Podcasts about vajaa

Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa. Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia. Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?Yhteistyössä: Endomines

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana: Rasmus JunilaTässä jaksossa: Vajaa parituntinen terapiaistunto.VERKKOKAUPASSA YSTÄVÄNPÄIVÄ TARJOUS!!!Yhdistys: Kauppa - ⁠⁠https://www.slfcky.painokauppa.fi/⁠ ⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠ Music by KIEO! @kieomusicAIKAJANA:00:00:00 - Osa 100:27:00 - Osa 201:02:00 - Osa 3

Tässä jaksossa Meretniemet kohtaavat ukkosmyrskyjä, alastomia purjehtijoita sekä ensimmäisen delfiiniparven. Vajaa kuukausi Kreikan saaristossa tulee päätepisteeseen ja on aika valita seuraava kohde.

Jaksossa Karon aviopuoliso Paavo kertoo heidän esikoisensa syntymästä omasta näkökulmastaan. Paavo tuki puolisoaan raskausaikana ja ajatteli todennäköisyyksiä pelkojen iskiessä päälle. Hän koki, että kiintymyssuhde vauvaan alkoi kunnolla kehittymään vasta syntymän jälkeen. Kun puoliso valmistautui aktiivisesti synnytykseen, myös Paavo valmistautui rinnalla. Synnytyksen käynnistyminen spontaanisti 37+1 oli kuitenkin yllätys ja hänen kokemuksensa oli, ettei hän ollutkaan vielä valmis siihen. Synnytys käynnistyi vesienmenolla päiväsaikaan, jonka jälkeen Paavo oli puolisonsa kanssa kotona noin yhdentoista tunnin latenssivaiheen ajan. Alkuyöstä supistukset tihenivät ja napakoituivat, ja Paavo auttoi supistuksissa esimerkiksi selän akupisteitä painamalla. Puoliltaöin he siirtyivät sairaalaan. Synnytys oli hyvin käynnissä ja avautumista oli tapahtunut jo 3 senttiin asti. Reilun tunnin päästä supistukset olivat niin voimakkaita, että oli aika ottaa epiduraali. Synnytys etenikin tosi nopeasti ja kolmen aikaan he pääsivät jo ponnistamaan. Ponnistusvaihe ei kuitenkaan edennyt, sillä vauva oli avotarjonnassa ja syntyi lopulta imukuppiavusteisesti. Vauva lähti heti synnyttyään heti vastasyntyneiden teho-osastolle ja Paavo lähti mukaan. Vajaa tunti syntymän jälkeen vauva pääsi äidin rinnalle. Jakso on nauhoitettu noin vuosi esikoisen syntymän jälkeen.

“Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino. E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon. “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen. “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään. Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden. “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen. Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot. “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen. Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis. Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi Kuvat: Tuuli Laukkanen

Telian Jani Alkio ja Juho Kokko ovat vieraana Sporttimeistereiden jaksossa, jossa käydään läpi jääkiekon SM-Liigan alkukautta. Vajaa tunti tiukkaa keskustelua!

