkaraa ja pyöritään pellolla. Toimittajana Johanna Östman. Vaasan torilla juhannusuunnitelmia kyseli Laura Haikala. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Yleensä isot toimijat lähettävät satelliitteja avaruuteen, mutta nyt pohjalaismaakunnat Merenkurkun molemmin puolin, Pohjanmaa ja Västerbotten, lähettävät ikioman satelliitin avaruuteen vuoden 2023 alussa. Kymmenen suomalaisen ja ruotsalaisen yliopiston ja korkeakoulun tutkimushanketta vetää Vaasan yliopisto ja professori Heidi Kuusniemi. Ainutlaatuista on, että satelliitin lähettämä avarauusdata on kaikille avointa. Tarkoitus on osallistaa alueen yritykset, koululaiset ja järjestöt mukaan uuteen avaruustalouteen ja keksimään uusia kohteita avaruusdatan käytölle. Uusi avaruustalous saapuu siis Pohjanmaalle. Avaruusdatan avulla metsätaloudessa voidaan kartoittaa metsätuhoja, logistiikassa pysytään jäljittämään kuljetuksia. Merenkurkun satelliittitutkimus tulee tarjoamaan dataa myös sisätilapaikannukseen. Kaikkia hyödyntämiskohteita ei vielä edes osata aavistaa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi Vaasassa apulaisprofessori Petri Välisuon, joka tutkii satelliittipaikannustekniikoita. Mukana myös tutkimusprojektin vetäjä professori Heidi Kuusniemi, projektikoordinaattori Johanna Haveri sekä laboratorioinsinööri Jaakko Yliaho ja projektitutkija Kannan Selvan.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tarinan mukaan Pertti Virtasen lempinimi syntyi hänen kouluaikoinaan, kun aktiivisesti jääkiekkoa pelanneen Virtasen ystävät kuvailivat hänen pelityyliään kumimaisen notkeaksi. Tästä syntyi lempinimi Veltto, joka jäi elämään. Veltto Virtanen tuli tunnetuksi 1970-luvulla omaperäisellä ja erottuvalla rock-musiikillaan. Häntä onkin pidetty suomipunkin pioneerina ja “esipunkkarina”. Velton eri musiikillisia kokoonpanoja olivat esimerkiksi Virtanen, Välikausitakki, HERU ja Sammas. Virtanen on koulutukseltaan psykologi. Hän toimi 90-luvulla lukuisten suomalaisten huippu-urheilijoiden henkisenä valmentajana. Hänet muistetaan eritoten kumparelasku- ja mäkihyppymaajoukkueen psyykkaajana. Virtanen pyrki presidentiksi vuoden 1994 vaaleissa. Hieman yli 95 000 ääntä eivät riittäneet valtakunnan ykköspaikalle pääsemiseen, mutta seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa hänestä tuli sentään kansanedustaja. Hän vietti Arkadianmäellä vielä kaksi muuta kautta vuosina 2007-2015. Veltto virtanen on myös julkaissut useita kirjoja ja runoteoksia sekä toiminut Vaasan läänin läänintaiteilijana. Jean Mancini haastatteli Pertti “Veltto” Virtasta 7.2.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kuvalähde: Antti Hämäläinen / Ilta-Sanomat (kuvaa muokattu)

This episode is dedicated to VPS (Vaasan Palloseura) as they prepare for the season in the veikkausliiga after gaining promotion at the end of last season. Also a brief look into the first set of games of the 2022 Suomen Liigacup games.We hope you enjoy it and you can also watch the video version on youtube via the link below to get familiar with the hosts. https://youtu.be/O3GfafHCZs0Thanks for your support.Support the show (https://www.paypal.com/mep/dashboard)

Sähköntuotanto on muutoksessa. Enää ei perinteinen systeemi päde niin, että sähkö siirtyisi vain yhteen suuntaan. Tuotantolaitoksista sähkö on siirtynyt kantaverkon kautta jakeluverkkoihin päin ja edelleen kuluttajille. Passiivinen kuluttaja on ottanut sähkön vain vastaan, mutta nyt entistä enemmän pienet energiayksiköt tulevat mukaan sähköverkkoihin. Hajautetut, uusiutuvat energiantuotantolaitokset voivat myydä sähköä verkkoon. Datan määrä kasvaa. Miten tätä kaikkea hallitaan? Siihen tarvitaan älyä, tietotekniikkaa ja -liikennettä, joka yltää joka paikkaan sähköverkkoa. Älysähköverkkoa tutkivat Vaasan yliopistossa sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi ja tutkijatohtori Katja Sirviö. Toimittaja Teija Peltoniemi vierailee elävässä sähköverkkolaboratoriossa, johon tulee dataa Sundomin sähköntuotantoalueelta.

Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Suomessa. Keskustelemassa Hilppa Gregow, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos ja Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus. Pasi Myöhänen, Lontoo. Kiinalaisen kiinteistöjätti Evergranden ongelmat heiluttavat maailman pörssejä. Kuinka vaarallinen tilanne on? Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius. Afganistanin auttamisen ongelmallisuus. Keskustelemassa Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, SPR ja Anna-Reetta Korhonen, tiedottaja, Lääkärit ilman rajoja. Blogi. Heikki Valkama: Nainen ei sovi teknologia-alalle ja muita tech bro -juttuja Uusinta. Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Suomessa. Keskustelemassa Hilppa Gregow, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos ja Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Carolus Manninen, Jaana Kallio, Marja Ala-Kokko ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Vaasan lähellä sijaitseva Söderfjärdenin törmäyskraatteri on Suomen parhaiten säilynyt meteoriittikraatteri ja se on lähes alkuperäisessä asussaan. Onko kysymyksessä siis Suomen kaunein meteoriittikraatteri? Nykyään noin kuusi kilometriä halkaisijaltaan oleva entinen merenlahti on vaikuttava peltoaukea, jota kraatterin reunat ympäröivät. Juuri eteläisessä kraatterin reunassa paljastui kallioperää, kun Maalahden kunta perustaa sinne uutta asuinaluetta. Kraatterin yleisökeskuksessa Meteoriihessä toimii aktiivinen kivien etsintäjoukko. Tämä kuuden hengen ryhmä suuntasi kulkunsa uuden asuinalueen rakennuksille, ja teki sieltä harvinaisen löydön: ikivanha, vajaa kaksi miljardia vuotta vanha, peruskallio on lävistetty noin 500 miljoonaa vuotta vanhoilla sedimenttikivijuonilla. Tällaiset sedimenttikivijuonet ovat ainutlaatuisia Suomen luonnossa, koska jääkaudet ovat kuluttaneet ne pois. Nämä muodostumat avaavat törmäyshetken historiaa. Lisäksi kivistä on löydetty myös fossiilien jäänteitä, joita aiotaan tutkia lisää. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi Söderfjärdeini meteoriittikraatterissa kiviä etsineestä ryhmästä geologit Satu Hietalan ja Peter Edénin sekä Meteoriihen jaoston puheenjohtajan, meteorologi Matts Andersénin. Kuva. Kellertävä sedimenttikivijuoni halkoo ikivanhaa graniittista peruskalliota Söderfjärdenin meteoriittikraatterin reunalla uudella asuinalueella Maalahdessa. Meteoriihen Matts Andersén on kirjoittanut kiveen toiveen, että kyseinen alue säästettäisiin maansiirtotöiltä. Valokuva Satu Hietala.

26 ліпеня ў эфіры Еўрарадыё — аспірантка Вааскага ўніверсітэта (Vaasan yliopisto, Фінляндыя) Аліша Серада. Нешта змяніць у краіне змогуць толькі тыя “новыя” беларусы, якія найперш знойдуць у сабе сілы і смеласць да сваёй унутранай свабоды. Бо як бы ты ні прагнуў свабоды агульнай, як бы ні імкнуўся да яе, а калі ўнутры цябе жывуць страх, няўпэўненасць і нявер'е, то агульная свабода для ўсяго беларускага народа немагчымая. Такая свабода складаецца з унутранай свабоды кожнага з нас, перакананая Аліша Серада. Пра тое, чаму “новую Беларусь” пабудуюць тыя, у каго няма “вопыту Беларусі”, і што гэта за вопыт такі, ці можна “будаваць Беларусь” не ведаючы самой Беларусі, мы і разважаем у праграме “Ідэя Х” з Алішай Серадой.

Voiko viraomaisen viestintä onnistua. Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki ja työelämäprofessori Pekka Mattila, Aalto-yliopisto. Marinin hallitus vuoden vanha - mennyt ja tuleva? Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari, Tampreen yliopisto. Unelmia vaurastumisesta. Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius ja toimittaja ja Melkein kaikki rahasta -podcastin tekijä Julia Thurén. Pariisin ilmastosopimuksen viisi vuotta. Ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen, Greenpeace ja johtava asiantuntija Matti Kahra, Elinkeinoelämän keskusliitto. Blogi Erkka Mikkkonen. Venäläinen luottaa kohtaloon muttei viranomaisiin – ja siksi maski roikkuu usein näön vuoksi leuan alla. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Mira Stenström, Atte Uusinoka ja Jukka Vanninen.

Eurooppa hehkuu koronanpunaisena, miten solidaarisuus nyt toimii? Haastattelussa Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen. Pieksämäen koronarypäs ja miten kaupunki pyrkii eroon taudista. Puhelimessa kaupunginjohtaja Ulla Nykänen Menevätkö kuntien koronatuet oikeisiin osoitteisiin? Keskustelussa mukana kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, ylijohtaja Jani Pitkäniemi, valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry ja Tohmajärven kunnajohtaja Olli Riikonen. Helsingin pormestarivaali sai uuden kierteen, kun Jussi Halla-aho, ps. lähti kisaan mukaan. Studiossa politiikan kommentaattori Unto Hämäläinen. Kolumni. Auli Viitala: Älkää tyrkyttäkö minulle häpeää! Uusinta: Eurooppa hehkuu koronanpunaisena, miten solidaarisuus nyt toimii? Haastattelussa Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Kaija Kellman, Jukka Vanninen ja Katariina Lahtonen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Vaasan uusitussa Kuparisaaren jäähallissa nähtiin tyly esitys Ilvekseltä. Ilves oli lopulta vahvempi numeroin 0-6. Valmentaja Pasi Saarisen mietteet kuulet tästä.

