Podcasts about kreikka

Kreikka -ottelun pettymyksen jälkeen katseet on käännetty tiistaiseen Englannin kohtaamiseen. Brittifutiksen ekspertti Pauli Loukola taustoittaa Suomen tulevan vastustajan taustoja sekä nykytilaa.Maajoukkuepodcastin isäntänä toimii Kimmo Kantola.* Kreikka-Suomi (1:09)* Englanti-Suomi -ennakko (22:05)Jakso nauhoitettu su 8.9.

Murtautumiset pirkanmaalaisiin vesikohteisiin puhuttavat. Puhelimessa kuntien varautumisesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen, Kuntaliitto. Miten Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan? Vieraina operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki, Huoltovarmuuskeskus ja kyberturvallisuuden työelämäprof. Tapio Frantti, Jyväskylän yliopisto. Rajalain viilaaminen jatkuu. Millainen poliittinen solmu on kyseessä? Puhelimessa johtaja Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskus. Kreikka siirtyi osin kuusipäiväiseen työviikkoon. Ateenasta raportoi Sara Saure. Millaiset vaikutukset työviikon pituudella ja esimerkiksi lomien jaksottamisella on työntekijään ja yhteiskuntaan? Vieraina tutkimusprofessori Annina Ropponen, Työterveyslaitos ja tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa, Aalto-yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Hanna Juuti.

Kenraalimajuri evp. ja kansanedustaja Pekka Toveri arvioi Euroopan puolustuksellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Mm. Suomi, Ruotsi, Baltia, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Kreikka ja Turkki panostavat eri kyvykkyyksiin. Suomen puolustusvoimat on väestöpohjaan suhteutettuna Euroopan parhaita, ellei paras. Yleinen asevelvollisuus on vahvuus vanhenevissa kansantalouksissa. Venäjän toiminta Kalingradissa ja Itämerellä on turvallisuusuhka. Miten erikoistilanteiden erikoismies Pekka Toveri valmistaisi Euroopan parlamenttia Venäjän turvallisuusuhkaan? #neuvottelija Sisäpiirissä Pekka Toveri analysoi kahden Bradley-vaunun toimintaa venäläistä T-90 taistelupanssarivaunua vastaan. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Poliittiset lakot loppuivat keskiyöllä. Millainen neuvottelutie tästä aukeaa? Vieraina poliittisen historian yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä, Turun yliopisto sekä politiikan toimittajat Teemu Muhonen, Helsingin Sanomat ja Antonia Berg, MTV3. Gazan ja Israelin tilanne. Asekauppaa Israeliin vaaditaan keskeytettäväksi ja maan sisäpolitiikassa kuohuu. Vieraina tutkijatohtori Tiina Järvi, Tampereen yliopisto ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelimessa Israelista Lähi-idän mediatutkija Tapio Kujala. Kreikka odottaa turistien palaavan viime vuoden vaikean kesän jälkeen. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen. Tuottaja Marija Skara.

Tämän viikon podcastissa aiheena talouskurimus, johon Suomi lipsui näin vuoden loppuun, ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon päätös viedä fasistiksi X:ssä nimittely poliisille kunnianloukkausasiana, sekä joulunviettotavat. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski. Jakson leikkasi Mikko Peura. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Nyt myös arkkipiispa otti köyhien puolustamisesta kantaa - ja antoi näin tukensa Helsingin Haagan sekä Turun tuomioseurakunnan ulostuloille. Kirkon ulostulot ovat raivostuttaneet oikean laidan poliitikot. Saako kirkon edustaja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin? Jos, niin miten?
 Tampereella yli 200 työllistävä Bronto Skylift ilmoitti kuusipäiväisestä työviikosta. Millaista elämä oli silloin, kun meillä ei vielä ollut viikonloppua? Mitä se toisi tullessaan? Työttömyyttä? Vai nousiko bruttokansantuotteemme? Vai toimisiko X-Paronista tuttu tandem-tandem-metodi?
 Kreikka laillistaa 300 000 paperitonta maahanmuuttajaa helpottaakseen työvoimapulaa. Loistoidea? MItä vaihtoehtoja kreikkalaisilla on?
 Haaviston kampanjanavauksessa yllättäviä nimiä: Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen entinen kansanedustaja Jaana Pelkonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r.) sekä entinen ulkoministeri ja veteraanipoliitikko Pär Stenbäck (r.). Muuttuiko pelitilanne? Suomen Yrittäjien kysely aiheettomista sairauspoissaoloista herätti kovaa kritiikkiä. Pitäisikö pikemminkin pohtia johtamista ja työpaikkahyvinvointia? Entä jos yrittäjistä tehtäisiin vastaavia kyselyitä työntenkijöiltä, kilpailijoilta ja asiakkailta: Ovatko teetättäneet palkatonta työtä tai muuten laistaneet työnantajavelvotteitaan?

