Kouvolan Sanomien Saappaat jalassa –podcastissä häivytään erämaaoloihin. Retkeily ja eränkäynti poikivat aiheita, joista puhuessa sukatkin kastuvat.
Kalastusopas Teemu Hiltunen on täysiverinen kalamies, joka isännöi Pohjois-Savossa Äyskosken ja Huuhtajankosken kalastusta. Harjusta ja taimenta nousee hyvin, mutta Hiltunen haaveilee koskien ennallistamistoimista. Kuten niin monessa koskessa muuallakin Suomessa, myös Tervossa koskia on aikaisemmin perattu tukinuittoon. Hiltunen kertoo myös, millaista kalastusoppaan arki on. Tallenne on äänitetty Huuhtajankosken rannalla 12.5.2025. Tämä on Saappaat jalassa -podcastin 125. ja samalla viimeinen jakso. Sarja päättyy.
Eränkäynnin tietokirjailija Juha Jormanainen on pyytänyt atlantinlohta vuosikymmeniä. Nyt hän on huolissaan, sillä lohikannat käyvät pohjoisella Atlantilla vähiin. Hänen mukaansa tähän on monta syytä: kassilohien kasvatus, ilmaston lämpeneminen ja merialueen ammattikalastus muun muassa. Jormanainen kertoo havainnoistaan hauenpyynnin yhteydessä Pohjois-Savossa Äyskosken alasuvannolla. Taltiointi tehtiin 12.5.2025 Tervossa.
Yli 50 vuotta jousimetsästystä harrastanut Juha Kylmä on lajin suomalainen pioneeri. Hän kertoo, millaista on ampua isoa riistaa eri puolilla maailmaa. Taljajousen ominaisuudet käydään läpi, eikä unohdeta sitä parasta metsästysmuistoakaan. Jakso on äänitetty livenä Mäntyharjulla 22.4.2025.
Metsähallituksen digipalvelupäällikkö Jari Haarala kertoo, miten kanalintuluvat kannattaa itselleen varata. Jaksossa pohditaan myös, voiko lupia hankkia scripteillä automaattisesti. Tällaisesta ei ole näyttöä, mutta Haarala ei sulje pois mahdollisuutta, että joku voisi sellaisen rakentaa. Haarala muistuttaa myös, ettei heti kannata luovuttaa, jos lupa ei heti varauspäivän alussa onnistu. Puolen tunnin odottelu voi tehdä ihmeitä. Jakso on äänitetty 3.4.2025 Teams-palaverina.
Henna Lindroos on Vuoden vapaa-ajankalastaja 2025. Hän kalastaa ympäri vuoden ja julkaisee Instagramissa hienoja kalastuskuvia. Tämän lisäksi hän on kunnostautunut muun muassa Mimmit kalastaa -hankkeessa ja vaikuttaa myös Vapaa-ajan kalastajien aikuislautakunnassa. Nyt hän kertoo pilkkimisen yhteydessä, mistä Vuoden vapaa-ajan kalastaja erityisesti tykkää.
Puolustusvoimissa nelisenkymmentä vuotta työskennellyt Petteri Lampinen on Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja. Hän kertoo jaksossa, miten liittoa voidaan kehittää, millaisia ongelmia metsästyksen jatkuvuudella on. Hän muistuttaa, että metsästysseuroissa on paljon sotilajoukkoelementtejä. Metsästystaustan omaava nuori pärjää intissä todennäköisemmin paremmin kuin luontoa tuntematon kaupunkilainen.
Lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarisen viesti on lyhyt. Karulle järvelle ei sorsaputkea kannata laittaa. Sorsapesiä pitää tehdä sinne, missä vesilinnut ovat luontaisesti oppineet pesimään. Ennen kaikkea sorsaputkilla saadaan lisää tuottavuutta, sillä niihin eivät minkki ja supi pääse tekemään tuhojaan. Putki suojaa myös varislinnuilta. Pekkarinen avaa jaksossa, miksi vesilinnut nykyisin tarvitsevat ihmisten apuja. Metsästäjilläkin olisi syytä katsoa peiliin. Jakso on äänitetty Mikkelissä 3.3.2025.
