Podcasts about yleens

Päijät-Hämeen vuoden yrittäjinä palkittiin neljä yrittäjää yhdestä yrityksestä, eli Viipurilaisen Kotileipomon veljekset, Tuomas, Teppo, Timo ja Joonas Ylä-Hemmilä. Päijät-Hämeen Yrittäjät jakoi palkinnon perjantaina. Teppo ja Joonas vierailivat Radio Voimalla torstaina kertomassa, miten veljekset kasvoivat leipomoyrittäjyyteen kiinni jo lapsena.- Jokainen veljes kerrallaan tämä taival aloitettiin. Sieltä mopoiästä asti aamuyöstä lauantaina leipomolle noustiin, Joonas muisteli tutustumistaan leipomotyöhön.- Yleensä meillä oli niin, että kello 1.20 soi perjantain ja lauantain välisenä yönä kello. Puoli kolmeksi ajeltiin Viitailasta Lahteen leipomoon, Teppo jatkoi.Veljesten isä Veikko Ylä-Hemmilä osti Viipurilaisen Kotileipomon 90-luvulla ja leipuriveljekset ottivat perheyrityksestä vetovastuun vuonna 2014.Perheyrittämisen arki on veljesten mukaan omanlaistaan ja erilaista, kun jos olisi töissä, tai jos mukana olisi muita osakkaita, kuin oma perhe.- Olemme selvinneet ja pystymme istumaan samassa pöydässä edelleen. Se on hyvä, että suhteet ovat säilyneet. Se ei tarkoita, etteikö siellä oltaisi kipuiltu välissä, Teppo kertoi ja muistutti, että juttelu veljesten kesken on välillä hyvinkin kärkevää.- Kai se on rikkaus kuitenkin, hän summasi.Kuuntele haastattelusta, luonnistuuko jokaisella veljeksellä leipomossa homma kuin homma tarpeen vaatiessa, montako uutta tuotetta on jo kehitteillä tulevaisuutta varten ja miten näiden asiantuntijoiden mielestä juusto ja kinkku tulee asetella leivän päälle.

Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

318 | Yleensä videopelien jatko-osat paranevat edeltäjiinsä verrattuna kehittäjien laajentaessa ja parantaessa peliään, mutta aina näin ei kuitenkaan ole. Missä tilanteessa jatko-osa on huonompi? Myöhemmin käydään läpi ikonisimpia pahoja versioita hyvistä videopelihahmoista. (00:03:46) Jatko-osat (01:13:54) Mainos (01:16:25) Pahat versiot (02:04:02) Mitäpä muuta? Elisa Masters Pro Gaming PC (Maksettu mainos): tuplahyppy.fi/elisa Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomen luonnossa elää ja vilistää kaikenlaisia äitihahmoja. Huolellisia ja huolettomia. Yleensä nisäkäsnaaraiden panos on niin merkittävä, että ilman niitä poikaset eivät selviäisi hengissä kuin muutaman vuorokauden. Mutta vaikkapa kaloilla on toisenlaisiakin äitejä. Sellaisia, jotka eivät juurikaan poikasistaan huolehdi ja jättävät jälkikasvunsa oman onnen varaan tai isähahmon huollettavaksi. Luontoretkellä Heidi Kinnunen ja Juha Laaksonen keskustelevat eläinäideistä.

Vainu saavutti 10 miljoonan ARR:n eli vuosittaisen toistuvaislaskutuksen tason hämmästyttävän nopeasti, vain neljässä vuodessa perustamisesta. Kymmenen miljoonaa osoittautui kuitenkin lasikatoksi, jonka läpi pääsemiseen menikin sitten lopulta monta vuotta. Nyt kohta kymmenen vuoden iässä Vainu on jälleen hyvässä kasvuvauhdissa ja 13 miljoonan ARR:n tasossa, täyttäen SaaS-yritykselle niin tärkeän Rule of 40 -säännön*. Yleensä lasikatto koetaan aikaisemmin, miljoonan nurkilla. Miten Vainu pääsi heittämällä seuraavalle tasolla, ja miksi kasvamisesta kymmenen miljoonan ohi tuli vuosien taistelu? Siitä ja Vainun tarinasta Menestystä Etsimässä podcastissa on kertomassa yksi Vainun perustajista Mikko Honkanen. Podcastin isäntänä tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalistic ja SaaS Finland. Vainun lisäksi Mikko Honkanen on mukana muutaman kasvuyrityksen hallituksessa, ja niistä opittua päästään myös jakamaan episodissa. *Rule of 40 tarkoittaa, että yrityksen vuotuinen kasvu- ja käyttökateprosentit ovat yhteensä 40 tai enemmän. Toisin sanoen, yli 40% kasvulla tappiokin on hyväksyttävä. Vastaavasti alle 40% kasvulla tulostakin pitäisi syntyä. Seuraa Mikko Honkanen https://www.linkedin.com/in/mikko-honkanen-195a3920/ Vainu Https://vainu.io/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ SaaS Finland (osa Software Finland ry:tä) Https://www.saasfinland.fi/ Podcastia voi kuunnella myös: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL

Vastaamot ja kumppanit ovat taas kovin uutisissa ja ihmisillä on huoli hakkeroiduksi tulemisesta. Mitä hakkerointeja sitten oikeasti kannattaa pelätä? Yleensä se heikoin lenkki onkin ne ihmiset itse. (00:00) Jakso alkaa (00:29) Aiheen pohjustus (01:58) Oonan ajatukset aiheesta (03:03) Hakkerointiaallot Suomessa (07:31) Kaksivaiheinen tunnistautuminen (09:53) Hakkerointi selaimessa (11:58) Asenna ne päivitykset (14:07) Sähköposti on yleisin keino hakkeroida (16:08) Maalaisjärjen käyttö on suotavaa (18:20) Tietoturvan opetus (20:04) Tukiaika puhelimissa ja tableteissa (26:06) Feikit latauslinkit (27:38) Kommentti: Hyökkääkö ne kiinalaiset mun tietokoneeseen nyt vai ei? (30:11) Älä anna tunnuksiasi oikeassakaan elämässä (32:35) Loppusanat

Nuoren Emil Kihlströmin palo näyttelijäksi oli kova, sillä se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa, mikä hänellä ikinä on ollut. ”Olen halunnut näyttelijäksi niin pitkään kuin muistan. Emil valmistui vuonna 2020 Teatterikorkeakoulusta, missä toteutettiin hänen tekstinsä näytelmäksi. Yleensä valmistuvat näyttelijät osallistuvat johonkin teatteriproduktioon, jossa on erikseen ohjaaja ja dramaturgi, mutta Emil Kihlström päätti sekä kirjoittaa, ohjata että näytellä tekstinsä itse. Hän näytteli Fred-hahmon roolin. ”The Punchline – kuolemanpelko ja kevyttä kannibalismia” sai Teatteri Jurkassa ensi-iltansa vuonna 2021. Emil Kihlström on esiintynyt mm. tv-sarjassa Made in Finland, joka kertoo Nokian tarinan. Hän näytellyt myös teatterin lavoilla. Näyttelemisen lisäksi Kihlström kirjoittaa ja ohjaa komediaa. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.

Lahden seuraavan kaupunginjohtajan valintaprosessi etenee ensi viikon tiistaina haastatteluvaiheeseen. Haastatteluun kutsuttiin seitsemän ehdokasta: Jorma Haapanen, Rinna Ikola-Norrbacka, Matti Kuronen, Niko Kyynäräinen, Antti Lassila, Johanna Luukkonen ja Jose Valanta. Henkilöstöjohtaja Mira Keitaanranta kannusti Radio Voimalla tiistaina haastatteluvaiheeseen selvinneitä olemaan haastatteluissa omia itsejään. - Se kantaa hyvin pitkälle. Keitaanranta kehotti hakijoita myös tuomaan omia ajatuksia ja näkemyksiä esille omana itsenään. - Yleensä haastattelut menevät siinä vaiheessa todella hyvin. Kuuntele haastattelusta myös, miten Keitaanranta kuvailee nykyistä Lahden kaupunginjohtajaa Pekka Timosta. Pitääkö henkilöstöjohtajan mielestä tuttu sanonta "Mies voi lähteä Lahdesta, mutta Lahti ei miehestä" paikkansa?