Nyt lähdetään Kreikkaan, täydellisen kesäruoan ja freesien makujen luvattuun maahan! Tässä jaksossa inspiroidutaan kreikkalaisen keittiön kulmakivistä, klassikkoresepteistä ja ihanimmista makuyhdistelmistä. Jaetaan kesäpöytien parhaat dipit ja marinadit ja jutellaan raikkaista salaateista, unelmien mezeistä ja kaikesta grillattavasta. Ideoidaan kesän paras mökkituliainen ja ihanin jätskiannos. Jaetaan vinkit, joilla onnistua täydellisessä tzatzikissa, halloumin paistamisessa ja rapeissa filojälkkäreissä. Puhutaan myös unelmien mökkipantrystä, mökkipizzasta, taaperon kanssa herkuttelusta ja Tepon tv-ensiesiintymisestä. Ps. Loppuun saakka kuunnelleille luvassa ylläri! Jakso sisältää mainoksen Sunsweetille.

Meidän ihka ensimmäinen työkirjamme on täällä ja pääset tilaamaan sen tästä! Oletko vailla suuntaa? Epäröitkö mihin panostaa seuraavaksi? Haluatko sparrailua mutta olet ilman sparrailukaveria? Työkirja on hyvä ratkaisu näihin. Jaksossa: Ronja on räntännyt Erjalle ja Idalle siitä kuinka tärkeätä on oivaltaa oma potentiaali ja osaaminen. Mutta miten tunnistaa oma osaaminen? Osaaminen muodostuu monesta asiasta ja iso osa osaamisesta ei automaattisesti päädy CV:lle. Helposti unohdamme, että osaamista on myös kaikki se mikä ei ole koulunpenkiltä saatu. Miksi kannattaa ottaa esim. Sara Sieppi vakavasti? Tehdään perässä puolen miljoonan liikevaihto ja tsempataan muita. Hyvä tapa rakentaa sitä itsevarmuutta ja uskoa omaan tekemiseen on harjoitella hyvä hissipuhe. Jaksossa Ida ja Erja vetävät myös omat hisspuheensa. Onko sinulla jo oma Hissipuhe valmiina? Meidän työkirjan avulla pääset myös hissipuhetta viilaamaan!

Presidentti Sauli Niinistö haluaa vähentää venäläisten viisumeja. Lontoossa on pitkä jono kuningatar Elisabetin arkulle. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on eronnut. Kreikka on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Finnairin lento ei sujunut suunnitelmien mukaan hankalan matkustajan takia. Pilvisyys on perjantaina runsasta.

Pääministeri-instituution ravistelun rajat. Vieraina väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto ja viestinnän tutkija Elisa Kannasto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Politiikantoimittajaraati ratkoo pääministerin bilekohua, puoluekannatusta ja budjettia. Vieraina toimittaja Robert Sundman ja pääkirjoitustoimittaja Susanna Ginman, Hufvudstadsbladet. Venäläisten viisumikielto puhuttaa Saksassakin. Berliinistä raportoi Anna Saraste.  Iranissa kuohuu Salman Rushdien puukotuksen jälkeen. Maassa mietitään nyt, katsoako länteen vai itään. Studiossa tutkija Mariette Hägglund, Ulkopoliittinen instituutti, puhelimessa Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo. Kreikka pääsee pois talouden erityistarkkailusta, mitä tämä maalle merkitsee? Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Atte Uusinoka. Toimittajat Jukka Vanninen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Puhelu Ukrainan Lviviin, tuoreet kuulumiset kertoo Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Toni Laitinen Venäjän hyökkäyksen uusista vaiheista keskustelevat tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista ja sotataidon laitoksen johtaja eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kreikka on tunnettu EU:ssa maana, joka vastaanottaa valtaosan Turkista Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Ukrainan pakolaiskriisin myötä Kreikka elättää toiveita, että EU:ssa päästäisiin vihdoin sopuun pitkään väännetystä uudesta maahanmuutto-ja pakolaispolitiikasta. Ateenasta raportoi toimittaja Sara Saure. Sota vaikuttaa niin puun tuontiin Venäjältä kuin Suomen metsiin. Keskustelijoina Matleena Kniivilä, tutkimuspäällikkö Luonnonvarakeskuksesta ja Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry:stä. Juontajana Atte Uusinoka.

