Podcasts about alustatalous

Tuleeko suuryrityksistä vaikutusvaltaisempia kuin valtioista? Missä tilanteessa alustatalouden piirissä toimivia suuryrityksiä on hyvä säännellä ja milloin tulisi harkita yritysten pilkkomista? Mitä eroja on horisontaalisella ja vertikaalisella pilkkomisella ja miksi vertikaalinen pilkkominen on horisontaalista pilkkomista hyödyllisempää? Tarjoavatko suuryritykset tulevaisuudessa työntekijöilleen sosiaalivakuutuksen ja missä vaiheessa alustalousyritysten sisälle alkaa muodostua poliittisia yhteisöjä? Studiossa Oxfordin yliopiston digitaalisten yhteiskuntatieteiden professori Vili Lehdonvirta. Jakso on kuvattu 28.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pilvi-imperiumit (3:01) Internetin kehitys (10:35) Alustojen valta (18:35) "Liian suuret yritykset" (21:48) Verkostovaikutukset (24:28) Vertikaalinen pilkkominen (28:10) EU:n sääntely (41:51) Vallan keskittämisen ongelma (45:12) Digitaalinen keskiluokka (48:16) Julkishyödykkeet (57:52) Bismarckin Saksa (1:02:47) Kansainvälinen eliitti (1:04:57) Ukrainan sota (1:07:35) Moderni aika (1:11:25) Toimenpidesuositukset (1:17:05) Oxfordin professori (1:20:33) Suomen ja Britannian ero (1:25:42) Vinkit akateemiselle uralle

Miksi Suomessa on nähty alkuvuonna poikkeuksellisen paljon konkursseja? Mitä vaikutuksia YEL-uudistuksella on ollut ja miksi YEL-järjestelmä ei palvele yrittäjiä parahaalla mahdollisella tavalla? Studiossa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtaja Liisa Hanén. Jakso on kuvattu 30.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Konkurssit (4:23) Hankintaketjut (6:38) Mikroyrittäjät (11:14) Suomen yritysrakenne (15:04) Startupit (19:04) Alustatalous (21:11) YEL-uudistus (30:07) Sosiaalivakuutus (34:52) YEL-varat (38:40) Vaihtoehtoinen järjestelmä (44:25) 6v siirtymäaika (52:23) Työelämän murros (1:00:19) Perustulo (1:05:33) Keskiansiot (1:12:48) Terveiset hallitukselle

Sandra Lounamaa ja Meri-Tuuli Laaksonen perustivat vanhuspalvelujen startup-yritys Gubben marraskuussa 2018. Palvelun kautta tukea saa jo yli tuhat ikäihmistä ja yhteisössä on yli 1200 gubbeilevaa nuorta.Kirjoittaja ja lukija: Sandra Lounamaa See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Alustatalous muuttaa omistamisen tapoja. Autojen, polkupyörien, sähköpotkulautojen ja veneiden vuokraaminen yleistyy, kun tarjonta lisääntyy. Helsingissä perustettu veneiden vuokrauspalvelua pyörittävä Skipperi käynnisti viime vuonna kaupunkivenepalvelun, jossa Skipperin omistamia veneitä voi vuokrata kiinteällä kuukausimaksulla veneilykaudeksi. Aiemmin yrityksen liiketoiminta perustui vertaisvuokrauspalveluun eli siihen, että ihmiset vuokrasivat sovelluksen kautta omia veneitään. Tälle veneilykaudelle kaupunkivenepalvelu rantautui myös Lahteen. Palvelun hinta vaihtelee noin tuhannesta eurosta 1500 euroon per veneilykausi riippuen siitä, haluaako veneillä vain arkisin vai myös viikonloppuisin. Radio Voiman haastattelussa Skipperin toimitusjohtaja Kristian Raij kertoo, että kaikkiaan tällä kaudella vuokrattavien vertaisveneiden määrä tulee nousemaan 1500 veneeseen. – Kaupunkivenepuolella meillä on vuokrattavissa Lahden seudulla neljä moottorivenettä Asikkalassa ja Lahdessa. Saattaa olla, että kesälomakaudelle siirrämme veneitä pääkaupunkiseudulta enemmänkin Lahden seudulle, Raij kertoo. Veneet ovat alumiinirunkoisia moottoriveneitä, joihin mahtuu kyytiin 6–7 ihmistä. Soutuveneitä ei vielä Lahden seudulla ole vuokrattavissa. – Moottoriveneille oli selvästi enemmän kysyntää, mutta soutuveneitäkin on varmasti vielä tulossa. Raij toteaa, että veneen vuokrauspalvelu on hyvä tapa testata, että haluaa ryhtyä veneilijäksi. Riski pienenee, kun ei suoraan tarvitse sijoittaa tuhansia euroja kiinni veneeseen. Yritys pyörittää myös kuukausimaksuun sisältyvää veneilykurssia, jotta venettä vuokraavien tietotaito on riittävä vesillä turvallisesti liikkumiseen. – Vertaisveneiden puolella veneiden omistajat ovat hyvin tarkkoja siitä, että kenelle oman rakkaan veneensä vuokraavat. Sovelluksessa vuokraajan pitää kertoa omasta veneilytaustastaan ja veneen luovutuksessa käydään myös veneen tärkeimmät ominaisuudet ja varusteet läpi. Skipperillä on toimintaa Suomen lisäksi myös Ruotsissa. Suomalaiskaupungeista mukana Lahden lisäksi ovat esimerkiksi Espoo, Turku, Tampere, Hanko ja Jyväskylä. Kuuntele Radio Voiman podcastista, miten Kristian Raij päätyi perustamaan Skipperin ja miten koronaepidemia on vaikuttanut liiketoimintaan!