Yleensä lähdetään liikkeelle kotimaasta ja kansainvälistytään muihin Pohjoismaihin. Tai etsitään edelläkävijämarkkinaa. Ostolaskuautomaatiosofta Dooap päätti kuitenkin toimia toisin. Vaikka softa tehdään Suomessa, valikoitui aloitusmarkkinaksi Yhdysvallat. Ja edelläkävijämarkkinan sijaan maa, joka on ostolaskujen käsittelyssä pikemminkin perässähiihtäjämarkkina. Miksi näin? Iso markkina on kuitenkin hidas valloittaa, ja breikkaaminen ottaa aikaa. Nyt siinä on kuitenkin onnistuttu ja myynti kasvaa kohisten. Miten iso USA:n markkina sitten valloitetaan? Parhaat vinkit on yleensä opittavissa sellaisilta, jotka ovat juuri sen tehneet, jolloin neuvot ovat ajankohtaisia ja tuoreessa muistissa. Siksi Dooapin tarina kannattaa kuunnella jos kansainvälistyminen ja erityisesti USA on suunnitelmissa. Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Dooapin markkinointijohtajaa Sari Aapolaa, joka on ollut tarinassa mukana alusta lähtien. Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla). Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/miten-usan-markkinoille-breikataan-vieraana-sari-aapola-dooap Seuraa: Sari Aapola https://www.linkedin.com/in/sari-aapola/ Dooap, The Accounts Payable Automation Solution for Microsoft Dynamics 365 Finance  https://www.dooap.com/ Antti Pietilä  https://www.linkedin.com/in/anttipietila/  Loyalistic  https://loyalistic.com/fi/  Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön.  Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia  Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Podcasting voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL

Vegaanihahmo on romaanissa muutoksen kantaja – lukemiseen liittyvä aktivismi syntyy aggressiivisuuden sijaan pienistä teoista Humanisti vastaa -podcastissa väitöskirjatutkija Lotta Luhtala kertoo, miten kirjailija tuo vegaanihahmoilla esille eläinoikeudellisia kysymyksiä. Yleensä vegaani on kertomuksen sivuosassa, vaikka toimii muutoksen airuena. Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan aineistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä romaaneja, joita hän tarkastelee veganismin arvojen läpi. Tutkijan mukaan vegaanit ja eläinaktivistit näyttävät usein yhdistyvän rikosteemaiseen kirjallisuuteen ja niiden kuvaus tuntuu hieman yksipuoliselta. Toisaalta vegaanihahmoja löytyy kaikista lajeista lastenkirjallisuudesta trillereihin ja maagisrealistisiin tarinoihin. Luhtala on mukana myös Romaanin tieto -projektissa, jossa tarkastellaan kirjailijan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. INTERACT-projektissa puolestaan selvitetään, miten lukemisen kautta voi vaikuttaa. Luhtala muistuttaa, että lukemiseen liittyvä aktivismi on hidasta ja pienistä teoista syntyvää, ei suurta ja räjähtävää. Podcastissa vinkataan lisäksi toimivasta yhteisöllisestä tavasta tehdä tutkimusta: Korona-aikaan pieni ryhmä tutkijoita kokoontui joka aamu Zoomissa kirjoittamaan etänä rytmittäen kirjoitusjaksot ja tauot kellontarkasti. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä työ eteni ja korona-ajan ahdistus helpotti. Vuonna 2019 nuori tutkija sai kutsun itsenäisyysjuhliin presidentinlinnaan, mikä tuntui merkittävältä kannustimelta omalle tutkimustyölle. Itä-Suomen yliopistoon tekemästään gradusta Sukupuolentutkimuksen seuran palkinnon saanut Luhtala joutuu podcastin pikatehtävässä valitsemaan, kumpi on mieluisampi, Itä-Suomen vai Turun yliopisto. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. http://utu.fi/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa kerron, mitä teen kollegoideni kanssa. Ja poikkeuksellisesti tuossa alla on koko podcast-jakson melkein täydellinen käsikirjoitus! Tästä voi olla sinulle hyötyä: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2015/03/spoken-language-tips.html P.S. Tervetuloa hiljaiselle aamukurssille toukokuussa. Vielä ehdit hyvin mukaan. https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2023/03/yosyottokurssi2023.html Hei kaikille Random Finnish Lesson -podcastin kuulijoille. Tänään on huhtikuun viimenen päivä eli toukokuun kolmaskymmenes päivä eli vappuaatto. Mä puhun tänään yksin ja mä ajattelin kokeilla sellaista mulle uutta juttua, että mä kirjoitan tämän podcastin etukäteen mulle mahollisimman luonnollisella puhekielellä ja sitten luen sen ääneen. Yleensä mulla on podcastissa joku vieras, jonka kanssa me vähän suunnitellaan, että mistä puhuttaisiin, ja mä lähetän kysymykset etukäteen, mutta ois ihan hullun iso homma litteroida kahenkymmenen minuutin keskustelu jälkikäteen, joten sen takia näissä jaksoissa ei oo tekstitystä. Ja nytkään mä en tiedä, mihin mä tämän tekstin laitan, mutta katotaan. Tän päivän aihe on se, millasta yhteistyötä mä teen mun kollegoiden kanssa. Mun päätyö on suomen kielen yksityisopetus, ja sen lisäks mä kirjoitan selkokirjoja ja koulutan selkokielestä. Mä teen yleensä töitä yksin ja tosi itsenäisesti, mutta parin viime vuoden aikana mulla on ollut aika paljon yhteistyötä kollegoiden kanssa eli sellaisia juttuja, jotka me on yhdessä ideoitu ja toteutettu. Se on tosi kivaa vaihtelua, ja on paljon mukavampi kokeilla jotakin uutta yhessä kuin yksin. Lisäksi siinä on se hyvä puoli, että jos vaikka jompi kumpi opettajista tulis sairaaksi, niin sitte toinen voisi vetää kurssin tai tapahtuman myös yksin. Ja opiskelijoille on tietysti tuplasti hyötyä, ku on kaksi opettajaa. Ja suunnittelu on mukavaa yhdessä, ja myös sen tapahtuman tai kurssin aikana on tosi kiva, että voi vetää sitä yhessä jonkun toisen kanssa, joka on yhtä kiinnostunut ja innoissaan. Ensin mä kerron siitä, mitä mä oon tehnyt toisten selkokirjoittajien kanssa, ja sitten mitä mä oon tehnyt toisten yksityisopettajien kanssa. Mä oon järjestänyt toisten selkokirjoittajien ja kirjastojen henkilökunnan kanssa kirjastotapahtumia, joissa esitellään selkokirjoja ja keskustellaan kuulijoiden kanssa. Eka kerta taisi olla syksyllä 2021, kun mä olin Marja-Leena Tiaisen kanssa puhumassa Kuopion kaupunginkirjastossa. Täällä Jyväskylässä on ollut kaksi tapahtumaa Riikka Tuohimetsän ja Sanna-Leena Knuuttilan kanssa ja nyt viimeisimpänä Oulussa oli Sanna-Leena Knuuttilan kanssa. Käytännössä se on mennyt niin, että me on ite ehdotettu tapahtumaa kirjastoille, suunniteltu esitys ja valittu ne kirjat, joita illan aikana esitellään ja jotka on varattu sinne kirjastoon, ja sitten on myös osallistuttu sen tapahtuman markkinointiin. Nyt viiimeksi Oulussa oli 23 kuulijaa, mikä oli tosi hienoa, ja oli mukava tavata kasvokkain myös selkokirjoittajia, jotka asuu Oulussa. Toisten suomen kielen yksityisopettajien kanssa mä järjestän sekä työpajoja verkossa että kielikursseja kasvokkain. Lisäksi mulla on oma tuote, jota mä markkinoin nykyisille ja tuleville kollegoille, ja se on yksityisopettaijen koulutuspäivä jossain kivassa hotellissa. Eka koulutuspäivä, jonka mä järjestin, oli huhtikuussa 2022 Jyväskylässä ja viime syyskuussa me oltiin Tampereella. Ja seuraava koulutuspäivä on viikon kuluttua Turussa. Sen koulutuspäivän sisältö on tosi yksinkertainen: jokainen seitsemästä tai kaheksasta osallistujasta pitää noin puolen tunnin esityksen tai vapaamman puheenvuoron jostain työhön liittyvästä asiasta, ja sitten me jutellaan ja syödään hyvin ja tutustutaan siihen kaupunkiin, missä me ollaan. JATKUU, mutta ei mahdu tähän. Lue koko käsikirjoitus: https://docs.google.com/document/d/1xFogIgkX7NVMyXJeeLfboGhfuAGAAsLhlAu9JLWK-Zo/edit?usp=sharing

Miten pienentää ruokalaskua? Ja miten yleensä söisi, kun tavoitteena on lihasmassan kasvatus ja painohallinta? 00:00 intro ja kaupalliset 02:48 yleiset säästövinkit 05:59 proteiinit 29:46 HeVi 40:59 hiilarit 45:45 rasvat 53:07 lisäravinteet 60:34 kooste 63:07 oma esimerkkiruokavalio Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.mikkoellmen.fi https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa:https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla Bettinan kevytcoleslaw ym: https://www.youtube.com/watch?v=VENEZvBYmLQ&t=313s&pp=ygURYmV0dGluYSBrYXN2aWtzZXQ%3D

Markkasen maraton, tuo mysteerikisa joka alkaa ja loppuu. Yleensä joku saattaa päästä maaliin. Yleensä ei kukaan. Jakson juontaa Timo Väistö Kilpailun takapiruina toimivat Blisterit suostuivat haastateltaviksi. Vähän verhoa raotetaan. Paljon jaa mysteeriksi. Kuuntele niin saat selville edes hieman mistä on kysymys. Miltä jakso kuulosti? Tule keskustelemaan kanssamme instagramiin @juostenkahville ja etsi jakso 53. Palaute ja jaksojen jakaminen on aina mukavaa. Kiitos kun kuuntelit ja mukavia lenkkejä! #juostenkahville #juoksupodcast

Lahden kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 14. joulukuuta formiaatin käytöstä luopumista kevyen liikenteen väylillä. Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho kertoi Radio Voimalla torstaina, että mikäli päätös syntyy, ryhdytään kevyen liikenteen väyliä auraamaan ja hiekoittamaan myös niillä alueilla, joilla tähän mennessä on käytetty formiaattia. - Siihen osoitetaan tavallaan aika merkittävä kalustomäärä suhteutettuna hoidettavaan pituuteen. Yleensä aurattavilla alueilla tietty kone saattaa hoitaa tietyn alueen. Tähän nimetään isompi kalusto, kuin mitä tämän pituinen väyläverkko muuten vaatisi. Leppäaho arvelee, että formiaatin käytöstä annettua palautetta olisi masinoitu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyytämällä isompaa joukkoa antamaan palautetta formiaatin käytöstä. - Osa on varmasti antanut palautetta ihan kehottamattakin. Ei sitä nyt ihan älyttömiä määriä ole tullut. Mutta silloin kun on tullut, ei sitä ole tarvinnut lukea rivien välistä, että mitä mieltä asiasta ollaan. Kunnossapidon muutoksen myötä rahallisen säästön määrä tulee Leppäahon mukaan riippumaan talvesta. - Kyllä siinä noin 500 000 euroa joka tapauksessa varmaan säästettäisiin. Formiaatin käyttöä tullaan jatkamaan ajoradoilla. Lahden kaupungissa on Leppäahon mukaan tehty päätös suolatuotteiden käytön luopumisesta kunnossapitourakoissa. - Ne korvataan ympäristöystävällisellä tuotteella ja tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa muita, kuin tämä formiaatti, joka olisi suolaa hyvin korvaava. Formiaatti kestää pakkasta paremmin kuin suola, eli sitä voidaan käyttää kylmemmissä keleissä, kuin suolaa. Mutta meillä ei ole tarkoituksena kemikaaleja mielin määrin hölvätä. Formiaatista luopumisesta päättää siis viimekädessä Lahden kaupunkiympäristölautakunta joulukuun puolivälissä. Leppäaho arvelee uuden kunnossapitomallin tulevan käyttöön noin kuukausi päätöksen tekemisen jälkeen. Kunnossapitopäällikkö muistuttaa vielä kaikkia talviliikkujia varustautumaan hyvin. - Kannattaa panostaa kenkiin, renkaisiin, valoihin ja heijastimiin hyvin, meneepä sitten millä reitillä tai vehkeellä tahansa.