Nisäkästutkija, emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo mäyrästä, joka on introverttiluonteinen klaanieläin. Suomessa mesästetään noin 10 000 mäyrää vuosittain, mutta tuntevatko metsästäjät, millaista kiipeilijää he metsästävät. Äänitetty Espoossa 19.2.2025
Sallalainen Timo Tuuha on ansioitunut perhonsitoja, perhokalastaja ja eräopas. Hän kertoo jaksossa, miten hän hyödyntää perhoissaan metsästyksen ohessa saatuja karvoja ja sulkia. Eräoppaana hän avaa myös Suomen tuoreimman kansallispuiston olemusta. Sallan kansallispuisto virallistettiin vuonna 2022.
Jussi Kauma on suomalaisen retkikuntahistorian ehkä merkittävin vaeltaja. Hän vei 7-henkisen retkikuntansa Pohjoisnavalle reilut 40 vuotta sitten, keväällä 1984. Kauma muistelee tässä jaksossa koettelemuksiaan jäälakeuksilla. Hänen retkikunnassaan on muun muassa ammuttu leiriä uhannut jääkarhu. Matka Pohjoisnavalle kesti 77 vuorokautta, eikä Kauma käynyt sinä aikana kertaakaan suihkussa.
Änkilän kalastusosakaskunnan puheenjohtaja Hannu Toivanen on ollut mukana viime vuostiuhannelta saakka tekemässä Hiitolanjoen ihmettä. Laatokan järvilohi ei jää enää Kangaskosken patoihin, ja pian järvitaimenet voivat nousta jo Torsanjärvelle saakka. Tämä kaikki on vaatinut Hiitolanjoen lohisotureilta kärsivällistä työtä alkuperäisen vaelluskalakulttuurin elvyttämiseksi. Nauhoitus tehtiin marraskuussa 2024 Hiitolanjoen Kangaskosken äärellä.
Lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala on huolissaan vaelluskalavesien, erityisesti kemijoen, katkokäytöstä. Porssisähkön lisääntyesssä patojen suluttaminen on lisääntynyt. Ne haittaavat vaelluskalojen elinoloja Viitalan mukaan enemmän kuin kehnoiksi haukutut kalatiet. Nauhoitus tehtiin Kemijoen Tervolan latvavesillä 28.9.2024.
Näyttelijä Aake Kalliala seurasi isäänsä erälle jo pikkupoikana. Hetken koittaessa tuli metsästyskortin suorittamisen vuoro, mitä seurasi itsenäisesti suoritettua metsästystä, kunnes haavoittunut jänis kävi Aaken luonnolle niin paljon, että metsästys jäi. Vuosia myöhemmin hän suoritti metsästyskorttikokeen uudestaan. Sen jälkeen haulikko on pysynyt hyvin kädessä. Myös kalastus on aina ollut miehen sydäntä lähellä. Erällä on riittänyt niin tapahtumia kuin humoristisia tilanteita muutenkin. Äänitys on tehty Mikkelissä 10. syyskuuta 2024.
Jan Ylhäinen on menettänyt susille kaksi metsästyskoiraa. Nyt hän kertoo, millaisen koiran sudet raatelivat hengiltä isänpäivänä Miehikkälässä. Kymmeniä villisikoja sekä hirviä ja karhuja saanut Kara oli kuollessaan kuusivuotias. Ylhäinen kertoo jaksossa, mitä suomalaiselle susitilanteelle pitäisi tehdä. Jakso on taltioitu Miehikkälässä 11.11.2024.
Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää. Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten. Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun. Tallenne on tehty Vaajakoskella 30.8.2024.
Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto". Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa.
Kun Marika Hänninen 1990-luvulla haki rinnakkaislupaa metsästysaseille, hänen piti neuvotella asiasta nimismiehen kanssa erikseen. Metsästysasenteet ovat sittemmin muuttuneet, ja Hännisen johtamassa Nuolniemen Metsästysyhdistyksessä on naisia enemmänkin. Livekeskustelu äänitetty 31.8.2024 Nuolniemen metsästysmajalla.
Erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen kertoo, miten erätarkastajat Suomessa toimivat. Metsähallituksella on 12 miljoonaa hehtaaria, mutta vain yksitoista vakituista erävalvojaa. Pelkonen kertoo, mitkä on eränkävijöiden eniten huomautuksia aiheuttavia rikkeitä.