Bysantti, Itä-Rooma, on meille ehkä tuntemattomampi kuin antiikin Rooma ja Kreikka ja läntisen Euroopan keskiaika. Silti, juuri Bysantti oli se, joka vei antiikkia enteenpäin, kun Länsi-Rooma 400-luvulla hajosi. Bysantissa syntyi ainutlaatuinen, Kreikan ja Rooman perintöä ja ortodoksista kristinuskoa yhdistävä kulttuuri. Bysantin valtakunta kesti yli tuhat vuotta ja oli suurimmillaan valtava. Bysanttia hallitsi täydellistä itsevaltaa harjoittava keisari. Valtakunnan pääkaupunki oli Bosporin salmen rannalla sijaitseva Konstantinopoli, jonka palatsit ja kirkot hohtivat kultaa. Bysantin elämästä ei draamaa puuttunut. Vallanvaihdot olivat usein verisiä, vastustajia tapettiin ja kastroitiin, heidän neniään leikattiin. Hoviseremoniat ja kulkueet olivat näyttäviä. Valtakunta säilyi dynaamisena osin siksi, että sosiaalinen nousu oli mahdollista. Hämmästyttävin esimerkki siitä on nousu tallirengistä keisariksi. Uskonnolliset kiistat olivat kiihkeitä ja tärkeitä. Ikonoklasmin, eli kuvainraaston, aikana uskonnollisia kuvia tuhottiin, niiden puolesta kuoltiin ja tapettiin. Tiedeykkösessä käydään Bysantin historiaa läpi Konstantinopolin perustamisesta vuonna 330, kohtalokkaan neljännen ristiretken kautta, aina Bysantin luhistumiseen osmaneiden valloitukseen vuonna 1453. Haastateltavina ovat Bysantti - Tuhat draaman vuotta -kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Paavo Hohti, ja filosofian tohtori, taidehistorian tutkija Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Ohjelman toimittaa Ilona Ikonen.

Avi tarkasti koronapasseja viikonloppuna. Ylitarkastaja Leena Piipponen, Etelä-Suomen avi. Koronatilanne on paha lähialueilla. Toimittajat Simo Ortamo, Pietari ja Rain Kooli, Tallinna. Kreikka myrskyjen kourissa. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Taloustoimittajaraati pohtii mm. kulttuurin rahoja, energiakriisiä ja budjetin kehysmenettelyä. Mukana  päätoimittaja Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja taloustoimittajat Jarno Hartikainen, Helsingin Sanomat ja Anna Karismo,Yle. Sijoittaminen kiinnostaa entistä useampaa ja yli 900 000 suomalaisella on jo pörssiosakkeita. Keskustelemassa toimitusjohtaja Sari Lounasmeri, Pörssisäätiö ja toimittaja, kirjailija Karo Hämäläinen. Kolumni. Aleksis Salusjärvi: Asunnottomien päivät ovat luetut – vielä pitäisi tehdä jotain itse ongelmalle. Uusinta. Paha koronatilanne lähialueilla. Toimittajat Simo Ortamo, Pietari ja Rain Kooli, Tallinna. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Carolus Manninen ja Jaana Kallio . Tuottajana Tarja Oinonen.