Aristoteles kutsui keski-ikää ihmisen huippukaudeksi. Viisaus alkaa jo karttua, ja elämä käy helpommaksi. Yleensä ihmiselämää on hahmotettu kolmiportaisesti nuoruudeksi, keski-iäksi ja vanhuudeksi. Vaikuttaa silti monestakin syystä, että nämä käsitteet eivät ole ikuisia; keski-ikä on noussut ja rajat muutenkin liuduntuneet. Myös kulutusmaailma tarjoaa tuotteita ja identiteettejä aivan uusille jatketun nuoruuden muodoille. Kulttuurihistorian prof. Hannu Salmi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Yleensä ajatellaan terveellisten elintapojen tarkoittavan sitä, että pitää lopettaa tai luopua jostain mitä tekee. Se tekee muutoksen ajatuksesta ikävän ja vaikean, sanoo kansanterveystieteen professori ja käyttäytymistieteilijä Pilvikki Absetz. Tottumukset, automaatiot, ympäristön tuki ja jopa addiktiot tukevat meissä valmiina olevia käyttäytymismalleja. Mutta mitä on ympäristön valinta-arkkitehtuuri ja miten se vaikuttaa meihin? Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Vieraan teokset voit ostaa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen jaksoissa käsiteltävistä kirjoista.

Tässä jaksossa vieraana Anneli Rissanen, joka toimii keittiömestarina iisalmelaisessa Hotel Golden Domessa. Etanapannu on varmasti monille tuttu ruokalaji. Etanapannu. Yleensä alkupalana nautittava klassikko saa Anneli Rissasen käsittelyssä uuden twistin muuttuen Vetana-pannuksi, jossa etanat korvataan sienillä. Resepti Nappaa etanapannu esiin ja asettele sienet pannulle. Sieniä ei tarvitse laittaa pelkästään koloihin, vaan voit ripotella niitä huoletta kolojen reunamille. Jos sienissä on nestettä, niin purista käsilläsi ylimääräiset nesteet pois. Pehmennä voi ja lisää joukkoon valkosipulia maun mukaan. Silppua persilja pieneksi ja lisää se voihin. Asettele valkosipulivoi voipaperin päälle ja pyöritä siitä pötkö. Leikkaa pyöreitä siivuja veitsellä ja lisää siivut sienien joukkoon etanapannulle. Jäljelle jääneen valkosipulivoi pötkön voit sujauttaa pakkaseen odottamaan tulevia herkkuhetkiä. Ripottele sienien ja valkosipulin siteeksi aurajuustoa ja tykkäse koko komeus uuniin. Lämmitä kiertoilmauuni 190 asteeseen ja paista 9 minuuttia. Nauti annos kupsakan leivän kera.

Tässä jaksossa jatketaan Samin kanssa kullasta ja siihen sijoittamisesta.Tässä jaksossa opit:Miten kullan arvo on kehittynyt, kuinka paljon tarvitaan kultaa ruokakorin ostamiseen verrattuna esim. 100 vuotta sitten?Yleensä kullan hinta on noussut suuren epävarmuuden keskellä, mutta tällä hetkellä tässä epävarmassa ympäristössä kullan hinta ei kuitenkaan ole noussut, miksi?Miksi kaikilla pitäisi olla jonkin verran kultaa?Miten kultaa voi ostaa?Miksi kultakaivosyhtiöiden omistaminen ei ole sama asia kuin kullan omistaminen?Voiko kultaa ostaa anonyymisti?Miksi Warren Buffett ei osta kultaa?Jaksossa mainitut:Sam Laakson lopputyö Voima GoldMuuta:Sam Laakson Twitter Sosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Nyt puhutaan kullasta! Yleensä sanotaan, että jos taloudella menee huonosti ja ilmoilla on paljon epävarmuutta, monet ihmiset siirtyvät ostamaan kultaa. Tässä maailman- ja taloustilanteessa kullasta kannattaa tietää ainakin perusteet. Tässä jaksossa käymme läpi lyhyesti kullan historiaa sekä sijoittamista kultaan. Vieraana jaksossa on Suomen oma kulta-asiantuntija Sam Laakso.Tässä jaksossa opit:Lyhyt kullan historiaMiksi monet maailman vanhat sivilisaatiot ovat suurinpiirtein samaan aikaan kaikki päätyneet käyttämään juuri kultaa arvonsäilyttäjänä?Onko Bitcoin digitaalista kultaa?Bitcoinia kritisoidaan energian suuresta kulutuksesta, paljonko energiaa kullan louhinta kuluttaa?Onko kulta sijoitus? Jaksossa mainitut:Sam Laakson lopputyö Voima GoldMuuta:Sam Laakson Twitter Sosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Voiko tässä hetkessä elävä stressata? Yleensä tässä hetkessä ei ole mitään hätää vaan negatiiviset ajatukset tulevat joko menneen tai tulevan huolehtimisesta. Pahimmillaan ihminen voi luulla elävänsä hetkessä, mutta silti aktiivisesti stressata vaikka kuluvan päivän todo-listan pituutta.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa mennään pakkasen puolelle. Miksi sinunkin pitäisi pelkän hehkutuksen sijaan noteerata markkinoinnissasi myös negatiivisia puolia. ”Itsensä kehuminen on niin vaikeaa” Nyt ei puhuta negatiivisesta markkinoinnista Yleensä markkinointi keskittyy vain hyviin puoliin Heikentääkö heikkouden mainitseminen todella myyntiä? Voisiko heikkouden kääntääkin vahvuudeksi? ”Maku ei tosin ole paras mahdollinen” Asiakas ajattelee jo itse, miksi ei ostaisi Rehellinen puhe saa sinut myös vaikuttamaan rehelliseltä Avoimuus ensin -politiikkaa Ernest Shackletonin feikkirekryilmoitus >>> Volkswagenin kupla-mainoksista >>> Kalanmaksaöljymainos "Maku ei tosin ole paras mahdollinen" >>>

Yleensä kesän helteillä juuri kukaan ei jaksa puhua työmarkkinapolitiikasta. Sivupersoonat ovat havainneet, että tänä kesänä se on kiinnostanut jopa poliitikkoja. Pontimena lienee edessä oleva syksy ja auki olevat palkkaratkaisut. Kilpailukyvystä ja sen turvaamisesta puhutaan, mutta siihen vaikuttavat myös muualla tehtävät ratkaisut. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Yleensä isot toimijat lähettävät satelliitteja avaruuteen, mutta nyt pohjalaismaakunnat Merenkurkun molemmin puolin, Pohjanmaa ja Västerbotten, lähettävät ikioman satelliitin avaruuteen vuoden 2023 alussa. Kymmenen suomalaisen ja ruotsalaisen yliopiston ja korkeakoulun tutkimushanketta vetää Vaasan yliopisto ja professori Heidi Kuusniemi. Ainutlaatuista on, että satelliitin lähettämä avarauusdata on kaikille avointa. Tarkoitus on osallistaa alueen yritykset, koululaiset ja järjestöt mukaan uuteen avaruustalouteen ja keksimään uusia kohteita avaruusdatan käytölle. Uusi avaruustalous saapuu siis Pohjanmaalle. Avaruusdatan avulla metsätaloudessa voidaan kartoittaa metsätuhoja, logistiikassa pysytään jäljittämään kuljetuksia. Merenkurkun satelliittitutkimus tulee tarjoamaan dataa myös sisätilapaikannukseen. Kaikkia hyödyntämiskohteita ei vielä edes osata aavistaa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi Vaasassa apulaisprofessori Petri Välisuon, joka tutkii satelliittipaikannustekniikoita. Mukana myös tutkimusprojektin vetäjä professori Heidi Kuusniemi, projektikoordinaattori Johanna Haveri sekä laboratorioinsinööri Jaakko Yliaho ja projektitutkija Kannan Selvan.