Kuhmoolainen Tuomo Heikkinen vie Saappaat jalassa -toimittajan majavanpyyntiin. Luodikot käsissä käydään läpi, miten majavaa pyydetään niin syksyllä kuin keväällä. Heikkinen kertoo myös, miten hän metsästää kanalintuja syyssoitimilta ilman koiraa. Äänitys tehtiin Kuhmon selkosilla 30.8.2024.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindèn kertoo seikkaperäisesti, miten kanalintujakannat Suomessa lasketaan. Metsästys verottaa metsäkanalintuja paikallisesti, mutta isompi ongelma kantojen säilymiselle ovat sää, pesimämenestys, myyräsyklit ja pedot. Lindén kiittelee metsästäjien panosta globaalistikin ainutlaatuisen riistakantalaskennan onnistumisesta - vuodesta toiseen. Äänite tallennettiin Helsingin Lauttasaaressa 21.8.2024.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha selvittelee syitä, miksi vesilintukannat Suomessa taantuvat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne kurjistuu. Merkittävin uhka on vesistöjen rehevöityminen. Jopa särkikalat lahna mukaan lukien voivat vaikeuttaa sorsalintujen elämää. Myös pienpedot ovat lisääntynyt uhka, ja niiden pyytäjille Piha antaa runsaasti kiitosta. Taltiointi tehtiin 14.8. Teams-palaverina.
Hylkeenpyytäjä Harri Piispa, 70, vie Saappaat jalassa -podcastin aivan Suursaaren pohjoispuolella olevalle Eteläletolle, jossa kahta matalalla ollutta hyljettä väijytään pari tuntia aivan Venäjän aluevesirajan tuntumassa. Suursaareen on matkaa letolta vain kymmenisen kilometriä. Kumpi osoittautuukaan viekkaammaksi, metsästäjä vai hylje? Nuorena Piispa pystyi metsästämään hylkeitä vielä jäiltä, mutta ilmastonmuutoksen myötä metsästystapa on muuttunut. Nyt Suomenlahden viekasta harmaahyljettä ammutaan veneestä luodolle tai veteen. Hyljesafari Suursaaren kupeelta taltioitiin 14.5.2024, eikä aluevesiloukkauksia tehty. Seuraava jakso ilmestyy syystuotantokauden alkaessa elo-syyskuussa 2024.
Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen on eräkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän avasi Facebookiin ryhmän eräkijrallisuudelle, jossa vaihdetaan tietoa alan kuulumisista. Vanhoja kirjoja kierrätetään ja niitä avataan omien lukukokemusten kautta. Pienestä pitäen pyssyn varressa viihtynyt Salonen lukee eräkirjoja välillä karttasovelluksenkin kanssa. Hyvät spotit kannattaa merkitä itselle muistiin... Äänitys tehtiin Kotkan pääkirjastossa eräkirjojen äärellä 5.4.2024.
Vuoden 2014 kalastusopas Kari Lossi puhuu meritaimenkannoista Suomenlahdella, ja miten niitä keväisin vapavälinein kalastetaan. Hän pohtii suomalaisten vapaa-ajan kalastajien kalastuskulttuuria. Hän epäilee, jättävätkö passiivisten pyydysten käyttäjät meritaimenen luonnonkannat mereen, vai kulkeutuvatko ne kuitenkin muiden kalojen joukossa ruokapöytiin. Luonnonkanta Suomenlahdessa on lisääntynyt istutusten vähentyessä, mutta tästäkin kannasta suurin osa tulee Lossin epäilyksen mukaan Virosta, jossa nousupurot kukoistavat suomalaisjokiin verrattuna. Nauhoitus tehtiin 10.4.2024 Porvoossa.
Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024
Valokuvaaja Jere Hietala on tehnyt salametsästyksen vastaista työtä Afrikassa noin 10 vuotta. Nyt hän kaavailee salametsästäjien vastaiseen toimintaan yksikköä myös Suomessa. Tässä jaksossa Hietala kertoo työstään Afrikassa ja pohtii, miten salametsästys voitaisiin saada kuriin vapaaehtoistoiminnan avulla myös Suomessa. Äänitys tehtiin 21.3.2024 käytöstä poistetussa viljasiilossa Kotkassa.
Talousneuvos Mikael Antell, 76, vaikuttaa CIC:n ytimessä. Kansainvälisessä riistansuojeluneuvostossa CIC:ssä on 1800 jäsentä mukaan lukien myös 27 valtiojäsentä. Antellin mukaan järjestö perustelee luonnonsuojelua faktoilla, eikä tunteilla. Esimerkiksi sudet ovat Euroopassa vahvasti lisääntyneet, pelkästään Saksan Branderburgin osavaltiossa on tätä nykyä 800 sutta. Äänitys tehtiin 29.2.2024 Antellin kotona, Tjusterbyn kartanon mailla Loviisassa.
Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee paljon mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseen. Työtä sen eteen tehdään nyt myös EU:ssa, vaikka Essayah korostaa, ettei asiassa voi jäädä pelkästään sen varaan. Suurpetoasiaa pitää edistää määrätietoisesti myös kotimaassa. Haastattelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ministerin työhuoneessa ystävänpäivänä 14.2.2024.
Kotkan Kalamiesten puheenjohtaja Osmo Pirinen kertoo, miten pilkkiessä onnistuu. Hän puhuu vieheistä, vavoista, varusteista ja onnistumisen kokemuksista. Huumori on vahvasti mukana, ja huimat kalajutut kuuluvat tietysti kalamiehen pakkiin. Äänite tehtiin 6.2.2024 Kotkan Keisarinsatamassa pilkkireikien äärellä.
Pohjoisnavalle on ilman ulkopuolista tukea hiihtänyt viitisenkymmentä ihmistä. Näistä 7 pääsi perille huhtikuussa 2006, kun Laskuvarjojääkärikilta onnistui yli 50 vuorokauden hiihtämisen jälkeen pääsemään perille - tuntia ennen määräaikaa. Retkikunnan johtajana toiminut Henrik Reims muistelee historiallisen retkikunnan vaiherikasta matkantekoa. Äänite tehtiin 10.1.2024 Espoossa.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kaikilla neljällä Suomen suurpedolla menee hyvin. Kannat ovat nousussa niin ilveksellä, ahmalla, karhulla kuin sudellakin. Ilveksiä Suomessa on enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä. Kojolan mukaan kasvava karhukanta vaatii karsintaa, muuten nykyinen karhukanta Suomessa kaksinkertaistuu alla kymmenessä vuodessa.
Korialta kotoisin oleva Mikko Lindqvist on asunut Sydneyssä toistakymmentä vuotta. Jo Kymijoella aikanaan tunnetuksi tullut kalamies narraa nykyisin isompia kaloja Australian rantakallioilta. Hän on saanut elävien syöttien avulla useita marliineja, joista suurin painoi 110 kiloa. Nykyisin Sydneyssäkin tunnettu kalamies kertoo, miten Australiassa kalastetaan rannalta. Dronetkin ovat tulleet kalastajien rantakuvaan mukaan. Ja merestä nostetaan todella isoja kaloja. Teams-palaverina pidetty jutustelu käytiin 22.11.2023.
Nahruri Sanna Pekkanen kertoo, miten riistanahka kannattaa käsitellä ennen nahkurille toimittamista. Suolaa ei ole koskaan liikaa, ja suola pitää välillä vaihtaa. Nahkoja voi käsitellä itsekin, jolloin voi käyttää varmasti luonnonmukaisia aineita, jotka eivät allergisoi. Suomen perinnenahkurit ry järjestää tarvittaessa kursseja nahkojen parkitsemisesta. Netistä perinnenahkurit löytää seuraavasta osoitteesta: https://perinnenahkurithal.wixsite.com/perinnenahkurit Tallenne on äänitetty 21.11.2023
Pekka Harju ampui ensimmäisen hirvensä 51 vuotta sitten. Nyt hän kertoo ääniesseen muotoon tehdyssä podcastissa, mitä kaikkea ajoketjumetsästyksessä tapahtuu. Vinkkejä ja kokemustietoa satelee niin Suomen kuin Kanadankin selkosilta. Enimmäkseen Pekka kuiskii nauhoitteessa, sillä kaikki tehtiin litka-ajojen yhteydessä Kannuskosken metsästysseuran lokakuisessa hirvenajossa 22.10.2023.
Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo, mitä korkeimman hallinto-oikeuden tekemästä karhupäätöksestä Suomessa seuraa. Hän ei nostaisi käsiään vielä pystyyn, vaikka maa- ja metsätalousministeriössä todetaan kannanhoidollisen karhunmetsästyksen nykymuodossaan olevan ohi. Härkösen mukaan on selvää, että esimerkiksi karhun ja ilveksen kannat nousevat jatkossa, ja niitä pitää tavalla tai toisella rajoittaa. Nauhoite tehtiin atk-välitteisenä 2.11.2023.