Puhuimme taannoin aikaisemmassa jaksossa alustataloudesta ja ihmisyhteisöistä. Se oli ihan hyvä jakso vaikka itse sanonkin, mutta ei me asiasta kuitenkaan niin paljon tiedetä tai ymmärretä. Sen takia me kutsuimme vieraaksi ihan oikean asiantuntijan, Aalto yliopiston professorin Robin Gustafssonin. Tässä jaksossa keskustelemme aina alustatalouden perusteista ja määritelmistä sen nykyhetken sovelluksiin ja tulevaisuuden visioihin. Teknologia ei itsessään takaa hyvää tulevaisuutta, ainoastaan niiden hyvä käyttö. Miksi alustat ovat niin voimakas teknologia, ja miten niitä voi valjastaa tulevaisuudessa? Alusta talouden faktat ja myytit podcast: https://open.spotify.com/show/7BrU19PmV9rX9t2d8K2AQW?si=wu9kj_PfRtGmjTQloWPz9w --- Jakson yhteistyökumppanina Mjuk. Mjuk on uusi kiertotalousyritys, joka määrittää uudestaan prosessiin, miten käytettyjä kalusteita ostetaan. Mjuk on helpoin tapa myydä vanhat kalusteesi - tilaa nouto parila klikkauksella puhelimella ja tee sekä hyvää että tienaa rahaa vanhoista kalusteista notamatta sormeakaan. Ostokokemus on sama kuin uutta kalustetta ostaessa: laatutarkastettu valikoima, palautusoikeus, maksutavat, kotiinkuljetus, mutta paremmat hinnat ja vastuullisempaa ostamista. Futucast-tiimin mielestä tässä on järkeä. Lue lisää ja päätä itse: https://www.mjuk.fi --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miten OP ja alustatalous liittyvät toisiinsa? Millainen rooli tech-kehittäjillä on alustatalouden rakentamisessa? Mitä muuta alustatalouteen osallistuminen on kuin API-rajapintojen kehittämistä ja tuotteistamista? Tässä OP Tech Podcastin jaksossa Toni Kopran vieraaksi saapuu Business Lead Antti Niemelä, jonka tehtävänä OP:lla on auttaa asiakasyrityksiä heidän osto- ja myyntitoiminnassaan järjestämällä esimerkiksi rahoitusta OP:n asiakasyritysten asiakkaille.

Wili on ollut mukana tuottamassa Aalto-yliopistolle alustatalousaiheista podcastia, ja on miltei humaltunut saamastaan valtavasta tiedon määrästä. Tässä jaksossa käymme läpi sekä nykypäivän alustatalouden ilmiöitä ja ominaisuuksia, että pitkälle horisonttiin kiikaroivia scifi-utopioita ja -dystopioita. Mitä on verkostovaikutus ja mikä tekee sen niin äärimmäisen voimakkaaksi? Mitä alustat itseasiassa edes ovat? Millä tavalla alustat avaavat uusia mahdollisuuksia ongelmien ratkomiseen? Ja voivatko ne tulevaisuudessa muovata sosiaalisen todellisuutemme täysin erilaiseksi? Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Kaarlen Keskusteluohjelma VLOG 33 – Passiivisuus, puut, alustatalous, porvaripuolueet Ohjelman yhteistyökumppanit: Røde, PodMic-mikrofonit, Procaster-mikseri Fujifilm-kamerat Black Magic Atem Mini -liveleikkausmikseri, Mediatrade Oy http://Franckly.com​​ – Buy & sell pre-owned design Pelago Bicycles My Favorite Things Hävikkikukkakauppa Kukkis Logokuvitus Venla Hannola / Animaatio Matti Vesanen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Kauppa on Suomen suurin toimiala monella mittarilla mitattuna. Ja kun puhutaan kaupan tulevaisuudesta, niin kolme termiä toistuvat: digitalisaatio, globalisaatio ja vastuullisuus. Mutta onko jokin näistä termeistä tällä hetkellä muita polttavampi?   Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa pohditaan uudistuvaa kauppaa ja sen tulevaisuutta. Eeva Vilkkumaan vieraina ovat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Arto Lindblom sekä Executive in Residence Juhani Pekkala.Mikä on kaupan alan kehityksen vaikeimmin ennustettava tekijä? Entä mitä konkreettisia muutoksia kaupan alan mullistukset ovat tarkoittaneet alan tutkimukselle? Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio osoitteessa:https://www.aalto.fi/fi/uutiset/puttonen-vilkkumaa-podcast-asiaa-paremmasta-bisneksesta