Meistä suuri osa kärsii tai on jossain vaiheessa elämäänsä kärsinyt selkäkivuista. Usein alaselkä reagoi kuormitukseen tai huonoihin asentoihin, koska sinne kohdistuvat monet voimat ja vipuvarret ovat pitkät. Yleensä selkäkivulle ei löydy mitään selitystä, ja vaiva tapaa uusiutua ja pitkittyä. Mutta se tiedetään, että liikunta auttaa vahvistamaan selkää. Minkälainen liikunta? Laaja yhdistetty analyysi, jossa oli mukana 21 000 yli neljä kuukautta selkäkivusta kärsinyttä potilasta, kertoo, että pilates ja joogatyyppinen harjoittelu sekä McKenzie-terapia lievittivät selkäkipua ja kohensivat selän hyvinvointia parhaiten. Artikkelissa Nämä kuusi liikettä edistävät selän hyvinvointia – katso ja kokeile yle.fi/tiede-sivulla Selkäliiton puheenjohtaja Marjo Rinne ohjaa harjoitukset. Toimittaja Teija Peltoniemi haastatteli häntä Tiedeykköseen kuin myös terveystieteiden tohtoria Sinikka Kilpikoskia, joka kertoo nk. McKenzie– eli MDT-menetelmän vaikutuksista selkään.

Fr. Michael Butler, Orthodox priest and amateur bodybuilder Kun lähtee tutkimaan sitä mitä on olla mies ja miten olla parempi mies tulee vastaan kysymys: "voisiko joku toinen mies auttaa minua kasvamaan?". Yleensä tälläinen mies on joku, jolla on pitkä kokemus omasta kasvusta ja oman miehisyyden tutkimisesta. Kohtasin tälläisen herrasmiehen European Men's gatheringissä kolme vuotta sitten ja kysyin voisiko hän ruveta minun henkilökohtaiseksi mentoriksini. Hän suostui siihen ja on ollut etuoikeus saada mentorointia häneltä. Tässä podcastissa avaamme hänen polkuaan psykologian opinnoista papiksi, työskentelemään miesten kanssa ja miten kehonrakkennus ja ortodoksinen kristillisyys nivoutuu yhteen hänen elämässään. When you start to investigate what is it to be a man you encounter a question : "Can some other man help me to grow?" Usually this kind of man is more experienced and than you and has long history of self development and growing as a man. I met this kind of man in European men's gathering three years ago and I asked him could he be my personal mentor. He said yes and it has been a privildge to be he's mentee. In this podcast we delve in into his history. How he first studied psychology in university, became a priest, started working with men and how his bodybuilding hobby goes a long with orthodox christianity. #miehenmieli #mentoring #menswork

Saarna Hyvän toivon kappeli1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)Jeesus, kiusausten voittaja6.3.2022Anu RaskMatt. 4:1–11Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus olipaastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika,niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: 'Eiihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalansuusta.'”Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänettemppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niinheittäydy alas. Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinuakäsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu:'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'”Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailmankaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jospolvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois,Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaanhäntä palvella.'”Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotkapalvelivat häntä.Lauri Kemppainen kirjoittaa Rukoileva kädellinen -kirjansa alussa näin:Yleensä se tapahtuu yöllä ja silloin pelkään. Pelkään, että kaikki mitä rakastan –kaikki minkä vuoksi teen työtä, kaikki minkä koen arvokkaaksi ja oikeaksi – vainkatoaa. Pelkään, että hyvä ei voita. Että pahuuden äärellä kauneus kuristuu lopultaomaan mahdottomuuteensa. – – Sellaisina öinä Vasili Rozanovin sanat eivät tunnulainkaan liioittelulta: “Ei ole elämää ilman rukousta. Ilman rukousta on vainmielettömyyttä ja kauhua”.Täytyy sanoa että tässä odottamattomassa, selittämättömässä maailmantilanteessatuo äskeinen todella kolahti. Onneksi Lauri sanoitti sen mun puolesta, itse en oleoikein pystynyt keskittymään. Oon katsonut uutisia taukoamatta.* * *Pyysin teiltä tätä saarnaa varten kuvia siitä, mitä tulee mieleen sanasta kiusaus.Tässä päivän tekstissä Jeesus on autiomaassa ja Paholainen kiusaa häntäkiusauksilla. Sainkin tosi osuvia kuvia ja pohdintoja.(Kuva 3)Yksi sähköpostiini tullut kuva on ihana tulppaani kesäisessä puutarhassaLähettäjä liitti kuvaan tekstin:Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Talvella on vaikea pysähtyä ajattelemaan, että elämä on tässä ja nyt. Silmäni etsivätlumikasojen alta kurkistelevia pensaita ja puita. Luon niihin luottavaisia katseita, jottanämäkin tietäisivät kesän olevan tulossa.Tämä kuva kuvaa täydellisesti myös omaa kiusaustani juuri nyt.Myös mulla on kiusaus katsella kukkia, odottaa kesää, haaveilla lämmöstä janautinnosta. Sitä Paholainenkin tarjoaa tässä Jeesukselle: saat maailmanvaltakunnat ja niiden loiston, jos kumarrat minua. Nauti elämästä! Nautikauneudesta! Käännä katse pois kaikesta häiritsevästä. Koska miksipä ei?Juuri niin haluaisin itsekin tehdä. Kääntää katseen pois, katsoa kukkia.Mutta on pakko katsoa ympärille. Tavoitan kolme näköalaa:● Me ollaan pandemian keskellä, uusia on odotettavissa.● Eurooppa on sodassa.● Ilmastonmuutos on totta, ja se on tässä ja nyt.Ei auta, pakko pysyä hereillä. Meidän tehtävä on toimia.Auttaa. Rukoilla. Taistella hyvän puolesta ja pahaa vastaan.Ja yrittää vielä vähän enemmän.(Kuva 1)Tässäkin on sähköpostiini teiltä saapunut kuva kiusauksesta:Kuusamon seurakunnan Isoniemen metsä.Lähettäjä pohtii: Kumpi onkaan kiusaukseni, kertoa näkemykseni vai pysyä hiljaa?Kuvaan liitetty teksti kysyy:Kutsutko riveihin istutettua yhden puulajin puustoa metsäksi vai puupelloksi?Miten ajattelet nauttivasi jokamiehen oikeudella tällaista metsästä? ”Keisarihan on alasti."Kenelle maa kuuluu? Jumalalle, kaikille ihmisille vai maapohjan omistajalle?Ja vielä:Missä ovat ne äänet kirkossa, jotka sanovat, että luonnon riistolla eli talouden jatkuvankasvun opilla on todellisuudessa rajat, että kirkko ei voi pyhittää ahneuteen perustuvaatalousjärjestelmää. Kirkon johto sulkee korvansa tutkitulta tiedolta ja niiltä, joiden elämäänluontokato tulee eniten vaikuttamaan, eli nuorilta, joita Elokapinallisetkin edustavat.Todella tärkeitä kysymyksiä.Onko kiusaukseni pysyä hiljaa? Liittyy oikeastaan samaan teemaan ensimmäisenkuvan kanssa. Paholaisen viesti Jeesukselle oli: Kumarra minua ja pysy hiljaakaikesta häiritsevästä, ja elämä on helppoa ja mukavaa.* * *(Kuva 4)Tänään on ensimmäinen paastonajan sunnuntai, kristityt ovat astuneetneljänkymmenen päivän vaellukselle. Päivän tekstissä on vahvaa symboliikkaa jokakietoutuu paastoon ja pääsiäisen odotukseen. Tekstissä ollaan tarinan alussa,kiusauskertomus sijoittuu aivan Jeesuksen julkisen toiminnan alkulehdille.Jeesuksen paasto autiomaassa kiusauksineen kesti neljäkymmentä päivää. Ja tästähetkestä me Jeesuksen seuraajat puolestaan kuljemme pitkin kirkkovuotta n 40päivässä kohti pääsiäisen tapahtumia, ristin tietä ja lopulta pääsiäisen valoon.Tänään mua itseni koskettaa tuossa autiomaakertomuksessa erityisesti Jeesukseninhimillisyys. Jeesus ennen pääsiäistä, ennen kuolemaa ja ylösnousemusta oliihminen, kuten me ihmiset ollaan. Hänellä oli ruumis, joka kärsi nälästä, janosta jakivusta. Hän nauroi ja hän myös itki. Meillä kristityillä on siis Jumala, joka tietää mitäon olla ihminen. Hän tuntee ihmisenä olemisen tuskat ja kärsimykset omakohtaisesti.Miksi kärsimystä ylipäätään on? Miksi Jumala sallii kärsimyksen, kuten useinkysellään? Tää on ikuinen uskonnonfilosofinen kärsimyksen ongelma.Totuus on, että kaikkien selitysyritysten jälkeenkin kysymys jää avoimeksi. Kärsimyson osa elämää, osa olevaa. Luonto elää kärsimyksen ja kauneuden jännitteessä. Joelämän ensi henkäyksessä on kuolema läsnä ja syksyn epätoivoinen hehkutapahtuu nurkan takana odottavaa kuihtumista vasten.Paradoksaalisesti, kaikessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä Jumala on erityisellätavalla läsnä. Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Jumalan valta onpiiloutunut heikkouteen ja Jumalan kunnia on piiloutunut häpeään. Lutherin mukaan“Jumala on kätkeytynyt vastakohtaansa”. Kärsimys ei ole siis merkki Jumalanpoissaolosta tai heikkoudesta. Kovien olojen keskellä kokemus Jumalan läsnäolostavahvistuu.* * *Ja me ollaan totisesti kovien olojen keskellä, yhä kovenevien.Rukous voi tuntua vaikealta lajilta, varsinkin jos omissa mielikuvissa rukoileminen onjuuri tietynlaista, puhuttua litaniaa tai polvistumista sängyn vierelle, ja jos mielikuvajuuri sellaisesta toiminnasta ei tunnu luontevalta.Mutta rukous voi olla monenlaista. Se on asettumista Jumalan eteen. Avoinnaolemista olemassaolon salaisuudelle. Tapa suuntautua elämään.Ja vaikka vastassa olisi pelkkää pimeyttä, pimeys alkaa puhua.(Kuva 2)Tässä vielä yhden teistä lähettämä kuva. Kuvan viesti on, että elämässä pitääuskaltaa sulkea portteja ja avata uusia, vaikka pelon ja ahdistuksen takia kiusausjättää portti avaamatta olisikin suuri.Rohkeutta me totisesti tarvitaan.Kärsimyksen vastapuolella, kolikon toisena puolena tai vastaparina on kauneus.Uskonnonfilosofisessa mielessä on olemassa myös kauneuden ongelma. Onmysteeri, mistä syntyy kokemus kauneudesta, mistä kumpuaa pakahduttava tarvekiitokseen?(Kuva 3 uudelleen)Takaisin alkuun.Niin kuin muistatte, tää kukkakuva edusti siis myös kiusausta.Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Mutta mikä tärkeintä, se merkitsee myös toivoa.Kesä on joka tapauksessa tulossa. Pimeää talvea seuraa aina kevään valo.Ja mitä ikinä meillä onkin edessä, emme kulje erämaahan yksin.Erämaahan tulee aina mennä Kristuksen kanssa, sillä hän on jo voittanut kiusaajan.