Puhumme mokailusta vieraamme Ivanka Capovan kanssa. Ivanka on paitsi hyvä ystävämme, myös Vaasan kaupunginvaltuutettu, kasvatustieteilijä ja myös masteroinut mokailun. ;)

Mitä tanssikapteeni tekee? Mihin tarvitaan koreografia kohtauksissa, joissa kukaan ei tanssi? Miksi musikaaleissa ylipäätään tanssitaan? Tanssin ammattilaiset Reetta Korhonen ja Jyri Numminen pitävät meille alkeiskurssin musikaalitanssin saloista ja kertovat, millaista on tanssia työkseen. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Reetta Korhonen ja Jyri Numminen. Spiikki: Niina Markkanen. Jaksossa mainittu Sini Parkkisen opinnäytetyö: https://www.theseus.fi/handle/10024/166955 Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

In the spring of 2015, a teenage girl was found deceased in the suburbs of Seinäjoki. Podcast promo for this week: True Crime IslandHuge thanks go out to Kevin and Dinosaur Vlogs for becoming new Patrons! On Patreon, you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSources:Ilkka 28.4.2015: Teinityttö löytyi kuolleena Joupista – poliisi epäilee henkirikosta https://www.ilkka.fi/uutiset/poliisiuutiset/teinitytto-loytyi-kuolleena-joupista-poliisi-epailee-henkirikosta-1.1824114Helsingin Sanomat 29.4.2015: Teinityttö pidätettiin koulukaverinsa taposta epäiltynä Seinäjoella – "He olivat kavereita, mutta eivät bestiksiä" https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002820202.htmlHelsingin Sanomat 30.4.2015: Teinityttö vangittiin koulukaverinsa taposta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002820541.htmlHelsingin Sanomat 17.7.2015: Seinäjoen teinisurmasta epäilty määrättiin mielentila­tutkimukseen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002839120.htmlHelsingin Sanomat 18.11.2015: Seinäjoen teinisurman motiivi oli ihastuminen samaan poikaan – syytetty yritti ensin myrkyttää uhrinsa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002867130.htmlHelsingin Sanomat 11.12.2015: 15-vuotias tyttö sai yhdeksän vuotta vankeutta Seinäjoen teinisurmasta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002872222.htmlHelsingin Sanomat 22.6.2016: Teinitytön tuomio kaverinsa murhasta pysyi Vaasan hovioikeudessa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002907494.htmlHelsingin Sanomat 24.2.2017: Korkein oikeus ei tutki 15-vuotiaan tytön murhaa Seinäjoella – koulutytön yhdeksän vuoden tuomio jää voimaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005101183.htmlIltalehti 28.4.2019: Mikä tekee lapsesta tappajan? https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ac0575d4-3a1e-41e5-837a-c9e7a65e0f7cIltalehti 24.4.2018: Seinäjoen teinisurmaaja on vapautumassa - kolme vuotta tuomiota pian täynnä https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201804242200899621Ilta-Sanomat 17.7.2015: Seinäjoen teinisurmasta epäilty mielentilatutkimukseen https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000962925.htmlIlta-Sanomat 24.8.2015: Seinäjoen teinisurma: 15-vuotiasta epäillään nyt ikätoverinsa murhasta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000980894.htmlIlta-Sanomat 24.9.2015: Seinäjoen teinisurma: 15-vuotiaalle tytölle syyte murhasta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000997913.htmlIlta-Sanomat 4.11.2015: Seinäjoen teinisurma: mielentilatutkimus valmistui https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001030083.htmlIlta-Sanomat 17.11.2015: Seinäjoen teinisurman oikeudenkäynti alkaa – motiivi edelleen auki https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001037255.htmlIlta-Sanomat 18.11.2015: Syyttäjä Seinäjoen teinisurmasta: Syytetty viestitteli muiden kanssa uhriin kohdistuvasta väkivallasta ennen henkirikosta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001037818.htmlIlta-Sanomat 21.11.2015: Näin Seinäjoen teinisurmasta syytetty viestitteli epätoivoisesta ihastuksestaan: ”En kestä, en kestä” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001039105.htmlKorkein oikeus 24.2.2017: Koulutoverinsa murhasta tuomitun nuoren valituslupahakemus hylättiin https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2017/02/koulutoverinsamurhastatuomitunnuorenvalituslupahakemushylattiin.htmlMTV 28.8.2015: Vinkkimiehet: Seinäjoen teinisurman motiivi selvisi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/seinajoen-teinisurman-motiivi-selvisi/5283584#gs.gz4ly2MTV 16.11.2016: Seinäjoen teinisurmaaja saattaa vapautua jo puolentoista vuoden päästä – on nyt hoidossa ja saa apua https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/seinajoen-teinisurmaaja-on-hoidossa-ja-saa-apua-puolustus-haluaa-tekijan-nuoresta-iasta-kko-n-ennakkopaatoksen/6169834#gs.gw3f11Seura 1.10.2015: Seinäjoen teinisurma oikeuteen lokakuussa – mutta miksi tyttö tappoi luokkatoverinsa? https://seura.fi/asiat/tutkivat/seinajoen-teinisurma-oikeuteen-lokakuussa-mutta-miksi-tytto-tappoi-luokkatoverinsa/Sisäasiainministeriö 19.12.2012: Miksi nuori surmaa? - Yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista henkirikoksista ja niiden taustoista http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79488/sm_442012.pdf

Tutustumme kolmeen muusikkoon, jotka ovat saapuneet Suomeen muilta mailta vierahilta ja soittavat nyt Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittajassa. Saamme kuulla, millaista on sukeltaa mukaan suomalaiseen (sauna)kulttuuriin, miltä meikäläinen musikaaliskene näyttää kansainvälisestä näkövinkkelistä ja miten Tampereen-Kellonsoittaja vertautuu Amerikan-tuotantoihin. Jakso on suurimmaksi osaksi englanninkielinen. Minisanasto: reed instrument = puupuhallin, pitch = sävelkorkeus. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Ryan Claus, Michael Ford, Terry Halvorson ja Martin Segerstråle. Spiikki: Niina Markkanen. Tässä jaksossa kuullaan otteita Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittaja -musikaalin kappaleista Olim ja Esmeralda. Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