Saksassa jätetään jäähyväiset 16 vuotta liittokanslerina olleelle Angela Merkelille. Pitkän virkakautensa aikana Merkel sai mainetta esimerkiksi EU:n kriisien ratkojana ja yhteistyön takaajana. Ohjelmassa pohditaan Merkelin perintöä sekä sitä onnistuiko Saksan ensimmäinen naisliittokansleri tasoittamaan tietä politiikan huipulle myös muille naisille. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Kreikka toivoo tulevalta Saksan hallitukselta. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU:n isojen hankkeiden edessä ovat suuret puolueet sekoilleet enemmän ja vähemmän. “Jaa, ei, tyhjää” -pompottelu oli kokoomuslaista jatkoa keskustan reunaehdoille, ay-liikkeen europuskureille ja demarien Kreikka-vakuuksille, sanoo Matti Mörttinen kolumnissaan.

Mitä hallituksen kehysriihessä tapahtuu? Onko keskusta kriisissä? Keskustelemassa SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi. Miten paljon Suomi voi velkaantua? Suomen julkinen velka on noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja nousee tänä vuonna 70 prosenttiin. Jos koronakriisin velkahintalappua verrataan muihin maihin, yli 10 prosenttiyksikön nousu ei ole pahimmasta päästä: Kreikka, Italia, Britannia ja Espanja ovat velkaantuneet 20 prosenttiyksikköä vastaavassa ajassa. Mitkä ovat niitä työllisyyskeinoja, joita juuri nyt tarvitaan? Onko koronaelvytys työllisyystoimi vai ei? Millaisessa kriisissä keskusta on juuri nyt? Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) sanoi eilen, että usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa Meretniemet kohtaavat ukkosmyrskyjä, alastomia purjehtijoita sekä ensimmäisen delfiiniparven. Vajaa kuukausi Kreikan saaristossa tulee päätepisteeseen ja on aika valita seuraava kohde.

Ensimmäisen viikon alkeiskurssi moottorivioista ja suunnitelmien muutoksista. Missä kohtaa loman tunnelma väistyy, ja ymmärrys pysyvyydestä astuu tajuntaan? Tällä legillä Kreikka näyttää kauneimmat ja karuimmat puolensa - ja tuoksunsa.

Kreikka ja Espanja valmistautuvat matkailijoiden vastaanottoon. Sara Saure Ateenasta ja Maija Salmi Barcelonasta raportoivat. Mosambikissa islamistitaistelijat ovat surmanneet ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kymmeniä ihmisiä ja vallanneet Palman kaupungin. Miten levottomuudet ja kaasuesiintymät liittyvät yhteen? Suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen vastaa Maputosta. Verorahojen käyttöä vahtivan Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin toimia ja rahankäyttöä selvitetään laajalti. Eduskunnan puhemiehistö esitti pääjohtaja Yli-Viikaria kuultuaan, että tänään koolla oleva kansliatoimikunta pidättäisi Yli-Viikarin virasta esitutkinnan ajaksi. Asiaa pohtivat julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen sekä kansanedustajat Jukka Kopra (kok) ja Arja Juvonen (ps). Australian tulvista kertoo Suomi-lehden päätoimittaja Risto Söder Melbournesta. Kuraattori Hanna-Maija Lahtinen Korkeasaaresta tietää, miten eläimet selviytyvät, kun vesi vie asuinsijat. Tuukka Tervonen sanoo kolumnissaan, että vain kahden ihmisen avioliitto polkee hänen oikeuksiaan.

Onneksi oikeusvaltioperiaate ei mennyt sukkana EU:ssa läpi – muuten suhmurointi-Suomi olisi nyt pulassa. Voiko hyvä ihminen rikkoa vapaasti lakia? Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto unohti, ettei poliittisesta juonimisesta pidä jättää edes sähköisiä jälkiä. Pekka Haavisto taas unohti, miten hyvä johtaminen toimii.
 Maakuntien pikkupitäjien virkamiehiä odottaa isot palkankorotukset. Eläköön, UUSI SOTE! Suomella menee hienosti! Emme ole viimeisiä talouden toipumisvauhdissa EU:ssa. Kreikka on vielä takanamme!

Suomalaiset voivat taas matkustella kotimaassa. Kreikka alkaa päästää maahan turisteja. Lauantaina on vietetty koulujen päättäjäisiä. Lappiin voi tulla tänä kesänä paljon hyttysiä. Sää on lämmin.