”Lahdessa pääsee varmaan vielä vappukin hiihtämään” – Hiihtovälinekauppiaalta on haettu suksia Joensuusta asti Hiihtovälineitä Lahden vanhalla raviradalla myyvän CustomSkin veljensä Pasi Virosen kanssa perustanut Esa Vironen kertoo Radio Voiman haastattelussa, että hiihtobuumi jatkuu kovana. – Ei olla tehty gallupia, mutta asiakkaista on viikonloppuisin jopa puolet Kehä kolmosen sisäpuolelta. Kauimmaiset asiakkaat ovat tulleet Joensuusta asti, Vironen sanoo. Lahdessa on nyt lunta 64 senttiä ja Virosen mukaan Lahden hiihto-olosuhteet ovat erinomaiset, kun latujen varsilla on myös monipuolinen palveluvalikoima. Hiihtovälineitä tänäkin talvena vaivaava varastoiden tyhjeneminen ei Virosen mukaan ole heille ongelma. – Ennakoitiin tilannetta viime keväänä ja tankattiin varastot täyteen. Pitokarvasuksia löytyy vielä ihan kaikenkokoisille. Lopussa on muutamia malleja isojen poikien luistelutyylin valikoimasta. Vironen vinkkaa, että laduilla on rauhallisinta aamuisin ja heti lounasajan jälkeen. Viikonloppuisin laduilla on ruuhkaa. – Yleensä olemme maaliskuussa laittaneet myymälän kiinni ja suunnanneet pohjoisen laduille. Tänä vuonna päätettiin, että huhtikuun on vielä myymälä auki. Kausi jatkuu varmaan tänä vuonna vappuun asti – ainakin pääsiäisenä pääsee varmasti hiihtämään. Kuuntele Virosen haastattelu, jossa hän kertoo pitokarvasuksien ominaisuuksista ja CustomSkin palveluskonseptista!

Vuonna 1989 10-vuotias Helén löydettiin raiskattuna ja murhattuna muutama kilometri kotoaan pienessä maalaiskunnassa Ruotsin Skånessa. Muutama kuukausi sen jälkeen 50 km päästä löytyi 26-vuotiaan Jannica-nimisen seuralaisnaisen ruumis. Poliisi ei alkuun osannut kytkeä näitä kahta tapausta yhteen. Yleensä seksuaalirikollinen ei valitse näin toisistaan poikkeavia uhreja. Mutta sitten yllättäen itse tekijä osallistui rikostutkintaan. Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Janne AagaardLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Arno RantanenOikoluku: Minna Haapasalo See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Todella moni ihminen viettää päivänsä pohtien mitä muut hänestä ajattelevat. Yleensä vastaus on, että eivät ajattele mitään joten kannattaa sekin energia käyttää oman onnellisuuden ja jaksamisen kehittämiseen!

Yleensä talot, joissa sarjamurhaajat ovat tehneet rikoksensa, saavat ylleen erittäin vahvan stigman, joka tekee taloista monien silmissä asuinkelvottoman. Ne talot, joissa on tehty erityisen julmia, groteskeja sekä järkyttäviä murhia, pistetään yleensä pikimmiten maantasalle. Fox Hollow Farms on siinä mielessä, ainutlaatuinen tapaus että vaikka siellä murhattiin vähintään 11 miestä joiden jäännökset levitettiin ympäri tiluksia, siellä seissyt kartano on yhä olemassa ja sitä käytetään yksityisasuntona vielä tänäkin päivänä. Kaiken kukkuraksi kiinteistön kammottavan historian vuoksi jotkut väittävät, että Fox Hollow Farms on yksi Yhdysvaltojen kummittelevimmista paikoista. #suhtnormaali #Suomipodcast #mysteeripodcast #truecrimepodcast #suhtnormaalipodcast Intro musiikkina toimii: Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License. Lähteet: The Horrors of Fox Hollow Farm: Unraveling the History & Hauntings of a Serial Killer's Home Kindle Edition https://www.thoughtco.com/herbert-richard-baumeister-973121

Elämme liioittelun ja tunnepurkausten maailmassa, jonka varjopuoli on, että sanat alkavat kokea inflaatiota, kun alati pitäisi olla jotain vielä vähän enemmän, hiukan äärimmäisempää, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Raaka-aineen hinnan nousu ja korkeat rahtikustannukset nostavat renkaiden hintoja – renkaiden vaihtosesonki starttasi viime maanantaina Talvirenkaiden vaihtosesonki starttasi toden teolla viime maanantaina. Lahden Hirsimetsäntien Valinta-Rengas-yrityksen toimitusjohtaja Kimmo Lyytinen kertoo Radio Voiman haastattelussa, että noin 70–75 prosenttia alle vaihdettavista renkaista on nastarenkaita. – Sää on suurin tekijä varauskirjan täyttymisessä, Lyytinen sanoo. Renkaan vaihtoon on tällä hetkellä noin viikon jono. – Yleensä lokakuun 15. päivä on yhden päivän jono. Tänä vuonna kävi niin, että maanantaina puhelin alkoi piristä jo ennen kahdeksaa ja iltapäivällä olikin jo viikon jono renkaan vaihtoon. Renkaiden hinnat ovat nousseet ja tulevat nousemaan vielä lisää. – Premium-renkaissa kesä- ja talvirenkaiden hinnat ovat nousset 7–­13 prosenttia ja Kiina-renkaissa nousua on 30 prosenttia tai enemmän. Tähän vaikuttavat kohonneet raaka-ainekustannukset ja korkeat rahtikustannukset. Lyytisen mukaan Kiina-renkaiden tilaukset on jo tehty ja niiden hinta keväällä on tiedossa, mutta premium-renkaat tilataan joulukuussa ja niiden hinta selviää silloin. Tällä hetkellä yleisimmissä rengaskoossa premium-kesärengassarja asennettuna maksaa 450–500 euroa ja talvirengassarja 600–650 euroa. Kuuntele podcastista, mitkä kaksi asiaa ovat tärkeitä, jos vaihdat itse talvirenkaat ja mitä toimenpiteitä pitää tehdä renkaanvaihdon jälkeen! Toimittaja: Eeva Ristkari

Tällä viikolla OlympiaCastissa pureudutaan syvälle lumilajien huoltotoimintaan. Vieraina ovat alan rautaiset asiantuntijat, maastohiihtomaajoukkueen tuore voitelupäällikkö Mika Venäläinen ja yhdistetyn maajoukkueen huoltopäällikkö Pekka Kemppi. Mika Venäläistä pidetään voiteluteknisesti poikkeuksellisen taitavana huoltomiehenä. Venäläinen on ollut mukana maajoukkuetoiminnassa ensimmäistä kertaa jo 1990-luvun puolella, minkä lisäksi kokemusta on kertynyt muun muassa valmentajana ja vahvana paikallisvaikuttajana Kuopiossa. Pekka Kemppi on puolestaan pikkusuksen lajien huoltotoiminnan grand old man: yhtäjaksoisesti Kemppi on ollut mukana jo reilusti yli 20 vuotta, ja kokemusta on kertynyt samasta tehtävästä ennen yhdistettyä myös maastohiihdosta ja ampumahiihdosta. Myös häneltä löytyy vankka valmennuskokemus. Vertaansa vailla oleva kokemuspankki tarjoaa mahtavan selkänojan kauden aikana vastaan tulevissa kiperissä paikoissa. - Vielä 2000-luvun alussa maastohiihdon tavarat mahtuivat yhteen pakettiautoon. Nyt ei meinaa oikein rekka riittää – se on varmasti merkittävin muutos. Sinänsä työ ei kauheasti ole muuttunut – edelleen suksiin pitää luistot ja kuviot laittaa, yhdistetyn nykyinen huoltopäällikkö naurahtaa kysyttäessä muutoksista poikkeuksellisen pitkän yhtäjaksoisen uran aikana. - Yhteen pieneen hiaceen mahtui tavarat vuonna 1997, kun lähdimme ensimmäistä kertaa maailmancupiin Suomesta jyrskyttelemään nelivetoisella autolla, jossa oli 65 hevosvoimaa. Se on suurin muutos. Sen näkee ihan fyysisesti – ja silti tahtoo tila loppua rekasta kesken, Venäläinen täydentää. Pikkusuksen lajit tekevät huoltotoiminnassa tiivistä yhteistyötä, jota koordinoi Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukasta käsin pikkusuksen lajien arvokisahanke. Kun yksittäiseen kilpailuun valintoja tehdään, taustalla onkin vankka määrä paitsi monipuolista kokemusta myös vuosien varrella erilaisista paikoista ja olosuhteista kertynyttä dataa. - Se on iso vahvuus meille, että teemme yhdessä hommia. Näissä hommissa ei tule ikinä valmiiksi – aina on oppimista. Aivan loistavaa, että yhteistyö maastohiihdon, yhdistetyn ja ampumahiihdon välillä toimii hyvin, Kemppi suitsuttaa. - On tärkeää, että eri lajiryhmien kesken pystytään vaihtamaan kokemuksia ja sitä kautta kehitetään toinen toisiamme. Sieltä nousee tärkeitä asioita, ja myös rahallinen tuki on hyvin merkittävä. Ja ennen kaikkea saamme kohdennettua resursseja oikeisiin kohteisiin, Venäläinen komppaa. Arvokisavalmistautumisen hankkeen nokkamies Teemu Lemmettylä on kuvannut suksihuoltoa tieteen ja taiteen kamppailuksi, jossa myös tuurilla on osuutensa. Sen osuuden suuruutta pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi valmistautumisella. - Kokemus on yksi sellainen, joka auttaa tässä. Kun on ollut monissa tilanteissa. Kun päätöksiä pitää tehdä, niitä pitää tehdä. Kun lähtö lähestyy, ei voi enää pyöritellä. Joskus menee syteen, joskus saveen, Kemppi kuittaa. - Se vaatii tuuria ja kaikkea kohdilleen, mutta sen tuurin minimoiminen on tärkeää. Huikeaan onnistumiseen vaaditaan aina tuuria ja sitä, että kaikki natsaa kohdilleen. Yleensä samassa joukkueessa on sekä onnistujia että epäonnistujia myös kaluston suhteen. Välttämättä se ei aina kaikkien kohdalla samana päivänä natsaa, Venäläinen jatkaa.