Tarina alkaa yli kymmenen vuoden takaa. Pertti (nimi muutettu) oli ihan tavallinen harrastajatason luontokuvaaja, joka kuvasi omaksi ilokseen ympäröivää luontoa ja silloin tällöin pääsi kuvillaan paikallislehteen ansaiten alennuslipukkeen lähipizzeriaan. Pertti halusi kuvata karhun luomuna. Hän pakkasi kuvauskaluston rinkkaan, ajeli itärajan pintaan Pohjois-Karjalan takamaille ja rakensi leirin metsään, pystytti kuvausteltan kilometrin päähän leiristä ja istui odottamaan. Hän istui päivän, istui toisen, istui Pertti kolmannenkin. Vaan ei kontio ilmestynyt kuvattavaksi. Pertin pinna petti ja eväätkin loppuivat. Hän pakkasi tavaransa ja päätti siirtyä takaisin kaupunkiin. “Ei tullut minusta vuoden luontokuvaajaa tänäkään vuonna,” pohdiskeli Perttimme lähestyessään kaupunkimaasturiaan. Vajaa sata metriä ennen autoa, läheltä kuului murahdus. Hetken hiljaisuuden jälkeen ulahdus ja sitten oli taas hiljaista. Pertin kamera oli jo rinkassa, mieli maassa ja ajatukset jo kotisohvalla, kun hän tajusi katsovansa suurta karhua suoraan silmiin. Kontio oli kurjannäköinen, riiputti oikeaa etukäpälää ja uikutti hiljaa. Ensin luontokuvaajamme ajatteli juosta pakoon, mutta etiäinen sai hänet paikalleen. Otsolla oli jotain pielessä. Käpälä oli hervoton ja siinä törötti iso puunsälö, joka selvästi teki kipeää. Pertti rohkaistui, lähestyi mesikämmentä varovasti samalla hyräillen “karhunpoika sairastaa” kappaletta. Mies tarttui metsänkuninkaan tassuun ja rauhallisella liikkeellä veti puunsälön pois. Karhu katsoi hetken Perttiä, toisen hetken tassuaan, murahti jykevästi ja ripein laukka-askelin poistui paikalta. Luontokuvaajamme jäi ilman karhukuvaa, mutta oli yhtä huikeaa kokemusta rikkaampi. “Tätä ei usko edes Luontoillan raati”, Pertti mietti ajellessaan kotia kohti. Kului kymmenen vuotta, kenties viisitoista. Pertti oli jo luovuttanut elämänsä karhukuvan saamisen suhteen, siirtynyt katukuvaukseen ja lähinnä kotipaikkakunnalla vierailevien japanilaisten turistien ikuistamiseen kännykkäkameralla. Mutta sitten Perttiin iski kaiho noille samoille karhumaille. Mitäs jos? Hän kaivoi kaluston naftaliinista ja ajoi samaan paikkaan, jossa hän kohtasi metsänkuninkaan edellisen kerran. Saavuttuaan perille Pertti hyräili “Karhunpoika sairastaa” kappaletta metsän reunassa kulkiessaan. Ja eipä aikaakaan, kun hänen eteensä nousi jättimäinen kontio. Vähän oikeaa etukäpälää riiputtaen ja Perttiä silmiin katsoen. Hetken aikaa miehestä tuntui, että he olivat yhtä. Pertti ja karhu. Karhu ja Pertti. Mies laski kameran maahan, otti pari askelta otsoa kohti ja jatkoi hyräilyä. Hyvänolon tunne valtasi Pertin. Samalla hetkellä kun hän tunsi karhun valtavan kämmenen iskun naamallaan, Pertti huomasi kaksi pentua hämärtyvän näkökenttänsä rajamailla. Siinä kohtaa, kun jälkikasvuaan suojelevan kontion hampaat upposivat Pertin niskaan lopettaen hänen maallisen taivalluksen 10 sekunnin kuluttua luontokuvaajamme tajusi, että luontoa täytyy kunnioittaa eikä sinne kaikkien tarvitse mennä hakemaan oman kovalevynsä kulmalle sitä omaa karhukuvaa luontoa häiriten. Sitä paitsi - tämä tarina ei ole tosi.

Digiradion vieraana tänä maanantaina TIEKE ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Jyrki Kasvi (vihr.). Digitalisaatio on iso sana, jota ahkerasti viljellään politiikkojen, talousvaikuttajien ja konsulttien puheissa. Mutta kuinka hyvin sanaa käyttävät tuntevat mitä se sisällään pitään? Mitä tietoyhteiskunnan rakentaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii, mitkä tulevat olemaan seuraavan vaalikauden tärkeimmät asiat digitaalisella rintamalla? Vajaa kuukausi sitten julkaistu Digibarometri 2015 nosti esiin paljon positiivisia asioita mutta myös huolen aiheitakin. Miksi Suomi on jäänyt jälkeen Virosta digitalisaatiossa? Onko suomalaisissa verkkokaupoissa potentiaalia kansainvälistymiseen?