Heikelä & Koskelo paketoivat maailman 23 minuutissa. Uusi jakso Facebookissa ja YouTubessa joka arki-ilta klo 18.

Antiikin kreikan filosofia ei ollut vain teoreettista pohdintaa. Siinä oli usein myös pedagoginen, opettava sävy, ja siinä saatettiin korostaa mielen ja älyn harjoitusta. Juhana Torkki on kääntänyt ja koonnut yhteen Plutarkhoksen tekstejä nimellä "Mielen tyyyneydestä". Näissä teksteissä Plutarkhos johdattaa eroon liiasta uteliaisuudesta ja uutisten nälästä. Niin myös äkkipikaisuudesta ja liiasta surusta. Vaikka antiikin Kreikka ja nykyaika ovat aivan eri maailma, ei voi olla toteamatta, kuinka ajankohtaisia Plutarkhoksen ajatukset edelleen ovat.

Kreikka raportoi, että sen rajaa on yrittänyt ylittää ainakin 10 000 Turkista pyrkivää ihmistä. Kreikka on pitänyt rajan kiinni ja ampunut kyynelkaasua ihmisiä kohti. Kreikka ilmoitti myös, että ei käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen. Miten Kreikan ja Turkin rajan tapahtumiin tulisi suhtautua? Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.). Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi viime viikolla televisioidussa puheessaan, että ei enää estä pakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. EU ja Turkki ovat vuonna 2016 sopineet, että Turkki pitää EU:n rajan kiinni ja EU maksaa Turkille pakolaisleirien ylläpidosta. Onko tämä sopimus nyt kriisissä? Maksaako EU Turkille lisää rahaa, vai miten asia pitäisi ratkaista EU:n ja Turkin välillä? Toimittajana Linda Pelkonen.

Ensin oli Biden, sitten Warren, sitten Bernie ja tiistaina Biden nousi taas kuolleista. Mutta onko kenestäkään Trumpin kaatajaksi? Siitä keskustelemme Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kanssa. Kyselytunnilla Turkki ja Kreikka aiheuttivat hämminkiä och ingen behöver skidor mer.

"Koronavirus on lentoliikenteen historian suurin uhka", sanoo liikennetekniikan professori Jorma Mäntynen Vastuullisuus ja kompensaatiot lentoliikenteessä, ilmastoratkaisujen asiantuntija  Mariko Landström, Sitra, yliopistonlehtori Anna Heikkinen, Tampereen yliopisto ja vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti, Finnair.  Kreikka, Turkki, korona ja EU, studiossa mepit Ville Niinistö, vihr., Sirpa Pietikäinen, kok. ja Mia-Petra Kumpula-Natri, sd. Disinformaatio, haastateltavana toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo. Uusinta: Vastuullisuus ja kompensaatiot lentoliikenteessä, ilmastoratkaisujen asiantuntija  Mariko Landström, Sitra, yliopistonlehtori Anna Heikkinen, Tampereen yliopisto ja vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti, Finnair.  Kolumni: Kati Kelola: Ahdasmieliselle nationalismille ei ole pakko alistua. Juontajana Tom Kankkonen, toimittajina Silja Raunio ja Atte Uusinoka, tuottajana Tarja Oinonen.

Tehtävä Afrikassa. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaari Jutta Urpilainen. EU-huippukokous yrittää sopia tulevien vuosien rahoitusraameista. EU-kirjeenvaihtaja Susanna Tuirunen, Yle. Kreikka pyytää apua pakolaisleireillä hätää kärsivien lasten sijoittamiseksi muihin EU-maihin - miten suhtautua? Kansanedustajat Riikka Purra (ps.) ja  Emma Kari (vihr.) ja kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen, Pelastakaa lapset ry. Saako uusia taloja tehdä näyttämään vanhantyylisiltä? Säilänportti asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Ottela ja arkkitehti Kirsti Siven. Kolumni Reetta Räty. Älkää usuttako kaupunkilaisia ja maalaisia toisiaan vastaan. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Hanna Juuti ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kreikkaan valittiin kesällä 2019 uusi konservatiivijohtoinen hallitus. - Jos joku hallitus ylipäätään pystyy toteuttamaan Kreikassa välttämättömät talouden rakenneuudistukset, niin se on juuri tämä Kyriakos Mitsotakisin kabinetti, sanoo kreikkalais-saksalainen taloustieteen professori Alexander Kritikos. Moniääninen Eurooppa-ohjelma selvittää millaisilla keinoilla ja aikataululla on mahdollista nostaa EU:n pahin kriisimaa suunnattomien velkojen suosta? Ohjelman on toimittanut Jorma Mattila. Lukija: Lauri Paalama Moniääninen Eurooppa ohjelman tuottaja: Jorma Mattila Kuvassa: Alexander Kritikos, instituutio- ja teollisuustalouden professori Potsdamin yliopistossa. Kuva: Jorma Mattila