Vuonna 1981 Kiinan kaakkoisrannikolle saapui laivalla yön turvin miljoona salakuljetettua Raamattua. Salainen lasti levisi halki sisämaan ja kylvi vuosikymmenten herätystä. Kulttuurivallankumouksen aikana (1966–1976) Kiinassa poltettiin tuhansia Raamattuja ja pidätettiin useita pastoreita. Yleensä vain seurakuntien pastoreilla oli oma Raamattu. https://opendoors.fi/2021/09/06/operaatio-helmi-ja-huippusalainen-heratys/  

Radio Voima vieraili Parasta Päijät-Hämeestä -kesäkiertueella Camping Messilässä, Hollolassa. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Päivi Saarela, joka on toiminut puolisonsa kanssa paikalla pitkään yrittäjänä. Hollolassa sijaitsevat leirintäalue nauttii suuresta suosiosta, minne matkailijat saapuvat vuodesta toiseen nauttimaan Suomen kesästä. Puitteet ovat kunnossa, sillä campingalueen lisäksi Messilästä löytyy runsaasti puuhaa koko perheelle uimarannasta ravintolapalveluihin ja kotieläimistä urheilumahdollisuuksiin. - Tää on meidän pääsesonkiaikaa tässä kesällä ja kestää vielä muutaman viikon, oikeastaan sinne saakka kun koulut alkaa. Kyllä tässä kiirettä on ollut ja aivan upea kesä. Aurinko paistanut ja lämmintä on ollut, Päivi iloitsee. Korona on vaikuttanut etenkin ulkolaisiin matkailijoihin, mutta tilalle ovat tulleet kotimaiset karavaanarit. - Viime kesä oli täällä leirintämatkailupuolella aika hyvä, vaikka ulkolaisia meillä normaalisti käy 10-15% kävijämäärästä. Vime kesänä ulkomaalaiset eivät Suomeen päässeet, eivätkä vieläkään ole tulleet. Mutta kotimaiset (matkailijat) ovat olleet liikkeellä. - Karavaanarimatkailu on semmosta, että niillä on tuo asunto mukana ja pyörät on alla. Ne ovat aika uskollisia tälle harrastukselle, yrittäjä kiittelee asiakkaitaan. Kaiken pohjalla on kuitenkin useille tuttu asia - sää! - Yleensä tuo keli on sellainen, että ratkaisee missä pysytään ja jäädään. Jos aurinko paistaa, sitten otetaan lisävuorokausia. Jos on huonot kelit, katsotaan säätiedotusta ja lähdetään siihen suuntaan, missä aurinko paistaa. Kuuntele koko haastattelu! Camping Messilä -kotisivut

Tämän vuoden Viikkari Biitsi keräsi lopulta naisten kilpasarjaan 11 joukkuetta, ja miesten kilpasarjaan 6 joukkuetta. Naisten ja miesten touhusarjoissa vastaavasti oli täydet sarjat joukkueita, eli naisissa 12 joukkuetta, ja miehissä 8 joukkuetta. Perinteistä Viikkari Biitsiä on järjestetty 90-luvulta lähtien. Porvoossa turnausta on pelattu 2000-luvun alusta lähtien. Yleensä kesän aikana on pelattu kaksi turnausta, ja tänäkin vuonna, toukokuussa oli alun perin tarkoitus pelata turnaus, mutta tämä jouduttiin perumaan koronarajoituksien vuoksi. Porvoon turnauksen isäntänä toimii Porvoon NMKY, ja tämän kesän turnausvastaavana toimi seuran puuhanainen, Virpi Varjolaakso. – Sää kyllä suosi meitä viikonloppuna. Turnaus keräsikin hyvin joukkueita tänne Porvooseen ja pelit olivat hyviä, Varjolaakso kommentoi.

Yleensä poliitikon ura päättyy vaalitappioon tai kuolemaan. Jussi Halla-Ahon ilmoitus olla jatkamatta persujen puheenjohtajana aiheutti hämmennystä ja porinaa. Oliko se presidentinvaalipelin avaus? Ja onkohan persujen halliuskelpoisuudesta käytävä pulina vielä hieman ennenaikaista? Vallankumous on Mannerheimintiellä on alkanut. Vai onko? MIkseivät Suomen 170 pörssiyhtiön toimitusjohtajat vieraile YLE:n TV-lähetyksissä? Missä on television talousuutisointi? Euroopan osuus maailmantaloudesta on puolittunut 2000-luvulla. Pitäiskö Suomen talouden surkastumista tutkia hieman tarkemmin – ja oppia virheistä? Huuhkajat poisti suomalaisilta sen viimeisen suuren kansallisen trauman – jos nyt ei Karjalan menettämistä lasketa. Pitkänmatkanjuoksu, lätkä, euroviisut – ja miesten jalkapallo. Kiitos ja kumarrus!

Kaikki on ohi! Koronavuosi pudotti Suomen kahvinkulutuksen ykkössijalta! Jokainen hollantilainen juo 8,3 kiloa kahvia, suomalainen vain 7,8 kiloa. Mutta harva tietää, että suomalaiset ovat vuosikymmeniä huijanneet kahvitilastoissa. Meidän kahvimme on kosteampaa ja siten painavampaa kuin keskieurooppalaisten. Muistatteko, kun ilmoitus autoveron laskusta hyydytti autokaupan. Kaikki jäivät yli puoleksi vuodeksi odottamaan alhaisempia verokantoja. Nyt sama virhe tehtiin kotitalousvähennyksen korotusilmoituksen kanssa. Moni remonttifirma työllistää ja kiittää uudistusta ensi vuonna. Mutta siirrettävissä olevat isot hankkeet siirtyvät ensi vuodelle. Tilauskirjat tyhjenivät, tänä kesällä ollaan työtönnä. Jaa-ei-tyhjää-poissa. Onko kokoomuksen sielu hukassa? Voisivatko kristillisdemokraatit äänestää eduskunnassa tyhjää kirkon asemasta päätettäessä? Entä demarit ay-liikkeen asemaan vaikuttavassa asiassa? RKP ruotsinkielisiin liittyvässä? Yleensä pitkään hallituksessa istuneet ja oppositioon joutuneet puolueet palaavat aatteellisille juurilleen – tai ainakin määrittävät uudellen sen, millä ne erottautuvat muista. Ainoa selkeästi kokoomusta muista erottanut ominaisuus on euromyönteisyys. Vatulointu EU-tukikannassa saa pohtimaan, onko puolue enää vain Perussuomalaiset Light?

Loneliness doesn't only touch elderly single people, also younger socially outgoing people can feel lonely...... - Yksinäisyys ei ole ainoastaan yksin asuvien, varttuneiden ihmisten vaivana; myös nuoremmat ja sosiaalisesti toimeliaat henkilöt saattavat kokea yksinäisyyttä.