How did three musicians from the US and UK end up in Finland to play in the country’s first-ever production of Disney’s The Hunchback of Notre Dame? We chat with the musicians about getting accustomed to a foreign culture and to working in Finland – and also about working in the original La Jolla production of Hunchback. This interview is in English. The interview is hosted by Laura Haajanen and Siiri Liitiä. Guests: Ryan Claus, Michael Ford, Terry Halvorson and Martin Segerstråle. This interview features excerpts from songs “Olim” and “Esmeralda” from Tampereen Teatteri’s production of Notre Damen kellonsoittaja / The Hunchback of Notre Dame. This interview is sponsored by Vaasan kaupunginteatteri.

Miten pian on liian pian? Käymme katsomassa, miten Kotkan Kaupunginteatterin M/S Estonia – Alinan selviytymistarina -musiikkinäytelmä kuvaa tosielämän tapahtumia. Lisäksi jututamme taiteilijoita teoksen takana siitä, millaista on käsitellä suurta tragediaa teatterin keinoin. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Miko Jaakkola ja Ella Mustajärvi. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin (https://incompetech.com) kappaletta With the sea. https://filmmusic.io Licence: CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

Ei heikkohermoisille! Halloween-erikoisjaksossa Musikaalimatkassa-juontajat uskaltautuvat kummitusjahtiin Suomen vanhimpaan teatteritaloon Åbo Svenska Teateriin. Jaksossa kuullaan taatusti tosia kummitustarinoita teattereista meillä ja muualla – vaan eivätpä juontajat arvaakaan, mitä kaikkea autiossa teatterisalissa voi tapahtua… Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Maria Olin. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin (https://incompetech.com) kappaleita Supernatural ja Very low note. https://filmmusic.io Licence: CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

Musikaalikääntäjä Marika Hakola kertoo meille, mistä tunnistaa goottiromanttisen musikaalin ja paljastaa, millaisia viittauksia ja merkityksiä tummasävyisiin musikaaliteksteihin voi kätkeytyä. Lopuksi vertaamme, miten Jyväskylän kaupunginteatterin Phantom – Pariisin oopperan kummitus -musikaali vertautuu kuuluisampaan kaimaansa! Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Marika Hakola. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin (https://incompetech.com) kappaletta Gnarled Situation https://filmmusic.io Licence: CC BY http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

Elokuviin ja muihin viihdeteollisuuden tuotteisiin perustuvia musikaaleja on viime vuosina tullut ensi-iltaan enemmän kuin jaksaa laskea. Otamme selvää siitä, mistä ilmiö Broadwaylla johtuu, ja pohdimme, näkyykö se myös Pohjoismaissa. Entäpä miten toimii leffan pohjalta tehty Nunnia ja konnia -musikaali? Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Ilkka Laasonen ja Ushma Karnani. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Otteita Lahden kaupunginteatterin Nunnia ja konnia -musikaalin lehdistötilaisuudessa esitetystä kappaleesta. Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

Radioaktiivisen säteilyn taso nousi. Räjähtikö Arkangelissa Putinin ihmease Skyfall? Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Markku Salomaa ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak. Negatiiviset korot. Tavalliset kuluttajat maksamaan pankeille talleuksistaan? Rahoituksen professori Timo Rothovius, Vaasan yliopisto. Mitä kokoomus aikoo tehdä oppositiossa? Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Miten torjua tyttöihin ja naisiin kohdistuva kontrolliväkivalta? Toiminnajohtaja Ujuni Ahmed, kansalaisjärjestö Fenix Helsinki. Kolumni Janne Saarikivi. Isänmaa ja uskonto on varastettu, ottakaa varkaat kiinni! Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Hannele Muilu, Sanna Raita-Aho ja Jaana Kangas. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Nordea, laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius, Vaasan yliopisto, työelämäprofessori Pekka Mattila, Aalto-yliopisto ja taloustoimittaja Aapo Parviainen, Yle. EU:n vaikea nimityskierros, väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen, Tampereen yliopisto. Yksinpurjehtija Tapio Lehtinen. Kolumni, Heikki Hiilamo: Ilman päättäväistä politiikkaa lapsiperheet jäävät yhä pahemmin eläkeläisten jalkoihin. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Tarja Oinonen.