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue teki historiaa varmistamalla EM-lopputurnauspaikan voitolla Liechtensteinista, mutta toisenlaista historiaa nähtiin Kreikka-ottelussa, kun avauskokoonpanossa toppariparina pelasivat 25-vuotias Sauli Väisänen sekä hänen 22-vuotias pikkuveljensä Leo Väisänen. Italiassa ja Hollannissa ammatikseen jalkapalloilevien Väisäsen veljesten pelaajapolkuja maailmalle sekä maajoukkueen keskuspuolustajiksi pohtii lähetyksessä heidän äitinsä, Yleisradion tv-kuuluttaja Anna-Liisa Tilus. Millaista on futisvanhemmuus ja omien lasten futisunelmien mahdollistaminen arjessa? Miltä äidistä tuntui nähdä molemmat pojat samaan aikaan kentällä miesten A-maajoukkueen toppariparina? Ketä muita keskeisiä henkilöitä Tilus nostaa esiin Saulin ja Leon juniorivuosilta? Väittelyissä Töölön pitch invasion, Tottenham-kannattajien Mour-inho sekä maajoukkueuransa päättäneiden pelaajien mahdollinen paluu Huuhkajiin.

Vieraanani oli kirjallisuuden tutkija Noora Vaakanainen, jonka kanssa keskustelimme mm. siitä mitä kirjallisuuden opiskelu oikeastaan tarkoittaa ja toisaalta miten mullistavia kokemuksia lukeminen voi tarjota. Kirjallisuuden opiskelu voi antaa tämän päivän ihmiselle paljon välineitä tulkita tarinoita kirjoissa, internetissä, tv-sarjoissa ja mainoksissakin. Kaikkea kirjallisuutta voi ajatella mosaiikkina, jonka kattavampi hahmotaminen lisää lukunautintoa, kun saa kiinni erilaisista viittauksista. Kiitos Noora vierailusta! Noora Vaakanainen https://www.instagram.com/fictionalmindreader/ Kirjavinkkejä: Mimesis: The Representation of Reality in Western Literature https://www.goodreads.com/book/show/80795.Mimesis?ac=1&from_search=true Alussa oli Sana. Raamattu ja kirjallisuus https://www.goodreads.com/book/show/35232565-alussa-oli-sana-raamattu-ja-kirjallisuus?ac=1&from_search=true Mitä jokaisen tulee tietää antiikista: Kreikka & Rooma https://www.goodreads.com/book/show/20342288-mit-jokaisen-tulee-tiet-antiikista?from_search=true Kirjallisuus ja feminismi https://www.goodreads.com/book/show/2650768-kirjallisuus-ja-feminismi?ac=1&from_search=true Ihmiskokeita https://www.goodreads.com/book/show/30840755-ihmiskokeita?ac=1&from_search=true Herra Darwinin puutarhuri https://www.goodreads.com/book/show/7533009-herra-darwinin-puutarhuri?ac=1&from_search=true Replika https://www.goodreads.com/book/show/31950033-replika?ac=1&from_search=true