Leena Huovinen tarttuu kisamatkalla tarvittaessa vaikka silitysrautaan, mutta pääasiallinen tehtävä hänellä on toimia joukkueessa hengellisenä ja henkisenä huoltoasemana, kuten kisapapin huoneentaulussa sanotaan. Kuten huoltoasemallekin, myös Huovisen juttusille tullaan tankkaamaan uutta virtaa. - Papin työ on ihmisten kohtaamista. Saan kuunnella heitä ja olla avuksi. Huoltoasema on aika hyvä termi, koska toivon, että niistä kohtaamisista saisi helpotusta ja toivoa matkaan, kertoo Huovinen. Kisapappeuden historia ulottuu 1970-luvulle, jolloin Münchenin olympialaisten järjestäjät pyysivät kirkkojen johtajia lähettämään kisoihin yhden urheilusta kiinnostuneen papin. Arkkipiispa Martti Simojoki pyysi tehtävään Hampurin merimieskirkon merimiespappia Göran Hellbergiä. Münchenin kisojen jälkeen Suomen Olympiakomitea ja Urheiluliitto halusivat jatkaa toimintaa. Mukaan tuli myöhemmin myös Suomen hiihtoliitto. Göran Hellberg oli Suomen joukkueen mukana vuoden 1972 kesäolympialaisista aina vuoden 2003 loppuun asti. Leena Huovinen valittiin hänen seuraajakseen maaliskuussa 2004. Työn monet roolit Kisapappi on kisamatkoilla ja leireillä tukena paitsi urheilijoille, niin myös joukkueen taustahenkilöille. Papin työstä kumpuava kokemus ja vahva osaaminen kriisitilanteissa tekevät Huovisesta peruskallion, joka ei vähästä hätkähdä. Eikä hyvä huumorintaju ja hersyvä naurukaan ole haitaksi. Huovinen on ihminen, jota on todella helppo lähestyä. - Ihminen haluaa tulla kuulluksi ja saada kokemuksen, että hän on arvokas sinänsä, ilman mitään tekoja ja suorituksia. Hienoimmat keskustelut syntyvät monesti yllättävissä tilanteissa. Yhtäkkiä urheilija saattaakin huomata, että tuon kanssahan voi puhua vaikka mistä. Olen lanseerannut käsitteen, että tarjoan suorituksesta vapaan alueen niin urheilijoille kuin taustahenkilöillekin. He tietävät, että kaikesta voi puhua ja asiat eivät leviä minulta minnekään, sanoo Huovinen. Huovinen toteaa, että alkuun ihmisillä voi olla myös ennakkoluuloja, eikä luottamus aina synny helposti. Yleensä käy kuitenkin niin, että luottamuksen lisääntyessä myös ennakkoluulot häviävät. - Olen tottunut siihen, että yhä moninaisemmassa ja monikulttuurisemmassa maailmassa on ihan relevanttia kysyä, mitä kirkko tekee huippu-urheiluyhteisössä. Itse ajattelen sen niin, että ihminen on kokonaisuus ja meissä monessa on hengellinen puoli, joka näkyy toisilla vahvemmin ja toisilla se on enemmän piilossa. Tämä työ on kokonaisvaltaista palvelua ihmisille. Papin työn kautta tulevalle kokemukselle ja osaamiselle on kysyntää ja ammattiin liittyy paljon muutakin: olen välillä työnohjaaja, työyhteisökonsultti tai sovittelija ja kaikilla niillä taidoilla on valtavasti käyttöä tuossa työyhteisössä, joka on välillä tosi kummallinen. Kisatilanne on vähän kuin pienoismaailma, jossa kaikki elämän ilmiöt näyttäytyvät lyhyessä ajassa.

Koirien syömistä murehditaan määrällisesti useimmin. Johtunee siitä, että tapoja ruokkia koira on lähes yhtä montaa kuin on koiranomistajia. Mutta jos ihmetellään päivittäisten arkiasioiden yksittäistä asiaa, niin ykköseksi - tai ainakin kärkikahinoihin - nousee kysymykset koiran juomisesta. Ne keskittyvät aina äärilaitoihin: miksi koira juo liian vähän tai miksi koira juo liikaa. Oikeastaan koskaan liian vähän tai harvoin juominen ei ole aito ongelma, mutta liian paljon juominen onkin yleensä merkki jostain ongelmasta. Koirien nestesaanti tapahtuu kolmea kautta: ruuasta juomalla aineenvaihdunna kautta rasvaa poltettaessa energiaksi Koiran tarpeeksi ilmoitettu 0,5 dl/kg ei tarkoita koiran juomismäärää. Se kertoo koiran tyypillisen nestetarpeen eräällä tavalla neutraalissa olosuhteissa normaalilla painolla koiran syödessä ylläpitotason kuivamuonaa kaksi kertaa päivässä turvotettuna pieneen määrään vettä. Ruoka pitäisi olla ensisijainen tapa saada nestettä ja juomisella katetaan mahdollinen kohonnut tarve. Metabolinen vesi on vähäisin määrällisellä merkityksellä, mutta koiran fysiologiassa aktiivisilla matalan rasvaprosentin koirilla akuutissa tarpeessa hyvinkin merkityksellinen - jo pelkästään siksi, että se on nopein tapa. Myös koiran ruumiinrakenne vaikuttaa myös koiran nestetarpeeseen. Koiran ruuan koostumus taasen säätelee paljonko ja kuinka nopeasti vesi saadaan koiran käyttöön. Yleensä nesteytys, tai jopa perustason nestesaanti, kannattaa aina toteuttaa ruuan kautta. Lihan määrää ei voida kalorien takia nostaa päättömästi, mutta esimerkiksi myös piimä pakottaa vedensaannin ruuansulatuksen kautta  Juomismurheet näyttäisivät jakautuvan ruokintatapojen mukaan: kuivamuonaa käyttävät ihmettelevät liiallista juomista koiraan raakaruokkivat murehtivat, kun koira ei juo Tuo kuvaakin sitä merkitystä, joka ruualla on koiran nestesaantiin ja sitä kautta janontunteeseen. Kuivamuoniin liittyviä kysymyksiä on enemmän, koska suurin osa ruokkii kuivamuonilla. Siksi myös kysymykset liiasta juomisesta nousevat useimmin näkyviin, jolloin se alkaa vahvistamaan käsitystä, että liiallinen juominen on merkki vakavasta ongelmasta. Useimmiten ei ole, mutta toki huolta lisää sekin, että juominen voi olla myös merkki munuaisten vajaatoiminnasta tai koiran diabeteksestä. Turvottamattoman kuivamuona syöminen ei muuten aiheuta jotain hallitsematonta turpoamista vatsassa. Se alkaa sulamaan aivan kuin kaikki muukin ruoka. Kuivamuonan sulamisajan hitaus verrattuna lihaan johtuu kahdesta syystä: kuivamuonien raaka-ainekoostumuksesta kuivamuonat ovat kovaa ruokaa Se, että iso määrä kuivamuonaa aiheuttaa janon, johtuu yhdestä ja vain yhdestä syystä. Se on turvotettunakin kuivempaa kuin liha. Tarkoittaa sitä, että silloin koiralta jää vajaaksi tärkein tapa saada nestettä, eli syömisen kautta. Jos omistaja syö keittoa, niin siitä ei tule sen kummallisempi jano. Sen sijaan paketillinen näkkileipää aiheuttaa janontunteen, eikä se liity mitenkään siihen, että näkkileipä alkaisi jotenkin mystisesti turpoamaan vatsassa. Se johtuu vain siitä, että ei saada ruuan mukana nestettä. Raakaruokinnassa koirat vähentävät usein juomistaan huomattavastikin. Se johtuu siitä, että lihasta on 60 - 80 % vettä. Kilo lihaa antaa silloin 6 - 8 dl vettä ja se näkyy suoraan juomisessa. Ei ole tarvetta juoda, koska osa saatu ruuasta vettä, eikä vaan ole jano. Kun valokeilaan nousee omistajan  mielestä liian vähäinen juominen, niin käytännössä aina kyseessä on täydellinen epäluottamus koiran janontunteeseen. Koira juo kun sillä on jano ja on juomatta, jos ei ole jano. Omistajan oma juominen, joko janoonsa tai uskottaessa jatkuvam tissuttelun terveysvaikutuksiin, on omistajan asia, eikä sitä saa heijastaa koiriin. Koirat, joilla on jokin perussairaus, ovat eriasia. Silloin sairaus voi vaatia ylimääräistä nestettä, joko ruuassa tai juotettuna. Virtsatiekivet (tai tutummin lyhenettynä virtsakivet) ovat tyypillinen esimerkki. Silloinkaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, että koira itsessään tarvitsisi enemmän nestettä, vaan että liian suurta nestemäärää käytetään tukihoitona. Urheilevien koirien puolella ylijuottaminen on vahva tapa, josta olisi syytä päästä eroon. Varsinkin agility on tunnettu ylijuottamisesta. Suurelle määrälle nestettä ei ole mitään tarvetta eikä perustetta, mutta sillä saadaan helposti elektrolyyttivaje aikaiseksi, varsinkin kaliumista. Kuten aina, niin tämäkään ei ole täysin mustavalkoinen asia. Osa koirista tarvitsee hiukan nestetankkausta, varsinkin jos ne käyttävät paljon ja taukoamattomasti ääntään. Pidempien matkojen valjakkokoiria on pakko juottaa, koska läähätys ja pitkäkestoinen rasitus kuluttaa nestettä. Mutta on ymmärrettävä, että nuo ovat poikkeuksia, eivät koko harrastavaa koirakantaa ohjaavia. Podcast: Koiran (yli)juottaminen Juomisen riittävyyttä tai liiallisuutta on mahdotonta laittaa yksinkertaiseen sääntöön. Sitä voi kuitenkin arvioida virtsan värin ja määrän kautta koira virtsaa huomattavan usein, paljon ja virtsa on väritöntä, niin koira on juonut liikaa (tai sillä on terveydellinen ongelma, kuten urheilevilla ylirasitus) koira virtsaa harvoin, vähän ja huomattavan tummaa, niin koira on saanut nestettä aivan liian vähän, ja on kuivumassa Kummassakin tapauksessa satunnainen ei tarkoita yhtään mitään. Ne muuttuvat merkeiksi jostain ongelmasta vasta ollessaan jatkuvia tai toistuvia. Huomaa: Jos koiran elämässä ja ruokinnassa ei ole muuttunut mikään, mutta juominen lisääntyy yhtä äkkiä, niin siinä kannattaa olla hieman hereillä. Ylipäätään koiran selittämättömästi muuttunut käytös ihan minkä tahansa asian suhteen on aina merkki jostain ongelmasta - tai ongelman ratkeamisesta, jos muutos on positiivinen. Huomattavasti lisääntynyt juominen on kivun sijaistoiminta Jos kyseessä on narttu, jolla on kiima loppunut alle 2 kk aiemmin, niin kohtutulehduksen riski on otettava vakavasti huomioon

On koko jengi koossa taas! Maaliskuu aloitettiin poikkeusolojen poikkeuslupauksilla sekä oman paikkakunnan arjen sankareiden ilmiantamisella. Mutta millaisella idealla Niina asteli Leijonan luolaan?