Millainen kokemus on kun nelisen tuhatta mustaa viikinkiä rynnii yllättäen kalaan kotisaaren edustalle? Miten siihen pitäisi oikein suhtautua? Ollako kauhuissaan vai lumoutua erikoisesta näytelmästä? Luontoretki vietetään Vaasan eteläpuolella Maalahden Bergön saaristossa. Luontokuvaaja Pertti Hissa kertoo Juha Laaksoselle millainen kokemus oli seurata tuhansien merimetsojen puuhia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

In 1991, the body of a young woman was found floating in a bay. It seemed like her case would be left unsolved until another body was discovered years later.This case was a listener suggestion – thank you Johanna for the request.We are putting together a true crime event for the first time here in Finland. It will take place in Hanasaari, Helsinki, on the 15th of August this year, 2019. I would be so happy to see you there! Please go to: www.truecrimeevents.fi for tickets and more information.I will also be going to the True Crime Podcast Festival in Chicago this summer as a registered podcaster. For more information and tickets, please visit www.tcpf2019.comPodcast promo for this week: The Rise of King AsilasIf you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter: tc_finlandAre you interested in advertising on this podcast? Find out more at https://www.advertisecast.com/TrueCrimeFinlandSourcesRikostarinoita Suomesta: Pia surmat (for example: https://www.youtube.com/watch?v=wYko6ha5qCI)Arman ja Suomen rikosmysteerit: Pohjanmaan liftarisurmat (https://www.ruutu.fi/video/3343755)Helsingin Sanomat 20.4.1995: Pia Kurun surmasta epäilty vangittiin https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003426213.htmlHelsingin Sanomat 9.6.1995: Kurun surmasta syytetylle uhkaa tulla syyte myös Pia Töylin surmasta https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003440743.htmlHelsingin Sanomat 30.1.1996: Pia Töylin surmasta syytetty oli täydessä ymmärryksessä https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003504405.htmlHelsingin Sanomat 8.2.1996: Pia Töylin surmajutussa syyttäjän todistajat esittelivät metallinappeja https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003506783.htmlHelsingin Sanomat 7.3.1996: Isokyröläinen mies tuomittiin Pia Kurun ja Pia Töylin tapoista https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003513830.htmlHelsingin Sanomat 23.7.1996: Pia Kurun ja Pia Töylin surmien suullinen käsittely alkoi Vaasan hovioikeudessa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003548493.htmlHelsingin Sanomat 27.7.1996: Kurun ja Töylin surmien näyttö jäi hovioikeudessa aihetodisteiden varaan https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003549413.htmlHelsingin Sanomat 24.8.1996: Hovioikeus korotti Pia-surmien tuomiota https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003555748.htmlHelsingin Sanomat 13.12.1996: KKO ei myöntänyt valituslupaa Pia-surmissa https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003584381.htmlVaasan HO 23.08.1996 1185: Tappo - Näytön arviointi - Tekninen näyttö - TAPAUS Pia-surmat http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/1996/vaaho19961185

Uudessa eduskunnassa on ennätysmäärä naisia! Ei ihan sata, mutta 94 kuitenkin. Vaasan vaalipiirissä puolestaan mentiin ajassa taaksepäin aina 70-luvulle saakka: naisia Vaasan vaalipiirin 16:sta edustajasta on vain kolme. Siis alle 20 prosenttia. Me jatketaan ränttäilyä ja valmistaudutaan siihen, että seuraavissa vaaleissa pohjalaismaakunnatkin pääsee nykyaikaan!

Jonne Valtonen kertoo Zacharias Topeliuksen satunäytelmään pohjautuvasta sävellyksestään 'Lintu sininen', joka ilmestyi levynä Katri Kirkkopellon kuvittaman satukirjan yhteydessä. Levyllä sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian soittavat yhdessä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Valtosen musiikkia tilasi myös Tampere Filharmonia mykkäelokuvaan 'Laulu tulipunaisesta kukasta', ja säveltäjä kertoo tästäkin työprosessista.

Aki Ruotsala on KD:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, virkamies ja pienen tytön isä. Kristillisdemokraattien Kauhavan paikallisosasto on pyytänyt Akia puolueen kansanedustajaehdokkaaksi Vaasan vaalipiiristä ja hän lupasi harkita asiaa vakavasti. Podcastissa keskustelun virta vei heti politiikan syvään päätyyn. Akin mukaan keskustelun aikana hän huomasi miettivänsä vaikuttamista aika henkilökohtaisella ja vähän filosofisellakin tasolla.