Sauli ja Juha puhuvat inderesPodin 32. jaksossa eurokriisistä. Mitä eurokriisissä tapahtui ja millä tasolla Euroopan rakenteelliset ongelmat tällä hetkellä ovat? 00:54 Mitä eurokriisissä tapahtui? 06:35 EKP:n ”whatever it takes” pelasi isoa roolia aiemman kriisin hoidossa 08:53 Mitä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana? - vahva budjettikuri - Kreikka on kokenut kovia kuplan puhkeamisen jälkeen - EKP pitänyt lupauksensa 17:41 Kilpailukyky 20:03 Eurooppa ei ole maailmantalouden veturi 23:26 Velkamäärät 25:26 Nationalismin ajatus nousussa 25:57 Isoimmat huolet? 30:20 Sijoittajan kannalta (isoin huoli on se, että joku maa ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Kreikka ei periaatteessa olisi ongelma, mutta Italia aiheuttaisi aitoja haasteita) 32:40 EKP tulee edelleen tekemään kaikkensa sen puolesta, että maat tulevat pysymään euroaluueesa, ongelma olisi, jos esimerkiksi Italia lähtisi eurosta vapaaehtoisesti 35:35 Rakenteelliset ongelmat 43:43 Mitä sijoittajan pitäisi ajatella? 48:41 Yhteenveto

Teemu Pukin pelaaja-agenttina toimiva porvoolainen Kalle Sormunen on huolissaan Suomi-jalkapallon nykytilasta. Kansojen liigassa valkopaidat ovat voittaneet jo kolme otteluaan, viimeksi kaatui kovatasoinen Kreikka. Vaikka fanit, jalkapalloasiantuntijat ja osa mediasta on hehkuttanut suorituksia, Sormunen toppuuttelee suurinta intoa. – Kolme viimeistä peliä on sujunut hyvin. Mutta jos katsotaan yhtään taaksepäin, niin en itse pysty kehumaan kehitystä, Sormunen kommentoi.

Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

Latvia on uusi Kreikka. Saksan tappio jalkapallossa on Suomen syy. Suomen katsotuin tv-sarja on sellainen josta olet tuskin kuullutkaan.

Valtioiden harjoittama tiedustelu on yhtä vanha ilmiö kuin valtiokin. Jo faaraoiden Egypti ja antiikin Kreikka ja Rooma harjoittivat tiedustelua. 1900-luvun alusta lähtien tiedustelu on kokenut monta murrosta. Lennättimen keksiminen moninkertaisti tiedustelutiedon määrän ja olennaisen tiedon seulominen tietotulvasta tuli entistä tärkeämmäksi. Maailmansotien aikana tiedustelun menetelmät kehittyivät merkittävästi ja tiedustelulla oli suuri vaikutus jopa sotatapahtumien lopputuloksiin. Toisen maailmansodan jälkeen tiedustelun päämäärät ovat muuttuneet etenkin länsimaissa. Kun ennen hallitsija pyrki tiedustelun kautta säilyttämään oman valtansa, niin nykyään valtiollisen tiedustelun ensisijaisena tavoitteena on taata kansalaisten turvallisuus sekä ihmisoikeuksien ja demokratian toteutuminen. Rikoskomisario Mikko Porvali on perehtynyt tiedustelun värikkääseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Perussuomalaisten 20-vuotis puoluekokous on ovella. Millainen on ollut tie hallitusvastuuseen? Ytimen vieraana puolueen kansanedustaja Mika Niikko. Monikulttuurisuus sekä keskustelu siitä on viime viikkojen aikana kuumentanut tunteita, erityisesti kansanedustaja Olli Immosen (ps.) viikontakaisen Facebook-päivityksen jälkeen. Vaikka kotimaan asiat ovatkin olleet suuresti esillä, ei Kreikan kriisi ole kadonnut minnekään. Millaisessa tilanteessa Kreikka ja Euroopan unioni tällä hetkellä ovat?

Puheenaiheita: moottoripyörät, asbesti, työ, kirkko, perhe ja Kreikka.

puheenaiheita: Kreikka, levottomat jalat, majavan metsästys, kesäteatteri, sotaorvot, huijausviestit

Kreikka pyytää uutta lainaa euromailta. Kreikalta vaaditaan uudistussuunnitelmaa perjantaiaamuksi. Vanha ja tuttu iskelmä on suosittua tanssipaikoilla.

puheenaiheita:Kreikka, dragma, sukujuuret, sosiaalitoimisto, pankkitilit, luokkakokous, kaasupullot, metsävero, ydinvoima, asfalttitiet, rekka, jalankulkusäännöt, raiskaus

Tänään aiheina ainakin Kreikka, euro ja Suomi sekä punaviinin terveysvaikutukset. Kevennetään myös oloa kasviksilla juhannuksen jälkeen.