Miltä tuntuu neuvotella 200 000 suomalaisen työehdoista ja johtaa Suomen suurinta ammattiliittoa? Haastattelussa Palvelualojen ammattiliiton PAM:in juuri eläköitynyt puheenjohtaja Ann Selin. Hän pohtii työelämän muutosta 1970-luvulta, jolloin hän aloitti työelämässä. Alustatalous, pätkätöiden ja osa-aikatöiden lisääntyminen ovat muuttaneet työmarkkinoita niin paljon, että ay-liikkeenkin pitäisi uudistua nopeammin. Hän myöntää, että kaikessa ei ole ihan onnistuttu, viesti jäsenille ei ole ollut tarpeeksi konkreettinen. Selinin mielestä olisi tärkeää, että ammattiliitot muuttuisivat kansainvälisemmiksi, koska yrityksetkin toimivat globaalisti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli kova paikka PAM:laisille. Selinin mielesä tilanne oli poikkeuksellinen. "Tuli sellaista viestiä, että aikooko porvarihallitus laittaa duunarit kyykkyyn", Selin muistelee. Selin sairastui heti kiky-väännön jälkeen syöpään. Nyt hän pohtii, miten syöpä on muuttanut hänen elämäänsä. Selin ihmettelee, miksi lapsettomuus ja yksin eläminen on niin suuri tabu Suomessa. Hän kertoo saaneensa säälipisteitä osallistuessaan toistuvasti juhliin ilman avecia. Lapsettomuuden kanssa hän on tehnyt sovinnon jo kauan aikaa sitten. "En pitä itseäni huonompana naisena, koska en ole äiti", hän toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Miltä tuntuu neuvotella 200 000 suomalaisen työehdoista ja johtaa Suomen suurinta ammattiliittoa? Haastattelussa Palvelualojen ammattiliiton PAM:in juuri eläköitynyt puheenjohtaja Ann Selin. Hän pohtii työelämän muutosta 1970-luvulta, jolloin hän aloitti työelämässä. Alustatalous, pätkätöiden ja osa-aikatöiden lisääntyminen ovat muuttaneet työmarkkinoita niin paljon, että ay-liikkeenkin pitäisi uudistua nopeammin. Hän myöntää, että kaikessa ei ole ihan onnistuttu, viesti jäsenille ei ole ollut tarpeeksi konkreettinen. Selinin mielestä olisi tärkeää, että ammattiliitot muuttuisivat kansainvälisemmiksi, koska yrityksetkin toimivat globaalisti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli kova paikka PAM:laisille. Selinin mielesä tilanne oli poikkeuksellinen. "Tuli sellaista viestiä, että aikooko porvarihallitus laittaa duunarit kyykkyyn", Selin muistelee. Selin sairastui heti kiky-väännön jälkeen syöpään. Nyt hän pohtii, miten syöpä on muuttanut hänen elämäänsä. Selin ihmettelee, miksi lapsettomuus ja yksin eläminen on niin suuri tabu Suomessa. Hän kertoo saaneensa säälipisteitä osallistuessaan toistuvasti juhliin ilman avecia. Lapsettomuuden kanssa hän on tehnyt sovinnon jo kauan aikaa sitten. "En pitä itseäni huonompana naisena, koska en ole äiti", hän toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä? Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä. Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt? Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista? Toimittajana Linda Pelkonen.

Sivutyö ja osa-aikatyö ovat 2010-luvun tunnusmerkkejä.

Digitaalisessa maailmassa työ elää murroksessa. Alustatyön merkityksen on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa ja se tulee muuttamaan työn luonnetta entisestään. Aiheesta keskustelee yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen professori Anne Kovalainen. Kovalainen johtaa alustatalouteen liittyvää STN-rahoitteista SWiPE-hanketta.