Viikko sitten Suomessa puhalsi navakat tuulet. Pärskeet löivät merellä rantakallioiden yli ja monet luontokuvaajat intoutuivat myrskykuvaukseen. Tuulet kaatoivat puita ja sähköt katkesivat laajoilla alueilla. Voiko metsänomistaja tai kesämökkiläinen varautua myrskyihin? Voiko pihapiirin tai lähialueen puustoa hoitaa niin, että tuhot myrskyn sattuessa olisivat pienemmät. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee Vaasan eteläpuolella Maalahden saaristossa. Valokuvaaja Pertti Hissa kertoo mitä mieltä hän on saaristometsien hoidosta tai niiden hoitamattomuuden tarpeista? Mitä hän on tehnyt mökkiänsä ympäröivälle metsälle ja miten lähialueen naapuri on toiminut? Palataanpa aluksi kesäisiin muistoihin, mitä on tapahtunut. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Noin kymmenen kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden sai alkunsa meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka kraateri on vuosimiljoonien aikana ollut meren pinnan alla ja täyttynyt sedimenteistä, se on edelleen yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista. Ilmasta katsottuna Söderfjärdenin liki kuusi kilometriä halkaisijaltaan olevan peltoaukean pyöreä muoto näkyy erityisen selvästi. Luontoretkellä palataan ajassa kauas menneisyyteen. Millaisia vaiheita tämä monille lintuharrastajille syksyisistä kurjista tuttu alue on käynyt läpi. Oppaana on Helena Nygård ja retkikaverina Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miksi Merenkurkun alueella ei esiinny sinilevää? Vai pitääkö se edes paikkaansa? Miten Merenkurkun kivisessä saaristossa voi liikkua ajamatta joskus karille? Onko kiviä edes mahdollista välttää? Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahden Bergön saaristo on mielenkiintoinen paikka. Luontoretkellä valokuvaaja Pertti Hissa opastaa meidät saariston saloihin. Retkikaverina rantalaiturilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Henna Syrjälä on tutkinut mm. hevosenlihaa, lemmikkieläinten omistajia kuluttajina sekä sitä miten välipalat kytkeytyvät videopelaamisen käytäntöihin. Syrjälä on Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksikön tutkijatohtori. Syrjälän tutkimustoiminnan yksi avainkäsitteistä on kulttuurinen kulutustutkimus. Juuso Pekkinen keskustelee jaksossa Syrjälän kanssa siitä miten kuluttaminen kytkeytyy osaksi laajempaa kulttuurista viitekehystä. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Syksyn ensimmäisessä lukupiirissä raskas lukukokemus. Satu Lepistön esikoisromaani Lintutarha on tarina pedofiliasta vääristyneiden muistikuvien kautta. Luvassa myös ooppera- ja maisemadramatiikkaa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio. Lukupiiri tapaa synkissä merkeissä kesän jälkeen Satu Lepistön Lintutarhassa rikkinäiset ihmiset tarrautuvat valtaansa ja käyttävät hyväksi toisiaan.  Tässä oli mukana niin synkkiä aiheita. Mitä tahansa psyykkisiä sairauksia voikaan olla olemassa, niin niitä aiheita tässä kosketettiin. Haluuko sitä sitten elää elämänsä, eikä koskaan ajatella näitä asioita? Mitä tietoisempi on, niin sitä enemmänhän voisi kääntää sitä huonoa oravanpyörää. Hanna Hallakumpu Anssi oli kehittänyt itselleen valikoivan muistin. Se muisti vaan tietyt asiat ja kaikki vastoinkäymiset ja muut ladattiin pois mielestä. Se oli vaan semmosta itsesäälissä olemista. Keijo Knutas Lukupiirin toimittaa Kai Rauhansalo. Henriikassa on myös Liu Henriikka Gröndahl esittää tänä syksynä orjatar Liun osaa Puccinin säveltämässä Turandot-oopperassa Tukholmassa toimivassa Folkoperassa. Oopperassa prinsessa Turandot katkaisee päät kaikilta kosijoiltaan, paitsi viimeiseltä, tuntemattomalta prinssiltä, joka arvaa oikein kaikki mahdottomat arvoitukset.   Tärkeää osaa näyttelee myös orjatar Liu joka uhraa itsensä, ettei tuntemattoman prinssin, Calafin nimi, paljastuisi. Tosin Folkoperan esityksessä, Henriikan Liusta on kehitetty paremminkin ottolapsi kuin orja ja Liun roolia on muokattu muutenkin paremminkin Henriikan oloiseksi.  Minä oon pystynyt löytämään Liun itsessäni, eikä minusta ole tehty pientä orjatyttöä. Henriikka Gröndahl Kun Liu kuolee näyttämöllä, ovat Henriikan vuorosanat suoraan syädmestä. Jokainen fraasi, jonka laulan lavalla on sillä hetkellä totta... ei se ole Henriikka joka ajattelee. Henriikka Gröndahl Toimittaja Kirsi Blomberg. Maisemadramatiikkaa Marcus Lerviks on kuvannut Söderfjärdenin maisemaa, Vaasan ulkopuolella, samasta kohdasta, eri vuodenaikoina. Kyseessä on laaja viljelyalue, jolle putosi meteoriitti noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Samalla se on Marcuksen lapsuusmaisemia, koska isän vanhemmat asuivat siellä. Toimittajana Jan Jacobsson. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Intensiivistä keskustelua mm. puolueiden tarpeesta ja "ääripäistä". Mediatutkija Anu Koivunen on innoissaan kuntavaaleista ja haluaa keskustella puolueiden merkityksestä. Hän kaipaa puoluekenttään avoimia koalitioiden rakentajia ja kompromissien tekijöitä. Keskustelussa toivotaan, etteivät puolueet olisi etujärjestöjä eivätkä yksimielisten kuoroja. Muusikko Maija Vilkkumaa tuo keskusteluun Vaasan yliopiston selvityksen maahanmuuttokeskustelusta. Selvityksen tulos on uutisten mukaan se, että suuri osa ihmisistä ei uskalla osallistua tähän keskusteluun leimautumisen pelossa. Selvityksessä puhutaan "ääripäistä", "suvakeista", "rasisteista" ja "tolkun ihmisistä". Anun mielestä termeissä kyse on keskustelun välttämisestä. - Olemme kyvyttömiä käsittelemään erimielisyyksiä, hän sanoo. - "Hölkän ihminen" hölkkää pakoon omaa vastuutaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hiljaisuuskin on kannanotto, sanoo Ruben. Lopuksi puhutaan keskiluokan kriisistä, johon marjastaminenkin liittyy. Twitterissä #pyöreäpöytä