Euroopassa on tällä viikolla seurattu, kun vararikon partaalla horjuva Kreikka vaatii Saksalta sotakorvauksia ja lämmittää suhteitaan Venäjään. Kuinka epätoivoisessa tilanteessa Kreikan uusi johto nyt on? Kuinka Venäjä käyttää Kreikkaa Eurooppa-politiikkansa välineenä? Lisäksi asiaa Myanmarin muslimivähemmistön ahdingosta. Johanna Numminen juontaa.

Eurooppa jännittää, sysääkö Kreikan vaalitulos euron uuteen kriisiin. Kuinka tärkeä euro on kreikkalaisille? Kuinka tärkeä Kreikka on muulle Euroopalle? Entä seuraako Espanja Kreikan tiellä? Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA

Tiistain aiheita: - Mitä on kreikkalainen todellisuus? Kysymykseen vastaa Ruotsin Ateenan arkeologisen instituutin johtaja Arto Penttinen - Uppsalassa uudet suomenkieliset esikoulupaikat loistavat yhä poissaolollaan, vaikka kunta lupasi järjestää niitä jo vuosi sitten - Pohjoismaiden miestenpukujen valmistajat yhdistävät voimansa - Kolmen lapsen äiti Heini Paananen Surahammarista on kyllästynyt peräämään suomen opetusta ekaluokkalaiselle Rocky-pojalleen. Ateenan keskustasta on yhä enemmän pienyrityksiä kadonnut. Kokonaisia katuja keskellä kaupunkia on nyt vailla liiketoimintaa. Verotus Kreikassa on muuttunut niin rankaksi, että esimerkiksi 3000 - 4000 kruunun eläkkeestä ei jää ruokaan rahaa. Erityisen kovasti on iskenyt kiinteistövero, jota Kreikassa ei ennen ollut, ja useat kreikkalaiset omistavat useita huoneistoja tai taloja. - Nuoret jättävät maan ja syntyvyys on hyvin alhainen. Toisessa päässä väki sitten vanhenee, varsinkin kun kreikkalaisilla eliniän odote on pisimpiä Euroopassa. Syyskuussa fasistinen, ulkomaalaisvastainen Aamun koi -puolue murhasi kreikkalaisen muusikon (Pavlos Fissaksen). Sitä ihmiset ihmettelevät pitikö mennä näin pitkälle, ennen kuin puolueen johtaja ja johtoryhmä vangittiin. Näihin kysymyksiin täällä ihmiset kyselevät vastauksia, Aamun vieras Arto Penttinen sanoo. Tiistaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Kreikka saa apua talousvaikeuksiinsa yksityisiltä sijoittajilta. Oppositiopuolue keskusta on tehnyt hallitukselle välikysymyksen. Tyynellämerellä on ollut kova maanjäristys.

Eduskunta on äänestänyt hallituksen luottamuksesta Kreikka-asiassa. Suomessa riidellään ydinjätteen säilyttämisestä. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni Suomessa viime vuonna. Helsingin Musiikkitalo on saanut uuden johtajan.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen Kreikka-asiassa. Suomessa riidellään ydinjätteen säilyttämisestä. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni Suomessa viime vuonna. Keskiviikko oli karkauspäivä eli helmikuun 29. päivä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toivoo, että Kreikka ei tarvitse enää uusia tukipaketteja. Argentiinassa on tapahtunut paha junaonnettomuus. Vanhat markat voi vaihtaa euroiksi helmikuun loppuun asti.

Suomi ja Kreikka allekirjoittivat sopimuksen vakuuksista, jotka ovat osa Kreikan pelastuspakettia. Perussuomalaisen paikallispoliitikon internet-kirjoitus ihmetyttää ja ärsyttää suomalaisia. Suomen matkapuhelinmarkkinoille tulee uusi kilpailija.

Suomi ja Kreikka ovat allekirjoittaneet sopimuksen vakuuksista, jotka ovat osa Kreikan uutta apupakettia. Nainen kuoli Helsingissä, kun hänen päälleen tippui lunta ja jäätä talon katolta. Internetissä arvostellaan perussuomalaisen kunnanvaltuutetun internet-kommenttia.