Vajaa vuosi sitten Yhdysvalloista Etelä-Ranskaan perheensä kanssa muuttanut Irina ja Ali puhuivat muun muassa muuttamisen haasteista, musiikista sekä yllättävän pitkään ruusuvedestä.

Haastattelussa Stefanie Hagelstam Kysymykset: "Kysymys Steffille: Miten hyvältä susta tuntuu voittaa Klaus WODissa joka kerta kun treenaatte samaan aikaan?" - Joonas "Olen viimeiset 20 vuotta harjoitellut kestävyysurheilua, lähinnä juoksua, hyvin aktiivisesti, mutta vain harrastuspohjalta (ei siis kilpaurheilutaustaa). Olen aina tullut toimeen suhteellisen vähällä unella (6-7 tuntia yössä), mutta vastaavasti nukkunut erittäin sikeästi ja hyvin ja herännyt aina pirteänä. Vajaa vuosi sitten aloitin toiminnallisen harjoittelun, josta olen tykännyt kovasti ja voimapuolen tulokset ovat myös tänä aikana kehittyneet mukavasti. Olen kuitenkin harjoittelun myötä alkanut kärsiä öisin jatkuvista lihaskivuista ja -jäykkyydestä, jotka ovat jatkuvia ja sen verran voimakkaita, että nukkuminen on vaikeaa, univajetta tahtoo kertyä ja palautuminen harjoittelusta on unen puutteen vuoksi erittäin hidasta. Kivut kohdistuvat yleensä viimeksi treenattuun kohtaan, eli paikka vaihtelee harjoittelun painotuksen mukaan. Harjoittelun ajankohdalla (aamupäivä/ilta) ei tunnu olevan juuri vaikutusta asiaan. Särkylääkkeet auttavat kyllä nukkumisessa, mutta niiden jatkuva käyttö ei tietysti ole kovin terveellistä.Onko minut siis luotu ainoastaan kestävyysurheilijaksi, vai olisiko asialle jotain tehtävissä? Onko esim. keinoja lihasten rentoutumisen ja palautumisen nopeuttamiseen tms.?" - Toni "Mua kiinnostaisi kuunnella keskustelua aiheesta "leuanveto". Olen taistellut kyseisen liikkeen kanssa jo kauan ja haluaisin saada hyviä treenivinkkejä siihen. Miten sitä kannattaisi treenata? Mitä oheisliikkeitä? Kyseinen liike on kuitenkin olennainen Crossfitissä, enkä halua koko urheilu-uraani tehdä sitä kuminauhojen varassa. Kiitos! - Effiina "Miten usein ja kuinka kauan kerrallaan rullalla on järkevää rullata voimakkaammin (tarkoituksena availla pitkittyneitä lihaskalvojumeja)?" - Kaisu Linkit: Steffin meditaatioharjoitus http://www.steffit.com/2013/04/meditaatioharjoitus-valkoinen-kaytava.html Steffin leuanvetovideo http://www.steffit.com/2013/09/iltalehtijuttu-ja-iltalehti-tv-video.html Steffit.com http://wwww.steffit.com Pikku Hiljaa Paleoon valmennus alkaa 28.1. http://www.jaakkosavolahti.com/2012/11/pikku-hiljaa-paleoon/ Hyvinvointikokonaisuus haltuun seminaari 3.8. http://www.jaakkosavolahti.com/tapahtuma/hyvinvointikokonaisuus-haltuun/ Luonnolisen liikkumisen leirit: Perusleiri 4.-6.7. Jatkoleiri 1.-3.7. 2 päivän kurssi Helsingissä 7-8.6 Linkit: http://www.helsinkipaleo.com/leiri/ http://www.jaakkosavolahti.com/2014/01/luonnollisen-liikkumisen-leirit-ja-kurssit-kesalla-2014/