Miten kaksosista tulee kaksosia, ja miksi jotkut kaksosparit ovat identtisiä keskenään ja toiset voivat olla jopa eri sukupuolta? Ja miten ihmeessä identtiset kaksoset voivat olla erilaisia jo kohdussa kelluessaan, vaikka ne ovat geneettisesti samanlaisia? Tupakan ja keuhkosyövän yhteys osoitettiin kaksostutkimuksilla, ja todistusaineito piti myös tupakka-oikeudenkäynneissä Yhdysvalloissa. Mutta mitä iloa kaksosista on ihmisten pituutta, sairauksia tai elinikää ennustettaessa? Pitkä ikä, pituus ja monet sairaudet kulkevat suvuissa, ja ne näyttävät perinnöllisiltä, mutta luulo ei ole tiedon väärtti. Kaksostutkimuksilla voidaan selvittää kuinka suuri osuus geeneillä on ja miten infektiot, ravinto ja altistukset tai muut ympäristötekijät vaikuttavat sairauksien esim syövän syntyyn sukulaisuudesta tai geeneistä riippumatta. Samoilla seuduilla ja samalla tavalla eläville sukulaisille voi kehittyä samanlaisia sairauksia, koska he asuvat samoilla seuduilla ja altistuvat samoille ympäristötekijöille. Kaksostutkimuksilla voidaan toisinaan myös osoittaa kuinka vähän tutkittu ominaisuus riippuu geeneistä. Yleensä ominaisuudet riippuvat geenien ja ympäristöolojen yhteisvaikutuksesta. Ympäristötekijät voivat joko estää tai aiheuttaa sairauden puhkeamisen tai mahdollistaa pituuskasvun omien geenien rajoissa täyteen mittaan. Kaksostutkimuksista kertoo geneettisen epidemiologian professori, tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio Suomen molekyylilääketieteen instituutista. Toimittaja on Leena Mattila.

Bug bountyissa pyydetään ihmisiä ilmoittamaan virheistä järjestelmässä palkkiota vastaan. Yleensä käytännöllä yritetään löytää etenkin tietoturvaan liittyviä aukkoja. Mutta miten bug bounty mentaliteettia voitaisi hyödyntää asiakaspalvelussa?

Vuoden 2020 fysiikan läpimurto on Physics World -lehden mukaan uudenlainen piimateriaali, joka kykenee sekä lähettämään valoa että kuljettamaan sähköä. Tällaisia materiaaleja kaivataan, sillä valon muuntaminen sähköksi — ja toisinpäin — on tärkeää, sillä yhä enemmän tietoa kulkee tietoverkoissa valona. Tästä läpimurrosta kertoo Jyväskylän yliopiston fysiikan apulaispforessori Juha Muhonen. Saamme myös tietää, miksi tämä läpimurto ei vielä ole kovin käyttökepoinen. Yksi saavutus viime vuonna oli, että tutkijat kykenivät kehittämään huoneen lämpötilassa, +15 celsiusasteessa, toimivan suprajohteen. Suprajohtavuus tarkoittaa, että aineella ei ole lainkaan sähkövastusta eli sähkövirta kulkee täysin ilman hävikkiä. Yleensä aineet muuttuvat suprajohtaviksi vasta lähellä absoluuttista nollapistettä. Vuonna 2020 saavutettiin edistysaskel myös auringosta peräisin olevien neutriino-hiukkasten tutkimuksessa. Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Jukka Maalampi kertoo, miksi tämä oli merkittävä edistysaskel ja miksi neutriinot ovat niin kiinnostava tutkimuskohde. Toimittaja Mari Heikkilä.

Jari Kinnusen ja Suomen Salibandymuseon Nostalgiapaloja-podcast on edennyt yhdeksänteen jaksoonsa. Tässä Nostalgiapalojen jaksossa palaamme vuoteen 2002, reilun 18 vuoden taakse. Tarjolla on hurja tapahtuma, joka ylsi iltapäivälehtien lööppeihin. Tuota hurjaa tapausta on muistelemassa kansanedustaja, tällä hetkellä opetusministerin virkaa hoitava Jussi Saramo. Saramon kanssa pohditaan myös liikuntapolitiikkaa ja liikunnan rahoitusta laajemminkin. Myös Veikkauksen rooli edunsaajien rahasampona on kriittisen tarkastelun kohteena. Jälkipelissä muistellaan maestro Janne Tähkän kanssa kuinka hänelle sattui poikkeuksellinen "suonenveto" Suomen Cupin loppuottelussa joulukuussa 2002 Lappeenrannan NST:tä vastaan Jannen pelatessa Josban riveissä. Janne Kalevin "suonenvetoa" liekittää Urheilukanavan selostajakaksikko Jani "Jantta" Alkio ja Oskari Saari. Jakson sisältö: 00:00–38:14 Salibandya veitsi kurkulla – Jussi Saramo - "Poikien ja tyttöjen valmentaminen onkin tyystin erilaista hommaa" - Porvoon salibandyn lyhyt historiikki - "Alasarjan salibandyottelussa koettiin kauhun hetkiä" - "Pääset lööpin kanteen" - Mikä on salibandyn tulevaisuus? - Mikä on salibandyn yhteiskunnallinen painoarvo? - "Yleensä yritetään tehdä liian pieni liikuntahalli" - "Salibandyporukat pysyy pois muiden jaloista" - Liikunnan rahoituksen tulevaisuusnäkymät - Veikkauksen asema - edunsaajia syylistetään - Salibandyssa valtion rahoituksen osuus on poikkeuksellisen pieni - "Valtionavun kriteerit ovat kuin saippua" - "Mäkihyppääjän menestys voi olla kansallisesti merkittävä" 38:15-01:01:50 Jälkipeli: Jannen pöhkö päivä – Janne Tähkä - Tuomion käsi, Janne Tähkä - "Tässä ei ole enää mitään järkeä" - "Patrik Sjöberg soittaa sulle" - "Tulet vain pelaamaan, ei tarvitse maksaa" - Mitkä ovat Tähkän uran huippuhetket? - Viha-rakkaussuhde IFK:hon - "Muistot ovat kultaakin arvokkaammat" - Kuka on ilmaveivin isä ja kuka äiti?

Mitä on burleski ja miksi se on tärkeää? Mitä annettavaa tällä taidemuodolla on maailmalle? Miten burleski liittyy kehopositiivisuuteen ja itseilmaisuun? Mm. näitä kysymyksiä kävimme läpi burleskitaiteilijoiden ja tuottajien Goldie Starlett ja Poison Daisy kanssa. Iso kiitos vierailusta! Omalla kohdalla burleski oli vielä vuosi sitten jotain, jonka vain ohitin, koin että ei ole mun juttu, tai jopa välttelin. Kirjan lukemisen ja tämän keskustelun myötä olen nähnyt lajissa paljon sellaista, jota arvostan tosi paljon: omien vahvuuksien hyödyntäminen, luovuus, vapautunut itseilmaisu, sellaisen tilan luominen, jossa muutkin kuin tietystä muotista olevat kehot ovat ok. Tai ei vain ok vaan ylistämisen kohde. Yleensäkin se asenne että juhlitaan sitä mitä nyt on, on mahtava. Lisäksi laji antaa tilaisuuden miettiä omia asenteita taidetta, fyysisyyttä ja seksuaalisuutta kohtaan. Taidemuoto on ollut koko pitkän historiansa ajan sensuuritoimien hampaissa, ennen katutasolla ja nyt sosiaalisen median alustojen tasolla. Nämä ajatukset toki näkemättä vielä ainuttakaan esitystä, mutta toivon että ensi vuonna pääsen näkemään. Kuuntele jakso ja kerro mitä ajatuksia herää! Takakansi löytyy kaikista podcast-alustoista ja https://takakansi.fi -sivustolta. https://www.instagram.com/kesyttomienkabaree/ Lue lisää: Marissa Mehr - Burleskikirja - johdatus liioittelun taiteeseen https://www.kosmoskirjat.fi/kirjat/burleskikirja-johdatus-liioittelun-taiteeseen-kovakantinen-kirja/

Etäjohtaminen nousi yllättäen vuoden 2020 suosituimmaksi johtamisen trendiksi. Mutta säilyykö se trendinä myös tulevaisuudessa? Kuinka motivoidaan, sitoutetaan ja luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta virtuaalisesti?Eeva Vilkkumaan kanssa studiossa ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen työelämäprofessori Niina Nurmi sekä osaamisen kehittämisen johtaja Johanna Saarinen Vaisalasta.Yleensä etätyöskentelyssä puhuttaessa keskiöön nousevat työntekijän kokemukset, mutta miten johtajiin vaikuttaa se, että tiimi on hajallaan ja kontaktit virtuaalisia?Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio tämän linkin takana:https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-11/Jakso%2018%20pdfa.pdf

Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää puoluetta, jonka politiikka kasvattaa eriarvoisuutta yhteiskunnassa? Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoo tässä jaksossa, mitä on moraalinen lisensointi: kuinka ihminen hyväksyy ristiriitaiset toimet itsellään ja mistä se johtuu. Entä kuinka omaan ja muiden epäjohdonmukaisuuteen voi yrittää suhtautua? Utelias mieli on Helsingin Yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella. Sen juontaa Reetta Rönkä.