Näyttelijä Tommi Korpela tunnetaan myös kalavesiansioistaan. Tässä jaksossa hän onkii kilpaa toimittaja Matti Tieahon kanssa Töölönlahdella. Rottinkivavat notkuvat, kun Korpela kertaa henkeäsalpaavia kalastusmuistojaan. Joskus on tarvittu myös meripelastajia tilanteesta selviämiseen... Leikkimielinen onkikilvoittelu äänitettiin 19.10.2023 Helsingin Töölönlahdella.
Savukoskelainen Esa Heinäjärvi,59, on vannoutunut pystykorvametsästäjä. Hän vie toimittajan kanalintusafarille Savukosken Vintiläntunturille. Samalla puhutaan lajista, Lapin oloista, metsästyskulttuurista ja ennen kaikkea, kuinka suomenpystykorvalla ja luodikolla toimitaan niin, että haukkuun ajettu lintu saadaan eräksi. Nauhoituksessa kuullaan puheen lisäksi huohotusta, varovaisia askelia, kuiskauksia ja koirahaukkua. Safari äänitettiin Savukosken selkosilla 3.-4.10.2023.
Kaakkois-Suomen riistapäällikkönä elokuussa 2023 aloittanut Ohto Salo hoitelee alueellisten tehtäviensä lisäksi myös valtakunnallisia poikkeuslupia. Hänen mielestään karhunkaato on Suomessa edelleen asiaankuuluvaa riistanhoitoa, johon lainsäädännöstä löytyy pätevät perusteet. Itävallassakin aikanaan ammattimetsästäjänä toiminut Salo pitää suomalaista metsästyskulttuuria hyvänä, joskin ukkoutuminen ja maapalstojen pirstaloituminen luovat uhkaa kulttuurin jatkumiselle tulevaisuudessa. Äänite taltioitiin Mikkelissä 8.9.2023.
Kouvolan Varuskunnan Metsästäjät ry:n puheenjohtaja päätyi reilut 7 vuotta sitten koiravalinnassaan itäsiperianlaikaan. Kyseessä on varsinainen monitoimikoira, jota voi käyttää jopa linnun puusta haukkumiseen. Varsinkin länninsiperanlaikaa on käytetty myös linnustuksessa, mutta Viljarannan itäsiperianlaika on erikoistunut hirvi- ja karhujahteihin. Tallenne on äänitetty Kouvolassa 9.8.2023
Tukesin ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen kertoo, miten lyijyhaulikiellon voimaan tulon jälkeen on varminta liikkua ampumaradoilla ja erämaissa. Euroopan komission lyijyhaulikielto tuli voimaan helmikuussa 2023. Syksyn metsästyskauden alla on tärkeää tietää, missä lyijyhauleilla voi vielä ampua. Kärkkäinen antaa siihen selkeät ohjeet. Keskustelu on taltioitu elokuussa 2023.
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen kertoo, miten entisestä autourheiluharrastajasta tuli Tapiolan puheenjohtaja. Tapiola muistetaan muun muassa siitä, että se teki yli sata valitusta karhun kaatoluvista vuonna 2022. Iivonen kertoo, että Tapiolan missio on valittaa metsästysluvista, jotta lupamyöntöjen perusteluihin saataisiin selkeä oikeuden tulkinta.
Rapubiologi Japo Jussila on työskennellyt rapujen parissa 1980-luvun puolivälistä alkaen niin Suomessa kuin ulkomailla. Tässä jaksossa käydään läpi lähes kaikki: mistä ja miten rapua pyydetään, miten se kannattaa valmistaa, mitä rapumertaan pannaan ja miten rapurutto ehkäistään. Jokiravun lisäksi puhutaan myös täpläravusta, jolla on kiusallinen tapa ajaa jokirapu ahtaalle, vaikka ei rapuruttoa levittäisikään. Verkkokeskustelu käytiin 8.5.2023. Heinolan Ristijärveltä äänitetty lintuambienssi on lisätty äänitteeseen myöhemmin toukokuussa.
Miehikkäläläinen Ilpo Suoknuuti on kokenut karhunmetsästäjä. Hän on huolissaan karhustajien oikeusturvasta. Viime syksynä hallinto-oikeus epäsi karhulupia Pohjois-Karjalassa, ja kausi jäi kokonaan väliin. Kouvolassa puolestaan alettiin tutkia, oliko karhunmetsästyksessä hyödynnetty alueella olevia ruokintapaikkoja. Tapaus on syyteharkinnassa. Suoknuutin mukaan tulkinnat uhkaavat nyt metsästäjien oikeusturvaa. Karhutilanne voi äityä Suomessa pahaksi, jos karhumetsästykseen ei saada selkeitä toimintaohjeita.