Timma, Wolt ja Venuu ovat esimerkkejä kotimaisista menestyksekkäistä yrityksistä, joiden liiketoimintaideat perustuvat alustatalouden ratkaisuihin - palvelut yhdistävät hajallaan olevat palveluntuottajat yhdellä alustalle. Yhdeksännessä Puhu työstä -podcastin jaksossa tutustutaan alustatalouteen, siihen liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja sen ympärillä pyörivään käsiteviidakkoon. Millaista osaamista alustatalous vaatii ympärilleen? Entä millaisessa liiketoiminnassa piilee suurin alustatalouden potentiaali? Kysymyksiin vastaamassa on ShareTribe Oy:n toimistusjohtaja ja yksi perustajista Juho Makkonen.

Alustatalous tuntuu tehneen kaikesta helpompaa, mutta millä hinnalla? Foodora polkee lähettiensä palkkoja ja työoloja, Über rikkoo tietoisesti lakeja ja siirtää yrittäjän riskin työntekijälle ja Amazon kasvattaa markkinaosuuttaan hyväksymällä valtavat tappiot. Mutta eikö olisikin helppoa vain uskoa näidenkin toimijoiden valkopesua ja jatkaa palveluiden käyttöä?

Arjen sankarit -podcastin toisessa jaksossa vieraanamme on Reaktorin Human Insights Lead, yhteiskuntatieteilijä Isabella Holm. Digitaaliset palvelut tuottavat arvoa käyttäjille, ja tällä kertaa käsittelyssä on arvon tuotannon “pimeä puoli”. Keskustelemme Isabellan kanssa muun muassa siitä, minkälaista negatiivista arvoa palvelut voivat tuottaa, miten voidaan kriittisesti arvioida tulevaisuuden palveluja, ja mikä on yhden Facebook-tykkäyksen arvo?

ICT-kehitysyksikön johtaja Mikko Laakso työskentelee Suomen julkishallinnon ehkä teknologisesti kehittyneimmässä organisaatiossa, Verohallinnossa. Uutta teknologiaa kuten ohjelmistorobotiikkaa on otettu käyttöön ketterillä mutta systemaattisilla kokeilumenetelmillä jo vuosien ajan. Laakso on viihtynyt verottajan palveluksessa yli vuosikymmenen ajan. Häntä motivoi paitsi työn vaikuttavuus myös toimintaympäristön jatkuva muutos. Alustatalous muuttaa myös työn tekemisen tapoja ja tässäkin kehityksessä Verohallinto haluaa olla eturintamassa, jotta tarve yksilöiden tekemille erillisilmoituksille olisi mahdollisimman pieni. Mitkä ovat Mikko Laakson vinkit uuden teknologian pilotointiin? Millaisia asiakaskokemuksen parannuksia on luvassa yritysverotukseen? Ja mikä motivoi kehittämään monopoliasemassa olevaa organisaatiota?

Arjen sankarit -podcastin ensimmäisen jakson aiheena on suunnittelun etiikka ja vieraaksemme saapuu Solitan suunniteluyksikkö Palmussa työskentelevä palvelumuotoilija ja pelisuunnittelija Lauri Lukka, joka palvelumuotoilijan ammatin ohella on myös psykologi. Kysymme Laurilta mm. onko alustatalous nykyajan orjuutta, pitäisikö suunnittelua jollain tavalla reguloida, ja onko jotain mitä hän ei suostuisi tekemään eettisistä syistä.

Podcastissa Oxfordin yliopiston Associate Professor Vili Lehdonvirta kertoo, miten digitaaliset alustat muuttavat työtä. Suomessa sosiaalinen suojelu (muun muassa sosiaaliturva, sairausajan palkka) on sidoksissa työsuhteeseen - olisiko tätä sosiaaliturvan ja työsuhteen liittoa tarpeen tarkastella kriittisesti alustatyön aikakaudella? Vili Lehdonvirta on taloussosiologi, joka on Euroopan tutkimusneuvoston rahoittaman iLabour-tutkimushankkeen päätutkija. Häntä haastattelee Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila.

Sampo Hietanen on MaaS-konseptin eli liikkumisen palvelullistumisen isä ja Maas Global, jota hän johtaa, on maailman ensimmäinen liikkumisen operaattori. Yritys, jonka rahoittajiin kuluu muun muassa Toyota ja muita alan ykköstoimijoita, aikoo olla eturivissä valloittamassa maailmanlaajuista 10 000 miljardin euron liikkumisen markkinaa. MaaS Global, jonka kuluttajat tuntevat Whim-applikaatiosta, ei kuitenkaan unelmoi monopolista kuten niin moni startuppi, vaan edustaa Sampon mukaan alustatalous 2.0 -ajan yritystä, jonka ydin on avoin ekosysteemi ja jonka öljy on luottamus. Liikkumisen murros on huumaava mahdollisuus Suomen kannalta ja toteutuessaa järisyttää niin yhteiskuntien kun yhdyskuntienkin rakenteita. Samalla se kolistelee koko länsimaisen vapauskäsityksen ja identiteetin perusteita. Hyviä kuunteluhetkiä.