Luontoretkellä puhuttiin kaloista, tai itse asiassa lähinnä kalaruoista. Mikä suomalaisista kaloista on parhaan makuinen ja mitkä lajit ovat monikäyttöisempiä. Voittaako silakka siian, entä hauki ahvenen? Kuka arvostaa hapansilakkaa, kuka savulahnaa? No makuasioista tietenkin puhutaan, mutta ehkä näissäkin jutuissa on ripaus todellisuutta. Vaasan eteläpuolella Maalahden Bergiössä kala-asiantuntijoina olivat luontovalokuvaaja Pertti Hissa ja Juha Laaksonen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vaasan saaristossa on tunnetusti vaikea veneillä, vaikka tietäisi reitin mihin haluaisi mennä tai miten sinne on aiemmin kuljettu. Maannousemisen takia väylät madaltuvat ja talvella jäät kuljettavat kiviä paikasta toiseen. Reitit siis elävät.Vaasalaiset ovat tunnetusti ylpeitä taidoistaan kulkea merellä, mutta tosiasiassa pohjakosketuksia on vaikea välttää. Millaista merenkulkijakansaa Merenkurkun alueella on? Juha Laaksosen oppaana on pitkän linjan vaasalainen veneilijä Pertti Hissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Yrittäjä, juontaja ja malli Anne Kukkohovi kertoo Koskenkorva-pullon etiketissä olevasta virheestä, Vaasan vankilan pihalta löytyneestä neliapilasta, sekä siitä, minne uskoo elämän hänet kuljettavan. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Eija on vauhtimimmi. Musiikki ja matkustelu täyttävät hänen elämänsä - ja tietenkin myös työ yksityisyrittäjänä. Eija Källi kouluttaa suurten firmojen työntekijöitä ajan- ja stressinhallinnassa. Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä biisejä ohjelmassa soitetaan. Eijan toivelistalla on Dannyn ja Harpon musiikkia. Haastattelija: Soili Huokuna.Eija Källi kertoo itsestään näin:Yksityisyrittäjä (tai yrittäjänainen) koulutuskonsulttina ja luennoitsijana suurissa yrityksissä pitkin Ruotsia. Auttaa työntekijöitä ja johtajia hallitsemaan omaa aikaansa, työskentelemään tehokkaammin ja vähentämään stressiä.Kahden aikuisen tyttären äiti joka rakastaa aurinkoa, lämpöä, etelä-Eurooppaa ja varsinkin Italiaa jossa käy usein.Syntyi 31/8-61 Pohjanmaalla Seinäjoella iltatähtenä; kaksi isoa veljeä; 9 ja 12 v vanhempia.Isä oli veturinkuljettaja ja äiti enimmäkseen kotiäiti.Onnellinen lapsuus kaikin puolin.Tykkäsin laulaa, ja hävisin kotoa jonkin kerran noin 5-vuotiaana samassa rapussa asuvien eläkeläisten luo. Soitin ovikelloa ja kysyin saako tulla laulamaan, ja sain. Siitä alkoi esiintymistarpeeni. (Abba, Tina Turner, Lady Gaga etc.)Ensimmäinen iskelmä-kokemus oli myös 5-vuotiaana kun olimme kesämökillämme joka sijaitsi meidän omassa saaressa Sydänmaalla. Radiosta tuli Dannyn Vähän ennen kyyneleitä, ja se meni aivan suoraan pieneen sydämeeni, jolloinka muka pyörryin ja kaaduin lattialle, koska se oli niin ihana!Noin 9-vuotiaana pääsin Seinäjoen Tyttökuoroon jossa olin monta vuotta. Voitimme Suomen mestaruuden, teimme levyjä ja olimme eri tilaisuuksissa esiintymässä.Perheessäni oli aina musiikkia; radio oli aina auki, ja sekä äiti että isä olivat hyvin musikaalisia, samaten veljeni.Nuorempi veljeni Kari soittaa vieläkin kitaraa omissa bändeissään ja tekee omaa musiikkia. Isäni joka on tänäpäivänä 87 v laulaa vieläkin kuorossa.Nuoruusvuosina kävin paljon tanssimassa parhaan ystäväni Irenen kanssa. Kaikki kesät menimme linja-autolla Seinäjoelta Alavuden Aulavalle, ja linja-autossa soi aina Harpon Moviestar jonka sain myös lempinimekseni. Talvisin kierreltiin tanssipaikoilla pitkin maakuntaa Irenen isän volkkarilla, ja elämä maistui!1980 maaliskuussa yo-kirjoitusten jälkeen lähdin Tukholmaan kesätöihin. Suuri käännekohta. Olin käynyt Tukholmassa pari kertaa Irenen kanssa ja olimme aivan ihastuneita.Olin Stora Sköndalin vanhusten sairaalassa töissä, ja kävin toukokuussa sitten lakkiaisissa Seinäjoella.Tein töitä vanhusten hoito-alalla parisen vuotta kunnes aloin opiskelemaan Tukholman yliopistossa. Ensin pohjoismaista kirjallisuutta ja sitten venäjää josta tuli mun pääaine yli kahdeksi vuodeksi. Olin lukenut 3 v venäjää lukiossa. Luin myös jonkin verran taloustiedettä ja juridiikkaa.1985 olin matkanjohtajana vuoden sen aikaisessa Neuvostoliitossa Fritidsresor-matkatoimistossa. Kiersin turistiryhmieni kanssa melkein koko maan, mikä oli uskomattoman mahtavaa.Marraskuussa -85 tapasin tukholmalaisen ex-mieheni yliopistolla ja jouluna -85 menimme kihloihin. Suuri käännekohta.Olin monta vuotta Sparbankenissa töissä.1987 syntyi esikoiseni Nathalie.1990 muutimme Vaasaan ja olin Vaasan läänin taxiautoilijoiden toiminnanjohtaja. Sopeutuminen Vaasaan ei ollut helppoa.1991 syntyi toinen tyttäreni Emelie Kristiinankaupungissa.1992 muutimme takasin Tukholmaan koska en viihtynyt Vaasassa.Helmikuussa 1994 kuoli äitini 64-vuotiaana mikä oli tosi kova paikka ja mitä surin vuosikausia. Samaan aikaan aloitin uuden työn koulutuskonsulttina ja samaan aikaan tuli avioeroni voimaan, ja minusta tuli yksinhuoltaja kahdelle tyttärelle.Asuimme luonnon kauniissa Ekerön kunnassa, Mälarenin saarilla melkein 20 v.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Suuri käännekohta oli myös jättää Ekerö kaikkien vuosien jälkeen 2010 ja muuttaa yksin kaupunkiin. Hankin uuden kissan.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Tyttäret muuttivat ulkomaille vuodeksi, molemmat 2 kertaa Australiaan eri vuosina mikä oli raskasta mulle.Vanhin tytär asuu Sardiniassa ja nuorin reissaa yksin tällä hetkellä pitkin Väli-Amerikkaa.Talvet on hankalia pimeydestä ja kylmyydestä johtuen enkä voi hyvin. Tarkoituksena on hankkia pieni asunto Italiasta jossa voin olla paljon talvisin, ja tehdä myös etätyötä sieltä päin.Kaipaan Suomea ja Seinäjokea enemmän ja enemmän mitä vanhemmaksi tulen, ja haluan myös viettää sielä enemmän aikaani. 