Vuonna 1939 syntynyt Jaakko Ojanperä on Pohjoismaiden kovin trofeemetsästäjä. 1960-luvun alussa Ojanperä muutti Pohjois-Amerikkaan, jossa hän kierteli yksin muun muassa Karhujen perässä. Seuraavalla vuosikymmenellä hän otti haltuun afrikkalaisen suurriistan. Tiukkoja tilanteita on riittänyt, mutta Suomen Metsästysmuseossa on salillinen Ojanperän ampumia trofeita. Haastattelu tehtiin eräneuvoksen Munkkiniemen kodissa 26.1.2023
Mikko Vermas on yhdeksäs ihminen, joka on hiihtänyt sekä etelä- että pohjoisnavoille ja huiputtanut Mount Everestin. Lisähapen avulla tehtyä huiputusta keväällä 2010 hän ei pidä lainkaan yhtä rajuna suorituksena kuin napahiihtoja. Etelänavalle hän hiihti Tero Teelahden kanssa 17. tammikuuta 2023. Sitäkin kovempana suorituksena Vermas pitää Laskuvarjojääkärikillan 7-henkisen ryhmän hiihtoa Pohjoisnavalle vuonna 2006. Vermas kertoi kokemuksistaan Vantaalla 27.3.2023.
Kaakkois-Suomen kalastuspiirin puheenjohtaja Veikko Karinkanta, 78, kävi ensimmäisen kerran kalassa vuonna 1949. Lahden Perhokalastajien puheenjohtaja ja Vapaa-ajankalastajien liiton kalastusohjaaja kertoo perhomaeriaaleista, perhovälineistä ja kalastuskulttuurin muutoksesta. Äänitys tehtiin Kouvolan Voikkaalla 20.3.2023.
Voikkaalainen Toni Stenberg on Suomen ensimmäinen pilkkimisen maailmanmestari vuodelta 2013. Jaalan Pyhäjärven jäällä mestari kertoo tavastaan pilkkiä. Kilpapilkinnässä lähes kaiken kokenut taitaja tietää senkin, miltä tuntuu pudota Lapin erämaassa suksineen jäihin. Taltiointi tehtiin pilkkireiällä 13.3.2023
Haminalainen Mikko Urhovaara tekee metsästyksestä Youtube-videoita, joissa mennään eikä meinata. Monipuolisesti metsästystä harrastava Urhovaara vei toimittajan talviselle loukkupyyntikierrokselle. Näätää ei saatu, mutta talvisen näädänpyynnin resepti tuli selväksi. Havunoksat ja heijastinteipit kuuluvat Urhovaaran rutiineihin... Äänitys tehtiin 27.1.2023 Miehikkälän metsissä Venäjän rajan tuntumassa.
Luontokuvaaja Eija Kujansuu on seurannut läheltä metsäjäniksen elämää lähes 10 vuotta. Tämän perusteella hän kuvailee jänistä viisaaksi ja rohkeaksi eläimeksi, jonka yhteisössä jänikset pelaavat nerokkaasti yhteen. Jäniksen metsästyksen aloittamisaikaa hän siirtäisi sydäntalvea kohti. Syyskuussa metsästäjä voi nitistää emon, jolloin jäniksenpoika ei selviydy syksystä ja talvesta. Äänitys tehtiin verkkopalaverina 10.2.2023
Metsästäjä ja Metsästysmuseon viestintäsuunnittelija Jouni Partanen valottaa, millaista on suomalainen metsästys lumen aikaan. Metsästysmuseon talviriista-näyttely keskittyy etupäässä nykyaikaan, mutta podcast-jaksossa päästään myös sadan vuoden takaisiin meininkeihin. Nauhoitus tehtiin Suomen Metsästysmuseon esinevarastossa 16.1.2023
Suomen tuotteliain tietokirjailija eräkirjallisuuden saralla on Juha Jormanainen, jonka intohimo on latvalinnustus, jota hän kuvailee metsästyksen kuninkuusluokaksi. Kovissa oloissa tarvitaan hyvän fysiikan ja mielenlaadun lisäksi paljon muuta, joista Jormanainen puhuu Saappaat jalassa -podcastin 9. tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa. Puhelinsessio taltioitiin 9.1.2023.