Onko halvan sähkön aika kohta lopullisesti ohi? Sähkön hintaan kohdistuu nyt monenlaisia paineita. Sähköverkkoja pitäisi uusia, jotta myrskyt ja tykkylumi eivät olisi joka talvi riesana. Samaan aikaan tiukentuvat päästökaupan ehdot uhkaavat nostaa sähkön hintaa. Millainen on tulevaisuus kun töpselistä tulee sähkön mukana myös ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaa? Jorma Honkasen vieraina ovat johtaja Timo Partanen Energiavirastosta ja tiedotuspäällikkö Teemu Närvä Vaasan energiainstituutista.

Aamun kolme päivää vanha ihmelapsi Freja syntyi Mälarin sairaalassa Eskilstunassa. Professori Outi Hovatta kertoo mikä ihme on kysymyksessä. Pirkko Sinkkonen on sisukkaasti vanhusten asialla. Kimmo Louhelainen musiikin Grand Old Man aamun vieraana. Kimmo Louhelainen on vaikuttanut kolmen maan musiikkielämään kolmella eri kielellä.  Hän on musiikkilegenda jo eläessään.  Kimmo  aloitti 16-vuotiaana soittamisen  vanhalla ja käytetyllä haitarilla Vaasassa, soitti 50-luvulla jatsahtavaa tanssimusiikkia lähinnä Vaasan alueella, jossa radioitu versio on YLEN kokoomalevyllä Suomalainen jazz 1929-1959. Osa 3. Vuodet 1948-1959.    I can't Believe That You're in Love with Me. Ruotsissa hän soitti eri kokoonpanoissa Ludvikassa, Falunissa ja erityisesti Eskilstunassa, jonne hän muutti  opskeltuaan ensin Pariisissa tietokoneita. Varsinkin ruotsinsuomalainen musiikkielämä kasvoi ja kehittyi Kimmon siipien suojissa kovalla työllä. Suomen ja Espanjan vuosien jälkeen Kimmo on palannut vaimonsa Solveigin kanssa takaisin Ruotsiin ja Uppsalaa, jossa toinen pojista asuu perheineen. Arja Claesson tapasi Kimmo Louhelaisen 24.11.2013 Eskilstunassa   ennen suurta konserttia, jossa Kimmo sai nauttia tekemiensa artistien rautaisesta esiintymisestä.

Finska Pinnar-juontaja Kike Bertell vierailee Setä Tamun, eli Mikko Tammisen luona Vaasan seudulla Suomessa. Mikko on jo ehtinyt olla osallisena moneen hittibiisiin Euroopassa ja Kaukoidässä nakuttamalla musiikkia muille artisteille, mutta vuonna 2012 hän nousi sekä Yön Polte- että Kuningas Pähkinä & Setä Tamu-nimikkeiden yhteydessä Suomen hittilistoille. Mikko on ennenkin käynyt listoilla ihan artistina, mutta siitä on jo yli 10 vuotta, silloin toiminneessa Firevision-yhtyeessä. PÅ SVENSKA: Finska Pinnar besöker en studio i Vasa, Finland för att snacka med artisten och musikproducenten Mikko Tamminen, även känd som Setä Tamu. Best of puheenaiheet 2012 Perjantaipaneelin puolella Finska Pinnar katsastaa osan vuoden 2012 puheenaiheista, eli eräänlainen Best of 2012 tulossa! Juontajana Kike Bertell. 

Oikeustieteen professori Johanna Niemi vihittiin perjantaina 22. tammikuuta 2010 oikeustieteen kunniatohtoriksi Uppsalassa. Hän on oikeustieteen professorina Helsingin yliopiston Vaasan yksikössä, mutta on aiemmin hoitanut oikeustieteen professorin virkaa myös Uumajassa. Niemi on tutkinut muun muassa velkajärjestelyjä ja parisuhdeväkivaltaa. Jorma Ikäheimo haastattelee.